Kutsu Keke kylään - Kestävä kehitys asumisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kutsu Keke kylään - Kestävä kehitys asumisessa"

Transkriptio

1 Kutsu Keke kylään - Kestävä kehitys asumisessa Taustamateriaali / päivitetty / Laura Korhonen, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Tämä on vuokratalojen asukkaille tarkoitetun kestävän asumisen koulutuksen taustamateriaali. Koulutusmateriaali on tarkoitettu vertaisoppimiseen, eli koulutuksen vetäjän ei tarvitse itse olla käsiteltävän aiheen asiantuntija. Materiaalissa kuvataan miten koulutus etenee ja annetaan jokaiseen diaan taustatietoja. Kysymysdiojen avulla on tarkoitus saada osallistujia mukaan keskusteluun ja kannustaa on heitä ajattelemaan asioita omalla kohdallaan. Riippuen osallistujien määrästä kysymyksiä voidaan käydä läpi pienissä ryhmissä tai yhdessä. Tarkoitus on herättää keskustelua. Kestävän asumisen ympäristönäkökohtiin syvennytään 4V-hankkeen koulutuspaketeissa "Energia ja vesi asumisessa" ja "Jätetäänkö vähemmälle?" DIA 1: Otsikko DIA 2: Sisältö Koulutuksessa käydään läpi asumiseen liittyviä kestävän kehityksen aiheita. Luonnonvarojen kulutuksen kolme kuormittavinta osa-aluetta ovat asuminen, ruoka ja liikkuminen. (lähteet: KotiMIPS ja ENVIMAT) Asumisella on siis väliä! Tämän koulutuksen tarkoituksena on rohkaista asukkaita tekemään kodistaan ja elinympäristöstään viihtyisiä kestävällä tavalla. DIA 3: Yhden maapallon varat Teollisuusmaissa asuu noin 20 % maailman väestöstä, mutta me käytämme noin 80 % maailman luonnonvaroista. On arvioitu, että jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon kuin me suomalaiset, tarvittaisiin neljän maapallon luonnonvarat. (WWF Living planet report 2008) Maapalloja on vain yksi, joten on syytä miettiä mihin asioihin ja millaiseen

2 kulutukseen me elämämme perustamme. Kun vähemmälläkin tulee toimeen, on meillä mahdollisuuksia muuttaa elintapojamme. Vain mielikuvitus on rajana siihen millaisia mahdollisuuksia muutokseen on. Hyvinvointi on mahdollista pienemmälläkin ympäristökuormituksella! DIA 4: Kestävä kehitys (Keke) Kestävä kehitys on nykyhetken tarpeiden tyydyttämistä ilman, että vaarannamme tulevien sukupolvien mahdollisuuksia omien tarpeidensa tyydyttämiseen. (Brundtlandin komissio 1987) Tulevat sukupolvet eivät voi osallistua tämänhetkiseen päätöksentekoon, mutta elävät tekemiemme päätösten seurausten kanssa. Emme ole perineet maata vanhemmiltamme vaan lainanneet sen lapsiltamme. Kestävä kehitys erotellaan tavallisesti kolmeen osa-alueeseen: ekologiseen sosiaaliseen ja kulttuuriseen sekä taloudelliseen kestävyyteen. Ekologinen kestävyys: Luonnonvaroja ja ympäristöä käytetään niin, että luonnon monimuotoisuus ja erilaiset ihmisellekin välttämättömät luonnon tuottamat palvelut säilyvät. Toimivat luonnon järjestelmät tuottavat esimerkiksi ruokaa (esimerkiksi hedelmiä ja marjoja pölyttävät hyönteiset) ja puhdasta ilmaa sekä vettä. Järjestelmät vakauttavat ilmastoa ja suojelevat tulvilta sekä muilta luonnon ääri-ilmiöiltä. Oman hyvinvointimmekin vuoksi tuotanto- ja kulutustapamme eivät saisi ylittää luonnon kantokykyä ja heikentää elämää ylläpitäviä luonnonjärjestelmiä. Sosiaalinen kestävyys: Sosiaalisesti kestävä kehitys pyrkii tasaamaan hyvinvoinnin jakautumista eri ihmisryhmien kesken eli huolehtimaan hyötyjen ja haittojen tasapuolisesta jakautumista. Tasa-arvoa voi tarkastella niin yksilöiden ja sukupolvien välillä kuin paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Tavoitteena on kehittää osallistumista ja vahvistaa vaikuttamisen kanavia, jotta ihmiset saisivat paremmin äänensä kuuluviin. Sosiaaliseen kestävyyteen

3 kuuluu osana myös kulttuurinen kestävyys, jossa erilaiset kulttuuritaustat ja paikallinen kulttuuri-identiteetti nähdään rikkautena ja vaalimisen arvoisena. Taloudellinen kestävyys kulkee yleensä käsi kädessä muiden tekijöiden kanssa. Taloudellisen toiminnan pitäisi sopeutua luonnon kantokyvyn rajallisuuteen ja tuottaa hyvinvointia mahdollisimman ekotehokkaasti, vähästä enemmän periaatteella. Joskus taloudellisten ja muiden kestävän kehityksen näkökulmien yhteensovittaminen voi olla haastavaa, mutta samalla myös mahdollisuus uusille vihreille liiketoimintaideoille. Energiaa ja luonnonvaroja säästäviä ja paikallisesti työllistäviä elinkeinoja tukevan talouspolitiikan tulisi olla tärkeä osa taloudellisesti kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen kolme näkökulmaa menevät käytännössä voimakkaasti limittäin ja toiminnan vaikutuksia pitäisi pohtia kaikkien kolmen näkökulman kautta. Esimerkiksi ilmastonmuutoksella on huomattavia taloudellisia ja sosiaalisia haittavaikutuksia. Toisaalta ekologisen kestävyyden huomiotta jättäminen on merkittävä oikeudenmukaisuuskysymys globaalisti ajateltuna. Onko oikein että me teollisuusmaissa käytämme asukasta kohden moninkertaisen määrän yhteisiä ja rajallisia luonnonvaroja verrattuna kehittyviin maihin? DIA 5: Kestävä kehitys vuokrataloasumisessa Asukasosallisuus ja naapuruus Sosiaalisen kestävyyden vahvistaminen liittyy läheisesti viihtyvyyteen. Koemme asuinympäristömme mielekkäämpänä, jos olemme päässeet siihen itse vaikuttamaan. Asukkaat voivat vaikuttaa muun muassa osallistumalla asukas- tai talotoimikuntiin. Aktiivinen asukastoiminta lisää yleistä viihtyisyyttä ja vähentää ilkivaltaa. Lisäksi se helpottaa taloyhtiön ja asukkaiden yhteydenpitoa. Yhteiset tilat ja piha-alueet Talojen ja pihojen hyvä kunto on tärkeä asia. Viihtyvyyttä lisäävät esimerkiksi viihtyisät saunatilat, grillipaikka pöytineen ja penkkeineen sekä kauniit istutukset. Toimivissa kerhotiloissa on mukava järjestää juhlia ja muuta toimintaa. Turhia energia-, ilkivalta- ja jätehuol-

4 tokuluja kannattaa aina yrittää karsia. Jotta se onnistuu mahdollisimman hyvin, tarvitaan myös yhteisvastuuta. Asumisen turvallisuus Suuri osa tapaturmista tapahtuu kotona. Onnettomuuksia voidaan ehkäistä pienilläkin toimenpiteillä. Esimerkiksi kodin sähkölaitteet kannattaa pitää kunnossa. Televisio-, pesukone- ja muut sähkölaitteistopalot aiheuttavat vuosittain huomattavat kustannukset ja paljon murhetta. Palovaroittimen hankkiminen ja asentaminen on asukkaan vastuulla. Energia, vesi ja jätteet Energiankulutus on iso osa asumisen kustannuksista. Noin 40 % kerros- tai rivitalon hoitokustannuksista kuluu energiaan ja veteen (Motiva). Kun säästät energiaa, säästät rahaa, luontoa ja hillitset ilmastonmuutosta. Säästää voit niin sähkön, lämmityksen kuin veden kulutuksessa. Esimerkiksi lämpimän veden tuhlaileva käyttö sekä liiallinen tuulettaminen kylmillä ilmoilla aiheuttavat taloyhtiölle turhia kustannuksia, jotka vaikuttavat vuokran suuruuteen. Sähkön käytön vähentäminen pienentää suoraan omaa sähkölaskuasi. DIA 6: Kysymysdia Onko yksittäisellä asukkaalla vastuuta oman kodin, entä taloyhtiön kestävän kehityksen toteutumisessa? Vastaus : Kyllä on. Jokainen asukas on osa taloyhtiötä ja on tärkeää, että kaikki toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan. Asuntojen sisällä tapahtuva toiminta on kiinni asukkaan innostuksesta ja asenteesta. Yksittäisen ihmisen toimilla on väliä, pienet purot voivat muuttua isoksi joeksi! Yksittäinen asukas voi tehdä paljon myös vuokralla asuessaan. Onnistuneet käytännöt tarttuvat ja leviävät! Onko sinun mielipiteelläsi vaikutusta taloyhtiön asioihin? Myös vuokrataloyhtiössä asukkaiden on mahdollista tehdä päätöksiä ja antaa palautetta vuokrataloyhtiölle oman talonsa asioihin liittyen aktiivisen asukastoiminnan ja asukastoimikunnan kautta.

5 DIA 7: Hyvä naapuri kaksinkertaistaa talon arvon (Saksalainen sananlasku) Omassa kodissa viihtyminen on olennainen osa ihmisen hyvinvointia. Kerrostaloasumisessa kaikilla asukkailla on oikeuksiensa lisäksi myös vastuunsa. Asumisessa sosiaalinen kestävyys tarkoittaa positiivista kanssakäymistä, päätöksentekoon osallistumista ja erilaisuuden hyväksymistä. Asioita voi ja saa tehdä toisin, mutta yhteiset pelisäännöt on hyvä säilyttää. Pitää myös kunnioittaa toisen yksityisyyttä ja rauhaa kaikki eivät ole samalla tavalla sosiaalisia. Asukasosallisuus (tai yhteisöllisyyskään) ei tarkoita kaikkien osallistumista, vaan tunnetta, että halutessaan voi osallistua asumistaan koskevaan toimintaan ja oman asumisen kehittämiseen. Edellytyksenä osallisuuden tunteelle on, että on jonkinlaista yhteistoimintaa ja mahdollisuus vaikuttaa. Jos esim % asukkaista osallistuu johonkin yhteistoimintaan, on se jo hyvä tulos! Kun tuntee naapureita ja huomaa, että talossa voi vaikuttaa oman asumisensa arkeen, viihtyy paremmin ja todennäköisesti ottaa vastuuta omista ja yhteisistä asumisen asioita. Tarvitaan siis sekä yksittäisen ihmisen tekoja että yhteisiä päätöksiä! Mukavan ja yhteisöllisen ilmapiirin luomiseen ei tarvita isoja tekoja. Helppo aloitus on tervehtiä rappukäytävässä vastaantulevaa ihmistä, olipa vastassa vieraat tai tutut kasvot. Hymy ei maksa mitään, mutta sillä on suuri merkitys! DIA 8: Piha haltuun! Yhteiset tilat ja piha-alueet ovat paikka tapahtumille ja yhteisöllisyydelle. Jokainen on vastuussa ympäristön siisteydestä. Piha-aluetta kannattaa hyödyntää ja taloyhtiön yhteisten tilojen käyttöä voi kehittää yhteistuumin. Pihalla voi järjestää tapahtumia, esim. pihatalkoot, siivouspäivän, kirpputorin tms. Yhteisiin tiloihin voi suunnitella kerhotoimintaa asukkaille. Asukkaat voivat huolehtia piha-alueen kunnosta itse. Tällöin säästyy myös rahaa! Yhteisellä pihalla voi viljellä yrttejä, juureksia ja muita hyötykasveja asukkaiden ja taloyhtiön yhteisellä päätöksellä. Apua voi pyytää kaupunkiviljelyn tuntevilta yhdistyksiltä, esim. Dodolta tai Hyötykasviyhdistykseltä. Kaupunkiviljely onnistuu myös asfalttipihalla, sillä

6 kasvit voidaan kasvattaa laareissa. Laarin voi rakentaa itse vaikkapa kierrätysmateriaaleista. (Kuvissa laaritalkoot) DIA 9: Maksamme energiasta Asumisen energiankäytön ja vedenkulutuksen kustannukset jakautuvat yleensä näin: Taloyhtiö veloittaa vuokrassa tai yhtiövastikkeessa asukkailta valtaosan kulutuskustannuksista - lämpöenergia: o asuntojen ja talon yhteisten tilojen lämmitys o veden lämmitys - vesi - kiinteistösähkö Asukkaan omassa sähkölaskussa näkyy vain - kotitaloussähkö (keskiverto kotitalous kuluttaa 2000 kwh vuodessa) Kodin energiankulutuksesta noin puolet menee lämmitykseen ja viidennes lämpimään veteen. Viimeinen kolmannes kuluu sähkölaitteisiin ja valaistukseen. Kerrostalokiinteistön lämmittämisestä ei tule suoraa laskua kotiin, mutta se ei toki ole ilmaista vaan lasku näkyy vuokrassa tai yhtiövastikkeessa. Jokainen suomalainen kerrostaloasukas vauvasta vaariin maksaa kaukolämmöstään karkeasti arvioiden 430 euroa vuodessa (Kiinteistöliitto: Indeksitalovertailu 2009, Tilastokeskus) ja käyttövedestään 300 euroa vuodessa (Vesiverto). Ei siis ole yhdentekevää millaisessa lämpötilassa asustelee tai kuinka paljon vettä käyttää. Lämpimän veden ja energian käyttö liittyvät läheisesti toisiinsa. Noin 40 % lämmitysenergiasta kuluu veden lämmittämiseen. Veden säästäminen onkin pitkälle sähkö- ja lämpöenergian säästämistä. Esimerkiksi pyykinpesussa noin 90 % pesukoneen energiantarpeesta kuluu veden lämmittämiseen.

7 DIA 10: Kodin sähkö Keskiverto kotitalous kerrostalossa kuluttaa sähköä vuodessa noin 2000 kwh. Kotitaloussähköä kuluttavat eniten valaistus, kylmälaitteet ja kodin elektroniikka. Sähkönkulutusympyrästä voi halutessaan keskustella yhdessä joka sektorista erikseen; mikä kuluttaa energiaa ja kuinka säästää sähköä ruuanvalmistuksessa (keitä vesi vedenkeittimellä, keittolevyn kokoinen kattila...), kylmälaitteissa (pakastimen sulatus...), viihde-elektroniikassa (laitteiden valmiustilat)... DIA 11: Vinkkejä energian säästöön - Tarkista huoneistosi lämpötila lämmityskaudella. Sopiva sisälämpötila on astetta, makuuhuoneessa riittää hieman alhaisempikin. Ota yhteyttä huoltomieheen tai taloyhtiöön, mikäli lämpötila poikkeaa tästä. - Kun tuuletat lämmityskautena, tee se tehokkaasti ja nopeasti ja mieluiten ristivedolla. - Sammuta laitteet kun et enää käytä niitä. Jopa 10 % kotitalouden sähköstä voi mennä hukkaan elektroniikkalaitteiden standby-tilan ylläpitoon. Laitteet kannattaa sammuttaa irrottamalla ne verkkovirrasta. Viihde-elektroniikka kannattaa kytkeä jatkojohtoon, jossa on katkaisin, näin kaikki laitteet saa helposti pois yhdestä napista painamalla. - Kiinnitä huomiota myös valaistukseen tyhjä huone ei valoja kaipaa! - Pese täysiä koneellisia ja asianmukaisella pesuohjelmalla. Mitä matalampi pesulämpötila sitä vähemmän energiaa kuluu! - Uusiutuvan energian käyttö sähkön tuotannossa vähentää hiilidioksidipäästöjä eikä kuluta luonnonvaroja. Nykyään on paljon ekosähkövaihtoehtoja ja monet niistä jo samanhintaisia kuin fossiilisilla polttoaineilla, kuten kivihiilellä tai öljyllä tuotettu sähkö. DIA 12: 7 ämpäriä kuumaa vettä päivässä Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Asukkaiden veden kulutus vaihtelee kuitenkin huomattavasti toisen kuluttaessa 90 litraa samalla kun toinen tuhlaa peräti 270 litraa vuorokaudessa. Säästön mahdollisuus on siis merkittävä! Eniten vettä kuluu peseytymiseen ja wc-pöntön vetämiseen.

8 Noin puolet käytetystä vedestä on lämmitettyä. Veden säästö säästää ennen kaikkea energiaa. Energiaa kuluu veden lämmittämisen lisäksi runsaasti sen hankintaan ja pumppaukseen sekä jätevesien käsittelyyn. Vesi ei ole ilmaista! Keskivertoasukas maksaa veden käytöstään 25 euroa kuukaudessa (Vesiverto). DIA 13: Vinkkejä veden säästöön Veden käytössä on kyse paljon myös käyttötottumusten muutoksesta. Esimerkiksi kuinka pitkiä suihkuja olet tottunut ottamaan? Voisiko suihkussa käytettyä aikaa lyhentää? - Suosi ripeää suihkua ammeessa kylpemisen sijaan - Laita saippuoinnin ja hampaiden pesun ajaksi hana kiinni - Huomioi ja korjauta vuotavat vesihanat. Tiheä tippavuoto tarkoittaa lähes 30 kuutiota (m 3 ) tuhlattua vettä ja 75 euron lisälaskua vuodessa. Jatkuvasti vuotava WC-pönttö tuhlaa 3000 m 3 puhdasta vettä ja 7500 euroa vuodessa. - Monet sähkön ja lämpöenergian säästöä tavoittelevat toimet säästävät myös vettä. Esimerkkinä on pesukoneiden oikea käyttö ja lämpimän veden kulutus ylipäätään. DIA 14: 350 kiloa jätettä vuodessa Keskivertoasukas tuottaa pääkaupunkiseudulla 350 kg jätettä vuodessa (HSY Jätehuolto). Tästä noin puolet päätyy sekajätteenä kaatopaikalle. Kaatopaikalle joutuvaa sekajätettä ei voida enää hyödyntää materiaalina, toisin kuin kierrätykseen menevää jätettä. Samalla uusien tavaroiden tuottaminen kuluttaa luonnonvarojamme. Kaatopaikalla biohajoava jäte tuottaa kasvihuonepäästöjä ja hajuhaittoja. Kierrätetystä materiaalista valmistetaan uusia tuotteita. Kun käytetystä materiaalista tehdään uusia tuotteita, säästetään luonnonvaroja ja energiaa. Kierrätys säästää energiaa neitseellisen raaka-aineen käyttöön verrattuna teräs- ja tinapeltipakkausten valmistuksessa 75 % ja alumiinipakkauksissa 95 % (Keski-Suomen ympäristökeskus). Jätteestä joka ei kelpaa kierrätykseen voidaan myös valmistaa biokaasua, jota voidaan käyttää vaikka liikenteen polttoaineena, tai siitä voidaan tuottaa energiaa jätteenpolttolaitoksissa.

9 Jätehuoltomaksut ovat kallistumassa pääkaupunkiseudulla. Erilaisista jätehuoneen roskaastioista sekajäteastian tyhjentäminen on kalleinta. Hintaeroa tulee esim. biojäteastian tyhjentämiseen verrattuna yli sata euroa vuodessa (HSY:n jätehuoltohinnasto). Tehokkain tapa säästää jätekustannuksissa on vähentää kokonaisjätteen määrää ja tehostaa jätteiden lajittelua. Asukkaiden pihamaalle tai roskakatokseen hylkäämät huonekalut, polkupyörät ja muu romu voi tuoda kymmenien tuhansien eurojen lisäkustannukset taloyhtiölle vuosittain. Suurissa yhtiöissä summa voi olla jopa yli euroa vuosittain. Jätteiden keräämisen kustannukset vaikuttavat vuokraan. DIA 15: Vinkkejä jätteen vähentämiseen Keinoja jätteen määrän vähentämiseen on paljon. Esimerkiksi Helsingin alueen biojätteeksi päätyneestä aineksesta noin kolmasosa oli alun perin syötäväksi kelpaavaa (HSY: Rokka rikassa -raportti 2009). Jätteen määrän vähentämisessäkin voi aloittaa pienistä asioista, esimerkiksi kiinnittämällä ei mainoksia, kiitos! tarran oveen. Suuri osa jätteestä on erilaisia pakkauksia, joten kaupassa kannattaa valita moneen muovikääreeseen käärityn tavaran sijaan vähemmän pakattu tuote. Suosi kestotuotteita kertakäyttöisen sijaan ja isompia pakkauksia monen pienen sijaan (esim. litran jogurttipurkki monen pienen jogurtin tilalle). Ruuan suhteen kannattaa suunnitella ostoksiaan tarkasti ja käyttää hyödykseen pakastinta ruuan säilömiseen. Ylipäätään on hyvä miettiä mitä todella tarvitsee ja miten ostamiaan tuotteita käyttää. DIA 16: Kysymysdia Mitkä asiat toimivat taloyhtiössänne hyvin kestävän kehityksen näkökulmasta? Mihin asioihin taas pitäisi puuttua? Mitä sinä voisit asioille tehdä?

10 Pohdittavaksi: Miten talonne yhteishenkeä voisi parantaa? Jos asukkaiden osallistuminen on heikkoa, miettikää miten tilannetta voisi parantaa. Välillä voi myös pysähtyä miettimään onko jotain lisäetuja tai palveluita, jotka tekisivät asumisesta yhä parempaa ja josta voitaisiin olla valmiita maksamaan? Esim. jos remontin yhteydessä asukas voi vaikuttaa materiaalivalintoihin, niin se maksaa enemmän, mutta niin voisi kodin saada oman näköisekseen. DIA 17: Hyviä käytäntöjä Yhteiset siivouspäivät ulkona, pihakirppis, yhteisomistus, tavaranvaihtotori, tavaroiden ja palveluiden vaihtopiiri Talokirjasto Asukaskerho Viljelypalstat (www.kaupunkiviljely.fi) Laittakaa talonne ilmoitustaululle vihko tai perustakaa asukastoimikunnan palautelaatikko, johon asukkaat voivat vapaasti kirjoittaa ideoitaan ja toiveitaan asumisen suhteen. Näin asukkaiden ääni saadaan paremmin esille ja uusia ideoita harkintaan! Lisää esimerkkejä Onko Keke kotona? oppaassa, jonka voi lukea ja ladata verkosta DIA 18: Miten motivoin ja innostan itseäni ja muita Tässä voidaan keskustella siitä, miten esimerkiksi omassa taloyhtiössä tai työympäristössä voi innostaa ja motivoida kestävämpiin kulutusvalintoihin. Samalla pohditaan miten omaa motivaatiota voi ylläpitää ja mistä saa lisätietoja työnsä tueksi. Aikuisia voi syyllistää vähän, kolkutella omaatuntoa, mutta ei liikaa, koska liian suuret uhkakuvat lamaannuttavat. Voi myös vedota faktoihin (Miten voi säästää energiaa ja vettä? Miten lajitellaan oikein? Miksi kannattaa lajitella? Paljonko eri jätelajeja syntyy meidän talossa (kg, jäteastioiden lukumäärä jne)? Miten määriin vaikuttaa? Syntyneet säästöt euroina ja kiloina tai tyhjennyskertoina), rahaan (Paljonko taloyhtiö maksaa vedestä ja esim. kaukolämmöstä? Paljonko maksamme sähköstä, entä jätteistä?).

11 DIA 19: Linkkivinkkejä DIA 20: 4V-hankeen esittely Lisätietoa ja linkkejä: Onko Keke kotona? - opas ja muita materiaaleja kestävän asumisen tueksi: Kodin energiaopas, Työtehoseura, Motiva, Adato Energia Oy: Arvioi omaa sähkönkulutustasi: Energian säästäminen, Motiva: Energiansäästöviikko: Vihreä sähkö: Vertaa sähkön hintoja ja alkuperää: Lajitteluohjeita, Petra, jätteen synnyn ehkäisyn vinkkejä, vinkkejä veden säästämiseksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut, HSY:

12 Kotilo-projektin materiaaleja, mm. lajitteluohjeita moneksi kieleksi: > materiaalipankki Reseptivinkkejä tähteistä: Astioiden lainaus, tilaa nukketeatteri, koulutuspalveluita, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Sosiaalisesti kestävä kehitys ja tasa-arvo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: info.stakes.fi/iva/fi/toteutus/tunnistaminen/keke.htm Laske oma ekologinen jalanjälkesi mm.: KotiMIPS Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus ja sen pienentäminen: Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 43/2008: Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMATmallilla: Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 20/2009:

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Taustamateriaali / päivitetty 17.9.2010 / www.4v.fi/julkaisut Jaana Hiltunen Tämä on vuokratalojen asukkaille tarkoitetun kulutusta ja jätteen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 13.10.2011 Lauri Penttinen Sisältö Ryhmätöiden läpikäynti Taustaa: vesi ja jätevesi

Lisätiedot

TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Kotitalouden energiankulutus Energiankulutukseen vaikuttavat kulutustottumukset, harrastukset,

Lisätiedot

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Ohjelma Tutustuminen Kestävä kehitys eli Keke Keke-toiminnan hyötyjä Toiminnan aloittaminen Vinkkejä motivointiin

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA VERCON OY Yli 30 vuoden kokemuksella ja tinkimättömällä palvelulla olemme saavuttaneet asiakkaidemme luottamuksen ja markkinajohtajuuden Suomessa Vertolla on

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Jätteiden synnyn ehkäisy, lajittelu ja kierrätys (Japa ry) Vesi: mihin kuluu

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet.

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. RAKENNA RUOHOKATTILA Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan laite, joka käyttää vastaleikattua ruohoa veden lämmittämiseen.

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

Ympäristöohjelma. Top Camping Kalajoki

Ympäristöohjelma. Top Camping Kalajoki Ympäristöohjelma Top Camping Kalajoki Lähteet: www.energia.fi www.findikaattori.fi www.lindstrom.fi www.motiva.fi www.vihreapolku.info www.ymparisto.fi Top Camping Kalajoen leirintäalue sijaitsee ainutlaatuisessa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen 30-40 %

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita.

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Pienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja

Pienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja Pienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja WIN-WIN: Monilla ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta hyvillä valinnoilla on myös muita positiivisia vaikutuksia. Säästämällä ilmastoa voit säästää myös euroja

Lisätiedot

helmiä ruohonjuuritasolta Hankepäällikkö Eija Koski, 4V-hanke Kestävän kehityksen toimikunta

helmiä ruohonjuuritasolta Hankepäällikkö Eija Koski, 4V-hanke Kestävän kehityksen toimikunta Keke kuuluu kaikille helmiä ruohonjuuritasolta Hankepäällikkö Eija Koski, 4V-hanke Kestävän kehityksen toimikunta 13.10.2010 Kiitos! Kysymyksiä? Hankkeen päätösseminaari Keke kuuluu kaikille 23.11.2010

Lisätiedot

TVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri

TVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri 28.11.2016 TVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri Sisältö TVT Asunnot Oy lyhyesti Vesikuuri-kampanja Lähtötilanne Tavoitteet Toimenpiteet TVT Asunnot Oy lyhyesti Turun kaupungin omistama kiinteistöyhtiö Nykymuotoisen

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Vesipihi kerrostalo. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Vesipihi kerrostalo. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Vesipihi kerrostalo Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Taustaa: vesi Jyväskylässä Kantakaupungin, Palokan ja Vaajakosken alueelle talousvesi toimitetaan

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset

Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset Ilmastotohtorin vastaanotto Kampin kauppakeskuksessa Tieteen päivät 9-10.1.2013 Ari Nissinen, erikoistutkija Marja Salo, tutkija Maija Mattinen, tutkija Suomen

Lisätiedot

ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset

ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset 1 Asukasdemokratia Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa 16.7.1990/649 eli Yhteishallintolaki : Laki antaa vuokralaisille oikeuden ottaa osaa

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDENKÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDENKÄYTTÖÖN OPAS JÄRKEVÄÄN VEDENKÄYTTÖÖN Suomalainen kuluttaa keskimäärin 155 litraa vettä päivässä Motivan* mukaan suomalainen käyttää vettä keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa, siis noin 56 000 litraa vuodessa.

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016. VTS-kotien asukastoiminta. Asukastoiminnan edistäminen

Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016. VTS-kotien asukastoiminta. Asukastoiminnan edistäminen Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016 VTS-kotien asukastoiminta Asukastoiminnan edistäminen 1 Tampereen Vuokratalosäätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on hankkia asuntoja mahdollisimman edullista vuokraa vastaan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja työelämä

Ilmastonmuutos ja työelämä Ilmastonmuutos ja työelämä 23.11.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija Ilmastokeskus Tammi-syyskuu 2016 mittaushistorian lämpimin 23.11.2016 WMO / NOAA 2 Ilmaston lämpeneminen riippuu meistä KHK päästöt

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

[Tiedoston alaotsikko]

[Tiedoston alaotsikko] [Tiedoston alaotsikko] YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo Lämmönkulutus... 3 Sähkönkulutus... 3 Veden kulutus... 4 Hankinnat... 4 Materiaalikulutus... 5 Jätteet... 6 Kuljetukset ja liikenne... 8 Ympäristösuunnitelman

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon

Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon Enni Ruokamo, Rauli Svento ja Maria Kopsakangas-Savolainen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, SYKE BC-DC Workshop 16.1.2017 Kyselyn taustat ja tarkoitus Pilottitutkimus

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? 1.Liikenne 3a 15 42 % 2. Melu 5 3.lmansaasteet ja/tai hajut 1 24 67 % 4. Likaiset kadut 7 19 % 5. Julkisten rakennusten

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely Helmikuu 2013 Vastaajia yhteensä 539 Koonti Inkeri Ahvenisto Vastaajat alaluokkien kyselyssä: yht. 314 hlö Vastaajat yllun + henkilöstön

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Hoitokodin asukkaan haastattelulomake (CHResidentINT3)

Hoitokodin asukkaan haastattelulomake (CHResidentINT3) A. Mahdollisuus vaikuttaa päivittäiseen elämään Tuntuuko sinusta, että pystyt vaikuttamaan päivittäiseen elämääsi? Mahdollisuudella vaikuttaa päivittäiseen elämään tarkoitetaan, että voit tehdä asioita

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 3 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 3 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 3 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Vesi Jyväskylässä Kiinteistön vesijärjestelmä Veden kulutus ja säästö asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Altaan asennus... 3 3. Altaan puhallus... 3 4. Altaan täyttäminen... 5 5. Pumppuyksikön käyttäminen... 6 6. Altaan käyttäminen ja vinkkejä...

Lisätiedot

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 3.12.2014 Lauri Penttinen 2 Kulutuskäyrästöt talon iän mukaan

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Asukastoimikuntien seminaari 16.3.2013 Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto

Asukastoimikuntien seminaari 16.3.2013 Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto Asukastoimikuntien seminaari 16.3.2013 Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto 1) Tulevaisuuden asukastoiminta Millaisessa naapurustossa sinä haluaisit asua? Millainen on toimiva ja tehokas asukastoimikunta?

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Energia on elämää käytä sitä järkevästi

Energia on elämää käytä sitä järkevästi ENERGIATIETOINEN KULUTTAJA -KALVOSARJA Energia on elämää käytä sitä järkevästi Kauppa- ja teollisuusministeriö on tukenut kalvosarjan tuotantoa. Energia on elämää. Käytä sitä järkevästi. Mihin käytämme

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet

Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet 1 Joensuun normaalikoulun kestävän kehityksen suunnitelma ja toimintaperiaatteet Kestävän kehityksen määritelmän mukaan tarkoituksena on turvata tämän päivän yhteiskunnan tarpeet samalla, kun turvataan

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot