Kutsu Keke kylään - Kestävä kehitys asumisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kutsu Keke kylään - Kestävä kehitys asumisessa"

Transkriptio

1 Kutsu Keke kylään - Kestävä kehitys asumisessa Taustamateriaali / päivitetty / Laura Korhonen, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Tämä on vuokratalojen asukkaille tarkoitetun kestävän asumisen koulutuksen taustamateriaali. Koulutusmateriaali on tarkoitettu vertaisoppimiseen, eli koulutuksen vetäjän ei tarvitse itse olla käsiteltävän aiheen asiantuntija. Materiaalissa kuvataan miten koulutus etenee ja annetaan jokaiseen diaan taustatietoja. Kysymysdiojen avulla on tarkoitus saada osallistujia mukaan keskusteluun ja kannustaa on heitä ajattelemaan asioita omalla kohdallaan. Riippuen osallistujien määrästä kysymyksiä voidaan käydä läpi pienissä ryhmissä tai yhdessä. Tarkoitus on herättää keskustelua. Kestävän asumisen ympäristönäkökohtiin syvennytään 4V-hankkeen koulutuspaketeissa "Energia ja vesi asumisessa" ja "Jätetäänkö vähemmälle?" DIA 1: Otsikko DIA 2: Sisältö Koulutuksessa käydään läpi asumiseen liittyviä kestävän kehityksen aiheita. Luonnonvarojen kulutuksen kolme kuormittavinta osa-aluetta ovat asuminen, ruoka ja liikkuminen. (lähteet: KotiMIPS ja ENVIMAT) Asumisella on siis väliä! Tämän koulutuksen tarkoituksena on rohkaista asukkaita tekemään kodistaan ja elinympäristöstään viihtyisiä kestävällä tavalla. DIA 3: Yhden maapallon varat Teollisuusmaissa asuu noin 20 % maailman väestöstä, mutta me käytämme noin 80 % maailman luonnonvaroista. On arvioitu, että jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon kuin me suomalaiset, tarvittaisiin neljän maapallon luonnonvarat. (WWF Living planet report 2008) Maapalloja on vain yksi, joten on syytä miettiä mihin asioihin ja millaiseen

2 kulutukseen me elämämme perustamme. Kun vähemmälläkin tulee toimeen, on meillä mahdollisuuksia muuttaa elintapojamme. Vain mielikuvitus on rajana siihen millaisia mahdollisuuksia muutokseen on. Hyvinvointi on mahdollista pienemmälläkin ympäristökuormituksella! DIA 4: Kestävä kehitys (Keke) Kestävä kehitys on nykyhetken tarpeiden tyydyttämistä ilman, että vaarannamme tulevien sukupolvien mahdollisuuksia omien tarpeidensa tyydyttämiseen. (Brundtlandin komissio 1987) Tulevat sukupolvet eivät voi osallistua tämänhetkiseen päätöksentekoon, mutta elävät tekemiemme päätösten seurausten kanssa. Emme ole perineet maata vanhemmiltamme vaan lainanneet sen lapsiltamme. Kestävä kehitys erotellaan tavallisesti kolmeen osa-alueeseen: ekologiseen sosiaaliseen ja kulttuuriseen sekä taloudelliseen kestävyyteen. Ekologinen kestävyys: Luonnonvaroja ja ympäristöä käytetään niin, että luonnon monimuotoisuus ja erilaiset ihmisellekin välttämättömät luonnon tuottamat palvelut säilyvät. Toimivat luonnon järjestelmät tuottavat esimerkiksi ruokaa (esimerkiksi hedelmiä ja marjoja pölyttävät hyönteiset) ja puhdasta ilmaa sekä vettä. Järjestelmät vakauttavat ilmastoa ja suojelevat tulvilta sekä muilta luonnon ääri-ilmiöiltä. Oman hyvinvointimmekin vuoksi tuotanto- ja kulutustapamme eivät saisi ylittää luonnon kantokykyä ja heikentää elämää ylläpitäviä luonnonjärjestelmiä. Sosiaalinen kestävyys: Sosiaalisesti kestävä kehitys pyrkii tasaamaan hyvinvoinnin jakautumista eri ihmisryhmien kesken eli huolehtimaan hyötyjen ja haittojen tasapuolisesta jakautumista. Tasa-arvoa voi tarkastella niin yksilöiden ja sukupolvien välillä kuin paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Tavoitteena on kehittää osallistumista ja vahvistaa vaikuttamisen kanavia, jotta ihmiset saisivat paremmin äänensä kuuluviin. Sosiaaliseen kestävyyteen

3 kuuluu osana myös kulttuurinen kestävyys, jossa erilaiset kulttuuritaustat ja paikallinen kulttuuri-identiteetti nähdään rikkautena ja vaalimisen arvoisena. Taloudellinen kestävyys kulkee yleensä käsi kädessä muiden tekijöiden kanssa. Taloudellisen toiminnan pitäisi sopeutua luonnon kantokyvyn rajallisuuteen ja tuottaa hyvinvointia mahdollisimman ekotehokkaasti, vähästä enemmän periaatteella. Joskus taloudellisten ja muiden kestävän kehityksen näkökulmien yhteensovittaminen voi olla haastavaa, mutta samalla myös mahdollisuus uusille vihreille liiketoimintaideoille. Energiaa ja luonnonvaroja säästäviä ja paikallisesti työllistäviä elinkeinoja tukevan talouspolitiikan tulisi olla tärkeä osa taloudellisesti kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen kolme näkökulmaa menevät käytännössä voimakkaasti limittäin ja toiminnan vaikutuksia pitäisi pohtia kaikkien kolmen näkökulman kautta. Esimerkiksi ilmastonmuutoksella on huomattavia taloudellisia ja sosiaalisia haittavaikutuksia. Toisaalta ekologisen kestävyyden huomiotta jättäminen on merkittävä oikeudenmukaisuuskysymys globaalisti ajateltuna. Onko oikein että me teollisuusmaissa käytämme asukasta kohden moninkertaisen määrän yhteisiä ja rajallisia luonnonvaroja verrattuna kehittyviin maihin? DIA 5: Kestävä kehitys vuokrataloasumisessa Asukasosallisuus ja naapuruus Sosiaalisen kestävyyden vahvistaminen liittyy läheisesti viihtyvyyteen. Koemme asuinympäristömme mielekkäämpänä, jos olemme päässeet siihen itse vaikuttamaan. Asukkaat voivat vaikuttaa muun muassa osallistumalla asukas- tai talotoimikuntiin. Aktiivinen asukastoiminta lisää yleistä viihtyisyyttä ja vähentää ilkivaltaa. Lisäksi se helpottaa taloyhtiön ja asukkaiden yhteydenpitoa. Yhteiset tilat ja piha-alueet Talojen ja pihojen hyvä kunto on tärkeä asia. Viihtyvyyttä lisäävät esimerkiksi viihtyisät saunatilat, grillipaikka pöytineen ja penkkeineen sekä kauniit istutukset. Toimivissa kerhotiloissa on mukava järjestää juhlia ja muuta toimintaa. Turhia energia-, ilkivalta- ja jätehuol-

4 tokuluja kannattaa aina yrittää karsia. Jotta se onnistuu mahdollisimman hyvin, tarvitaan myös yhteisvastuuta. Asumisen turvallisuus Suuri osa tapaturmista tapahtuu kotona. Onnettomuuksia voidaan ehkäistä pienilläkin toimenpiteillä. Esimerkiksi kodin sähkölaitteet kannattaa pitää kunnossa. Televisio-, pesukone- ja muut sähkölaitteistopalot aiheuttavat vuosittain huomattavat kustannukset ja paljon murhetta. Palovaroittimen hankkiminen ja asentaminen on asukkaan vastuulla. Energia, vesi ja jätteet Energiankulutus on iso osa asumisen kustannuksista. Noin 40 % kerros- tai rivitalon hoitokustannuksista kuluu energiaan ja veteen (Motiva). Kun säästät energiaa, säästät rahaa, luontoa ja hillitset ilmastonmuutosta. Säästää voit niin sähkön, lämmityksen kuin veden kulutuksessa. Esimerkiksi lämpimän veden tuhlaileva käyttö sekä liiallinen tuulettaminen kylmillä ilmoilla aiheuttavat taloyhtiölle turhia kustannuksia, jotka vaikuttavat vuokran suuruuteen. Sähkön käytön vähentäminen pienentää suoraan omaa sähkölaskuasi. DIA 6: Kysymysdia Onko yksittäisellä asukkaalla vastuuta oman kodin, entä taloyhtiön kestävän kehityksen toteutumisessa? Vastaus : Kyllä on. Jokainen asukas on osa taloyhtiötä ja on tärkeää, että kaikki toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan. Asuntojen sisällä tapahtuva toiminta on kiinni asukkaan innostuksesta ja asenteesta. Yksittäisen ihmisen toimilla on väliä, pienet purot voivat muuttua isoksi joeksi! Yksittäinen asukas voi tehdä paljon myös vuokralla asuessaan. Onnistuneet käytännöt tarttuvat ja leviävät! Onko sinun mielipiteelläsi vaikutusta taloyhtiön asioihin? Myös vuokrataloyhtiössä asukkaiden on mahdollista tehdä päätöksiä ja antaa palautetta vuokrataloyhtiölle oman talonsa asioihin liittyen aktiivisen asukastoiminnan ja asukastoimikunnan kautta.

5 DIA 7: Hyvä naapuri kaksinkertaistaa talon arvon (Saksalainen sananlasku) Omassa kodissa viihtyminen on olennainen osa ihmisen hyvinvointia. Kerrostaloasumisessa kaikilla asukkailla on oikeuksiensa lisäksi myös vastuunsa. Asumisessa sosiaalinen kestävyys tarkoittaa positiivista kanssakäymistä, päätöksentekoon osallistumista ja erilaisuuden hyväksymistä. Asioita voi ja saa tehdä toisin, mutta yhteiset pelisäännöt on hyvä säilyttää. Pitää myös kunnioittaa toisen yksityisyyttä ja rauhaa kaikki eivät ole samalla tavalla sosiaalisia. Asukasosallisuus (tai yhteisöllisyyskään) ei tarkoita kaikkien osallistumista, vaan tunnetta, että halutessaan voi osallistua asumistaan koskevaan toimintaan ja oman asumisen kehittämiseen. Edellytyksenä osallisuuden tunteelle on, että on jonkinlaista yhteistoimintaa ja mahdollisuus vaikuttaa. Jos esim % asukkaista osallistuu johonkin yhteistoimintaan, on se jo hyvä tulos! Kun tuntee naapureita ja huomaa, että talossa voi vaikuttaa oman asumisensa arkeen, viihtyy paremmin ja todennäköisesti ottaa vastuuta omista ja yhteisistä asumisen asioita. Tarvitaan siis sekä yksittäisen ihmisen tekoja että yhteisiä päätöksiä! Mukavan ja yhteisöllisen ilmapiirin luomiseen ei tarvita isoja tekoja. Helppo aloitus on tervehtiä rappukäytävässä vastaantulevaa ihmistä, olipa vastassa vieraat tai tutut kasvot. Hymy ei maksa mitään, mutta sillä on suuri merkitys! DIA 8: Piha haltuun! Yhteiset tilat ja piha-alueet ovat paikka tapahtumille ja yhteisöllisyydelle. Jokainen on vastuussa ympäristön siisteydestä. Piha-aluetta kannattaa hyödyntää ja taloyhtiön yhteisten tilojen käyttöä voi kehittää yhteistuumin. Pihalla voi järjestää tapahtumia, esim. pihatalkoot, siivouspäivän, kirpputorin tms. Yhteisiin tiloihin voi suunnitella kerhotoimintaa asukkaille. Asukkaat voivat huolehtia piha-alueen kunnosta itse. Tällöin säästyy myös rahaa! Yhteisellä pihalla voi viljellä yrttejä, juureksia ja muita hyötykasveja asukkaiden ja taloyhtiön yhteisellä päätöksellä. Apua voi pyytää kaupunkiviljelyn tuntevilta yhdistyksiltä, esim. Dodolta tai Hyötykasviyhdistykseltä. Kaupunkiviljely onnistuu myös asfalttipihalla, sillä

6 kasvit voidaan kasvattaa laareissa. Laarin voi rakentaa itse vaikkapa kierrätysmateriaaleista. (Kuvissa laaritalkoot) DIA 9: Maksamme energiasta Asumisen energiankäytön ja vedenkulutuksen kustannukset jakautuvat yleensä näin: Taloyhtiö veloittaa vuokrassa tai yhtiövastikkeessa asukkailta valtaosan kulutuskustannuksista - lämpöenergia: o asuntojen ja talon yhteisten tilojen lämmitys o veden lämmitys - vesi - kiinteistösähkö Asukkaan omassa sähkölaskussa näkyy vain - kotitaloussähkö (keskiverto kotitalous kuluttaa 2000 kwh vuodessa) Kodin energiankulutuksesta noin puolet menee lämmitykseen ja viidennes lämpimään veteen. Viimeinen kolmannes kuluu sähkölaitteisiin ja valaistukseen. Kerrostalokiinteistön lämmittämisestä ei tule suoraa laskua kotiin, mutta se ei toki ole ilmaista vaan lasku näkyy vuokrassa tai yhtiövastikkeessa. Jokainen suomalainen kerrostaloasukas vauvasta vaariin maksaa kaukolämmöstään karkeasti arvioiden 430 euroa vuodessa (Kiinteistöliitto: Indeksitalovertailu 2009, Tilastokeskus) ja käyttövedestään 300 euroa vuodessa (Vesiverto). Ei siis ole yhdentekevää millaisessa lämpötilassa asustelee tai kuinka paljon vettä käyttää. Lämpimän veden ja energian käyttö liittyvät läheisesti toisiinsa. Noin 40 % lämmitysenergiasta kuluu veden lämmittämiseen. Veden säästäminen onkin pitkälle sähkö- ja lämpöenergian säästämistä. Esimerkiksi pyykinpesussa noin 90 % pesukoneen energiantarpeesta kuluu veden lämmittämiseen.

7 DIA 10: Kodin sähkö Keskiverto kotitalous kerrostalossa kuluttaa sähköä vuodessa noin 2000 kwh. Kotitaloussähköä kuluttavat eniten valaistus, kylmälaitteet ja kodin elektroniikka. Sähkönkulutusympyrästä voi halutessaan keskustella yhdessä joka sektorista erikseen; mikä kuluttaa energiaa ja kuinka säästää sähköä ruuanvalmistuksessa (keitä vesi vedenkeittimellä, keittolevyn kokoinen kattila...), kylmälaitteissa (pakastimen sulatus...), viihde-elektroniikassa (laitteiden valmiustilat)... DIA 11: Vinkkejä energian säästöön - Tarkista huoneistosi lämpötila lämmityskaudella. Sopiva sisälämpötila on astetta, makuuhuoneessa riittää hieman alhaisempikin. Ota yhteyttä huoltomieheen tai taloyhtiöön, mikäli lämpötila poikkeaa tästä. - Kun tuuletat lämmityskautena, tee se tehokkaasti ja nopeasti ja mieluiten ristivedolla. - Sammuta laitteet kun et enää käytä niitä. Jopa 10 % kotitalouden sähköstä voi mennä hukkaan elektroniikkalaitteiden standby-tilan ylläpitoon. Laitteet kannattaa sammuttaa irrottamalla ne verkkovirrasta. Viihde-elektroniikka kannattaa kytkeä jatkojohtoon, jossa on katkaisin, näin kaikki laitteet saa helposti pois yhdestä napista painamalla. - Kiinnitä huomiota myös valaistukseen tyhjä huone ei valoja kaipaa! - Pese täysiä koneellisia ja asianmukaisella pesuohjelmalla. Mitä matalampi pesulämpötila sitä vähemmän energiaa kuluu! - Uusiutuvan energian käyttö sähkön tuotannossa vähentää hiilidioksidipäästöjä eikä kuluta luonnonvaroja. Nykyään on paljon ekosähkövaihtoehtoja ja monet niistä jo samanhintaisia kuin fossiilisilla polttoaineilla, kuten kivihiilellä tai öljyllä tuotettu sähkö. DIA 12: 7 ämpäriä kuumaa vettä päivässä Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Asukkaiden veden kulutus vaihtelee kuitenkin huomattavasti toisen kuluttaessa 90 litraa samalla kun toinen tuhlaa peräti 270 litraa vuorokaudessa. Säästön mahdollisuus on siis merkittävä! Eniten vettä kuluu peseytymiseen ja wc-pöntön vetämiseen.

8 Noin puolet käytetystä vedestä on lämmitettyä. Veden säästö säästää ennen kaikkea energiaa. Energiaa kuluu veden lämmittämisen lisäksi runsaasti sen hankintaan ja pumppaukseen sekä jätevesien käsittelyyn. Vesi ei ole ilmaista! Keskivertoasukas maksaa veden käytöstään 25 euroa kuukaudessa (Vesiverto). DIA 13: Vinkkejä veden säästöön Veden käytössä on kyse paljon myös käyttötottumusten muutoksesta. Esimerkiksi kuinka pitkiä suihkuja olet tottunut ottamaan? Voisiko suihkussa käytettyä aikaa lyhentää? - Suosi ripeää suihkua ammeessa kylpemisen sijaan - Laita saippuoinnin ja hampaiden pesun ajaksi hana kiinni - Huomioi ja korjauta vuotavat vesihanat. Tiheä tippavuoto tarkoittaa lähes 30 kuutiota (m 3 ) tuhlattua vettä ja 75 euron lisälaskua vuodessa. Jatkuvasti vuotava WC-pönttö tuhlaa 3000 m 3 puhdasta vettä ja 7500 euroa vuodessa. - Monet sähkön ja lämpöenergian säästöä tavoittelevat toimet säästävät myös vettä. Esimerkkinä on pesukoneiden oikea käyttö ja lämpimän veden kulutus ylipäätään. DIA 14: 350 kiloa jätettä vuodessa Keskivertoasukas tuottaa pääkaupunkiseudulla 350 kg jätettä vuodessa (HSY Jätehuolto). Tästä noin puolet päätyy sekajätteenä kaatopaikalle. Kaatopaikalle joutuvaa sekajätettä ei voida enää hyödyntää materiaalina, toisin kuin kierrätykseen menevää jätettä. Samalla uusien tavaroiden tuottaminen kuluttaa luonnonvarojamme. Kaatopaikalla biohajoava jäte tuottaa kasvihuonepäästöjä ja hajuhaittoja. Kierrätetystä materiaalista valmistetaan uusia tuotteita. Kun käytetystä materiaalista tehdään uusia tuotteita, säästetään luonnonvaroja ja energiaa. Kierrätys säästää energiaa neitseellisen raaka-aineen käyttöön verrattuna teräs- ja tinapeltipakkausten valmistuksessa 75 % ja alumiinipakkauksissa 95 % (Keski-Suomen ympäristökeskus). Jätteestä joka ei kelpaa kierrätykseen voidaan myös valmistaa biokaasua, jota voidaan käyttää vaikka liikenteen polttoaineena, tai siitä voidaan tuottaa energiaa jätteenpolttolaitoksissa.

9 Jätehuoltomaksut ovat kallistumassa pääkaupunkiseudulla. Erilaisista jätehuoneen roskaastioista sekajäteastian tyhjentäminen on kalleinta. Hintaeroa tulee esim. biojäteastian tyhjentämiseen verrattuna yli sata euroa vuodessa (HSY:n jätehuoltohinnasto). Tehokkain tapa säästää jätekustannuksissa on vähentää kokonaisjätteen määrää ja tehostaa jätteiden lajittelua. Asukkaiden pihamaalle tai roskakatokseen hylkäämät huonekalut, polkupyörät ja muu romu voi tuoda kymmenien tuhansien eurojen lisäkustannukset taloyhtiölle vuosittain. Suurissa yhtiöissä summa voi olla jopa yli euroa vuosittain. Jätteiden keräämisen kustannukset vaikuttavat vuokraan. DIA 15: Vinkkejä jätteen vähentämiseen Keinoja jätteen määrän vähentämiseen on paljon. Esimerkiksi Helsingin alueen biojätteeksi päätyneestä aineksesta noin kolmasosa oli alun perin syötäväksi kelpaavaa (HSY: Rokka rikassa -raportti 2009). Jätteen määrän vähentämisessäkin voi aloittaa pienistä asioista, esimerkiksi kiinnittämällä ei mainoksia, kiitos! tarran oveen. Suuri osa jätteestä on erilaisia pakkauksia, joten kaupassa kannattaa valita moneen muovikääreeseen käärityn tavaran sijaan vähemmän pakattu tuote. Suosi kestotuotteita kertakäyttöisen sijaan ja isompia pakkauksia monen pienen sijaan (esim. litran jogurttipurkki monen pienen jogurtin tilalle). Ruuan suhteen kannattaa suunnitella ostoksiaan tarkasti ja käyttää hyödykseen pakastinta ruuan säilömiseen. Ylipäätään on hyvä miettiä mitä todella tarvitsee ja miten ostamiaan tuotteita käyttää. DIA 16: Kysymysdia Mitkä asiat toimivat taloyhtiössänne hyvin kestävän kehityksen näkökulmasta? Mihin asioihin taas pitäisi puuttua? Mitä sinä voisit asioille tehdä?

10 Pohdittavaksi: Miten talonne yhteishenkeä voisi parantaa? Jos asukkaiden osallistuminen on heikkoa, miettikää miten tilannetta voisi parantaa. Välillä voi myös pysähtyä miettimään onko jotain lisäetuja tai palveluita, jotka tekisivät asumisesta yhä parempaa ja josta voitaisiin olla valmiita maksamaan? Esim. jos remontin yhteydessä asukas voi vaikuttaa materiaalivalintoihin, niin se maksaa enemmän, mutta niin voisi kodin saada oman näköisekseen. DIA 17: Hyviä käytäntöjä Yhteiset siivouspäivät ulkona, pihakirppis, yhteisomistus, tavaranvaihtotori, tavaroiden ja palveluiden vaihtopiiri Talokirjasto Asukaskerho Viljelypalstat (www.kaupunkiviljely.fi) Laittakaa talonne ilmoitustaululle vihko tai perustakaa asukastoimikunnan palautelaatikko, johon asukkaat voivat vapaasti kirjoittaa ideoitaan ja toiveitaan asumisen suhteen. Näin asukkaiden ääni saadaan paremmin esille ja uusia ideoita harkintaan! Lisää esimerkkejä Onko Keke kotona? oppaassa, jonka voi lukea ja ladata verkosta DIA 18: Miten motivoin ja innostan itseäni ja muita Tässä voidaan keskustella siitä, miten esimerkiksi omassa taloyhtiössä tai työympäristössä voi innostaa ja motivoida kestävämpiin kulutusvalintoihin. Samalla pohditaan miten omaa motivaatiota voi ylläpitää ja mistä saa lisätietoja työnsä tueksi. Aikuisia voi syyllistää vähän, kolkutella omaatuntoa, mutta ei liikaa, koska liian suuret uhkakuvat lamaannuttavat. Voi myös vedota faktoihin (Miten voi säästää energiaa ja vettä? Miten lajitellaan oikein? Miksi kannattaa lajitella? Paljonko eri jätelajeja syntyy meidän talossa (kg, jäteastioiden lukumäärä jne)? Miten määriin vaikuttaa? Syntyneet säästöt euroina ja kiloina tai tyhjennyskertoina), rahaan (Paljonko taloyhtiö maksaa vedestä ja esim. kaukolämmöstä? Paljonko maksamme sähköstä, entä jätteistä?).

11 DIA 19: Linkkivinkkejä DIA 20: 4V-hankeen esittely Lisätietoa ja linkkejä: Onko Keke kotona? - opas ja muita materiaaleja kestävän asumisen tueksi: Kodin energiaopas, Työtehoseura, Motiva, Adato Energia Oy: Arvioi omaa sähkönkulutustasi: Energian säästäminen, Motiva: Energiansäästöviikko: Vihreä sähkö: Vertaa sähkön hintoja ja alkuperää: Lajitteluohjeita, Petra, jätteen synnyn ehkäisyn vinkkejä, vinkkejä veden säästämiseksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut, HSY:

12 Kotilo-projektin materiaaleja, mm. lajitteluohjeita moneksi kieleksi: > materiaalipankki Reseptivinkkejä tähteistä: Astioiden lainaus, tilaa nukketeatteri, koulutuspalveluita, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Sosiaalisesti kestävä kehitys ja tasa-arvo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: info.stakes.fi/iva/fi/toteutus/tunnistaminen/keke.htm Laske oma ekologinen jalanjälkesi mm.: KotiMIPS Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus ja sen pienentäminen: Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 43/2008: Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMATmallilla: Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 20/2009:

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

Harakatkin hikoilevat - Asumisen veden- ja energiansäästö

Harakatkin hikoilevat - Asumisen veden- ja energiansäästö Harakatkin hikoilevat - Asumisen veden- ja energiansäästö Taustamateriaali / päivitetty 17.9.2010 / www.4v.fi/julkaisut Laura Korhonen, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Tämä on vuokratalojen asukkaille

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Taustamateriaali / päivitetty 17.9.2010 / www.4v.fi/julkaisut Jaana Hiltunen Tämä on vuokratalojen asukkaille tarkoitetun kulutusta ja jätteen

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Energiansäästökotitalouksissa

Energiansäästökotitalouksissa Energiansäästökotitalouksissa Energianeuvoja Sanna Moilanen, Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto Popento 6.5 seminaari Muutosta ilmassa Kainuun ilmastostrategia 2020 9.5.2011 1 Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Miksi energiaeksperttejä? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

ASUMISPAKKI- koulutus Sähkön ja veden harkittu kulutus

ASUMISPAKKI- koulutus Sähkön ja veden harkittu kulutus ASUMISPAKKI- koulutus Sähkön ja veden harkittu kulutus Energian ja veden säästö Mitä energia on? Mistä energia tulee? 2 Energian kokonaiskulutus Suomessa 3 Mihin käytämme energiaa Suomessa? 4 Mihin käytämme

Lisätiedot

KESYTÄ KOTISI VESIPEDOT

KESYTÄ KOTISI VESIPEDOT KESYTÄ KOTISI VESIPEDOT Tavoite: Oppilas ymmärtää, että vesi on rajallinen luonnonvara ja että kulutamme vettä turhaan joka päivä. Oppilas oppii huomaamaan turhan vedenkulutuksen ja osaa estää sen. Tehtävä:

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Sijoita huonelämpömittari oleskelutiloihin, ei ulkoseinälle. Pidemmän poissaolon ajaksi kannattaa alentaa huonelämpötilaa.

Sijoita huonelämpömittari oleskelutiloihin, ei ulkoseinälle. Pidemmän poissaolon ajaksi kannattaa alentaa huonelämpötilaa. Maanantai Lämmitys 1 C alhaisempi huonelämpötila säästää 5 % lämmityskustannuksissa Oikea huonelämpötila on 20 22 C. Hanki huonelämpömittari, seuraa lämpötilaa ja ilmoita liian korkeasta lämpötilasta isännöitsijälle

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Avainsanat: kulutus, kestävä kulutus, luonnonvara, millainen kuluttaja sinä olet?, halu ja tarve Mitä kulutus on? Kulutus on jonkin hyödykkeen käyttämistä

Lisätiedot

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeen kuulumisia Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeessa tapahtuu Selvitys Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden nykykäytänteet, asenteet ja tiedot sekä tuen tarve Hankkeen

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 13.10.2011 Lauri Penttinen Sisältö Ryhmätöiden läpikäynti Taustaa: vesi ja jätevesi

Lisätiedot

Vedenkulutus. Eksperttikoulutus 16.11.2015

Vedenkulutus. Eksperttikoulutus 16.11.2015 Vedenkulutus Eksperttikoulutus 16.11.2015 Vedenkulutus Yleistä vedenkulutuksesta taloyhtiöissä Vedenkulutuksen jakaantuminen Vesivuodot Lämminkäyttövesi Taloyhtiön vesiverkon paine Vedensäästöventtiilit

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Kotitalouden energiankulutus Energiankulutukseen vaikuttavat kulutustottumukset, harrastukset,

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 1 MIKSI SÄÄSTÄÄ ENERGIAA? NOPEIN JA TEHOKKAIN TAPA HILLITÄ ILMASTON- MUUTOSTA. SE SÄÄSTÄÄ RAHAA. UUSIUTUMATTOMIEN ENERGIANLÄHTEIDEN

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6 SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tavoite: Laskea eri sähkölaitteiden energiankulutuksia. Ymmärtää käsite kilowattitunti (kwh) ja kuinka se lasketaan. Ryhtyä toimeen sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Tehtävä: Käytämme

Lisätiedot

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Ohjelma Tutustuminen Kestävä kehitys eli Keke Keke-toiminnan hyötyjä Toiminnan aloittaminen Vinkkejä motivointiin

Lisätiedot

KOULUN VEDENKULUTUS KURIIN

KOULUN VEDENKULUTUS KURIIN KOULUN VEDENKULUTUS KURIIN Tavoite: Oppilaat ymmärtävät, että puhdas vesi on rajallinen luonnonvara. Oppilaat tiedostavat, että vettä tuhlataan joka päivä tarpeettomasti. Oppilaat oppivat ottamaan vastuuta

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus 16.6.2008 Reijo Sandberg projektinjohtaja Marja-Vantaa -projekti Vantaan kaupunki Alue Helsingin seudulla Marja Vantaa Helsinki Vantaa

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Kestävän asumisen työkalupakki vuokrataloyhtiöille

Kestävän asumisen työkalupakki vuokrataloyhtiöille Kestävän asumisen työkalupakki vuokrataloyhtiöille Yhteenveto 27.5. Taustaa: - valmis 11/10 - Tehty yhteistyössä mm. kuntien vuokrataloyhtiöiden, asukkaiden edustajien, kaupunkien asiantuntijoiden ja alan

Lisätiedot

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä.

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä. Mari Kyngäs OuLUMA, sivu 1 ENERGIANSÄÄSTÖVISA Avainsanat: energia, energiansäästö, energiankulutus Luokkataso: 5.-7. luokat Tavoitteet: Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Taloyhtiön energiailta, Tarmo-hanke 28.08.2013, Tampere DI Petri Pylsy Mitä energiatehokkuus on? Primäärienergia (ostettu energia) Sisäilmasto

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Rane energianeuvonta Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Ranen henkilöstöä Antero Mäkinen Rakentaminen Katja Räsänen Harjoittelija Petri Mäkelä Rakentajan opas Tiina Hakala Asuminen Ilari

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

VALMIUSTILAT KODISSANI

VALMIUSTILAT KODISSANI VALMIUSTILAT KODISSANI Tavoite: Oppilaat tietävät sähkölaitteiden valmiustilojen kuluttamasta sähköstä ja he sammuttavat laitteet kokonaan, kun se on mahdollista. Ostaessaan uusia sähkölaitteita oppilaat

Lisätiedot

Viisas kuluttaa vähemmän 2011

Viisas kuluttaa vähemmän 2011 Viisas kuluttaa vähemmän 2011 www.kiertokapula.fi Ekotehokkuus Mitä ekotehokkuus tarkoittaa? Ekotehokkuus tarkoittaa sitä, että vähemmistä raaka-aineista ja energiasta tuotetaan enemmän. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Hyviä ohjeita työpaikan energian säästämiseksi

Hyviä ohjeita työpaikan energian säästämiseksi Hyviä ohjeita työpaikan energian säästämiseksi Miksi tätä kaikkea tehdään? Konkreettisesti energiansäästötoimien vaikutus näkyy energialaskussa. Syyt siihen, miksi meidän kaikkien pitäisi alkaa ajatella

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU VEIKKOLAN KOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAA Arttu 5D KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools ohjelmaa Idea sai alkunsa Tanskassa 1990

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Halpa vesi vai hyvä palvelu? Tampereen yliopisto 11.5.2012

Halpa vesi vai hyvä palvelu? Tampereen yliopisto 11.5.2012 Halpa vesi vai hyvä palvelu? Tampereen yliopisto 11.5.2012 Hämeenlinnan veden hinta kotitalouksille 2011 euroiksi muutettuna Tampere 1.1.2012 talousvesi 1,11 /m 3 jätevesi 1,70 /m 3 yhteensä 2,81 /m 3

Lisätiedot

Kaikki mitä sinun tulee tietää vuokra-asujana

Kaikki mitä sinun tulee tietää vuokra-asujana Kaikki mitä sinun tulee tietää vuokra-asujana Patterit liian kuumalla? Paljonko on kwh? Kulutanko enemmän kuin muut? Mihin pitäisi pyrkiä? Mitä minä siitä hyödyn? Verkkopalvelukonsepti, pääkohderyhmänä

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Jätteiden synnyn ehkäisy, lajittelu ja kierrätys (Japa ry) Vesi: mihin kuluu

Lisätiedot

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA VERCON OY Yli 30 vuoden kokemuksella ja tinkimättömällä palvelulla olemme saavuttaneet asiakkaidemme luottamuksen ja markkinajohtajuuden Suomessa Vertolla on

Lisätiedot

Esa Varho. Veden hallittu kulutus Ekotoimiva koti 19.01.2010

Esa Varho. Veden hallittu kulutus Ekotoimiva koti 19.01.2010 Esa Varho Veden hallittu kulutus Ekotoimiva koti 19.01.2010 Oras Oy, Isometsän tehdas Raumalla Oras lyhyesti Perustettu 1945 100% Oras Invest Oy:n omistama (Oras Invest on perheyritys) Liikevaihto 2008:

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Opiskelijan palveluksessa

Opiskelijan palveluksessa 1 Opiskelijan palveluksessa Ylioppilaskunnan yritystoimintaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta hoitaa liiketoimintaansa HYY Yhtymän kautta. 2 Yhtymän tehtävänä on: - tuottaa voittoa omistajalleen jotta

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Sata pientä vai kolme isoa tekoa?

Sata pientä vai kolme isoa tekoa? Kepeää elämää! Nuukuusviikon seminaari Vanhalla 17.4.2008 Sata pientä vai kolme isoa tekoa? Suomalaisen ekologinen selkäreppu ja sen keventäminen Satu Lähteenoja kestävän kulutuksen tutkija Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ Tavoite: Oppilaat tietävät, mistä saa tietoa laitteiden energiankulutuksesta ja he ovat tietoisia energiamerkinnän sisällöstä. Oppilaat ymmärtävät mitä etua on valita A-luokan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

KAINUUN OPISKELIJA-ASUNNOT OY

KAINUUN OPISKELIJA-ASUNNOT OY Turha kulutus = Turha korotus KAINUUN OPISKELIJA-ASUNNOT OY Sähkön kulutus. OMA ETUSI - YHTEINEN ETU Viihtyisyydestä ei tarvitse tinkiä eikä luopua nykyaikaisen kodin mukavuuksista, sillä säästö syntyy

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen 30-40 %

Lisätiedot

Ekotehokkuuden Check List

Ekotehokkuuden Check List Ekotehokkuuden Check List Käyttötarkoitus: Työkalu ekotehokkuuden elementtien soveltuvuuden arviointiin ja käyttöönottoon 1(12) 1. Yleiset ympäristösuorituskyvyn tavoitteet a) Osapuolten (omistaja ja käyttäjä)

Lisätiedot

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. Hyvän olon energiaa Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty?

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Teollisen ekologian syysseminaari Lahti, 27.-28.11.2007 Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Michael Lettenmeier ja Tiina Moisio Suomen Luonnonsuojeluliitto / Helsingin yliopisto Kodin tavarat KotiMIPS-tutkimuksissa

Lisätiedot

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet.

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. RAKENNA RUOHOKATTILA Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan laite, joka käyttää vastaleikattua ruohoa veden lämmittämiseen.

Lisätiedot

RAKENNA AURINKOKATTILA

RAKENNA AURINKOKATTILA RAKENNA AURINKOKATTILA Tavoite: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan kattila, joka käyttää aurinkoa veden lämmittämiseen. Toinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen 30-40 %

Lisätiedot

Ympäristöohjelma. Top Camping Kalajoki

Ympäristöohjelma. Top Camping Kalajoki Ympäristöohjelma Top Camping Kalajoki Lähteet: www.energia.fi www.findikaattori.fi www.lindstrom.fi www.motiva.fi www.vihreapolku.info www.ymparisto.fi Top Camping Kalajoen leirintäalue sijaitsee ainutlaatuisessa

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Keravalla 12.10.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Keravalla 12.10.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Keravalla 12.10.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus 14.11.2017 ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Sisältö 1. Johdanto 2. Kiertotalous Määritelmä Esimerkkejä Vaikutukset Suomessa 3. Jätehuolto

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

helmiä ruohonjuuritasolta Hankepäällikkö Eija Koski, 4V-hanke Kestävän kehityksen toimikunta

helmiä ruohonjuuritasolta Hankepäällikkö Eija Koski, 4V-hanke Kestävän kehityksen toimikunta Keke kuuluu kaikille helmiä ruohonjuuritasolta Hankepäällikkö Eija Koski, 4V-hanke Kestävän kehityksen toimikunta 13.10.2010 Kiitos! Kysymyksiä? Hankkeen päätösseminaari Keke kuuluu kaikille 23.11.2010

Lisätiedot

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 Energiatehokkuuden parantaminen on tehokasta ilmastopolitiikkaa Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909 alkaen

Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909 alkaen Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909 alkaen Energiakeskus Kampin Sähkötalossa vuodesta 1973 Asiakaspalvelu ja näyttelytila Aukioloaika ma - pe klo 8.30-16 Kodin energiankäytön neuvonta

Lisätiedot