Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö, Rinnetuki r.y. 4/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö, Rinnetuki r.y. 4/2014"

Transkriptio

1 Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö, Rinnetuki r.y. 4/2014

2 Pääkirjoitus Vauvan nyrkki Ihmisen elämänkaaressa lapsuudesta vanhuuteen ympyrä sulkeutuu. Vuoden kiertokulussa käymme valosta pimeyteen ja taas valoon. Joulu on syntymä. Vastasyntynyt tuo valon pimeyteen. Rinneviestin joulunumeron kansikuvataiteilija Tiina Elina Nurminen syntyi keskosena. Hänen syntymäpainonsa oli 800g ja hänen pituutensa 20 cm. Tiina Elina on maalannut suuren teoksen Arvo Ylpöstä ja omasta syntymästään. Minä olen ajatellut hiljaa itsekseni että olisi minulla edes suuri kunnia-asia lahjoittaa lastensairaalalle ikiomia sopivia töitäni, toteaa Tiina Elina Nurminen lahjoittaessaan suuren teoksensa Uuden Lastensairaalan hyväksi. Kiitospuheessaan puheenjohtaja Anne Berner toteaa: Taide puhuttelee ja taide antaa äänen. Taiteella tulee olemaan tärkeä osa lapsen ja perheen hyvää kokemista ja kuulemista. Keskiaukeamalta löydät tulevan vuoden 2015 sopeutumisvalmennuskurssit. Norio-keskuksessa Helsingissä järjestetään vankalla kokemuksella sopeutumisvalmennuskursseja perheille, joiden lapsilla on kehitysvamma tai jokin harvinainen sairaus. Näillä kursseilla kannattaa käydä. Lapsen kehitys perustuu aikuisten sitoutumiseen. Sitoutuminen lapseen on koko elämänkaaren pituinen. Sitoutumisen jatkumista ei arvota kolmen vuoden välein eikä pisteytetä neljännesvuosittain, jos tavoitteena on lapsen kasvu ja kehitys. Sitoutumista ei voi tehdä pätkissä, sitä ei aloiteta uudestaan ja uudestaan alusta. Vaikeavammaisen aito tukeminen on pitkän kaaren jatkumoa, sitkeää sitoutumista. Sivulla kolme nostaa juhlamaljaa syntymäpäiviään viettävä Gunnel Stenbäck kukkaseppele päässään. Hän toimi Rinnekodissa useita vuosia ylihoitajana. Rinneviestin takakanteen puolestaan on kuvattu pienen vauvan nyrkki. Näiden kahden rinnekotilaisen ikäero on sata vuotta. Gunnel Stenbäck sitoutui auttamaan apua tarvitsevia koko elämänsä ajaksi. Takakannessa on vielä rauhannobelisti Elie Wieselin pohdintoja rakkauden vastakohdasta sekä taiteen ja uskon vastakohdista. Vauvan nyrkin vierestä löytyy myös nobelistin ajatus siitä, mikä on hänen mielestään elämän vastakohta Elina Airikkala Sari Vahersalmi 2 Rinneviesti 4/2014

3 Sisältö 4/2014 Pääkirjoitus... 2 Kansikuvataiteilijan esittely Sadan vuoden sopimus Asumispalvelujen uusi aluevaltaus 16 Salliako fasilitaatio vai ei? Sointukylpy...18 Rinnekodin röntgen...6 Nukutushammashoito...8 Hammaslääkärin vapaaehtoistyö...9 Sopeutumisvalmennuskurssit...12 Orphanet yhteistyö...14 Jannen kolumni...15 Käsikellosekstetti ja kiltti presidentti...20 Ilmoituksia...22 Mutta enkeli sanoi heille...23 Kansikuvataiteilija Jeesus syntyi tallissa jouluna och Jeesus makasi Marian sylissä hänen syntymänsä jälkeen heti och Maria puki sitä ennen vaatteet Jeesuksen päälle. -Tiina Elina TIINA ELINA NURMINEN, Neitsyt Maria, 2013, akryylimuste japaninpaperille, 65 x 45 cm Tiina Elina Nurminen, 54, on kuvataiteilija Turusta. Hän on opiskellut taidetta Turun työväenopiston kehitysvammaisten kuvataideryhmässä opettajanaan kuvataiteilija Eija Ruoho. Vuodesta 2012 lähtien hän on työskennellyt Ruohon työhuoneella. Tiina Elina Nurminen on valittu Kettukin vuoden taiteilijaksi Hänellä oli syksyllä 2014 yksityisnäyttely Yhteisessä paratiisissa Galleria Arxissa Hämeenlinnassa. Nurminen edustaa myös Taidekeskus Into r.y.:tä Turussa. Sen tavoitteena on perustaa Turkuun erityistä tukea tarvitsevien taidekeskus. (www.taidekeskusinto.fi). Päätoimittaja Elina Airikkala, , Ulkoasu ja taitto Lisa Saloranta, Kansikuva Tiina Elina Nurminen Rinneviesti toimitusneuvosto Markku Niemelä pj., Elina Airikkala, Nina Bjelogrlic-Laakso, Sirpa Granö, Marjo Kinnunen-Kakko, Leila Paavola, Heidi Talja ja Leena Toivanen Rinneviestin tilaus / osoitteenmuutokset Rinnetuki r.y.:n jäsenten osoitteenmuutokset Sinikka Niemi, Julkaisija Rinnekoti-Säätiö ja Rinnetuki r.y. Painopaikka Aldus Painos kpl 54. vuosikerta Rinneviesti 4/2014 3

4 Ihmiset Sadan vuoden sopimus Gunnel Stenbäck 100-vuotisjuhlissaan Diakonissalaitoksella. Taulussa Lina Snellman, Diakonissalaitoksen pitkäaikaisin johtajatar. 4 Rinneviesti 4/2014

5 Tietoisku TEKSTI & KUVA ELINA AIRIKKALA Gunnel Stenbäck syntyi Ahvenanmaalla papin tyttäreksi vuonna Kaksikymmenvuotiaana hän sai hengellisen kutsun tulla toisten auttajaksi. Eräällä ruotsinkielisellä kesäleirillä sain herätyksen. Sain Jumalalta kutsun hoitotyöhön. Paras koulutus siihen oli diakonissan koulutus, kuvailee Gunnel. Hän tuli Helsingin Diakonissalaitokselle opiskelemaan vuonna 1934, ja valmistui sairaanhoitajaksi 1938, mutta sodan takia järjestettiin diakonissavihkimys vasta Valmistuneille diakonissoille Diakonissalaitos järjesti työpaikan ja asunnon. Gunnel siirtyi seurakuntatyöhön vuonna Sitoutumisensa auttamistyöhön hän solmi koko elämänsä ajaksi. Rinnekodin perustaja, sisar Aino Miettinen tutustui Diakonissalaitoksella Gunnel Stenbäckiin. Minä olen vähän ajatellut, että sinä tulisit Rinnekotiin, mainitsi Sisar Aino Gunnelille kerran. Asia jäi kuitenkin ilmaan joksikin aikaa ja Stenbäck jatkoi Helsingissä seurakuntatyössä. En puuttunut asiaan itse, ajattelin että sisar Aino puhuu sitten kun puhuu, kertoo Gunnel. Lopulta Kivelän sairaalan ylilääkäri professori Donner ja sisar Aino Miettinen alkoivat yhdessä pohtia, mikä lisäkoulutus valmistaisi Gunnel Stenbäckiä Rinnekodin kehitysvammatyöhön luvulla sota-ajan jälkeen pidettiin vähän itsekkäänä, jos nainen ajatteli kehittää itseään opiskelemalla, toteaa Stenbäck. Hän anoi passia Amerikkaan ensimmäisen kerran vuonna 1947, mutta ei saanut lupaa. Seuraavana vuonna hän anoi passia uudestaan ja silloin hänet kutsuttiin lääkintöhallituksen puhutteluun. Lopulta passi heltisi sillä ehdolla, että Stenbäckin sijainen ei saanut olla koulutettu sairaanhoitaja. Gunnel Stenbäck matkusti Yhdysvaltoihin ja oli siellä ensimmäisellä kerralla yhdeksän kuukautta. Yhdysvalloissa oli paljon sukulaisia. Gunnelin äidin lapsuuden perheessä oli 15 lasta, äidillä oli kuusi vanhempaa veljeä. Gunnelin enot pelkäsivät nuorina miehinä 1900-luvun alun Suomen suuriruhtinaskunnan aikana joutuvansa mahdollisesti Venäjälle sotimaan. Tästä pelosta monet heistä muuttivat Kanadan kautta Yhdysvaltoihin. Siispä Gunnelin matkustaessa vuonna 1948 kymmenen päivää Gripsholmin laivalla Göteborgista New Yorkiin, hän saattoi olla varma, että perillä ollaan vastassa. Maailma oli avoinna. Yhdestä asiasta Gunnel Stenbäck on varma. Jokaisella ihmisellä on arvo. Gunnel Stenbäck pääsi töihin Pittsburgin Diakonissalaitokselle. Myöhemmin 1960-luvulla Rinnekodissa työskennellessään hän sai kolmen kuukauden apurahan, jonka turvin hän pääsi tutustumaan amerikkalaisiin kehitysvammalaitoksiin ja päivähoitoloihin. Hän matkusti vielä myöhemmin myös tutustumaan myös Englannin, Skotlannin, Hollannin, Sveitsin ja Saksan kehitysvammalaitoksiin. Gunnel valmistui terveyssisareksi professori Donnerin ja sisar Ainon ohjeesta, ennen kuin siirtyi Rinnekotiin vuonna Hän toimi Rinnekodin ylihoitajana 13 vuotta. Ylihoitajana ajattelin, että tarvitsisin tietoja myös hallinnosta. Sain luvan käydä työn ohella Helsingissä tunneilla, muistelee Stenbäck. Sitten otin virkavapaata suorittaakseni loppuun valtiotieteen kandidaatin tutkinnon vuonna Elämä oli yksinäistä Rinnekodissa. Matka Helsingin keskustasta oli pitkä, bussi kulki harvoin. Bussikuski antoi lopulta minulle vapaaliput bussimatkoihin. Onneksi toisista hoitajista löytyi samanmielisiä ihmisiä. Kaksi apulaisylihoitajaa osoittautuivat läheisiksi, koko elämänikäisiksi ystäviksi. Suomessa valtion sosiaalihuollossa oli johtavassa asemassa mies, joka erityisesti ajoi kehitysvammaisten asiaa. Silloin alettiin perustaa laitoskoteja kehitysvammaisille. Tästä henkilöstä oli kehitysvammatyön kehittämisessä suuri apu, Stenbäck muistelee. Gunnel jatkoi edelleen opiskelua, hän luki yliopistossa sosiaalipolitiikkaa Rinnekodin työnsä ohessa aina valtiotieteen lisensiaatiksi asti. Piti saada jotain muuta. Otin välillä virkavapaata töistä saadakseni opintojani eteenpäin. Taaksepäin ajatellen, minulla oli hyvin vahva halu kehittyä. Opiskelin aina työn ohessa. Sosiaalipolitiikan professorini pyysi, että saisi tavata Diakonissalaitoksen johtaja Ojalaa, koska halusi että kirjoitan väitöskirjan. Minä ajattelin siihen, että minusta tuntuu, että minun täytyy saada myös elää! Elämän kunniaksi Gunnel Stenbäck alkoi matkustaa lomillaan. Hän on vieraillut elämänsä aikana noin viidessäkymmenessä maassa. Kaikki rahat menivät matkustamiseen, muistelee Stenbäck. Rinnekodin ylihoitajan tehtävästä Gunnel Stenbäck siirtyi Diakoniaopiston rehtoriksi vuonna 1969 ja Diakonissalaitoksen johtajattareksi vuosiksi , jolloin hän siirtyi eläkkeelle. Satavuotiaana Gunnel Stenbäck sädehtii diakonissasisarille tunnusomaista lämpöä. Tervehdykseksi nuoremmilleen hän toteaa, että elämä on niin toisenlaista nykyään, ettei hän voi neuvoa mitään. Mutta yhdestä asiasta hän on varma. Jokaisella ihmisellä on arvo. Rinneviesti 4/2014 5

6 Ajankohtaista Rinnekodin röntgen esittäytyy Röntgenin toiminta on käynnistynyt remontin jälkeen uudelleen. Rinnekodin röntgen sijaitsee Espoon Lakistossa Kumputiellä, samassa rakennuksessa kuin poliklinikka. Röntgenin toiminta on käynnistynyt remontin jälkeen uudelleen. Pieni tiimimme on osaava ja tehokas. Röntgenissä tehdään digitaalisten röntgentutkimuksien (keuhkokuvat, luukuvat) lisäksi myös hammaskuvauksia sekä ultraäänitutkimuksia. Toiminnan tarkoituksena on palvella ensisijaisesti kehitysvammaisia asiakkaita, mutta röntgenpalveluita tarjotaan myös työterveyshuollon asiakkaille. Röntgenkuvaus pelottaa usein potilaita. Kehitysvammaisten potilaiden kuvaus voi pelkojen tai käytösongelmien takia olla joskus hyvinkin haastavaa ja vaikeaa. Rinnekodin röntgenin puoleen voi kääntyä silloinkin, jos kuvauksen haasteet muodostuvat tavallisissa olosuhteissa ylivoimaisiksi. Röntgenkuvaus on ollut avain moneen epäselvään tilanteeseen: kehitysvammaisella asiakkaalla on saattanut olla hankalasti paikallistettavia kiputiloja tai epämääräistä levottomuutta, yllättäviä käytöshäiriöitä tai poikkeavaa vastustusta arjen normaaleissa toimissa. On muistettava, että potilas ei aina osaa ilmaista itseään ja osoittaa kipuaan. Röntgenkuvaus on saattanut paljastaa esimerkiksi kävelykyvyn menettämisen syynä olevan lonkkamurtuman, jonka jälkeen oikea hoito on voinut alkaa. Luiden murtumia ja tuumoreita eivät kipulääkkeet tai rauhoittavat paranna. Röntgenin toiminnasta vastaa ulkopuolinen konsultti, radiologian erikoislääkäri Matti Kestilä. Hän on säteilynkäytön vastaava johtaja. Hän antaa myös lausunnot röntgenkuvista. Röntgenkuvauksiin ja ultraäänitutkimuksiin tulee aina olla lääkärin lähete. Radiologi tekee Rinnekodissa ultraäänitutkimuksia röntgenissä noin kuuden viikon välein. Röntgenhoitaja Anne Pohjola toimii radiologi Matti Kestilän avustajana tutkimusten teossa. Hammaslääkäri Juhani Brodkin vastaa hammaskuvauksista. Yhteydenotot Anne Pohjola, röntgenhoitaja Avohoitopalvelut/ Röntgen Rinnekoti-Säätiö, Kumputie Espoo Hammaslääkäri Juhani Brodkin Röntgenin hammaskuvantaminen on ensiarvoisen tärkeä työväline hammaslääkärille. Ilman röntgenkuvia hampaita ympäröivän kovakudoksen sisään ei näkisi mitenkään. Myös pehmytkudoksista tulee informaatiota ortopantomogrammilla (OPTG). Tämä hampaiden panoraamakuvaus perustuu suomalaisen hammaslääketieteellisen röntgendiagnostiikan professorin Yrjö Paateron ja diplomi-insinööri Timo Niemisen kehitystyöhön. Se on yleinen leukojen röntgentutkimusväline kaikkialla maailmassa ja tärkeä hammasinfektioiden diagnostiikassa. Intraoraali- ja OPTG-kuvantamisen lisäksi hammaslääketieteellisen röntgendiagnostiikan nykypäivää ovat mikro-tt:t ja kartiokeilatomografiat. Näitä palveluita saamme tarvittaessa muualta. 6 Rinneviesti 4/2014

7 Ihmiset Radiologi Matti Kestilä Ultraäänitutkimus on erinomainen tapa selvittää pehmytosien tilaa mm. kaulalla, rinnoissa, lihaksistossa ja nivelissä sekä vatsaontelossa. Kaasu ja luu estävät täydellisesti ultraääninäkyvyyden. Ultraäänilaitteemme Rinnekodissa on erittäin hyvätasoinen. Rinnekodissa tutkittavien potilaiden kysymyksenasettelu liittyy usein vatsavaivoihin ja kasvainten poissulkuun vatsan alueella. Tutkimusta vaikeuttavana tekijänä on liikuntarajoitteisuuteen lähes aina liittyvä runsas kaasusisältö paksusuolessa, mikä täysin estää näkyvyyden tärkeiden ylävatsaelinten maksan, sappirakon ja haiman sekä vatsa-aortan alueelle ympäristöineen. Tämä tekee tutkimukset usein haastaviksi ja käytännössä täytyy usein tyytyä siihen, että osa elimistä jää näkymättömiin. Perna ja munuaiset sekä alavatsan elimet näkyvät useimmiten hyvin. Kaulalta tutkitaan yleisimmin kilpirauhasta, mutta myös imusolmukealueita ja sylkirauhasia. Rintojen ongelmia selvitetään ultraäänellä, koska useiden potilaidemme kuvaaminen mammografialaitteella ei ole mahdollista. Rinnekodin vuotiaille naispotilaille tehdään rintojen ultraäänitutkimus kahden vuoden välein, koska he eivät useimmiten pääse osallistumaan kotikunnan järjestämään seulontamammografiaan. Ultraäänellä näkyvästä alueesta lähes kaikista elimistä voi ottaa ultraääniohjatun neulanäytteen; joko solunäytteen ohutneulalla tai kudosnäytteen paksuneulalla. Käyn 6 7 viikon välein tekemässä ultraäänitutkimuksia Rinnekodissa. Teen mielelläni töitä tärkeiden potilaittemme kera Rinnekodin miellyttävässä työyhteisössä. Röntgenhoitaja Anne Pohjola Olen Anne Pohjola, aloitin työni röntgenhoitajana maaliskuun lopulla Rinnekodin uudistetussa ja remontoidussa röntgenissä. Digikuvantaminen oli minulle jo tuttua, mutta uutena asiana työhöni tulivat nyt hammaskuvantaminen ja ultraäänitutkimuksissa avustaminen. Työkokemusta röntgenhoitajana minulle on kertynyt yli 20 vuotta. Toimin aiemmin röntgenhoitajana lasten ja nuorten lääkäriasemalla, sen jälkeen työskentelin kahdeksan kuukautta muistisairaiden vanhusten hoitajana hoivakodissa. Kokemus niin lasten kuin vanhustenkin hoidosta on auttanut minua paljon kehitysvammaisten kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa kuvaustilanteissa. Erilaisten apuvälineiden käyttö oli minulle tuttua ja siitä on ollut hyötyä täällä röntgenyksikössä. Työ on haastavaa, koska valtaosa asiakkaista on haastavasti käyttäytyviä, mikä johtaa erilaisten toimintamallien käyttöön. Mukana oleva saattaja on ensiarvoisen tärkeä, koska tuntee asiakkaan ja tietää hänen käyttäytymistapansa. Haluankin nyt esittää kiitokset kaikille tutkimuksissa avustaneille henkilöille, olen saanut heiltä suunnattomasti apua kuvaustilanteissa. Ihailen myös kovasti radiologi Matti Kestilän ja hammaslääkäri Juhani Brodkinin ammattitaitoa, sillä he pärjäävät niin hienosti vaativienkin potilaiden kanssa. Rinneviesti 4/2014 7

8 Ajankohtaista NUKUTUSHAMMASHOITO Sari Vahersalmi Rinnekodin suitsutettu suun terveydenhuolto Haastavasti käyttäytyvien kehitysvammaisten suun ja hampaiden hoito on välillä mahdollista tehdä vain nukutettuna. Ensisijaisesti kuitenkin aina pyrimme löytämään sopivan esilääkityksen, jolla mahdollistettaisiin toimenpiteiden suorittaminen tavanomaiseen tapaan parhaalla mahdollisella hoitokäyntitiheydellä. Nukutushoito voidaan toistaa korkeintaan noin 1-2 vuoden välein. Suun terveydenhuolto kuuluu Rinnekodin hoitokodeissa asuvalle noin 200:lle asiakkaalle. Terveyskeskuksista voidaan Rinnekodin hammashoitoon lähettää asiakkaita maksusitoumuksella ympäri Suomen. Hoitohenkilökunta ei aina tiedä kehitysvammaisen asiakkaansa suun tilannetta. Suusta saattaa löytyä vaikka kämmenen kokoinen lähes oireeton ikenien bakteeritulehdus. Suutulehdus on ehdottomasti hoidettava, niin kuin toimitaan kaikkien muidenkin tulehdusten kanssa. Kroonisen laaja-alaisen ientulehduksen hoitamiseksi tarvitaan tehokasta ylläpitohoitoa. Pääsääntöisesti kyse on siitä, ettei kehitysvammaisen hampaita saada harjattua edes välttävästi hänen vastustuksensa vuoksi. Anestesiahoitomme on saanut paljon suitsutusta. Olemme pystyneet purkamaan HYKSin suu-leukasairauksien klinikan jonoa ottamalla sinne lähetettyjä perusterveitä kehitysvammaisia nukutushammashoidettavaksi Rinnekotiin. Tutkimme ennakolta nukutushoitoon lähetetyn potilaan hoitohistorian, nykylääkitykset ja käytetyt esilääkkeet. Arvioimme, kannattaako toimenpide, tai ainakin tutkiminen, yrittää tehdä ilman nukutusta. Välillä olemme näin välttyneet turhalta nukuttamiselta. Varsinkin haastavasti käyttäytyvillä kehitysvammaisilla hoidon tarpeen arvio ennen nukutusta saattaa olla vain suuntaa antava. Avosektorilta hoitoomme lähetettyjen asiakkaiden hoidon tarve on usein laajempi kuin mikä alun perin on ollut tieto. Saaduilla esitiedoilla ja kiireellisyyden mukaan suunnittelemme neljän potilaan nukutuspäivämme. Tavallinen nukutushammashoitoa varten varattava aika on kaksi tuntia. Sen aikana nukutetaan, tehdään suun ja hampaiden hoito (kliininen - ja röntgentutkimus, poistot, paikkaukset ja ienten hoito), herättäminen ja heräämöön siirtäminen. Silloin kun nukutetaan, selvitetään myös nukutuksessa tehtäväksi ajatellun muun mahdollisen hoidon tarve. Tavallista on esimerkiksi verinäytteen otto tai korvien tutkiminen nukutuksen aikana. Lisätoimenpiteistä anestesiatiimi ei ole erikseen veloittanut lisää. Päämääränämme on siis suun hoidon lisäksi muukin mahdollinen kokonaisvaltainen hoito. Potilaille laaditaan kirjallinen jatkohoitosuunnitelma ja uudelleenkutsusuositus ensisijaisesti kotikunnan terveyskeskukseen tai Rinnekodin suun terveydenhuoltoon, sekä yksilöllinen suusairauksien ennaltaehkäisyohje. Juhani Brodkin hammaslääkäri Rinnekoti-Säätiö Puhelin Rinneviesti 4/2014

9 Ihmiset Vapaa-aikaani ovat rikastuttaneet nyt jo liki aikuisten lasteni lisäksi myös vapaaehtoistyö terveydenhuollon sektorilla Rotary-palvelujärjestön kautta. Kymmenen vuotta sitten olin ensimmäistä kertaa mukana tällaisessa toiminnassa yhdessä suomalaisten, yhdysvaltalaisten ja venäläisten hammaslääkäreiden kanssa. Neljän päivän Hammashoitoa Pietarin katulapsille -klinikan aikana meillä kävi kolmisensataa lasta saamassa hoitoa. Siltä matkalta sain kipinän voluntäärityöhön, samalla tiellä kuljen edelleen. Tuon 2004 vuoden syksyllä olin mukana Biysk issä Siperiassa ja seuraavana vuonna Barnaulissa kolmannessa voluntääriklinikassa. Vuonna 2006 olin Moskovan koillispuolella Ivanovon alueella Volgan rantamilla. Nyt viimeksi syyskuussa 2014 olin toista kertaa Jerevanissa Armeniassa. Potilaamme ovat olleet vähäosaisia lapsia, joille muuten ei ole suun hoitoa saatavilla. Kymmenkunta kertaa olen ollut kentällä, mutta en läheskään kaikissa toteutuneissa klinikoissa itse työmaalla. Olen ollut myös rekrytoimassa suomalaisia kollegoita ja organisoimassa myös muuta apua vapaaehtoisprojekteihin, meidän suomalaisten ahkeruutta on arvostettu kovasti. Kaikkien kaikki työ on omalla ajalla tehtyä, palkkaa ei makseta. Koemme kuitenkin, että yhdessä hyvän tekeminen on arvokkaampaa kuin raha. Myös matkakulut ovat pääosin olleet itse kustannettuja, tosin joillekin reissuille olemme saaneet rotaryklubeista apurahaa. Tavallinen klinikkatyömme on ollut kenttäolosuhteissa mobiileilla hoitoyksiköillä, jotka toimivat paineilmalla. Venäjä, Siperia Hammaslääkärin vapaa-ajan vapaaehtoistyö Missä ei ole ollut sähköä kompressoreille, on käytössä ollut polttomoottoritoimisia sähkögeneraattoreita. Hoitotuolit ovat tavallisesti olleet pöytiä, joilla potilas sitten maannut toimenpiteen ajan. Työasennot eli ergonomia ei ole ollut ihan mukavimmasta päästä. Hammaslääkärin työ on niissä olosuhteissa selälle ja niskalle aika rasittavaa työtä. Kuusi vuotta sitten tämän harrastukseni johdosta sain pyynnön lähteä mukaan Suomen Rotaryn Lääkäripankin johtoryhmään yhdeksi koordinaattoriksi, ensimmäiseksi hammaslääkäriksi tuossa hankkeessa. Lääkäreitä Tansaniaan -projekti on Tansaniaan suuntautuva terveydenhuollon kehittämiseen suuntautuva NGO-projekti eli kansalaisjärjestöhanke. Viime vuosina hammaslääkärimme ovat menneet kliinisiksi opettajiksi Bulongwa Lutheran Hospitalin yhteydessä toimivaan Dental Schooliin. Paikka on yksi Tansanian neljästä Dental Therapisteja kouluttavasta paikasta. Kolmen vuoden koulutuksellaan he tekevät käytännössä samoja toimenpiteitä kuin hammaslääkäritkin. Tansanian maaseudulla terveydenhoidon taso on paljon vaatimattomampaa kuin meillä. Niin ovat myös hammaslääkärin työskentelyolosuhteet, toimenpiteetkin toisaalta ovat valtaosin hampaiden poistoja. Pääosa lääkäreistämme on mennyt Etelä-Tansaniaan,moni Ilembula Lutheran Hospitaliin, jossa on toiminut suomalainen lastenlääkäri Leena Pasanen yli 30 vuotta. Välillä maailma tuntuu pieneltä. Tansaniassa nimittäin totesimme, että Leena Pasasen äiti ja minun isäni ovat molemmat kotoisin samasta Kitelän kylästä Impilahden pitäjästä Laatokan pohjoisrannalta. Sieltä ja Venäjältä nimeni Brodkin on lähtöisin. Kolme vuotta sitten sain sovittua erikoislääkäreidemme aloittamisesta myös Kilimanjaro Christian Medical Centressä, joka on merkittävä koulutuspaikka Itä-Afrikassa. Aiemmin hammaslääkärimme menivät läheisen Kilimanjaron rinteillä olevaan Marangu Lutheran Hospitaliin. Tansaniassa en ole käynyt opetustehtävissä tai kliinikkona, vain sopimassa asioista paikallisten kanssa. Sähköiset yhteydet toimivat sinne vaihtelevasti ja kulttuurissa on henkilökohtaisilla tapaamisilla suurempi merkitys kuin meillä. Tässä Tansanian projektissa kentälle menevien lääkäreiden kulut ja pieni päiväraha maksetaan, muuten kaikkien tässäkin hankkeessa tekemä työ on ilman palkkaa. Toisaalta, voiko hyvää mieltä parempaa palkkaa saada. Juhani Brodkin hammaslääkäri Rinnekoti-Säätiö Tansania, Livingstone vuoret Rinneviesti 4/2014 9

10 Asumispalvelut Rinnekoti-Säätiön Asumispalvelujen uusi aluevaltaus: Henkilökohtainen tuki ja apu oman elämän tueksi keväästä 2015 alkaen Sari Vahersalmi H Henkilökohtainen tuki ja apu on vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista, eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Välttämättömästä ja toistuvasta avun tarpeesta on kyse, kun tarvitsee paljon apua ja tarvitsee apua jatkuvasti, tai tarvitsee apua vähemmän, mutta toistuvasti. Itsemääräämisoikeutta ja itsenäisyyttä korostava palvelu edellyttää, että vaikeavammainen henkilö pystyy määrittelemään, mihin tarvitsee apua, ja millä tavoin. Palvelua hakiessa voidaan henkilön kuulemisessa käyttää tulkitsemista sekä kommunikaation apuvälineitä ja -menetelmiä. Myös omaisten ja läheisten asiantuntemukseen voidaan tukeutua, mutta avun tarpeen määrittelyn ei tule perustua toisen henkilön esittämiin näkemyksiin. Henkilökohtaisessa avussa keskeistä on, että vammainen henkilö itse päättää siitä, missä, milloin ja miten hän saa apua sekä kuka häntä avustaa. Avustajan tehtävänä on auttaa vammaista henkilöä tekemään niitä asioita, joita hän tekisi itse, jos vamma ei olisi esteenä. Itsenäisen elämän toteutumiseksi on oleellista, että vammainen henkilö on työnjohtajan asemassa, avustajan jättäytyessä taustalle, antaen vammaisen henkilön olla oman elämänsä keskiössä. Henkilökohtaista apua ohjaavat eettiset periaatteet (otos Assistentti.infon eettisistä periaatteista): Ihmisarvo Jokaisella ihmisellä on arvo ja häntä tulee kunnioittaa ainutkertaisena yksilönä, jolla on oikeus elää hyvä ja arvokas elämä. Osapuolten tulee kunnioittaa toistensa elämänhistoriaa ja henkilökohtaista elämänkatsomusta. Itsemääräämisoikeus Vammaisella ihmisellä on oikeus itsenäiseen elämään ja oikeus päättää siihen liittyvistä asioista. Henkilökohtaisen avun käyttäjä päättää henkilökohtaisen avun sisällön ja toteutustavan. Osapuolet kunnioittavat toistensa itsemääräämisoikeutta omaan elämäänsä. Ammatillinen yhteistoiminta Henkilökohtaisessa avussa on kyse avustamisesta, joka perustuu luottamukselliseen yhteistyöhön ja sopimusten noudattamiseen. 10 Rinneviesti 4/2014

11 Kilpailu Keskeistä on, että vammainen henkilö itse päättää siitä, missä, milloin ja miten hän saa apua sekä kuka häntä avustaa. Kommunikaatiossa halutaan ymmärtää toista, käytetään ymmärrettävää kieltä ja tarvittaessa kommunikoinnin apuvälineitä. Salassapito ja yksityisyys Avustaja on vaitiolovelvollinen, hän ei (työsuhteen päättymisen jälkeenkään) saa kertoa työssään kuulemiaan, näkemiään ja tekemiään henkilökohtaisen avun käyttäjään liittyviä yksityisiä asioita muille. Osapuolet kunnioittavat toistensa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista loukkaamattomuutta ja yksityisyyttä. Lain mukaan henkilökohtaista apua voidaan järjestää kolmella tavalla: työnantajamallilla, palvelusetelillä ja ostopalveluna. Moni vammainen henkilö toimiikin itse avustajansa työnantajana, mutta kaikki eivät siihen pysty, tai eivät halua toimia työnantajana. Palveluseteli- ja ostopalvelumallissa kunta maksaa palveluntuottajalle henkilökohtaisesta avusta, joka toimii avustajien työnantajana, hoitaen kaikki työnantajavelvoitteet. Rinnekoti-Säätiössä valmistaudumme antamaan keväästä 2015 alkaen palveluseteli- ja ostopalvelumallin mukaista henkilökohtaista tukea ja apua. Palvelua on suunniteltu pitäen erityisesti mielessä ne vammaiset henkilöt, jotka tarvitsevat tukea jo palvelun sisällön määrittelyssä ja avustamisen ohjaamisessa. Palvelun sisällön suunnittelussa voi vammainen henkilö käyttää apuna myös läheisiä ihmisiä ja kertoa toiveensa esimerkiksi kuvien avulla. Palvelussa käytettävät suunnitelmat ja sopimukset teemme kuvatuettuina ja parhaillaan etsimme helppokäyttöistä järjestelmää, jonka avulla vaikeavammainen henkilö voi hoitaa kunnan mahdollisesti vaatimaa palvelun raportointia ja esimerkiksi antaa palautetta avustamisesta. Tarvittaessa myös näissä asioissa avustetaan. Vaikka avustajilta ei vaadita mitään koulutusta, me haluamme kouluttaa avustajia tehtäväänsä varten: mm. antaa tietoa autismin kirjosta, vuorovaikutuksesta ja erilaisten kommunikaatiokeinojen merkityksestä. Tärkeämmäksi kuitenkin muodostuu avustajan perehdytys, joka tehdään siinä ympäristössä, missä avustaminen pääsääntöisesti tapahtuu. Yhdessä palvelun käyttäjän ja avustajan kanssa käymme läpi, mitä avustamiseen kuuluu. Näin avustaja oppii kunkin avustettavan henkilön tavat ja asiat joissa tarvitsee apua, sekä miten henkilö haluaa tulla avustetuksi. Päätös henkilökohtaisen avun saamiseksi haetaan oman kunnan sosiaalityöntekijältä. Marja Palkki Henkilökohtaisen tuen ja avun palveluvastaava Rinneviesti 4/

12 Ajankohtaista Sari Vahersalmi SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2015 Norio-keskuksessa järjestetään sopeutumisvalmennuskursseja perheille, joissa lapsella on harvinainen sairaus tai kehitysvamma. Kurssit järjestetään yhteistyössä Kelan kanssa. Kurssit on hakuvaiheessa kohdennettu laajemmille diagnoosiryhmille. Ohessa alustava kurssiohjelma vuodelle Hakuaika päättyy n. kolme kuukautta ennen kurssin alkua. Vapaita paikkoja voi tiedustella vielä hakuajan päätyttyäkin. Hakuohjeet ja muuta lisätietoa saat kotisivuiltamme Norio-Keskus, Kornetintie 8, Helsinki, p. Puh Rinneviesti 4/2014

13 Laki 1(1) SOPEUTUMISVALMENNUS- KURSSIT 2015 CP oireyhtymää sairastavien liikuntavammaisten lasten perhekurssit alle kouluikäisille lapsille perheineen (5 pv) Kelan nro (5 pv) Kelan nro koulunsa aloittaville lapsille perheineen (5 pv) Kelan nro Kelan nro alakoululaisille lapsille perheineen (5 pv) Kelan nro (5 pv) Kelan nro Kehitysvammaisten, kehityshäiriöisten ja monivammaisten lasten perhekurssit alle kouluikäisille lapsille perheineen (5 pv) Kelan nro (5 pv) Kelan nro koulunsa aloittaville lapsille perheineen (5 pv) Kelan nro (5 pv) Kelan nro alakoululaisille lapsille perheineen (5 pv) Kelan nro (5 pv) Kelan nro Luuston ja nivelten kehityshäiriöitä sairastavien lasten perhekurssit (5 pv) Kelan nro (5 pv) Kelan nro (5 pv) Kelan nro Sukukromosomipoikkeavuudet sairausryhmään kuuluvien lasten perhekurssit (5 pv) Kelan nro (5 pv) Kelan nro Synnynnäisiä epämuodostumia sairastavien lasten perhekurssit (5 pv) Kelan nro (5 pv) Kelan nro (5 pv) Kelan nro Suoliston kehityshäiriöitä sairastavien lasten perhekurssit (5 pv) Kelan nro (5 pv) Kelan nro Rinnekoti-Säätiö, Norio-keskus Kornetintie 8, Helsinki , Rinneviesti 4/

14 Ajankohtaista 10 vuotta Orphanetyhteistyötä Orphanet-verkkosivusto net perustettiin Ranskassa vuonna 1997 jakamaan luotettavaa tietoa harvinaisista sairauksista. Samoihin aikoihin harvinaissairaudet nousivat myös painopistealueeksi EU:n kansanterveysohjelmassa, joten oli luontevaa että Orphanet alkoi vähitellen laajentua europpalaiseksi verkkopalveluksi. EU on osallistunut projektin rahoitukseen vuodesta 2000 lähtien. Tiedonjakamisen lisäksi Orphanetin tavoitteena on lisätä alan ihmisten verkostoitumista ja parantaa harvinaissairauksien tutkimusta, diagnostiikkaa ja hoitoa. Tällä hetkellä Orphanet on seitsemällä kielellä, suomeksi on käännetty esittelysivut ja lyhyitä yhteenvetoartikkeleita. Suomi liittyi mukaan Orphanetyhteistyöhön vuonna Käytännössä mukaan lähteminen tarkoitti sitä, että Orphanetista alkoi löytyä tietoja myös suomalaisista potilasyhdistyksistä, laboratorioista, tutkimusprojekteista jne. asiantuntijoineen. Suomalaiset asiantuntijat ovat myös kirjoittaneet artikkeleita harvinaissairauksista Orphanettiin. Kunkin maan Orphanet-työryhmä kerää ja päivittää tiedot tietokantaan, osallistuu verkkopalvelun kehittämiseen ja toimii linkkinä oman maansa ja Pariisin INSERMIN välillä, mistä hanketta koordinoidaan. Suomessa Orphanet-yhteyksiä hoidetaan Rinnekoti-Säätiön Noriokeskuksesta. Taustaorganisaatio kussakin maassa osallistuu myös Orphanetin rahoittamiseen, noin puolet rahoituksesta tulee EU:lta. Tiina Elina Nurmisen enkeleitä Orphanetin erikoisuus muihin harvinaissairauksien verkkosivustoihin verrattuna on siinä, että Orphanet tarjoaa tautikuvausten lisäksi tietoa myös palveluista. Perusajatus on, että yksittäiseen sairauteen on linkitetty paitsi artikkeleita, myös tiedot potilasyhdistyksistä ja osaamis keskuksista, joita monessa maassa jo on - ja Suomeenkin tulossa. Kuhunkin sairauteen on yhdistetty myös laboratoriot, jotka tekevät kyseisen sairauden diagnostiikkaa. Harvinaissairauksissa geenitestiä tekevää laboratoriota joudutaan usein etsimään oman maan rajojen ulkopuolelta. Eniten Orphanettia käytetään juuri perustiedon ja sopivan laboratorion etsimiseen. Kuhunkin Orphanetissa olevaan harvinaissairauteen on linkitetty myös lääkkeet, mikäli niitä kyseisessä sairaudessa on. Niin ikään linkitykset on tehty rekistereihin, tutkimusprojekteihin ja verkostoihin. Orphanet julkaisee myös omaa raporttisarjaa mm. harvinaissairauksien yleisyydestä ja harvinaislääkkeistä. Kaikkien tietokantojen haaste on tietojen päivittäminen, näin on myös Orphanetissa. Se että jokainen Orphanettiin osallistuva maa vastaa itse tietojensa keräämisestä asettaa omat vaatimuksensa myös tiedon tasalaatuisuudelle ja laadunvalvonnalle. Tiedon oltava oikeaa, mutta myös merkityksellistä juuri Orphanettia ajatellen. Nyt päivittämiseen on kehitelty uusi verkkotyökalu. Siinä jokainen ammattilainen (esim. laboratorion johtaja) jonka nimi on Orphanetissa, voi luoda oman tilin, jota kautta päivittäminen kätevästi tapahtuu haluttuna ajankohtana vuosittaisen päivityskierroksen sijaan. Päivitysasioissa voi tietysti aina olla yhteydessä Orphanetinformaatikkoon, tilin luominen ei ole pakollista. Leena Toivanen informaatikko, VTM Rinnekoti-Säätiö, Norio-keskus 14 Rinneviesti 4/2014

15 Kolumni Tänään on tänään. Se ei muutu mihinkään suuntaan. Tarkoitan että tiedustella kyllä saa. Sellaisia Woimalan ja Aapon kodin paperitöitä minulla on että imurointia ja moppausta ja pölyjen pyyhintää. Omat pyykit voi vaikka pestä toisena työpäivänä. Tämmöistä tämä on lumilautailijan elämä. Tänään ei tosiaankaan huomista murehdita. Jutut työstä jatkuu. Pölyjen pyyhintää ja haravointia, sitten oli ruokataukoa ja sitten taas loppu haravointia ja laattojen hinkkaamista. Sellaisia töitä minulla on siellä Aaponkodilla. Se on vanhusten hoitopaikka. Työllä se pitääkin elättää itsensä. Sitä minä itse yritänkin ja se taas tarkoittaa sitä, että lumilautailun suhteessa vasta meneekin sitä rahaa. Totuutta suoraan silmiin. Totuus on se että lumilautailuun menee tuhansia ja vieläkin tuhansia työrahoja. * Enkä minäkään en ole toipunut omasta sydänsurustani. Se taas tarkoittaa että herra jumala minä itse kohta olen naimisissa tuon lumilautani kanssa. Mitä minä itse höpisen siitä. Näin minä itse olen mennyt koko ajan alemmaksi sen lumilautani kanssa. Olen koko loppuelämäni ajan lumilautani kanssa. Entäs rakkauselämä. Minulla on se lumilautani kanssa. Janne Matilainen Rinneviesti 4/

16 Tutkimus Aki Hannukka Kysymystä pohdittiin viime kevään kehitysvammalääkäreiden koulutustilaisuudessa. Yleinen konsensus oli, ettei tämän kiistanalaisen kommunikaatiomenetelmän käyttöä pitäisi kokonaan kieltää. Fasilitaatio eli avustettu kommunikaatiomenetelmä voi auttaa arjen haasteista selviytymisessä, mutta sen käyttöön liittyy myös ongelmia. Aina ei voi olla varma siitä, että onko kyse fasilitoijan vai avustajan ajatuksista. Salliako fasilitaatio vai ei? Fasilitaatiolla tarkoitetaan tuettua kommunikaatiota, jota käytetään puhumattoman autistisen henkilön puhetta korvaavana menetelmänä. Siinä fasilitoija pitää avustajan kädestä, kyynärpäästä tai olkapäästä kiinni ja kirjoittaa avustettavan kädenliikkeen mukaan joko kirjaintaululle, näppäimistölle, kommunikaattorille tai tietokoneelle. Avustaja lukee sitten ääneen tällä tavoin tuotettua tekstiä. Tästä kiistanalaisesta kommunikaatiomenetelmästä pidettiin kahden tunnin luentosessio Ruissalossa järjestetyillä kehitysvammapsykiatrian -päivillä, jossa puheterapeutti Marianne Möttölä alusti aihetta kertomalla, että Miten fasilitaation on tarkoitus toimia kommunikaation tukena?. Itse puheenjohtajan ominaisuudessa pohdin fasilitaatiota kehitysvammalääkärin näkökulmasta. Aikaa keskusteluille jäi runsaasti yhden puhujan esityksen peruunnuttua. Tässä kirjoituksessa valotetaan käytyjä keskusteluita. Tunteita pintaan nostattava puheenaihe Fasilitaatio (FC-kommunikaatio) on suosittu kommunikaatiomenetelmä autistisia henkilöitä hoitavien keskuudessa, vaikka sen luotettavuutta ei ole pystytty osoittamaan maailmalla tehdyissä sokkoutetuissa tutkimusasetelmissa. Suomessakin aiheesta on tehty yksi gradu-tutkimus Jyväskylän Yliopistossa vuonna 2005 (Fasilitaatio faktaa, fiktiota vai filunkia?) ja tulos oli odotetun kaltainen eli johtopäätökseksi tuli, että autistit eivät itse tuota tekstiä, vaan se on lähtöisin avustajilta. Kehitysvammalääkäreiden koulutustilaisuudessa pohdittiin, että miten tähän käytännön toimijoiden ja tieteellisiin tutkimuksiin näkemyksensä perustavien asiantuntijoiden väliseen ristiriitaan pitäisi suhtautua. Kukaan ei oikein ymmärrä, että mitä FC-kommunikaatiossa tapahtuu. Hämmennystä herättää mm. se, että miten kirjoitus- ja lukutaidottomat pystyvät fasilitoimaan. Autistiset fasilitoijathan eivät välttämättä edes katso aakkostauluun, joka on heidän edessään tai sivulla vaan katse on aivan muualla ja siitä huolimatta he pystyvät osoittamaan hyvin nopeaan tahtiin kirjaimia, jotka tulkki eli ohjaaja sitten puhuu sanoiksi ja lauseiksi. Varsin outona pidetään myös sitä, että fasilitoija voi käyttää sellaisia sanoja, joiden merkitystä hänen ei odoteta ymmärtävän. Esimerkkinä tästä mainittakoon kuinka yksi vahvasti autistinen 5-vuotias lapsi oli käyttänyt sellaisia sanoja kuin reagointi ja avioero, jotka eivät kuulu vielä tämänikäisen lapsen sanavarastoon. Yksi monia askarruttava kysymys liittyy siihen, että miksi autistit tarvitsevat tuen kirjainten osoittamiseen. Tähän fasilitaation kannattajat vastaavat, että siksi kun heillä on apraksia (=neuropsykologinen häiriö eli kykenemättömyys suorittaa liiketoimintoja johtuen liikkeiden ohjelmoinnin toimimattomuudesta silloin kun motoriikka on muutoin kunnossa). Epäilijät 16 Rinneviesti 4/2014

17 puolestaan ihmettelevät, että Mikä se sellainen apraksia on, joka tulee esille vain aakkostaulun edessä? He käyttävät sormiaan kuvien osoittamiseen ja etsimiseen kuvakansiosta, he osaavat käyttää käsiään ja sormiaan pukemiseen, riisumiseen, syömiseen ja repimiseen ym. tuhoavaan käyttäytymiseen. Esimerkkejä elävästä elämästä Ongelmakenttää hyvin valaiseva esimerkki oli tapahtunut eräässä päivätoimintakeskuksessa, jossa autistinen nuori mies oli yhtäkkisesti alkanut kertomaan vakavasta masennuksestaan ja itsemurhaaikeistaan ilman, että kotona olisi huomattu mitään poikkeavaa hänen käytöksessään. Asiaa tarkemmin selvitettäessä oli käynyt ilmi, että kyseistä autistista nuorta avustaneella ohjaajalla itsellään oli vakavia mielialaongelmia. Ohjaajan vaihdoksen myötä autistin itsetuhoiset viestit olivat loppuneet. Yksi autismiyksikössä tilapäisjaksolla ollut tyttö oli puolestaan kertonut fasilitoiden, kuinka hän oli joutunut insestin uhriksi. Väitteen vakavuus oli johtanut oikeuspsykiatrisiin tutkimuksiin, mutta mitään syytettä ei ollut pystytty nostamaan johtuen siitä, että fasilitoiden tuotettua kertomusta ei ollut pidetty luotettavana. Se, että oliko seksuaalirikosta oikeasti tapahtunut vai ei, lienee jäänyt vaille lopullista vastausta. Rahaa ja aikaa tähän prosessiin oli todennäköisesti kuitenkin kulunut paljon. FC-kommunikaatio koettiin parempana vaihtoehtona kuin täydellinen vuorovaikutteisuuden puute. Vuorovaikutteisuuden merkitys käytökseen Ymmärryksen ja ymmärretyksi tulemisen puute lisää ahdistuneisuutta ja aggressiivisuutta niin autistisilla kuin muillakin. Taakka on erityisen suuri niille, jotka eivät pysty ilmaisemaan tuntemuksiaan sanoin. Täten yksi tärkeimmistä haastavan käytöksen kuntoutusmuodoista liittyy nimenomaan kommunikaatiomenetelmien kehittämiseen. FC-kommunikaatio on monien autististen henkilöiden kohdalla (sen tieteellisestä kiistanalaisuudesta huolimatta) osoittautunut käytännössä käänteen tekeväksi puuttuvaksi palaseksi. Tästä oivana esimerkkinä kerroin australialaisesta Downin oireyhtymän omaavasta autistisesta miehestä, Glen Sheppard sta, joka vieraili Rinnekodissa muutama vuosi sitten. Hän on FC-kommunikaation löydettyään päätynyt ulosteillaan tuhrivasta kauhukakarasta yliopistotutkinnon kaunokirjallisuudesta suorittaneeksi sekä kirjoja ja runoja edelleen kirjoittavaksi aikuiseksi mieheksi. Hänellä on kirjoittajan uransa varrella ollut monia eri fasilitoijia. Se, että Glen ei ole voinut hyödyntää omaa paniikkihäiriöstä kärsivää veljeään avustajanaan, vahvistaa tutkimuksin osoitettua käsitystä siitä, että fasilitoiden tuotettu tieto tulee avustajalta. Toisaalta monien eri avustajien käyttö tämän miehen kohdalla viittaa vahvasti siihen, että kirjallinen yliopistotutkintoon johtanut tuotos on ollut hänen omaansa eikä siis eri fasilitoijien yhteistyön tulos. Fasilitaatio tietyin rajoituksin osaksi hyvää arkea Kysyttäessä session päätteeksi, että kuinka moni osallistujista kokee, ettei FC-kommunikaatiota pitäisi sallia lainkaan, yksikään käsi ei noussut ylös. Kyseisen session puheenjohtajana ja luennoijana tulkitsin tämän tarkoittavan varovaista positiivista suhtautumista menetelmän käyttöön. Tulin käytyjen keskustelujen perusteella puheenjohtajan ominaisuudessa seuraaviin johtopäätöksiin. Fasilitaation kieltäminen voisi johtaa arvaamattomiin seuraamuksiin. Todennäköisesti kommunikaatiomenetelmän käyttöä jatkettaisiin joka tapauksessa, jolloin täysin kontrolloimattomana se voisi johtaa monenlaisiin, mm. juuri edellä esitetyn kaltaisiin virhetulkintoihin ja muihin moninaisiin ongelmiin. Fasilitoiden tuotettavaa tietoa ei voida pitää oikeudellisesti luotettavana tietolähteenä, mutta siitä voi olla käyttäjilleen paljon sekundaarihyötyä. FC-kommunikaatio koettiin parempana vaihtoehtona kuin täydellinen vuorovaikutteisuuden puute sekä siitä johtuvat käytösongelmat ja psyykenlääkityksen tehostamistarpeet. Oikein käytettynä FC-kommunikaation riskit jäänevät vähäisiksi. Fasilitaatio tulisi sallia yhtenä, mutta ei mielellään ainoana, kommunikaation mahdollistavana menetelmänä. Virhetulkintojen ja käytön estämiseksi avustajia pitäisi olla useampia kuin vain yksi henkilö. Lisäksi menetelmän käyttöä olisi ideaalitilanteessa valvomassa puheterapeutti ja psykologi työparina. Tätä työpariajatusta tultaneen mahdollisesti pohtimaan jatkossa liittojenkin tasolla. Nina Bjelogrlic-Laakso LT, FM Aikuispalvelujen ylilääkäri Rinneviesti 4/

18 Ihmiset Sointukylpy Olen pitänyt sointukylpyjä Nyyttipuiston toimintakeskuksen aistihuoneessa vajaan vuoden ajan. Taustalla on ollut videotykin heijastama luontovideo ilman ääntä ja värivalot tuomassa tunnelmaa. Ryhmässä on ollut keskimäärin neljä asiakasta kerralla, mutta yleensä 3-6 henkilöä. Sointukylpy tarkoittaa erityisten 12 metallin seoksesta taottujen kaunissointisten harmonisten äänimaljojen soittamista. Maljoja soitetaan huopapäisellä malletilla. Erikokoiset maljat soivat eri tavalla ja eri taajuuksilla (MHz). Olen asetellut soittamani maljat liikuteltavalle pöydälle, jossa on pyörät alla. Siten olen voinut rullailla pöytää lähemmäs asiakkaita tilanteen ja tunnelman mukaan. Tarkkailen myös asiakkaiden osoittamaa aktiivisuutta ja vastaanottavuutta. Maljoja soitetaan huopapäisellä malletilla. Erikokoiset maljat soivat eri lailla. Maljoja olen soittanut aina ensin vähän etäämpää, että asiakkaat ehtivät tottua äänimaailmaan. Vähitellen olen siirtynyt lähemmäksi, jos tilanne on ollut otollinen. Toiset asiakkaista ovat vähitellen kerta kerralta tehneet eleitä maljojen suuntaan kurkottaakseen niitä kädellään, ja olenkin antanut heidän myös soittaa. Sointukylpyjen lisäksi maljoilla voi tehdä myös kehotyöskentelyä, äänimaljahierontaa. Kaikki ryhmän asiakkaat ovat vähitellen viikkojen ja kuukausien kuluessa antaneet soittaa maljaa myös esim. kädellä, jalkojen päällä tai hartioilla. Osa heistä on antanut soittaa vain pienen hetken, osa pidemmän aikaa. Toisinaan kun olen ottanut maljan pois, on käynyt niin, että asiakas on jollain eleellä ilmaissut haluavansa lisää. Silloin olen jatkanut soittoa. Maljojen soitolla on ollut mielestäni rentouttava ja rauhoittava vaikutus. Eräskin asiakas, joka on yleensä paljon äänessä, on lähes poikkeuksetta rauhoittunut kuuntelemaan ja on silminnähden rentoutuneen oloinen. Samoin eräs toinen asiakas, jolla on tiettyjä hokemia, on yleensä hiljentynyt kuuntelemaan aivan rauhassa. Sointukylpyihin osallistuneista suurimmalla osalla ei ole puhuttua kieltä lainkaan tai vain muutama sana. Osalla heistä on autistisia piirteitä. Nyt minulla on suunnitelmissa aloittaa myös Ainontuvalla äänimaljojen käyttö rentoutushetkissä ja mahdollisesti myös vähän yksilöllisemmin, mahdollisuuksien mukaan. Merja Mäkelä ohjaaja, koulutettu äänimaljahieronnan harjoittaja Äänimaljahieronta toimii syvärentoutuksena hoitaen lempeästi sekä kehoa että mieltä. Maljan resonointi ja äänivärähtelyt saavuttavat myös alueet, minne hierojan sormet eivät yllä. Äänihieronta saa kehon yli sata triljoonaa solua värähtelemään. Äänen ja sen värähtelyn vaikutus on rentouttava, virkistävä ja tasapainottava. Sointukylvyissä käytetään äänimaljojen lisäksi usein myös gongia ja symbaaleja. Länsimaiseen käyttöön kehitelty äänimaljahieronta tulee Saksasta, se on nimetty kehittäjänsä Peter Hessin mukaan. Menetelmän juuret ovat Intiassa. 18 Rinneviesti 4/2014

19 DVD-vinkki Elokuvasuositus Temple Grandin DVD - Warner Home Video, 2011 Temple Grandin on tositapahtumiin perustuva draamaelokuva autismia sairastavasta naisesta. Elokuva sijoittuu pääosin 1960-luvulle, jolloin autismia ei juuri tunnettu ja usein sen ajateltiin johtuvan äidin tunnekylmyydestä. Temple Grandin, jota elokuvassa varsin menestyksekkäästi näyttelee Claire Danes, on elämässään tehnyt merkittävän uran eläintenkäyttäytymistieteen parissa sekä myös autismikonsulttina. Grandin toimii edelleen Coloradon valtionyliopiston eläintieteen apulaisprofessorina. Elokuva keskittyy Grandinin nuoruuteen ja uran alkuvaiheisiin. Elokuva on vahva kuvaus nuoren naisen sinnikkyydestä ja peräänantamattomuudesta. Temple Grandin on elokuvana sekä viihdyttävä että erittäin hyödyllinen kaikille autismin kirjon henkilöiden parissa työskenteleville. Elokuva tuo vahvasti esiin autistisen henkilön omaa näkökulmaa sekä kokemusta siitä, miten kuormittavia ja vaikeita monet arjen tilanteet ja asiat voivat olla. Laura Heino toimintaterapeutti Rinnekoti-Säätiö Rinneviesti 4/

20 Vapaaehtoistyö Hyvä kello kauas kuuluu kaksitoista pientä kirkonkelloa Koivurinteellä, Länsirinteellä, Metsärinteellä ja Petuniassa Käsikellosekstetti Campanitas Espoosta soittaa kahdellatoista kädellään kahtatoista käsikelloa. Käsikellot kehitettiin 1600-luvun Englannissa kirkonkellojen soiton harjoittelua varten. Jokainen kello on tarkasti viritetty nuotti. Soitto on yhteen hengittävää yhteispeliä. Lokakuisena sunnuntaina Campanitasryhmä saapui Rinnekodin Lakistoon soittamaan harvinaisia soittimiaan. Soittajista yksi on lainoppinut, toinen lähihoitaja tai ekonomi tai kieltenopettaja tai insinööri: yhdessä he muodostavat Campanitas-kellonsoittajaryhmän. Koivurinteessä, Länsirinteessä, Metsärinteessä ja Petuniassa vallitsi soiton aikana rauhallinen ja harras ilmapiiri. Käsikellot sopivat etenkin joulumusiikin esittämiseen, asiakkaiden ilmeet ja eleet kertoivat heidän kuuntelevan ja seuraavan musiikkia. Rinnekodissa oli ilo kuulla, kun puhumattomat asukkaat alkoivat hyräillä musiikin mukana. Se tarkoitti sitä, että uusi elämys sai vastakaikua, kertoo Pirjo Sørensen Campanitasryhmästä. Tämä ryhmä soittaa perhejuhlissa, hoivakodeissa ja kauppakeskuksissa ilahduttaakseen muita kellojen heleillä äänillä. Kellonsoittajat ovat ihan omanlaisensa ihmislaji, naurahtaa Pirjo Sørensen. Paras mahdollisuus kuulla kelloja livenä lähitulevaisuudessa on Myyrmäen kirkossa Vantaalla klo Sonus-käsikelloyhtyeen joulukonsertissa. Lisätiedot sähköpostitse: Nämä käsikellot on hankittu Yhdysvalloista Schulmerich -kellovalimosta. Kelloja voi olla jopa seitsemän oktaavia isossa ryhmässä. Kolmen oktaavin kellosetti maksaa pienen auton verran. Kellojen ääni on taivaallisen kaunis. Käsikellosekstetti Campanitas Rinnekodissa. 20 Rinneviesti 4/2014

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Oikeus henkilökohtaiseen apuun

Oikeus henkilökohtaiseen apuun Oikeus henkilökohtaiseen apuun Kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun? Henkilöllä oltava pitkäaikainen tai etenevä vamma tai sairaus Voimavarat avun tarpeen määrittelyyn Ikääntyneet ja henkilökohtainen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.2011 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Tansanian Ilembulan sairaalan tehohoitoyksikön toiminta 2008 2009

Tansanian Ilembulan sairaalan tehohoitoyksikön toiminta 2008 2009 Pasilan Rotaryklubi - Fredriksbergs Rotaryklubb 17.5.2011 Teksti ja kuvat perustuvat klubin verkkosivulla aiemmin julkaistuun aineistoon Tansanian Ilembulan sairaalan tehohoitoyksikön toiminta 2008 2009

Lisätiedot

LSS Laki eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta

LSS Laki eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta 19.1.2010 Sosiaalihallinto Toimintatuen osasto HELPPOLUKUINEN LSS Laki eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta LSS:n tarkoituksena on: Auttaa toimintaesteisiä selviytymään asioista,

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA HENKILÖKOHTAISEN AVUN ALUETUKIKESKUS-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI Turku 14.11.2011 Raija Mansikkamäki Koordinaattori Assistentti.info Sisältö Esittelyssä Assistentti.info

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Lahden malli nyt Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Päivi Karvonen, konsultoiva sairaanhoitaja Jonna Salomaa, palvelukoordinaattori Palveluyksikkö VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Suomen Rotaryn Lääkäripankki (RDBF) Raportti 08.04.2013. Andrus Sonnenberg, reumatologi. sonnenb9(at)gmail.com. Haydomin sairaala (HLH)

Suomen Rotaryn Lääkäripankki (RDBF) Raportti 08.04.2013. Andrus Sonnenberg, reumatologi. sonnenb9(at)gmail.com. Haydomin sairaala (HLH) Suomen Rotaryn Lääkäripankki (RDBF) Raportti 08.04.2013 Andrus Sonnenberg, reumatologi sonnenb9(at)gmail.com Haydomin sairaala (HLH) 06.01.2013 18.03.2013 Tämä oli toinen vierailuni vapaaehtoislääkärinä

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Sopimus yhteydestä, esirukouksesta ja taloudellisesta tuesta Keminmaan seurakunnalla on maailman lähetyskentillä omia nimikkokohteita. Seurakunta on tehnyt

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa

TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa Anu Havisto, Katriina Niemelä, Katja Heikkinen ja Anna-Kaisa Sjölund (Turun yliopisto) Kuviin ja videoihin on Turun AMK/TERHYllä kaikki tekijänoikeudet

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 Henkilön oma ilmaisu siitä, kuinka haluaa ja tahtoo itseään hoidettavan silloin, kun ei pysty sitä itse kertomaan Hoitotahdon voi

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Hakuohje Nuorten perhekursseille

Hakuohje Nuorten perhekursseille 1(5) Hakuohje Nuorten perhekursseille Norio-keskus järjestää koko perheelle suunnattuja sopeutumisvalmennuskursseja. Kurssit järjestetään Helsingissä Norio-keskuksen tiloissa, jossa osallistujat asuvat

Lisätiedot

Laadukas ensitieto perheille tukevampi ote arkeen

Laadukas ensitieto perheille tukevampi ote arkeen Laadukas ensitieto perheille tukevampi ote arkeen Koulutussuunnittelija Kehitysvammaisten Tukiliitto ry taina.koivunen-kutila@kvtl.fi 0207 718 328 Ensitieto Tietoa, joka annetaan perheelle, kun sikiön

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön ANESTESIAKURSSI 2014 6.3.2014 Mitä Anestesiakurssi on antanut anestesiasairaanhoitajille Kaija Viinamäki,Oh (eläkk) TYKS ANESTESIASAIRAANHOIDON HISTORIAA -tärkeimpiä tapahtumia koottu kirjoista: A.R. Klossner:

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Minulla on paljon taitoja ja Minä osaan jo paljon asioita! Nuoruus on aikuisena olemisen harjoittelua. Itsenäistyminen tarkoittaa sellaisten taitojen kehittymistä, jotka

Lisätiedot