Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö, Rinnetuki r.y. 4/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö, Rinnetuki r.y. 4/2014"

Transkriptio

1 Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö, Rinnetuki r.y. 4/2014

2 Pääkirjoitus Vauvan nyrkki Ihmisen elämänkaaressa lapsuudesta vanhuuteen ympyrä sulkeutuu. Vuoden kiertokulussa käymme valosta pimeyteen ja taas valoon. Joulu on syntymä. Vastasyntynyt tuo valon pimeyteen. Rinneviestin joulunumeron kansikuvataiteilija Tiina Elina Nurminen syntyi keskosena. Hänen syntymäpainonsa oli 800g ja hänen pituutensa 20 cm. Tiina Elina on maalannut suuren teoksen Arvo Ylpöstä ja omasta syntymästään. Minä olen ajatellut hiljaa itsekseni että olisi minulla edes suuri kunnia-asia lahjoittaa lastensairaalalle ikiomia sopivia töitäni, toteaa Tiina Elina Nurminen lahjoittaessaan suuren teoksensa Uuden Lastensairaalan hyväksi. Kiitospuheessaan puheenjohtaja Anne Berner toteaa: Taide puhuttelee ja taide antaa äänen. Taiteella tulee olemaan tärkeä osa lapsen ja perheen hyvää kokemista ja kuulemista. Keskiaukeamalta löydät tulevan vuoden 2015 sopeutumisvalmennuskurssit. Norio-keskuksessa Helsingissä järjestetään vankalla kokemuksella sopeutumisvalmennuskursseja perheille, joiden lapsilla on kehitysvamma tai jokin harvinainen sairaus. Näillä kursseilla kannattaa käydä. Lapsen kehitys perustuu aikuisten sitoutumiseen. Sitoutuminen lapseen on koko elämänkaaren pituinen. Sitoutumisen jatkumista ei arvota kolmen vuoden välein eikä pisteytetä neljännesvuosittain, jos tavoitteena on lapsen kasvu ja kehitys. Sitoutumista ei voi tehdä pätkissä, sitä ei aloiteta uudestaan ja uudestaan alusta. Vaikeavammaisen aito tukeminen on pitkän kaaren jatkumoa, sitkeää sitoutumista. Sivulla kolme nostaa juhlamaljaa syntymäpäiviään viettävä Gunnel Stenbäck kukkaseppele päässään. Hän toimi Rinnekodissa useita vuosia ylihoitajana. Rinneviestin takakanteen puolestaan on kuvattu pienen vauvan nyrkki. Näiden kahden rinnekotilaisen ikäero on sata vuotta. Gunnel Stenbäck sitoutui auttamaan apua tarvitsevia koko elämänsä ajaksi. Takakannessa on vielä rauhannobelisti Elie Wieselin pohdintoja rakkauden vastakohdasta sekä taiteen ja uskon vastakohdista. Vauvan nyrkin vierestä löytyy myös nobelistin ajatus siitä, mikä on hänen mielestään elämän vastakohta Elina Airikkala Sari Vahersalmi 2 Rinneviesti 4/2014

3 Sisältö 4/2014 Pääkirjoitus... 2 Kansikuvataiteilijan esittely Sadan vuoden sopimus Asumispalvelujen uusi aluevaltaus 16 Salliako fasilitaatio vai ei? Sointukylpy...18 Rinnekodin röntgen...6 Nukutushammashoito...8 Hammaslääkärin vapaaehtoistyö...9 Sopeutumisvalmennuskurssit...12 Orphanet yhteistyö...14 Jannen kolumni...15 Käsikellosekstetti ja kiltti presidentti...20 Ilmoituksia...22 Mutta enkeli sanoi heille...23 Kansikuvataiteilija Jeesus syntyi tallissa jouluna och Jeesus makasi Marian sylissä hänen syntymänsä jälkeen heti och Maria puki sitä ennen vaatteet Jeesuksen päälle. -Tiina Elina TIINA ELINA NURMINEN, Neitsyt Maria, 2013, akryylimuste japaninpaperille, 65 x 45 cm Tiina Elina Nurminen, 54, on kuvataiteilija Turusta. Hän on opiskellut taidetta Turun työväenopiston kehitysvammaisten kuvataideryhmässä opettajanaan kuvataiteilija Eija Ruoho. Vuodesta 2012 lähtien hän on työskennellyt Ruohon työhuoneella. Tiina Elina Nurminen on valittu Kettukin vuoden taiteilijaksi Hänellä oli syksyllä 2014 yksityisnäyttely Yhteisessä paratiisissa Galleria Arxissa Hämeenlinnassa. Nurminen edustaa myös Taidekeskus Into r.y.:tä Turussa. Sen tavoitteena on perustaa Turkuun erityistä tukea tarvitsevien taidekeskus. (www.taidekeskusinto.fi). Päätoimittaja Elina Airikkala, , Ulkoasu ja taitto Lisa Saloranta, Kansikuva Tiina Elina Nurminen Rinneviesti toimitusneuvosto Markku Niemelä pj., Elina Airikkala, Nina Bjelogrlic-Laakso, Sirpa Granö, Marjo Kinnunen-Kakko, Leila Paavola, Heidi Talja ja Leena Toivanen Rinneviestin tilaus / osoitteenmuutokset Rinnetuki r.y.:n jäsenten osoitteenmuutokset Sinikka Niemi, Julkaisija Rinnekoti-Säätiö ja Rinnetuki r.y. Painopaikka Aldus Painos kpl 54. vuosikerta Rinneviesti 4/2014 3

4 Ihmiset Sadan vuoden sopimus Gunnel Stenbäck 100-vuotisjuhlissaan Diakonissalaitoksella. Taulussa Lina Snellman, Diakonissalaitoksen pitkäaikaisin johtajatar. 4 Rinneviesti 4/2014

5 Tietoisku TEKSTI & KUVA ELINA AIRIKKALA Gunnel Stenbäck syntyi Ahvenanmaalla papin tyttäreksi vuonna Kaksikymmenvuotiaana hän sai hengellisen kutsun tulla toisten auttajaksi. Eräällä ruotsinkielisellä kesäleirillä sain herätyksen. Sain Jumalalta kutsun hoitotyöhön. Paras koulutus siihen oli diakonissan koulutus, kuvailee Gunnel. Hän tuli Helsingin Diakonissalaitokselle opiskelemaan vuonna 1934, ja valmistui sairaanhoitajaksi 1938, mutta sodan takia järjestettiin diakonissavihkimys vasta Valmistuneille diakonissoille Diakonissalaitos järjesti työpaikan ja asunnon. Gunnel siirtyi seurakuntatyöhön vuonna Sitoutumisensa auttamistyöhön hän solmi koko elämänsä ajaksi. Rinnekodin perustaja, sisar Aino Miettinen tutustui Diakonissalaitoksella Gunnel Stenbäckiin. Minä olen vähän ajatellut, että sinä tulisit Rinnekotiin, mainitsi Sisar Aino Gunnelille kerran. Asia jäi kuitenkin ilmaan joksikin aikaa ja Stenbäck jatkoi Helsingissä seurakuntatyössä. En puuttunut asiaan itse, ajattelin että sisar Aino puhuu sitten kun puhuu, kertoo Gunnel. Lopulta Kivelän sairaalan ylilääkäri professori Donner ja sisar Aino Miettinen alkoivat yhdessä pohtia, mikä lisäkoulutus valmistaisi Gunnel Stenbäckiä Rinnekodin kehitysvammatyöhön luvulla sota-ajan jälkeen pidettiin vähän itsekkäänä, jos nainen ajatteli kehittää itseään opiskelemalla, toteaa Stenbäck. Hän anoi passia Amerikkaan ensimmäisen kerran vuonna 1947, mutta ei saanut lupaa. Seuraavana vuonna hän anoi passia uudestaan ja silloin hänet kutsuttiin lääkintöhallituksen puhutteluun. Lopulta passi heltisi sillä ehdolla, että Stenbäckin sijainen ei saanut olla koulutettu sairaanhoitaja. Gunnel Stenbäck matkusti Yhdysvaltoihin ja oli siellä ensimmäisellä kerralla yhdeksän kuukautta. Yhdysvalloissa oli paljon sukulaisia. Gunnelin äidin lapsuuden perheessä oli 15 lasta, äidillä oli kuusi vanhempaa veljeä. Gunnelin enot pelkäsivät nuorina miehinä 1900-luvun alun Suomen suuriruhtinaskunnan aikana joutuvansa mahdollisesti Venäjälle sotimaan. Tästä pelosta monet heistä muuttivat Kanadan kautta Yhdysvaltoihin. Siispä Gunnelin matkustaessa vuonna 1948 kymmenen päivää Gripsholmin laivalla Göteborgista New Yorkiin, hän saattoi olla varma, että perillä ollaan vastassa. Maailma oli avoinna. Yhdestä asiasta Gunnel Stenbäck on varma. Jokaisella ihmisellä on arvo. Gunnel Stenbäck pääsi töihin Pittsburgin Diakonissalaitokselle. Myöhemmin 1960-luvulla Rinnekodissa työskennellessään hän sai kolmen kuukauden apurahan, jonka turvin hän pääsi tutustumaan amerikkalaisiin kehitysvammalaitoksiin ja päivähoitoloihin. Hän matkusti vielä myöhemmin myös tutustumaan myös Englannin, Skotlannin, Hollannin, Sveitsin ja Saksan kehitysvammalaitoksiin. Gunnel valmistui terveyssisareksi professori Donnerin ja sisar Ainon ohjeesta, ennen kuin siirtyi Rinnekotiin vuonna Hän toimi Rinnekodin ylihoitajana 13 vuotta. Ylihoitajana ajattelin, että tarvitsisin tietoja myös hallinnosta. Sain luvan käydä työn ohella Helsingissä tunneilla, muistelee Stenbäck. Sitten otin virkavapaata suorittaakseni loppuun valtiotieteen kandidaatin tutkinnon vuonna Elämä oli yksinäistä Rinnekodissa. Matka Helsingin keskustasta oli pitkä, bussi kulki harvoin. Bussikuski antoi lopulta minulle vapaaliput bussimatkoihin. Onneksi toisista hoitajista löytyi samanmielisiä ihmisiä. Kaksi apulaisylihoitajaa osoittautuivat läheisiksi, koko elämänikäisiksi ystäviksi. Suomessa valtion sosiaalihuollossa oli johtavassa asemassa mies, joka erityisesti ajoi kehitysvammaisten asiaa. Silloin alettiin perustaa laitoskoteja kehitysvammaisille. Tästä henkilöstä oli kehitysvammatyön kehittämisessä suuri apu, Stenbäck muistelee. Gunnel jatkoi edelleen opiskelua, hän luki yliopistossa sosiaalipolitiikkaa Rinnekodin työnsä ohessa aina valtiotieteen lisensiaatiksi asti. Piti saada jotain muuta. Otin välillä virkavapaata töistä saadakseni opintojani eteenpäin. Taaksepäin ajatellen, minulla oli hyvin vahva halu kehittyä. Opiskelin aina työn ohessa. Sosiaalipolitiikan professorini pyysi, että saisi tavata Diakonissalaitoksen johtaja Ojalaa, koska halusi että kirjoitan väitöskirjan. Minä ajattelin siihen, että minusta tuntuu, että minun täytyy saada myös elää! Elämän kunniaksi Gunnel Stenbäck alkoi matkustaa lomillaan. Hän on vieraillut elämänsä aikana noin viidessäkymmenessä maassa. Kaikki rahat menivät matkustamiseen, muistelee Stenbäck. Rinnekodin ylihoitajan tehtävästä Gunnel Stenbäck siirtyi Diakoniaopiston rehtoriksi vuonna 1969 ja Diakonissalaitoksen johtajattareksi vuosiksi , jolloin hän siirtyi eläkkeelle. Satavuotiaana Gunnel Stenbäck sädehtii diakonissasisarille tunnusomaista lämpöä. Tervehdykseksi nuoremmilleen hän toteaa, että elämä on niin toisenlaista nykyään, ettei hän voi neuvoa mitään. Mutta yhdestä asiasta hän on varma. Jokaisella ihmisellä on arvo. Rinneviesti 4/2014 5

6 Ajankohtaista Rinnekodin röntgen esittäytyy Röntgenin toiminta on käynnistynyt remontin jälkeen uudelleen. Rinnekodin röntgen sijaitsee Espoon Lakistossa Kumputiellä, samassa rakennuksessa kuin poliklinikka. Röntgenin toiminta on käynnistynyt remontin jälkeen uudelleen. Pieni tiimimme on osaava ja tehokas. Röntgenissä tehdään digitaalisten röntgentutkimuksien (keuhkokuvat, luukuvat) lisäksi myös hammaskuvauksia sekä ultraäänitutkimuksia. Toiminnan tarkoituksena on palvella ensisijaisesti kehitysvammaisia asiakkaita, mutta röntgenpalveluita tarjotaan myös työterveyshuollon asiakkaille. Röntgenkuvaus pelottaa usein potilaita. Kehitysvammaisten potilaiden kuvaus voi pelkojen tai käytösongelmien takia olla joskus hyvinkin haastavaa ja vaikeaa. Rinnekodin röntgenin puoleen voi kääntyä silloinkin, jos kuvauksen haasteet muodostuvat tavallisissa olosuhteissa ylivoimaisiksi. Röntgenkuvaus on ollut avain moneen epäselvään tilanteeseen: kehitysvammaisella asiakkaalla on saattanut olla hankalasti paikallistettavia kiputiloja tai epämääräistä levottomuutta, yllättäviä käytöshäiriöitä tai poikkeavaa vastustusta arjen normaaleissa toimissa. On muistettava, että potilas ei aina osaa ilmaista itseään ja osoittaa kipuaan. Röntgenkuvaus on saattanut paljastaa esimerkiksi kävelykyvyn menettämisen syynä olevan lonkkamurtuman, jonka jälkeen oikea hoito on voinut alkaa. Luiden murtumia ja tuumoreita eivät kipulääkkeet tai rauhoittavat paranna. Röntgenin toiminnasta vastaa ulkopuolinen konsultti, radiologian erikoislääkäri Matti Kestilä. Hän on säteilynkäytön vastaava johtaja. Hän antaa myös lausunnot röntgenkuvista. Röntgenkuvauksiin ja ultraäänitutkimuksiin tulee aina olla lääkärin lähete. Radiologi tekee Rinnekodissa ultraäänitutkimuksia röntgenissä noin kuuden viikon välein. Röntgenhoitaja Anne Pohjola toimii radiologi Matti Kestilän avustajana tutkimusten teossa. Hammaslääkäri Juhani Brodkin vastaa hammaskuvauksista. Yhteydenotot Anne Pohjola, röntgenhoitaja Avohoitopalvelut/ Röntgen Rinnekoti-Säätiö, Kumputie Espoo Hammaslääkäri Juhani Brodkin Röntgenin hammaskuvantaminen on ensiarvoisen tärkeä työväline hammaslääkärille. Ilman röntgenkuvia hampaita ympäröivän kovakudoksen sisään ei näkisi mitenkään. Myös pehmytkudoksista tulee informaatiota ortopantomogrammilla (OPTG). Tämä hampaiden panoraamakuvaus perustuu suomalaisen hammaslääketieteellisen röntgendiagnostiikan professorin Yrjö Paateron ja diplomi-insinööri Timo Niemisen kehitystyöhön. Se on yleinen leukojen röntgentutkimusväline kaikkialla maailmassa ja tärkeä hammasinfektioiden diagnostiikassa. Intraoraali- ja OPTG-kuvantamisen lisäksi hammaslääketieteellisen röntgendiagnostiikan nykypäivää ovat mikro-tt:t ja kartiokeilatomografiat. Näitä palveluita saamme tarvittaessa muualta. 6 Rinneviesti 4/2014

7 Ihmiset Radiologi Matti Kestilä Ultraäänitutkimus on erinomainen tapa selvittää pehmytosien tilaa mm. kaulalla, rinnoissa, lihaksistossa ja nivelissä sekä vatsaontelossa. Kaasu ja luu estävät täydellisesti ultraääninäkyvyyden. Ultraäänilaitteemme Rinnekodissa on erittäin hyvätasoinen. Rinnekodissa tutkittavien potilaiden kysymyksenasettelu liittyy usein vatsavaivoihin ja kasvainten poissulkuun vatsan alueella. Tutkimusta vaikeuttavana tekijänä on liikuntarajoitteisuuteen lähes aina liittyvä runsas kaasusisältö paksusuolessa, mikä täysin estää näkyvyyden tärkeiden ylävatsaelinten maksan, sappirakon ja haiman sekä vatsa-aortan alueelle ympäristöineen. Tämä tekee tutkimukset usein haastaviksi ja käytännössä täytyy usein tyytyä siihen, että osa elimistä jää näkymättömiin. Perna ja munuaiset sekä alavatsan elimet näkyvät useimmiten hyvin. Kaulalta tutkitaan yleisimmin kilpirauhasta, mutta myös imusolmukealueita ja sylkirauhasia. Rintojen ongelmia selvitetään ultraäänellä, koska useiden potilaidemme kuvaaminen mammografialaitteella ei ole mahdollista. Rinnekodin vuotiaille naispotilaille tehdään rintojen ultraäänitutkimus kahden vuoden välein, koska he eivät useimmiten pääse osallistumaan kotikunnan järjestämään seulontamammografiaan. Ultraäänellä näkyvästä alueesta lähes kaikista elimistä voi ottaa ultraääniohjatun neulanäytteen; joko solunäytteen ohutneulalla tai kudosnäytteen paksuneulalla. Käyn 6 7 viikon välein tekemässä ultraäänitutkimuksia Rinnekodissa. Teen mielelläni töitä tärkeiden potilaittemme kera Rinnekodin miellyttävässä työyhteisössä. Röntgenhoitaja Anne Pohjola Olen Anne Pohjola, aloitin työni röntgenhoitajana maaliskuun lopulla Rinnekodin uudistetussa ja remontoidussa röntgenissä. Digikuvantaminen oli minulle jo tuttua, mutta uutena asiana työhöni tulivat nyt hammaskuvantaminen ja ultraäänitutkimuksissa avustaminen. Työkokemusta röntgenhoitajana minulle on kertynyt yli 20 vuotta. Toimin aiemmin röntgenhoitajana lasten ja nuorten lääkäriasemalla, sen jälkeen työskentelin kahdeksan kuukautta muistisairaiden vanhusten hoitajana hoivakodissa. Kokemus niin lasten kuin vanhustenkin hoidosta on auttanut minua paljon kehitysvammaisten kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa kuvaustilanteissa. Erilaisten apuvälineiden käyttö oli minulle tuttua ja siitä on ollut hyötyä täällä röntgenyksikössä. Työ on haastavaa, koska valtaosa asiakkaista on haastavasti käyttäytyviä, mikä johtaa erilaisten toimintamallien käyttöön. Mukana oleva saattaja on ensiarvoisen tärkeä, koska tuntee asiakkaan ja tietää hänen käyttäytymistapansa. Haluankin nyt esittää kiitokset kaikille tutkimuksissa avustaneille henkilöille, olen saanut heiltä suunnattomasti apua kuvaustilanteissa. Ihailen myös kovasti radiologi Matti Kestilän ja hammaslääkäri Juhani Brodkinin ammattitaitoa, sillä he pärjäävät niin hienosti vaativienkin potilaiden kanssa. Rinneviesti 4/2014 7

8 Ajankohtaista NUKUTUSHAMMASHOITO Sari Vahersalmi Rinnekodin suitsutettu suun terveydenhuolto Haastavasti käyttäytyvien kehitysvammaisten suun ja hampaiden hoito on välillä mahdollista tehdä vain nukutettuna. Ensisijaisesti kuitenkin aina pyrimme löytämään sopivan esilääkityksen, jolla mahdollistettaisiin toimenpiteiden suorittaminen tavanomaiseen tapaan parhaalla mahdollisella hoitokäyntitiheydellä. Nukutushoito voidaan toistaa korkeintaan noin 1-2 vuoden välein. Suun terveydenhuolto kuuluu Rinnekodin hoitokodeissa asuvalle noin 200:lle asiakkaalle. Terveyskeskuksista voidaan Rinnekodin hammashoitoon lähettää asiakkaita maksusitoumuksella ympäri Suomen. Hoitohenkilökunta ei aina tiedä kehitysvammaisen asiakkaansa suun tilannetta. Suusta saattaa löytyä vaikka kämmenen kokoinen lähes oireeton ikenien bakteeritulehdus. Suutulehdus on ehdottomasti hoidettava, niin kuin toimitaan kaikkien muidenkin tulehdusten kanssa. Kroonisen laaja-alaisen ientulehduksen hoitamiseksi tarvitaan tehokasta ylläpitohoitoa. Pääsääntöisesti kyse on siitä, ettei kehitysvammaisen hampaita saada harjattua edes välttävästi hänen vastustuksensa vuoksi. Anestesiahoitomme on saanut paljon suitsutusta. Olemme pystyneet purkamaan HYKSin suu-leukasairauksien klinikan jonoa ottamalla sinne lähetettyjä perusterveitä kehitysvammaisia nukutushammashoidettavaksi Rinnekotiin. Tutkimme ennakolta nukutushoitoon lähetetyn potilaan hoitohistorian, nykylääkitykset ja käytetyt esilääkkeet. Arvioimme, kannattaako toimenpide, tai ainakin tutkiminen, yrittää tehdä ilman nukutusta. Välillä olemme näin välttyneet turhalta nukuttamiselta. Varsinkin haastavasti käyttäytyvillä kehitysvammaisilla hoidon tarpeen arvio ennen nukutusta saattaa olla vain suuntaa antava. Avosektorilta hoitoomme lähetettyjen asiakkaiden hoidon tarve on usein laajempi kuin mikä alun perin on ollut tieto. Saaduilla esitiedoilla ja kiireellisyyden mukaan suunnittelemme neljän potilaan nukutuspäivämme. Tavallinen nukutushammashoitoa varten varattava aika on kaksi tuntia. Sen aikana nukutetaan, tehdään suun ja hampaiden hoito (kliininen - ja röntgentutkimus, poistot, paikkaukset ja ienten hoito), herättäminen ja heräämöön siirtäminen. Silloin kun nukutetaan, selvitetään myös nukutuksessa tehtäväksi ajatellun muun mahdollisen hoidon tarve. Tavallista on esimerkiksi verinäytteen otto tai korvien tutkiminen nukutuksen aikana. Lisätoimenpiteistä anestesiatiimi ei ole erikseen veloittanut lisää. Päämääränämme on siis suun hoidon lisäksi muukin mahdollinen kokonaisvaltainen hoito. Potilaille laaditaan kirjallinen jatkohoitosuunnitelma ja uudelleenkutsusuositus ensisijaisesti kotikunnan terveyskeskukseen tai Rinnekodin suun terveydenhuoltoon, sekä yksilöllinen suusairauksien ennaltaehkäisyohje. Juhani Brodkin hammaslääkäri Rinnekoti-Säätiö Puhelin Rinneviesti 4/2014

9 Ihmiset Vapaa-aikaani ovat rikastuttaneet nyt jo liki aikuisten lasteni lisäksi myös vapaaehtoistyö terveydenhuollon sektorilla Rotary-palvelujärjestön kautta. Kymmenen vuotta sitten olin ensimmäistä kertaa mukana tällaisessa toiminnassa yhdessä suomalaisten, yhdysvaltalaisten ja venäläisten hammaslääkäreiden kanssa. Neljän päivän Hammashoitoa Pietarin katulapsille -klinikan aikana meillä kävi kolmisensataa lasta saamassa hoitoa. Siltä matkalta sain kipinän voluntäärityöhön, samalla tiellä kuljen edelleen. Tuon 2004 vuoden syksyllä olin mukana Biysk issä Siperiassa ja seuraavana vuonna Barnaulissa kolmannessa voluntääriklinikassa. Vuonna 2006 olin Moskovan koillispuolella Ivanovon alueella Volgan rantamilla. Nyt viimeksi syyskuussa 2014 olin toista kertaa Jerevanissa Armeniassa. Potilaamme ovat olleet vähäosaisia lapsia, joille muuten ei ole suun hoitoa saatavilla. Kymmenkunta kertaa olen ollut kentällä, mutta en läheskään kaikissa toteutuneissa klinikoissa itse työmaalla. Olen ollut myös rekrytoimassa suomalaisia kollegoita ja organisoimassa myös muuta apua vapaaehtoisprojekteihin, meidän suomalaisten ahkeruutta on arvostettu kovasti. Kaikkien kaikki työ on omalla ajalla tehtyä, palkkaa ei makseta. Koemme kuitenkin, että yhdessä hyvän tekeminen on arvokkaampaa kuin raha. Myös matkakulut ovat pääosin olleet itse kustannettuja, tosin joillekin reissuille olemme saaneet rotaryklubeista apurahaa. Tavallinen klinikkatyömme on ollut kenttäolosuhteissa mobiileilla hoitoyksiköillä, jotka toimivat paineilmalla. Venäjä, Siperia Hammaslääkärin vapaa-ajan vapaaehtoistyö Missä ei ole ollut sähköä kompressoreille, on käytössä ollut polttomoottoritoimisia sähkögeneraattoreita. Hoitotuolit ovat tavallisesti olleet pöytiä, joilla potilas sitten maannut toimenpiteen ajan. Työasennot eli ergonomia ei ole ollut ihan mukavimmasta päästä. Hammaslääkärin työ on niissä olosuhteissa selälle ja niskalle aika rasittavaa työtä. Kuusi vuotta sitten tämän harrastukseni johdosta sain pyynnön lähteä mukaan Suomen Rotaryn Lääkäripankin johtoryhmään yhdeksi koordinaattoriksi, ensimmäiseksi hammaslääkäriksi tuossa hankkeessa. Lääkäreitä Tansaniaan -projekti on Tansaniaan suuntautuva terveydenhuollon kehittämiseen suuntautuva NGO-projekti eli kansalaisjärjestöhanke. Viime vuosina hammaslääkärimme ovat menneet kliinisiksi opettajiksi Bulongwa Lutheran Hospitalin yhteydessä toimivaan Dental Schooliin. Paikka on yksi Tansanian neljästä Dental Therapisteja kouluttavasta paikasta. Kolmen vuoden koulutuksellaan he tekevät käytännössä samoja toimenpiteitä kuin hammaslääkäritkin. Tansanian maaseudulla terveydenhoidon taso on paljon vaatimattomampaa kuin meillä. Niin ovat myös hammaslääkärin työskentelyolosuhteet, toimenpiteetkin toisaalta ovat valtaosin hampaiden poistoja. Pääosa lääkäreistämme on mennyt Etelä-Tansaniaan,moni Ilembula Lutheran Hospitaliin, jossa on toiminut suomalainen lastenlääkäri Leena Pasanen yli 30 vuotta. Välillä maailma tuntuu pieneltä. Tansaniassa nimittäin totesimme, että Leena Pasasen äiti ja minun isäni ovat molemmat kotoisin samasta Kitelän kylästä Impilahden pitäjästä Laatokan pohjoisrannalta. Sieltä ja Venäjältä nimeni Brodkin on lähtöisin. Kolme vuotta sitten sain sovittua erikoislääkäreidemme aloittamisesta myös Kilimanjaro Christian Medical Centressä, joka on merkittävä koulutuspaikka Itä-Afrikassa. Aiemmin hammaslääkärimme menivät läheisen Kilimanjaron rinteillä olevaan Marangu Lutheran Hospitaliin. Tansaniassa en ole käynyt opetustehtävissä tai kliinikkona, vain sopimassa asioista paikallisten kanssa. Sähköiset yhteydet toimivat sinne vaihtelevasti ja kulttuurissa on henkilökohtaisilla tapaamisilla suurempi merkitys kuin meillä. Tässä Tansanian projektissa kentälle menevien lääkäreiden kulut ja pieni päiväraha maksetaan, muuten kaikkien tässäkin hankkeessa tekemä työ on ilman palkkaa. Toisaalta, voiko hyvää mieltä parempaa palkkaa saada. Juhani Brodkin hammaslääkäri Rinnekoti-Säätiö Tansania, Livingstone vuoret Rinneviesti 4/2014 9

10 Asumispalvelut Rinnekoti-Säätiön Asumispalvelujen uusi aluevaltaus: Henkilökohtainen tuki ja apu oman elämän tueksi keväästä 2015 alkaen Sari Vahersalmi H Henkilökohtainen tuki ja apu on vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista, eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Välttämättömästä ja toistuvasta avun tarpeesta on kyse, kun tarvitsee paljon apua ja tarvitsee apua jatkuvasti, tai tarvitsee apua vähemmän, mutta toistuvasti. Itsemääräämisoikeutta ja itsenäisyyttä korostava palvelu edellyttää, että vaikeavammainen henkilö pystyy määrittelemään, mihin tarvitsee apua, ja millä tavoin. Palvelua hakiessa voidaan henkilön kuulemisessa käyttää tulkitsemista sekä kommunikaation apuvälineitä ja -menetelmiä. Myös omaisten ja läheisten asiantuntemukseen voidaan tukeutua, mutta avun tarpeen määrittelyn ei tule perustua toisen henkilön esittämiin näkemyksiin. Henkilökohtaisessa avussa keskeistä on, että vammainen henkilö itse päättää siitä, missä, milloin ja miten hän saa apua sekä kuka häntä avustaa. Avustajan tehtävänä on auttaa vammaista henkilöä tekemään niitä asioita, joita hän tekisi itse, jos vamma ei olisi esteenä. Itsenäisen elämän toteutumiseksi on oleellista, että vammainen henkilö on työnjohtajan asemassa, avustajan jättäytyessä taustalle, antaen vammaisen henkilön olla oman elämänsä keskiössä. Henkilökohtaista apua ohjaavat eettiset periaatteet (otos Assistentti.infon eettisistä periaatteista): Ihmisarvo Jokaisella ihmisellä on arvo ja häntä tulee kunnioittaa ainutkertaisena yksilönä, jolla on oikeus elää hyvä ja arvokas elämä. Osapuolten tulee kunnioittaa toistensa elämänhistoriaa ja henkilökohtaista elämänkatsomusta. Itsemääräämisoikeus Vammaisella ihmisellä on oikeus itsenäiseen elämään ja oikeus päättää siihen liittyvistä asioista. Henkilökohtaisen avun käyttäjä päättää henkilökohtaisen avun sisällön ja toteutustavan. Osapuolet kunnioittavat toistensa itsemääräämisoikeutta omaan elämäänsä. Ammatillinen yhteistoiminta Henkilökohtaisessa avussa on kyse avustamisesta, joka perustuu luottamukselliseen yhteistyöhön ja sopimusten noudattamiseen. 10 Rinneviesti 4/2014

11 Kilpailu Keskeistä on, että vammainen henkilö itse päättää siitä, missä, milloin ja miten hän saa apua sekä kuka häntä avustaa. Kommunikaatiossa halutaan ymmärtää toista, käytetään ymmärrettävää kieltä ja tarvittaessa kommunikoinnin apuvälineitä. Salassapito ja yksityisyys Avustaja on vaitiolovelvollinen, hän ei (työsuhteen päättymisen jälkeenkään) saa kertoa työssään kuulemiaan, näkemiään ja tekemiään henkilökohtaisen avun käyttäjään liittyviä yksityisiä asioita muille. Osapuolet kunnioittavat toistensa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista loukkaamattomuutta ja yksityisyyttä. Lain mukaan henkilökohtaista apua voidaan järjestää kolmella tavalla: työnantajamallilla, palvelusetelillä ja ostopalveluna. Moni vammainen henkilö toimiikin itse avustajansa työnantajana, mutta kaikki eivät siihen pysty, tai eivät halua toimia työnantajana. Palveluseteli- ja ostopalvelumallissa kunta maksaa palveluntuottajalle henkilökohtaisesta avusta, joka toimii avustajien työnantajana, hoitaen kaikki työnantajavelvoitteet. Rinnekoti-Säätiössä valmistaudumme antamaan keväästä 2015 alkaen palveluseteli- ja ostopalvelumallin mukaista henkilökohtaista tukea ja apua. Palvelua on suunniteltu pitäen erityisesti mielessä ne vammaiset henkilöt, jotka tarvitsevat tukea jo palvelun sisällön määrittelyssä ja avustamisen ohjaamisessa. Palvelun sisällön suunnittelussa voi vammainen henkilö käyttää apuna myös läheisiä ihmisiä ja kertoa toiveensa esimerkiksi kuvien avulla. Palvelussa käytettävät suunnitelmat ja sopimukset teemme kuvatuettuina ja parhaillaan etsimme helppokäyttöistä järjestelmää, jonka avulla vaikeavammainen henkilö voi hoitaa kunnan mahdollisesti vaatimaa palvelun raportointia ja esimerkiksi antaa palautetta avustamisesta. Tarvittaessa myös näissä asioissa avustetaan. Vaikka avustajilta ei vaadita mitään koulutusta, me haluamme kouluttaa avustajia tehtäväänsä varten: mm. antaa tietoa autismin kirjosta, vuorovaikutuksesta ja erilaisten kommunikaatiokeinojen merkityksestä. Tärkeämmäksi kuitenkin muodostuu avustajan perehdytys, joka tehdään siinä ympäristössä, missä avustaminen pääsääntöisesti tapahtuu. Yhdessä palvelun käyttäjän ja avustajan kanssa käymme läpi, mitä avustamiseen kuuluu. Näin avustaja oppii kunkin avustettavan henkilön tavat ja asiat joissa tarvitsee apua, sekä miten henkilö haluaa tulla avustetuksi. Päätös henkilökohtaisen avun saamiseksi haetaan oman kunnan sosiaalityöntekijältä. Marja Palkki Henkilökohtaisen tuen ja avun palveluvastaava Rinneviesti 4/

12 Ajankohtaista Sari Vahersalmi SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2015 Norio-keskuksessa järjestetään sopeutumisvalmennuskursseja perheille, joissa lapsella on harvinainen sairaus tai kehitysvamma. Kurssit järjestetään yhteistyössä Kelan kanssa. Kurssit on hakuvaiheessa kohdennettu laajemmille diagnoosiryhmille. Ohessa alustava kurssiohjelma vuodelle Hakuaika päättyy n. kolme kuukautta ennen kurssin alkua. Vapaita paikkoja voi tiedustella vielä hakuajan päätyttyäkin. Hakuohjeet ja muuta lisätietoa saat kotisivuiltamme Norio-Keskus, Kornetintie 8, Helsinki, p. Puh Rinneviesti 4/2014

13 Laki 1(1) SOPEUTUMISVALMENNUS- KURSSIT 2015 CP oireyhtymää sairastavien liikuntavammaisten lasten perhekurssit alle kouluikäisille lapsille perheineen (5 pv) Kelan nro (5 pv) Kelan nro koulunsa aloittaville lapsille perheineen (5 pv) Kelan nro Kelan nro alakoululaisille lapsille perheineen (5 pv) Kelan nro (5 pv) Kelan nro Kehitysvammaisten, kehityshäiriöisten ja monivammaisten lasten perhekurssit alle kouluikäisille lapsille perheineen (5 pv) Kelan nro (5 pv) Kelan nro koulunsa aloittaville lapsille perheineen (5 pv) Kelan nro (5 pv) Kelan nro alakoululaisille lapsille perheineen (5 pv) Kelan nro (5 pv) Kelan nro Luuston ja nivelten kehityshäiriöitä sairastavien lasten perhekurssit (5 pv) Kelan nro (5 pv) Kelan nro (5 pv) Kelan nro Sukukromosomipoikkeavuudet sairausryhmään kuuluvien lasten perhekurssit (5 pv) Kelan nro (5 pv) Kelan nro Synnynnäisiä epämuodostumia sairastavien lasten perhekurssit (5 pv) Kelan nro (5 pv) Kelan nro (5 pv) Kelan nro Suoliston kehityshäiriöitä sairastavien lasten perhekurssit (5 pv) Kelan nro (5 pv) Kelan nro Rinnekoti-Säätiö, Norio-keskus Kornetintie 8, Helsinki , Rinneviesti 4/

14 Ajankohtaista 10 vuotta Orphanetyhteistyötä Orphanet-verkkosivusto net perustettiin Ranskassa vuonna 1997 jakamaan luotettavaa tietoa harvinaisista sairauksista. Samoihin aikoihin harvinaissairaudet nousivat myös painopistealueeksi EU:n kansanterveysohjelmassa, joten oli luontevaa että Orphanet alkoi vähitellen laajentua europpalaiseksi verkkopalveluksi. EU on osallistunut projektin rahoitukseen vuodesta 2000 lähtien. Tiedonjakamisen lisäksi Orphanetin tavoitteena on lisätä alan ihmisten verkostoitumista ja parantaa harvinaissairauksien tutkimusta, diagnostiikkaa ja hoitoa. Tällä hetkellä Orphanet on seitsemällä kielellä, suomeksi on käännetty esittelysivut ja lyhyitä yhteenvetoartikkeleita. Suomi liittyi mukaan Orphanetyhteistyöhön vuonna Käytännössä mukaan lähteminen tarkoitti sitä, että Orphanetista alkoi löytyä tietoja myös suomalaisista potilasyhdistyksistä, laboratorioista, tutkimusprojekteista jne. asiantuntijoineen. Suomalaiset asiantuntijat ovat myös kirjoittaneet artikkeleita harvinaissairauksista Orphanettiin. Kunkin maan Orphanet-työryhmä kerää ja päivittää tiedot tietokantaan, osallistuu verkkopalvelun kehittämiseen ja toimii linkkinä oman maansa ja Pariisin INSERMIN välillä, mistä hanketta koordinoidaan. Suomessa Orphanet-yhteyksiä hoidetaan Rinnekoti-Säätiön Noriokeskuksesta. Taustaorganisaatio kussakin maassa osallistuu myös Orphanetin rahoittamiseen, noin puolet rahoituksesta tulee EU:lta. Tiina Elina Nurmisen enkeleitä Orphanetin erikoisuus muihin harvinaissairauksien verkkosivustoihin verrattuna on siinä, että Orphanet tarjoaa tautikuvausten lisäksi tietoa myös palveluista. Perusajatus on, että yksittäiseen sairauteen on linkitetty paitsi artikkeleita, myös tiedot potilasyhdistyksistä ja osaamis keskuksista, joita monessa maassa jo on - ja Suomeenkin tulossa. Kuhunkin sairauteen on yhdistetty myös laboratoriot, jotka tekevät kyseisen sairauden diagnostiikkaa. Harvinaissairauksissa geenitestiä tekevää laboratoriota joudutaan usein etsimään oman maan rajojen ulkopuolelta. Eniten Orphanettia käytetään juuri perustiedon ja sopivan laboratorion etsimiseen. Kuhunkin Orphanetissa olevaan harvinaissairauteen on linkitetty myös lääkkeet, mikäli niitä kyseisessä sairaudessa on. Niin ikään linkitykset on tehty rekistereihin, tutkimusprojekteihin ja verkostoihin. Orphanet julkaisee myös omaa raporttisarjaa mm. harvinaissairauksien yleisyydestä ja harvinaislääkkeistä. Kaikkien tietokantojen haaste on tietojen päivittäminen, näin on myös Orphanetissa. Se että jokainen Orphanettiin osallistuva maa vastaa itse tietojensa keräämisestä asettaa omat vaatimuksensa myös tiedon tasalaatuisuudelle ja laadunvalvonnalle. Tiedon oltava oikeaa, mutta myös merkityksellistä juuri Orphanettia ajatellen. Nyt päivittämiseen on kehitelty uusi verkkotyökalu. Siinä jokainen ammattilainen (esim. laboratorion johtaja) jonka nimi on Orphanetissa, voi luoda oman tilin, jota kautta päivittäminen kätevästi tapahtuu haluttuna ajankohtana vuosittaisen päivityskierroksen sijaan. Päivitysasioissa voi tietysti aina olla yhteydessä Orphanetinformaatikkoon, tilin luominen ei ole pakollista. Leena Toivanen informaatikko, VTM Rinnekoti-Säätiö, Norio-keskus 14 Rinneviesti 4/2014

15 Kolumni Tänään on tänään. Se ei muutu mihinkään suuntaan. Tarkoitan että tiedustella kyllä saa. Sellaisia Woimalan ja Aapon kodin paperitöitä minulla on että imurointia ja moppausta ja pölyjen pyyhintää. Omat pyykit voi vaikka pestä toisena työpäivänä. Tämmöistä tämä on lumilautailijan elämä. Tänään ei tosiaankaan huomista murehdita. Jutut työstä jatkuu. Pölyjen pyyhintää ja haravointia, sitten oli ruokataukoa ja sitten taas loppu haravointia ja laattojen hinkkaamista. Sellaisia töitä minulla on siellä Aaponkodilla. Se on vanhusten hoitopaikka. Työllä se pitääkin elättää itsensä. Sitä minä itse yritänkin ja se taas tarkoittaa sitä, että lumilautailun suhteessa vasta meneekin sitä rahaa. Totuutta suoraan silmiin. Totuus on se että lumilautailuun menee tuhansia ja vieläkin tuhansia työrahoja. * Enkä minäkään en ole toipunut omasta sydänsurustani. Se taas tarkoittaa että herra jumala minä itse kohta olen naimisissa tuon lumilautani kanssa. Mitä minä itse höpisen siitä. Näin minä itse olen mennyt koko ajan alemmaksi sen lumilautani kanssa. Olen koko loppuelämäni ajan lumilautani kanssa. Entäs rakkauselämä. Minulla on se lumilautani kanssa. Janne Matilainen Rinneviesti 4/

16 Tutkimus Aki Hannukka Kysymystä pohdittiin viime kevään kehitysvammalääkäreiden koulutustilaisuudessa. Yleinen konsensus oli, ettei tämän kiistanalaisen kommunikaatiomenetelmän käyttöä pitäisi kokonaan kieltää. Fasilitaatio eli avustettu kommunikaatiomenetelmä voi auttaa arjen haasteista selviytymisessä, mutta sen käyttöön liittyy myös ongelmia. Aina ei voi olla varma siitä, että onko kyse fasilitoijan vai avustajan ajatuksista. Salliako fasilitaatio vai ei? Fasilitaatiolla tarkoitetaan tuettua kommunikaatiota, jota käytetään puhumattoman autistisen henkilön puhetta korvaavana menetelmänä. Siinä fasilitoija pitää avustajan kädestä, kyynärpäästä tai olkapäästä kiinni ja kirjoittaa avustettavan kädenliikkeen mukaan joko kirjaintaululle, näppäimistölle, kommunikaattorille tai tietokoneelle. Avustaja lukee sitten ääneen tällä tavoin tuotettua tekstiä. Tästä kiistanalaisesta kommunikaatiomenetelmästä pidettiin kahden tunnin luentosessio Ruissalossa järjestetyillä kehitysvammapsykiatrian -päivillä, jossa puheterapeutti Marianne Möttölä alusti aihetta kertomalla, että Miten fasilitaation on tarkoitus toimia kommunikaation tukena?. Itse puheenjohtajan ominaisuudessa pohdin fasilitaatiota kehitysvammalääkärin näkökulmasta. Aikaa keskusteluille jäi runsaasti yhden puhujan esityksen peruunnuttua. Tässä kirjoituksessa valotetaan käytyjä keskusteluita. Tunteita pintaan nostattava puheenaihe Fasilitaatio (FC-kommunikaatio) on suosittu kommunikaatiomenetelmä autistisia henkilöitä hoitavien keskuudessa, vaikka sen luotettavuutta ei ole pystytty osoittamaan maailmalla tehdyissä sokkoutetuissa tutkimusasetelmissa. Suomessakin aiheesta on tehty yksi gradu-tutkimus Jyväskylän Yliopistossa vuonna 2005 (Fasilitaatio faktaa, fiktiota vai filunkia?) ja tulos oli odotetun kaltainen eli johtopäätökseksi tuli, että autistit eivät itse tuota tekstiä, vaan se on lähtöisin avustajilta. Kehitysvammalääkäreiden koulutustilaisuudessa pohdittiin, että miten tähän käytännön toimijoiden ja tieteellisiin tutkimuksiin näkemyksensä perustavien asiantuntijoiden väliseen ristiriitaan pitäisi suhtautua. Kukaan ei oikein ymmärrä, että mitä FC-kommunikaatiossa tapahtuu. Hämmennystä herättää mm. se, että miten kirjoitus- ja lukutaidottomat pystyvät fasilitoimaan. Autistiset fasilitoijathan eivät välttämättä edes katso aakkostauluun, joka on heidän edessään tai sivulla vaan katse on aivan muualla ja siitä huolimatta he pystyvät osoittamaan hyvin nopeaan tahtiin kirjaimia, jotka tulkki eli ohjaaja sitten puhuu sanoiksi ja lauseiksi. Varsin outona pidetään myös sitä, että fasilitoija voi käyttää sellaisia sanoja, joiden merkitystä hänen ei odoteta ymmärtävän. Esimerkkinä tästä mainittakoon kuinka yksi vahvasti autistinen 5-vuotias lapsi oli käyttänyt sellaisia sanoja kuin reagointi ja avioero, jotka eivät kuulu vielä tämänikäisen lapsen sanavarastoon. Yksi monia askarruttava kysymys liittyy siihen, että miksi autistit tarvitsevat tuen kirjainten osoittamiseen. Tähän fasilitaation kannattajat vastaavat, että siksi kun heillä on apraksia (=neuropsykologinen häiriö eli kykenemättömyys suorittaa liiketoimintoja johtuen liikkeiden ohjelmoinnin toimimattomuudesta silloin kun motoriikka on muutoin kunnossa). Epäilijät 16 Rinneviesti 4/2014

17 puolestaan ihmettelevät, että Mikä se sellainen apraksia on, joka tulee esille vain aakkostaulun edessä? He käyttävät sormiaan kuvien osoittamiseen ja etsimiseen kuvakansiosta, he osaavat käyttää käsiään ja sormiaan pukemiseen, riisumiseen, syömiseen ja repimiseen ym. tuhoavaan käyttäytymiseen. Esimerkkejä elävästä elämästä Ongelmakenttää hyvin valaiseva esimerkki oli tapahtunut eräässä päivätoimintakeskuksessa, jossa autistinen nuori mies oli yhtäkkisesti alkanut kertomaan vakavasta masennuksestaan ja itsemurhaaikeistaan ilman, että kotona olisi huomattu mitään poikkeavaa hänen käytöksessään. Asiaa tarkemmin selvitettäessä oli käynyt ilmi, että kyseistä autistista nuorta avustaneella ohjaajalla itsellään oli vakavia mielialaongelmia. Ohjaajan vaihdoksen myötä autistin itsetuhoiset viestit olivat loppuneet. Yksi autismiyksikössä tilapäisjaksolla ollut tyttö oli puolestaan kertonut fasilitoiden, kuinka hän oli joutunut insestin uhriksi. Väitteen vakavuus oli johtanut oikeuspsykiatrisiin tutkimuksiin, mutta mitään syytettä ei ollut pystytty nostamaan johtuen siitä, että fasilitoiden tuotettua kertomusta ei ollut pidetty luotettavana. Se, että oliko seksuaalirikosta oikeasti tapahtunut vai ei, lienee jäänyt vaille lopullista vastausta. Rahaa ja aikaa tähän prosessiin oli todennäköisesti kuitenkin kulunut paljon. FC-kommunikaatio koettiin parempana vaihtoehtona kuin täydellinen vuorovaikutteisuuden puute. Vuorovaikutteisuuden merkitys käytökseen Ymmärryksen ja ymmärretyksi tulemisen puute lisää ahdistuneisuutta ja aggressiivisuutta niin autistisilla kuin muillakin. Taakka on erityisen suuri niille, jotka eivät pysty ilmaisemaan tuntemuksiaan sanoin. Täten yksi tärkeimmistä haastavan käytöksen kuntoutusmuodoista liittyy nimenomaan kommunikaatiomenetelmien kehittämiseen. FC-kommunikaatio on monien autististen henkilöiden kohdalla (sen tieteellisestä kiistanalaisuudesta huolimatta) osoittautunut käytännössä käänteen tekeväksi puuttuvaksi palaseksi. Tästä oivana esimerkkinä kerroin australialaisesta Downin oireyhtymän omaavasta autistisesta miehestä, Glen Sheppard sta, joka vieraili Rinnekodissa muutama vuosi sitten. Hän on FC-kommunikaation löydettyään päätynyt ulosteillaan tuhrivasta kauhukakarasta yliopistotutkinnon kaunokirjallisuudesta suorittaneeksi sekä kirjoja ja runoja edelleen kirjoittavaksi aikuiseksi mieheksi. Hänellä on kirjoittajan uransa varrella ollut monia eri fasilitoijia. Se, että Glen ei ole voinut hyödyntää omaa paniikkihäiriöstä kärsivää veljeään avustajanaan, vahvistaa tutkimuksin osoitettua käsitystä siitä, että fasilitoiden tuotettu tieto tulee avustajalta. Toisaalta monien eri avustajien käyttö tämän miehen kohdalla viittaa vahvasti siihen, että kirjallinen yliopistotutkintoon johtanut tuotos on ollut hänen omaansa eikä siis eri fasilitoijien yhteistyön tulos. Fasilitaatio tietyin rajoituksin osaksi hyvää arkea Kysyttäessä session päätteeksi, että kuinka moni osallistujista kokee, ettei FC-kommunikaatiota pitäisi sallia lainkaan, yksikään käsi ei noussut ylös. Kyseisen session puheenjohtajana ja luennoijana tulkitsin tämän tarkoittavan varovaista positiivista suhtautumista menetelmän käyttöön. Tulin käytyjen keskustelujen perusteella puheenjohtajan ominaisuudessa seuraaviin johtopäätöksiin. Fasilitaation kieltäminen voisi johtaa arvaamattomiin seuraamuksiin. Todennäköisesti kommunikaatiomenetelmän käyttöä jatkettaisiin joka tapauksessa, jolloin täysin kontrolloimattomana se voisi johtaa monenlaisiin, mm. juuri edellä esitetyn kaltaisiin virhetulkintoihin ja muihin moninaisiin ongelmiin. Fasilitoiden tuotettavaa tietoa ei voida pitää oikeudellisesti luotettavana tietolähteenä, mutta siitä voi olla käyttäjilleen paljon sekundaarihyötyä. FC-kommunikaatio koettiin parempana vaihtoehtona kuin täydellinen vuorovaikutteisuuden puute sekä siitä johtuvat käytösongelmat ja psyykenlääkityksen tehostamistarpeet. Oikein käytettynä FC-kommunikaation riskit jäänevät vähäisiksi. Fasilitaatio tulisi sallia yhtenä, mutta ei mielellään ainoana, kommunikaation mahdollistavana menetelmänä. Virhetulkintojen ja käytön estämiseksi avustajia pitäisi olla useampia kuin vain yksi henkilö. Lisäksi menetelmän käyttöä olisi ideaalitilanteessa valvomassa puheterapeutti ja psykologi työparina. Tätä työpariajatusta tultaneen mahdollisesti pohtimaan jatkossa liittojenkin tasolla. Nina Bjelogrlic-Laakso LT, FM Aikuispalvelujen ylilääkäri Rinneviesti 4/

18 Ihmiset Sointukylpy Olen pitänyt sointukylpyjä Nyyttipuiston toimintakeskuksen aistihuoneessa vajaan vuoden ajan. Taustalla on ollut videotykin heijastama luontovideo ilman ääntä ja värivalot tuomassa tunnelmaa. Ryhmässä on ollut keskimäärin neljä asiakasta kerralla, mutta yleensä 3-6 henkilöä. Sointukylpy tarkoittaa erityisten 12 metallin seoksesta taottujen kaunissointisten harmonisten äänimaljojen soittamista. Maljoja soitetaan huopapäisellä malletilla. Erikokoiset maljat soivat eri tavalla ja eri taajuuksilla (MHz). Olen asetellut soittamani maljat liikuteltavalle pöydälle, jossa on pyörät alla. Siten olen voinut rullailla pöytää lähemmäs asiakkaita tilanteen ja tunnelman mukaan. Tarkkailen myös asiakkaiden osoittamaa aktiivisuutta ja vastaanottavuutta. Maljoja soitetaan huopapäisellä malletilla. Erikokoiset maljat soivat eri lailla. Maljoja olen soittanut aina ensin vähän etäämpää, että asiakkaat ehtivät tottua äänimaailmaan. Vähitellen olen siirtynyt lähemmäksi, jos tilanne on ollut otollinen. Toiset asiakkaista ovat vähitellen kerta kerralta tehneet eleitä maljojen suuntaan kurkottaakseen niitä kädellään, ja olenkin antanut heidän myös soittaa. Sointukylpyjen lisäksi maljoilla voi tehdä myös kehotyöskentelyä, äänimaljahierontaa. Kaikki ryhmän asiakkaat ovat vähitellen viikkojen ja kuukausien kuluessa antaneet soittaa maljaa myös esim. kädellä, jalkojen päällä tai hartioilla. Osa heistä on antanut soittaa vain pienen hetken, osa pidemmän aikaa. Toisinaan kun olen ottanut maljan pois, on käynyt niin, että asiakas on jollain eleellä ilmaissut haluavansa lisää. Silloin olen jatkanut soittoa. Maljojen soitolla on ollut mielestäni rentouttava ja rauhoittava vaikutus. Eräskin asiakas, joka on yleensä paljon äänessä, on lähes poikkeuksetta rauhoittunut kuuntelemaan ja on silminnähden rentoutuneen oloinen. Samoin eräs toinen asiakas, jolla on tiettyjä hokemia, on yleensä hiljentynyt kuuntelemaan aivan rauhassa. Sointukylpyihin osallistuneista suurimmalla osalla ei ole puhuttua kieltä lainkaan tai vain muutama sana. Osalla heistä on autistisia piirteitä. Nyt minulla on suunnitelmissa aloittaa myös Ainontuvalla äänimaljojen käyttö rentoutushetkissä ja mahdollisesti myös vähän yksilöllisemmin, mahdollisuuksien mukaan. Merja Mäkelä ohjaaja, koulutettu äänimaljahieronnan harjoittaja Äänimaljahieronta toimii syvärentoutuksena hoitaen lempeästi sekä kehoa että mieltä. Maljan resonointi ja äänivärähtelyt saavuttavat myös alueet, minne hierojan sormet eivät yllä. Äänihieronta saa kehon yli sata triljoonaa solua värähtelemään. Äänen ja sen värähtelyn vaikutus on rentouttava, virkistävä ja tasapainottava. Sointukylvyissä käytetään äänimaljojen lisäksi usein myös gongia ja symbaaleja. Länsimaiseen käyttöön kehitelty äänimaljahieronta tulee Saksasta, se on nimetty kehittäjänsä Peter Hessin mukaan. Menetelmän juuret ovat Intiassa. 18 Rinneviesti 4/2014

19 DVD-vinkki Elokuvasuositus Temple Grandin DVD - Warner Home Video, 2011 Temple Grandin on tositapahtumiin perustuva draamaelokuva autismia sairastavasta naisesta. Elokuva sijoittuu pääosin 1960-luvulle, jolloin autismia ei juuri tunnettu ja usein sen ajateltiin johtuvan äidin tunnekylmyydestä. Temple Grandin, jota elokuvassa varsin menestyksekkäästi näyttelee Claire Danes, on elämässään tehnyt merkittävän uran eläintenkäyttäytymistieteen parissa sekä myös autismikonsulttina. Grandin toimii edelleen Coloradon valtionyliopiston eläintieteen apulaisprofessorina. Elokuva keskittyy Grandinin nuoruuteen ja uran alkuvaiheisiin. Elokuva on vahva kuvaus nuoren naisen sinnikkyydestä ja peräänantamattomuudesta. Temple Grandin on elokuvana sekä viihdyttävä että erittäin hyödyllinen kaikille autismin kirjon henkilöiden parissa työskenteleville. Elokuva tuo vahvasti esiin autistisen henkilön omaa näkökulmaa sekä kokemusta siitä, miten kuormittavia ja vaikeita monet arjen tilanteet ja asiat voivat olla. Laura Heino toimintaterapeutti Rinnekoti-Säätiö Rinneviesti 4/

20 Vapaaehtoistyö Hyvä kello kauas kuuluu kaksitoista pientä kirkonkelloa Koivurinteellä, Länsirinteellä, Metsärinteellä ja Petuniassa Käsikellosekstetti Campanitas Espoosta soittaa kahdellatoista kädellään kahtatoista käsikelloa. Käsikellot kehitettiin 1600-luvun Englannissa kirkonkellojen soiton harjoittelua varten. Jokainen kello on tarkasti viritetty nuotti. Soitto on yhteen hengittävää yhteispeliä. Lokakuisena sunnuntaina Campanitasryhmä saapui Rinnekodin Lakistoon soittamaan harvinaisia soittimiaan. Soittajista yksi on lainoppinut, toinen lähihoitaja tai ekonomi tai kieltenopettaja tai insinööri: yhdessä he muodostavat Campanitas-kellonsoittajaryhmän. Koivurinteessä, Länsirinteessä, Metsärinteessä ja Petuniassa vallitsi soiton aikana rauhallinen ja harras ilmapiiri. Käsikellot sopivat etenkin joulumusiikin esittämiseen, asiakkaiden ilmeet ja eleet kertoivat heidän kuuntelevan ja seuraavan musiikkia. Rinnekodissa oli ilo kuulla, kun puhumattomat asukkaat alkoivat hyräillä musiikin mukana. Se tarkoitti sitä, että uusi elämys sai vastakaikua, kertoo Pirjo Sørensen Campanitasryhmästä. Tämä ryhmä soittaa perhejuhlissa, hoivakodeissa ja kauppakeskuksissa ilahduttaakseen muita kellojen heleillä äänillä. Kellonsoittajat ovat ihan omanlaisensa ihmislaji, naurahtaa Pirjo Sørensen. Paras mahdollisuus kuulla kelloja livenä lähitulevaisuudessa on Myyrmäen kirkossa Vantaalla klo Sonus-käsikelloyhtyeen joulukonsertissa. Lisätiedot sähköpostitse: Nämä käsikellot on hankittu Yhdysvalloista Schulmerich -kellovalimosta. Kelloja voi olla jopa seitsemän oktaavia isossa ryhmässä. Kolmen oktaavin kellosetti maksaa pienen auton verran. Kellojen ääni on taivaallisen kaunis. Käsikellosekstetti Campanitas Rinnekodissa. 20 Rinneviesti 4/2014

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Henkilökohtainen apu Seinäjoki, 8.11. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtaisen avun muutokset VPL:ssa 1.9.2009 Henkilökohtainen apu kunnan

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Lahden malli nyt Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Päivi Karvonen, konsultoiva sairaanhoitaja Jonna Salomaa, palvelukoordinaattori Palveluyksikkö VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Vammaispalvelulaki Henkilökohtainen apu on subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille henkilöille Henkilö, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Helsinki, 12.12. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2013 Tiedotustilaisuus ke 21.11.2012 klo 12.30-13.30 Harjoittelu osana opintoja KM-tutkintoon

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku KOKEMUKSENI HYVÄSTÄ PALVELUSTA Kerro tilanteesta, jossa Sinä olet ollut asiakkaana

Lisätiedot

Evantia 360 Teen Start -taulusto

Evantia 360 Teen Start -taulusto Evantia 360 Teen Start -taulusto Evan%a360 Teen Start - taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN VAMMAISPALVELULAIN NOJALLA LUKIEN - Uudenkaupungin toimintaohje

HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN VAMMAISPALVELULAIN NOJALLA LUKIEN - Uudenkaupungin toimintaohje 1 HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN VAMMAISPALVELULAIN NOJALLA 1.9.2016 LUKIEN - Uudenkaupungin toimintaohje 1 MITÄ HENKILÖKOHTAINEN APU ON Henkilökohtainen apu on välttämätöntä toisen ihmisen antamaa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Hakuohje Nuorten perhekursseille

Hakuohje Nuorten perhekursseille 1(5) Hakuohje Nuorten perhekursseille Norio-keskus järjestää koko perheelle suunnattuja sopeutumisvalmennuskursseja. Kurssit järjestetään Helsingissä Norio-keskuksen tiloissa, jossa osallistujat asuvat

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot