Ruskeasuon. kaupunginosapolku. J Y R K I E R R A Ruskeasuo-Seura ry

Transkriptio

1 Ruskeasuon kaupunginosapolku J Y R K I E R R A Ruskeasuo-Seura ry

2

3 Rusk uskeasuon kaupunginosapolk aupunginosapolku

4

5 Rusk uskeasuon kaupunginosapolk aupunginosapolku Kaksi polkua kaupunginosasi rak akenne ennettuun ympäristöön, historiaan ja luontoon. oon.

6 Oppaan laatija: Jyrki ki Erra Oppaan kus ustant antaja: aja: Rusk uskeasuo-seur easuo-seura a ry Painopaikk ainopaikka: a: Oy Trio-Of rio-offse set t Ab, b, Helsinki 1.. painos 2010

7 Sisällys Polk olku 1 Kar artt tta 08 Ter erve vetuloa lenkille! Kurkipatsas Ratsaspuisto Raisiontien kor ortt ttelik elikok okonaisuus onaisuus Rusk uskeasuon ensimmäiset t kerr erros ostalot Kiskontien kor ortt ttelik elikok okonaisuus onaisuus Invalidisäätiön alue Galleria Ortonin teospuis eospuisto Rusk uskeasuo-puiden suurkaupunki Karjalan yhteisk eiskoulu Kor orois oistentien kor ortt ttelik elikok okonaisuus onaisuus Folkhälsan 31 Polk olku 2 Kar artt tta Ratsastushalli tushalli Ratsastav ava a poliisi Rusk uskeasuon linnut Kesk eskuspuis uspuisto maailmansodan linnoitusvallit allit Kiskontien omakotialue otialue Sauvontie 6, vanhaa Rusk uskeasuot easuota Ajurikylä, historia oria havisee Siirtolapuut olapuutar arha ha Punamäki 16, yhä tallella Kympin päättäri Rusk uskeasuon pienoismalli Lankarullakioski arullakioski Kalliolle kukk ukkulalle, ulalle, tähtitalot Tilkk ilkka 63

8 Ruskeasuo-polku 1 8

9 Tervetuloa lenkille! Ter erve vetuloa lenkille kotik otikaupunginosaasi Rusk uskeasuolle! Tämän pikku oppaan sivuilla sinulle tarjot arjotaan aan kaksi polkua kaupunginosaasi. Polk olku 1 on lyhyt yt ja reippaasti kävellen kierrät sitä seurat aten Rusk uskeasuon ydinalueen n. 30 minuutissa. Polk olku 2 on hiukan pidempi ja se johdattaa aa reippailijan Rusk uskeasuon ympäri runsaassa tunnissa. Molemmat polut tarjoav arjoavat at sinulle lenkilläsi raittiin ilman lisäksi lyhyen katsauksen Rusk uskeasuon historiaan, näkymiin, luontoon oon ja kaupunginosasi erityispiirteisiin. eisiin. Sivuille on sijoitettu ttu kar artat at kulk ulkuasi uasi ohjaamaan ja siten, että reitti jatkuu aukeamalt eamalta a toiselle. Polun 1 reittikar artt tta on viereisellä sivulla, polun 2 kar artt tta on sijoitettu ttu kirjasen keskiauk eskiaukeamalle eamalle (s.32-33). Voit tietenkin enkin myös yhdistellä reitit mielesi mukaan. Vaikk aikka a kaupunginosamme palvelutarjont arjonta a on niukka, löytyy retk tkeilijän iloksi myös muutama tauk aukopaikk opaikka, a, jossa voi virkis kistyä kahvik ahvikupillisella, myös nämä on merkitty oppaaseen. Tämä opas on maksuton, sen on kaupunginosan asukkaiden aiden käyttöön tuottanut Rusk uskeasuo-seur easuo-seura a ry, oman kaupunginosasi asukasyhdis asyhdisty tys. Reipas eipasta a lenkkiä! 9

10 Kurki-patsas, Pirkko Nukari 2003 Ruskeasuo-polku 1 10

11 1. Kurkipatsas Rusk uskeasuon kaupunginosan tunnuslinnuksi valik alikoitunut kur urki, suon valtias, joka komeilee myös asukasyhdis asyhdistyksen logossa, sai oman patsaansa Ratsaspuiston länsipäätyyn vuonna Pronssisen Kurki on laskeutunut -patsaan tekijä on kuv uvanveis anveistäjä Pirkk kko Nuk ukari. Hänen näkem emyksensä mukaan kur urki on myyttinen lintu, joka mahdollisesti on joskus tepas epastellut ellut Rusk uskeasuon alavalla alla kos osteikk eikkoalueella. Tait aiteilija ker ertoi saaneensa innoituksen patsaaseen näkemäs emästään suuresta kur urkipar kiparves vesta ja Egyptin muinaistait aitees eesta, jossa kookk ookkaat linnunsiivet suojelivat at kuningat uningatar ar Hatsephsutia. Tait aitelija Nuk ukari suunnitteli tar arkoituksella patsaan katsomissuunnan kohti Rusk uskeasuot easuota. a. Ehkäpä majestee eettinen kur urki suojelee kaupunginosan asukkait aita? a? Kaupunkipolun molempien lenkkien lähtöpaikka a on kur urkipatsaan luona ja molemmat lenkit myös lopulta päättyvät samaan paikkaan. aan. Ennenkuin lähdet t kohti etappia numero 2, katsele hetki ylvästä ja ilmeikästä lintupatsasta. a. Sen siipien väli on yli kolme metriä. Kysym symys: s: Löysitkö tait aitelijan jalanjäljen, joka ennen patsaan pronssiv onssivalua on painunut märkään saveen? 11

12 Ratsaspuiston omenapuu. Ruskeasuo-polku 1 12

13 2. Ratsaspuisto Ratsaspuisto valmis almistui kahdessa vaiheessa nykyiseen laajuuteensa vuosina Rusk uskeasuo-seur easuo-seuran an kaupungille esittämä ajatus puiston rak akent entamises amisesta a on kuit uitenkin huomattav avas asti vanhempi, melkein ein seuran ikäinen. Ensimmäiset ajatukset t kaupunginosan asukkaiden aiden vapaamuot apaamuotois oisten ryytimaiden muuttamises amisesta puistoksi esitettiin ttiin jo v Puiston on suunnitellut kaupungin t toimeksiannos oimeksiannosta maisema-arkkit kkitehti Eeva Byman maisema- arkkit kkitehdit Byman & Ruok uokoselt oselta. Puisto jakautuu autuu toiminnallises oiminnallisesti moneen osaan. Osa alueesta a on var arattu attu istusk tuskelulle, osa pienten lasten hiekkalaatikk alaatikkoleik oleikeille eille ja osa isompien lasten leikkilaitteille. eille. Nimensä mukaises aisesti puistos osta löytyy ponipatsaita a ja jättiläismäisiä hevosenk vosenkenkäk enkäkuvi- oita. Yksi puiston tar arkoitus on toimia myös osana kaupungin estee eetön ympäristö -pr tö -projektia. Puiston kar artt tta sijaitsee kesk eskeises eisesti pienessä kat atoksessa, jossa eri toiminnot on kirjoitettu ttu myös pistekirjotuksella. Kasviv asvivalik alikoima on siten valittu, että kasvien tuoksut olisivat selvästi aistitt tittavissa. Kirjatoaut oautolla olla on pysäkki puiston pohjoisreunalla KIskontien ja Raisiontien risteyksessä. Huomasitko?: o?: Näkövammaisia var arten on puiston sisäänkäynnit merkitty kohopint ohopintaisilla nappulalaatoilla. 13

14 Raisiontien asukkaita ovat olleet mm. Leo Linkovesi (kuva) pikaluistelun maailmanmestari v. 1973, muusikko Seppo Hovi (kuva), kirjailija Taru Stenvall Marski-aiheisine kirjoineen, kapellimestari, professori Tauno Hannikainen, sarjakuvapiirtäjä Joonas ja muotiateljé Puiston omistajatar Bertha Puisto, monet missikisat puvustanut. Ruskeasuo-polku 1 14

15 3. Raisiontien korttelikokonaisuus Olet t Ratsaspuiston polulla ja kävelet t itään. Vasemmalla puolellasi kohoaa Raisiontien kor ortt ttelik elikok okonaisuus, onaisuus, Rusk uskeasuon ensimmäinen yhtenäinen kerr erros ostalojen aluekok okonaisuus onaisuus kolmes olmesta. Se oli ARAVA-järjes -järjestelmän elmän var arhainen tot oteutus ja herätti valmis almistuessaan paljon myönt yönteis eistä huomiota. Kuuluihan alueeseen asuinrak akennus ennusten lisäksi oma lämpökesk eskus, pesula mankeleineen, lastent entar arha ja elintar arvik vikeliik eliike e sekä kemik emikaliok aliokauppa. auppa. Rakennus ennusten arkkit kkitehtuuri edustaa 1950-luvun rak akennus ennustapaa parhaimmillaan. Suunnittelijoina toimiv oimivat arkkit kkitehdit Woldemar Baeckmann ja Hugo Harmia. Kor ortt ttelik elikok okonaisuus onaisuus on hyvin säilynyt, yt, jopa lämpökesk eskuksen vanhas anhasta a savupiipusta, a, Rusk uskeasuon maamerkis kistä, huolehdittiin korjaamalla se v Olet t saapumassa Rusk uskeasuon päiväkodin luokse, Raisiontien päähän. Päiväkoti on osa kor ortt ttelik elikok okonaisuutt onaisuutta, a, se on rak akenne ennettu v Jos lähdet t Rusk uskeasuon kaupunkipolulle numero yksi eli lyhyelle elle lenkille, suuntaa kulk ulkusi usi Raisiontielle. Jos valitse alitset t polun numero kaksi, suuntaa Ratsastien tien kautt autta a kohti Ratsastushallia tushallia ja siirry y oppaan sivulle 35. Polk olku u kakk akkosen kar artt tta on aukeamalla Tiesitkö: Ratsastielläkin tielläkin on aikoinaan 1950-luvulla kulk ulkenut raitio aitiovaunu. aunu. Vaunusuoja sijaitsi ratsas atsastusmaneesissa. tusmaneesissa. 15

16 HOK sijaitsi Raisiontien ja Kiskontien kulmassa, Elanto puolestaan Nousiaistentien ja Kiskontien kulmassa. Ruskeasuo-polku 1 16

17 4. Ruskeasuon ensimmäiset kerrostalot Käveltyäsi kauniis auniisti kaar aartuile tuilevaa Raisiontietä, tä, joka paikoin on koris oristeltu kauniilla liuskekivipengermillä, saavut Raisiontien ja Kiskontien risteykseen. Risteyksen talo, Raisiontie 1,, on Rusk uskeasuon vanhin asuinkerr erros ostalo. Piirustukse tukset t on päivätty vuonna 1947 ja rak akennus v valmis almistui seuraav aavana ana vuonna. Tämä olikin tärkeää, sillä rak akennuksessa sijaitsi HOK:n elintar arvik vikeliik eliike, e, valmiina paikallaan allaan vas astaanott aanottamaan amaan uuden kaupunginosan asukkaat. aat. Kilpailevan an Elannon tilat avattiin attiin v naapurissa Nousiais ousiaistentie 2:ssa. Rusk uskeasuon kadunnimiksi ehdotettiin ttiin alunperin sotien aikais aisten tais aistelupaikk elupaikkojen nimiä. Asiaa pidettiin kuit uitenkin poliittisesti ti liian arkaluont aluontoisena. oisena. Nimet t valittiin var arsinais- suomalaisesta a paikannimis annimistös töstä. tä. Raisiontie (Kannaksentie) Kiskontie (Suomussalmentie) Par arais aistentie (Kollaantie) Nousiais ousiaistentie (Summantie) Maskuntie (Taipaleentie) Tenholantie (Tolv olvajär ajärventie) Tunnis unnistitk titko?: Päiväkoti Rusk uskeasuon pihalla Raisiontien varrella kasv asvaa aa erikoinen taalaink aalainkoivu. 17

18 Ruskeasuo-polku 1 18 Nousiaistentien asukkaita, entisiä ja nykyisiä: näyttelijä Aino Lehtimäki, ministeri Tuija Brax, alinna Kiskontien asukas Matti E. Mäkelä, kirjailija ja merihistorioitsija. Kiskontien korttelikokonaisuus valmistui v

19 5. Kiskontien korttelikokonaisuus Lähdet t seuraamaan polkuasi nyt kohti pohjoista, pitkin Kiskontie ontietä. tä. Kiskontien alkupään parilliset talot muodostav avat at kaupunginosan toisen kor ortt ttelik elikok okonaisuuden. onaisuuden. Nämä roisk oisker erapatut talot liuskekivisokk ekivisokkeleinen eleinen suunnitteli arkkit kkitehtit ehtitoimis oimisto Hytönen & Luukk uukkonen 1940-luvun lopussa. Kiskontie on Kor orois oistentien ohella toinen Rusk uskesuon kok okoojak oojakaduis aduista. a. Birger Brunilan v v laatiman asemakav avaan aan periaate e oli rak akent entamisen väljyys s ja luonnonmukaisuus. Kadut noudattav avatkin atkin maastonmuot onmuotoja oja ja rak akennus ennusten väliin jää suuria luonnonmukaisia piha-alueita. a. Tämä käy erityisen hyvin ilmi Kiskontieltä kohti Kesk eskuspuis uspuistoa haarautuvien autuvien Nousiais ousiaistentien ja Maskuntien pihoilla. Käyhän kur urkis kistamassa! Kiskontien asukkait aita a ovat olleet t mm. taidemaalari Mikael Stierncreutz mannekiinivaimonsa aimonsa May-Brit Seitav avan an kanssa sekä merihistorioitsija Matti E. Mäkelä. Nousiais ousiaistentiellä asuivat at teatt eatterilaise erilaiset t Leif Wager balettit ttitanssijapuolisonsa Eva Hemmingin kanssa sekä radioääni, näyttelijä Aino Lehtimäki, pakinoitsija Bisquit alias Seppo Ahti, ja säveltäjä Ilkka Kuusisto. Ministeri Tuija Brax on Nousiais ousiaisten- tien nyky ykyasukk asukkait aita. a. Maskuntien pariisilaisin lienee ollut mannekiinikaunot aunotar ar Anna-Liisa Ruotsi. Huomasitko?: o?: Kiskontien länsireunalla kasv asvaa aa komea rivi hevosk voskas astanjoit anjoita. a. 19

20 Invalidisäätiö Kiskontieltä nähtynä Ruskeasuo-polku 1 20 Rusk uskeasuon koulu Respect especta Orton

21 6. Invalidisäätiön alue Invalidisäätiön rak akennusk ennuskompleksi hallitsee kor orkealt ealta a kalliolt allioltaan aan pohjoisen Rusk uskeasuon näkymiä. Talvisodan päätyttyä v valtioneuvos altioneuvosto o asetti komit omitean suunnittelemaan sotainv ainvalidien alidien kunt untoutus outusta. Säätiö perustettiin ttiin v ja Eino Forsmanin piirustus tusten mukaan valmis almistuneen rak akennuksen vihkiäisiä juhlittiin v tasav asavallan allan presidentti Risto Rytin läsnäollessa. Sairaalalla aalalla oli erittäin merkittävä osuus sodissa vammautuneiden hoidossa ja kunt untoutuksessa. Jo 1940-luvulla sairaalassa aalassa alettiin hoitaa sodissa vammautuneiden ohella myös siviilipotilaita. a. Invalidisäätiön nimi muutettiin ttiin sairaala aala Ortoniksi v Alueella sijaitsevat at myös Rusk uskeasuon koulu ja Prot oteesisäätiö Respect especta. Rusk uskeasuon koulu, alunperin nimeltään Raajarikkois oisten koulu aloitti toimint oimintansa v Eino Forsmanin suunnitte- lemissa tiloissa. Rakennus ennusta on laajennettu kahdes ahdesti, 90-luvulla ja v Prot oteesisäätiö Respect especta muutti Invalidisäätiön suojista omiin, v valmis almistuneisiin tiloihin. Matala ala rak akennus sijaitsee tontin pohjoisreunalla. Sen edestä lähtee ruskeasuolais easuolaisten en oma bussilinja numero

22 Yläkuva: Veikko Nuutinen: Sotka, alla vas.: Hannu Sirén: Varjo, alla oik.: Ukri Merikanto: Kohisten Ruskeasuo-polku 1 22

23 7. Galleria Ortonin teospuisto Kun nyt olet t kavunnut sairaala aala Ortonin kor orkealle kalliolle, kannatt annattaa aa myös vierailla Ortonin tak akapihalla apihalla sijaitsevassa assa teospuis eospuistossa. ossa. Käynti puistoon on hieman mutkikas. Sairaalan aalan ollessa auki, pääset t etupihalt tupihalta a B-oves vesta kulk ulkemalla r rak akennuksen läpi tak akapihalle apihalle puistoon. Vaiht aihtoeht oehtoises oisesti pääset t kiertämällä lähes kok oko Ortonin ympäri Kesk eskuspuis uspuiston puolelta. Kolmas vaiht aihtoeht oehto o on lähteä jo Kiskontieltä (viitta Kiskontie 15) oikealle kohti Ortonia ja tait aiteen kallioit allioita. a. Teospuis eospuisto o avattiin attiin v Siellä on viereisellä sivulla esiteltyjen eltyjen lisäksi teoksia mm. seuraavilt aavilta kuv uvanveis anveistäjiltä: Anter ero Toikk oikka, 16.barrik 6.barrikadi adi ja Babel Matti Nurminen, Rajalla Jari Juvonen, Lähellä ja kauk aukaa aa Kimmo Pyykkö, Musta lintu Ossi Somma, Globalisaatio Radoslaw Gryt yta, Palanen Pekk ekka Kauhanen, Velj puol Matti Nurminen, Rajalla Kaisu Koivis oivisto, o, teos sarjasta a Vaihdokk aihdokkaat aat Barbara a Tieaho, Ammoise Ammoiset t ajat Taidepuis aidepuistossa kiertely ely on maksutont onta. 23

24 Makedonian mänty Paraistentiellä ja Kiskontien varren koristepensaita. Ruskeasuo-polku 1 24

25 8. Ruskeasuo-puiden suurkaupunki Taidepuis aidepuiston jälkeen on aika a jatkaa aa matkaa, aa, suunnata a alas sairaala aala Ortonin mäkeä, ohittaa opiskelija-asunnot Tenholantien molemmin puolin ja suunnata a SIWAn ohi aina Par arais aistentielle. Käänny vasempaan ja jatka a Par arais aistentie entietä tä kohti Karjalan yhteisk eiskoulua, joka näkyy tien mutkassa. Rusk uskeasuot easuota a on osuvas asti kutsuttu puiden suurkaupungiksi tai puiden puutar arhaksi. Oikea arboretum se onkin, sillä kaupunginosaamme on istut tutettu ttu laajasti eri puulajeja, joukossa ossa hiukan epätav avallisiakin. allisiakin. Esimerkiksi heti käännöksesi jälkeen voit nähdä Par arais aistentie 10:n pihalla muhkean Makedonian männyn. Katso läheltä kookk ookkaan puun neulasia. Ne muistutt tuttav avat at tiheydessään eläimen turkkia. Puun luontainen kasvualue on Makedonia ja Albania. Sen molemmin puolin kasv asvaa aa jalavia. Vuorijalav uorijalava a on kos osteiden lehtojen laji. Huomaa pahkur urainen, järeä runko sekä kaare aarevat at oksat. Se kasv asvaa aa 40 m kor orkeaksi, lehdetkin ovat 18cm mittaise aiset. Makedonian männyn toisella puolella kasv asvaa aa toinen jalavalajimme, alajimme, kynäjalava. a. Par arais aistentie 8:n edessä kasv asvaa aa rivi kookk ookkait aita hopeapajuja. Tien toisella puolella rak akennus ennusten tak akana ana erottuu kot otoinen oinen haavikko. 25

26 Lapsia pulkkamäessä koulun pihalla. Ruskeasuo-polku 1 26

27 9. Karjalan yhteiskoulu Ennen koulua ohittamasi matala ala harmaatiilinen rak akennus atriumpihoineen on alunperin ravint avintolaväen vanhaink anhainkoti. Viimeksi siinä on toiminut Läntisen sosiaaliviras aston toimis oimistoja. oja. Kaar aartuv tuvaa tietä tä seuraav aava a kelt eltainen julkisivu kuuluu Karjalan yhteisk eiskouluun, tar arkemmin, sen v valmis almistuneeseen laajennukseen. Itse koulur oulurak akennus valmis almistui arkkit kkitehti Toivo Löyskän piirustus tusten mukaan v Koulun historia on kuit uitenkin pidempi, se ulottuu Karjalaan. Viipurin uusi yhteisk eiskoulu perustettiin ttiin jo v Kahden evakk akkore oretk tken jälkeen koulu asettui Helsinkiin v. 1940, nimi muutettiin ttiin Karjalan yhteisk eiskouluksi. Aluksi koulu toimi vuokratiloissa Arkadian yhteisk eiskoulun yhteydessä. Suurten ikäluokkien kouluvuosina Karjalan yhteisk eiskoulu oli Suomen kymmenen suurimman koulun joukossa. ossa. Koulun toimint oiminta lakkaut autettiin ttiin oppilaskadon adon vuoksi v Tiloissa toimii nykyisin Steiner einerkoulu ja päiväkoti. Koulu on toiminut vuosikausia ruskeasuolais easuolaisten en äänesty tyspaikk spaikkana ana valtiollisisssa vaaleissa. Kurkis kista myös koulun pihalle, siellä on toinen pääsisäänkäynneistä. Toinen on Kiskontien puolelta. 27

28 Ruskeasuo-polku 1 28 Tunnetko entisiä ruskeasuolaisia? Ylhäältä alas: Näyttelijä Helge Herala, oopperalaulajatar Anna Mutanen, näyttelijä Aku Korhonen, TV-kuuluttaja Teija Sopanen tyttärineen.

29 10. Koroistentien korttelikokonaisuus Kor orois oistentien kor ortt ttelik elikok okonaisuus onaisuus näkyy mainiosti Par arais aistentielle ja Karjalan yhteisk eiskoulun portille, sillä kor orkealla kalliolla sijaitsevat at tornit ornitalot hallitsevat at itse asiassa osaa kok oko o Helsingin horisontista. Kor orois oistentien kor ortt ttelik elikok okonaisuut onaisuuteen kuuluu tornien lisäksi myös matalia alia kerr erros ostaloja. Talojen erikoinen syntyhistoria liittää ne yhdeksi kok okonaisuudeksi. onaisuudeksi. Helsingin Reser eserviupseerik viupseeriker erhossa virinneen ajatuksen mukaises aisesti ryhtyivät reserviupseerit organisoimaan asuntojen rak akennutt ennuttamis amista perheilleen sodan jälkeen, sillä vallinnut asuntopula oli vaik aikea. Rakennukse ennukset t valmis almistuiv tuivat 1950-luvun aikana. ana. Kor orois oistentien asukkait aita a ovat olleet t mm: Näyttelijä Aku Kor orhonen, Mannerheim-ris heim-ristin ritari Tuomas Gerdt, filosof ilosofian ian maisteri Erkki Pale, taidemaalari Veikk eikko Vionoja, oopperalaulajat Anna Mutanen ja Liisa Linko-Malmio, muusikko Jorma Wenesk eneskoski puolisonsa Maijan kanssa, näytelijäparisk elijäpariskunt unta a Helge Herala ja Marja Kor orhonen, näyttelijä Matti Oravis avisto ja puolisonsa TV-k -kuulutt uuluttaja Teija Sopanen, kirjailijat Simo Aapeli Puupponen ja Juha Mannerkor orpi. 29

30 Ruskeasuo-polku 1 30 Kahvio

31 11. Folkhälsan Folkhälsanin senioritalo valmis almistui keväällä Rakennuksessa tot oteutuu ikäihmisille suunnattu monimuotoinen oinen palvelumalli, jossa omistusasuminen ja vuokra-asuminen yhdistyvät sosiaali- ja ter ervey veyspalveluihin. Tarjolla on lisäksi laaja valik alikoima muita palveluja, kut uten koulutus oulutusta, ter erveydenhuolt veydenhuoltoa oa ja tutkimusta. Lisäksi Folkhälsan tarjoaa mm. kotipalvelua, kotisair otisairaanhoit aanhoitoa, oa, kunt untoutus outusta, ravint avintoneuvont oneuvontaa, lääkärin vas astaanot aanoton on sekä senioriliikunt untaa ja erilaista kur urssi- ja yhdisty tystoimint oimintaa. Seniorikor ortt ttelisa asuu 200 henkeä, eä, mutta palveluja käyttää huomattav avas asti suurempi määrä kävijöitä. Folkhälsan on laajentanut anut asumistoimint oimintojaan ojaan myös Mannerheimitien toiselle puolelle. Rakennuksia yhdistää kadun alittav ava a tunneli. Rusk uskeasuon kaupunkipolun numero yksi päätepis episte häämöttää jo Ratsaspuistossa, mistä retk tkesi aloititkin. Nyt on oivallinen hetki palkita a itsesi vaikk aikkapa apa kahvik ahvikupposella Folkhälsanin kahviossa. Kahvila tarjoilee myös lounaita. a. Tiesitkö: Folkhälsanin tontilla kasvoi ennen rak akent entamis amista lehtikuusime uusimetsä. Jääntee eet t siitä ovat näkyvissä Raisiontien alkupään reunustoilla. 31

32 Ruskeasuon kaupunkipolku 2, kartta

33

34 Ratsastushalli v. 1940, alakuva v Ruskeasuo-polku 2 Kahvio 34

35 12. Ratsastushalli Ruskeasuon ratsastushalli valmistui vuoden 1940 olympialaisia var arten. Ensimmäisen lapionpiston v tehn ehnyt marsalkk salkka a Mannerheim arveli rakennuksen olevan vallankumous ratsastusurhei- lun historiassa. Vuoden 1940 olympialaiset jouduttiin kuitenkin perumaan sodan vuoksi ja vasta v olympialaisissa halli oli käytössä, silloin kuitenkin harjoitushallina, kisat käytiin ulkotiloissa. Katsomoon mahtui tuolloin 3600 henkeä. Vilkkaana virinneen ratsastusharrastuksen ohella halli oli talvisodan aikana ana Karjalas arjalasta a evak akuoidun karjan säilytystilana tilana ja sodan jälkeen osittain mm. raitio aitiovaunuhallina, aunuhallina, S.P.J..J. Keinäsen autoliikk oliikkeenä ja HKL:n bussivarikk arikkona luvulla halli jaettiin kahtia, toinen puoli säilyi ratsas atsastuskäytössä, tuskäytössä, toisessa ovat nykyisin mm. eri palloilu-, nyr yrkk kkeily eily-, pöytätennis-, voimailu-, salibandy- - ja sählytilat. Aikoinaan myös jousiammunta a kuului lajivalk alkoimaan. Nykyisin hallia ympäristöineen kutsut utsutaan Rusk uskeasuon liikunt untapuis apuistoksi. Hallin edustan kenttä on talvisin Rusk uskeasuolais easuolaisten en luistinr tinrat atana. ana luvun puolivälissä hallissa esiintyi jääkuningat uningatar ar Sonja Henié kansainvälisen jäärevyynsä tähtenä. Hallissa on myös kahvio. Pistäydy! Huomaa: Ratsastushallin tushallin sisäänkäyntiä koris oristaa hieno olympiarenkain ain koris oristettu ttu muistolaatt olaatta, a, jossa mainitaan aan rak akennuksen suunnittelijat, mm. arkkit kkitehti ehti Martti Välikangas. 35

36 Ruskeasuo-polku 2 36

37 13. Ratsastava poliisi Ratsastav ava a poliisi asettui Rusk uskeasuolle samaan aikaan aan kun Ratsastushalli tushalli valmis almistui v Sitä ennen ratsas atsastav ava a poliisi oli toiminut Sofiank iankadulla adulla kesk eskellä ellä Helsinkiä vuodesta Enimmillään ratsas atsastav avalla alla poliisilla on ollut hevosia noin kuutisenkymmentä, nykyisin määrä on kymmenen. Tehtäviin kuuluv k uuluvat katupar atupartiointi tiointi ja ulkoalueiden valvont alvonta. a. Ratsastav avan an poliisin tilat ovat ratsas atsastushallia tushallia lähinnä olevan tallir allirak akennuksen päädyssä. Monet t maamme kilparatsas atsastuksen tuksen huippunimistä ovat nousseet t ratsas atsastav avan an poliisin riveistä. Heistä mainittak akoon mm. Olavi Mannonen, ratsas atsastav avan an poliisin päällikkö, joka voitti nyky ykyaik aikaisen aisen viisottelun hopeamitalin alin Melbournen olympiakisoissa v Voit kur urkis kistaa talleihin sisälle, poliisin hevos vosten lisäksi talleissa on tänä päivänä suurta suosiota nauttivan an lajin harras astajien ajien omistamia hevosia runsaasti. Harras astus kärsii tilanpuuttees eesta, mm. laidunmaiden määrää on tästä syystä lisätty v tehdyllä hevoshaan kunnos unnostus tustyöllä. työllä. Tiesitkö: Vuonna 1955 helmikuussa talleilla syttyi tuhoisa tulipalo. Ratsastav avan an poliisin 48 hevos vosta oli päästettävä ttävä ulos pakkaseen, aseen, jolloin ne kar arkasiv asivat at ympäri kaupunkia. 37

38 Lintujen lajilista Seuraav aavassa assa listassa on lajeja, joita voit nähdä tai kuulla Rusk uskeasuon pihoilla ja Kesk eskuspuis uspuistossa. Osa on mahdollista a havait aita a vain kesällä, osa vain satunnaisesti, ti, esim. linnun ollessa muuttomatk omatkalla. alla. Ruskeasuo-polku 2 38 varis lehtok oker erttu naakka mustapääk apääker erttu harakk akka pensasker erttu kott ottar arainen ainen herneker erttu viherpeippo räkättiras astas tikli lauluras astas vihervar arpunen punakylkiras astas urpiainen mustar aras astas punatulkku kivitask asku taviok aviokuurna punarinta käpylintu haarapääsky apääsky peippo räystäspääsky kelt eltasirr asirrku ter ervapääsky var arpunen käpytikk ytikka metsäkir tsäkirvinen pikkutikk utikka västäräkki palokärki ki puukiipijä huuhkaja talitiainen sarvipöllö sinitiainen lehtopöllö kuusitiainen kanahaukk anahaukka töyhtötiainen var arpushaukk pushaukka pyr yrstötiainen valk alkoposkihanhi tilhi sinisorsa sa harmaasieppo sepelkyyhky kirjosieppo kesykyyhky hippiäinen kur urki tiltaltti naurulokki pajulintu kalalokki sirittäjä harmaalokki kult ultarint arinta fasaani

39 14. Ruskeasuon linnut Ennen lähtöäsi lenkin Kesk eskuspuis uspuisto-osuudelle, kannatt annattaa aa hetkinen miettiä metsän linnustoa. Sitä hallitsevat at kesäiseen aikaan aan sekame ametsän tyypilliset valt altalajit, alajit, yleisimpinä peippo ja pajulintu. Peipon moni tuntee laulusta a ja ulkonäöltäkin, vihertävä pajulintu sen sijaan on tuntematt emattomampi. Tiaisis iaisista a Rusk uskeasuon metsässä t tapaa tali-, ja sinitiaista, a, harvemmin kuusitiais uusitiaista, a, mutta syksyllä on havaittu aittu kauniit auniita a pyr yrstötiaispar tötiaisparviakin. Rastaat aat alkav avat at laulaa jo var arhain keväällä, ensimmäisenä talvehtija, huiluniekka mustar aras astas. as. Kun muuttav avat at ras astaat aat saapuvat at huhtikuussa, uussa, täyttää metsän punakylki- ja lauluras astaiden aiden konser onsertti. Pihoilla kaik aikuu räkättien räksätys. s. Yksi taitureis aitureista a on ras astaiden aiden kanssa yhtä matkaa aa saapuva a punarinta, a, joka laulaa kor orkealla puiden latvoissa helmeilevän kirkas asta a säettään. Pihapönttöihin asettuu korea kirjosieppo ja västäräkit saapuvat at tepas epastelemaan elemaan pihanurmille. Pääskyt ilmaantuvat at kesän kynnyksellä yksellä taiv aivaalle aalle ja Kesk eskuspuis uspuistossa kulkija tapaa usein eri tikkalajeja. Talvisin Rusk uskeasuolla näyttäytyvät mm. kana- ja var arpushaukk pushaukka. a. Huuhkaja on istusk tuskellut talojen kat atoilla ja Ratsastien tien metsikössä on talvehtinut sarvipöllöjä. Touk oukok okuun puolivälin jälkeen voit nähdä valk alkoposkihanhien massamuuton Jäämerelle. Tiesitkö: Ennen rak akent entamis amista a Pikku-Huopalahden merenlahti oli Rusk uskeasuon oma lintuparatiisi. atiisi. Siellä havaittuja aittuja harvinaisuuksia ovat mm. sepelras astas ja harjalintu. 39

40 Ruskeasuo-polku 2 40

41 15. Keskuspuisto Rusk uskeasuo-polk easuo-polku u jatkuu Ratsastushallin tushallin tak akaa. aa. Jos olet t onnekas, hallin avoimesta a oves vesta saatat at nähdä ratsas atsastajia ajia koulur ouluratsas atsastus tustunnillaan. tunnillaan. Suuntaa kar artan an mukaises aisesti oikealle. Polk olku nousee ja laskee sitten pieneen puronotk onotkelmaan. Nous oustuasi notkelman vas astarint arinteen ylös saat pian oikealla puolellasi näkyviin jousiammuntak akentän. Täällä harjoitteli aikoinaan Tapio Rautav avaar aarakin akin jousiammuntaa, aa, tuolloiset t pikkupojat muistav avat at vieläkin ihaillun sankarin arin tauluun lähettämät nuolet. Vasemmalla puolellasi näkyy Invalidisssätiö. Kulje eteenpäin eenpäin ja ylität Tenholantien jatkeen. Vasemmalla puolellasi on Rusk uskeasuon koulu, lähimpänä sen 2000-luvulla valmis almistunut laajennus. Pihamuurin vieressä on venytt yttelypenkki (kuv uva). Kok okeile! Tie mutkittelee vaiht aihtele elevassa maastossa, on hyvä tilaisuus tehdä lintuhavaint aintoja tai katsella kasvimaailmaa. Rusk uskeasuon metsät ovat keväisin täynnä kukkivia valk alkovuokk vuokkoja, oja, kieloja, käenkaalia, kalliokieloja, orav avanmarjoja, anmarjoja, metsätähtiä ja eri orvokkilajeja. Invalidisäätiön ja jousiammuntaakentän välissä näit ehkä suopursujakin. sujakin. Kun puiden välistä vasemmalla alkaa aa näkyä liikennelait ennelaitoksen varikk arikkor orak akennuksia, on aika teräs erästäytyä ja suunnata a katse maastoon. Tiesitkö: Kesk eskuspuis uspuisto on rajattu yleiskaav aava a 2002:ssa virkis kisty tyskäyttöön. 41

42 Linnoitus koostuu nykyisin melko huomaamattomista maavalleista. Niiden erottaminen maastosta puiden joukosta voi olla haasteellista. Ruskeasuo-polku 2 42

43 Maailmansodan linnoitusvallit Tsaari Nikolai II alkoi rak akennutt ennuttaa ennen ensimmäistä maailmansotaa syksyllä 1914 linnoitusketjua tjua Helsingin suojaksi pohjoisesta suuntautuv autuvaa aa hyökkäy yökkäystä vas astaan. aan. Linnoitus koos oostuu maastovalleis alleista, a, jotka rak akenne ennettiin kehämäises ehämäisesti kolmeen eri linjaan. Yksi näistä linnoituslinjoista kulk ulkee Rusk uskeasuolla ja on yhä nähtävissä. Tämä ns. patterityönä tunnettu ttu urakk akka kes esti vuoteen Työn tekivät paikallise alliset t ihmiset ja venäläiset t sotilaat venäläisten sotilasinsinöörien johdolla. Työvoiman määrää kasv asvat atettiin ttiin Venäjällä suoritetuilla tuilla pakko-ot o-otoilla, oilla, mm. kiinalaisilla, joita oli Työvoiman kok okonaismäärä onaismäärä oli henkeä. eä. Vanhimmat ruskeasuolaise easuolaiset t muistiv tivat Tsaari Nikolai II:n tar arkas astusmatk tusmatkan an patterityömaalle syksyllä Tänään tästä suurimitaises aisesta a ponnistukses tuksesta on kovin vähän jäljellä, Rusk uskeasuolla ainoastaan aan lailla suojellut vallit. Vaatii hiukan mielikuvitus uvitusta ja kykyä lukea maaston muotoja, oja, että vallit erott ottaa, sillä puusto peittää ne kautt auttaalt aaltaan. aan. Kar artaan aan on merkitty se koht ohta kulk ulkemas emastasi asi tiestä, tä, jonka molemmin puolin maastovallit allit voi tieltä poikkeamatt eamatta a erott ottaa. Tiesitkö: Vanhimmat ruskeasuolaise easuolaiset t muistiv tivat keränneensä lapsina kas astemat ematoja vallitöissä olleille kiinalaisille. Madot olivat kiinalaisten mukaan oivallis allista a syötävää. 43

44 Kiskontien alkupään sininen betoniporsas, pihapiirin maskotti, on entinen kaupungin teettämä liikenteen rajaaja. Alla Karunantien näkymiä. Ruskeasuo-polku 2 44

45 17. Kiskontien omakotialue Jatka a retk tkeäsi kar artan an opastuksen mukaan. Paluupolk aluupolkusi usi kääntyy heti tsaarinaikais aisten vallien jälkeen jyrkäs kästi vasemmalle. Polk olku johdattelee sinut Kiskontien jatkeelle. Oikealle puollellesi jää aidattu kaupungin liikennelait ennelaitoksen linja-autovarikk arikko rak akennuksineen ja kaupungin kor orkea lämpökesk eskuksen piippu. Kun käännyt Kiskontien suuntaan on oikealla puolellasi Rusk uskeasuon siirtolapuut olapuutar arha. Pääsisäänkäynti puutar arhaan on sen tak akana ana näkyvien kor orkeiden talojen luona. Kun puutalojen Rusk uskeasuon purku u aikoinaan aloitettiin ttiin uuden asemakaav aavan an tultua voimaan v. 1945, antoi kaupunki purkut utalojen asukkaille aille etuoik tuoikeuden lunastaa aa itselleen tontti alueelta uudisrak akent entamis amista a var arten. Tämä oikeus oli lakisääteinen, joskin lunastusoik tusoikeuksia tiedetään tään haetun myös oikeus eusteitse. eitse. Näin muodostui Kiskontien ja Karunantien pieni omakotit otitalojen yhdysk skunt unta, jonka asukkais aista a osalla on yhä tänään siis hyvinkin pitkät juuret t kaupunginosan historiaan. Pääosa rak akennuksis ennuksista on rak akenne ennettu ja 60- luvuilla. Muistatk atko: aikoinaan KIskontien kautt autta a pääsi ajamaan Hakamäentielle. amäentielle. Tämä asukkait aita a häirinnyt läpiajoliikenne saatiin lakkaut autettua ttua Rusk uskeasuo-seur easuo-seuran an aloittees eesta. 45