SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2009 N:o Laki. N:o 738

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2009 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 738 Lakityökyvyttömyyseläkkeelläolevientyöhönpaluunedistämisestä Eduskunnanpäätösvaltioneuvostonlainanottovaltuudenmuuttamisesta Valtioneuvoston asetus saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista, joihin sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä, annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetunvaltioneuvostonasetuksen3 :nmuuttamisesta Valtioneuvoston asetus maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetunvaltioneuvostonasetuksen3 :nmuuttamisesta(pohjoissaamenkielinenkäännös) Valtioneuvoston asetus maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetunvaltioneuvostonasetuksen3 :nmuuttamisesta(inarinsaamenkielinenkäännös) Valtioneuvoston asetus maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetunvaltioneuvostonasetuksen3 :nmuuttamisesta(koltansaamenkielinenkäännös) Valtiovarainministeriön asetus maistraattien sijaintipaikoista ja yksiköistä annetun asetuksen muuttamisesta Puolustusministeriönasetussotilasajoneuvojenrekisteröinnistä Puolustusministeriön asetus eräiden liikenteessä käytettävien sotilasajoneuvojen liikennekelpoisuudenvalvonnasta Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta nautojen BSE-taudin vastustamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta N:o 738 Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä Annettu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön palaamista. 2 Lain soveltamisala Tätä lakia sovelletaan seuraavien lakien ja säännösten (työeläkelait) nojalla myönnettyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen sen estämättä, mitä niissä säädetään työansioiden vaikutuksesta työkyvyttömyyseläkkeeseen: 1) työntekijän eläkelaki (395/2006) ja työntekijän eläkelain voimaanpanolaki (396/2006); 2) merimieseläkelaki(1290/2006) ja merimieseläkelain voimaanpanosta annettu laki (1291/2006); 3) yrittäjän eläkelaki(1272/2006) ja yrittäjän eläkelain voimaanpanosta annettu laki (1273/2006); 4) maatalousyrittäjän eläkelaki (1280/2006) ja maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanosta annettu laki(1281/2006); 5) kunnallinen eläkelaki (549/2003) ja kunnallisen eläkelain voimaanpanolaki (550/2003); HE 72/2009 StVM 23/2009 EV 105/

2 4458 N:o 738 6) valtion eläkelaki(1295/2006) ja valtion eläkelain voimaanpanosta annettu laki (1296/2006); 7) evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki (261/2008); 8) ortodoksisesta kirkosta annetun lain (985/2006) 122 :ssä tarkoitetut eläkesäännökset; 9) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 13 :ään perustuvat eläkesäännökset; tai 10) Suomen Pankista annetun lain (214/1998) 11 :n 2 momentin 6 kohdan nojalla annettu eläkesääntö. Sen estämättä, mitä kansaneläkelain (568/2007) 17 :ssä säädetään, tätä lakia sovelletaan myös kansaneläkelain perusteella myönnettyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen, lukuun ottamatta kansaneläkelain 12 :n 4 momentin mukaan myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä. 3 Työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen ansaintaraja Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavan työansiot eivät vaikuta työkyvyttömyyseläkkeen maksamiseen, jos: 1) täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajan työansiot ovat enintään 40 prosenttia työkyvyttömyyden alkamista edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta tai, jos edellä tarkoitettu 40 prosenttia vakiintuneesta keskiansioista on vähemmän kuin 600 euroa, enintään 600 euroa kuukaudessa; tai 2) osatyökyvyttömyyseläkkeensaajan työansiot ovat enintään 60 prosenttia työkyvyttömyyden alkamista edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta tai, jos edellä tarkoitettu 60 prosenttia vakiintuneesta keskiansiosta on vähemmän kuin 600 euroa, enintään 600 euroa kuukaudessa. 4 Työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen jättäminen lepäämään Jos työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä saava on ansiotyössä ja tästä työstä saadut työansiot ylittävät sekä 3 :ssä mainitun 600 euron ansaintarajan kuukaudessa että 60 prosenttia työkyvyttömyyden alkamista edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta, työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytetään ja eläke jätetään lepäämään eläkkeensaajan ilmoituksesta tai eläkelaitoksen aloitteesta. Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen aloitetaan eläkkeensaajan ilmoituksesta uudelleen, kun eläkkeensaaja lopettaa työnteon tai hänen työansionsa vähenevät alle 1 momentissa tarkoitettujen ansaintarajojen. Jos 1 momentissa tarkoitettujen työansioiden arvioidaan ylittävän yli vuoden ajan sekä 3 :n1kohdassatarkoitetun600euronansaintarajan että 40 prosenttia työkyvyttömyyden alkamista edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta, täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi muutosta seuraavan kuukauden alusta. 5 Kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen ansaintaraja ja eläkkeen jättäminen lepäämään Kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen maksamiseen ei vaikuta, jos eläkkeensaajan työansiot ovat enintään 600 euroa kuukaudessa. Jos eläkkeensaaja ansaitsee enemmän kuin 600 euroa kuukaudessa, työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytetään ja eläke jätetään lepäämään eläkkeensaajan ilmoituksesta tai Kansaneläkelaitoksen aloitteesta. Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen aloitetaan eläkkeensaajan ilmoituksesta uudelleen, kun eläkkeensaaja lopettaa työnteon tai hänen työansionsa vähenevät alle 1 momentissa säädetyn ansaintarajan. 6 Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisen kesto ja eläkkeen lakkauttaminen Työkyvyttömyyseläke jätetään lepäämään yhdenjaksoisesti vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Jos työkyvyttömyyseläke on ollut lepää-

3 N:o vänä, sen on oltava maksussa vähintään kolme kuukautta ennen kuin sen voi jättää uudelleen lepäämään. Jos tämän lain nojalla lepäämään jätettyä työkyvyttömyyseläkettä ei vaadita uudelleen maksettavaksi kahden vuoden kuluessa lepäämään jättämisestä, työkyvyttömyyseläke lakkautetaan sen lepäämään jättämisestä lukien. 7 Toimintavaltainen eläkelaitos Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämistä ja lakkauttamista koskevan asian ratkaisee ja päätöksen antaa se eläkelaitos, joka on myöntänyt työkyvyttömyyseläkkeen. 8 Vammaistuen maksaminen eläkkeen lepäämisen ajalta Jos henkilö on saanut välittömästi ennen 4 tai 5 :ssä tarkoitettua työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämistä vammaisetuuksista annetun lain(570/2007) mukaista eläkettä saavan hoitotukea, hänelle myönnetään mainitun lain 8 :n 2 momentin 3 kohdan mukainen ylin vammaistuki ajalta, jolta eläkkeiden maksaminen on keskeytyneenä. Vammaistukea ei kuitenkaan makseta takautuvalta ajalta, jos työkyvyttömyyseläke on jätetty lepäämään eläkelaitoksen aloitteesta taannehtivasti. Vammaistuen maksaa eläkkeen lepäämisen ajalta Kansaneläkelaitos. 9 Työeläkkeen karttuminen Työeläkettä karttuu 1,5 prosenttia niistä eläkkeen perusteena olevista vuosiansioista, jotka eläkkeensaaja ansaitsee aikana, jolloin työeläkelakien tai kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke on lepäävänä. Työeläkettä karttuu 1,5 prosenttia myös niistä eläkkeen perusteena olevista vuosiansioista, jotka eläkkeensaaja ansaitsee työkyvyttömyyseläkettä saadessaan. Henkilölle, jolla on oikeus merimieseläkelain 65 :n perusteella erityisiin karttumisprosentteihin, karttuu tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa eläkettä 1,6 prosenttia merimieseläkelain mukaisen eläkkeen perusteena olevasta vuosiansiosta. Henkilöllä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeensä aikana tekemänsä työn perusteella karttuneeseen eläkkeeseen hakemuksesta, kun hänen työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläkkeensä muuttuu vanhuuseläkkeeksi, jos hän ei ole enää siinä työsuhteessa, josta hän on siirtymässä vanhuuseläkkeelle. Jos henkilö tekee työtä työkyvyttömyyseläkkeen päätyttyä, hänellä on oikeus tämän työn perusteella karttuneeseen eläkkeeseen, kun hänelle myönnetään työeläkelakien mukainen vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke tai lykätty vanhuuseläke. Henkilöllä on oikeus työeläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeensä aikana tai sen päätyttyä tekemänsä työn perusteella karttuneeseen eläkkeeseen myös silloin, kun hänelle myönnetään aikaisemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymisen jälkeen uusi työkyvyttömyyseläke, johon ei sovelleta, mitä työeläkelaeissa säädetään eläkkeen määräytymisestä entisin perustein. 10 Eläkkeen lepäämään jättämisen vaikutus eläkkeensaajan asumistukeen Jos henkilö on välittömästi ennen työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämistä saanut eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) mukaista asumistukea, asumistuen maksamista jatketaan niin kauan kuin asumistuen saamisen edellytykset mainitun lain mukaan muuten täyttyvät, vaikka työkyvyttömyyseläkettä ei makseta eläkkeen lepäämisen aikana. Vaikka työkyvyttömyyseläke lakkautettaisiin 6 :n 3 momentin perusteella eläkkeen lepäämään jättämisestä lukien, eläkkeensaajan asumistukea ei tarkisteta takautuvasti. 11 Sovellettavat säännökset Jollei tästä laista muuta johdu, lain täytäntöönpanossa sovelletaan lisäksi, mitä 2 :ssä mainituissa työeläkelaeissa, kansaneläke-

4 4460 N:o 738 laissa, vammaisetuuksista annetussa laissa ja eläkkeensaajan asumistuesta annetussa laissa säädetään. 12 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta Tätä lakia sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeeseen, joka jätetään lepäämään tämän lain voimassa ollessa. Tätä lakia ei sovelleta kansaneläkelain 17 :n tai kumotun kansaneläkelain (347/1956) 22 :n nojalla lepäämässä oleviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

5 4461 N:o 739 Eduskunnan päätös valtioneuvoston lainanottovaltuuden muuttamisesta Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä valtioneuvoston lainanottovaltuuden muuttamisesta(he 139/2009 vp). Eduskunta on päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston tämän määräämillä ehdoilla ottamaan lainaa siten, että valtionvelan nimellisarvo saa toistaiseksi olla yhteensä enintään 110 miljardia euroa ja siten, että lainoja otettaessa laina-ajaltaan enintään 12 kuukauden pituisten lainojen muodostaman lyhytaikaisen velan määrä saa tästä määrästä olla enintään 15 miljardia euroa ja että valtioneuvosto voi määräämissään rajoissa antaa lainanotosta päättämisen valtiovarainministeriön tai Valtiokonttorin tehtäväksi, oikeuttaa valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön tai Valtiokonttorin edellä tarkoitetun lisäksi käyttämään valtion maksuvalmiuden turvaamiseksi sekä valtion kausiluonteisten menohuippujen ja valtion kassasijoitusten tarkoituksenmukaisen hoidon edellyttämän rahoitustarpeen kattamiseksi laina-ajaltaan enintään 12 kuukauden pituista luottoa harkintansa mukaan, oikeuttaa valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön tai Valtiokonttorin tekemään valtion velanhallintaan liittyvässä riskienhallinnassa tarvittavia koron- ja valuutanvaihtosopimuksia ja muita johdannaissopimuksia harkintansa mukaan ja oikeuttaa valtioneuvoston käyttämään tämän päätöksen mukaisia lainanotto- ja muita valtuuksia 1 päivästä tammikuuta 2010 alkaen toistaiseksi ja oikeuttaa valtioneuvoston jo tätä ennen ryhtymään lainanottoa valmisteleviin tarpeellisiin toimenpiteisiin. Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2009 Eduskunnan puolesta Sauli Niinistö puhemies Seppo Tiitinen pääsihteeri HE 139/2009 VaVM 13/2009 EV 118/2009

6 4462 N:o 740 Valtioneuvoston asetus saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista, joihin sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä, annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä, muutetaan saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista, joihin sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä, syyskuun 18 päivänä 2008 annetun valtioneuvoston asetuksen (608/2008) 2 :ää seuraavasti: 2 Seuraavissa kunnissa oleviin saariin, joihin ei ole kiinteää tieyhteyttä sekä suluissa erikseen mainittuihin saariin ja muihin alueisiin, joihin on kiinteä tieyhteys, sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä: Uusimaa Helsinki, Inkoo(myös Storramsjö-Hirdal, Barö, Räfsö, Degerö ja Stävö) ja Raasepori (myös Bromarv, Trollshovda, Lindö, Svedja- Öby ja Odensö-Norrby-Båsa). Itä-Uusimaa Loviisa (myös Sarvsalö, Kabböle-Isnäs, Tjuvö, Strömsland, Vahterpää ja Gäddbergsö), Porvoo (myös Emäsalo, Vässölandet ja Tirmo-Fagersta) ja Sipoo(myös Kitö ja Löparö). Varsinais-Suomi Kaarina(myös Harvaluoto), Masku(myös Lempisaari ja Livonsaari), Naantali (myös Otavan saari, Airismaa ja Teersaari), Salo (myös Angelniemi, Angelansaari, Isoluoto ja Kaukassalo), Taivassalo (myös Aasamaa, Leikluoto, Kahiluoto, Kaitainen, Kuusisto, Kuustenmaa, Lehtinen, Mussalo ja Naurisluoto) ja Uusikaupunki (myös Pyhämaa- Lepäinen ja Kittamaa). Päijät-Häme Asikkala (myös Vedentausta, Salonsaari, Rutalahti ja Vähä-Pulkkila). Kymenlaakso Kotka (myös Tiutinen) ja Pyhtää (myös Munapirtin saari). Etelä-Karjala Parikkala(myös Korpijärvi-Värtsi, Koukkuniemi, Loikansaari, Tarvassaari, Lahdenkylä ja Harmaitsaari), Ruokolahti(myös Äitsaari, Härskiänsaari, Utula-Kietävälä ja Kekäleenniemi), Taipalsaari(myös Kirkkosaari, Rehula-Vehkataipale-Kattelussaari-Nieminen ja Merenlahti). Etelä-Savo Hirvensalmi(myös Puulasalo-Vahvaselkä- Kilkinkylä-Väisälänsaari), Mikkeli (myös Hirvensalo, Keljunniemi, Piekälänsaari, Pihlajasalo, Piskola, Pitkälahti, Saukonsalo ja

7 N:o Ylivesi), Savonlinna (myös Pellossalo-Pitkälä-Hirvasranta-Ranta-Kaartila, Loikansaari-Tervassaari, Liistonsaari, Mikkolanniemi, Kommerniemi, Kiviapaja, Oravi- Ahvensalmi ja Sorsasalo). Pohjois-Savo Kuopio(myös Soisalon saari, Talvisalo ja Varvisaari) ja Tervo(myös Linnonsaari, Käpysaari, Lieteniemi ja Hyvölä-Vekaroniemi). Pohjois-Karjala Juuka(myös Larinsaari-Koveronsaari, Ritoniemi ja Ruottilansaari), Kesälahti (myös Sarvisalo, Pellavasniemi-Kiurusaari, Pöllänniemi-Lentteenniemi ja Mustolanperä-Varmonniemi), Lieksa (myös Koli), Liperi (myös Tutjunniemi-Roukalahti, Niinikkosaari ja Siikasaari) ja Rääkkylä(myös Oravinsalo, Varpasalo ja Nieminen). Pohjanmaa Luoto (myös Eugmo), Mustasaari (myös Köklot, Raippaluoto ja Värlax), Närpiö (myös Storön), Oravainen(myös Oxkangar) ja Vöyri-Maksamaa(myös Österö-Kvimo). Keski-Suomi Joutsa(myös Kälä-Ollinsalmi), Jyväskylä (myös Oittila ja Putkilahti), Kivijärvi(myös Lokakylä ja Talviaislahti), Kuhmoinen (myös Pihlajakoski-Närvä-Ruolahti-Tehi) ja Luhanka(myös Judinsalo-Klemettilä ja Onkisalo). Kainuu Vaala(myös Manamansalo). Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 2009 Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen

8 4464 N:o 741 Valtioneuvoston asetus maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, muutetaan maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta 3 päivänä tammikuuta 2002 annetun asetuksen (8/2002) 3 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 650/2008, seuraavasti: 3 Korvauksen määrä Korvauksen rahamäärä perustuu laskennallisen vahingon arvoon kerrottuna 2 momentissa,4 :n2momentissatai5 :n1momen- tissa tarkoitetulla kertoimella. Laskennallinen vahingon arvo kertoimella yksi on 502 euroa. Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä lokakuuta Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 2009 Ympäristöministeri Paula Lehtomäki Ylitarkastaja Markus Tarasti

9 4465 Liite Pohjoissaamenkielinen käännös Nr 741 Stáhtaráđi ásahus goaskimiid boazodollui dagahan vahágiid buhttemis addojuvvon stáhtaráđi ásahusa 3 :a rievdadeamis Addojuvvon Helssegis golggotmánu 8 beaivve 2009 Stáhtaráđi mearrádusa mielde, mii lea dahkkon birasministeriija áššemeannudeamis, rievdaduvvo goaskimiid boazodollui dagahan vahágiid buhttemis ođđajagemánu 3 beaivve 2002 addojuvvon ásahusa (8/2002) 3 :a 1 momeanta, dakkárin go dat lea ásahusas 650/2008, čuovvovaččat: 3 Buhtadusa mearri Buhtadusa ruhtamearri vuođđuduvvá rehkenaston vahága árvui geardumiin 2 momeanttas, 4 :a 2 momeanttas dahje 5 :a 1 momeanttas dárkkuhuvvon gerddoniin. Rehkenaston vahága árvu gerddoniin okta lea 502 euro. Dát ásahus boahtá fápmui golggotmánu 30 beaivve Helssegis golggotmánu 8 beaivve 2009 Birasministtar Paula Lehtomäki Allagohcci Markus Tarasti

10 4466 Liite Inarinsaamenkielinen käännös Nr 741 Staatârääđi asâttâs kuáskimij puásuituálun tovâttâm vahâgij sajanmäksimist adelum asâttâs 3 nubástutmist Adelum Helsigist 8 peeivi roovvâdmáánu 2009 Staatârääđi miärádâs miäldásávt, mii lii toohum pirâsministeriö oovdânpyehtimist, nubástuttoo kuáskimij puásuituálun tovâttâm vahâgij sajanmäksimist 3 peevi uđđâivemáánu 2002 adelum asâttâs (8/2002) 3 1 moomeent, tagarin ko tot lii asâttâsâst 650/2008, čuávvoht: 3 Sajanmáávsu meeri Sajanmáávsu ruttâmeeri vuáđuduvá reekkiglâš vaahâg áárvun, mii lii kerdum 2 momentist, 4 2 momentist tâi 5 1 momentist uáivildum kiärduttâssáin. Reekkiglâš vaahâg árvu kiärduttâssáin ohtâ lii 502 eurod. Taat asâttâs puátá vuáimán 30 peeivi roovvâdmáánu Helsigist 8 peeivi roovvâdmáánu 2009 Pirâsminister Paula Lehtomäki Pajetärhisteijee Markus Tarasti

11 4467 Liite Koltansaamenkielinen käännös Nr 741 Riikksåbbar asetõs kuä cǩǩmi puä½½tallu tue jjääm skääđai ko rvvemest u vddum asetõõzz 3 :z mu ttmest U vddum He lssnest kålggmannu 8 peei v 2009 Riikksåbbar tu mmstõõ mie ldd, kåå tt lij rajjum pirrõsministeeria čuä jtõõzzâst, mu tteet kuä cǩǩmi puä½½tallu tue jjääm skääđai ko rvvemest ođđee jjmannu 3 peei v 2002 u vddum asetõõzz (8/2002) 3 1 momeentt, nåkamnallšemen ko tõt lij asetõõzzâst 650/2008, nääi taa: 3 Ko rvvõõzz mie rr Ko rvvõõzz teä ǧǧmeä r vuâđđan lij la sǩǩeemnallšem skääđ ärvv ǩeârdduum 2 momenttist, 4 :z 2 momenttist le be 5 :z 1 momenttist mie rruum ǩeârddõõzzin. La sǩǩeemnallšem skääđ ärvv ǩeârddõõzzin õhtt lij 502 eurrod. Tät asetõs šâdd viõ ǩǩe kålggmannu 30 peei v He lssnest kålggmannu 8 peei v 2009 Pirrõsminister Paula Lehtomäki Pâ jjta rǩǩeei Markus Tarasti

12 4468 N:o 742 Valtiovarainministeriön asetus maistraattien sijaintipaikoista ja yksiköistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 2009 Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan 21 joulukuuta 2007 maistraattien sijaintipaikoista ja yksiköistä annetun asetuksen (1470/2007) 1 :n 1 momentin kohta 3 seuraavasti: 1 3) Porvoon maistraatin sijaintipaikka on Porvoo. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 2009 Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi Hallitusneuvos Leena Lehtonen

13 4469 N:o 743 Puolustusministeriön asetus sotilasajoneuvojen rekisteröinnistä Annettu Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2009 Puolustusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 11 päivänä joulukuuta 2002 annetun ajoneuvolain(1090/2002) 1 :n 5 momentin ja 64 :n 5 momentin nojalla, sellaisena kuin ne ovat, edellinen laissa 226/2009 ja jälkimmäinen laissa 233/2007: 1LUKU Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään 1) ajoneuvolaissa(1090/2002) tarkoitettujen sotilasajoneuvojen rekisteröinnistä sotilasajoneuvorekisteriin tai ajoneuvoliikennerekisteriin, 2) sotilasajoneuvorekisteristä ja 3) rekisteröintiasioiden hoitamisesta puolustusvoimissa. Sotilasajoneuvoihin sovelletaan edellä 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa ajoneuvolakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä, ellei tässä asetuksessa toisin säädetä. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) rekisterikortilla ajoneuvon rekisteröinnistä sotilasajoneuvorekisteriin annettua todistusta; 2) rekisteritunnuksella ajoneuvon yksilöivää rekisteröinnin suorittajan antamaa numero- tai kirjain- ja numerosarjaa; 3) rekisteritunnusmaalauksella panssariajoneuvoon rekisterikilven sijasta maalaamalla merkittävää rekisteritunnusta; 4) rekisteröinnin suorittajalla ajoneuvotarkastajaa; 5) siirtokilvellä ajoneuvoon kiinnitettävää kilpeä, jossa on rekisteritunnus; 6) valvontakortilla rekisteröimättömälle sotilasajoneuvolle annettua tekniset tiedot ja haltijatiedot sisältävää todistusta. 2LUKU Ajoneuvoliikennerekisteriin tai sotilasajoneuvorekisteriin rekisteröitävät sotilasajoneuvot 3 Ajoneuvoliikennerekisteriin rekisteröitävät ajoneuvot Ajoneuvoliikennerekisteriin merkittävän sotilasajoneuvon rekisteröinnissä noudatetaan ajoneuvojen rekisteröinnistä annettua valtioneuvoston asetusta (893/2007), jäljempänä rekisteröintiasetus.

14 4470 N:o 743 Ajoneuvoliikennerekisteriin merkitään puolustusvoimien omistamista sotilasajoneuvoista seuraavat ajoneuvolaissa määritellyt ajoneuvot: a) henkilöautot(m1-luokka) ja linja-autot (M2- ja M3-luokka); b) pakettiautot(n1-luokka); c) moottorikelkat, kolmipyörät (L5eluokka), kevyet nelipyörät (L6e-luokka) ja nelipyörät(l7e-luokka); d) moottoripyörät(l3e- ja L4e-luokka) ja mopot(l1e- ja L2e-luokka); e) traktorit (T- ja C-luokat, liikennetraktori) ja moottorityökoneet; sekä f) perävaunut(o1- O4-luokka). 4 Sotilasajoneuvorekisteriin rekisteröitävät ajoneuvot Sotilasajoneuvorekisteriin merkitään sotilasajoneuvoista annetun puolustusministeriön asetuksen(180/2006) 2 :n 1 momentin 1 4 kohdassa tarkoitetut ajoneuvot ja sotilasajoneuvoista annetun puolustusministeriön asetuksen 2 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetut ajoneuvot siltä osin kuin on kyse N2-ja N3-luokan ajoneuvoista sekä muut kuin 3 :ssä tarkoitetut puolustusvoimien omistamat rekisteröintivelvollisuuden alaiset ajoneuvot. Sotilasajoneuvorekisteriin merkitään lisäksi seuraavat ajoneuvot: 1) pelastusajoneuvo, sairasauto ja sotilaspoliisiajoneuvo; 2) pyörillä varustettu maastoajoneuvo ja sen perävaunu, jos tällaista ajoneuvoa käytetään tiellä sotilasajoneuvoista annetun puolustusministeriön asetuksen 30 :ssä tarkoitetulla tavalla; 3) hinattava laite; 4) R-luokan ajoneuvo ja tienpitoon valmistettu moottorityökone; sekä 5) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain(211/2006) mukaiseen tehtävään tarkoitettu edellä 3 :ssä tarkoitettu ajoneuvo. Sotilasajoneuvorekisteriin suoritettavassa rekisteröinnissä noudatetaan rekisteröintiasetusta, ellei tässä asetuksessa toisin säädetä. Ajoneuvoliikennerekisteriin rekisteröidyn sotilasajoneuvon tiedot merkitään myös sotilasajoneuvorekisteriin. 5 Poikkeukset yksittäisessä tapauksessa Jos ajoneuvon käyttö sotilaalliseen tarkoitukseen tai muu erityinen syy sitä edellyttää, pääesikunta voi yksittäisessä tapauksessa päättää 3 ja 4 :ssä säädetystä poiketen, mihin rekisteriin ajoneuvo merkitään. 3LUKU Sotilasajoneuvorekisteri ja rekisteröintiasiakirjat 6 Sotilasajoneuvorekisterin käyttötarkoitus ja rekisteröintitoiminnot Puolustusvoimat ylläpitää sotilasajoneuvorekisteriä sille puolustusvoimista annetun lain (551/2007) mukaan kuuluvien tai sen nojalla säädettyjen tai määrättyjen tehtävien hoitamisessa. Sotilasajoneuvorekisterin rekisterinpitäjä on pääesikunta. Rekisterinpitäjä saa antaa rekisterinpitoon liittyviä teknisiä tehtäviä muun puolustusvoimien hallintoyksikön suoritettaviksi. 7 Sotilasajoneuvorekisterin tietosisältö Sotilasajoneuvorekisteriin voidaan tallettaa seuraavat rekisterin käyttötarkoituksen edellyttämät tiedot puolustusvoimien omistamasta ajoneuvosta: 1) tekniset tiedot ja yksilöintitiedot; 2) katsastus- ja hyväksyntätiedot sekä muita teknisiä tarkastuksia koskevat tiedot; 3) rekisteröintiin, vakuutuksiin ja tilapäiseen käyttöön liittyvät tiedot; sekä 4) verotustiedot. 8 Rekisterikortti Rekisterinpitäjä määrää rekisterikortin sisällön ja mitat sekä käytettävän tulostusmateriaalin. Ensirekisteröinnistä ja muutosrekiste-

15 N:o röinnistä annetaan ajoneuvon omistajalle tai haltijalle rekisterikortin I osa ja ajoneuvon omistajalle rekisterikortin II osa. Hinattavaa ajoneuvoa, maastokäyttöön tarkoitettua moottoripyörää tai maastoajoneuvoa kotimaan liikenteessä kuljetettaessa mukana saadaan rekisterikortin I osan sijasta pitää kortin jäljennöstä, jonka ajoneuvotarkastaja on todistanut oikeaksi. 4LUKU Rekisteritunnus ja rekisterikilpi 9 Rekisteritunnuksen sisältö ja rekisterikilven sekä tunnusmaalauksen värit Ajoneuvojen rekisteritunnukset ja ajoneuvoille annettavien rekisterikilpien tai rekisteritunnusmaalauksen värit ovat seuraavat: 1) moottorikäyttöisen ajoneuvon, panssariajoneuvoja lukuun ottamatta, rekisterikilvessä on enintään viisinumeroisen luvun käsittävä tunnus mustin merkein keltaisella, heijastavalla pohjalla; 2) hinattavan ajoneuvon rekisterikilvessä on yhden kirjaimen ja enintään neljänumeroisen luvun käsittävä tunnus mustin merkein keltaisella, heijastavalla pohjalla; 3) panssariajoneuvon rekisteritunnusmaalauksessa on kirjaimet Ps, kolminumeroinen mallitunnus ja siitä väliviivalla erotettu enintään kolminumeroinen ajoneuvotunnus valkoisin merkein; jos ajoneuvon väri on valkoinen, tunnus maalataan mustalla värillä. Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisessa tehtävässä käytettävän sotilasajoneuvon puolustusvoimien rekisterikilvessä saa olla kansallisuustunnus ja sen lisäksi Suomen lippu tai puolustusvoimien tunnuskuvan torniosa. Museaalista tarkoitusta varten säilytettävälle ajoneuvolle voidaan hakemuksesta antaa sen jonkin käyttöajankohdan mukaiset rekisterikilvet. 10 Rekisterikilpien käyttö Erikoisajoneuvoa varten annetaan kaksi rekisterikilpeä. Erikoisajoneuvossa ja pyörillä varustetussa maastoajoneuvossa rekisterikilvet on kiinnitettävä eteen ja taakse. Rekisteritunnus maalataan panssariajoneuvon eteen ja taakse. Maalaus saadaan tehdä ennen ensirekisteröintiä. Rekisteritunnus on peitettävä näkyvistä kunnes ensirekisteröinti on suoritettu. Panssariajoneuvoa liikenteessä kuljetettaessa ajoneuvon takana olevaan rekisteritunnukseen sovelletaan rekisterikilven sijaintia ja näkyvyyttä koskevia säännöksiä. Edessä oleva tunnusmaalaus saadaan tarvittaessa tehdä säädettyä pienempää merkkikokoa käyttäen. 11 Liikennekäytöstä poisto Rekisterikilvet on palautettava rekisteröinnin suorittajalle, kun ajoneuvo poistetaan liikennekäytöstä. Rekisteröinnin suorittajan on tehtävä merkintä liikennekäytöstä poistosta ajoneuvon rekisteröintitodistukseen tai annettava rekisteröintitodistus. Pykälän1momenttiaeisovelleta9 :n3 momentissa tarkoitettuun ajoneuvoon. 5LUKU Ajoneuvon väliaikainen käyttö liikenteessä 12 Puolustusvoimien siirtolupa Puolustusvoimien siirtolupa voidaan antaa sotilasajoneuvoista annetun puolustusministeriön asetuksen vaatimukset täyttävälle ajoneuvolle rekisteröintiasetuksen 34 :n 1 momentinkohdissa1 3ja7sekä2momentissa mainittuihin käyttötarkoituksiin. Puolustusvoimien siirtolupa voidaan lisäksi antaa sotilasajoneuvoista annetun puolustusministeriön asetuksen vaatimukset täyttävälle ajoneuvolle ajoneuvon tai siihen kiinteästi liittyvän varusteen testausta varten. Tällöin luvan voimassaoloaika on enintään 21 päivää. Puolustusvoimien siirtoluvan nojalla käytettävä ajoneuvo saa olla kuormattuna vain edellä 1 ja 2 momentin mukaisiin käyttötar-

16 4472 N:o 743 koituksiin tarkoitetulla materiaalilla. Puolustusvoimien siirtoluvan nojalla käytettävällä ajoneuvolla saa vetää hinattavaa ajoneuvoa, jos molempien ajoneuvojen käyttötarkoitus ja kuorma ovat edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut. Ajoneuvotarkastaja antaa puolustusvoimien siirtoluvan ja luovuttaa 13 :ssä tarkoitetut siirtokilvet. 13 Siirtokilpi Siirtokilvessä on enintään viisinumeroisen luvun käsittävä tunnus mustin merkein keltaisella, heijastavalla pohjalla. Siirtokilpi on kiinnitetty erilliseen sitä ympäröivään punaiseen kehykseen, jonka leveys on 20 millimetriä. Moottorikelkassa kiinnitetään yksi siirtokilpi eteen. Muutoin siirtokilvestä on voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään rekisterikilvistä. Puolustusvoimien siirtoluvan nojalla käytettävässä ajoneuvossa oleva rekisteritunnus on peitettävä tai poistettava siirtokilpien käytön ajaksi. Siirtokilvet on poistettava ajoneuvosta puolustusvoimien siirtoluvan voimassaoloajan päätyttyä. Siirtokilvet ja todistus puolustusvoimien siirtoluvasta on palautettava niiden luovuttajalle viimeistään toisena arkipäivänä siirtoluvan voimassaoloajan päätymisestä. Palautuksesta on tehtävä merkintä sotilasajoneuvorekisteriin. 6LUKU Voimaantulo 14 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tällä asetuksella kumotaan ajoneuvoliikennerekisteriin ja sotilasajoneuvorekisteriin merkittävistä sotilasajoneuvoista 21 päivänä tammikuuta 2004 annettu puolustusministeriön asetus(49/2004) ja eräiden moottoriajoneuvoasetuksen(330/57) säännösten soveltamisesta puolustusvoimien ajoneuvoihin ja laitteisiin 20 päivänä toukokuuta 1977 annettu puolustusministeriön päätös (372/191/K) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2009 Puolustusministeri Jyri Häkämies Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana Seppo Kipinoinen

17 4473 N:o 744 Puolustusministeriön asetus eräiden liikenteessä käytettävien sotilasajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta Annettu Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2009 Puolustusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 11 päivänä joulukuuta 2002 annetun ajoneuvolain (1090/2002) 1 :n 5 momentin ja 23 päivänä joulukuuta 1998 ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain(1099/1998) 2 :n 5 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat, edellinen laissa 226/2009 ja jälkimmäinen laissa 1102/2002: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään puolustusvoimien suorittamasta sotilasajoneuvorekisteriin rekisteröityjen ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksesta sekä vuositarkastuksesta. Puolustusvoimien suorittamassa määräaikaiskatsastuksessa noudatetaan liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta annettua valtioneuvoston asetusta (1245/2002), jäljempänä valvontaasetus, ellei tässä asetuksessa toisin säädetä. 2 Määräaikaiskatsastusvelvollisuus Puolustusvoimien suorittamassa määräaikaiskatsastuksessa tarkastetaan: 1) tela-alustainen maastokuorma-auto ja sen perävaunu; 2) ajoneuvo, jonka a)leveysylittää260cm;tai b) massa-arvo ylittää yleisesti sallitun massa-arvon; tai c) jarruja ei voida tarkastaa jarrutestauslaitteessa ilman ajoneuvon osien purkamista; 3/115 3) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain(211/2006) mukaisessa tehtävässä ulkomailla oleva ajoneuvo; 4) sotilasajoneuvoista annetun puolustusministeriön asetuksen(180/2006) 2 :n 1 momentin 1 4 ja 7 kohdissa tarkoitetut jarruin varustetut sotilasajoneuvot; sekä 5) sotilasajoneuvorekisteriin rekisteröidyt pyörillä varustetut maastoajoneuvot, jäljempänä maastoajoneuvo, ja niiden perävaunut. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut ajoneuvot voidaan esittää määräaikaiskatsastukseen myös ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain(1099/1998) mukaisella katsastustoimipaikalla. Katsastuksessa on tällöin esitettävä edellä 1 momentin 2 c kohdassa tarkoitetusta ajoneuvosta valvonta-asetuksen 17 :n 3 momentin tarkoittama todistus jarrujen tarkastuksesta. 3 Määräaikaiskatsastusaika Sotilasajoneuvorekisteriin rekisteröity ajoneuvo on katsastettava kalenterivuosittain viimeistään joulukuussa. Määräaikaiskatsastus saadaan suorittaa kahdeksan kuukauden

18 4474 N:o 744 kuluttua käyttöönottopäivästä tai edellisestä määräaikaiskatsastuksesta. Ajoneuvo on käyttökiellossa, ellei sitä esitetä määräaikaiskatsastukseen viimeistään 14 kuukauden kuluttua käyttöönottopäivästä tai edellisestä määräaikaiskatsastuksesta. 4 Määräaikaiskatsastuksen sisältö Panssari- ja erikoisajoneuvon määräaikaiskatsastus sisältää toimenpiteet, jotka valvonta-asetuksessa säädetään auton katsastuksesta sekä moottoripyörän ja maastoajoneuvon määräaikaiskatsastus toimenpiteet, jotka valvonta-asetuksessa säädetään nelipyörän katsastuksesta, ellei jäljempänä toisin säädetä. Hinattavan laitteen määräaikaiskatsastus sisältää samat toimenpiteet kuin kokonaismassaltaan vastaavan perävaunun katsastus. Maastoajoneuvon perävaunusta on tarkastettava ainakin vetoaisa ja-kytkin, akselisto ja pyörät sekä valot ja heijastimet. Määräaikaiskatsastuksessa on tarkastettava myös sotilasajoneuvojen rekisteröinnistä annetussa puolustusministeriön asetuksessa (743/2009) tarkoitetut rekisteröimättömän hinattavan ajoneuvon valvontakortin tiedot. 5 Jarrujen tarkastus Ajoneuvon osia on purettava jarrujen tarkastusta varten, jollei jarruja voida tarkastaa jarrutestauslaitteessa. Katsastuksen suorittava ajoneuvotarkastaja voi vaatia ajoneuvon esitettäväksi jarrutarkastukseen määräämällään tavalla kuormattuna, jos siihen on erityistä syytä. 6 Pakokaasupäästöjen tarkastus Ottomoottorilla varustetun pyöräalustaisen maastoauton ja erikoisauton pakokaasupäästöjen hiilimonoksidi (CO) -raja-arvo joutokäynnilläon4,5%jahiilivety(hc) rajaarvo1500ppm,josautoonotettukäyttöön välisenä aikana. Ahdetulla dieselmoottorilla varustetun pyöräalustaisen maastokuorma-auton ja erikoisauton pakokaasupäästöjen raja-arvo on 7,0 Bosch-yksikköä, jos auto on otettu käyttöön välisenä aikana. Jollei vuoden 1991 jälkeen käyttöönotetun dieselkäyttöisen pyöräalustaisen maastokuorma-auton ja erikoisauton valmistaja tai maahantuoja ole tyyppihyväksynnässä ilmoittanut savutuksen raja-arvoa autossa käytetylle moottorille, absorptiokertoimen rajaarvona ahdetulle moottorille käytetään 5,0m -1. Pakokaasupäästöjen tarkastusta ei suoriteta panssari- ja erikoisajoneuvolle eikä moottoripyörälle. 7 Ajokieltoon määrääminen määräaikaiskatsastuksessa Ajoneuvo on määrättävä määräaikaistarkastuksessa ajokieltoon ajoneuvolain 56 :n 1 momentissa tarkoitetulla ympäristölle haitallisuuden perusteella, jos absorptiokertoimen taso edellä 6 :n 3 momentissa tarkoitetullaajoneuvollaylittääarvon6,0m -1. Ajoneuvotarkastajan määräämä ajokielto voidaan osoittaa myös muulla ajoneuvoon kiinnitettävällä merkinnällä kuin tarralla. 8 Määräaikaiskatsastuksesta tehtävät merkinnät Sotilasajoneuvorekisteriin rekisteröidyn ajoneuvon rekisterikorttiin tehdään valvontaasetuksen 15 :n 1 momentissa säädetyt merkinnät määräaikaistarkastuksesta. Hinattavaa ajoneuvoa koskevat merkinnät tehdään ajoneuvon valvontakorttiin. 9 Määräaikaiskatsastuksesta rekisteriin talletettavat tiedot Määräaikaiskatsastuksesta on talletettava sotilasajoneuvorekisteriin hyväksymistä, hylkäämistä tai ajokieltoa koskevat tiedot.

19 N:o Katsastamattoman ja epäkuntoisen ajoneuvon käytön estäminen Ajoneuvotarkastaja voi estää sotilasajoneuvon käytön ajoneuvolain 84 :n 1 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä käyttämällä, jos edellä 7 :ssä säädetyt edellytykset ajoneuvon ajokieltoon määräämiselle täyttyvät. Ajoneuvotarkastaja voi kuitenkin antaa kirjallisen luvan ajoneuvon kuljettamiseksi määräpaikkaan, korjattavaksi tai katsastettavaksi. Ajokielto merkitään sotilasajoneuvorekisteriin. Jos ajoneuvossa oleva puutteellisuus ei aiheuta välitöntä vaaraa liikenneturvallisuudelle tai merkittävää haittaa ympäristölle, ajoneuvotarkastaja voi määrätä ajoneuvon käyttöä estämättä ajan, jonka kuluessa puutteellisuus on korjattava. 11 Vuositarkastus Muille kuin edellä 2 :ssä mainituille ja yleisen katsastusvelvollisuuden piirissä oleville sotilasajoneuvoille suoritetaan vuosittain tarkastus ajoneuvolain 9 :ssä tarkoitetun liikennekelpoisuuden varmistamiseksi. Pääesikunta antaa tarkemmat hallinnon sisäiset määräykset tarkastuksen suorittamisesta. 12 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta Tällä asetuksella kumotaan sotilasajoneuvojen katsastuksesta katsastustoimipaikoilla 16 päivänä kesäkuuta 1998 annettu puolustusministeriön määräys nro 84 ja sotilasajoneuvojen vuosikatsastuksissa suoritettavasta pakokaasupäästöjen tarkastuksesta 9 päivänä toukokuuta 1995 annettu puolustusministeriön päätös nro 765. Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2009 Puolustusministeri Jyri Häkämies Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana Seppo Kipinoinen

20 4476 N:o 745 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta nautojen BSE-taudin vastustamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2009 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain(188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: Asetuksen nimi n:o antopäivä voimaantulopäivä MMM:n asetus nautojen BSE-taudin vastustamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriönasetuksenmuuttamisesta... 8/EEO/ Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöä koskevassa määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosastosta, osoite Mariankatu 23, Helsinki, puhelin(09) Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2009 Osastopäällikkö Matti Aho Hallitusneuvos Ritva Ruuskanen Komission päätös luvan antamisesta tietyille jäsenvaltioille niiden vuotuisten BSE-seurantaohjelmien tarkistamiseen (2009/719/EY) EUVL N:o L 256, , s. 35 JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o ,2 1 /2arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2009 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN