Kälviän Kirkonkylän lievealueen asutuksen vaiheyleiskaava

Transkriptio

1 KOKKOLAN KAUPUNKI Kälviän Kirkonkylän lievealueen asutuksen vaiheyleiskaava Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23496

2 Kaavaselostus I Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan tarkoitus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Osalliset ja vuorovaikutus Laaditut selvitykset Kaavan keskeinen sisältö ja tavoitteet Toteuttaminen LÄHTÖTIEDOT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Maastonmuodot Muinaismuistot Rakennettu kulttuuriympäristö Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut Liikenne Ajoneuvoliikenne ja liikennemäärät Joukkoliikenne Kevyt liikenne ja virkistysreitit Melu Meluselvitys Melun ohjearvot Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaavat Asemakaavat Rakennusjärjestys Muut hankkeet TAVOITTEET Suunnittelun tarve Suunnittelun tavoitteet Kokkolan kaupungin tavoitteet Viranomaistahojen tavoitteet Asukaskyselyn pohjalta tulevat tavoitteet YLEISKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT... 44

3 Kaavaselostus II Nykytilanne Vyöhykejako ja rakennuspaineen analyysi Vaiheyleiskaavan vyöhykkeet Vaikutusten arviointi; Alueiden pisteytys kokonaisarviointina Maankäytön kokonaisrakenne ja mitoitusperiaatteet VAIHEYLEISKAAVA Vaiheyleiskaavamerkinnät, asutusalueet Vaiheyleiskaavamerkinnät, aluevaraukset Vaiheyleiskaavamerkinnät, väylät Vaiheyleiskaavamerkinnät, muut alueet Vaiheyleiskaavan merkinnät, johdot Vaiheyleiskaavan kohdemerkinnät Vaiheyleiskaavan yleiset määräykset KAAVAN VAIKUTUKSET Yleistä Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavan suhde maakuntakaavaan Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset maisemaan, muinaismuistoihin, historiallisiin kylänpaikkoihin, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä terveyteen OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET JA TOTEUTTAMINEN Vaiheyleiskaavan oikeusvaikutukset Vaiheyleiskaavan toteuttaminen LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Kaavaluonnoksen periaatteet 3. Vaikutusten arviointi ja asuinalueiden vertailu 4. Asukaskysely 5. Luontoselvitys 6. Liito-oravapotentiaalikartoitus 7. Luonnosvaiheen mielipiteet ja kaavanlaatijan vastine 8. Luonnosvaiheen lausunnot ja kaavanlaatijan vastine

4 Kaavaselostus III SELVITYKSET JA ERILLISASIAKIRJAT: - Asukas- ja maanomistajakyselyn tulokset - Luontoselvitys ( ) - Liito-oravan elinympäristöpotentiaalin kartoitus ( ) - Kälviän kirkonkylän lievealueen kyläasutuksen, Peltokorven, Ruotsalon ja Marinkaisten vaiheyleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 (Mikroliitti Oy, Timo Jussila ja Teemu Tiainen ) - Kulttuuriympäristöinventointi (2016 Minna Torppa, ) - Meluselvitys (WSP ) - Kokkolan Liikenneverkko sekä vt 8 ja vt 13 aluevaraussuunnitelma (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2015).

5 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 1 (75) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tämä selostus on laadittu kuvaamaan Kokkolan kaupungille laadittua Kälviän kirkonkylän lievealueen asutuksen vaiheyleiskaavaa ja sen suunnittelua. Selostus liittyy päivättyyn Kälviän Kirkonkylän lievealueen asutuksen vaiheyleiskaavaan. in sijoittuva suunnittelualue käsittää Kälviän kirkonkylän lievealueen. Alue on pinta-alaltaan 5705 hehtaaria. Suunnittelu tapahtuu Kokkolan kaupungin kaavoituspalveluiden johdolla konsulttityönä. Vastuuhenkilönä on Kokkolan kaupungilla yleiskaavaarkkitehti Päivi Cainberg. Kokkolan kaupungin Kaavoituspalveluista suunnittelutyöhön ovat osallistuneet kaavoituspäällikkö, Veli-Pekka Koivu ( saakka), kaavoituspäällikkö Jouni Laitinen ( lähtien), kaavasuunnittelija Suvi-Elina Maunu ja vs. kaavasuunnittelija Jaakko Heikkilä. Suunnittelijakonsulttina toimii. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman on laatinut FCG Oy:ssä maankäytön suunnittelijana työskentelevä arkkitehti Jaakko Isoherranen ja Kokkolan kaupungin Kaavoituspalvelut yhdessä. Kaavasuunnittelusta ovat vastanneet FCG Oy:ssä maankäytön suunnittelijoina työskentelevät tekniikan kandidaatti Outi Järvinen, arkkitehti Eva Persson Puurula ja arkkitehti/aluepäällikkö Kai Tolonen. SUUNNITTELUALUE KOKKOLA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. (Kartta Maanmittauslaitos. Kuvankäsittely: FCG Oy.)

6 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 2 (75) 1.1 Kaavan tarkoitus Tavoitteena on määritellä oikeusvaikutteisella vaiheyleiskaavalla Kälviän kirkonkylän lievealueelle tehtävien suunnittelutarveratkaisujen perusteet sekä yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena. Yleiskaavassa selvitetään myös ne kylän lievealueet, joilla rakentaminen on mahdollisesti muodostunut tai muodostumassa niin merkittäväksi, että lisärakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista. Vaiheyleiskaavasta laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vaikutusten arviointi. Vaiheyleiskaavaa laadittaessa selvitetään kaavan ohjaustavoitteen mukaisesti tarpeellisessa määrin suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, yhdyskuntataloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, vaikutukset kulttuuriympäristöön sekä muut vaikutukset. Vaikutuksia arvioidaan koko suunnitteluprosessin ajan. Kokkolan kaupunginhallitus päätti käynnistää Kälviän Kirkonkylän lievealueen kyläasutuksen vaiheyleiskaavan laatimisen. Yleiskaavoitettavalla alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Kirkonseudun osayleiskaava 2010, joka on hyväksytty vuonna Yleiskaavan tavoitevuosi on saavutettu. Jo tästä johtuen yleiskaava on uusimisen tarpeessa. Kirkonkylän lievealueelle on myös paineita rakentaa asutusta, jonka rakennuslupia ei voida enää myöntää voimassa olevan yleiskaavan perusteella. Näistä syistä Kirkonseudun osayleiskaavaa 2010 korvaamaan on laadittu tämä Kälviän Kirkonkylän lievealueen kyläasutuksen vaiheyleiskaavaa. Kuva 2. Lukkarinmäen rakennuskantaa kaava-alueella (FCG / M.Tuomala)

7 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 3 (75) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kokkolan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan käynnistää Kälviän Kirkonkylän lievealueen vaiheyleiskaavan laatimisen. Kokkolan kaupungin konserni- ja kaupunkikehitysjaosto hyväksyi Kälviän kirkonkylän lievealueen vaiheyleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Ensimmäinen yleisötilaisuus pidettiin Paikalla oli 20 asukasta. Tilaisuudessa esiteltiin lähtötilanne, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä tulevaa asukaskyselyä. Vireilletulo kuulutettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Alueen osallisille avattiin sähköinen asukaskysely Kokkolan kaupungin internetsivuilla olleen linkin kautta. Kysely oli avoinna aikavälillä Vaiheyleiskaavaluonnos Kälviän kirkonkylän lievealueen vaiheyleiskaavaan on laadittu perusselvitykset, asukas- ja maanomistajakysely, rakennuspaineanalyysi ja vyöhyketarkastelu. Näiden pohjalta on laadittu kaavaluonnoksen laatimisperiaatteet ja alustava kaavaluonnos uusien rakennuspaikkojen sijoittumisesta. Kaavaluonnos asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Kälviän kirkonkylän lievealueen vaiheyleiskaavaluonnoksesta annettiin 16 mielipidettä ja viisi lausuntoa. Kaavaluonnoksen yleisötilaisuus järjestettiin nähtävilläoloaikana Tilaisuuteen osallistui 27 asukasta ja maanomistajaa. Tilaisuudessa esitettiin yhden rakennuspaikan pientä siirtämistä perusteena parempi korkeusasema. Lisäksi esitettiin kolme uutta rakennuspaikkaa henkilöiltä, jotka eivät olleet esittäneet asiaa aikaisemmassa asukaskyselyssä. Koska uudet rakennuspaikat täyttävät pinta-alan laajuusmääritelmän ja sijoittuvat kahdelle määritellylle kyläalueelle, rakennuspaikat päätettiin lisätä vaiheyleiskaavakarttaan. K.H Renlundin museo ja kävivät 5.9 ja , vaiheyleiskaavan kulttuuriympäristöä koskevan arvottamisneuvottelun. Kaavoittaja ja Kokkolan kaupungin Kaavoituspalvelut laativat yhdessä vastineet luonnosvaiheen palautteisiin (mielipiteet ja lausunnot). Tämän perusteella vaiheyleiskaavakartalle osoitettiin 13 uutta rakennuspaikkaa

8 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 4 (75) jo yleisötilaisuuden jälkeen osoitettujen kolmen rakennuspaikan lisäksi. Tämän lisäksi tehtiin lähinnä kulttuuriympäristöä ja erilaisia kohdemerkintöjä koskevia teknisiä korjauksia ja siirtoja. Konserni- ja kaupunkikehitysjaosto hyväksyi Kälviän kirkonkylän lievealueen vaiheyleiskaavaa koskevan kaavan laatijan tiivistelmän annetuista mielipiteistä ja lausunnoista ja päätti esittää ehdotuksen nähtävilläpanoa tehtävien pienten teknisten korjausten jälkeen. Vaiheyleiskaavaehdotus Yleiskaavaehdotus on laadittu ottaen huomioon valmisteluaineiston kuulemisvaiheessa saatu palaute ja vaikutusten arviointia on täydennetty saatujen kannanottojen perusteella. Uusia rakennuspaikkoja kyläalueille esitettiin yhteensä 132. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville väliseksi ajaksi ja kaavaehdotuksesta tullaan järjestämään nähtävilläolon aikana yleisötilaisuus. Kaavoittaja ja Kokkolan kaupungin Kaavoituspalvelut laativat yhdessä vastineet ehdotusvaiheen palautteisiin (muistutukset ja lausunnot). Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavan. Mahdolliset valitukset yleiskaavan hyväksymispäätöksestä ratkaistaan hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Yleiskaava tulee voimaan, kun mahdolliset valitukset on ratkaistu ja kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös on kuulutettu. 2.2 Osalliset ja vuorovaikutus Alueiden käytön suunnittelulle annettujen tavoitteiden mukaisesti Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että alueiden käytön suunnittelun tulee perustua vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin. Osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin vaiheyleiskaava saattaa vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavan suunnittelussa käsitellään. Osallisille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun sekä mahdollisuus arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Viranomaiset: - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, - Pohjanmaan ELY-keskus, - Keski-Pohjanmaan liitto, - Liikenne-virasto, - Metsähallitus, - Maanmittauslaitos,

9 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 5 (75) - Museovirasto, - K.H Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Viranomaisluonteisia tehtäviä hoitavat: - Metsäkeskus - Fingrid Oyj, - Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos, - puhelin-, energiayhtiöt ja vesilaitokset Yhteisöt, järjestöt ja yritykset, joiden toimialaa vaiheyleiskaavassa käsitellään: - Suomen luonnossuojeluliiton Pohjanmaan piiri - Kokkolan seudun luonto - Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys - osakaskunnat - Metsänhoitoyhdistys - Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto (MTK) - Suomen turkiseläinten kasvattajien kekusliitto (ProFur) - alueella toimivat jakokunnat, kyläyhdistykset ja muut yhdistykset - yksityisteiden tiekunnat Muut: - Maanomistajat ja muut alueen asukkaat - muut toimijat, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin vaiheyleiskaava voi vaikuttaa Vuorovaikutuksen menettelytavat ovat: - mielipiteet kaavaluonnoksesta luonnosvaiheessa - muistutukset kaavaehdotuksesta ehdotusvaiheessa - lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa - lain mukaiset viranomaisneuvottelut - asukaskysely - yleisötilaisuudet Vaiheyleiskaavatyötä esitellään yleisötilaisuuksissa kolmessa eri vaiheessa: selvitys-, vaiheyleiskaavaluonnos- ja vaiheyleiskaavaehdotusvaiheissa. Selvitysvaiheessa esiteltiin suunnittelutyön lähtöaineisto ja tavoitteet yleisötilaisuudessa Toisessa yleisötilaisuudessa esiteltiin vaiheyleiskaavaluonnos. Vaiheosayleiskaavaehdotuksen esittelytilaisuus on joulukuussa Vaiheyleiskaavatyön käynnistymisestä, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta, kaavan valmistelusta sekä yleisötilaisuuksien järjestämisestä ilmoitetaan Kokkola-lehdessä sekä kaupungin ilmoitustaululla ja www-sivuilla. Ehdotusvaiheessa ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille tiedotetaan postitse kaupungin tiedossa olevien osoitteiden mukaisesi. 2.3 Laaditut selvitykset - Asukas- ja maanomistajakyselyn tulokset, raportti - Luontoselvitys ( )

10 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 6 (75) - Kälviän kirkonkylän lievealueen kyläasutuksen, Peltokorven, Ruotsalon ja Marinkaisten vaiheyleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 (Mikroliitti Oy, Timo Jussila ja Teemu Tiainen ) - Kulttuuriympäristöinventointi 2016 (Minna Torppa, Kokkolan kaupunki) - Meluselvitys (WSP ) - Talvella 2016 on laadittu Kälviän lievealueen osayleiskaava-alueen rakentamispaineanalyysi (). - Kokkolan Liikenneverkko sekä vt 8 ja vt 13 aluevaraussuunnitelma (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2015). - Kyläalueiden vaikutusten arviointi ja vertailu (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2016) - Liito-oravan elinympäristöpotentiaalin inventoinnit täydennysrakentamisalueilla ( ) 2.4 Kaavan keskeinen sisältö ja tavoitteet Kokkolan kaupunginhallitus päätti käynnistää Kälviän Kirkonkylän lievealueen kyläasutuksen vaiheyleiskaavan laatimisen. Tulevan asuntorakentamisen mahdollistamiseksi todettiin Kälviän kirkonseudun osayleiskaavan 2010 tarkistamistarve kirkonkylän lievealueen osalta. Yleiskaavoitettavalla alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Kirkonseudun osayleiskaava 2010, joka on hyväksytty vuonna Yleiskaavan tavoitevuosi on saavutettu ja jo tästä johtuen yleiskaava on uusimisen tarpeessa. Kirkonkylän lievealueelle on myös paineita rakentaa asutusta, jonka rakennuslupia ei voida enää myöntää voimassa olevan yleiskaavan perusteella. Tavoitteena oli määritellä oikeusvaikutteisella yleiskaavalla Kälviän kirkonkylän lievealueelle tehtävien suunnittelutarveratkaisujen perusteet sekä yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena. Vaiheyleiskaava kaavamuotona mahdollistaa tarvittavien selvitysten laatimisen yleiskaavan tavoitellun ohjausvaikutuksen edellyttämällä tavalla. Vaiheyleiskaavan toteutumisen tavoitevuosi on 2030.

11 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 7 (75) 2.5 Toteuttaminen Kaavanprosessin käsittelystä ja hyväksymismenettelyistä vastaa Kokkolan kaupunki. Kaavan toteuttamisesta vastaavat pääosin alueen maanomistajat ja toimijat. Kokkolan kaupungilla ei ole maanomistusta alueella. 3 LÄHTÖTIEDOT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista in sijoittuva suunnittelualue käsittää Kälviän kirkonkylän lievealueen. Se on laajuudeltaan länsi-itäsuunnassa noin 10 kilometriä, etelä-pohjoissuunnassa noin 12,5 kilometriä ja pinta-alaa on 5705 hehtaaria. Suunnittelualue kehystää Kälviän kirkonkylää pohjoisessa, idässä ja etelässä rajautuen ulkoreunaltaan pääasiassa yhtenäisiin metsäalueisiin. Kaava-alue rajoittuu lännessä valtatielle 8 (E8) ja kaava-alueen läpi kulkee valtatie 28 ja seututie 757 sekä nopean junaliikenteen ja raskaan tavaraliikenteen rataosa Etelä-Suomesta Ouluun.

12 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 8 (75) Kuva 3. Perinteistä kiviaitarakentamista Puukankaalla (FCG / M.Tuomala). Suunnittelualueen virtavesistä huomattavin on alueen halki virtaava Kälviänjoki sekä siihen liittyvä Vähäjoki. Alueen alun perin korpisiin osiin sijoittuvat virtavesiuomat on metsätaloustoimissa oikaistuja, eikä siten luonnontilaisia purouomia inventoinneissa paikannettu. Kauttaaltaan suunnittelualueen turvemaat on tehokkaasti ojitettuja ja ihmisen luomaa ojaverkostoa sijoittuu alueelle runsaasti. Asutus ja perinteinen viljelymaisema sijoittuu pääosin Vähäjoen ja Kälviäjoen varsiin.

13 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 9 (75) Kuva 4. Rakennuskanta, nykytilanne

14 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 10 (75) 3.2 Luonnonympäristö Luontoselvityksen maastoselvitykset ja raportoinnin on laatinut FM biologi Minna Tuomala. Maa-, kallioperä- ja vesistötiedoista sekä karttojen piirtämisestä on vastannut DI Kari Kreus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:sta. Luontoselvitys on kaavaselostuksen liiteaineistona. Kuva 5. Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön sijoittuvat suojelualueet ja suojeluohjelmien kohteet (Oiva Ympäristö- ja paikkatietokanta, 2014) Luontoselvitysalueelle sijoittuu yksi Natura-alueen osa, Honkisuo, joka kuuluu Vähäjärven lehto ja Ruotsalon letot Natura-alueeseen (FI ). Alue on sisällytetty Suomen Natura 2000 verkostoon erityisten suojelutoimien alueena (SAC, Special Area of Conservation) ja sen suojeluperusteena ovat letot, boreaaliset lehdot, fennoskandian metsäluhdat sekä puustoiset suot.

15 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 11 (75) Selvitysalueelle ei sijoitu yksityisiä luonnonsuojelualueita tai METSO - ohjelman kohteita. Kaava-aluerajauksen ulkopuolelle, noin 0,5-0,6 km etäisyydelle koillisessa, sijoittuu soidensuojeluohjelman kohteisiin lukeutuva alue. Kälviän selvitysalueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia arvokkaita luontotyyppejä eikä vesilain 2 luvun 11 :n mukaisia luonnontilaisia pienvesiä. Metsälain mukaisista erityisen tärkeistä elinympäristöistä suunnittelualueella esiintyy kitu- ja joutomaan kallioluontokohteita sekä luonnontilaisen kaltaisia puustoisia soita. Kuva 6. Joutsenet Saarijärvellä. (FCG / M.Tuomala) Suunnittelualueen arvokkaiksi poimitut luontokohteet ovat ympäristöstään erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita. Arvokkaiden luontokohteiden sijainnit on esitetty luontoselvityksen liitekartassa 1. Syväjärvi, saraneva ja räme (Luontokohde 1). Luontokohde voidaan lukea Metsälain 10 :n mukaisiin erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin vähäpuustoiset suot. Luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa minerotrofiset lyhytkorsinevat ja sararämeet ovat vaarantuneita (VU) luontotyyppejä. Matkuskorpi, kallioalue (Luontokohde 2). Kallioluontokohde voidaan tulkita Metsälain 10 :n mukaisiksi kitu- ja joutomaan elinympäristöiksi kalliot. Karut kallioluontotyypit eivät ole uhanalaisuusluokituksessa merkittäviä kohteita.

16 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 12 (75) Paskalampinneva, isovarpuräme (Luontokohde 3). Suoluontokohde voidaan lukea Metsälain 10 :n mukaisiin erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin vähäpuustoiset suot. Äijänperkkiö Rytiperkkiö, puronvarsi ja lehto (Luontokohde 4) voidaan lukea Metsälain 10 erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin (pienvesien lähiympäristöt sekä lehdot). Tuoreet keskiravinteiset lehdot ja havumetsävyöhykkeen kangasmaiden purot ovat luontotyyppeinä vaarantuneita (VU). Ymmyräisneva, nevaräme (Luontokohde 5). Suoluontokohteelta voidaan määritellä Metsälain 10 :n mukaisina erityisen arvokkaina elinympäristöinä vähäpuustoiset suot ja pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla. Saarijärvi, luhtaneva (Luontokohteet 6). Saarijärven suoluontokohde voidaan lukea Metsälain 10 :n mukaisiin erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin vähäpuustoiset suot. Kalliojärvenkalliot ja Kalliojärvi, kallio ja rantaluhta (Luontokohde 7). Kalliojärven laiteiden isovarpurämeet ja rantaluhdat voidaan lukea Metsälain 10 :n mukaisiin erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. Järveen rajautuvan kalliometsän alueella esiintyy Metsälain 10 :n mukaisia kitu- ja joutomaan elinympäristöjä, kalliot. Teerijärvi, luhtaneva ja nevaräme (Luontokohde 8). Teerijärven suoluontokohde voidaan lukea Metsälain 10 :n mukaisiin erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin vähäpuustoiset suot. Kuva 7. Kalliojärven kallioita (FCG / M.Tuomala).

17 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 13 (75) Kuva 8. Matkuskorven kallioaluetta (FCG / M.Tuomala). Hankealueelta tai sen välittömästä lähiympäristössä ei ollut aikaisempaa tietoa uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit -tietokannan mukaan (Keski-Pohjanmaan ELY-keskus, 2014). Alueen kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa ei havaittu uhanalaista (CR, EN, VU), silmälläpidettävää (NT) tai alueellisesti uhanalaista (RT) kasvilajistoa. Rauhoitettua, erityisesti suojeltavaa (LsL. 47 ) tai luontodirektiivin (liite II ja liite IV b) mukaista kasvilajistoa ei myöskään paikannettu selvitysten yhteydessä. Kuva 9. Luontokohdekartat. Vihreällä Metsälain 10 :n mukainen luontokohde, harmaalla Natura-alue.

18 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 14 (75) 3.3 Maastonmuodot Kuva 10. Korkeusasema merenpinnasta

19 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 15 (75) 3.4 Muinaismuistot Alueelta on laadittu Kälviän kirkonkylän lievealueen kyläasutuksen, Peltokorven, Ruotsalon ja Marinkaisten vaiheyleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi vuonna Inventoinnin on laatinut Mikroliitti Oy, Timo Jussila ja Teemu Tiainen Kuva 11. Muinaisjäännösinventoinnin kartat.

20 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 16 (75) 3.5 Rakennettu kulttuuriympäristö Kaava-alueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) eikä valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Kirkonkylässä on RKY-kohde Kälviän kirkonkylä. Kuvassa alla on Kirkkolailla suojeltu Kälviän kirkon kellotapuli (Kai Tolonen 2015). Kohde ei sijoitu osayleiskaava-alueelle.

21 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 17 (75) Kuva 12. Kulttuurihistorialliset ja muinaisjäännöskohteet Kälviän keskustan kohdalla Vähäjoki yhtyy Kälviän jokeen matkallaan mereen. Kirkonkylän vanha asutus sijoittuukin näiden jokien varsiin. Suurin osa kirkonkylän vanhoista taloista ja taloryhmistä on rakennettu mäkien lakiosuuksille tai rinteisiin, niin kuin muuallakin Kälviällä. Alueella on tehty kattava rakennusinventointi tämän vaiheyleiskaavan laatimisen yhteydessä (2016 Minna Torppa, ). Rakennusinventointiaineisto koostuu useista lähteistä ja työn yhteydessä on suoritettu myös laaja rakennusinventointi maastossa. Inventoinnissa on kartoitettu maisemallisesti ja /tai kyläkuvallisesti arvokkaat alueet, joissa on useita kulttuurimaisemaan liittyviä, historiallisesti ja kyläkuvallisesti arvokkaita rakennuksia pihapiireineen ja kyläraitteja tieympäristöineen. Alueilla on usein moninaisia päällekkäisiä arvoja kuten kulttuurihistorialliset, maisemalliset, rakennustaiteelliset sekä ympäristölliset arvot.

22 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 18 (75) Rakennusinventoinnissa on kartoitettu kyläkuvallisesti arvokkaat alueet ja merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet, jotka on jaettu kahteen luokkaan: ennen vuotta 1940 rakentuneet kohteet ja vuosien aikana rakentuneet kohteet. Rakennusinventointi on laadittu KIOSKI-tietokantaan (Minna Torppa). Kylien aluekuvaukset on lainattu suoraan Minna Torpan laatimista KIOSKI-inventointikorteista. Kyläkuvallisesti arvokkaita kohteita ovat: 1. Peitsontie, Asujamaa, Maunumäki ja Syväjärvi Alue sijaitsee Kälviän kirkonkylästä luoteeseen, ja alueen poikki etelästä pohjoiseen johtaa Peitsontie. Inventoinnin aikavalikoimaan sisältyvä kyläasutus on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta sijoittunut pääasiassa Peitsontiestä haarautuvien Asujamaantien, Tanelinmutkan ja Maunumäentien varrelle, sekä Syväjärventien itäpäätteeseen. Alue on edelleen sekä maisemallisesti, että rakennuskannan osalta maaseutumaista aluetta. Entisten ja nykyisten maatilojen talouskeskukset sekä muu asutus ovat sijoittuneet viljelysten keskeltä nouseville mäkialueille. Laajimmat metsäsaarekkeiden rytmittävät viljelykset sijaitsevat Asujamaantien etelä- ja Peitsontien länsipuolella, Maunumäentien etelä- ja Peitsontien itäpuolella sekä Syväjärventien pohjoispuolella. Viljelyaukeiden lisäksi varsinkin taloryhmien läheisyydessä sijaitsee pienipiirteisiä maisemallisesti tärkeitä peltoja. Alueen poikki lounaasta koilliseen johtaa 400 kv:n voimajohto. Kyläkuvallisesti arvokkaita alueita ovat Maunumäen-Saaren-Hukarin alue sekä Asujamaan alue. Aivan alueen pohjoisosassa sijaitsee Pääjärven kivetty kanava (Kuikkisenoja) ja holvattu kivisilta, etelässä Hannulan kivisilta ja alueen keskivaiheilla Tanelinmutka -tien varrella Teerijärven silta. Rakenteeltaan Hannulan ja Teerijärven sillat ovat saman tyyppiset, ja molemmat tiet - nykyiset Hannulankangas ja Tanelinmutka - ovat osa vanhaa Peitsontien linjausta. Sillat ja kanava liittyvät alueella luvulla tehtyihin Pääjärven -, Kourijärven - ja Teerijärven kuivatushankkeisiin. Alueen reilusta 30 pihapiiristä ja kohteesta inventoinnin aikavalikoimaan sisältyy 22, joista kahdessa on toiminnassa oleva eläinsuoja. 2. Ruotsalon Kirkkotien alue ja Kälviänjokivarsi, sekä Kouri ja Lukkarinmäki Alue sijaitsee Kälviän kirkonkylästä länsi-luoteeseen Kälviänjoen - sekä nykyisen Kajaanintien pohjoispuolella ja alueen poikki luoteesta kaakkoon johtaa Ruotsalon Kirkkotie. Alueen kyläasutus on sijoittunut harvakseltaan metsäistä harjannetta pitkin kulkevan Ruotsalon Kirkkotien varrelle, siitä haarautuvan Koskelantien varrelle, ja yksittäisiin pihapiireihin johtavien teiden päätteisiin. Alueen tiheimmin rakennetulla itälaidalla Kourissa ja Lukkarinmäellä asutus on sijoittunut Peitsontien varrelle, sekä siitä länteen haarautuvien teiden varsille. Alue on maisemallisesti ja rakennuskannan osalta maaseutumaista aluetta. Entisten maatilojen talouskeskukset ja alueen muu asutus on sijoittunut pääasiassa jokilaakson avointen viljelysten keskeltä nouseville mäkialueille. Laajimmat avoimet viljelykset reunustavat molemmin puolin

23 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 19 (75) Kälviänjokea, ja pienipiirteisempiä, mutta maisemallisesti tärkeitä peltoja löytyy Ruotsalon kirkkotien eteläpuolella sijaitsevan Riihimäen pihapiirin läheisyydestä, Koskelan taloryhmän läheisyydestä, sekä Kourista ja Lukkarinmäeltä. Alueen poikki lounaasta koilliseen johtaa 400 kv:n voimajohto. Kyläkuvallisesti arvokkaita alueita ovat Riihimäen alue, Koskelan alue, sekä Lukkarinmäen alue. Alueen reilusta 50 pihapiiristä ja kohteesta inventoinnin aikavalikoimaan sisältyy Puukangas Alue sijaitsee noin 4,5 km:n päässä Kälviän kirkonkylän keskustasta koilliseen metsäisten harjanteiden ja alavien nevamaiden poikki mutkittelevan Puukankaantien päätteessä. Puukankaan alue on viiden talon muodostama erillinen metsien ja metsäsaarekkeiden rytmittämien pienipiirteisten peltojen reunustama asutusryhmä. Pihapiirit sijaitsevat kiviaitojen ja vanhojen kookkaiden koivujen reunustaman Puukankaantien molemmin puolin, ja pihapiireistä sekä Puukankaantieltä avautuu paikoitellen näkymiä tien itäpuolisille pelloille. Puukankaan alue on niin rakennuskannan osalta-, kuin kyläkuvallisesti ja maisemallisesti erittäin arvokasta aluetta. Puukankaantien linjaus on säilynyt tien lounaispäätettä lukuun ottamatta muuttumattomana ainakin vuodesta 1947 lähtien. Ennen nykyisen Kajaanintien rakentamista tie johti Kriksinmäen länsipuolitse aina nyk. Kumpulantiehen saakka, ja myös tämä tien loppuosuus (Kaajaanintien pohjoispuolella sijaitsevan pellon poikki jatkuen Kajaantien eteläpuolella Kriksinmäen pohjois- ja eteläpuoitse) on edelleen maastossa erotettavissa. Alueen 5 pihapiiristä ja kohteesta inventoinnin aikavalikoimaan sisältyy Ridantie, Hietala ja Puolukkamäki Alue sijaitsee Kälviän Kirkonkylän eteläpuolella rautatien ja Saaripellon rajaamalla alueella. Inventoinnin aikavalikoimaan sisältyvä kyläasutus on sijoittunut harvakseltaan Ridantien ja Hietalan tien varrelle, sekä niistä haarautuvien Matintalontien, Kaarliinintien ja Saaripellon varrelle. Alueen luoteisosa (Komosalon alue rautatien eteläpuolella) on sittemmin rajattu yleiskaavan suunnittelualueen ulkopuolelle, mutta sisältyy inventointialueeseen. Alue on maisemallisesti maatalousvaltaista aluetta, jossa myöhempi maatalouselinkeinoon kuulumaton täydennysrakentaminen on keskittynyt entisten maatilojen talouskeskusten - ja asuinpaikkojen läheisyyteen, sekä olemassa olevien teiden varrelle. Tiheintä täydennysrakentaminen on ollut Saaripellon varrella, sekä Hietalan alueella. Maatilojen talouskeskukset ja pihapiirit ovat sijoittuneet viljelysten keskeltä nouseville metsäisille mäkialueille teiden varrelle, mm. Rytikankaalle, Hietalaan ja Puolukkamäelle. Laajimmat avoimet viljelykset sijaitsevat Ridantien ja Saaripellon rajaamalla alueella, sekä Ridantien länsipuolella. Viljelyaukeiden lisäksi varsinkin taloryhmien läheisyydessä sijaitsee maisemallisesti tärkeitä peltoja, kuten esim. Haukkakorpi, Ilolan

24 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 20 (75) talon lounaispuolella sijaitseva pelto ja Matintalon ympäristössä sijaitsevat nykyisin laitumena käytettävät entiset pellot. Taskulan eteläpuolinen alue on osa maakunnallisesti arvokasta Kälviänjoen kulttuurimaisema-aluetta (272_166). Kyläkuvallisesti arvokas alue on Hietalantien eteläpuolella sijaitseva Matintalon - Kaijakedon - Haukkakorven ympäristö. Lisäksi alueen länsilaidalla Ridantien länsipuolella nyk. Kivilänojan tienoilla on Suomen Sodan aikainen taistelupaikka. Rytilammen taistelu käytiin Venäläiset kohtasivat suomalaisten etujoukon ollessaan marssilla Alavetelistä kohti Kälviän kirkonkylää. Kohtaamisen jälkeen syntyneen tulitaistelun turvin vihollinen eteni noin kahden kilometrin päähän Kälviän kirkosta. Rintamalinjat kuitenkin vakiintuivat Rytilammen tienoille, lammen laskuojan molemmin puolin. Suomalaiset saivat seuraavana päivänä vahvistuksia ja venäläisten oli pakko irtaantua kolmituntisen taistelun jälkeen. Venäläiset vetäytyivät Alaveteliin. Alueen vajaasta 60:stä pihapiiristä ja kohteesta inventoinnin aikavalikoimaan sisältyy 24. Kahdessa inventointialueen pihapiireistä sijaitsee toiminnassa oleva eläinsuoja. 5. Kälviänjokivarsi: mm. Marttila, Nurila, Porkola, Mäkelä, Kykyri, Kleemola ja Honkala Alue ulottuu aivan Kälviän taaja-asutusalueen läheisyydessä sijaitsevasta Saarihaasta aina Honkalaan saakka Kälviänjoen molemmin puolin. Inventoinnin aikavalikoimaan sisältyvä kyläasutus on sijoittunut Kälviänjokivartta seurailevan Kälviäntien varrelle, sekä siitä haarautuvien lukuisten pienempien teiden varsille. Alue on sekä maisemallisesti, että rakennuskannan osalta maatalousvaltaista aluetta, jossa myöhempi maatalouselinkeinoon kuulumaton täydennysrakentaminen on keskittynyt entisten maatilojen talouskeskusten - ja asuinpaikkojen läheisyyteen, sekä olemassa olevien teiden varrelle. Maatilojen talouskeskukset ja pihapiirit ovat sijoittuneet joko avointen viljelysten keskelle lähelle joenrantaa, tai viljelysten keskeltä nouseville metsäisille mäkialueille ja niiden reunamille. Laajimmat avoimet viljelykset sijaitsevat Porkolan länsipuolella molemmin puolin jokivartta, sekä Kykyrissä ja Kleemolan pohjoispuolella. Viljelyaukeiden lisäksi maisemallisesti tärkeitä peltoja sijaitsee esimerkiksi Karjatanhuan varrella, Mäkelän eteläpuolella ja Honkalan - Korven alueella. Alue on Honkalan ja Korven aluetta lukuun ottamatta osa maakunnallisesti arvokasta Kälviänjoen kulttuurimaisema-aluetta (272_166). Kyläkuvallisesti arvokas alue ulottuu Saarihaasta aina Kykyriin saakka, sisältäen sekä jälleenrakennuskaudella että sitä edeltävällä ajalla syntyneen jokivarsiasutuksen, ja lisäksi etäämpänä jokivarresta sijaitsevan mäkiasutuksen. Erityispiirteenä alueella ovat lukuisat joen ylittävät ja pihapiireihin johtavat tiet siltoineen.

25 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 21 (75) Alueen noin 95:stä pihapiiristä ja kohteesta inventoinnin aikavalikoimaan sisältyy reilu 50. Kahdessa inventointialueen pihapiireistä sijaitsee toiminnassa oleva eläinsuoja. 6. Vähäjokivarsi: mm. Miekkoja ja Nissinkylä Alue ulottuu Kälviän taaja-asutusalueen itäpuolelta aina Rautsaloon saakka Vähäjoen molemmin puolin ja pohjoisessa aluetta rajaa Kajaanintie (V28). Pohjoisosassa alueen poikki lännestä koilliseen ja itään johtaa rautatie, sekä länsiosassa useita voimansiirtolinjoja. Inventoinnin aikavalikoimaan sisältyvä kyläasutus on pääasiassa sijoittunut Vähäjokivartta seurailevien Vanha Kannustien ja Passojantien varrelle, sekä Miekkojanmäentien varrelle. Alue on sekä maisemallisesti, että rakennuskannan osalta maatalousvaltaista aluetta, jossa myöhempi maatalouselinkeinoon kuulumaton täydennysrakentaminen on keskittynyt entisten maatilojen talouskeskusten - ja asuinpaikkojen läheisyyteen, sekä olemassa olevien teiden varrelle. Nissinkylällä Vähäjokivarressa kyläasutus on sijoittunut nauhamaisesti aivan tien ja joenrannan läheisyyteen, kun taas Miekkojalla kyläasutus on sijoittunut tiiviisti avointen viljelysten keskellä sijaitsevalle mäkialueella Miekkojanmäentien varrelle. Laajimmat avoimet viljelykset alueella sijaitsevat Miekkojanmäen länsi- ja itäpuolella, sekä Nissinkylällä Vähäjoen itäpuolella ja ent. Jokikylän kansakoulusta etelään. Viljelyaukeiden lisäksi maisemallisesti tärkeitä pienipiirteisiä peltoja sijaitsee erityisesti Passojantien varrella jokirannassa sijaitsevien pihapiirien välissä ja ent. koulun ympäristössä. Kyläkuvallisesti arvokkaita alueita ovat Miekkojanmäen asutus, sekä Nissinkylällä Vähäjokivarren asutus Peltolasta aina Ranta-Lassilaan saakka. Vähäjoen varrella erityisen arvokasta aluetta on entisen kansakoulun ympäristö, ja raittinäkymä talousrakennuksineen. Alueen noin 70:stä pihapiiristä ja kohteesta inventoinnin aikavalikoimaan sisältyy vajaat 40. Viidessä inventointialueen pihapiireistä sijaitsee toiminnassa oleva eläinsuoja. Minna Torpan Inventointiaikana vuonna 2015 valmistuivat maantien parantamishanke ja siihen liittyvä Miekkojan alikulkusillan rakentaminen. Vanha Kannustien linjaus muutettiin hankkeen yhteydessä siten, että uusi linjaus johti Miekkojan itäpuolelta rautatien alitse Kajaanintiehen (V28) saakka. Tien 1809 itäinen osuus lakkasi maantienä ja nimettiin Teerisalontanhuaksi. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen on tarkistettu lausunnot ja mielipiteet koskien kulttuurihistoriallisten rakennusten ja alueiden merkintää kaavassa. Aluekuvaukset ja kohdekortit on analysoitu yhdessä museoviranomaisen kanssa. Kohteiden arvottaminen on tehty ja arvottamiskokouksissa, jossa olivat mukana K.H. Renlundin Museo ja Kokkolan kaupungin kaavoituspalvelut.

26 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 22 (75) YLEISKAAVAN ARVOTTAMISPERUSTEET: Rakennushistorialliset arvot - tyypillisyys: rakennus /rakennusryhmä edustaa rakentamisajalleen tyypillistä ja luonteenomaista rakentamistapaa - rakennus/rakennusryhmä on rakentamisajalleen edustava tai harvinainen esimerkki Rakennustaiteelliset arvot - rakennus / rakennusryhmä on arkkitehtonisilta ominaispiirteiltään edustava, tyypillinen tai harvinainen - rakennuksen/rakennusryhmän yksittäisten osien, esim. julkisivujen koristelun rakennustaiteelliset arvot Historialliset arvot - rakennuksen/rakennusryhmän merkitys tai asema suhteessa kylärakenteeseen ja sen historialliseen kehitykseen - rakennuksen / rakennusryhmän merkitys tai asema kylän elinkeino- ja tai sosiaalihistoriallisessa viitekehityksessä Ympäristölliset ja maisemalliset arvot - rakennuksen / rakennusryhmän sijoittuminen ympäristöönsä: luonteenomainen osa kokonaisuutta tai ympäristöönsä nähden hallitseva Säilyneisyysarvot - rakennus /rakennusryhmä on säilyttänyt alkuperäiset tai rakennuksen vaiheille olennaiset piirteet - rakennuksen /rakennusryhmän historiallinen kerroksisuus: kohteen käyttö, hoito ja lisärakentaminen, käytön jatkuminen ja esim. rakenteiden ja materiaalien kunto

27 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 23 (75) Kuva 13. Kulttuuriympäristöinventoinnin alueet ja kohteet (2016 Minna Torppa, ) Erilliskohteita on Minnan Torpan laatimassa KIOSKI-inventoinnissa vuodeta 2015 osoitettu yhteensä 61. Ikäluokitus käy ilmi osayleiskaavakartasta: 1. Syväjärventie 101: Syväjärvi II 2. Tanelinmutka 9 (Tupamäki) 3. Maunumäentie 2?: Erkinmäki 4. Maunumäentie 22: Maunumäki II 5. Maunumäentie 21: Maunumäki (ent. Pinomäki?) 6. Maunumäentie 5: Hautamäki 7. Peitsontie 239: Saari 8. Riihimäentie 20: Riihimäki 9. Koskelantie 81: Alakoskela 10. Koskelantie 81: Koskela/Hannnula 11. Korkiahuhdankuja: Korkeahuhta (Hannula) 12. Ruotsalon Kirkkotie 19: Mäkikouri

28 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 24 (75) 13. Kourintie: Vanha-Kouri (Särkijärven talo) 14. Lukkarinmäki 4: Arvola 15. Lukkarinmäki 1: Vanha-Pernu (Mäki-Pernu) 16. Hartikankuja 9: Hartikanmäki 17. Peitsontie 85: Koivumäki 18. Puukankaantie 435: Jukkanmäki (ent. Kuusisto) 19. Puukankaantie 466: Uukangas 20. Puukankaantie 46: Puukangas 21. Ridantie 79: Porrassalo 22. Ridantie 117: Ilola 23. Kaarliinintie 9: Haukkakorpi 24. Matintalontie 18: Kaijaketo 25. Hietalantie 106: Puolukkamäki 26. Kälviäntie 328: Saarihaka 27. Kälviäntie 345: Paavola (ent. Yrjölä) 28. Kälviäntie 355: Kälviän kotiseutumuseo 29. Tuunalantie 5: Tuunala 30. Kälviäntie 389: Aarola 31. Nurilantanhut 25: Kanta-Nurila 32. Karjatanhua 18: Mäkipelto 33. Mäkeläntie 11: Peltomäki 34. Uusimaa 13: Vanha-Porkola 35. Uusimaa: Joosepintupa (Porkolan Uusitalo) 36. Tervojantien kivinavetat 37. Tervojantie 3: Alitalo 38. Tervojantie 11: Hietaharju 39. Tervojantie?: Kykyri III (Heikinmäki) 40. Sahamäentie 30: Kykyrinmäki 41. Hautamäenlenkki 11: Metsäpelto 42. Kaunontie 1: Kleemola 43. Korpijärventie 13: Järvi 44. Honkalantie 10: Ala-Honkala 45. Kälviäntie 739: Koivulehto 46. Honkalantie 140: Korpi 47. Palomäentie 12: Hakkio (ent. Palomäki) 48. Paloniementie 10: Paloniemi 49. Miekkojanmäentie 4: Uusipaikka 50. Miekkojanmäentie 10: Uusitalo 51. Vanha Kannustie 267: Rantakartano 52. Passojantie 70: Peltola 53. Passojantie 115: Kivelä ja Vanha-Kivelä 54. Passojantie 178: Koivisto (ent. Vähähyyppä) 55. Passojantie 180: Mäki-Nissi (ent. Pajala) 56. Passojantie 183: Jokikylän ent. kansakoulu (Koulutontti) 57. Passojantie 251: Lassila 58. Passojantie 255: Viher-Lassila (ent. Ranta-Lassila) 59. Pääjärven oja (Pääjärven kanava) 60. Hannulan silta 61. Teerijärven silta

29 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 25 (75) 3.6 Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut Kälviä on yhdessä Lohtajan ja Ullavan kanssa liittynyt Kokkolan kuntaliitokseen Kälviällä asui ennen kunnan lakkautusta vajaa ihmistä. Kokkolan väestö kasvoi vuosina keskimäärin noin 150 hengellä vuosittain. Kokkolan väestörakenne on valtakunnallisesti verraten vielä nuorekas eli lasten ja nuorten osuus väestöstä on suuri ja syntyvyys ylittää selvästi kuolleisuuden. Vastaavasti vanhempien ikäluokkien osuudet väestöstä ovat koko maan tasoa alhaisemmat. Vuosittain Kokkolassa syntyy vuosittain noin 600 lasta. Väestön suhteellinen ikääntyminen kuitenkin jatkuu ja tämä näkyy vanhempien ikäluokkien voimakkaana kasvuna. Työllisten määrä Kokkolassa oli vuonna 2013 noin henkeä. Kokkolan elinkeinoelämän perustana on kansainvälinen suurteollisuus. Keskeisessä asemassa on kemianteollisuus ja sitä soveltava teollisuus. Kokkola on myös merkittävä kauppakaupunki. Vuonna 2012 Kokkola oli Suomen suurin maidontuottajakunta. Kaava-alueella sijaitsee useita maatiloja, joista pääosa ovat maito tai lihakarjatiloja. Tiedot toiminnassa olevista maatalousyksiköistä on saatu maaseutuasiamieheltä ja ympäristölupaviranomaisilta. Suurin osa Kälviän palveluista sijoittuu kaava-alueen ulkopuolelle, varsinaiselle Kälviän kirkonkylälle, mm. kirkko ja hautausmaa, vanhustenkoti, koulut, urheilupaikat ja useat pienyritykset. Kaava-alueella sijaitsee Kälviän kotiseutumuseo sekä Jokikylän Kyläyhdistys Ry:n Jokikylätalo. Museorakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen kokonaisena vuonna Kotiseutumuseon pihassa on lisäksi kaksi luhtiaittaa, joista toinen on pappilan vanha vilja-aitta, sekä kotiseutuyhdistyksen rakentama hirsilato. Kälviän Vähäjokivarteen on muodostunut Lassilan, Nissin, Miekkojan ja Tuomaalan kylät. Yhdessä nämä kolme kylää muodostavat Kälviän Jokikylän kyläyhdistyksen alueen. Nimi Jokikylä tulee vanhan koulupiirin nimestä, mutta varsinaisesti sen nimistä kylää ei ole olemassa. Rakennus on vanha koulu. Sekä Passojantien että Kälviäntien varrella sijaitsee puualan pienyritykset. Lisäksi Kälviän kirkonkylän pohjoispuolella jätevedenpuhdistamon vieressä sijaitsee Pintakäsittely Rimpioja Oy:n metallin pintakäsittelyliike. Vaiheyleiskaava-alueen ulkopuolella sijaitsee toiminnassa oleva turkistarha (Rimpiojan Turkis Oy). Turkistarha kuuluu ELY-keskuksen valvottaviin laitoksiin. Tarhalla on lupa pitää enintään 900 siitosnaaraskettua ja 600 siitosnaarassupia pentuineen. Isolle turkistarhalle on turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeessa (vuodelta 2000) esitetty suojavyöhykkeeksi 400 metrin etäisyyttä. Suojavyöhyke ulottuu kaava-alueelle.

30 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 26 (75) Kuva 14. Elinkeinot

31 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 27 (75) Kuva 15. Turkistarhan sijainti. Alueen ympärille osoitetaan 400 m suojavyöhyke (Punainen katkoviiva). Kaava-alueen ulkopuolella toimii kaksi kiviaineslouhimoa, joiden suojavyöhyke on 500 metrin louhimokiinteistön rajalta. Yhden louhimon suojavyöhyke ulottuu kaava-alueelle. Kivilouhimon toiminta rajoittaa maankäyttöä siten, että asutusta ei voi sijoittaa suojavyöhykkeelle. Kuva 16. Kiviaineslouhimot. MML 2016, kuvankäsittely FCG.

32 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 28 (75) 3.7 Liikenne Ajoneuvoliikenne ja liikennemäärät Suunnittelualueen halki idästä länteen kulkee valtatieltä nro 8 erkaneva Kajaaniin johtava valtatie nro 28 (Kajaanintie). Suunnittelualueen pohjoisosan pääväylä on pohjois-eteläsuuntainen Kälviän ja Peitson välinen yhdystie nro 7711 (Peitsontie). Peitsontieltä erkanee länteen vt 8:lle yhdystie (Ruotsalon kirkkotie). Suunnittelualueen eteläosan pääväylä on Ullavalle johtava luode-kaakkosuuntainen seututie nro 757 (Kälviäntie). Kälviän kirkonkylältä lähtee koillinen-luode suuntaan Ritaan ja Alaveteliin johtava yhdystie nro (Ridantie). Ridantietä jatkaa kirkonkylältä itään Kajaanintielle yhdystie nro (Vanha Kannustie). Vanhalta Kannustieltä erkanee yhdystie nro (Passojantie), joka kulkee muiden muassa Nissinkylän ja Passojan kautta niin ikään Kajaanintielle. Tieverkon ongelmat ovat valtateiden risteykset, jotka koetaan ruuhkaisiksi ja hankaliksi. Erityisesti Kajaanintie ja vt 8:n risteystä vältetään ruuhka-aikana, koska etenkin Kajaanin suunnasta tuleva liikenne jonoutuu risteykseen pakollisen pysähtymisen vuoksi vt 8 tielle. Suunnittelualueen tieverkon kunnostukseen ei tällä hetkellä ole vireillä hankkeita. Kuva 17. Ote Liikenneviraston Tienumerokartasta 2015 (Lähde: Liikennevirasto)

33 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 29 (75) Kuva 18. Ote Liikenneviraston liikennemääräkartasta Kälviän alueelta. (Lähde: Liikenneviraston liikennemääräkartta Alue 10 Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa, ). Liikennemäärät ovat vuoden keskimääräinen ajoneuvoliikenne ajoneuvoa/vuorokaudessa Joukkoliikenne Suunnittelualuetta halkoo idästä länteen Kälviän kirkonkylän kautta kulkeva kaksiraiteinen rautatie, joka kuuluu Oulu Seinäjoki rataosaan. Rata on sähköistetty ja varustettu kulunvalvonnalla. Lähimmät henkilöliikenteen pysähdyspaikat ovat Kokkola ja Kannus. Kuva 19. Ote Matkaneva Ylivieska välin kaksoisraidesuunnitelman sijaintia kuvaavasta kartasta. Yleissuunnitelmaan sisältyvät ratavälit Matkaneva Kälviä Riippa koskevat vaiheyleiskaava-aluetta. (Lähde: Ratahallintokeskus.)

34 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 30 (75) Ratahallintokeskus on laatinut rataosan Oulu Seinäjoki välille Matkaneva Ylivieska kaksoisraide yleissuunnitelman. Kunnostettu rata tulee mahdollistaa liikennöinnin maksimissaan 200 km/h ja 25 tonnin akselipainon. Radan kapasiteetti riittää välittämään kasvavat liikennevirrat etenkin tavaraliikenteen osalta. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi kaikki nykyiset tasoristeykset on poistettu ja rataliikenne on saanut nykyaikaisen kulunvalvonnan ja ohjausjärjestelmän. Vaiheyleiskaava-alueella Palomäen ja Vuolteen tasoristeykset on korvattu Miekkojan alikulkusillalla, mikä on vaikuttanut myös maantien linjaukseen. Lisäksi Muhosen ja Tikkaojan kohdilla yksityistien tasoristeys on korvattu alikulkusillalla. Nykyisen raiteen viereen on rakennettu uusi raide. Uusi kaksoisraide on rakennettu Matkaneva Kälviä välille nykyisen ratalinjan itäpuolelle ja välillä Kälviä Riippa paikka on vaihtunut ratalinjan länsipuolelle. Pääsääntöisesti vanha raide on pysynyt paikallaan. Uuden radan varteen rautatiealueelle on rakennettu tai kunnostettu huoltotie. Vaiheyleiskaava-aluetta lähin tavaraliikenteen liikennepaikka on Kälviä. Kaksoisraiteen yleissuunnitteluun liittyvässä melumallinnuksessa on esitetty vuoden 2025 ennustetilanteen yöajan melualueet. (Matkaneva Ylivieska kaksoisraide, yleissuunnittelu, Ratahallintokeskus 2009.) Ratahallintokeskuksen laatimassa yleissuunnitelmassa osoitetut toimenpiteet on kaava-alueen osalta toteutettu Kevyt liikenne ja virkistysreitit Kälviän kevyen liikenteen reitit ovat kirkonkylän taajama-alueella. Suunnittelualueella erillisiä kevyen liikenteen reittejä ei käytännössä ole. Virkistysreiteistä alueelle ulottuu Rytikankaan valaistu hiihtolatu. Pyöräilyreitti virkistysreitin vieressä Riidantietä (maantietä 18007) pitkin sijoittuu myös osittain kaava-alueelle. Kuva 20. Valaistu hiihtolatu. Kokkolan karttapalvelu.

35 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 31 (75) 3.8 Melu Meluselvitys Kokkolan kaupungin toimeksiannosta on laadittu meluselvitys, jossa on laskennallisesti arvioitu kaupungin eri melulähteistä peräisin oleva melu nykytilanteessa. Meluselvityksen yhteydessä on laadittu arvio melutilanteesta ennustevuodelle 2030 arvioiduilla tie- ja raideliikennemäärillä. Kokkolan kaupungin meluselvitys 2012 ja ennuste vuodelle 2030 ( WSP Finland Oy) Kälviän vaiheyleiskaava-alueella melulähteinä ovat tie- ja raideliikenne. Kaava-alue rajoittuu lännessä valtatielle 8 (E8) ja kaava-alueen läpi kulkee valtatie 28 ja seututie 757 sekä nopean junaliikenteen ja raskaan tavaraliikenteen rataosa Etelä-Suomesta Ouluun. Meluselvitys ei ulotu kokonaan vaiheyleiskaavaan itäpuolelle. Melukäyrät voidaan kuitenkin olettaa jatkuvan itään samoilla etäisyyksillä rautatieltä ja alueen teiltä. Kuva 21. Tieliikennemelun vyöhykkeet, ennustetilanne Päiväajan keskiäänitasot, LAeq (db). WSP Finland Oy.

36 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 32 (75) Kuva 22. Tieliikennemelun vyöhykkeet, Ennustetilanne Yöajan keskiäänitasot, LAeq (db). WSP Finland Oy. Kuva 23. Raideliikennemelun vyöhykkeet, Ennustetilanne vuodelle Päiväajan keskiäänitasot LAeq (db). WSP Finland Oy.

37 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 33 (75) Kuva 24. Raideliikennemelun vyöhykkeet, Ennustetilanne vuodelle Yöajan keskiäänitasot LAeq (db). WSP Finland Oy Melun ohjearvot Valtioneuvoston periaatepäätöksessä meluntorjunnasta (Ympäristöministeriö 2007) todetaan alueidenkäytön ja liikenteen suunnittelun osalta mm. seuraavaa: Uusia asuinalueita tai muita herkkiä kohteita ei sijoiteta melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Rakennuspaikalla melusuojaus tulee tehdä niin, että päästään Valtioneuvoston asettamiin ohjearvoihin asunnon sisällä ja piha-alueella seuraavasti: rakennuksen melulle alttiiden julkisivujen ääneneristävyys tulee olla vähintään 30 db. Liikenneväylän tai muun melulähteen tuntumaan sijoitettavan asuinrakennuksen, taajamassa sijaitsevan loma-asunnon sekä hoito- tai oppilaitoksen piha-alueen melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 55 dba eikä yöohjearvoa 45 dba (vanhat alueet 50 dba). Asuinrakennuksen sisällä melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 35 dba eikä yöohjearvoa 30 dba. Loma-asuntoalueella taajamien ulkopuolella sekä virkistys- ja luonnonsuojelualueilla ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dba eikä yöohjearvoa 40 dba.

38 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 34 (75) 3.9 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö ja rakennuslain 24 mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtioneuvosto on maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisesti asettanut maankäytön suunnittelua varten valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ottaa huomioon ja niitä tulee edistää maakunnan suunnittelun ja valtion viranomaisten toiminnan lisäksi kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvosto on tarkistanut vuonna 2000 annettuja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita lukujen sekä 8 ja 9 osalta vuonna Muilta osin valtioneuvoston vuonna 2000 asettamat tavoitteet ovat edelleen voimassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella, millaista alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavia vaikutuksia niillä on. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Suunnittelualuetta koskevat alueidenkäyttötavoitekokonaisuudet ovat: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Luonto- ja kulttuuriympäristönä erityiset aluekokonaisuudet Taulukossa esitetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yleis- ja erityistavoitteiden huomioon ottaminen tarkemmassa suunnittelussa. (Lähde: Esite: Valtioneuvoston Tulevaisuuden alueidenkäytöstä päätetään nyt, Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet -raportti, 2009.)

39 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 35 (75) Maakuntakaava Maakuntakaavan ohjausvaikutus tulee huomioida maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Kokkola kuuluu Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan alueeseen. Keski- Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä , 2. vaihekaava on vahvistettu valtioneuvostossa ja 3. vaihekaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Keski-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaava täydensi aiemmin vahvistettuja vaihekaavoja muodostaen yhdessä niiden kanssa Keski- Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan. Näiden vaihemaakuntakaavojen yhdistelmä ohjaa nyt yksityiskohtaisempien kaavojen laatimista. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 4. vaihemaakuntakaavan Mannertuulivoima, maisema ja kulttuuriympäristö (pl. arkeologinen perintö) vaihemaakuntakaavan valmistelu on aloitettu. Kaava tulee ajantasaistamaan kaupan palvelurakennetta ja huomioimaan seudulliset ampumaradat. Lisäksi kaavassa tarkastetaan yhdyskuntarakenteen merkintöjä ja elinkeinoelämän edellytyksiä. Kuva 25. Ote Keski-Pohjanmaan vahvistettujen vaihemaakuntakaavojen 1., 2. ja 3. sekä 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen yhdistelmästä. (Lähde: Keski- Pohjanmaan liitto 2016.) Vaiheyleiskaavan suunnittelualuetta kuvaava violetti rajaus on kuvassa summittainen maakuntakaavan esitystavasta johtuen.

40 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 36 (75) Vaiheyleiskaavan suunnittelualue ympäröi maakuntakaavassa Kälviän kyläkeskukselle osoitettua keskustatoimintojen alakeskusmerkintää (ca). Vaiheyleiskaavan suunnittelualue ulottuu etelässä Kirkonkylän taajamatoimintojen alueelle (A). Aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityishuomio yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen sekä alavilla ja avoimilla alueilla sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskien minimoimiseen. Lisäksi suunnittelussa tulee korostaa taajamien omaleimaisuutta sekä ympäristö-, virkistys-, luonto- ja kulttuuriarvojen huomioimista. Taajaman itälaidalle on osoitettu teollisuus- ja varastoalue t(241) kohdemerkinnällä. Maakuntakaavassa osoitettu parannettava päärata Seinäjoki-Oulu pääradan osuus kuuluu valtion päärataverkostoon. Rataosuutta kunnostetaan parhaillaan Liikenneviraston kaksoisraideyleissuunnitelman mukaisesti. Suunnittelualueen maantieverkko on osoitettu maakuntakaavassa olemassa olevan mukaisesti. Suunnittelualue kuuluu turvetuotantovyöhykkeeseen 2 (tv2). Vyöhykettä koskee suunnittelumääräys: Yleiset turvetuotannon suunnittelumääräykset huomioiden turvetuotannon lähtökohtana voi olla myös turvetuotannon vesistölle aiheuttaman kokonaiskuormituksen lisääntyminen. Maakuntakaavassa esitetyt voimajohdot (z) ovat osa valtakunnallista kantaverkkoa. Voimansiirtoyhteydet on päivitetty vastaamaan tulevaisuuden sähkönsiirtotarpeita. Kaavaan on osoitettu parannettavana pääjohtona tai linjana nykyisen 220 kv yhteyden korvaava 400 kv voimajohtoyhteys Kokkolasta Oulujoelle. Suunnittelualueella Asujamaa Maunumäen alueen halkova voimalinja on osoitettu maakuntakaavassa parannettavana pääjohtona tai linjana. Suunnittelualueen eteläosan poikki, Kykyrin ja Kleemolan välillä, kulkee olemassa oleva 220 kv voimalinja. Maakuntakaavassa yhteystarpeena esitetty laajakaistaverkko on maakunnallinen runkoverkko, joka yhdistää kyläverkot ja linkittää verkon naapurimaakuntiin. Se täydentää jo olemassa olevia Kokkolan ja Kaustisen alueverkkoja. Suunnittelualueella laajakaistan yhteystarve (A) kulkee Kälviän kirkonkylältä Kälviäntietä (st 757) mukaillen Ullavan suuntaan. Suunnittelualueen eteläosassa on muinaismuistokohteita, jotka ovat Muinaismuistolain rauhoittamia kohteita. Kohteisiin liittyy suojelumääräys: Toimenpiteitä suunniteltaessa muinaisjäännöksen alueella tai sen lähiympäristössä on hankkeista neuvoteltava Museoviraston kanssa. Kälviänjoen laaksoa mukailee vaiheyleiskaava-alueella maakuntakaavassa maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaana maisema-alueena osoitettu Keski-Pohjanmaan arvokkaisiin maisema- ja kulttuurialueisiin kuuluva Kälviänjoen kulttuurimaisema (272_166). Maisema-alueeseen kuuluu kohdemerkinnällä osoitettu valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Kälviän kirkonkylä (272_165). Maisema-alueesta todetaan maakuntakaavan kohdekuvauksessa:

41 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 37 (75) Kälviän kunnan keskusta on muuttunut viimeisen sadan vuoden aikana muiden keskusten tapaan huomattavasti. Keski-Pohjanmaan kuntakeskuksista Kälviän keskustassa on säilynyt useampi edustava viljelyasutusympäristö ihan keskustaajaman läheisyydessä. Tämä erikoispiirre antaa Kälviän keskustalle historiallista, kulttuurista ja maisemallista monimuotoisuutta, jota tulee vaalia. Keskustan toimintojen vaatiessa maata, eri toimintojen tarpeisiin tulee tulevaisuudessakin säilyttää maa- ja metsätalous yhtenä keskeisenä maankäyttömuotona kirkonkylällä. Kälviän kirkonkylä sijaitsee jokilaaksossa laajojen viljelyaukeiden ympäröimänä. Kälviän keskustan kulttuurimaisemakohteet ovat entisiä maatalouskeskusten pihapiirejä, jotka erottuvat hyvin keskustan muusta rakennuskannasta. Kälviäläiset ovat mielellään rakentaneet asumuksensa mäelle, jos vain olosuhteet sallivat. Myös keskustan vanha maalaisasutus sijoittuu pääasiassa mäkien lakiosuuksille tai sitten rinteeseen. Osa sijoittuu Kälviänjoen läheisyyteen. Keskustan kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet ovat Pikku-Penttilän, Penttilän, Mikkolan, Hyypän, Kriksinmäen, Siirilän, Mäkitalon ja Tuunalan perinteiset taloryhmät sekä Kälviän kirkko ja kellotapuli, joista Hyyppä, Kriksinmäki, Siirilä sekä kirkko ja kellotapuli kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennetun kulttuuriympäristön kohteisiin Yleiskaavat Suunnittelualueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Yleiskaavoitettavalle alueelle on laadittu oikeusvaikutukseton Kirkonseudun osayleiskaava 2010, joka on hyväksytty Vaasan Maanmittaustoimiston Kaavoitusyksikössä Yleiskaavan tavoitevuosi on saavutettu ja yleiskaava on uusimisen tarpeessa. Kuva 26. Kälviän Kirkonseudun osayleiskaava 2010.

42 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 38 (75) Osayleiskaavassa on kaavaan osoitettu olemassa oleva rautatie kirkonkylälle sijoittuvine asema-aluevarauksineen. Maantieverkoston kehittämistä varten on Kajaanintielle osoitettu eritasoliittymä ja Vanha Kälviäntielle on osoitettu vaihtoehtoinen linjaus Palomäen kohdalle. Tieliikenteen aluevaraukset (LM) taajamassa eivät liity nykyiseen suunnittelualueeseen. Yleiskaavaan on osoitettu asuinrakentamista aluevarausmerkinnöillä AP-1, AP-2, AP-3 ja AP-4 (pientalovaltainen asuntoalue). Lisäksi hajaasutusluonteista ja omakotiasutusta on voinut sijoittaa M, M-1, M-2 (maa- ja metsätalousvaltainen alue) ja MT (maa- ja metsätalousalue) alueille. Muu kuin käyttötarkoitukseen liittyvä rakentaminen on kielletty taajamaa ympäröivillä M-3 -alueilla. T (teollisuus- ja varastorakennusten alue) ja TY (ympäristöhäiriötä aiheuttamaton teollisuus- ja varastorakennusten alue) merkinnöillä osoitetut alueet on osoitettu joko olemassa olevan rakennuskaavan mukaan tai käyttöönotto edellyttää kaavan laatimisen. Osayleiskaavassa osoitetut ET (yhdyskuntateknisen huollon alue) alueet ovat Tasangon muuntamo ja Pölkän puhdistamo. Kajaanintien pohjoispuolelle on osoitettu maantieverkoston kehittämiseen liittyviä reservialueita AP-4 ja T-3 merkinnöillä. Radan varteen osoitetut AP-2 reservialueet eivät liity nykyiseen suunnittelualueeseen. Kuten eivät liity taajaman AK (kerrostalovaltainen alue) -aluevarauksetkaan. Virkistys- ja urheilukäyttöön on osoitettu alueita VL ja VU -merkinnöillä pääasiassa taajamaan liittyen. Samoin taajamaan liittyvät sekä julkisten (PY) että yksityisten (PK) palvelujen ja hallinnon alueet. Myös hautausmaa-alue (EH) kuuluu taajamaan Asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Laadittavana olevan vaiheyleiskaavan alue rajautuu Kälviän kirkonkylän asemakaavoitettuun alueeseen Rakennusjärjestys Kokkolan kaupungin, Kälviän kunnan, Lohtajan kunnan sekä Ullavan kunnan välinen kuntaliitos astui voimaan 1. tammikuuta 2009, minkä johdosta on laadittu uusi rakennusjärjestys (MRL 14 ). Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kokkolan kaupungin rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan Rakennusjärjestys edellyttää Kälviän alueella rakentamiselle asemakaavaalueen ulkopuolelle, että: Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 :ssä, tämän rakennusjärjestyksen liitekartassa nro 1 osoitetuilla alueilla rakennuspaikkaan sovelletaan seuraavia määräyksiä:

43 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 39 (75) Alueet M ja MT: Rakennuspaikan koko tulee olla vähintään 2000 m 2. Lisäksi erityistä huomiota on kiinnitettävä maisemaan ja luonnonympäristöön. Alueet M-1, M-2, M-3 ja M-4: Rakennuspaikan koko tulee olla riittävän suuri niin, ettei synny tarvetta kunnallisen viemäriverkon rakentamiseen, m 2. Lisäksi erityistä huomiota on kiinnitettävä maisemaan ja luonnonympäristöön. Ennen kaavan laatimista toteutettavat AP 2, AP-2 res., ja AP-4 res. alueet: Rakennuspaikan koko tulee olla vähintään 2000 m 2. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 250 m 2. Tällaiseen asuinrakennukseen saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa. Asuinrakennuksen lisäksi saa rakennuspaikalle rakentaa tarpeellisia yksikerroksisia talousrakennuksia. Asuinrakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin yhteensä enintään 400 m 2 ja aina vähintään 250 m 2. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen yhden kaksiasuntoisen tai kaksi yksiasuntoista asuinrakennusta joiden yhteenlaskettu kerrosala on korkeintaan 400 m 2 sekä maatilan talouskeskuksen yhteyteen maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. Tämän lisäksi saa rakentaa maatilaa palvelevia tavanomaisia talousrakennuksia. Rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja saadaan sijoittaa maanpinnan alapuolelle tai ullakolle, mikäli se on mahdollista ottaen huomioon rakennuksen käyttötarkoitus ja soveltuminen ympäristöön. Muuhun kuin asunto- tai maataloustarkoitukseen käytettävän rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan käyttötarkoitukseensa soveltuva ja olla pinta-alaltaan riittävä, kuitenkin vähintään yksi hehtaari. Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten kerrosala saa olla enintään 300 m Muut hankkeet Vuonna 2007 käynnistyneeseen Seinäjoki Oulu-ratahankkeeseen on kuulunut myös Kokkola Ylivieska-kaksoisraiteen rakentaminen vuoden 2012 alusta. Hanke valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2017 loppuun mennessä. (Matkaneva Ylivieska kaksoisraide, yleissuunnittelu. Ratahallintokeskus ) Rakentamisvaiheessa oleva siirtoviemäri Kokkola-Kälviä-Lohtaja tulee pääosin kulkemaan valtatie 8 reunaa kaava-alueen ulkopuolella. Siirtoviemäri Kälviän keskustaan tulee kulkemaan Kajaanintien vartta. Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Keski-Pohjanmaan liitto ja Sigma Konsultit Oy, Kälviän kulttuurimaisemainventointi. Kulttuuriympäristöohjelma, Kälviän kunta, 2001.

44 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 40 (75) 4 TAVOITTEET 4.1 Suunnittelun tarve Kaavoitustyö on käynnistetty Kokkolan kaupungin esityksestä. Tulevan asuntorakentamisen mahdollistamiseksi on todettu olevan tarpeen tarkistaa Kälviän kirkonseudun osayleiskaava 2010 kirkonkylän lievealueen osalta. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan käynnistää Kälviän Kirkonkylän lievealueen vaiheyleiskaavan laatimisen konsulttitoimeksiantona. 4.2 Suunnittelun tavoitteet Tavoitteena on määritellä oikeusvaikutteisella vaiheyleiskaavalla Kälviän kirkonkylän lievealueelle tehtävien suunnittelutarveratkaisujen perusteet sekä yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena. Yleiskaavassa selvitetään myös ne kylän lievealueet, joilla rakentaminen on mahdollisesti muodostunut tai muodostumassa niin merkittäväksi, että lisärakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista. Vaiheyleiskaavan tavoitteita ovat: - Suunnittelutarveratkaisujen tekemisen nopeuttaminen ja samalla helpotetaan kylille rakentamista. - Määritellä ne rakentamispaineiltaan vähäiset kylän osa-alueet, joille voidaan myöntää rakennusluvat suoraan vaiheyleiskaavan perusteella. - Määritellä kullekin kylän osa-alueelle omat, niille soveltuvat suunnittelutarveratkaisujen harkintaperusteet. - Turvata nykyisten valta-, seutu- ja paikallisteiden välityskyky ja liikenneturvallisuus. - Osoittaa varaukset tarvittaville uusille tieyhteyksille. - Säilyttää merkittävät peltoalueet maatalouskäytössä. - Sovittaa rakentaminen maisemaan noudattaen kyläalueen perinteistä rakennustapaa. - Kylän täydennysrakentaminen osoitetaan ensisijaisesti kylän asukkaiden ja siellä työskentelevien tarpeisiin. - Kylän täydennysrakentamisen ohjaus sovitetaan palveluiden saamiseen ja kouluverkoston kehittymiseen. - Kehittää joustavia, kyläalueen rakentamisen omiin ohjaustarpeisiin soveltuvia yleiskaavamerkintöjä ja määräyksiä Kokkolan kaupungin tavoitteet Kokkolan kaupungin tavoitteena on laatia Kälviän kirkonkylän lievealueelle vaiheyleiskaava ohjaamaan asutuksen tulevaa sijoittumista alueella. Vaiheyleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena, jolloin sen pohjalta on mahdollista myöntää rakennuslupia ja ohjata suunnittelutarveratkaisuja. Tavoitteena on rakennuslupien myöntäminen suoraan MRL 44 perusteella. Vaiheyleiskaavassa selvitetään myös ne kylän lievealueet, joilla rakentaminen on mahdollisesti muodostunut tai muodostumassa niin merkittäväksi, että lisärakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista.

45 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 41 (75) Kokkolan kaupungin strategiassa maankäytön suunnitteluun kyläalueilla kohdentuvat seuraavat asiat: Kokkolan maaseutuohjelman 2020 mukaan tiiviin maaseutumaisen asumisen alueilla uudisrakentamisen ohjaamisen periaatteena suositaan alueen maaseutumaisuutta ja toisaalta otetaan huomioon yhdyskuntataloudelliset näkökohdat. Kaavoihin on varattava riittävästi erikokoisia tontteja palvelemaan erilaisia asumistarpeita. Rakentamisen ohjaamisen lähtökohtana ovat siis suhteellisen tiiviit rakennusryhmät, jotka on mahdollista liittää edullisesti yhdyskuntateknisten verkostojen piiriin. Rakentamisen ohjaamisessa on varattava riittävästi mahdollisuuksia isojen tonttien ja myös niin sanottujen harrastetonttien muodostamiseen. Isojen harrastetonttien muodostamista auttaa se, että kaupunki hankkii riittävästi vaihtomaita kylien liepeiltä. Kylämäisen asumisen alueita vahvistetaan sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä erityisesti kylän ydinaluetta toiminnallisesti ja kyläkuvallisesti. Uudisrakentamista sijoitetaan palveluiden kannalta edullisesti ensisijaisesti olemassa olevan asutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien varteen. Rakentamisen ohjauksen ensisijainen väline on rakennusjärjestys, mutta tarpeen mukaan myös väljä osayleiskaavoitus. Rakentaminen sovitetaan kyläkokonaisuuteen ja - ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen sekä toisaalta parhaiden peltoalueiden säilyttämiseen maatalouskäytössä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kokkolan maankäyttö- ja asuntopoliittisen ohjelman Ohjelman tarkoituksena on: - ohjata kaupungin maanhankintaa, kunnallistekniikan rakentamista ja palveluiden kehittämistä - varmistaa tonttien ja rakennuspaikkojen riittävyys kaupungin eri osa-alueilla - edistää valtuustostrategiassa linjattua asutusrakenteen kehittymistä - sovittaa yhteen Kokkolan eri osa-alueiden ennustettu väestökehitys ja kunnallinen palvelutarjonta - mahdollistaa yhdyskuntataloudellisesti ja palveluiden käytön kannalta edullinen kaupunkirakenteen laajentuminen ja täydentyminen - varmistaa yleiskaavasta aina alueiden rakentamiseen asti riittävän pitkä suunnittelu- ja valmisteluaika

46 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 42 (75) Rakennusjärjestyksessä on esitetty kylien rakentamista koskevia määräyksiä. Vaiheyleiskaavatyön yhteydessä tutkitaan uudelleen mm. vaadittava rakennuspaikan koko ja rakennusoikeus. Vaiheyleiskaava korvaa näiltä osin rakennusjärjestyksen MRL 44 mukaisesti Viranomaistahojen tavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu lausunnot Museovirastolta, Fingrid Oyj:ltä ja K.H. Renlundin Museolta. Viranomaisneuvottelu pidettiin Keski-Pohjanmaan liitolla ei ole ollut huomautettavaa OAS:ista. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri esitti toiveen, että uusien rakennuspaikkojen osalta käytettäisiin olemassa olevia liittymiä ja rakennuspaikkojen sijainti olisi melualueiden ulkopuolella, uudet palvelut olisivat järkevästi sijoitettuja ja joukkoliikenteen mahdollisuudet huomioitaisiin. Museovirasto korosti, että Kälviän kiinteiden muinaismuistojen inventointi on vuodelta 1981 ja esitti, että kaavoituksen pohjaksi tulee tehdä arkeologisen kulttuuriperinnön inventointi. Liikennevirasto huomautti, että kaavoituksessa on huomioitava rautatien melu-, tärinä- ja runkomeluhaitat. Kuva 27. Kyläteitä taajaman eteläosasta (FCG / M. Tuomala).

47 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 43 (75) Asukaskyselyn pohjalta tulevat tavoitteet Alueen osallisille avattiin sähköinen asukaskysely Kokkolan kaupungin internetsivuilla olleen linkin kautta. Asukaskysely oli avoinna Kokkolan kaupungin verkkosivulla vaiheyleiskaavan vireille tulosta 4.9. alkaen saakka. Maanomistajille lähetettiin tieto asiasta kirjeitse. Maanomistajilla oli mahdollisuus saada neuvoja kyselyn täyttämiseen Kälviän aluetoimistolla 22.9 ja 23.9 klo Asukas- ja maanomistajakyselyn tulokset on esitetty erillisliitteenä. Vastaajia oli yhteensä 214. Kysely sisälsi seuraavat osa-alueet: Taustakysymykset, Rakentaminen ja kulttuuriympäristö, Täydennysrakentaminen, Palvelut, työpaikat ja liikenne, Viheralueet ja hyvinvointi, Luonto ja maisema sekä Muut kysymykset. Kyselyyn vastanneet toivoivat maankäytön suunnittelun ottavan huomioon mm. alkutuotannon toimintaedellytysten turvaamisen, asumisen, kaupan ja yritystoiminnan tiiviin keskittämisen, lisärakentamisen tiloille ja haja-asutusalueiden kunnallistekniikan ja liikenneyhteyksien varmistamisen. Vastauksissa korostui useasti maanviljelyksen huomioiminen ja maaseutumaiseman säilyttäminen. Kuva 28. Asukaskyselyyn vastanneiden sijoittamia uuden rakentamisen kohteita.

48 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 44 (75) 5 YLEISKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT 5.1 Nykytilanne Kuva 29. Maankäytön nykytilannetta kuvaava kartta yleiskaavavärein ja merkinnöin.

49 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 45 (75) 5.2 Vyöhykejako ja rakennuspaineen analyysi Työneuvottelussa sovittiin, että ei tehdä vyöhyketarkastelua aluevertailuna. Mitoituksen suhteen ei edetty emätilamitoituksella tai edellytetty emätilamitoitusta. Edellytyksinä on esitetty mm. rakentamispainetarkastelua ja kulttuuriympäristön arvottamista. Asuinrakentamiselle osoitetaan vyöhykkeet, joiden uudisrakentaminen osoitetaan vyöhykekohtaisten periaatteiden mukaisesti. Vyöhykejaon laatimisen yhteydessä arvioidaan kylän maankäyttöön liittyviä muutostarpeita, mahdollisia ongelmia ja toisaalta kylän ympäristön muutosherkkyyttä. Vyöhykejaolla osoitetaan alueet, jotka säilytetään ensisijaisesti maa- ja metsätalouskäytössä, missä säilytetään yhtenäisiä luonnonalueita, taikka missä kehitetään matkailua tai virkistystä. Vyöhykejaolla osoitetaan maaseutuasumisen alueet ja perustuotannon vyöhykkeet. Kaavoituksella pyritään näin antamaan riittävän väljät toimintaedellytykset maa- ja metsätalouden kehittämiseen ja siihen liittyvään rakentamiseen. Vyöhyketarkastelu toimii lähtökohtana kaavan kokonaismitoituksen ja mitoitusperiaatteiden määrittelylle. Vyöhyketarkastelu auttaa mitoittamaan ja sijoittamaan uutta asutusta kylän omien palvelujen, kylämiljöön ja elinkeinojen kehittämistä tukevalla tavalla. Kälviän kirkonkylän lievealueen kyläasutuksen vaiheyleiskaavatyön pohjaksi on laadittu selvitys kyläalueen ominaispiirteistä, laajuudesta, jakautumisesta osa-alueisiin ja rakentamisen paineen merkittävyydestä. Kaava-alueella on tunnistettu vyöhykejaon perusteella 15 osa-aluetta. Osa-alueille on laadittu omat rakentamispaineen arviointia koskevat kohdekortit. Korteissa on selvitys osa-alueen ominaispiirteistä, kuinka kylä on rakentunut, kuinka rakennuspaikat ovat valikoituneet, rakennuspaineen jakautumisesta eri vuosikymmeninä sekä etäisyydestä palveluihin. Osa-alueiden vyöhykkeet on rajattu määrittelemällä uloimpien asuinrakennusten muodostama 100 metrin etäisyysvyöhyke. Näin kaikki osa-alueet on muodostettu pinta-alallisesti verrannolliseksi. Rakennuspainetarkastelun pohjalta tavoitteena oli rakennuspaikkaa viidellätoista esitetyllä kyläalueella (Kuva 30.). Rakennuspaineanalyysin (Taulukko 1.) ohella lähtökohtavaiheessa hahmoteltiin kyläalueiden alustavat aluemerkinnät as-1, as-2 ja as-3. Merkittävin myöhemmin prosessin aikana tehty muutos on ollut, että as-1 alueilla ei edellytetä suunnittelutarveratkaisua, vaan rakennuspaikat voidaan myöntää suoraan MRL 44 mukaisesti suoraan rakennusluvilla.

50 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 46 (75) 1. Asujamaa 2. Maunumäki 3. Riihimäki 4. Kouri 5. Lukkarimäki 6. Miekkoja 7. Nissinkylä 8. Mäkelä 9. Rytikangas 10. Hietala 11. Linnankangas 12. Porkola 13. Kleemola 14. Hanhimäki 15. Puukangas Kuva 30. Vyöhykejaon perusteella tunnistetut 15 osa-aluetta. Taulukko 1. Rakennuspaineen analyysi.

51 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 47 (75) as-1 Asutusalue, jolla on merkittävä rakennuspaine Merkinnällä on osoitettu ne asutusalueet, joilla: Asuinrakennustiheys on yli 0,7 rakennusta / hehtaari ja Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen 30 vuoden aikana ollut keskimäärin yli 0,5 kpl / vuosi tai Rakennuspaineselvityksen mukainen rakentamisen määrä on ollut viimeisen 15 vuoden aikana kasvava. Kaavan ohjausvaikutus: Uudet rakennuspaikat osoitetaan vaiheyleiskaavassa, joka ei kuitenkaan oikeuta suoriin rakennuslupiin. Rakentamista ohjataan rakennusjärjestyksellä ja suunnittelutarveratkaisuilla. Vaiheyleiskaava on ohjeena suunnittelutarveratkaisujen myöntämiselle. Suunnittelutarveratkaisun minimivaatimukset ovat: Rakennus sijoittuu "ohjeellinen rakennuspaikka" -merkinnän vaikutusalueelle. Rakennuspaikan koko on vähintään 5000 m2. Rakentamisen määrä on rakennusjärjestyksen mukainen. Jätevedenkäsittely hoidetaan ympäristöviranomaisen määräysten mukaisesti. Rakentamisen ympäristöön soveltuvuudelle (maisema / rakennustapa) tulee kiinnittää erityistä huomiota. as-2 Asutusalue, jolla on vähäinen rakennuspaine Merkinnällä on osoitettu ne asutusalueet, joilla: Asuinrakennustiheys on yli 0,5 rakennusta / hehtaari mutta Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen 30 vuoden aikana ollut keskimäärin alle 0,5 kpl / vuosi ja Rakennuspaineselvityksen mukainen rakentamisen määrä on ollut laskeva viimeisen 15 vuoden aikana. Kaavan ohjausvaikutus: Uudet rakennuspaikat osoitetaan vaiheyleiskaavassa, joka oikeuttaa suoriin rakennuslupiin. MRL 44 :n mukaan määrätään, että tämän vaiheyleiskaavan saatua lain voiman kaupunki voi myöntää suoraan rakennusluvat enintään kaksiasuntoiselle asuinrakennukselle kun: Rakennus sijoittuu "ohjeellinen rakennuspaikka" -merkinnän vaikutusalueelle. Rakennuspaikan koko on vähintään 4000 m 2. Rakentamisen määrä on rakennusjärjestyksen mukainen. Jätevedenkäsittely hoidetaan ympäristöviranomaisen määräysten mukaisesti. Suora rakennuslupa voidaan myöntää myös: Korkeintaan 100 kerrosalaneliön suuruiselle talousrakennukselle kun rakentamisen kokonaismäärä on rakennusjärjestyksen mukainen. Rakennusjärjestyksessä määritellyn kokonaisrakennusoikeuden rajoittamatta toimivan maatilan yhteyteen sijoittuvalle korkeintaan 400 kerrosalaneliön suuruiselle talousrakennukselle.

52 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 48 (75) as-3 Asutusalue, jolla ei ole rakennuspainetta Merkinnällä on osoitettu ne asutusalueet, joilla: Asuinrakennustiheys on alle 0,5 rakennusta / hehtaari ja Uusien asuinrakennusten määrä on viimeisen 15 vuoden aikana ollut keskimäärin alle 0,5 kpl / vuosi ja Rakennuspaineselvityksen mukainen rakentamisen määrä on ollut selvästi laskeva viimeisen 15 vuoden aikana. Kaavan ohjausvaikutus: Uudet rakennuspaikat osoitetaan vaiheyleiskaavassa, joka oikeuttaa suoriin rakennuslupiin. MRL 44 :n mukaan määrätään, että tämän vaiheyleiskaavan saatua lain voiman kaupunki voi myöntää suoraan rakennusluvat enintään kaksiasuntoiselle asuinrakennukselle kun: Rakennus sijoittuu "ohjeellinen rakennuspaikka" -merkinnän vaikutusalueelle. Rakennuspaikan koko on vähintään 2000 m2. Rakentamisen määrä on rakennusjärjestyksen mukainen. Jätevedenkäsittely hoidetaan ympäristöviranomaisen määräysten mukaisesti. Suora rakennuslupa voidaan myöntää myös: Korkeintaan 100 kerrosalaneliön suuruiselle talousrakennukselle kun rakentamisen kokonaismäärä on rakennusjärjestyksen mukainen. Rakennusjärjestyksessä määritellyn kokonaisrakennusoikeuden rajoittamatta toimivan maatilan yhteyteen sijoittuvalle korkeintaan 400 kerrosalaneliön suuruiselle talousrakennukselle. Asutusalueiden ulkopuolella ei ole suunnittelutarvetta. Asutusalue -merkintöjen ulkopuolisilla alueilla ei ole suunnittelutarvetta lukuun ottamatta ehdottomia EI -alueita, jotka ovat vaiheyleiskaavassa osoitettu: valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi tulva-alueeksi melu-alueeksi muinaismuistokohteiden tihentymä Asutusalueen ulkopuolisiin alueisiin kuuluu sellaisia maa- ja metsätalousalueita, joiden haja-asutuksen määrää ja sijaintia ei kaavassa määritellä, vaan mahdolliset luvat harkitaan tapauskohtaisesti. Vaikka kaavassa ei osoiteta näiden alueiden rakennuspaikkojen määrää tai kiinteistökohtaista sijaintia, rakentamista voidaan kuitenkin ohjata kaavamääräyksin. Asutuksen ulkopuolisille alueille voi sijoittaa asuinrakentamista niissä tapauksissa, joissa rakentaminen samaan tilaan kuuluville asutusalueiksi osoitetuille alueille ei ole mahdollista. Mahdollinen uusi asuinrakentaminen tulee sijoittaa maisemallisesti edulliseen paikkaan olemassa olevien rakennusten ja tiestön yhteyteen sekä mahdollisuuksien mukaan avointa maisemaa rajaavan puuston suojaan tai läheisyyteen.

53 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 49 (75) 5.3 Vaiheyleiskaavan vyöhykkeet Alustavat vyöhykkeet Syväjärvi ja Kumpula poistettiin, koska alueilla ei ole rakennuspaikkatoiveita eivätkä alueet tue kyläaluetta. Korpi säilyi, koska sille oli osoitettu asukaskyselyssä rakennuspaikkatoiveita. Vaiheosayleiskaavaluonnoksessa asutusaluevyöhykkeet on muokattu huomioiden maaperä-, topografia-, mikroilmasto-, maisema-, luonto- ja kulttuuriympäristötekijät sekä rakennuspaineanalyysi ja ilmitulleita rakennustoiveita. Päätavoitteena on ollut, että osoitetut asutusvyöhykkeet tukevat eheän kyläkokonaisuuden syntymistä. Uuden rakentamisen sijoittamisen tavoitteena on osoittaa paikat parhaiten rakentamiseen soveltuville alueille ja vastata todelliseen tonttikysyntään ja tarpeeseen. Vyöhykkeiden ulkopuolelle on jätetty melulle alttiit alueet. Vyöhykettä ei osoitettu arvokkaiden luontokohteiden alueille. Vyöhykkeiden sijoittelussa on pyritty välttämään viljelyskäytössä olevia viljelysalueita ja maisemallisesti arvokkaita avoimia peltoalueita. Ranta-alueet on pääosin jätetty asutusvyöhykkeiden ulkopuolelle. Rantaalueilla rakentamista ohjataan MRL 72 :n mukaisin periaattein. Kuva 31. Vaiheyleiskaavan vyöhykejakokartta

54 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 50 (75) 5.4 Vaikutusten arviointi; Alueiden pisteytys kokonaisarviointina Asutusvyöhykkeitä vertailtiin toisiinsa asuinalueiden vertailutaulukon avulla. Vertailutaulukko on kaavaselostuksen liitteenä. Asuinalue sai 0-3 pistettä/vertailukohde. Vertailun kokonaispistemäärä oli 48 pistettä ja minimi 0 pistettä. Asuinalueiden vertailussa saatiin pisteytettyä eri alueet arvojärjestykseen. Korkein pistemäärä oli 35 pistettä (Linnankangas) ja alin 23 Pistettä (Hanhimäki ja Kouri). Kriteereinä oli mm. alueen etäisyys kuntakeskukseen ja kouluihin (palveluihin), ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen turvallisuus, yhdyskuntatekniikan valmiudet, maisemalliset olosuhteet, olemassa olevan taajamarakenteen tiivistävä vaikutus, rakennettavuus, virkistysalueiden läheisyys ja rakennusperinnön säilyttäminen. Lisäksi pisteytettiin mm. suhde luonnonsuojelullisesti arvokkaisiin alueisiin, rannan läheisyys sekä vaikutukset elinkeinojen harjoittamiseen. Esimerkki käytetystä pisteytyksestä; Etäisyys kouluista: Vaatii koulukuljetuksen = 0 pistettä Sijaitsee alle 2,5 1,5 km perusasteen kouluista, mutta alueelle ei ole kevyen liikenteen väylää = 1 piste Sijaitsee alle 2,5 1,5 km perusasteen kouluista, alueelle on kevyen liikenteen väylä = 2 pistettä Sijaitsee taajama-alueella enintään 1,5 km vyöhykkeellä perusasteen ja lukion kouluista = 3 pistettä Eniten vaikutusarviointipisteitä saivat Linnankangas (35 pistettä), Rytikangas (34), Hietala (33), Nissinkylä (31) sekä Porkola-Kykyri (30). Edellä mainittujen kyläalueiden täydennysrakentaminen on hyvin perusteltavissa pisteytyksen perusteella. Samoin Asujamaa (29), Riihimäki (28) ja Lukkarinmäki (28), Mäkelä (26) saivat kohtuullisen hyvät pisteet. Vähiten pisteitä saivat Kleemola (24) ja Kouri (23), Hanhimäki (23) ja Puukangas (24) lähinnä syystä, että näiden kyläalueiden etäisyys kasvaa taajamasta ja näin edelleen samalla kasvavat etäisyyden kerrannaisvaikutukset mitattaviin muuttujiin nähden. Silti parhaimman ja heikoimman alueen vaihteluväli oli vain 12 pistettä. Siten kaikkien nimettyjen kyläalueiden täydennysrakentaminen ja kyläalueiden osoittaminen rakentamiseen on perusteltua. Vain Miekkojaa ei pisteytetty, koska alue sijaitsee rautatiemelun alueella. Alustavat vyöhykkeet tarkistettiin ja lopuksi 15 aluetta merkittiin vaiheyleiskaavaluonnokseen. Vaikutusten arviointitaulukko on liitteenä. 5.5 Maankäytön kokonaisrakenne ja mitoitusperiaatteet Uuden rakentamisen mitoitusta ja sijoitusta varten suunnittelualue on tarpeen jakaa mitoitusperusteiltaan erilaisiin vyöhykkeisiin. Mitoitusvyöhykkeiden ajatuksena on, että edullisille alueille sijoitettaisiin enemmän rakennuspaikkoja kuin muille alueille. Vyöhykkeitä voidaan hyödyntää myös rakennuslupiin (MRL 44 ) oikeuttavan alueen määrittelyssä.

55 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 51 (75) Vyöhyketarkastelun ja rakennuspainetarkastelun pohjalta on todettu että kaava-alueella ei ole tarvetta määrittää osa-alueille erillisiä mitoitusvyöhykkeitä. Tämä päätös pohjautuu mm. siihen että vyöhyketarkastelussa on otettu hyvin tarkasti huomioon yhdyskuntarakenne, palvelujen saatavuus, olemassa oleva infrastruktuuri, rakentamiskelpoisuus, maisema ja luonnonolosuhteet sekä mahdollinen muiden maankäyttömuotojen ensisijaisuus. Laajat yhtenäiset avoimet peltoalueet on osoitettu rakentamisen ulkopuolelle. Kaavan kokonaismitoituksessa on otettu huomioon kunnan väestöennusteet, kuntarakenne ja kylän oma asutusrakenne. Kylän uusien rakennuspaikkojen määrän mitoituksessa lähtökohtana on ollut tieto toteutuneesta kylän asukasluvusta ja arvio kylän halutusta kehityksestä. Mitoituksen taustaksi on asukaskyselyllä kartoitettu kylän maanomistajien tarvetta rakennuspaikoista omaan käyttöön ja halukkuutta rakennuspaikkojen myyntiin. Mitoituksen tärkeänä pohjana on myös arvio kylään suuntautuvasta rakennuspaineesta. Rakennuspainetarkastelun pohjalta kylä on voitu jakaa alueisiin joilla on merkittävää rakennuspainetta, jolla on vähäinen rakennuspaine ja alueisiin joilla ei ole rakennuspainetta. Osa-alueilla, joihin ei suuntaudu merkittävää rakennuspainetta, rakentamisen kysynnän ja asukaslukuennusteen lisäksi mitoituksen lähtökohtina voidaan pitää myös ympäristöön soveltuvaa täydennysrakentamisen määrää sekä eri maanomistajien halukkuutta myydä rakennuspaikkoja. Vaikka mitoitus ylittäisi todellisen kysynnän, riskiä haitallisesta yhdyskuntakehityksestä tai haitasta kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle ei ole, koska kasvun potentiaali puuttuu. Tärkeää on, että kaava osittain tai kokonaan toteutuessaan on luonteeltaan olemassa olevaa rakentamista ja kylämiljöötä täydentävää ja että paikat jakautuvat tasapuolisella tavalla eri maanomistajien kesken. Osa-alueilla, joihin suuntautuu merkittävää rakentamisen painetta, tilanne on lähtökohdiltaan toinen. Tonttien kysyntä ja niistä saatava hinta luovat edellytykset kaavan nopeaan toteutumiseen. Tontteja voidaan hyödyntää joko myymällä tai pitämällä niitä arvonsa säilyttävänä sijoituksena. Rakentamisen painealueilla mitoituksen lähtökohtana korostuvatkin yhdyskuntarakenteen eheys, kunnan tavoitteet alueen asukasluvun kehitykselle sekä uuden asuinrakentamisen mahdolliset haitat alueen vastaiselle kaavoitukselle. MRL 44 :n mukaista suoraa rakennuslupaa ei näillä alueilla voida soveltaa. Jo tehtyyn vaikutusten arviointiin ja mitoitustarkasteluun perustuen ei suunnittelutarveratkaisualueita ole osoitettu. Kokkolan maa- ja asuntopoliittisessa ohjelmassa on arvioitu että vuosina % koko Kokkolan asuintuotannosta kohdistuu Kälviän alueelle eli keskimäärin 20 asuinrakennusta per vuosi. Kun suhteutetaan maa- ja asuntopoliittisessa ohjelmassa Kälviälle osoitettu rakentamisen määrä (17 %) koko Kälviän alueelle vuosina toteutuneeseen rakennusmäärään saadaan Kälviän kirkonkylän lievealueen kyläasutuksen vaiheyleiskaava-alueelle vuosille seuraavat rakentamismäärät: 2016 / 5 kpl, 2017 / 4,6 kpl, 2018 / 4,6 kpl, 2019 / 4,4 kpl, 2020 / 4,4 kpl.

56 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 52 (75) Kun analysoidaan toteutuneiden asuinrakennusten sijoittumista Kälviän alueelle voidaan todeta että vuosina on Kälviän kirkonkylän lievealueen kyläasutuksen vaiheyleiskaava-alueelle toteutunut keskimäärin 6 asuinrakennusta per vuosi. Rakennuspainetarkastelun ja maa- ja asuntopoliittisen ohjelman omakotitalojen toteutumisanalyysin pohjalta on todettu Kälviän kirkonkylän lievealueen kyläasutuksen vaiheyleiskaavan kokonaismitoitustarpeeksi noin asuinrakennusta. Kaavan tarkisteluajanjakso on , joka tarkoittaa keskimäärin 6-8 rakennuspaikan toteutumista per vuosi. 6 VAIHEYLEISKAAVA in sijoittuva suunnittelualue käsittää Kälviän kirkonkylän lievealueen. Alue on pinta-alaltaan noin 5705 hehtaaria. Vaiheyleiskaavan suunnittelun tavoitevuosi on Oikeusvaikutteisella vaiheyleiskaavalla määritellään Kälviän kirkonkylän lievealueelle tehtävien suunnittelutarveratkaisujen perusteet sekä yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena.

57 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 53 (75) Kuva 32. Vaiheyleiskaavaehdotus. Laadittavan vaiheyleiskaavan ohjaustavoitteen mukaisesti on suunnittelutyössä ensisijaisesti tarkasteltu uuden asumisen sijoittamista vaiheyleiskaava-alueelle. Vaiheyleiskaavassa on osoitettu 15 erillistä asutusaluetta (as), niiden vyöhyketyyppi (1-3) ja uusien rakennuspaikkojen enimmäismäärä. Alla on esitetty uusien rakennuspaikkojen sallittu kokonaismäärä osaalueittain.

58 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 54 (75) Asutusalue vyöhyke-tyyppi uusien rakennuspaikkojen sallittu kokonaismäärä Vaiheyleiskaavan pohjoispuoli Puukangas as-3 3 Asujamaa as-3 5 Maunumäki as-2 6 Kouri as-3 14 Lukkarinmäki as-2 9 Riihimäki as-2 9 Pohjoispuoli yhteensä 46 Vaiheyleiskaavan eteläpuoli Nissinkylä as-2 8 Mäkelä as-2 6 Porkola pohj. as-1 4 Porkola etelä as-1 8 Linnankangas as-1 20 Hietala as-2 10 Rytikangas as-3 9 Kleemola as-2 11 Korpi as-3 4 Hanhimäki as-3 6 Eteläpuoli yhteensä 86 Kaikki alueet yhteensä 132 Vaiheyleiskaavan saatua lainvoiman, kaupunki voi myöntää suoraan rakennusluvat MRL 44 :n mukaan enintään kaksiasuntoiselle asuinrakennukselle kaavassa esitetyille asutusalueille ylittämättä uusien asuinrakennusten sallittua kokonaismäärää alueella. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Rakennusluvan myöntämisen edellytykset on määritelty jokaiselle vyöhyketyypille erikseen. Uusien rakennuspaikkojen sallittu kokonaismäärä on yhteensä 132. Uusia ohjeellisia rakennuspaikkoja on osoitettu kaavakartassa asutusalueittain. Merkintä on ohjeellinen, joten rakennuslupia voidaan myöntää niistä poikkeaville paikoille ylittämättä asutusalueen sallittua kokonaismäärää. Ohjeelliset rakennuspaikat on pyritty osoittamaan maastossa hyviksi katsottuihin rakennuspaikkoihin ja myös rakennuspaikkatoiveita huomioiden. Aluevaruksena on osoitettu: - Loma-asuntoalueet (RA) - Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) - Maatalousalueet (MT) - Maisemallisesti arvokkaita peltoalueita (MA)

59 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 55 (75) - Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU, nykyisen ulkoilureitin aluetta) ja - Vesialuetta (W). (Kohde- eli) Symbolimerkinnällä on osoitettu: - Julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY) - Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY) Maatilan talouskeskukset on osoitettu omalla merkinnällä periaatteella vähimmäisetäisyys 100 m karjasuojasta. Tiestö, rautatie, voimalinjat (110 ja 400 kv) ja siirtoviemäri on merkitty kaavaan nykyisten verkostojen mukaisesti. Vuonna 2015 tehdyn inventoinnin perusteella on kaavassa osoitettu: - Paikallisesti merkittävä maisemallisesti arvokas alue - Paikallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen tielinja - Kyläkuvallisesti arvokkaat alueet - Paikallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet Maakunnallisesti merkittävä maisemallisesti arvokas alue on merkitty kaavaan. Muinaisjäännöskohteet on merkitty kaavaan vuonna 2015 laadittuun arkeologiseen inventointiin viitaten. Kälviänjoen ja Vähäjoen ranta-alueet on merkitty kaavaan. Rantavyöhyke on osoitettu metrin leveänä. Melualue on merkitty kaavaan laaditun meluselvityksen perusteella. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet (luo-1, metsälain 10 :n mukaiset kohteet) on merkitty kaavaan laaditun luontoselvityksen perusteella.

60 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 56 (75) 6.1 Vaiheyleiskaavamerkinnät, asutusalueet

61 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 57 (75)

62 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 58 (75) 6.2 Vaiheyleiskaavamerkinnät, aluevaraukset

63 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 59 (75) 6.3 Vaiheyleiskaavamerkinnät, väylät 6.4 Vaiheyleiskaavamerkinnät, muut alueet

64 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 60 (75) 6.5 Vaiheyleiskaavan merkinnät, johdot 6.6 Vaiheyleiskaavan kohdemerkinnät

65 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 61 (75) 6.7 Vaiheyleiskaavan yleiset määräykset Alueen rakentamisessa tulee huomioida rakentamisen vaikutus avoimeen viljelysmaisemaan. Rakennukset tulee sijoittaa rakennuspaikalle niin, että ne muodostavat useamman rakennuksen pihapiirin. Vesivahingoille alttiiden rakennusosien tulee olla vähintään 1 m ylimmän, kerran 100 vuodessa esiintyvän tulvavedenkorkeuden yläpuolella. Tarvittaessa rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää ELY -keskuksen lausunto. Uuden asuinrakentamisen sijoittelussa tulee huomioida alueella toimivat maatilat ja niiden toimintaedellytykset. Tarvittava suojaetäisyys karjasuojan ja maatilan talouskeskukseen kuulumattoman asuinrakennuksen välillä huomioidaan vähintään karjatilan toiminnalle myönnetyn voimassa tai vireillä olevan ympäristöluvan mukaisesti. MRL 127 :n nojalla määrätään, että kaava-alueella olevia ennen vuotta 1970 rakennettuja rakennuksia ei saa purkaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen myöntämää purkamislupaa. Luvasta on myös pyydettävä museoviranomaisen lausunto, jos purkaminen saattaa merkitä rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä. Lupa on myös tarpeen kun purkamista haetaan uudisrakentamisen yhteydessä. Purkamisluvan edellytyksistä säädetään MRL 139 :ssä.

66 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 62 (75) 7 KAAVAN VAIKUTUKSET 7.1 Yleistä Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tulee selvittää kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja -asetuksen (MRA) edellyttämällä tavalla. MRA 1 :n perusteella selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan, ilmastoon 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. MRL:n 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan katsoa olevan olennaisia vaikutuksia. Yleiskaavan selostuksessa esitetään kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin sekä muut kaavan merkittävät vaikutukset (MRA 17 ). Laaditut taustaselvitykset ovat olleet suunnittelun lähtötietoina. Arvioinnissa tutkitaan nykytilanteeseen aiheutuvia muutoksia silloin, kun vaiheosayleiskaava on toteutunut kokonaan. Vaikutusarvioinnit on tehty asiantuntija-arvioina. Ympäristövaikutusten arvioinnissa käsitellään myös periaatteellisella tasolla mahdollisten haitallisten vaikutusten estämistä tai lieventämistä.

67 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 63 (75) 7.2 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Maankäyttö ja rakennuslain 24 mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät osaltaan maakuntakaavan kautta. Valtioneuvoston antamien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti on tarkasteltu osayleiskaavaratkaisun vaikutuksia seuraavasti: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Yleiskaavaratkaisussa huomioitu Toimiva aluerakenne Yleistavoite: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoite: Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskunta-rakennetta hyödyntäen. Erityistavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta Kälviän lievealue tulee olemaan harvasti rakennettu maaseutumainen ympäristö myös vaiheyleiskaavan mahdollistaman uudisrakentamisen toteuttamisen jälkeen. Vaikutukset alue-rakenteeseen ovat vähäisiä. Vaiheyleiskaavan pohjana on ollut nykyinen kylärakenne. Kaavaratkaisulla pyritään vahvistamaan olemassa olevia kyläalueita. Uusi lisärakentaminen on osoitettu pääosin kylärakenteeseen sekä nykyisen tieverkoston yhteyteen. Kaavaratkaisulla hyödynnetään alueen olemassa olevia rakenteita. Uusien rakennuspaikkojen sijainti perustuu alueen omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Kaavassa osoitetut asutusalueet ja uudet ohjeelliset rakennuspaikat sijoittuvat nykyisten kylärakenteen yhteyteen ja tukevat olemassa olevaa kyläasutusta. Uudisrakennuspaikkojen sijoitusperiaatteella on pyritty korostamaan etenkin alueiden luonnonmaantieteellisiä piirteitä, sekä alueellisia ominaispiirteitä. Alueen maatalouselinkeinon toimintaedellytyksiä huomioidaan kaavassa. Kaavaratkaisu tukee maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria.

68 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 64 (75) sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Erityistavoitteet: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Erityistavoitteet: Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet. Vaiheyleiskaavan pohjana on kaupungin laatima väestökehitysarvio ja rakennuspaineanalyysi. Vaiheyleiskaavan suunnittelualue tukeutuu Kälviän ja Kokkolan keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Kaava-alueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) eikä valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Muinaisjäännöskohteet on huomioitu merkitsemällä kohteet kaavaan. Maakunnallisesti merkittävä maisemallisesti arvokas alue on huomioitu merkitsemällä alue kaavaan. Kaava-alueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai Natura verkostoon kuuluvia alueita, joihin vaikutuksia voisi kohdistua. Luontovaikutusten arviointi perustuu vuonna 2015 laadittuun luontoselvitykseen. (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ) Maatalousalueita ja peltoalueita on huomioitu kaavassa aluevarauksilla. Olemassa oleva valtakunnallisesti merkittävä rata ja maantiet huomioidaan kaavassa. Maakuntakaavassa merkityt yhteysverkostot on huomioitu. Kaavaratkaisun vaikutukset yhteysverkostoihin ja energiahuoltoon ovat vähäisiä.

69 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 65 (75) 7.3 Kaavan suhde maakuntakaavaan Kokkola kuuluu Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan alueeseen. Kaava on laadittu siten, että suunnitteluratkaisut tukevat ja tarkentavat maakuntakaavassa esitettyjä suunnitteluperiaatteita alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän mukaisesti. 7.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaiheyleiskaava mahdollistaa rakennusluvan myöntäminen suoraan yleiskaavan perusteella enintään 132 uudelle rakennuspaikalle 15 kaavaan merkitylle erillisille asutusalueille. Mitoitus perustuu rakennuspaineanalyysiin. Kälviän lievealue tulee olemaan harvasti rakennettu maaseutumainen ympäristö myös vaiheyleiskaavan mahdollistaman uudisrakentamisen toteuttamisen jälkeen. Lisärakentaminen lisää etenkin kyläalueiden vetovoimaa ja elinkelpoisuutta. 7.5 Vaikutukset maisemaan, muinaismuistoihin, historiallisiin kylänpaikkoihin, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön Asutusalueiden ja uudisrakennuspaikkojen sijainnit ja maankäytön ohjaaminen perustuvat paikalliseen maisemarakenteeseen ja perinteiseen maaseutumaisemaan. Ohjeellisia rakennuspaikkoja sijoittuu suljettuun metsämaisemaan, metsäisille reunavyöhykkeille sekä nykyisen kylärakenteen yhteyteen. Uudisrakennuspaikkojen sijoitusperiaatteella on pyritty korostamaan etenkin alueiden luonnonmaantieteellisiä piirteitä, sekä alueellisia ominaispiirteitä. Kulttuuriperintöä on huomioitu merkitsemällä inventoidut rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet kaavaan. Paikallisesti arvokkaat alueet ja kohteet sekä kyläkuvallisesti arvokkaat alueet ja kulttuurihistoriallinen tielinja on merkitty vaiheyleiskaavakarttaan vuonna 2015 tehdyn inventoinnin mukaisesti. Alueet ja kohteet on merkitty kaavaan seuraavasti: - Maakunnallisesti merkittävä maisemallisesti arvokas alue (ma-1). Arvojen säilyttämistä varmistetaan määräyksellä: Ympäristö alueella tulee säilyttää siten, ettei sen ympäristökuvallinen tai suojeluarvo oleellisesti muutu. Toimenpiteet alueella edellyttävät MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa. - Muinaisjäännös (sm-nro) (kohteen numero viittaa vaiheyleiskaavaa varten vuonna 2015 laadittuun arkeologisen inventoinnin kohdeluetteloon.) Suojelu perustuu Muinaismuistolakiin (295/1963). Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kaavamääräyksen mukaan: Aluetta

70 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 66 (75) koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. - HISTORIALLINEN KYLÄALUE ja 15 kohtainen luettelo. Numero viittaa inventointiraporttiin. Kohteet ovat maastoinventoinnissa todettuja historiallisia kylänpaikkoja. Kohteita ei ole erikseen osoitettu tai eroteltu kaavakartalla koska nämä historialliset kyläalueet ovat käytännössä nykyisin asuttuja pihapiirejä ja osa vielä toimivia maatiloja. Tavoitteena on, että maaseutuelinkeinotoiminnan kehittäminen jatkuu. Mahdollinen s suojelumerkintä (s), asettaisi pääasiallisen maankäytöllisen kohteen pääkäyttötarkoituksen suojelun - ei kehittämiseen tai tässä tapauksessa maaseudun kulttuuriympäristön elävänä säilyttämiseen eli sen, että nämä historialliset talonpaikat pysyvät edelleenkin asuttuina. Kun kaikki esitetyt historialliset kyläalueet ovat käytännössä nykyisinkin asuttuja, tulee em. kohteita tarkastella ennen kaikkea Maankäyttö- ja rakennuslain ohjausvaikutuksen kautta, toki ottaen huomioon mitä Muinaismuistolaissa on sanottu. Kohteet on merkitty rakennettuna kulttuuriympäristönä vaiheyleiskaavaan asianmukaisin kohde- ja aluemerkinnöin esim. paikallisesti arvokkaiden kohteiden osalta pidetyn arvokeskustelun, maakuntakaavan kulttuuriympäristöä koskevan ohjausvaikutuksen sekä VAT:ien mukaisesti. Nämä historialliset kyläalueet ovat arkeologisia kulttuuriperintökohteita: Näillä alueilla on voimassa Muinaismuistolain mukaisesti ehdoton kajoamis- tai tuhoamiskielto. Alueella sijaitsevien historiallisten asuinrakenteiden ja kerrostumien poistaminen on sallittua vain erityisestä syystä ja riittävän arkeologisen dokumentoinnin jälkeen. Aluetta koskevista suunnitelmista on kuultava museoviranomaisia. - Tunnettujen muinaisjäännösten kohdalle ei ole osoitettu rakentamista. 25 Saari 26 Maunumäki 1 27 Maunumäki 2 28 Syväjärvi 31 Riihimäki 38 Kourijärvi 39 Ala-Koskela 40 Kuutti 80 Sahakoski 1 81 Sahakoski 2 87 Nurila 88 Niemelä 1 89 Niemelä 2 90 Porkola 95 Korpijärvi

71 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 67 (75) Kohteet 30 (Asuja) ja 43 (Lampikangas) historiallisia kyläkohteita. Kohteissa ei sijaitse nykyään kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennusperintö kohteita. Alueelta voi löytyä historiallisia löydöksiä. - Paikallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen tielinja (sininen palloviiva). Arvojen säilyttämistä varmistetaan määräyksellä: Tien historiallinen linjaus ja luonne tulee säilyttää havaittavissa ja paikallaan. - Kyläkuvallisesti arvokas alue (sk). Arvojen säilyttämistä varmistetaan määräyksillä: Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät sen ympäristökuvallista tai suojeluarvoa. Ympäristö alueella tulee säilyttää siten, ettei sen luonne oleellisesti muutu. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennuskohteet tulee pyrkiä kunnostamaan ja ylläpitämään alkuperää kunnioittaen.

72 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 68 (75) Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksien muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. - Paikallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde. Kohde on merkitty kaavakarttaan vuoden 2016 inventoinnin mukaisesti. Arvojen säilyttämistä varmistetaan määräyksillä: Kohteen rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksien muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Ympäristö alueella tulee säilyttää siten, ettei sen ympäristökuvallinen tai suojeluarvo oleellisesti muutu. Rakennuskohteet tulee pyrkiä kunnostamaan ja ylläpitämään alkuperää kunnioittaen. Kohteessa olevia rakennuksia ei saa purkaa ilman MRL 127 :ssä tarkoitettua lupaa. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden ulkoasua muuttavista toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Maisema-arvoja huomioidaan merkitsemällä maisemallisesti arvokkaat peltoalueet kaavaan (MA). Määräys: Alue on tarkoitettu pääasiallisesti maatalouskäyttöön. Alueen maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Alueeseen sisältyvät peltojen keskellä sijaitsevat metsäsaarekkeet. Alue tulee pitää avoimena peltoalueena. Alueelle saa rakentaa ainoastaan maataloutta palvelevia varasto- ja tuotantorakennuksia, joiden tulee maisemallisesti tukeutua alueella oleviin puustosaarekkeisiin tai jokivarsipuustoon. Kaava-alueella sijaitsee Kälviän kotiseutumuseo sekä Jokikylän Kyläyhdistys Ry:n Jokikylätalo (entinen koulurakennus). Molemmat rakennukset on merkitty kaavakarttaan julkisten palvelujen ja hallinnon alueen merkinnällä PY, julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Perinteistä rakentamistyyliä ja kulttuurimaisema-arvoja huomioidaan yleisellä määräyksellä: Alueen rakentamisessa tulee huomioida rakentamisen vaikutus avoimeen viljelysmaisemaan. Rakennukset tulee sijoittaa rakennuspaikalle niin, että ne muodostavat useamman rakennuksen pihapiirin. 7.6 Vaikutukset luontoon Vaikutusarviointi perustuu vuonna 2015 laadittuun luontoselvitykseen. ( ). Täydentävänä selvityksenä on syyskuussa 2016 laadittu liito-oravan elinympäristöpotentiaalin maastoinventointi kyläalueille, joihin on osoitettu rakennuspaikkoja kaavassa. Kaava-alueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai Natura verkostoon kuuluvia alueita, joihin vaikutuksia voisi kohdistua.

73 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 69 (75) Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee lähin Natura-alue, Honkisuo, joka kuuluu Vähäjärven lehto ja Ruotsalon letot Natura-alueeseen (FI ). Kaavassa ei ole osoitettu sellaisia toimia tai rakentamisalueita, jotka muuttaisivat Natura-alueen suojeluperusteena olevia luontotyyppejä tai vaikuttaisivat alueen tyypillisen lajiston elinympäristöihin niitä heikentävästi. Ruotsalon lettoalueen hydrologiset olosuhteet eivät kaavan vuoksi muutu. Selvitysalueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia arvokkaita luontotyyppejä eikä vesilain 2 luvun 11 :n mukaisia luonnontilaisia pienvesiä. Kaava-alueelta tai sen välittömästä lähiympäristössä ei ollut aikaisempaa tietoa uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit -tietokannan mukaan (Keski-Pohjanmaan ELY-keskus, 2014). Alueen kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa ei havaittu uhanalaista (CR, EN, VU), silmälläpidettävää (NT) tai alueellisesti uhanalaista (RT) kasvilajistoa. Rauhoitettua, erityisesti suojeltavaa (LsL. 47 ) tai luontodirektiivin (liite II ja liite IV b) mukaista kasvilajistoa ei myöskään paikannettu selvitysten yhteydessä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet eli metsälain 10 :n määrittelemät kohteet, on merkitty kaavaan merkinnällä luo-1. Kohteiden ja kaavassa esitetyn rakentamisen väliset etäisyydet ovat kohtalaisia, joten luontokohteiden ominaispiirteet eivät kaavan vuoksi ole muutosuhan alla. Suunnittelualueen virtavesistä huomattavin on alueen halki virtaava Kälviänjoki sekä siihen liittyvä Vähäjoki. Kälviänjoen ja Vähäjoen rantaalueet on merkitty kaavaan merkinnällä ra, joten aluetta koskee maankäyttö- ja rakennuslain 72 mukainen suunnittelutarve. Kälviän lievealue tulee olemaan harvasti rakennettu maaseutumainen ympäristö myös vaiheyleiskaavan mahdollistaman uudisrakentamisen toteuttamisen jälkeen. Tavanomaiseen talousmetsien luonnonympäristöön ja virtavesiin kohdistuvat vaikutukset ovat pääsääntöisesti paikallisia ja uudisrakentamiseen liittyviä. Direktiivilajiston osalta alueen potentiaalia tarkasteltiin liito-oravan elinympäristön kannalta. Kokkolan seudulla liito-oravakanta on ajoittain kohtalainen ja lajin levinneisyys rajoittuu pohjoisessa vasta Oulun seudulla. Kälviän kylien alueella esiintyy louhikkoisia talousmetsiä, joissa liito-orava todennäköisesti liikkuu. Inventoiduilta lisärakentamisalueilta ei paikannettu lisääntymis- ja levähdysalueeksi soveltuvaa, kolopuita/pönttöjä tai risupesiä sisältävää ja puustoltaan monimuotoista metsäkuviota, jossa olisi viitteitä lajista. Lajin todettiin liikkuneen Kourin ja Lukkarin kyläalueiden kuusimetsissä, mutta jätösten perusteella kyseessä on läpiliikkumista laajemmalla reviirillä. Kaavassa osoitetut lisärakentamisalueet eivät uhkaa liito-oravan levinneisyyttä tai esiintymistä Kälviän keskustaajaman lievealueilla.

74 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 70 (75) 7.7 Vaikutukset liikenteeseen Tiestö on merkitty kaavaan nykyisen tieverkoston mukaisesti. Vaiheyleiskaavassa ei esitetä uusia teitä. Vaiheyleiskaavassa merkityt asuinalueet perustuvat yksityistieverkkoon, jotka puolestaan liittyvät valtakunnalliseen tieverkkoon. Uusia asuinalueita ja ohjeellisia rakennuspaikkoja on merkitty olemassa olevaan kyläasutuksen yhteyteen. Näin ollen ei ole uuden tiestön tarvetta. Kälviän lievealue tulee olemaan harvasti rakennettu maaseutumainen ympäristö myös vaiheyleiskaavan mahdollistaman uudisrakentamisen toteuttamisen jälkeen ja uudet rakennuspaikat sijoittuvat hajautetusti. Näin ollen ei ole merkittäviä vaikutuksia liikennemäärään eikä liikenneturvallisuutteen. Kevyen liikenteen reittiä ei käytännössä ole vaiheyleiskaavan suunnittelualueella. 7.8 Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen Uusia asuinalueita ja ohjeellisia rakennuspaikkoja on merkitty olemassa olevan kyläasutuksen yhteyteen. Näin ollen liittäminen sähköverkostoon ja muuhun infraan on helpompaa ja verkostojen laajentamistarve on pieni. Olemassa oleva siirtoviemärilinja on merkitty kaavaan. Olemassa oleva jätevedenpuhdistamon alue huomioidaan merkitsemällä kaavaan merkinnällä ET, Yhdyskuntateknisen huollon alue. Yleiskaava-alueella on Fingridin uusi kv voimajohto Hirvisuo Kalajoki / Hirvisuo Houraatinkangas. Voimajohtohankkeen toteutus on käynnissä. Sähkönjakelu on huomioitu merkitsemällä olemassa olevat voimalinjat kaavaan. Maanomistajan oikeuksia rajoitetaan siten, että maanomistaja ei ilman voimajohdon omistajan lupaa saa pystyttää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita voimajohdon rakennusrajoitusalueelle. Voimajohtoaukealle voidaan istuttaa ainoastaan puita tai viherkasveja, joiden luontainen kasvukorkeus ei ylitä 4 metriä. Myös reunavyöhykkeillä puuston kasvua rajoitetaan. Maanomistaja ei myöskään saa harjoittaa johtoalueella sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa johdon käytölle tai kunnossa pysymiselle. Rakennusrajoitusalue koskee maanpäällisiä ja maanalaisia rakennuksia.

75 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 71 (75) Kuva kv voimajohdon poikkileikkaus yleiskaava-alueella. 7.9 Taloudelliset vaikutukset Vaiheyleiskaavan mahdollistamien uusien rakennuspaikkojen taloudellinen merkitys on huomattava erityisesti yksityisille maanomistajille. Kaupungintalouden kannalta tärkeimmäksi taloudelliseksi positiiviseksi vaikutukseksi voidaan arvioida olevan mahdollisen kasvavan väestömäärän ja uusien asuntojen myötä lisääntyvät verotulot. Mahdollisen infrastruktuurin laajeneminen (sähkö, viemäröinti, tiestö, väylästö, koululaiskyyditykset) edellyttää inventointeja Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä terveyteen Kaavalla ei pääsääntöisesti katsota olevan haitallisia vaikutuksia asukkaiden elinympäristön tilaan tai olosuhteisiin. Rakennuspaikkojen lisääntyessä kylärakenne tiivistyy jonkun verran. Uudisrakentamisen määrä verrattuna olemassa olevaan rakennuskantaan on vähäinen. Maisemalliset vaikutukset kohdistuvat pääasiassa tavanomaisiin metsätalousalueisiin ja olemassa olevan rakennuskannan tuntumassa oleviin aukkoihin, jolloin aluerakenne tiivistyy tiestön varressa. Nykyiset virkistysmahdollisuudet säilyvät. Virkistysreittiä ei käytännössä ole vaiheyleiskaavan suunnittelualueella lukuun ottamatta kaavaan merkitty olemassa oleva ulkoilureitti Rytikankaan alueella, aluevaraus MU.

76 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 72 (75) Toinen kaava-alueen pohjoispuolella toimivista kahdesta kiviaineslouhimosta (Hopiokallio) vaikuttaa rajoittavasti vaiheyleiskaavan suunnittelualueeseen siten, että asutusta ei voida sijoittaa louhimon suojavyöhykkeelle, 500 metriä kiinteistörajalta. Kyseinen vaiheyleiskaavan osa, johon suojavyöhyke ulottuu, on osittain myös liikennemelun vaikutusaluetta (Vt 8) ja maaperältään sopimatonta rakentamiselle. Vaiheyleiskaavassa ei osoiteta uusia rakennuspaikkoja alueelle. Maatalous Maatilojen toimintaedellytyksiä edistetään yleisellä määräyksellä: Uuden asuinrakentamisen sijoittelussa tulee huomioida alueella toimivat maatilat ja niiden toimintaedellytykset. Tarvittava suojaetäisyys karjasuojan ja maatilan talouskeskukseen kuulumattoman asuinrakennuksen välillä huomioidaan vähintään karjatilan toiminnalle myönnetyn voimassa tai vireillä olevan ympäristöluvan mukaisesti. Suoja-alue, vähimmäisetäisyys 100 tai 200 m karjasuojasta, on merkitty kaavakarttaan ja annettu seuraava määräys: Etäisyys tulee tarkistaa todellisen tilanteen mukaiseksi sijoitettaessa asuinrakentamista tai muuta mahdollisesti häiriintyvää toimintaa maatilan talouskeskuksen läheisyyteen. Maatilojen toimintaedellytyksiä huomioidaan merkitsemällä maatalousaluetta kaavaan aluevarauksena (M, MT, MA). Turkistarha Etelässä, vaiheyleiskaava-alueen ulkopuolella oleva iso turkistarha huomioidaan kaavassa osoittamalla 400 metrin suojavyöhyke kaavakarttaan. Uusia ohjeellisia rakennuspaikkoja ei esitetä suojavyöhyke-alueelle. Pienyritykset Sekä Passojantien että Kälviäntien varrella sijaitsee puualan pienyritykset. Lisäksi Kälviän kirkonkylän pohjoispuolella jätevedenpuhdistamon vieressä sijaitsee Pintakäsittely Rimpioja Oy:n metallin pintakäsittelyliike. Alueet huomioidaan merkitsemällä kaavaan merkinnällä TY, Teollisuusalue, jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Tulva Tulvavaara huomioidaan yleismääräyksellä: Vesivahingoille alttiiden rakennusosien tulee olla vähintään 1 m ylimmän, kerran 100 vuodessa esiintyvän tulvavedenkorkeuden yläpuolella. Tarvittaessa rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää ELY -keskuksen lausunto. Melu

77 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 73 (75) Kälviän vaiheyleiskaava-alueella melulähteinä ovat tie- ja raideliikenne (Vt 8 (E8) Vt 28, St 757 sekä nopean junaliikenteen ja raskaan tavaraliikenteen rataosa Etelä-Suomesta Ouluun). On laadittu meluselvitys, jossa on arvio melutilanteesta ennustevuodelle 2030 arvioiduilla tie- ja raideliikennemäärillä. Kokkolan kaupungin meluselvitys 2012 ja ennuste vuodelle 2030 ( WSP Finland Oy). Meluselvitys ei ulotu kokonaan vaiheyleiskaavaan itäpuolelle, mutta melukäyrät voidaan olettaa jatkuvan itään samoilla etäisyyksillä rautatieltä ja alueen teiltä. Liikenneväylän tai muun melulähteen tuntumaan sijoitettavan asuinrakennuksen, taajamassa sijaitsevan loma-asunnon sekä hoito- tai oppilaitoksen piha-alueen melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 55 dba eikä yöohjearvoa 45 dba (vanhat alueet 50 dba). Asuinrakennuksen sisällä melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 35 dba eikä yöohjearvoa 30 dba. Loma-asuntoalueella taajamien ulkopuolella sekä virkistys- ja luonnonsuojelualueilla ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dba eikä yöohjearvoa 40 dba. Meluvaikutukset huomioidaan merkitsemällä melualueet kaavaan. Melualueeksi osoitetaan alueet, joilla melutaso 45 db laaditun meluselvityksen ennusteen mukaan saattaa ylittyä. Määräys: Alue, jolla uusi asutus edellyttää meluntorjuntatoimia siten, ettei melutaso saa päivisin ylittää (kello 7-22) 55 db (A) tai öisin (kello 22-7) 45 db (A) Vaihtoehtoisesti voidaan perustelulla meluselvityksellä todeta, että valtioneuvoston päätöksen ( 993 / 1992 ) mukaisesti ohjearvot täyttyvät Melualueelle ei ole kaavassa osoitettu asutusalueita eikä uusia ohjeellisia rakennuspaikkoja.

78 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 74 (75) 8 OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET JA TOTEUTTAMINEN 8.1 Vaiheyleiskaavan oikeusvaikutukset Vaiheyleiskaava laaditaan oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi. Sen pohjalta voidaan antaa rakennuslupa MRL 44 mukaisesti kaavassa esitetyllä tavalla. MRL 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena: Rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Kaavaan on merkitty maakunnallisesti arvokkaat alueet (ma-1). Määräyksen mukaan merkittävästi maisemaa muuttavat toimenpiteet alueilla edellyttävät MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa. Kaavaan on merkitty kyläkuvallisesti arvokkaat alueet (sk). Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa (MRL 39 ). Vaiheyleiskaavassa ei ole tarkasteltu MRL 72 mukaista rantarakentamista rantavyöhykkeille ei ole osoitettu uutta rakentamista. Rantavyöhykkeet on merkitty kaavakarttaan. Näitä alueita koskee suunnittelutarveratkaisu. Yleiskaavan ohjausvaikutus Maankäyttö- ja rakennuslain 42 :ssä määrätään yleiskaavan oikeusvaikutuksista muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan. Hyväksytty yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42.1 ). Maakuntakaavan/ seutukaavan ohjausvaikutus Maakuntakaava ei ole mm. oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella voimassa muutoin kuin yleiskaavojen laatimista ja muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 32.3 ). Vaikutus viranomaisiin Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista (MRL 42.2 ). Säännös koskee niin kunnan, maakuntaliittojen kuin valtion viranomaisia.

79 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Selostus 75 (75) Rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on asiasta toisin määrätty (MRL 14.4 ). Yleiskaavan ja muun lainsäädännön mukaisen päätöksenteon suhde Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset suunnitelmat on otettava huomioon suunniteltaessa ja päätettäessä muun lainsäädännön nojalla ympäristön käytön järjestämisestä siten kuin erityislaeissa säädetään. Muussa lainsäädännössä on vastaavasti säännöksiä, jotka yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon. Tässä suhteessa keskeisimpiä lakeja ovat ympäristönsuojelulaki, rakennussuojelulaki, tielait, metsälaki, maaaineslaki, kaivoslaki ja jätelaki. 8.2 Vaiheyleiskaavan toteuttaminen Kaavanprosessin käsittelystä ja hyväksymismenettelyistä vastaa Kokkolan kaupunki. Kaavan toteuttamisesta vastaavat pääosin alueen maanomistajat ja toimijat. : Jouni Laitinen, Kaavoituspäällikkö Päivi Cainberg, Yleiskaava-arkkitehti : Kai Tolonen Arkkitehti SAFA, LuK Pohjois-Suomen aluepäällikkö