Opettajan opas KERROKSIEN KAUPUNKI. Varkautelaisten rakennettu menneisyys

Transkriptio

1 Opettajan opas KERROKSIEN KAUPUNKI Varkautelaisten rakennettu menneisyys Varkauden museot 2010

2 Tervetuloa tutustumaan Kerroksien kaupunki -näyttelyyn! Rakennettu ympäristö on keskeinen osa kulttuuriperintöämme. Kerroksien kaupunki - näyttely esittelee Varkauden monipuolista rakennettua ympäristöä sekä kaupunkikuvan muutosta aina ruukin alkuajoilta näihin päiviin. Näyttelyssä voi tutustua monipuolisen valokuva-, kartta- ja piirustusaineiston, esineistön ja filmimateriaalin avulla mm. ruukkiyhdyskunnan elämään, tehtaan suuriin rakennusvuosiin sekä Varkauden kauppalan ja myöhemmin kaupungin perustamisaikoihin. Kerroksien kaupunki -näyttelyyn on mahdollista tutustua myös netin kautta osoitteessa: Koululaisryhmiä varten on koottu oheinen info- ja tehtäväpaketti, jota opettajat voivat vapaasti hyödyntää opetuksessa tai museokäynnillä. Varkauden museon ja taidemuseon (perustettu 1956) näyttelytilat sijaitsevat entisessä tehtaan hotellissa, jonka Varkauden tehtaat rakennutti vieraitaan varten vuonna Aukioloajat ti - to pe, su Museo on suljettu maanantaisin ja lauantaisin. Yhteystiedot Wredenkatu 5 A, Varkaus Puh museot@varkaus.fi

3 Aikamatka 1800-luvulta nykypäivän Varkauteen Näyttelyssä esitellään viisi eri ajanjaksoa ja teemaa, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet tämän päivän Varkauden syntyyn ja kehittymiseen. (1) Ruukin aika 1800-luvulla (2) Tehtaan suuret rakennusvuodet ja 1920-luvuilla (3) Omakotirakentaminen, talotehdas ja arkkitehti Alvar Aalto ja lukujen Varkaudessa (4) Kauppalan aika luvuilla (5) Nykyajan ja tulevaisuuden Varkaus Ruukin aika Vuosituhansia sitten Varkaus oli erämaata, jossa ei ollut kiinteätä asutusta. Alueella oli kuitenkin vesistöjä ja koskia, jotka houkuttelivat vaeltavia lappalaisia alueelle. Ensimmäiset kirjalliset maininnat Varkaudesta ovat keskiajalta, jolloin alueella oli vakituista asutusta maatilojen muodossa. Varkaudessa sijaitsi Savon ensimmäinen rälssitila, eli maatila, joka sai kruunulta verovapauden sota-aikoina annettavaa apua vastaan. Kaksi suurta tilaa, Kosola ja Immola, omistivat yhdessä Päiviönsaaren, jolle sittemmin sijoittui teollisuutta ja kaupungin hallinnollinen keskusta. Hyvien vesiyhteyksien vuoksi Varkauteen sijoittui myös sotilastoimintaa luvulla paikkakunta tunnettiin Laivalinnana, koska Ruotsin armeijan laivastotukikohta sijaitsi täällä. Kaupungissa on yhä Laivalinnankatu. Vesivoima ja metsävarannot alkoivat houkutella teollisuutta alueelle 1800-luvulla. Vapaaherra Gustaf Wrede sai vuonna 1815 luvan perustaa ruukin Päiviönsaareelle. Ruukin toiminta ei kuitenkaan Wreden aikana lähtenyt käyntiin toivotulla tavalla. Paul Wahl ja Erik Längman ostivat ruukin 1834, ja lähtivät kehittämään sen ohella metalliteollisuutta ja sahatoimintaa Varkaudessa. Ruukin ympärille alkoi rakentua kokonainen yhdyskunta, ja alueelle nousi paljon uutta rakennuskantaa luvun ruukinajan rakennuksista on nykyään jäljellä kolme: tehtaan keskuskonttori, virkamiesklubi ja Tyyskänniemi. Väestön sosiaalinen rakenne oli monipuolinen, sillä alueella asui paitsi varakasta tehtaanjohtoa huviloissaan, myös eriarvoisia työläisiä maatilojen vuokralaisina tai ahtaissa asuinkasarmeissa. A. Ahlström Osakeyhtiön aika Vuonna 1909 A. Ahlström Oy osti Varkauden ruukin, ja keskittyi alueella entistä enemmän puunjalostusteollisuuteen. Teollisuuden kasvaessa kasvoi myös alueen väkimäärä, ja Walter Ahlström alkoi kehittää Varkauden ruukista määrätietoisesti uudenlaista teollisuusyhdyskuntaa ja lukuja pidetään rakenteellisina murrosvuo-

4 sina alueen historiassa, sillä tuolloin pantiin alulle monta valtavaa rakennushanketta, kuten tehdasalueen happotorni, tehdasaluetta halkova voimakanava, tehtaan hotelli (nykyinen museo) ja kansankeittiö (nykyinen ravintola Kaks Ruusua). Asemakaavoja ja rakennussuunnitelmia tilattiin ajan huippuarkkitehdeiltä: Ivar ja Valter Thomélta, Bertel Jungilta ja Karl Lindahlilta. Kaupungin ilmeeksi visioitiin muun muassa puutarhakaupunkia (Thomét) ja bulevardin ympärille rakentuvaa suurkaupunkia (Jung). Tehtaan johto ja virkamiehet asuivat Ahlströmin aikana Kosulanniemessä klassistisissa ja jugend-tyylisissä huviloissa. Kun teollisuusyhdyskunta kasvoi, alkoi sen johto kiinnittää entistä enemmän huomiota myös hierarkiassa alempana olevien työntekijöiden asuinoloihin. Väkimäärä kasvoi niin räjähdysmäisesti, etteivät ruukin aikaan rakennetut työväenasunnot enää riittäneet, ja niinpä jopa 30 uutta asuinkasarmia kohosi ja -20-luvuilla Kommilaan ja Savontien läheisyyteen. Näistä asuinrakennuksista on jäljellä esimerkiksi ns. Niittylä-kortteli sekä Korpela-niminen asuinkasarmi. Työväestön epähygieenisiä ja ahtaita asumismuotoja alettiin kritisoida 1910-luvulta lähtien ja Suomessa ryhdyttiin puhumaan omakotirakentamisen puolesta. Varkaudessa ensimmäinen pientaloalue syntyi Kankunharjuun 1920-luvulla luvulla pientaloasumista ajoi aktiivisesti eteenpäin arkkitehti Alvar Aalto, joka ystävystyi Walter Ahlströmin tyttären Mairen ja tämän miehen Harry Gullichsenin kanssa. Tämän ystävyyden myötä Aalto päätyi toteuttamaan tilaustöitä monille Ahlströmin tehdaspaikkakunnille, myös Varkauteen. Savonmäen alue annettiin 30-luvulla Aallolle koekentäksi, jossa hän sai kokeilla erilaisia omakotirakentamisen mahdollisuuksia. Yhteistyössä Varkauden tehtaiden kanssa Aalto suunnitteli tyyppitalomalliston, joka mahdollisti edullisen elementtirakentamisen sodanaikaisessa ja -jälkeisessä Suomessa. Könönpellon asuinalue kohosi 40-luvulla Aallon kaavoittamana, ja sieltä Ahlström-yhtiö myi nimelliseen hintaan taloja rintamalla haavoittuneille työntekijöilleen tästä juontuu alueen nimitys Invalidikylä. Asuinalueiden lisäksi Aalto suunnitteli Varkauteen myös mm. keskustan asemakaavoja, sahan (purettu 70-luvulla) ja Kinkamon lomamajan. Aalto teki myös lukuisia muita Varkaus-suunnitelmia, jotka eivät koskaan toteutuneet. Tällainen on mm. Corps de Logis -suunnitelma tehtaanjohtajan asunnoksi. Varkaudessa omakotiaatetta edisti Warkauden asuntoreformiyhdistys, joka järjesti asuntonäyttelyitä ja opasti mm. kalusteiden valmistuksessa. Sodan jälkeen oli erityisen tärkeää valistaa kansaa siitä, miten kodin voisi rakentaa ja sisustaa edullisesti ja kestävästi. Kauppalan aika Vuonna 1929 Varkaus sai kauppalan oikeudet. Tämä tarkoitti, ettei paikkakunta ollut enää tehtaan säätelemä yhteisö, vaan sillä oli oma hallinto, joka nyt ryhtyi huolehtimaan yhteisön asioista. Kuuluisilta arkkitehdeiltä tilaamisen sijaan kauppala luotti omiin suunnittelijoihin ja teknikoihin. Varkaus kasvoi yhä voimakkaasti: 30-luvulla rakennettiin mm. Varkauden kirkko ja sairaala (joka siirtyi A. Ahlström Oy:ltä kauppalan ylläpidettäväksi vasta v. 1953). Ajan rakennukset edustavat tyylisuunnaltaan pitkälti pelkistettyä funktionalismia. Liiketoiminta alkoi keskittyä Savontielle, Ahlströminkadulle ja Mikkelintielle eli nykyiselle Kauppakadulle. Väestönkasvu ja vuonna 1921 voimaan tullut oppivelvollisuuslaki vaativat myös uusien koulujen rakentamista.

5 1950-ja -60-luvuilla Varkaudesta rakennettiin jälleen määrätietoisesti kaupunkia. Noina vuosikymmeninä toteutettiin monia suuria rakennusprojekteja, jotka loivat ympäristöön kaupunkimaisempaa vaikutelmaa, kuten asuin- ja liikekerrostaloja sekä asuttu vesitorni, joka valmistui Valtaosasta rakennusprojekteja vastasi kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrynen, joka oli työskennellyt mm. Alvar Aallon toimistossa ja Ahlström-yhtiöllä ennen siirtymistään kauppalanarkkitehdiksi Omakotiaatteen tukeminen heikentyi 50-luvulla, sillä veden ja sähkön järjestäminen syrjäisille asuinalueille oli kallista, ja niinpä kerrostalorakentaminen tuli ensisijaiseksi asuinrakentamisen muodoksi. Olli Kivisen vuonna 1966 tekemässä Varkauden yleiskaavassa asuinrakentaminen siirtyi keskusta-alueelta lähiöihin, kuten Käpykankaalle, Häyrilään ja Kaura-ahoon. Nykypäivän ja tulevaisuuden Varkaus Varkauden kauppalasta tuli kaupunki vuonna Sittemmin liikenne on muovannut kaupunkimaisemaa rajusti; v valmistui Taipaleentie, joka jätti alleen paljon vanhaa asuntokantaa ja muutti Päiviönsaaren asemakaavaa. Varkauden kaupunkikuvan kehitys on seurannut pitkälti samaa kehitystä kuin muuallakin Suomen kaupungeissa, mm. ostoskeskuksia on 1980-luvulta lähtien rakentunut taajamien ulkopuolelle. Viime aikojen näkyvimpiä julkisia rakennuksia ovat olleet kirjasto (jonka suunnitellut arkkitehtitoimisto suunnitteli myös Helsingin Oopperatalon) vuodelta 1985, oikeustalo vuodelta 2004 ja Navitas -toimistorakennukset vuosilta 2002 ja Kaupunkikuvan muuttumiseen on aina, varsinkin 60- ja 70-luvuilla, liittynyt vanhan rakennuskannan purkaminen. Toisinaan itse kaupunkilaiset ovat vastustaneet purkamisia äänekkäästi, kuten vuonna 1991 Korpela-nimisen työläisasunnon kohdalla. Näyttelyn viimeisessä osiossa tuodaan esille rakennussuojeluun ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyviä teemoja. Varkaudesta löytyy useita eri aikakausien rakentamista edustavia, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat Päiviönsaaren keskusta, Taipaleen kanava, Varkauden tehtaat, Kommila-Kosulanniemen asuinalue, Könönpellon asuinalue, Kauppakatu sekä Kangaslammin kirkonkylä.

6 Tehtäviä alakouluille

7 HUONE 1 Elämää ruukilla Tehtävä 1. Täytä ristikko. Vastaukset kysymyksiin löydät näyttelyteksteistä. RATKAISUSANA: 1. Ruukin johtajan kutsumanimi. Ruukin 2. Raudan raaka-aine, jota saadaan järvestä. Rannoilta löytyviä kolikoita muistuttavia raaka-aineen palasia kutsutaan rantarahoiksi. 3. Tällainen asuintalo oli yleinen Taulumäen ja Leunamäen alueella 1800-luvun lopulla. 4. Lehtoniemen konepajan perustaja. Hänet tunnettiin myös keksijänä. 5. Varkauden kaupungin nimi vanhassa asussaan. 6. Varkauden telakan tärkein tuote. 7. Varkauden ruukinjohtaja 1800-luvulla. Hänen sukunimensä mukaan nimettiin myös Päiviönsaaressa sijainnut rakennus, jossa toimi Varkauden ensimmäinen apteekki sekä myöhemmin myös kahvila, posti, kauppa, pankki ja ravintola.

8 HUONE 2 A. Ahlströmin Osakeyhtiön aika Tehtävä 2. Alla olevat kuvat ovat yksityiskohtia näyttelyssä esillä olevista kuvista (huone 2). Etsi alla olevat kuvat näyttelyhuoneesta ja vastaa kysymyksiin. a) Minkä niminen rakennus kuvassa on? b) Mistä materiaalista rakennus on rakennettu? a) Mitä kuvassa on? b) Ketkä ovat laatineet piirustuksen? c) Mihin piirustusta käytettiin? a) Minkä niminen rakennus kuvassa on? b) Missä rakennus sijaitsee? c) Kuka asui alun perin rakennuksessa?

9 a) Milloin kuvassa oleva rakennus on valmistunut? b) Mihin käyttötarkoitukseen rakennus alun perin rakennettiin? c) Mihin tarkoitukseen rakennusta nykyään käytetään? Tehtävä 3. Kuvassa on mestarin asuintalo. Yhdistä rakennuksen osat oikeaan pisteeseen kuvassa.

10 HUONE 3 Omakotirakentaminen Tehtävä 4. Lue teksti ja vastaa kysymyksiin. Vastaukset löytyvät näyttelystä (huoneet 2 ja 3). Varkaudessa on useita omakotialueita. Ensimmäiset pientaloalueet rakennettiin Kankunharjuun ja Luttilaan. Alueelle rakennettiin taloja malli- eli tyyppitalon piirustusten mukaan. a) Ketkä suunnittelivat Kankunharjun työväen asuinalueen? b) Miksi tehdas rakensi omakotialueita työväestölleen? c) Milloin Luttilassa pidettiin asuntonäyttely? d) Mitkä olivat Luttilan tyyppitalojen nimet? Tehtävä 5. Piirrä oma tyyppitalosi ja nimeä se. Mieti myös ketä/ketkä talossa asuvat ja mistä rakennusmateriaalista talo on rakennettu.

11 HUONE 4 Kauppalan aika Tehtävä 6. Milloin Varkauden kauppala perustettiin? Tehtävä 7. Näyttelystä löytyy Palveleva kauppala -otsikon alta kuvat Kansallisosakepankista ja Varkauden sairaalasta. Tarkastele rakennusten ulkomuotoa ja vertaa niitä toisiinsa. Kirjoita alle kolme yhteneväisyyttä, jotka löydät rakennusten ulkonäöstä. 1) 2) 3) Tehtävä 8. Mikä oli Kauppakadun aikaisempi nimi (muutettiin vuonna 1965)? Tehtävä 9. Kirjoita alle kolme kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrysen suunnittelemaa kohdetta Varkaudessa. 1) 2) 3)

12 HUONE 5 Nykypäivän ja tulevaisuuden Varkaus Kysymys 10. Alla olevissa kuvissa on katumaisema Kauppakadulta eri aikoina. Kirjoita kuvien viereen viisi eroavaisuutta, jotka löydät 1940-luvun ja nykyajan kuvasta

13 Tehtäviä yläkouluille

14 HUONE 1 Elämää ruukilla Kysymys 1. Varkauden nykyisessä kaupunkikuvassa on lukuisia jälkiä menneisyydestä luvulta on säilynyt kolme rakennusta, jotka sijaitsevat yhä tänäkin päivänä Päiviönsaaressa. Mitkä ovat nämä kolme ruukin ajan rakennusta ja milloin ne on rakennettu? Rakennuksen nimi 1) 2) 3) Rakentamisaika Kysymys 2. Mitä tuotteita Varkauden ruukilla valmistettiin? Kysymys luvun ruukkiyhdyskunnassa vallitsi tarkka hierarkia. Asuinolosuhteet heijastelivat asukkaansa asemaa yhteisössä. Järjestä alla olevat sanat oikealle paikalleen. asuinkasarmi ruukinpatruuna villa (huvila) Tyyskänniemi ruukinlääkäri työläinen ASEMA YHTEISÖSSÄ ASUINRAKENNUS ruukinpatruuna asuinkasarmi

15 HUONE 2 A. Ahlströmin Osakeyhtiön aika Kysymys 4. Walter Ahlström osti Varkauden tehtaat vuonna 1909 ja ryhtyi suurin rakennushankkein luomaan Varkaudesta teollisuuskaupunkia. Rakennustöiden lähtökohdaksi hän tilasi Thomén arkkitehtiveljeksiltä Varkauden ensimmäisen asemakaavan. Tarkastele seinällä olevaa Valter ja Ivar Thomén suunnittelemaa asemakaavaa ja vastaa kysymyksiin. a) Missä sijaitsevat tehtaat? Millä ruotsinkielisellä sanalla tehtaat on merkitty asemakaavaan? b) Missä asemakaavassa sijaitsee sairaala? c) Asemakaavaan on merkitty kaksi toria (ruot. salutorg ja torg). Etsi ne kaavasta ja mieti mitä samalla paikalla on nykyään? Näyttelystä löytyy nykykartta Varkaudesta, jota voit käyttää apuna. Salutorg (=kauppatori) Torg (=tori) Kysymys 5. Selitä mitä tarkoittavat seuraavat sanat. Vastaukset löytyvät näyttelyn teksteistä ja kuvista. Asemakaava = Puutarhakaupunki = Asumisen hierarkia = Mansardikatto = Hellahuone =

16 HUONE 3 Omakotirakentaminen Kysymys 6. Lue teksti ja vastaa kysymyksiin. Vastaukset löytyvät näyttelystä luvun alussa kiinnitettiin huomiota työväestön ahtaisiin ja epähygieenisiin asuinoloihin. Yhtenä ratkaisuna ongelmaan nähtiin omakotirakentaminen. Vuonna 1917 Helsingissä järjestettiin asuntokongressi, jossa esiteltiin erilaisia omakotialueita ja niihin rakennettavia tyyppitaloja. Myös A. Ahlström Oy osallistui tähän asuntokongressiin ja esitteli Varkaudessa sijaitsevaa työväen asuinaluetta. a) Mikä tämä asuinalue on nimeltään? b) Ketkä suunnittelivat tyyppitalot? c) Rakennettiinko asuinalue alkuperäisten vuoden 1917 suunnitelmien mukaan? Kysymys 7. Alvar Aalto on yksi Suomen tunnetuimmista arkkitehdeista luvulla arkkitehti teki tiiviisti yhteistyötä A. Ahlström Oy:n silloisen johtajapariskunnan Maire ja Harry Gullichsenin kanssa. Kirjoita alle kolme Alvar Aallon suunnittelemaa kohdetta Varkaudessa. 1) 2) 3) Kysymys 8. Arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli Varkaudessa toimineelle talotehtaalle tyyppitalomalliston. Arkkitehdin tyyppitalosuunnitelmissa lähtökohtana kasvavan talo ajatus. Pohdi mitä Aalto tarkoitti kasvavalla talolla?

17 HUONE 4 Kauppalan aika Kysymys 9. a) Minkä kahden kunnan rajalle Varkauden kauppala perustettiin? b) Edellä mainitusta Varkauden poikki kulkeneesta kuntarajasta on yhä merkkinä Rajakatu. Missä se sijaitsee? (Näyttelystä löytyy Varkauden nykykartta, jota voit hyödyntää tehtävässä) Kysymys 10. Varkauden kauppala perustettiin vuonna Aiemmin tehdas oli vastannut Varkauden rakennuttamisesta ja kaupunkisuunnittelusta, mutta nyt myös kauppala osallistui rakentamiseen. Kauppala palkkasi rakennustoimistoonsa arkkitehteja ja mittausteknikoita, jotka vastasivat kaupunkisuunnittelusta ja rakentamisesta. Näyttelyssä olevassa vitriinissä on esillä kaavoitus ja mittausosaston työvälineitä. Mihin alla olevia työvälineitä on käytetty? taskustereoskooppi= planimetri= luuppi= Kysymys 11. Mikä oli Kauppakadun aikaisempi nimi (muutettiin vuonna 1965)? Kysymys 12. Kirjoita alle kolme kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrysen suunnittelemaa kohdetta Varkaudessa. 1) 2) 3)

18 HUONE 5 Nykypäivän ja tulevaisuuden Varkaus Kysymys 13. Korpela- nimisen työväenkasarmin kohtalosta käytiin aikoinaan kiivasta keskustelua. Tarkastele näyttelystä löytyvää lehtileikkeleseinää. a) Mitä Korpela -nimiselle rakennukselle kuuluu nykyään? b) Pohdi millä eri tavoin asukkaat voivat vaikuttaa kaupunkinsa rakennussuojeluun? c) Mistä rakennuksista käydään nyt samanlaista keskustelua kuin aiemmin Korpelasta? Kysymys 14. Minkä rakennuksen erityisesti toivoisit säilyvän Varkauden katukuvassa tulevaisuudessa? Kysymys 15. Jos voisit palauttaa jonkun jo puretuista rakennuksista, niin mikä se olisi?

19 Vastaukset tehtäviin

20 Tehtäviä alakouluille Tehtävä 1. Täytä ristikko. Vastaukset kysymyksiin löydät näyttelyteksteistä. Ratkaisusana: P A U L W A H L Paul Wahl ( ) oli teollisuudenharjoittaja ja laivanvarustaja. Hän osti vuonna 1834 Varkauden ruukin tunnetun liikemies Erik Längmanin kanssa. Ruukki siirtyi kokonaan Wahlin omistukseen Längmanin jättäydyttyä sen toiminnasta pois vuonna Paul Wahl uskoi vahvasti metalliteollisuuden tulevaisuuteen Varkaudessa. Huruskosken rannalle rakennettiin 1840-luvulla konepaja ja valimo, jotka kuitenkin tuhoutuivat tulipalossa jo vuonna Wahl aloitti viipymättä uusien teollisuusrakennusten rakentamisen, tällä kertaa uudelle paikalle Ämmänkosken varrelle. Korjaustöihin jouduttiin pian uudelleen, sillä tuli riehui konepajalla jälleen vuonna Teollisuus laajeni edelleen kohti laivanrakennusteollisuutta Pirtinniemen laivaveistämön rakentamisen myötä vuonna Tehtävä 2. Alla olevat kuvat ovat yksityiskohtia näyttelyssä esillä olevista kuvista (huone 2). Etsi alla olevat kuvat näyttelyhuoneesta ja vastaa kysymyksiin. a) Minkä niminen rakennus kuvassa on? Harjula tai Tiilipytinki. b) Mistä materiaalista rakennus on rakennettu? Tiili. a) Mitä kuvassa on? Varkauden ensimmäinen asemakaava. Kuvassa näkyy ns. kirkon mutka ja osa Kosulanniemen alueesta. Yksityiskohtina kuvassa näkyvät mm. kirkko, puistot sekä urheilukenttä. b) Ketkä ovat laatineet piirustuksen? Arkkitehdit Ivar ja Valter Thomé. c) Mihin piirustusta käytettiin? Asemakaava = ns. kaupungin rakennussuunnitelma. Asemakaava osoittaa mihin mikäkin rakennus tai rakennelma sijoittuu. a) Minkä niminen rakennus kuvassa on? Rantala. b) Missä rakennus sijaitsee? Kosulanniemessä. c) Kuka asui alun perin rakennuksessa? Tehtaan paikallisjohtaja. a) Milloin kuvassa oleva rakennus on valmistunut? Vuonna b) Mihin käyttötarkoitukseen rakennus alun perin rakennettiin? Tehtaan hotelli. c) Mihin tarkoitukseen rakennusta nykyään käytetään? Museona.

21 Tehtävä 4. a) Arkkitehdit Ivar ja Valter Thomé. b) Tehdas halusi parantaa työväestönsä asuinoloja. Aiemmin oli asuttu ahtaissa ja likaisissa asuinpytingeissä. Omakoti tarjosi tilavamman ja terveellisemmän asumismuodon ja oman pihan. c) d) Kangasvuokko, Sinivuokko ja Valkovuokko. Tehtävä 6. Vuonna Tehtävä 7. Molemmat rakennukset on rakennettu 1930-luvulla ja ne edustavat tyyliltään funktionalismia. Yhteneväisiä piirteitä ovat mm. pitkät ikkunarivit (nauhaikkunat), kaarevat lipat sisäänkäyntiä yläpuolella, vaalea rapattu seinäpinta, laatikkomaisuus. Tehtävä 8. Mikkelintie. Tehtävä 9. Väyrysen suunnittelemia kohteita Varkaudessa: Kauppalan virastotalo (nyk. kaupungintalo), Luttilan siunauskappeli, Vesitorni, talouskoulu, Kisapuiston katsomo, ortodoksinen kirkko, joitain Kauppakadun asuin- ja liikerakennuksia. Kysymys 10. Esim. tien päällyste (hiekka/sora - asfaltti), arkkitehtuuri, rakennusmateriaalit, mainoskyltit, ihmisten vaatetus, liikennemerkit.

22 Tehtäviä yläkouluille Kysymys 1. 1) tehtaan keskuskonttori / 1840-luvulla 2) virkamiesklubi eli Villa / Rakennusaika ei tiedossa, huvila siirretty Varkauteen Terijoelta v ) entinen lääkärintalo Tyyskänniemi (nykyinen kotiseutukeskus) / v Kysymys 2. Warkauden tehdas oli monipuolinen teollisuuslaitos, jonka tuotteita myytiin laajasti ympäri maata ja maailmaa. Tuotteisiin kuuluivat mm. vesivoimakoneet, laivat ja erilaiset konepaja- ja sahatuotteet. Jos haluaa tarkempaa tietoa tuotteista, näyttelyssä selailla kopiota Warkauden tehtaan Wesivoimakoneitatuotekuvastosta 1890-luvulta. Kysymys 3. ASEMA YHTEISÖSSÄ ASUINRAKENNUS ruukinpatruuna villa (huvila) ruukinlääkäri Tyyskänniemi työläinen asuinkasarmi Kysymys 4. a) Tehtaat sijaitsevat samalla paikalla kuin nykyään. Tehtaat on merkitty asemakaavaan sanalla Fabrik. b) Sairaala (sjukhus) sijaitsee Thomén veljesten asemakaavassa nykyisen Viltinrannan vierassataman läheisyydessä. c) Salutorg (=kauppatori) sijaitsee Ahlströminkadun varrella tehtaan ja nykyisen kirkon välillä. Nykyisin suunnitellun kauppatorin kohdalla on tehtaan portti. Torg (=tori) nyk. Tirmulan tori, sijaitsee nykyisen Savontien varrella. Kysymys 5. Asemakaava = Arkkitehdin laatima suunnitelma, jonka myötä kaupunkia rakennetaan. Asumisen hierarkia = Asuinmuoto ja asunnon sijaintipaikka kertoi paljon asukkaan sosiaalisesta asemasta yhteiskunnassa. Tehtaan asuinrakentamisessa noudatettiin tarkkaa hierarkiaa ja eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvat asuivat eri asuinalueilla. Kosulanniemen puutarhakaupunkimainen huvila-alue oli varattu tehtaan johdolle ja ylemmille virkamiehille. Tehtaan työväestö asui puolestaan asuinkasarmeissa Kommilan asuinalueella. Mansardikatto = Kattotyyppi, jossa harjakaton lappeet taittuvat kahdeksi osaksi. Tällä tavoin kattokerroksen huonetila saatiin korkeammaksi kuin perinteisellä harjakatolla. Hellahuone = Perinteinen työväestön asuintila asuinkasarmeissa. Pienessä hellahuoneessa asui koko perhe ja joskus jopa vuokralainen. Kysymys 6. a) Kankunharjun työväenasutusalue. b) Arkkitehdit Valter ja Ivar Thomé. c) Ei. Thomén veljesten suunnitelmat eivät sellaisinaan koskaan toteutuneet. Sen sijaan Varkauden ensimmäistä pientaloasuinaluetta ryhdyttiin 1920-luvun lopulla rakentamaan Kankunharjuun Bertel Jungin asemakaavan mukaisesti. Vuosien välisenä aikana alueelle nousi kymmenen Karl Lindah-

23 lin suunnittelemaa mallitaloa. Rakentaminen alueella lähti hitaasti liikkeelle. Pienet tontit sekä kahden perheen paritalo asumismuotona eivät ilmeisesti houkutelleet asukkaita. Kysymys 7. Aallon suunnittelemia kohteita Varkaudessa: Savonmäen asuinalue, Könönpellon asuinalue, talotehtaan tyyppitaloja (mm. AA-talot), Pikku paratiisi (rinnetalo), saha, Corps de Logis huvilan suunnitelmat, tehtaan johtajan Rantala- huvilan muutospiirustukset, Kinkamon lomamaja. Kysymys 8. Avainasemassa Aallon suunnittelutyössä oli kasvavan talon ajatus. Hän lähti liikkeelle alkutyypistä, joka olisi myöhemmin laajennettavissa tarpeen mukaan, kun paremmat taloudelliset olosuhteet koittaisivat. Myöhemmin Aallon suunnittelemia tyyppitaloja on esimerkiksi Könönpellon asuinalueella kasvatettu/laajennettu suuremmiksi. Kysymys 9. a) Joroinen ja Leppävirta. b) Rajakatu on yksi Kauppakadun poikkikaduista. Kysymys 10. taskustereoskooppi= laite saa ilmakuvat näyttämään kolmiulotteisilta. planimetri= käytetään pinta-alojen mittaukseen. luuppi= eräänlainen suurennuslasi. Kysymys 11. Mikkelintie. Kysymys 12. Väyrysen suunnittelemia kohteita Varkaudessa: Kauppalan virastotalo (nyk. kaupungintalo), Luttilan siunauskappeli, Vesitorni, talouskoulu, Kisapuiston katsomo, ortodoksinen kirkko, joitain Kauppakadun asuin- ja liikerakennuksia. Kysymys 13. a) Rakennus on asuinkäytössä ja sitä on kunnostettu. b) Vanhojen rakennusten vaalimiseen voi vaikuttaa esimerkiksi suunnitelmien ja asiakirjojen kautta (rakennussuojeluesitys, joka tehdään alueelliselle Ely-keskukselle tai kuntalaisaloite). Asukkaat voivat aloittaa julkisen keskustelun esimerkiksi paikallislehdessä tai kääntyä poliittisten päättäjien puoleen. c) Esimerkiksi Savontien kerhotalo, talouskoulu, Isotalo, Lehtoniemen työväentalo, Puurtilan koulu.