PÄÄTÖS Nro 50/10/1 Dnro ISAVI/158/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 50/10/1 Dnro ISAVI/158/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan laajentamista koskeva ympäristölupa, Kiuruvesi. HAKIJA Markku ja Henna Tikkanen Salahmintie KIURUVESI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Tilalla on nyt 41 lypsylehmää, 31 hiehoa, 10 lihanautaa ja 10 alle 6 kk vasikkaa. Muutoksen jälkeen tilalla on paikat 95 lypsylehmälle, 75 hieholle ja 25 alle puolivuotiaalle vasikalle (811 eläinyksikköä). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan eläinsuojalla, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. Hakemuksen mukainen eläinsuoja vaatii luvan. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Itä-Suomen aluehallintovirasto ratkaisee alkaen hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentti kohta 11 a) HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Hakemusta on täydennetty ja

2 2 Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Toiminnalla ei ole ympäristölupaa. Kiuruveden kaupunki on myöntänyt eläinsuojan rakennusluvan vuonna Pellon vuokrasopimus on tehty Timo Rädyn kanssa ja maanvuokrasopimukset Olli Ville Tikkasen perikunnan kanssa , Kari Röntysen kanssa , Sakari Niinimäen kanssa sekä Kalle Konosen kanssa ja Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee haja-asutusalueella Kiuruveden kaupungin Luupuveden kylässä, Kesäpelto-tilalla (kiinteistötunnus ). Tilalla on harjoitettu maataloutta kymmeniä vuosia. Karjarakennusten lisäksi tilalla on hakijan asuinrakennus ja polttoainevarasto. Lähimpiin naapureihin on uudesta navetasta matkaa noin 200 metriä. Tilan alueella ei ole arvokkaita luontokohteita, eikä suojeltuja maisema-alueita. Karjarakennus ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Rakennuksen etäisyys pohjavedenottamosta on yli 10 kilometriä. Tilan pellot eivät sijoitu pohjavesialueelle. Eläinsuojan toiminta Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi Tilalla tuotetaan maitoa l/a ja lihaa kg/a. Tilalla on karjarakennus, joka jää edelleen eläinsuojaksi (varalle). Uusi karjarakennus ja kaksi m 3 :n lietesäiliötä rakennetaan noin 150 metrin etäisyydelle nykyisestä navetasta, sen pohjoispuolelle. Eläinsuojassa on painovoimainen ilmanvaihto. Nautakarjaa pidetään laitumella neljä kuukautta vuodessa. Laidunalaa on 10 hehtaaria. Uuden navetan valmistuttua eläimiä ei laidunneta. Vanhan eläinsuojan lanta, liete, pesuvedet, sadevedet ja virtsa varastoidaan yht m 3 :n varastossa, joka on tehty betonista ja on kattamaton. Karjan liete käytetään tilan pelloilla lannoitteena. Levitykseen käytettävää peltoa on yhteensä 98 ha. Omaa peltoa on 23 ha ja vuokrapeltoa 75 ha. Pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Peltopinta-ala on niin suuri, että lanta voidaan käyttää pelloilla lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti. Tilalla käytetään vuosittain eläinten rehuna tonnia säilörehua. Tuotannossa käytettävä vesi tulee kunnan vesijohtoverkostosta. Jätevedet johdetaan lietesäiliöön. WC vedet johdetaan umpisäiliöön.

3 3 Jätteet ja niiden käsittely: Jätenimike Jätenumero 1) Määrä Käsittely Metalliromu t/a Kuusakoski Oy Muovit t/a Peltomäki Käytetyt voiteluaineet * 0,9 t/a ongelmajätekeräykseen Loisteputket * 0,002 t/a ongelmajätekeräykseen Pilaantunut rehu t/a pellolle lannoitteeksi Lietelanta m 3 /a pellolle lannoitteeksi Akut * 0,15 t/a ongelmajätekeräykseen Yhdyskuntajäte t/a Peltomäki Paperi ja pahvi ,15 t/a paperinkeräykseen Kuolleet eläimet t/a Honkajoki Oy Muut ongelmajätteet 0,005 t/a ongelmajätekeräykseen 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus *) luokitellaan ongelmajätteeksi Työkoneiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Lisäksi käytetään pieniä määriä voiteluaineita, torjunta-aineita ja muita kemikaaleja. Polttoainevarastot eivät sijaitse eläinsuojan yhteydessä. Kevyt polttoöljy varastoidaan terässäiliössä. Voiteluaineet ja muut kemikaalit varastoidaan (enintään 300 l) varastossa, jonka pohja on tehty tiiviistä betonista, eikä lattiassa ole viemäröintiä. Toiminnan aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Karjarakennus ja lietevarastot sekä muut varastot ovat siten tiiviitä, ettei niistä tule suoria valumia vesistöön. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena viljelysuunnitelman ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti, eikä sillä ole vaikutusta vesien laatuun. Karjarakennuksesta, lantalasta, lannan käsittelystä tulee vähäisessä määrin hajupäästöjä, joiden arvioidaan leviävän noin 150 m:n etäisyydelle. Lietesäiliö täytetään altapäin ja lietteen pintaan muodostuva kuivakerros vähentää hajuhaittoja. Melua aiheutuu tilan autojen ja koneiden käytöstä sekä muusta liikenteestä tiellä. Eniten liikennettä on lannanlevityksen aikaan viikoilla ja sekä rehun teon aikaan. Melusta ei arvioida olevan haittaa ympäristölle. Tarkkailu Karjarakennuksen, varastorakennuksen, rehuvaraston, lantaloiden sekä polttoainesäiliön rakenteita tarkkaillaan säännöllisesti ja tarkkailusta pidetään kirjaa. Lietevarastot tarkastetaan tyhjennyksen yhteydessä. Havaitut huoltotarpeet toteutetaan välittömästi. Toiminnasta ei synny sellaisia päästöjä, joita olisi tarkkailtava.

4 4 Arvio ympäristövaikutuksista Tilan alueella ei ole arvokkaita luontokohteita. Toiminnasta ei ole vaikutusta maaperään, pinta- tai pohjavesiin, eikä ilmaan vähäistä hajupäästöä lukuun ottamatta. Melun vaikutus on merkityksetön. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Riskejä aiheutuu tulipalosta, tuotantotilojen ja varastojen vuodoista sekä eläintautien leviämisestä tilan karjaan. Rakenteita tarkkaillaan säännöllisesti vuotojen havaitsemiseksi ja korjaukset tehdään välittömästi. Karjarakennuksen tulipaloon on varauduttu vaahtosammuttimilla ja palovaroittimilla. Eläinsuojissa on omat rakennuskohtaiset virtakytkimet. Sähkökatkojen varalle hankitaan varavoimakone. Oma kaivo jää varalle. Uuteen navettaan tehdään pelastussuunnitelma. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa Rikkoutuneet lantavarastot tyhjennetään. Polttoainevuodot imeytetään turpeeseen. Maaperään päässeet öljyvuodot ilmoitetaan ympäristöviranomaisille. Eläinten massakuolemassa ja tulipalossa palaneiden ruhojen käsittelyssä noudatetaan ympäristöviranomaisten antamia ohjeita. ASIAN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Kiuruveden kaupungissa ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kiuruvesi -lehdessä. Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kiuruveden kaupunginhallitukselta, Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymältä ja Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toteaa lausunnossaan, että uudet lietesäiliöt on rakennettava ottaen huomioon paras käytettävissä oleva tekniikka. Säiliöiden rakenteiden tulee olla tiiviitä ja säänkestäviä. Jos lietesäiliöt rakennetaan kumista, niin lupahakemusta tulisi täydentää kumisen lietesäiliön rakennussuunnitelman osalta. Polttoaineiden tankkausalue tulee rakentaa tiiviiksi siten, että tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdollista kerätä talteen.

5 Pilaantuneen säilörehun kompostointi ja varastointi on tehtävä tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu maaperän ja pintavesien pilaantumista. Muutoin suunnitelman mukaiselle toiminnalle ei ole estettä ja toiminta täyttää ympäristönsuojelulainsäädännön vaatimukset. Kiinteistön alueelle ei ole laadittu yleiskaavaa, eikä kiinteistön tilakeskuksen sijaintipaikalle ole merkintää Ylä-Savon seudun maakuntakaavassa. Kiinteistö rajoittuu länsipuolella luonnonsuojelualueeseen (Kaislanen, Luupuveden lintujärvet 42, rauhoitus ja Luupuveden lintujärvet 27, rauhoitus ). Ylä-Savon seudun maakuntakaavassa em. Suojelualueet on merkinnällä SL Suojelualueet ovat myös Natura 2000 ohjelmassa. Eläinsuojan laajentamisella ei ole vaikutusta em. suojelualuerajauksiin. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että vesienhoitolain mukaisessa luokittelussa eläinsuojan vaikutusalueella olevien vesistöjen (Luupuvesi ja Kaislanen) hyvä tila ei täyty, joten vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta on tarpeen vähentää. Lisäksi tila sijaitsee Luupuveden järvet -nimisen Naturaalueen läheisyydessä. Selvästi suurin kuormittaja vesistöalueilla ja on maatalous ja turvetuotanto. Tikkasen eläinsuojan kuormituksella ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta ko. vesistöjen tilaan. Tämä edellyttää, että eläinten lannat ja toiminnan jätevedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon. Lisäksi vesienhoitosuunnitelman mukaisesti tulee maatalouden toiminnoissa ottaa huomioon vesistöalueilla ja , ettei vesien huono tilanne huononisi, seuraavaa: peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet ja optimaalinen peltojen lannoitus, vähennetty lannoitus, lannan ravinteiden tehokas hyödyntäminen, ympäristötuen mukaiset toimenpiteet, tilakeskuksen lähi- ja muillekin pelloille levitetty lanta on mullattava välittömästi. Hyvärisen eläinsuojan laajentaminen ja peruskorjaaminen ei lisää kohtuuttomasti vesistöalueiden ja kuormitusta eikä sillä ole vaikutusta Naturaalueeseen, kun laitoksen toiminnassa otetaan huomioon edellä mainittu ja toimitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet 5 Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia, eikä mielipiteitä. Hakijoiden vastine Henna Tikkanen ilmoitti puhelimessa, että heillä ei ole huomauttamista annetuista lausunnoista, eivätkä he jätä kirjallista vastinetta.

6 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU 6 Aluehallintovirasto myöntää Markku ja Henna Tikkaselle ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Kesäpelto-tilalla ( ) Kiuruveden kaupungin Luupuveden kylässä. Eläinyksikkömäärä on 811. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteet 1. Eläinsuojan pohja-, lietekuilu- ja lantalarakenteiden ja lannan siirtoon tarkoitettujen rakenteiden tulee olla sellaisia, että ne estävät lannan ja virtsan joutumisen maaperään ja pinta- ja pohjavesiin. Rakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja rakenteissa käytetyn betonin kestävää ja lämpöeristämättömiin tiloihin sijoitettaessa säänkestävää. Eläinsuojan ja lantavarastojen on oltava sellaiset, että rakenteiden rikkoontuessa mahdolliset vuodot voidaan havaita. Eläinsuojan ja lietesäiliöiden salaojissa tulee olla tarkastuskaivot vuotojen havaitsemiseksi tai ne tulee muuten asentaa niin, että aistinvarainen arviointi tai näytteenotto on mahdollista tehdä. Lantalan rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei tyhjennysten ja siirtojen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Rakennettavan lietesäiliön on oltava alta täytettävä. Avoimet lietesäiliöt tulee tarvittaessa kattaa. Lietesäiliöt on rakennettava ja aidattava maa- ja metsätalousministeriön antamien rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO-C4, ) mukaisesti. Lantavarastojen tyhjennys ja lietteen kuljetus 2. Lietelantasäiliöt ja lantalat on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. Raaka-aineiden, polttonesteiden ja jätteiden varastointi 3. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Tilalla on oltava käytettävissä kulloisenkin eläinmäärän mukaisesti säiliötilavuutta 12 kuukauden mukaisen lietemäärän varastointiin. Lietesäiliöt on tarvittaessa katettava esim. kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi.

7 Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. 7 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 4. Luvansaajan on huolehdittava siitä, että tilalla käytettävissä on kulloisenkin eläinmäärän mukaan riittävästi lannan hyödyntämiseen soveltuvaa peltoa. Lietteen levitykseen on mahdollisuuksien mukaan käytettävä multaavaa levitintä. Ongelmajätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. Paras käyttökelpoinen tekniikka 5. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. Häiriö- ja poikkeustilanteet 6. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 7. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu aistinvaraisesti vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-

8 Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. Muutoksista ilmoittaminen 8. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet hyödynnetään, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Lähimpään naapuriin on matkaa navetasta ja lietesäiliöstä noin 150 metriä. Tilalla on karjataloutta harjoitettu jo kymmeniä vuosia. Karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä

9 lannan levitykseen omaa tai vuokrattua peltoa noin 98 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 97 hehtaaria. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä hakemuksen mukaisessa eläinsuojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Varastointitilojen mitoituksessa on otettu huomioon myös navetan jätevedet ja kattamattomien lietesäiliöiden sadevedet. Hakemuksen mukaan hakijoilla on nyt lietelannan varastotilaa käytettävissä vanhan navetan yhteydessä 500 m 3 :n ja 1200 m 3 :n säiliöt, vuokranavetoiden yhteydessä 300 m 3 :n ja 100 m 3 :n säiliöt. Eläinmäärien perusteella laskettuna lietelantaa syntyy vuosittain noin 4180 m 3. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin. Raadot toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kuljetusta odottavat raadot säilytetään kiinteäpohjaisessa varastossa ja tiiviisti peitettynä. Polttoainesäiliöt ovat tiiviillä alustalla. Voiteluaineet ja muut kemikaalit varastoidaan kalustovajassa, jossa on tiivis betonilattia. Rakenteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Poikkeuksellisista tilanteista, esim. polttonestevuodosta tai lietesäiliön vaurioitumisesta, ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaisille, että viranomaiset voivat antaa ohjeet ympäristövahinkojen rajoittamiseksi. Pohjaveden ja pintavesien pilaantuminen estetään. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saaja ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut 9 Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asian mukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Kun säiliön pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan, voidaan rakenteet tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta. Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Maaperän pilaamiskieltoa koskevan ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tiiviin tankkauspaikan vaa-

10 timuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä ovat multaavan lannanlevittimen käyttö, lietesäiliöiden kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. 10

11 11 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä. LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. (YSL 55, 57 ) Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä. Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ). Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, ) annettuja ohjeita. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7-8, 28, 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 19, 30 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojeluasetuksen muuttamisesta (1792/2009) 5 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

12 12 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on 1740 euroa.

13 13 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava Itä-Suomen aluehallintovirastoon. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöneuvos Ahti Itkonen Ympäristöinsinööri Helka Markkanen Tiedustelut: asian esittelijä Helka Markkanen, puh

14 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, KUOPIO Postiosoite: PL 1741, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.