LPKJ:n sana...nen Sauva ilmestyy taas! Toimituksen sananen Lehdestä... ja sen taitosta. Venekuntien kuulumiset Merikarhu Merileijona

Transkriptio

1 SAUVA 1/2010

2 Sisälmykset Sisälmykset LPKJ:n sana...nen Sauva ilmestyy taas! 5 Venekuntien kuulumiset Merikarhu Merileijona Merikotka Toimituksen sananen Lehdestä... ja sen taitosta. Sudarisivut Sudenpentujen kuulumiset Tehtävät Retkiraportti Plåttipää 09 venekuntien syysretki Sudenpentujen syysretki Henrika The Tall Ship's Races 2009 Matkapurjehdus Turku Kalmar Race 1 voittajana maaliin Cruise in Company Race 2 tuuli tyyntyy Jatkoa tulossa Lippukuntaretki Paimiossa Kilke suurleiri Tall Ships' Race 2010 North Sea Käsityöpalsta Liettuan lipun valmistaminen Tässä lehdessä Partiorippileiri KHP täytti 50 vuotta! Palkittua Kuultua

3 SAUVA Toimitus LPKJ:N SANA...nen Sauva ilmestyy taas! Päätoimittaja Pauli Engblom Pidät kädessäsi Kupittaan Henrikinpoikien perinteistä lippukuntalehteä, Sauvaa. Monelle tuli varmaankin yllätyksenä, että lippukunnallamme ylipäätään on oma lehti, useimmille lienee tutumpi kolmasti vuodessa postiluukusta kolahtava "Sauvan pikkuveli", eli tiedotuslehdykkä Sauvanen. Aikoinaan Sauva ilmestyi kaksi kertaa vuodessa, joulu- ja kevätjuhlassa, dokumentoiden aina kuluneen puolivuotiskauden tapahtumia. Omien arkistojeni mukaan edellinen Sauva julkaistiin yli kymmenen vuotta sitten keväällä Toivottavasti tämän ja seuraavan numeron väli ei venähdä yhtä pitkäksi! Valokuvat Akseli Silfver kunta on kulkemassa oikeaan suuntaan ja että myös kymmenen vuoden päästä voimme lukea Sauvan sivuilta juttuja Kupittaan Henrikinpoikien aktiivisesta toiminnasta. Vastaava Päätoimittaja Ville Ruuskanen Toimitus Antti Hyssälä Jukka Koskelainen Kaisa Mäkikangas Oma lippukuntalehti on tärkeä väline lippukunnan historian Tommi Tähtinen tallentamisessa. Viralliset toimintakertomukset kertovat kyllä Aino Vasankari kylmät faktat ja numerot, mutta ne eivät paljasta tarinoita tapahtumien takaa. On ilo huomata, että aktiivisen viikoittaiulkoasu sen toiminnan lisäksi voimia on riittänyt tärkeän perinteen Akseli Silfver elvyttämiseen. Toivon, että tämä on merkki siitä, että lippupainopaikka SRK offset Levikki 130kpl Kansi Akseli Silfver Kohti maalilinjaa Tall Ships Races 1. kilpailuosuus Jäljellä oleva vuosi tarjoaa paljon juttuaiheita seuraavaa numeroa silmälläpitäen. Huhtikuussa koko lippukunta kokoontuu, pitkästä aikaa, yhteiselle retkelle Paimioon, sekä tuttuun tapaan mittailemaan Turun katuja partioparaatiin. Kesällä partiopojilla riittää puuhaa. Koulutusaluksemme s/y Henrikan kaksikymmenvuotisjuhlan kunniaksi otamme osaa Tall Ships' Race-purjehduskilpailuun Pohjanmerellä, ja jotta aika ei kävisi pitkäksi sen jälkeenkään, 7-henkinen leirivenekunta suuntaa heinä-elokuun vaihteessa Suomen Partiolaisten kuudennelle suurleirille, Kilkkeelle. Eikä pidä unohtaa "normaaleja" viikonloppu- ja iltapurjehduksia kaikille ikäkausille. Suurkiitos kaikille toiminnassa mukana oleville, ja hyvää kevättä! Ville PS: Erityiskiitokset toimituskunnalle! 3

4 Toimituksen sananen Lehdestä Tämä lehti on Sauvan uusin numero. Suurimman osan lehdestä ovat toimittaneet ensimmäistä kertaa tällaisessa projekteissa mukana olevat ja tämä on opettanut paljon. Tämän numeron tarkoitus on herättää lehti taas henkiin ja luoda lippukuntaamme journalistinen kulttuuri. Sillä tarkoitan esimerkiksi kameran ottamista retkille.seuraavassa numerossa on tarkoituksena laajentaa toimituskuntaa ja selkeyttää toimituksen roolijakoa. Kehitettävää riittää myös nettisivujen ja paperisen lehden yhteistyössä. Pauli Engblom Päätoimittaja... Ja sen ulkoasusta. Kädessäsi tai näytölläsi olevan lehden ulkoasu on vielä varsin sekava. Lehden ulkoasuun ei ole vielä ehditty kiinnittämään kovin paljoa huomiota, vaan tärkein tavoite on ollut saada edes jotenkin julkaisukelpoinen lehti. Todennäköisesti jo seuraava lehti on ilmeeltään huomattavasti yhtenäisempi ja selkeämpi, sillä tällä hetkellä käytössä oleva 4 tekniikka tulee jäämään pois käytöstä seuraavaa lehteä tehtäessä, tai sitä opitaan käyttämään. Myös kuvitus tulee toivottavasti olemaan paremmin lehteen sopivaa ja sitä tulee olemaan kaikkien juttujen yhteydessä. Akseli Silfver Taittaja

5 Venekuntien kuulumiset Merikarhu Syksyn ja kesän aikana on Merikarhu-venekunta ehtinyt puuhailemaan monenlaista. On ollut retkeä ja kisaa. On purjehdittu ulkomailla ja koti vesilläkin, on tehtyä narikka hommia veteraanien joulujuhlassa ja onhan sitä tullut suoritettua yhteiskunta tarppokin. Venekunnan johdossa tapahtui syksyn aikana pieniä muutoksia, kun Valtteri lähti opiskelujensa takia seilailemaan maailman merille, eikä sen takia ole ehtinyt kokouksiin kuin silloin tällöin. Venekunnan johtamiseen on kuitenkin saatu apuun toisen venekuntamme kummiksi ryhtynyt Topi, joka on ollut aikoinaan oman venekuntamme johtaja. vaihtelun vuoksi Vasaramäessä eikä metsässä, ja ensiapua annettiin oikealle ihmiselle joka nojasi tajuttomana rattiin kolon pihalla puuta päin ajaneessa autossa. Merenkulun kokouksessa pääsi Merikarhu venekunta toteuttamaan tarpoja ohjelmaan kuuluvaa johtamisharjoittelua opettamalla perusasioita pienemmille venekuntalaisille. Tämän jälkeen laajennettiin vielä omaakin osaamista venekunpienen kyselyn mukaan par- nanjohtajien opettaessa mehaiten syksyn kokouksista oli- renkulkua hieman laajemmin. vat jääneet mieleen ruuanlaittokokoukset. Kun tar- Partiopoikaosaston syysretkelkemmin muistellaan niin eihän le Merikarhun osallistuminen se toinen, alku syksystä pidet- oli poikkeuksellisen vähäistä, ty, kokous ollut mikään ruuan- vaikka kaikki neljä olivatkin illaittokokous, vaan trangian moittautuneet retkelle. Retkelkäytön harjoittelua, mutta ruo- tä pois jääminen ei kaahan siinäkin tuli laitettua, kuitenkaan ollut kenenkään kun kerran trangiatkin oli esiin omissa käsissä, vaan pois jääkaivettu. Mieleen oli painunut neet joutuivat jättämään retmyös paloturvallisuuskokous, ken väliin sairastumisten jossa pääsi oikeasti kokeile- takia. Eräs pois jääneistä tuli maan miltä tuntuu sammuttaa kuitenkin käymän kololla lähtöpalavaa kattilaa sammutus- päivänä tuomassa hampuripeitteellä. laisten tekotarvikkeet, kun ei halunnut pettää kavereitaan Tietysti mukaan mahtuivat joiden kanssa oli sovittu, venmyös perinteisetkin kokous ai- kunnanjohtajilta salaa, nyyttäheet, kuten solmut, ensiapu, reiden järjestämisestä suunnistus ja merenkulku. Ai- retkellä. Aikaisemmin syksyllä van tavallisia eivät olleet ne- osallistumisaktiivisuus oli ollut kään kokoukset solmuilua Merikarhu-venekunnalle tyypillukuun ottamatta, sillä esimer- lisempää, kun koko venekunkiksi suunnistus toteutettiin ta otti osaa Ritarikokeeseen jonka tulokset olivat erittäin hienoja lukuun ottamatta käytös pisteitä joita emme saaneet ainoatakaan. Keväälllä on edessä venekunnan viimeinen tarppo, leiritarppo, jota suoritettaessa valmistaudutaan kesällä tulossa olevaa Kilke-suurleiriä varten. Akseli Silfver 5

6 Venekuntien kuulumiset Merikotka Uusi venekunta pääsi vauhtiin! Merikotka aloitti seikkailunsa seikkailijoina syksyllä, ja ikäkausi on alkanut mahtavien aktiviteettien lisäksi ryhmäytymisellä. Venekunnan nimeksi valitsimme uljaan Merikotkan. Kokouksissa olemme leikkien lisäksi oppineet taitoja niin hyvin, että voitimme Ritarikokeessa. Mielettömän upeita kokemuksia kololla ovat olleet luomuhampurilaiset ja paloturvallisuusnäytös. Pääsimme myös purjehtimaan, jotkut jopa kokeilemaan vahtiajoa. Syysretkellä seikkailimme Ku- hankuonon metsissä yhdessä viikoittaisiin kokouksiin soveltarpojien kanssa. (katso s. 1 0) lettuna lippukunnan perinteisiin ja meripartio-ohjelmaan. Nyt keväällä panostamme seikkailijaohjelman tuomiseen Pauli Engblom Merileijona Uudetkin venekun talaiset pääsivät Henrikalla tositoi miin. Monenlaista kokousaihetta syksyn aikana. Merileijonien syksy 2009 oli viimeinen puolivuotinen seikkailija-ohjelmaa soveltaen ja uusi vuosikymmen aloitettiinkin komeasti tarpoja-ohjelman suorittamisella. Syksyn ensimmäinen kokous pidettiin kololla ja viimeinen nyyttärien merkeissä. Väliin mahtui yhdeksän muuta teemoiltaan erilaista kokousta, sekä lippukunnan partiopoikaosaston syysretki Plåttipää 09 (katso sivu 1 0), 6 jonne olisi tosin kaivattu enemmän osallistujia. Kokouksista mieleen jäi ainakin nuotion hallittu sytytys ja sammutus kolon pihan nuotiopaikalla, vaikka makkarat jäivätkin uupumaan.lumisesti alkanut vuosi jatkuu tarpoja-ohjelmaan kuuluvan luovuustarppon suorittamisella, tuoden kokouksiin entistä mielenkiintoisempaa, kädentaitoihin keskittynyttä sisältöä. Jukka Koskelainen

7 Sudarisivut Sudenpentujen kuulumiset Sudenpentujen syksy oli vauhdikas ja touhun täyteinen. Vanhat laumat, Sisiliskot ja Sudet yhdistettiin Sisiliskoiksi, ja uusi Karhut-lauma aloitti. Johtajistossakin tapahtui pieniä muutoksia. Merimiehuuden ensimmäiset askeleet otettiin iltapurjehduksella. ja leikkejä, jotka opettivat toimimaan yhdessä, ryhmänä. Kaikilla laumoilla oli yhteinen retki Kunstenniemessä (katso s. 1 2). Loppusyksystä kävimme vierailulla biologisessa museossa, ja siellä näimme mielenkiintoisia eläimiä. Karhut lauma antoi sudenpentulupauksensa. Illan päätähti oli kuitenkin suoraan Korvatunturilta lahjoja jakamaan saapunut Joulupukki. Aino Vasankari ja Pauli Engblom Syksyn päätti joulujuhla KoivuKokouksissa oli paljon hausko- lan seurakuntatalolla, jossa Tehtävät Ristikko 1.Myrkyllinen eläin. 2.Iso petolintu saaristossa. 3.Oma meremme. 4.Ei maapartio vaan 5.Toinen sana ystävälle. 6.Suomen ainoa kissaeläin 7.Harrastus jäällä. 8.Piikikäs eläin, joka on talvella horroksessa Etsi lehdestä 1. Milloin Sauva on viimeeksi ilmestynyt? 2. Kuka on Kupittaan Henrikinpoikien LPKJ eli lippukunnanjohtaja? 3. Minkä kilpailun S/Y Henrika voitti kesällä 2009? 4. Mikä leiri on tulossa kesällä 2010? 7

8 Retkiraportti Plåttipää 09 venekuntien syysretki Partiopoikaosaston eli seikkailijoiden ja tarpojien syysretki Plåttipää 09 järjestettiin tällä kertaa Laaskorven laavulle, Kuhankuonon retkeilyalueelle Metsän pimeyteen Perjantaina kololle kokoontui ennakoitua pienempi porukka, ja viimeisiä tavaroita pakattaessa kuultiin vielä yhden venekuntalaisen sairastuneen. Sikainfluenssa kaatoi yhteensä kolme ilmoittautunutta vuoteisiinsa. Lopulta osallistujia oli 9, venekuntalaisia 4 ja 5 johtajaa. Kuhankuonoon lähti pikkubussi ja henkilöauto. Pientä jännitystä aiheutti Samulin autoon osunut autonrengas, mutta onneksi onnettomuudesta ei aiheutunut henkilövahinkoja. 8 Perille Laaskorpeen saavuimme noin kello Bussi jätti meidät ja valojen hävitessä retkemme alkoi. Tihkusateessa aloimme kantaa tavaroita kääntöpaikalta laavulle. Metsässä oli jo aivan pimeää, ja otsalampulle tuli käyttöä vesilammikoita väistellessä. Tavaroiden kantaminen ei kestänyt kauaa, ja pystytimme puolijoukkueteltan ripeästi samalla, kun osa porukasta teki leirirakennelmia. Ilta sujui nuotiopaikalla makkaroita paistaessa ja juttuja kertoillessa. Lopulta pääsimme lämpimään telttaan, kipinämikkovuorot alkoivat pyöriä ja menimme nukkumaan. Lauantai oli ohjelmapäivä Aamulla allekirjoittanut heräsi ja lähti laittamaan aamupalaa. Pienien teknisten ongelmien jälkeen puurovesi porisi kaasujakkaralla ja leipää paahdettiin nuotiolla/ssa riippuen paahtajasta. Aamun sade hälveni pilvettömäksi taivaaksi. Aamiaisen päätyttyä johtajat jakoivat päivähaikin rastit keskenään ja venekuntalaiset pakkasivat päiväreppunsa. Haikki ei ollut pitkä, vain noin 3 kilometriä ja siinä oli 5 rastia. Retken teemana oli meripartiolippukunnan henkeen sopivasti Suomen saaristo, ja jo ensimmäisellä rastilla päästiin aiheeseen. Tehtävänä oli auttaa Ahvenanmaalle perustettua lippukuntaa partiohistorian tuntemuksessa. Apuna oli ruotsinkielinen teksti, jossa kerrottiin kysyttyjä asioita ja sanasto, jonka avulla vielä toista kotimaista opiskelematonkin pystyi osallistumaan tehtävään. Toinen rasti valmensi venekuntalaisia meripartiotaitojen äidissä ja isässä, solmujen sitomisessa ja knaapin käyttämisessä. Kun vene oli saatu kiinni kai- jaan, matka jatkui seuraavalle rastille, jossa perehdyttiin saaristolaiseen elämään kuunnelman muodossa. Neljännellä rastilla harjoiteltiin aina hyödyllisiä ensiaputaitoja, ja viimein päästiin ruokarastille. Lounaaksi nautittiin meksikonpataa. Pimeys laskeutui aikaisin ja aloitettu lipunryöstö hyytyi valon puutteessa. Lippuja ja toisia ihmisiä oli miltei mahdotonta havaita, ja hyökkäykset jäivät vaisuiksi yhden miehen rynnäköiksi. Lopulta toisen joukkueen kapteeni onnistui varastamaan vihollisensa lipun. Lipunryöstön jälkeen pidimme tauon, jonka aikana valmistimme pop cornia ja paistoimme lahjoituksena saadut hampurilaiset, kiitos Erik. Katselimme tähtiä ja tähdenlentoja, opettelimme tähtikuvioita ja etsimme Pohjantähden. Lähdimme tarpomaan otsavalaisimet huvin vuoksi sammutettuina kohti läheistä hakkuuaukeaa, jonka olimme aikaisemmin todenneet sopivaksi paikaksi venäläinen raja -leikkiä varten. Leikissä yksi yrittää etsiä muita lamppunsa valokeilalla muiden yrittäessä ryömiä hänen luokseen. Lei-

9 kimme melko kauan ja palasimme laavulle. Tässä vaiheessa väsymys alkoi painaa ja lättyjen paistaminen kiinnosti vain osaa. Päivän touhut olivat rasittaneet nuorimpia niin, että heidän venekunnanjohtajansa ottivat heidän kipinämikkovuoronsa todettuaan herättämisen epäinhimilliseksi. Kellään ei ollut nukahtamisvaikeuksia. Kotiin onnellisena ja väsyneenä Retkiraportti purettiin. Tavaroita kannettiin takaisin, ja paikalle ilmestynyt metsästyskoira auttoi loppujen ruokien syömisessä. Kaunis sää oli houkutellut paikalle metsästäjän ja ulkoilijoiden lisäksi myös laavun omistajan, joka oli iloinen laavun saatua tällaistakin käyttöä. Viimeiseksi Pauli ja Akseli kirjoittivat vieraskirjaan kiitokset upeasta retkipaikasta. Kävellessämme kääntöpaikalle suunnittelimme jo seuraavaa retkeä. Aamulla johtajisto teki arvion jäljellä olevasta ruokavarastosta ja aamupuuro päätettiin jättää väliin. Aamiainen korvattiin brunssityyppisellä ratkaisulla: broilerinfileesuikaleita ja perunamuusia. Aamun vaihtuessa aamupäiväksi ruokailu jatkui jäljelle jääneillä makkaroilla ja lätynpaistolla. Kello kumminkin kävi uhkaavasti, ja meidän oli pakko jättää nuotio ja aloittaa leirin purku. Teltta kasattiin, ja leiri Pauli Engblom 9

10 Retkiraportti Sudenpentujen syysretki Lokakuisena lauantaina Turun linja-autoasemalle kokoontui viitisentoista sudenpentua ja neljä johtajaa valmiina lähtemään retkelle. Bussimatka päättyi Kunstenniemeen ja kannoimme tavarat Ristniemen kämpälle. Lipunnoston ja riehakkaiden ulkoleikkien jälkeen söimme herkullista lounasta ja lähdimme rastiradalle. Pojat suorittivat monenlaisia rasteja, joilla he pääsivät mm. tekemään tulia ja nikkaroimaan solmutauluja. Myös trangian käyttöä harjoiteltiin keittelemällä sillä kaakaota välipalaomenapiirakan kyytipojaksi. nistuneen retkipäivän jälkeen jättäen pienen, mutta sitäkin vilkkaamman joukon jatkamaan retkeilyä. Vapaan oleilun ja pelailun jälkeen pukeuduimme lämpimästi ja menimme vampyyri-iltanuotiolle. Nuotion äärellä esitimme pantomiimia, leikimme ja teimme muita perinteisiä iltanuotion ohjelmanumeroita kuunnellen välillä hauskoja ja jännittäviäkin vampyyritarinoita samalla, kun paistoimme makkaraa. Ilta päättyi Vampyyrivaarin aarteen metsästykseen. Sunnuntaiaamuna KHP:n pieni joukkio lähti kiertämään Kunstenniemen maastoon ripoteltuja rasteja, joissa Iltapäivällä kymmenkunta päi- käsiteltiin muun muassa luonväretkellä ollutta sudenpentua toaiheita. Päivän kohokohta lähti Mikon johdolla kotiin on- taisi silti poikien mielestä olla leiripaikan isäntä, joka tuli moottoripyörällään tarkistamaan mökin kuntoa. Innokkaimmat taisivat jopa pyytää häneltä nimikirjoituksen. Kun mökki oli tarkastettu ja lippu laskettu, jätimme Kunstenniemen taaksemme ja palasimme Turkuun mukavan retken jälkeen. Kaisa Mäkikangas Venekunnat ritarikokeessa Maarian Kämmekät järjestivät Ritarikoe-partiotaitokilpailun. KHP oli mukana kilpailussa kahden venekunnan ja kahdentoista hengen voimin. Aamusta iltapäivään kestävällä Naalinlenkillä seikkailijavenekunnistamme yhdistetty kisavartio Merileijona voitti oman sarjansa, ja tarpojavenekunta Merikarhu sijoittui yön 10 yli kestävällä Ketunlenkillä toi- Tavataan siellä! seksi. Koroisten Ritarit järjestävät viidennenkymmenennen Ritarikokeen syksyllä. Pauli Engblom

11 Tall Ships' Races Baltic Sea 2009 Kovaa tuulta ja kevyempääkin keliä. Kesän suu rin saavutus suomalai selle meri partiolle. Miten se saavutet tiin?

12 Henrika Matkapurjehdus Turku Kalmar Kesä 2009 oli lippukunnallemme ja veneellemme toiminnantäyteinen. Osallistuminen Tall Ships Race -kilpailuun vei veneen 7 viikoksi yhtämittaiseen reissuun. Lisäksi purjehduskaudella on normaali määrä lyhyempiä koulutuspurjehduksia, kursseja jne. Veneen huoltotyöt ja telakointi ovat vaatineet satoja vapaaehtoisia työtunteja johtajistolta, jotta purjehdussuunnitelmat voidaan turvallisesti toteuttaa. Tässä yhteydessä vene on myös läpikotaisin tarkastettu ja uusittu paljon osia ja varusteita.matkapurjehdukselle meitä lähti ehkä ennätyksellisen kirjava joukko meripartiolaisia henkilöä viidestä eri Lounais-Suomalaisesta lippukunnasta. Esimerkiksi försti ja vahtien merenkulku-upseerit olivat muista lippukunnista. Tarkoitus oli järjestää ikimuistoinen ja koulutuksellinen matkapurjehdus kaikille Tommi Tähtinen Kotirannat katoavat horisontin taakse takana ja matka kohti Ruotsia alkaa. osallistujille, mutta samalla meillä oli tehtävä osana isompaa kokonaisuutta: viedä Henrika aikataulun puitteissa Kalmariin ja luovuttaa se ykköskisan kisamiehistölle hyvässä kunnossa ja purjehdusvalmiina. Tommi Tähtinen Useat KHP:n sukupolvet ovat neet Mölkkyä Visbyssä. 12 Kaikki irti! Lähdimme Heinänokan kotisatamasta illalla. Tuulen puuttuessa lähes tyystin ajoimme konevoimin läpi yön Utöstä ulos ja otimme suunnan kohti Gotska pelan Sandön saarta. Aamulla avomerelle päästyämme tuuli heräsi ja pääsimme purjehtimaan. Matkalle mahtui mukaan pientä jännitystä kun epäilimme veneen tekniikkaa päivän ajan ja kotijoukot Suomessa selvittelivät puolestamme asiaa. Onneksi korjaustoimiin ei tarvinnut Ruotsissa ryhtyä vaan purjehdus saattoi jatkua suunnitelmien mukaan. Gotlanti ja Visby Saavuimme Visbyn satamaan vajaan 40 tunnin purjehduksen jälkeen ja löysimme paikkamme aallonmurtajalaiturista kahden muun suomalaisen meripartioaluksen viereltä. Juuri ennen meitä samaan laituriin saapui Merisissi III, jonka edessä oli FiSSc:n Navigator. Matkapurjehduksilla satamaan saapuminen alkaa Henrikalla yleensä aina suursiivouksella. Siisteys on vält-

13 tämätöntä hygienian kannalta kun paljon ihmisiä asuu pienissä tiloissa. Yleinen tavaroiden järjestys on turvallisuusasia sekin. Merenkäynnissä lentelevä tavara voi aiheuttaa loukkaantumisia ja pahimmassa tapauksessa vuodon sattuessa irtotavara voi tukkia pumput. Muutaman tunnin laivatöiden jälkeen lähdimme rentoutumaan uimahalliin ja teimme pienen kierroksen vanhassa kaupungissa. Uni tuli varhain ja koko miehistö nukkui sikeästi pitkät, yli 1 0 tunnin yöunet. Hyvin nukutun yön jälkeen lähdimme pelaamaan mölkkyä ja kiertelemään kaupunkia. Kaikille järjestyi päivän mittaan myös vapaa-aikaa kaupungilla kiertelyyn. Visby on oikea jalankulkijan paratiisi, autoja ei juuri vanhaan kaupunkiin mahdu ja välimatkat ovat lyhyitä. Iltapäiväksi lähdimme bussilla läpi Gotlannin Katthammarvikiin saaren itärannikolle katselemaan maaseutua ja paikallista kansallispuistoa. Tommi Tähtinen Henrika Kalmarin linnassa on vieraillut paljon korkeaar voista väkeä, kuten kuvassa näkyvä henrikan miehistö. matka Kalmariin jatkui ja saa- vän. Tiistaina meistä vuimme rantaan noin kel- suurin osa lähti bussilla kohti lo Tukholmaa ja edelleen Turkua, kolmen henkilön jäädeskalmar sä vielä jatkamaan Kalmarissa vuorossa oli jäl- kisamiehistön kanssa kohti leen siivous, polttoaine- ja ve- Gdyniaa. sitankkaus sekä peseytyminen ennen hupia. Tommi Tähtinen Miehistön jäsenistä kukaan ei nuoren ikänsä vuoksi muistanut Union-nimistä huoltoasemaketjua, joten se vitsi jäi Kohti Kalmaria kertomatta. Kalmarin linna oli Sunnuntai-aamuna lähdimme visiitin arvoinen samoin kuin kohti Kalmaria. Gotlannin ja kaupungin keskusta. KalmarisÖölannin välissä pidimme sa ehdimme viettää vain päimies yli laidan harjoituksen ja kävimme turvallisuusvarusteita ja niiden käyttöä läpi odotellessamme tuulta. Lisäksi harjoiteltiin köysien rihmaamista. Aurinko paistoi, ja Öölan- Henrika nin pohjoiskärki tuli yhä odottamas selvemmin näkyviin. Illansuus- sa uusia sa pysähdyimme kuuman päi- seikkailuja vän jälkeen Byxelkrokin ja uutta satamaan Ölannin pohjoiskär- miehistöä. jessä, ja kävimme uimarannalla uimassa. Yötä vasten 13

14 Henrika Race 1 voittajana maaliin Kesällä 2009 s/y Henrika osallistui Tall Ships' Race kilpailuun Itäme rellä. Partiopoi kaosaston matkapurjehdus alkoi Turusta ja päättyi Kalmariin Ruotsin rannikolle Öölannin kohdal la. Kalmarissa miehistö vaihtui ja ensimmäisen kisan miehistö as tui alukseen lä hes kokonaisuudessaan. Ruotsista Henrika purjehti Gdyniaan, josta itse Tall Ships tapahtuma alkoi. Ensimmäinen kisaosuus alkoi Gdanskin lahdelta ja päättyi maaliin Kotkan edustalla. Ki saosuuden päätössatama oli Pietari. Alkuperäinen tavoite oli purjehtia turvallisesti maaliin niin kovaa vauhtia kuin vain on mahdollista ja katsoa mihin tulokseen ylletään. Tavoite saavu tettiin ja ylitettiin. Henrika ylitti maaliviivan luokkansa voittaja na. Uskomaton luokkavoitto oli tosiasia. Renessanssilinnan kautta merelle Suurin osa kisamiehistöstä matkusti Tukholman kautta linja-autolla Kalmariin, jonne Tommi Tähtinen oli veneen tuonut. Kalmarin kaupungissa ei ollut aikaa pitkälti, sillä aika- taulu edellytti lähtöä heti seuraavana aamuna. Kuitenkin kaupungin päänähtävyyteen ehdimme tutustua. Upea Kalmarin renessanssilinna kuuluu ohjelmaan Kalmarissa käydessä. Ylitys Puolaan alkoi utuisessa aamunkoitteessa. Tall Ships isäntäkaupungit tarjoavat aina miehistöille ohjelmaa ja hienoja Matka Ruot sin halki alkoi Tukholman linja auto asemalta. 14 tapahtumia eikä Gdynia ollut poikkeus. Rantatapahtumat eivät kuitenkaan ole pääosa purjehduskilpailussa. Tapahtumajärjestäjä Sail Training Internationalille (STI) on ensiarvoisen tärkeää huolehtia tapahtumaan osallistuvien turvallisuudesta. Tästä syystä kilpailuun lähtevien alusten tulee läpäistä safety inspection, jossa tarkastetaan huolella alusten turvallisuusvarusteet. Henrikalle tällainen tarkastus ei ole ongelma, sillä turvallisuuteen liittyvät asiat ovat perinteisesti olleet aina kunnossa.

15 Henrika Gdanskin lahden taistelu Satamasta lähtöön kuuluu perinteisesti Purjeiden paraati Parade of Sails. Saimme nauttia Gdanskin lahdella, Gdynian ja Gdanskin välillä paraatin ajan aurinkoisesta päivästä kevyessä tuulessa. Yksi hauska tapahtuma oli, kun liettualainen purjealus Spaniel ajoi vierellemme tervehtimään ja toivotusten lomassa saimme päällemme vesi-ilmapallojen sateen. Saimme ns. täysosumia kannella olijoiden päälle ja myös sisälle ruorihyttiin. Onneksi Läntisempi reitti takasi riittävän tuulen koko kil pailun ajaksi ja vauhti olikin pitkiä aikoja lähes 10 solmua. valmisteluhetken jälkeen oli miehistö valmiudessa ämpärien kanssa purjeiden takana. Ajoin Henrikan vaivihkaa Spanielin lähelle, ja nopean koneavusteisen syöksyn jälkeen olimme aluksen kyljellä ja annoimme täyslaidallisen Spanielin kannelle. Kuulin jälkikäteen aivan lämminhenkisessä keskustelussa Spanielin päällystön kanssa, että heidän päällikkönsä oli saanut koko ämpärin päällensä. Täysiosuma siis. Hienosti hoidettu hyökkäys, ja onneksi kesä kuivaa minkä kastaa... Vesi-ilmapallohyökkäys aiheutti kuitenkin sen, ettei vesisota jäänyt matkan viimeiseksi. Jatkossa oli kuitenkin niin, että Henrikan miehistö oli aloittava osapuoli nuotiotyttöjemme johdolla. puolelta, Hiidenmaan kiertäen kohti itää pitkin Suomenlahtea. Maalilinja oli Kotkan tasalla. Hyvät tuuliennusteet ja niiden paikkansa pitävyys olivat yksi voiton avaimista. Ennusteet lupasivat pienen matalapaineen kulun PohjoisItämeren ylitse. Otimme hieman alemman kurssin lähdön jälkeen, vaikka suunta olikin huonompi, mutta etenimme parempaa vauhtia. Koko kilpailun alkuosan ajan olimme hieman lännempänä kuin suurin osa kilpailuun osallistuvista aluksista. Tästä syystä onnistuimme kiertämään pienen matalapaineen ja sen aiheuttaman tyvenen paikan ja Parade of Sails tapahtu pysyimme tuulessa koko ajan man aikana kaikki alukset lukuunottamatta kilpailulegin ovat nähtvissä läheltä. Ki viimeisiä kaapelinmittoja. san aikana alukset ovat Maaliin pääsyn jälkeen vahajallaan, ja muita aluksia paaehtoinen jäi kannelle ruonäyky vain harvoin ja kau riin ja me muut menimme kana. Tällä kertaa kaukana nauttimaan ansaittua rauhaltakana. lista aamiaista. Kun nousin takaisin kannelle oli täysin sähkölaitteet eivät kärsineet Tuuliennusteet voiton tyyntä, purjeet roikkuivat löyosumasta. No, pienehkö re- yhtenä tekijänä sinä. Onneksemme emme olvanssihenki syntyi, ja pienen Kilpailureitti kulki Gotlannin itä- leet enää kilpailussa. Oli aika 15

16 Henrika Maaliin saavuttaessa ei varmasti kukaan usko nut luokkavoiton olevan totta. saavuimme Nevan rannoille. Itse tosin olin ainoa vekuvan saaminen palkinto neessä, joka oli mukana jenjaosta muodostui han jo silloin. Ehkä sanonta kolkalaksi tehtäväksi. mas kerta toden sanoo ei pivenäläiset siirsivät ku dä paikkansa, sillä Henrika vaajan kymmenisen met tarvitsi viidennen kerran enriä sivuun edestään nen kuin voitto saatiin kotiin. Putinin saapuessa lavalle. Pietarissa voittajien palkinnot oli jakamassa juhlallisessa tilaskea purjeet, ja ajoimme ko- laisuudessa itse Vladimir Punevoimalla Kotkaan tekemään tin! huoltotöitä ja vesitäydennykseen. Erityisen miellyttävää oli kuunnella yöllä, kuinka luvattu 1 7m/s itätuuli nousi ja vinkui mastossa, koska Henrika oli turvallisesti kiinni Kotkan kantasatamassa. Saman tuulen aikana sattuivat mediassakin julkisuutta saaneet valitettavat mastojen menetykset muutamille epäonnisille kilpailijoille, jotka olivat vielä merellä. Hyvä tiimi pystyy mihin vain Hyvä henki miehistön kesken oli kenties syy hyvään tulokseen. Miehistöllä oli alusta asti tekemisen meininki. Perussääntönä oli, että pidämme yllä parasta mahdollista vauhtia koko ajan ja niin myös tapahtui. Keskinopeutemme oli erinomainen. Noin 480 meripenikulmaa taittui vajaassa kahdessa ja puolessa vuorokaudessa. Vaikka ydinosa miehistöstä oli Henri- Pietari muuttunut kaupunki Ensimmäinen Tall Ships Race johon Henrika osallistui oli vuonna Tällöin kilpailu alkoi Rostockista ja päättyi Pietariin. Ilmassa oli siis historiallista tunnelmaa, kun taas 16 Safety first! Tylsältäkin kuulostava teema voi tuntua hauskalta jos miehistön yhteishenki on riittävän hyvä.

17 Henrika kinpoikia oli vahvistuksenam- ta alkaa paluu me myös nuotiotyttöjä ja Hen- kotia kohti näillä rikin tapulityttöjä. näkymin Asko Laitteen johdolla. Nälkä kasvaa syödessä Menomatka Tu Itämeri käy ahtaaksi? rusta KööpenhaTunnelma oli tietenkin miehis- minaan on tön keskuudessa huipussaan tarkoitettu venevoiton jälkeen, ja voittotunnel- kuntalaisille ja erimissa Pietarissa aloimme jo tyisesti niille, jotka suunnitella Henrikan osallistu- eivät täytä Sail mista Tall Ships Race Training Internakilpailuun. Tällä hetkellä Henri- tionalin 1 5-vuoka on ilmoittautunut kilpailuun den Belgian Antwerpenistä Tans- ikävaatimusta, jokan Aalborgiin, joka sijaitsee ten kaikki venejyllannin pohjoiskärjessä. En- kuntalaiset simmäistä kertaa siis Henri- joukolla mukaan kan kaksikymmenvuotisen hakemaan purjehhistorian aikana alus on läh- duskokemusta. dössä suolaisille vesille. Itse Tall Ships Race Ulkomaan purjehdusten olen lupautunut toimimaan tulee jatkossakin muonittamisessa on omat päällikkönä osuudella Kööpen- Itämerelle. Koke- erikoiset piirteensä. haminasta Kielin kanavan muksella on hyvä kautta Antwerpeniin ja edel- lähteä hakemaan leen kisaosuudelle Antwerpen uutta voittoa Itämeren Tall - Aalborg. Kilpailun jälkeen Ships Racesta tulevina vuosihenrika ottaa osaa osin crui- na. se-in-company osuuteen Norjan rannikolle, josta matka Antti Hyssälä suuntautuu takaisin kohti KööOnko Itämeri liian pieni jo kohta penhaminaa. Kööpenhaminas20 vuotiaalle S/Y Henrikalle? 17

18 Henrika Cruise in Company Vaihteleva siirtopurjehdus Pietarista Turkuun. Oli taas aika lähteä jatkamaan kaa, josta olimme siis myös kohti maitse. Uutta miehistöä matkaa, kun tapahtuma Pieta- Pietariin saapuneetkin, joten saapui heidän tilalleen, ja rissa päättyi. Pietarista Tur- matka alkoi tuntua tutulta. Mat- matka Turkuun jatkui. kuun alukset saivat siirtyä ka Kotkaan oli viimeinen Kotkassa vietetyn vuorokauhaluamaansa reittiä käyttäen osuus purjehduksesta, jolloin den, ja etenkin jokseenkin puhtaassa uimahallin ja vaihdellen miesaunassa vietetyn hethistöjä. Cruise in ken jälkeen, oli taas Comppany eli "laihienoa päästä merelle. vueena purjehtimitälläkään kertaa ei nen" ei muista Kotkasta lähdettäessä osuuksista poikejäänyt vesi kenelleten ole kilpaosuus. kään oudoksi asiaksi, Pietarista Kotkaan vaan jo ensimmäisen Henrikallekkin usyön aikana päästiin kaltautui vaihtovaihtamaan genoa piemies tanskalaiselta nempään jibiin tuulen Jens Kroghilta. Useat Suomenlah- Tanskalaine vieras sopeutui Henrikan voimistuttua. Teimme den rannikkokau- miehistöön hyvin. Suurimmat ongelmat suurehkon virheen jätpungit olivat ymmärtämisessä olivat puuron päälle täessämme lasketun ja pyydettyjen rusinoiden kanssa. sidotun genoan kanvalmistautuneet nelle, sillä jo aamulla alusten tuloa varten. Kotkassa oli Tall Ships koko voittoisa miehistö purjeh- jouduimme repimään purjeetraces alusten saapumisen ti yhdessä. Pian Kotkaan saa- ta noin tunnin verran takaisin hyvästelimme veneeseen sen alkaessa roikvuoksi järjestetty myös Meri- vuttuamme päivät. Pietarista lähdimme osan miehistöstä, kun he jat- kua kaiteiden ulkopuolella. ajamaan yötä vasten kohti Kot- koivat matkaansa kotia ja töitä Purjetta hakkaavien aaltojen 18

19 kisaosuuden aikana katkenneista mastoista. Vene, jolle se kuului kellui tyhjänä laiturissa, ja ilmeisesti sen miehistö oli jo palannut takaisin Puolaan. Hangosta hyppäsi Henrikalle kyytiin monta henkilöä, heidän joukossaan myös Turun Sanomien toimittaja, joka kirjoittikin loppumatkastamme muutaman artikkelin. Osuus Hangosta Kasnäsiin purjehdittiin navakassa vastatuulessa. Kapeissa saarten väleissä jouduttiin tekemään useita vendoja, mutpuolustusvoimat miehitti ta matka eteni silti Henrikan Cruise in Compa melko joutuisasti. nyn aikana. Seuraavana päivänä pelättiin repivän purje. Pääsim- jatkui taas matka kohti Turme kiinnittymään Suomenlin- kua, ja tällä kertaa jäljellä oli nan laituriin iltapäivällä, ja enää viimeinen välisatama, miehistö vaihtui taas. Mukaan vanha ja tuttu Lahjasaari, eli hyppäsi myös Suomenlinnan Häraholm. Lahjasaaressa väliaikainen asukki, merisotakoulusta lomalle päässyt Ville Sahlström. Aikataulun painaessa päälle oli seuraavana päivänä lähdettävä jatkamaan matkaa, tällä kertaa kohti Hankoa. Suomenlinnasta Hankoon matka taittui kevyen tuulen vuoksi koneella ajaen. Hyvä puoli oli, että ehdimme pelailemaan muutaman erän fendaritaistelua, josta voittajaksi selvisi runsaan kokemuksen ja tuurin avulla Sahlström. Hangossa vietettiin kaksi yötä. Laiturilla lojui yksi surullisen kuuluisista ensimmäisen Henrika käyntiä piristi tanskalainen vieras Skibladner, joka 25metrisenä oli vaikuttavan kokoinen Lahjasaaren pienessä laiturissa. Saapuminen Aurajokeen voittoisan ensimmäisen kilpailuosuuden jälkeen oli erittäin hienoa. Vaikka kaikki alukset eivät olleet vielä saapuneet, oli joessa ja sen rannoilla melkoinen hulina. Kotisatamaan saapuneen aluksen miehistöllä riitti selittämistä koko tapahtuman ajan aamusta iltaan, sillä uteliaita olivat tuttujen ja tututtujentuttujen lisäksi myös monet täysin ventovieraatkin, jotka tulivat kyselemään aluksesta. Kaikkien kyselijöiden asiantuntemus veneistä ei ollut kuitenkaan kovin huimaa, mistä ovat osoituksena Savua-palstan sitaatit Henrikasta (katso s. 28). Akseli Silfver Ensimmäistä kertaa Henrika tuntui pieneltä Lah jasaaren laiturissa. 19

20 Henrika Race 2 tuuli tyyntyy Voittoisan kilpailuosuuden jälkeen Turus sa odotti innokas vaihtomiehistö pääsyä merelle. Lähtökohdat toiselle kilpailuo suudelle olivat perin erilaiset mitä etukä teen olisi voinut odottaa. 1. kisaosuuden voitto nosti motivaatiota ja ehkä odotuk siakin, toisaalta tuuliolosuhteiden osalta ei tuntunut realistiselta odottaa, että voittoon voitaisiin toistamiseen yltää yleensä TSR sijoituksissa olemme olleet suunnilleen parhaassa kolmanneksessa parhaalla puoliskolla. Paljon riippui myös lopullisesta kilpailureitistä, sillä vasta vähän ennen lähtöä annettiin tieto kumpi etukäteen annetuista reittivaih toehdoista toteutuu. Kilpailusta huoli matta kaikilla osallistujilla lienee ollut odotuksissa myös yksi uusi ikimuistoinen partiopurjehdus. Kohti uusia tuulia Lähtiessämme Turusta Sunnuntaina 26. heinäkuuta olo oli ennen kaikkea helpottunut. Olimme vaihtaneet miehistöä heti aluksen saavuttua Turkuun, tosin osa miehistöämme pääsi saapumaan vasta juuri ennen lähtöä. Satamaelämä ja asuminen veneessä keskellä satojen tuhansien ih- 20 kuitenkin asuttaa ja valvoa venettä. Ja kun pitää mennä kipparikokoukseen joen toiselle rannalle, ainoa tapa selvitä matkasta alle tunnissa on taksi. Muutaman päivän kannella hymyilyn jälkeen köysien irroitus ja keulan suuntaaminen avomerelle teki siis hyvää.turusta lähdön jälkeen menimme purjeparaatin päätteeki Stromälön meriasemalle tankkaamaan dieseliä ja makeaa vettä tankit täyteen varmuuden vuoksi ja suuntasimme yöpymään Bodön entisen merivartiotall aseman laituriin. TrimmaShips' simme takilan kisakuntoon Races iltapuhteena, kävimme ilaluksia tauinnilla ja esittelimme Auran aluksen pikaisesti samassa rannoilla. laiturissa yöpyneen Tampereen Reservimeriupsee- misten yleisömassaa on jossain määrin hermoille käyvä kokemus, etenkin omassa kotikaupungissa. Tuttuja ja tuntemattomia ihmisiä pyrkii kysyen ja kysymättä alukseen aamukahdeksasta yhteentoista illalla, puolet miehistöstä on vielä muualla kiinni töissä, toinen puoli haluaisi olla kotona pakkaamassa mutta yrittää