Hallitusohjelman toimeenpano MMM:n hallinnonalalla

Transkriptio

1 Hallitusohjelman toimeenpano MMM:n hallinnonalalla Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio 1

2 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia ja tuottavia. Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyky vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa. Kuluttaja voi luottaa ruokaketjun vastuulliseen toimintaan. Paikkatiedot ovat laajasti yhteiskunnan käytössä. Maaseutu on elinvoimainen, viihtyisä ja toimiva yritys- ja asuinympäristö. 2

3 Tavoitteet vuodelle 2016 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Maaseutu on elinvoimainen paikka yrittää ja asua Edellytykset uusiutuviin luonnonvaroihin ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kilpailukykyiselle kasvulle ovat hyvät Uusiutuvia luonnonvaroja käytetään kestävästi samalla sovittaen yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet Ihmisten, eläinten ja kasvien terveys, hyvinvointi ja turvallisuus on varmistettu vastuullisella toiminnalla Luonnonvara-, kiinteistö- ja paikkatiedot palvelevat laajasti yhteiskunnan tarpeita tukien kilpailukykyä. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja voimavarojen hallinta Toiminta on tuloksellista, tehtävät ovat tasapainossa voimavarojen kanssa, jotka suunnataan tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. 3

4 Toimintaympäristön haasteet Kansantalouden tila, valtiontalouden kestävyysvaje, rakennemuutos Valtion muuttuva rooli, julkisen ja yksityisen sektorin työnjako Kansainvälinen riippuvuus ja globaalien ilmiöiden vaikutus kasvaa Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen haasteet Uusiutuvien luonnonvarojen merkitys kasvaa, vesivarojen globaali merkitys Luonnonvarojen käytön erilaiset arvostukset sekä ristiriidat korostuvat Resurssitehokkuus: teknologian, tiedon ja osaamisen hyödyntäminen Tietovarantojen ja paikkatietojen saatavuuteen kohdistuu kasvavia tarpeita 4

5 Hallinto muuttuu Luke aloittanut toimintansa, toimintoja koottu MML:ään Suomen metsäkeskus organisoitu uudelleen ELYissä ja Aveissa koottu tukitoimintoja, kalataloustehtävät koottu kolmeen ELYyn, monia muitakin tehtäviä keskitetty Lisää tulossa Mahdolliset keskus- ja aluehallinnon virastoselvitys -hankkeen (VIRSU) pohjalta tehtävät ratkaisut hallitusohjelmassa, sidoksissa SOTEratkaisuun MMM selvittää maatalous- ja maaseututukihallinnon sekä ympäristöterveydenhuollon tehtävien organisointia tavoitteena vähentää hallinnollisia tasoja Metsähallituslain ja -organisaation muutos EU-kilpailulainsäädännön mukaiseksi, Otson yhtiöittäminen Vesitaloustehtävien järjestäminen Asiakasnäkökulma tärkeä yhtenäinen hallinto, toimivat ja helppokäyttöiset sähköiset palvelut 5

6 Maaseutu on elinvoimainen, pellot ja kotieläimet ovat tuottavia ja ruokaketju on vastuullinen Kehitetään uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa kilpailukykyistä liiketoimintaa Varaudutaan EU:n maatalouspolitiikan uudistukseen: muutoksia odotettavissa tukijärjestelmiin Parannetaan ruokaketjun kilpailukykyä Turvataan kotimaisen ruuan alkutuotanto ja jalostus Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa vuoteen 2020 mennessä Hyödynnetään viljelijätuet ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet täysimääräisesti Toteutetaan valvonnat täysimääräisesti säädösten mukaisesti 6

7 Maaseutuohjelmassa 8 miljardin keinot - kolme strategista painopistettä Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa. Sivu

8 Matkailu, Blue care

9 9

10 KÄRKIHANKE 4: Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun

11 Tavoite Maatalouden kannattavuus on parantunut ja maatilojen maksuvalmiutta on vahvistettu. Hallituskaudella ei säädetä uusia kustannuksia aiheuttavia velvoitteita. Puhtaiden elintarvikkeidemme sekä kala- ja vesivarojen kotimaista käyttöä ja vientiä edistetään

12 Kuvaus Turvataan ruoantuotannon ja maatalouden rakennekehityksen edellytykset. Parannetaan elintarvikeketjun toimijoiden toimintamahdollisuuksia ja kilpailukykyä purkamalla normeja. Edistetään vesi- ja kalavaroihin perustuvan liiketoiminnan kasvua sinisen biotalouden kehittämissuunnitelman toimenpitein

13 Päätoimet 1. Maatilatalouden kehittämisrahaston lisärahoitus maatalouden investointeihin 2. Sujuvoitetaan lupa- ja ilmoitusmenettelyjä sekä puretaan normeja 3. Luodaan edellytyksiä elintarvikkeiden ja osaamisen viennille sekä lisätään elintarvikeketjun yhteistyötä ja osaamista 4. Sinisen biotalouden kasvuedellytysten luominen

14 1. Maatilatalouden kehittämisrahaston lisärahoitus maatalouden investointeihin Makeraan osoitettava 90 miljoonan lisärahoitus käytetään maatalousinvestointien rahoitukseen sekä muihin hallitusohjelman ruuantuotannon kannattavuustavoitetta tukeviin toimenpiteisiin. Rahoituksella edistetään maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta turvaamalla tilojen tuotantorakennetta parantavien, kustannuksia vähentävien sekä uuden teknologian ja prosessien käyttöönottoa tukevien investointien rahoitus

15 1. Maatilatalouden kehittämisrahaston lisärahoitus maatalouden investointeihin Lisäksi panostetaan erityisesti ympäristön tilaa, eläinten hyvinvointia sekä uusiutuvan energian käyttöä edistävien investointien rahoitukseen nostamalla salaojitusta, eläinten hyvinvointia, ympäristön tilaa ja uusiutuvan energian käyttöä edistävien investointien tukitasoa viidellä prosenttiyksiköllä. Makeran tutkimus- ja kehittämishanketoiminnassa painotetaan erityisesti maatilojen kilpailukykyä edistävien ja tuottavuutta kehittävien hankkeiden rahoittamista

16 1. Maatilatalouden kehittämisrahaston lisärahoitus maatalouden investointeihin Aikataulu Toteutus 1/ /2019, säädösmuutokset 1-3/2016 ja tarvittaessa Välitavoitteet Tavoitteena on rahoittaa Eu -osarahoitteisena ja kansallisesti lisärahoitettuna yhteensä keskimäärin 1500 investointihanketta vuodessa

17 2. Sujuvoitetaan lupa- ja ilmoitusmenettelyjä sekä puretaan normeja hallinnollisen taakan vähentäminen on keskeinen tekijä toiminnan kehittämisessä, järjestelmiä uusittaessa ja säädösmuutosehdotuksia arvioitaessa. Ollaan yhteydessä maatalouden ja elintarvikesektorin toimijoihin ja kartoitetaan heidän kokemuksensa hallinnollisesta taakasta Tiloille kohdentuvia valvontakäyntejä vähennetään mahdollisesti käyttöön otettavan kaukokartoituksen avulla ja tilalla tehtävää valvontatyötä nopeutetaan mobiilivalvonnan avulla

18 2. Sujuvoitetaan lupa- ja ilmoitusmenettelyjä sekä puretaan normeja Aikataulu: 1/ /2018 Välitavoitteet: Tila- ja elintarvikeyritysvierailujen tuloksena tehtävät hallinnollisen taakan keventämistoimet aikataulutetaan vuoden 2016 alkuun mennessä. Tuensaajien ohjeistusta selkeytetään. Mavi ja Evira kokoavat maatalousyrittäjien kirjanpito- ja muistiinpanovaatimukset yhteen selkeäksi kokonaisuudeksi vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen aikana. Mahdolliset lakimuutokset voimaan vuoteen 2018 mennessä

19 2. Sujuvoitetaan lupa- ja ilmoitusmenettelyjä sekä puretaan normeja Elinkeinojen kehittämistä hidastavat ja kustannuksia aiheuttavat menettelyt tunnistetaan erityisesti kaavoituksessa, rakentamisen ohjauksessa ja lupamenettelyissä. Esitetään niitä koskevat muutostarpeet. Investointituettua maaseuturakentamista koskevat MMM:n asetukset uudistetaan. Uudistamisessa otetaan huomioon eläinsuojelulain muutokset. Laaditaan MMM:n asetuksia täydentävää opasmateriaalia hyviksi käytännöiksi maatalousrakentamisessa

20 2. Sujuvoitetaan lupa- ja ilmoitusmenettelyjä sekä puretaan normeja Aikataulu: 1/ /2018 Välitavoitteet: Kartoitus ja analyysi asetusten muutostarpeista sekä asetusten valmistelun käynnistäminen 2016 Koulutustapahtumat vuosittain

21 3. Luodaan edellytyksiä elintarvikkeiden ja osaamisen viennille sekä lisätään elintarvikeketjun yhteistyötä ja osaamista Ruokapoliittinen selonteko

22 3. Luodaan edellytyksiä elintarvikkeiden ja osaamisen viennille sekä lisätään elintarvikeketjun yhteistyötä ja osaamista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaista neuvontaa kohdennetaan maatilojen ympäristöasioiden kehittämiseen. Neuvontaa laajennetaan maatilojen nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn edistämiseen

23 3. Luodaan edellytyksiä elintarvikkeiden ja osaamisen viennille sekä lisätään elintarvikeketjun yhteistyötä ja osaamista Vastataan pk-yritysten tarpeeseen saada vastauksia yksityiskohtaisiin kysymyksiin mieluiten paikallisilta neuvojilta Kootaan tulkintakysymyksiä niin yritysten kuin viranomaistenkin käyttöön mahdollistetaan kysymysten käsittely sähköisesti edistetään pk-yritysneuvontakentällä toimivien asiantuntijoiden ja neuvojien lainsäädäntötuntemusta

24 3. Luodaan edellytyksiä elintarvikkeiden ja osaamisen viennille sekä lisätään elintarvikeketjun yhteistyötä ja osaamista Aikataulu Pk-yrityksille ja elintarvikevalvontaviranomaisten yhteinen koulutuskierros Elintarvikelain kokonaisuudistustuksen jälkeen tämä koulutuskierros uusitaan Kysymys- ja vastausportaalin pilotoitavissa 2017 ja käytettävissä

25 3. Luodaan edellytyksiä elintarvikkeiden ja osaamisen viennille sekä lisätään elintarvikeketjun yhteistyötä ja osaamista Välitavoitteet: Koulutuskierroksen jälkeen vuoden 2017 lopulla arvioidaan kierroksen onnistuminen Koulutuskierrosmateriaaleista ja tallenteista tehdään lisämateriaalia kysymys- ja vastausportaalin tueksi youtubetyyppisinä videoina. Vuoden 2016 lopulla kertyneiden kokemusten perusteella arvioidaan Elintarvikelainuudistamisen tarve P &K yritysten sekä myös nykytekniikan kehittymisen näkökulmasta

26 4. Sininen biotalous Sinisen biotalouden toimenpiteessä seuraavat kokonaisuudet: 1. Kansallisen kehittämissuunnitelman ja Pohjoismaiden sinisen biotalouden tiekartan laatiminen ja toteuttaminen 2. Kokeiluhankkeiden toteuttaminen 3. Vesivientiohjelman toteuttaminen 4. Hallinnollisten ohjauskeinojen kehittäminen, painopisteenä kestävän vesiviljelytoiminnan kasvun mahdollistaminen Kärkihankerahoitus 5 M Strategista julkista riskirahoitusta, jolla luodaan edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle. Sinistä biotaloutta edistetään lisäksi muilla käytössä olevalla rahoitusinstrumenteilla (esim. EMKR, yritystuet, T&K rahoitustuet)