JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA"

Transkriptio

1 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA - OWCZAREK PODHALANSKI -

2 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA - OWCZAREK PODHALANSKI - Rodun owczarek podhalanski rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty hallituksessa Hyväksytty Suomen Owczarek Podhalanskit ry:n vuosikokouksessa Hyväksytty Suomen seurakoirayhdistyksen yleiskokouksessa Hyväksytty SKL:n jalostustieteellisessä toimikunnassa

3 SISÄLLYS 1 Yhteenveto Rodun tausta Järjestöorganisaatio ja sen historia Yhdistyksen toiminta Jalostusasiat Tuomareiden erikoiskoulutus ja kollegio Nykytilanne Populaation koko ja rakenne Rekisteröinnit Rodun jalostuspohja Suomessa Luonne ja käyttöominaisuudet Terveys PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Muut Suomessa rodulla todetut merkittävät sairaudet Terveystutkimus Ulkomuoto Yhteenveto aiemman tavoiteohjelman toteutumisesta 26 6 Jalostuksen tavoitteet ja strategiat Visio Rotujärjestön tavoitteet Yleiset tavoitteet Geenipohja Terveys Ulkomuoto Luonne Käyttöominaisuudet Muuta Rotuyhdistyksen strategia Geenipohja Luonne Terveys Ulkomuoto Uhat ja mahdollisuudet Varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi Jalostustoimikunta Jalostustoimikunnan tehtävät Jalostuskoiralle asetettavat suositukset Uroksen omistajan vastuu Koiran kauppa ja kasvattajan vastuu Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi 5-vuotiskaudella

4 Tietojen kerääminen Kasvattajayhteydenpito Opastus ja informaationjako Jalostuksen ohjaaminen Jalostustarkastukset, näyttelyt ja kokeet Rotuviikonloput ja koulutustilaisuudet 39 7 Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta 40 Lähteet. 41 Liite 1 Terveyskysely 2003 Liite 2 Terveys- ja reagointikysely

5 1 Yhteenveto Owczarek podhalanski on kookas valkoinen laumanvartijarotu, joka on kotoisin Etelä-Puolan Tatra-vuoristosta. Rotumääritelmä kuvailee koiraa rauhalliseksi, älykkääksi ja tarkkaavaiseksi. Vuoristossa työskentelevänä koirana rodulta on vaadittu kestävyyttä ja voimaa hankalissakin olosuhteissa. Rotu on vielä hyvin alkukantainen ja se on säilyttänyt alkuperäisen vartioimisviettinsä näihin päiviin saakka. Sen vuoksi se ei sovellu tavanomaiseksi seurakoiraksi vaan vaatii laumanvartijarotuihin perehtyneen omistajan. Owczarek podhalanski kuuluu roturyhmään 1. Owczarek podhalanski on maailmalla lukumääräisesti varsin pieni rotu. Podhalanskien asema Suomessa on poikkeuksellisen hyvä, sillä esimerkiksi muissa Pohjoismaissa on vain muutamia yksilöitä ja rodun kotimaassakin rekisteröityjä koiria on suunnilleen saman verran kuin Suomessa. Suomeen rotu saapui 1990, ja vuoden 2007 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 381 owczarek podhalanskia. Jalostuksen tavoiteohjelman tarkoituksena on koota keskeiset tiedot owczarek podhalanski -rodun jalostuksesta, rodun nykytilasta ja jalostuksessa huomioitavista tekijöistä Suomessa. Rodusta on koirien pienen lukumäärän vuoksi hyvin vähän tutkittua tietoa tällä hetkellä. Sairastuneista koirista ei ole dokumentaatiota eikä niistä ole juurikaan tullut tietoa rotuyhdistykselle. Koska tietoa rodun terveydenseurannasta on jopa rodun alkuperämaassa heikosti saatavilla, tulee rodun terveystilannetta ryhtyä seuraamaan aktiivisesti. Tällä hetkellä tieto rodun terveydentilasta pohjautuu paljolti kuulopuheisiin ja harrastajien lausumiin. Yhtenä keskeisimpänä ongelmana on se, että pienestä kannasta suuri prosentuaalinen osa pennuista menee koteihin, joilla ei ole aktiivista kiinnostusta rodun jalostuksen eteenpäinviemiseen. Omistajat eivät ymmärrä tarvetta terveys- ja luonnetietojen tarkasteluun oman koiransa osalta, jos koiraa ei luultavammin tulla koskaan käyttämään jalostukseen. Myös osittain tuontikoirien osalta tavoitettavuusongelma on suuri. Koirat häviävät tultuaan Suomeen, eikä niiden omistajia tavoiteta tiedonkeruuta ajatellen. Jalostusohjelman tavoitteena on terveiden owczarek podhalanskien kasvattaminen, nykyisen geenipoolin laajentaminen sekä alhainen sukusiitosaste jalostuksessa. Kasvattajia tulee kannustaa sekä kasvattamiseen että koirien tuontiin. Rodun geenipohja on kapea, joten sekä kotimaisessa yhdistelmissä että maahantuonneissa tulee keskittyä mahdollisimman erisukuisiin jalostuskelpoisiin koiriin. Jalostuksen tavoiteohjelman avulla pyritään löytämään yhteiset tavoitteet rodun jalostukselle Suomessa. Sen avulla voidaan myös kehittää kasvattajien keskinäistä sekä kasvattajien ja koiranomistajien välistä yhteistyötä. Nimenomaan kasvattajan vastuu rodun jalostuksessa on suuri. 4

6 Jalostuksella tarkoitetaan perinnöllisiin tekijöihin perustuvin valinnoin ja suunnitelluin parituksin aikaansaatua eläinkannan laadun paranemista. Rotuyhdistyksen tavoitteena on jatkossa panostaa entistä enemmän kasvattajayhteistyöhön informaation välityskanavana. Kasvattajia houkutellaan liittymään kasvattajajäseniksi, minkä jälkeen he ovat mukana yhdistyksen jalostukseen liittyvissä asioissa kommentoiden ja keskustellen. Lisäksi pyritään järjestämään kasvattajapäiviä, jotka ovat avoimia kaikille rodun jalostuksesta kiinnostuneille. Näillä päivillä pyritään keskittymään rodusta saatuihin tilastoihin, analysoimaan rodun jalostuksen suuntaviivoja ja tämän hetkistä tilannetta sekä tarttumaan ongelmakohtiin hyvissä ajoin. Yhdistyksen jalostustoimikunnan tehtävänä on ylläpitää tilastoja sekä koordinoida kasvattajayhteistyön suuntaviivoja. Rotuyhdistys julkaisee tietoa rodusta Owczarek Podhalanski -nimisessä yhdistyksen jäsenlehdessä, vuosikirjoissaan sekä Internet-sivuilla 5

7 2 Rodun tausta Owczarek podhalanski on kotoisin Tatra-vuoristosta Puolan eteläosasta. Rodun alkuperä on sama kuin muidenkin suurten valkoisten koirien vaikkakaan ei tiedetä missä järjestyksessä ja milloin rodut syntyivät. Samantyyppisiä rotuja on kehittynyt Karpaattien ja Pyreneitten vuoristossa sekä Alpeilla, mm. slovakiancuvac, kuvasz, maremmano-abruzzese ovat esimerkkejä tällaisista roduista. Eri laumanvartijarotujen selvät rakenne-erot ovat kehittyneet vuosisatojen aikana syntyneistä mutaatioista. Suurten vartioivien paimenkoirien arvellaan polveutuvan aasialaisista molossityyppisistä koirista. Tiibetin ylängöllä vuotta sitten elänyttä tiibetinmastiffia muistuttavaa koiraa pidetään kaikkien molossityyppisten koirien kantarotuna. Nämä lampaita ja nautakarjaa vartioivat koirat levisivät paimentolaisten mukana Aasiaan ja pikkuhiljaa kohti länttä. Laiduntamisella on Tatra-vuoristossa pitkät, vuosisatojen taakse ulottuvat perinteet luvuilla Valakiasta Tatra-vuoristoon siirtyneet paimenet toivat mukanaan suuret valkoiset paimenkoirat, joita pidetään owzcarek podhalanskien esi-isinä. Vuoristo-oloissa owczarek podhalanskit ovat sopeutuneet suuriinkin korkeuksiin, kylmiin ja vaikeisiin olosuhteisiin ja niukkaan ravintoon. Koirien valinta onkin tapahtunut aluksi fyysisten ominaisuuksien, pentuajan käyttäytymisen ja työominaisuuksien perusteella. Ensimmäinen tarkka owczarek podhalanskien rotumääritelmä on vuodelta Toisen maailmansodan aikoina owczarek podhalanskien määrä väheni huimasti. The Polish Kennel Club teki töitä rodun elvyttämiseksi ja kesäkuussa vuonna 1988 owczarek podhalanski sai ensimmäisen FCI:n hyväksymän rotumääritelmän. Yhdysvaltoihin ja Kanadaan vietiin ensimmäiset owczarek podhalanskit 1980-luvun alussa, ja amerikkalainen kenneljärjestö United Kennel Club rekisteröi rodun tammikuussa Suomeen rotu saapui 1990, ja vuoden 2007 loppuun mennessä oli Suomessa rekisteröity 381 owczarek podhalanskia. Tuosta määrästä 52 % rekisteröinneistä on tapahtunut viimeisen neljän vuoden ( ) aikana tasaisesti. Rotu on edelleen erittäin pienilukuinen ja harvinainen ympäri maailmaa jopa sen kotimaassa Puolassa Owczarek podhalanskin rodunomainen vartiointitehtävä on säilynyt samana vuosisatojen ajan: koirien tehtävänä on palauttaa eksyneet lampaat lauman pariin sekä suojella laumaa pedoilta ja varkailta. Owczarek podhalanski työskentelee tässä tehtävässään itsenäisesti ja pelottomasti. Vartioimista säätelee pitkälle kehittynyt tarve huolehtia vartioitavan lauman turvallisuudesta. Koiran toiminta ei ole automatisoitunutta ärsykkeisiin reagointia, vaan perustuu itsenäiseen päätöksentekoon. Koirat seuraavat ympäristöä näennäisen rentoina, määrittävät uhan vakavuuden itsenäisesti ja reagoivat vain jos se on todella tarpeen. Uhan lähestyessä koirat valpastuvat, ryhdistäytyvät ja alkavat haukkua. Susien uhatessa koirat pyrkivät sekoittamaan susien saalistuskäyttäytymisen. Tarvittaessa koirat 6

8 pystyvät myös taistelemaan esimerkiksi susia vastaan. Tämä määrittää myös niiden rakennetta; rodun tulee olla riittävän suurikokoinen menettämättä kuitenkaan tarvittavaa ketteryyttään. Puolassa owczarek podhalanskeja käytetään edelleenkin alkuperäisessä laumanvartiointitehtävässä kuten myös kotien ja tehtaiden vartioinnissa. Puolassa podhalanskien hyöty on huomattu myös karjan suojelussa lihansyöjäpedoilta, joten koirien käyttöä laumojen vartioinnissa tuetaan. Yhdysvalloissa podhalanskeja käytetään jonkin verran poliisi- ja opaskoirina sekä armeijan tehtävissä. Suomessa podhalanskit ovat pääasiassa pihavahteja tai seurakoiria. Suomessa halutaan säilyttää myös rodun käyttöominaisuudet laumanvartijana, joten tavoitteena on tiedottaa rodun ominaisuuksista mm. kotieläinkasvattajia. 7

9 3 Järjestöorganisaatio ja sen historia Suomen Owczarek Podhalanskit ry:n perustamiskokous on pidetty Hollolassa. Yhdistys on hyväksytty merkittäväksi yhdistysrekisteriin Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä owczarek podhalanski -rotua tunnetuksi sekä edistää puhdasrotuisten ja terveiden owczarek podhalanskien jalostusta. Lisäksi yhdistyksen tavoitteena on ohjata jäseniään kouluttamaan sekä kasvattamaan podhalanskejaan oikein. Owczarek podhalanski on Suomen Seurakoirayhdistys ry:n (SSKY) alainen rotu. Yhdistys on ollut SSKY:n jäsenyhdistys vuodesta 2001 alkaen, ja Salpausselän Kennelpiirin jäsenyhdistykseksi se hyväksyttiin vuonna Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry:n jäsenyhdistykseksi yhdistys on hyväksytty Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen toiminta kattaa koko maan. Yhdistys järjestää vuosittain syysleirin ja yhdessä Slovakianpaimenkoirayhdistys ry:n kanssa kesäpäivät sekä julkaisee jäsenlehteä neljä kertaa vuodessa. Vuosittaisten tapaamisten yhteydessä on järjestetty epävirallisia näyttelyitä sekä jalostustarkastuksia. Yhdistyksellä on omat kotisivut (www.podhalanski.fi) sekä pentuvälitys. Varsinaisia jäseniä oli vuoden 2007 lopussa Jalostusasiat Yhdistyksen hallitus nimeää yhdistyksen jäsenistä jalostustoimikuntaan vähintään kolme jäsentä. Jalostustoimikunnan jäsenen toimintakausi on kolme vuotta kerrallaan. Jalostustoimikunta voi tarvittaessa nimetä ns. asiantuntijajäseniä, joita se kuulee erityiskysymyksissä. Yhdistys järjestää vähintään kerran vuodessa jalostustarkastustilaisuuden, joka on yhdistyksen jäsenille maksuton. 3.3 Tuomareiden erikoiskoulutus ja kollegio Yhdistys osallistuu ulkomuototuomarien erikoiskoulutus- ja koearvostelutilaisuuksiin järjestämällä mallikoirat ja koulutusmateriaalin tilaisuuksiin. Kollegioista päättää rotujärjestö Suomen Seurakoirayhdistys ry. Kollegioita järjestetään sen mukaan, miten tuomarikokelaat niitä rodulle anovat. Yhdistyksen hallitus ja jalostustoimikunta etsivät kollegioon tarvittavat koirat, joiden tulee edustaa sekä rotunsa huippua että osittain pahimpia virheitäkin. Vuoden 2006 loppuun mennessä kollegioita oli järjestetty rodussa yksi ja koulutustilaisuuksia kaksi. Erikoiskoulutuksen kouluttajana on toiminut Paula Heikkinen-Lehkonen. Rodun ensimmäisen kollegion vastaanottivat ulkomuototuomarit Paula Heikkinen-Lehkonen sekä Leni Nousiainen. 8

10 4 Nykytilanne 4.1 Populaation koko ja rakenne Rotu saapui Suomeen vuonna 1990 ja ensimmäinen suomalainen pentue rekisteröitiin vuonna Suomessa on mennessä rekisteröity kaiken kaikkiaan yhteensä 381 owczarek podhalanskia. Rotu on saanut Suomessa edistyksellisen aseman verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tällä hetkellä tiettävästi rodustamme löytyy yksi kasvattaja Tanskasta sekä yhdestä Ruotsista. Norjassa ja Islannissa rotu on vielä hyvin tuntematon. Muualla Euroopassa rotu on saanut jalansijaa kotimaansa Puolan lisäksi hieman merkittävämmin Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa. Näissä maissa rodun parista löytyy muutamia kasvattajia, useita harrastajia sekä vilkasta harrastus- ja yhdistystoimintaa Puolan tilanne rodun rekisteröintimäärien suhteen on heikko. Tällä hetkellä rodun kotimaassa on rekisteröitynä noin yksilöä. Vain puolet näistä on millään muotoa jalostuskäytössä. Puolalaiset kasvattajat ovat huolissaan rekisteröintimäärien laskusta ja rodun jakautumisesta vuoristossa käytettävään työlinjaan sekä keski- ja pohjoispuolassa kasvatettuun kotikoiralinjaan. Puolalaiset kasvattajat ovatkin ryhtyneet geenipoolia laajentaakseen hakemaan jalostusmateriaalia suoraan vuoristosta. Näiden pentujen vanhempia ei tunneta neljää sukupolvea taaksepäin, mutta tämä on keino laajentaa rotua. Näitä koiria kutsutaan nimellä Ksiega Wstepna eli KW. Näiltä koirilta vaaditaan samat asiat jalostukseen kuin puhdasrotuisiltakin, jotta vältyttäisiin yllätyksiltä puhdasrotuisuuden osalta. Puolassa nämä KWkoirat ovat erittäin kiinnostavia kasvattajien keskuudessa. Suomesta on viety owczarek podhalanskeja vuoden 2006 loppuun mennessä Venäjälle (2 kpl) ja USA:han (6 kpl). Tuontikoirat eritellään tarkemmin seuraavassa kohdassa Rekisteröinnit Owczarek podhalanski -rotu on tällä hetkellä noususuhdanteessa, mikä on huomattavissa pentuerekisteröintien kasvavassa määrässä (kuva 1). Suomeen tuotiin jalostuksen aloittamista varten Puolasta 90-luvun alussa muutamia yksilöitä. Näillä yksilöillä käynnistettiin suomalainen podhalanskien jalostustyö. Ensimmäiset pentueet kasvattivat rekisteröintimääriä vuosina Rekisteröintien määrät olivat hyvin vaihtelevia 90-luvun loppupuolella. Selvä nousutrendi on havaittavissa luvun alusta lähtien ja vuotuiset rekisteröintimäärät ovat säilyneet viimeiset neljä vuotta hyvin tasaisina. 9

11 Rekisteröinnit Kuva 1. Rekisteröinnit Suomessa Rodussa on kiitettävästi tuotu tasaisena virtana tuontikoiria ulkomailta. Pääasiassa tuontikoirat ovat olleet rodun alkuperämaasta, mutta uutta verta on yritetty tuoda myös Ranskasta, Belgiasta, Tanskasta ja Itävallasta. Yhteen astutukseen on käytetty myös Saksassa asuvaa urosta. Tuontikoirien rekisteröintimäärät suhteessa suomalaisten pentujen rekisteröinteihin käyvät ilmi taulukosta 1. Vuosi Yht. Pennut (kotimaiset) Tuonnit Rekisteröinnit yht Taulukko 1. Rekisteröintien jakautuminen suomalaisiin koiriin ja tuontikoiriin Rodun jalostuspohja Suomessa Koska rodun historia Suomessa on hyvin lyhyt, käytetään jalostuspohjana tänäkin päivänä vielä paljon alkuperäistä materiaalia. Tämä edellyttää, että kasvattajat vastuuntuntoisesti tarkkailevat geenipoolin laajuutta ja pyrkivät kasvattamaan sitä entisestään käyttämällä mahdollisuuksien mukaan tuontikoiria. Valitettavasti ulkomainen geenipohja on myös hyvin kapea jopa rodun alkuperämaassa. Tuontikoirat ovat paljon sukua toisilleen ja ulkomailla käytettyjen matadoriurosten laaja esiintyminen vaikeuttaa geenipohjan laajentamista tuontikoirien avulla. Tehollisen populaation määrä verrattuna rekisteröinteihin on Suomessa kovin pieni. Tehollisella populaatiolla kuvataan geenipohjan laajuutta. Mitä pienempi tehollisen populaation arvo on, sitä nopeammin kasvaa sukusiitosaste ja tapahtuu geenihävikkiä. 10

12 Jos arvioidaan, että keskimäärin tehollisen populaation tulisi olla minimissään 200 koiraa, voidaan huomata, että owczarek podhalanskin tehollinen populaatio on todella pieni (taulukko 2). Jalostukseen on käytetty pienestä kannasta johtuen samoja uroksia sekä narttuja. Jalostusperusta on edelleen pitkälti 1990-luvun podhalanskeissa. Tämä selittää myös käytettävien jalostuskoirien korkean keski-iän. Nuoremmat yksilöt ovat vasta nyt tulossa jalostuskäyttöön. Tulevaisuuden näkymänä onkin, että nuoria sukupolvia saadaan enemmän jalostukseen mukaan eikä jatkossa syntyisi enää muutamiin koriin perustuvaa kantaa. Näiden uusien koirien sukutauluissa matadoriyksilöt jäävät kauemmas ja toiselta puolelta tulee mahdollisesti uutta verta. Tällä hetkellä vuotuista sukusiitosprosenttia pitää korkeana samojen, alkuperäisten koirien käyttö eli pieni tehollinen populaatio. Alkuperäisillä tarkoitetaan kotimaisia koiria, jotka ovat ensimmäisten tuontien jälkeläisiä ja niiden pentuesisaruksia, joiden varaan jalostusta maassamme on aloitettu rakentamaan. Kaikki suomalaiset koirat polveutuvat vielä samoihin puolalaisiin koiriin. vuosi tehollinen populaatio vuotuinen sukusiitos % (6.polvea) narttujen keski-ikä pentujen syntyessä urosten keski-ikä pentujen syntyessä ,64 4 v 5 kk 3 v 10 kk ,46 4 v 6 kk 3 v 2 kk ,94 3 v 7 kk 5 v 5 kk ,67 3 v 10 kk 5 v ,16 4 v 4 kk 4 v 9 kk ,15 4 v 2 v 7 kk v 4 kk 3 v 7 kk Taulukko 2. Tehollinen populaatio ja vuotuinen sukusiitos-% Jalostusmateriaalin käytössä on viime vuosien aikana ollut Suomessa syntyneiden koirien määrä melko tasaisesti nousussa sekä uroksissa että nartuissa (taulukko 3). Tuontiuroksiin pohjautuva pentumäärä on edelleen kotimaisten urosten jälkeläismäärää suurempi. Lukema perustuu 90-luvun alkupuolella käytettyihin tuontikoiriin. Nartuissa suhde kääntyi vuoden 2007 aikana siten, että kotimaisten narttujen pentuja on määrällisesti aavistuksen enemmän kuin tuontinarttujen pentuja. Tämä johtunee siitä, että kanta Suomessa on kasvanut, ja kotimaisia narttuja on tullut astutusikään vuoden 2007 aikana huomattavasti edellisvuosia enemmän. Uusien tuontikoirien merkitys Suomessa nuoren rodun jalostukselle tulisi kuitenkin muistaa. 11

13 Käytetyt kotimaiset urokset Käytetyt tuontiurokset käytettyjä uroksia, kpl pentueita %-osuus pentueista 43,4 56,6 pentuja %-osuus pennuista 43,1 56,9 Käytetyt kotimaiset nartut Käytetyt tuontinartut käytettyjä narttuja, kpl pentueita %-osuus pentueista 52,8 47,2 pentuja %-osuus pennuista 54,3 45,7 Taulukko 3. Yhteenveto jalostukseen käytetyistä uroksista ja nartuista Rodussamme esiintyy tällä hetkellä paljon yhden pentueen narttuja. Vaikka tämä onkin positiivinen asia, valitettavasti nämä käytetyt nartut ovat sukua toisilleen tai niiden sukutauluissa esiintyy samat ulkomaiset koirat. 12

14 Jalostukseen käytetyt urokset Uroksen nimi käyttövuosi käytettyjen narttujen määrä pentueita (lkm) pentuja (lkm) %-osuus kaikista pennuista Dym Z Buczynowe Go Gniazda ,7 Urok Z Butorowego Wierrbu 1994, 1996, ,0 Bernoban Niedzwiedbialy ,3 Brzozowy Zagajnik Zawrat 1998, ,7 Karat Ze Snieznej Uboczy ,7 Brzozowy Zagajnik Staw 2000, 2001, 2003, ,0 Lemiesz-Buksa Filos 2001, 2003, ,3 Lesny Z Siwej Polany 2002, 2003, 2004, ,3 Piorun Reza ,3 Fadrasz Von Gora ,7 Liptok- Buksa Filos ,0 Aamuruskon Brazowy 2003, ,7 Aamuruskon Atak ,7 Aamuruskon Artysta 2004, ,0 Aamuruskon Blawatek ,3 Kalliovaaran Ecstasy Tatra 2004, ,3 Aamuruskon Jarosz ,3 Baca Den Engerling 2005, ,7 Kalliovaaran Igor Tatra ,3 Luby Baca Chluba Liliowej Prezeleczy 2006, ,0 Snowy Coats Big Snowflake ,0 Turon Spiska Watra 2006, ,0 Aamuruskon Epokowy ,1 Iirismaan Lukasza Polany ,9 Iirismaan Leobolda Polany ,0 Aamuruskon Hertz ,6 Borny Baca Biale Szczescie ,7 Taulukko 4. Jalostukseen käytetyt urokset

15 Jalostukseen käytetyt nartut Nartun nimi käyttövuosi 14 käytettyjen urosten määrä pentueita (lkm) pentuja (lkm) %-osuus kaikista pennuista Tatra Modre Gniazdo ,3 Watra Spod Pindeli ,3 Perla Spod Krzesanych Skal 1994, ,3 Roma Z Butorowego Wierchu ,7 Rosa Z Burorowego Wierchu ,7 Brzozowy Zagajnik Harenda 1998, 1999, 2001, ,6 Lira Z Butorowego Wierchu 1999, 2000, 20002, ,6 Panienka Wrzoscwisko Maria 2001, 2003, 2004, 2005, ,3 Aamuruskon Baletnica 2001, ,0 Misia Reza 2002, ,3 Aamuruskon Blondynka ,0 Lusnia Z Siwej Polany 2003, ,7 Kalliovaaran Evening Star 2003, ,3 Arika Poniatowskie Piaski 2003, 2005, ,6 Aamuruskon Darowizna ,7 T'Viivi Arcanes des Hermes ,0 Kalliovaaran Eye Catching ,7 Limba Z Siwej Polany ,3 Aamuruskon Harcerka 2004, 2006, ,2 Aamuruskon Ekscellencja 2004, ,7 Aamuruskon Elegancja ,7 Kalliovaaran Christal Tatra ,0 Iirismaan Hannukka ,3 Aamuruskon Hrabina ,3 Aamuruskon Iskryc ,3 Kalliovaaran Jasmin Tatra ,0 Aamuruskon Jezda ,9 Aamuruskon Kaprysic ,0 Aamuruskon Iluzja ,3 Aamuruskon Jedyny ,6 Aamuruskon Kanciasty ,8 Taulukko 5. Jalostukseen käytetyt nartut Suomessa on syntynyt yksi merkittävä pentue, jonka jälkeläisiä, sekä uroksia että narttuja, on käytetty paljon kantakoirina uusien kasvattajien jalostustyön alussa. Tämä pentue on vuonna 1994 syntynyt Brzozowy Zagajnik-pentue. Näillä koirilla on yhteensä jälkeläisiä 70 kpl ja pentueita 11 kpl. Niiden jälkeläisiä oli vuoden 2007 alussa siis 23 % koko Suomen kannasta. Vuoden 2007 lopulla prosenttiosuus oli 18, mikä johtui kannan kasvusta. Toisessa sukupolvessa ne esiintyvät 20 pentueen perimässä ja näitä pentuja on yhteensä 132 eli 43,9 % koko kannasta vuoden 2007 alussa. Vuoden 2007 lopussa ne esiintyvät toisessa sukupolvessa 21

16 pentueessa ja 139 koiran sukutaulussa. Prosentuaalisesti tämä on koko kannasta 36 %. Suunta on siis oikea ja kertoo siitä, että jalostusta on ryhdytty tekemään myös nuoremmalla polvella, eikä jalostukseen käytetä vain vanhoja koiria. Jos tarkastellaan vielä tämän merkittävän pentueen näkymistä vielä kolmannessa sukupolvessa, saadaan selville, että nämä koirat esiintyvät vuoden 2007 alussa 2 pentueen ja 12 pennun sukutaulussa isoisoisänä tai -emänä, vuoden 2007 lopussa tällaisia pentueita oli 10 ja pentuja 64. Alkuvuodesta vähäinen määrä johtuu siitä, että nämä lapsenlapset ovat olleet vielä niin nuoria, ettei niitä ole ehditty käyttämään jalostukseen vuoden 2006 aikana, mutta tilanne on merkittävästi muuttunut vuoden 2007 aikana. Sellaisten pentujen määrä tulee siis vielä kasvamaan, joilla nämä merkittävät koirat ovat kolmannessa sukupolvessa. Tämä vahvistaa sitä, että nuoria koiria käytetään entistä enemmän vanhojen sijaan jalostukseen ja annetaan jalostuksen mennä näin eteenpäin ja kasvattaa tehollista populaatiota. Toisaalta se kertoo sen, miten vahvasti koko Suomen kanta edelleen muodostuu näistä alkuperäiseksi kutsutuista Brzozowy Zagajnik -koirista. Jopa neljännessä polvessa esiintyy yhdessä pentueessa yksi näistä Brzozowy Zagajnik -koirista. Tässä pentueessa on 7 pentua. Yhteenvetona voidaan todeta, että vuoden 2007 lopussa nämä kolme koiraa esiintyvät 273 suomessa rekisteröidyn koiran sukutaulussa vähintään yhden kerran. Tämä tekee 71,7 % kaikista rekisteröidyistä owczarek podhalanskeista Suomessa. Vuoden 2006 vastaava luku oli 73,6 %. On yksilöitä, joilla nämä koirat tulevat lisäksi molempien vanhempien takaa. Perustellusti näitä koiria siis voidaan pitää merkittävinä rodun jalostustyölle Suomessa. Kun tarkastellaan yksilöiden käyttökertoja (taulukko 5), voidaan todeta, että rodussamme on yksi narttu, jolle on syntynyt viisi pentuetta ja kaksi narttua, joille on syntynyt neljä pentuetta. Näistä kaksi on tuontinarttuja ja yksi kuuluu em. merkittäviin Brzozowy Zagajnik -pentuihin. Kahdella nartulla on ollut eri uros jokaisessa pentueessa, yhdellä nartulla on teetetty kolme kertaa sama yhdistelmä ja kaksi kertaa toisella uroksella. Muilla nartuilla on pääasiallisesti vain yhdet tai kahdet pennut. Uroksissa kahta puolalaista urosta on käytetty selvästi eniten. Toista jopa 6 kertaa ja toista 5. Jälkeläisiä näillä uroksilla on yhteensä 74, mikä tekee 24,6 % koko kannasta. Tämä on huomioitava, kun näiden urosten jälkeläisiä ryhdytään käyttämään enemmän jalostukseen. Näiden kahden, joita voidaan pitää rotumme mittakaavassa jo matadoreina, lisäksi merkittävästi on käytetty Brzozowy Zagajnik -urosten lisäksi puolalaista urosta, josta rodun jalostustyö Suomessa alkoi. Tämän uroksen jälkeläisistä kaikki, pois lukien nämä kolme merkittävää Brzozowy Zagajnik -koiraa, ovat menneet kotikoiriksi eikä niitä ole käytetty jalostukseen. Merkittäviä puolalaisia koiria, jotka esiintyvät paljon suomalaisten sukutauluissa ja joihin käytännössä katsoen jokainen jalostukseen käytetty suomalainen tai ulkomainen koira polveutuu, ovat A-Dunajek Burtysiowej 15

17 Plazowki, A-Dymna Z Butorowego Wierchu, Krywan Od Malkuchow sekä vanhempia koiria Wiersko, Czort ja Anuzska. Nämä koirat ovat olleet Puolassa kantakoirina, joten näitä yksilöitä löytyy lähes kaikkien Suomen kannassa olevien podhalanskien taustalta, kun tutkitaan sukupolvia tarpeeksi pitkälle. Rodun jalostusta tulisi jatkossa ohjata entistä tehokkaammin tehollista populaatiota kasvattavaan suuntaan. Tässä ovat apuna tuontikoirat ympäri Eurooppaa sekä selkeä rotuyhdistykseltä saatava opastus sukusiitokseen ja linjasiitokseen liittyvissä asioissa. Rodun kotimaassa Puolassa on ryhdytty enenevässä määrin hakemaan uutta verta suoraan vuoristossa rodun alkuperäisessä tehtävässä käytettävistä koirista. Näiden koirien jälkeläisiä on tuotu jo Suomeenkin. Ne kuitenkin rekisteröidään ER-rekisteriin niiden vaillinaisten sukutaulutietojen vuoksi. Rotuyhdistys pitää tärkeänä rodun jalostukseen liittyvän tiedon jakamista. Yhdistyksen jalostustoimikunta ohjaa jalostusta omilla, yhdistyksen vuosikokouksen hyväksymillä jalostussuosituksilla. Suosituksia pidetään jalostusta ohjaavana punaisena lankana ja poikkeamat tulee dokumentoida, vaikka eivät olekaan kapean geenipohjan vuoksi kiellettyjä. Jalostussuositukset huomioivat jalostuskoiran terveystulokset, näyttelytulokset, aikaisemman jalostuskäytön sekä jalostuskoiran iän suunnitellulla jalostushetkellä. Jalostussuositus lisäksi kiinnittää huomiota uusintayhdistelmien välttämiseen sekä yhden jalostuskoiran useampaan pennutukseen. Tällä pyritään ohjaamaan kasvattajia hankkimaan jatkuvasti uutta materiaalia jalostuksensa pohjaksi, jotta kanta ei menisi liian pieneksi. Rotuyhdistys kiinnittää lisäksi huomiota, ja pyrkii pitämään huolen yhteistyöllä kasvattajien kanssa, että jatkossa vältetään yhä tarkemmin suositellun enimmäissukusiitosprosentin ylittäviä yhdistelmiä. Näiden ohjeiden lisäksi jalostustoimikunta antaa tietoa ulkomaisista kasvattajista, opastaa toimenpiteissä geenipoolin laajentamiseksi, antaa tulkkiapua sitä tarvitseville tuontia suunnitteleville harrastajille ja pyrkii informatiivisin keinoin ohjaamaan rotua geneettisesti laajempaan suuntaan pitäen tärkeänä säilyttää sen rodunomaiset ominaisuudet, hyvä luonne ja terveys. Rotuyhdistys panostaa seuraavien vuosien aikana suunnitelmalliseen kasvattajayhteistyöhön rodun geenipoolin suhteen. 4.2 Luonne ja käyttöominaisuudet Owczarek podhalanski luokitellaan paimen- ja vartiokoiraksi. Ennen kaikkea rotu on laumanvartijakoira. Luonteen tarkastelussa tuleekin huomioida rodun alkuperäinen käyttötarkoitus, joka on ollut suojella lammaslaumoja varkailta ja petoeläimiltä, kuten susilta. Paimentaminen on ollut sivutehtävänä, ja sitä varten on yleensä ollut laumassa varsinaiset paimenkoirat. 16

18 Rotumääritelmä kuvailee koiraa rauhalliseksi, älykkääksi ja tarkkaavaiseksi. Tyypillinen owczarek podhalanski seuraa herkeämättä ilman hermostuneisuuden merkkejä ympäristöään. Se uhkuu itsevarmuutta ja rauhallisuutta. Se säästää voimiaan mahdollisia tulevia koitoksia varten ja on sen vuoksi yleensä hyvin laiskanoloisesti paikallaan vaikka tarkkaileekin jatkuvasti ympäristöään. Pimeän tullen se aloittaa reviirin kiertämisen haukkumalla varoittaakseen läsnäolostaan mahdollisia uhkaajia. Koira omaa siis vahvan vartiointivietin ja itsenäisen ajattelutavan. Sen tulee olla varautunut, mutta se ei saa olla arka. Pidättyväisyys rodussa tulkitaan helposti arkuudeksi ja päinvastoin. Arkuus ja pidättyväisyys ovat kuitenkin kaksi aivan eri asiaa. Pidättyväiselle koiralle muut ihmiset ovat kuin ilmaa: se ei välitä niistä juurikaan, mutta sallii niiden olemassaolon huomioimatta niitä sen enempää. Arka koira taas osoittaa pelkoaan joko aggressiivisuudella tai perääntymisellä. Luonteen suhteen rodun suurin uhka on, että koiria menee ihmisille, jotka eivät ymmärrä rodun luonnetta. Väärin kohdeltuna, ilman johdonmukaisuutta ja sosiaalistamista, koirasta saadaan aggressiivinen tai pelokas - pahimmassa tapauksessa molempia. Vahvan vartiointivietin omaava pelokas koira voi olla yhteiskunnassa vaarallinen. Uusille podhalanskin omistajille tulisi painottaa, että tälle rodulle ensimmäisen vuoden sosiaalistaminen on kaikkein tärkeintä. Silloin se on totutettava kaikkiin tilainteisiin ja asioihin, joiden parissa se joutuu aikuisikänään toimimaan. Myös koiran liian suurta vartiointiviettiä on jo pentuna rajoitettava, ja sille on annettava oikeudet vartioida oikeita asioita oikeissa mittasuhteissa. Podhalanskille tulee asettaa määrätietoiset ja johdonmukaiset rajat jo pentuna. Owczarek podhalanski on alkukantainen laumanvartijarotu. Rodun edustajan tulee olla voimiaan säästelevä, valmis toimimaan itsenäisesti ja tarvittaessa nopeasti. Se on valpas ja varovainen. Sen muisti on huipputasoa, sillä petoeläimet hyökkäävät usein samoista suunnista. Sen tulee siis muistaa mistä uhka viimeksi tuli, mutta se ei saa pelätä. Owczarek podhalanski ei välttämättä ota kaikissa tilanteissa käskyjä ihmisiltä vastaan, sillä se on tottunut toimimaan vaaratilanteissa itsenäistä harkintaa käyttäen. Rauhallisina hetkinä se säästää itseään ja kerää voimia. Se saattaa näyttää nukkuvalta, mutta podhalanskin ote vartioinnista ei koskaan herkeä. Oma lauma, omat ihmiset ja kaikki mihin se on pentuna leimautunut, ovat sille kaikki kaikessa ja se puolustaa niitä tarvittaessa. Rodun luonne tänä päivänä on syytä asettaa tarkastelun alle. Oletuksena on, että pääasiallisesti yksilöt ovat luonteeltaan rodunomaisia. Koirat ovat aavistuksen pidättyväisiä, mutta ystävällisiä vieraita kohtaan, ne omistautuvat omalle laumalleen ja ne omaavat suhteellisen voimakkaan vartiointivietin. Lisäksi ne tulevat tämän päivän yhteiskunnassa toimeen riittävällä sosiaalisuudella. Poikkeuksiakin löytyy, mutta niitä ei pystytä todistettavasti kohdentamaan tiettyihin jalostuslinjoihin tai -koiriin. 17

19 Tieto perustuu koiranomistajien omiin kommentteihin ja harrastajien tekemiin havaintoihin sekä kasvattajien antamiin tietoihin omista kasvateistaan. Tietoa ei ole toistaiseksi dokumentoitu eikä se kata kuin pienen osan populaatiosta. Rotuyhdistys tulee jatkossa kiinnittämään rodun luonneasioihin enenevissä määrin huomiota reagointikyselyjen, saatujen vähien luonnetestitulosten sekä suunnitteilla olevan luonneprofiilin kautta. Näillä keinoin pyritään selvittämään, mihin suuntaan ollaan rodun luoteen kanssa menossa ja onko yksilöiden luonteet pääasiallisesti rodunomaisia ja toivottuja. Peruslähtökohdaltaan rotu on nykypäivän yhteiskuntaan sopeutuvainen. Rodun kanssa on kuitenkin muistettava kiinnittää huomiota pennusta alkaen sosiaalistamiseen ja tiedostettava sen vartiointivietti. Seurakoirana tätä rotua ei voida markkinoida, sillä on muistettava, että sillä on laumanvartijoille tyypillisiä luonteenpiirteitä. Suurimmat ongelmat syntyvätkin osaamattomissa käsissä. Tärkein haaste rodun kasvattajille on varmistaa, että pennut myydään sellaisiin koteihin, joilla on edellytyksiä pärjätä laumanvartijarotuisen koiran kanssa. Tietoa podhalanskin elinympäristöstä, tavoista, vartiointikäyttäytymisestä ja sosiaalistamisesta on aktiivisesti tuotava esille pennunostajille heitä kuitenkaan turhaan pelottelematta. Näin vältytään yllätyksiltä ja pettymyksiltä sekä luonteeltaan ei toivotuilta yksilöiltä. Faktatiedon saaminen laajasti ja kattavasti on haastavaa. Rotu on sen tyyppinen, että sitä myydään paljon maatiloille ja haja-asutusalueille. Nämä koirat eivät välttämättä käy koskaan kilpailuissa tai kokeissa, joissa koirien käyttäytymistä pystyttäisiin todentamaan ja omistajia haastattelemaan. Hyvänä asiana voidaan nähdä, että rodun hiljalleen yleistyessä myös näyttelykäynnit ja harrastuneisuus lisääntyvät, jolloin päästään tavoittamaan suurempi joukko rodun harrastajia ja saadaan heitä aktiivisesti kertomaan koiransa luonteesta. Luonteen kartoittamiseksi rodulle on ryhdytty suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa luonneprofiilia, jonka rakentamiseen käytetään ulkopuolista asiantuntija-apua sekä harrastajien omaa tietämystä ja kokemuksia mahdollisimman laaja-alaisesti. 4.3 Terveys Rodun oletetaan harrastajien puheiden perusteella olevan pääasiallisesti terve, luultavasti sen alkukantaisuudesta johtuen. Useat podhalanskit elävät pitkälti yli kymmenvuotiaiksi täysin hyväkuntoisina ja elämänhaluisina. Koirilla on hyvä vastustuskyky erilaisille iho-ongelmille, tulehduksille ja allergioille. Vuoristossa näiltä roduilta on vaadittu kestävyyttä ja voimaa hankalissakin olosuhteissa usein pienellä ja huonolla ravinnolla ja hoidolla. Tästä voidaan olettaa johtuvan rodun hyvän terveystilanteen. 18

20 Totuus kuitenkin on, että rodusta on hyvin vähän tutkittua ja varsinkin dokumentoitua tietoa sekä Suomessa että rodun kotimaassa Puolassa. Rodun lonkka- ja kyynärkuvausmäärät ovat hyvin alhaiset rodun rekisteröinteihin nähden. Lisäksi valitettavan usein tulokset lonkkien kohdalta eivät ole täysin toivotunlaiset vaan kuvaustuloksissa todetaan runsaasti lonkkavikaa. Kyynärien osalta kuvaustulokset ovat pääsääntöisesti ilahduttavan hyviä, ja tämä koetaan erityisen tärkeäksi suurikokoisen rodun kohdalla. Rotuyhdistys on julkaissut kaksi terveyskyselyä rodusta viimeisen viiden vuoden aikana kartoittaakseen terveystilannetta Suomessa. Lisäksi rotuyhdistys pitää kuolinsyyrekisteriä, jotta voidaan todentaa rodun keskimääräistä elinikää ja yleisimpiä kuolinsyitä. Näillä tavoin pyritään saamaan lisätietoa rodun todellisesta terveystilanteesta Suomessa. Lisäksi pyritään tavoittamaan mahdollisimman moni rodun harrastaja, myös ei aktiiviset, terveystietojen keräämistä varten PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Rodulla ei ole tällä hetkellä PEVISA-ohjelmaa, mutta sen tekemistä kartoitetaan Muut Suomessa rodulla todetut merkittävät sairaudet Rodussa suositellaan omistajien tutkituttavan koiransa lonkkanivelet dysplasian osalta. Suositeltavaa on myös tutkituttaa kyynärnivelen kasvuhäiriö. Rodun tutkimusprosentti lonkkien ja kyynärnivelten osalta on vielä kovin alhainen, mutta sen kasvattamiseksi rotuyhdistys tekee kasvattajien aktiivisella tuella jatkuvasti valistavaa työtä. Rotuyhdistys on päättänyt antaa taloudellista tukea kuvaustuloksiin yhdistyksen jäsenille, jotta kuvausprosentti saataisiin jatkossa korkeammaksi. Lonkkanivelen dysplasiaa eli lonkkavikaa esiintyy erityisesti suurilla ja nopeasti kasvavilla koiraroduilla. Kyseessä on nivelten/luuston yleisin kasvuhäiriö. Lonkkavian syy on lonkkanivelen epänormaali löysyys. Nivelkapselin ja reisiluun pään side on epänormaalin löysä, jolloin lonkkamalja ja reisiluun pää eivät pysy toisiaan vasten. Tällöin sekä reisiluun pään että lonkkamaljan muovautuminen oikeanmuotoisiksi häiriintyvät. Lonkkanivelen kasvuhäiriön perimmäistä syytä ei tiedetä, mutta tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan vika periytyy kvantitatiivisesti eli useiden geenien vaikutuksesta. Lisäksi ympäristötekijät vaikuttavat lonkkavian syntyyn. Ylipaino, nopeakasvuisuus, vääränlainen ruokinta sekä liian raju liikunta voi tuoda vian esiin geneettisesti alttiilla koirilla. Nuorella koiralla lonkkavika voi olla oireeton tai esiintyä niin moninaisina oireina, että varsinkin kokemattoman koiranomistajan on vaikea huomata niitä. Koiran ylösnousu tai liikkeellelähtö voi olla etenkin levon jälkeen jäykkää. Myös takajalkojen ontuminen tai epäpuhdas liikunta takajaloilla voivat olla oireita. Koira voi olla apea, haluton hyppäämään auton takakonttiin tai liikkumaan. Koirilla, joilla 19

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA - OWCZAREK PODHALANSKI - JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA - OWCZAREK PODHALANSKI - Rodun owczarek podhalanski rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty hallituksessa 21.1.2007

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA - OWCZAREK PODHALANSKI - JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA - OWCZAREK PODHALANSKI - Rodun owczarek podhalanski rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma voimassa kauden 2012-2016 Hyväksytty

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä:

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä: 1/6 Yksi Suomen Puolanvinttikoirat ry:n tehtävistä on kartoittaa puolanvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin

Lisätiedot

Saatekirjeessä on dosentti Hannes Lohen tiedote asiasta. Tiedote löytyy myös osoitteesta http://www.koirangeenit.fi/

Saatekirjeessä on dosentti Hannes Lohen tiedote asiasta. Tiedote löytyy myös osoitteesta http://www.koirangeenit.fi/ Suomen Portugalinpodengot ry:n terveyskysely v. 2007 Suomen Portugalinpodengot ry:n jalostustoimikunta kerää tietoa portugalinpodengojen terveyteen liittyvistä asioista. Kysely on luottamuksellinen, podengoyhdistyksen

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus)

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus) KKK-HHS / Pointterijaos Koiran nimi Terveystiedustelu 1 Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli Uros 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Narttu Väri Onko koirasi ääniherkkä (esim. ilotulitus,

Lisätiedot

Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi:

Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Vastaajan yhteystiedot: Koiran nimi ja rek. numero: Koiran isän nimi: Koiran emän nimi: 1. Yleiset

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013 Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat

Lisätiedot

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 Hyvä whippetin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 1985 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma

Lisätiedot

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Rodun historiaa Länsigöötanmaanpystykorva, kotoisammin göötti, on vanha ruotsalainen rotu. Sitä käytettiin ilmeisesti jo viikinkiaikana pihakoirana Länsi-Göötanmaalla

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Parsonrussellinterrierit ry / Jalostustoimikunta KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Kysely on syytä palauttaa allekirjoituksella varustettuna, sillä vastanneiden nimet julkaistaan Parsonlehdessä.

Lisätiedot

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE HISTORIA Buhundin tyyppisiä pystykorvia on ollut joka puolella pohjoista havumetsävyöhykettä jo esihistoriallisella ajalla. Koirien luurankoja on löydetty mm. vanhoista

Lisätiedot

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO 2010

ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO 2010 ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO Hyvä itälaikaväki! Kesän aikana toteutetun kasvattajille suunnatun terveyskyselyn tarkoituksena oli selvittää itäsiperianlaikojen

Lisätiedot

ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY

ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY Taustatiedot Sukupuoli uros narttu Ikä Jos koira on jo kuollut, ikä ja kuolinsyy (jos tiedossa) Säkäkorkeus (cm) Paino (kg) Terveys Millainen on koirasi yleinen

Lisätiedot

Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013

Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013 Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013 Finnish Poodle Club 2014 1 Terveyskysely 2013 Yhteensä 726 koiraa ilmoitettiin kyselyyn, vastausmäärä oli ennätys. Vain 6 koiraa jouduttiin jättämään analysoinnin

Lisätiedot

Terveyskysely. Hei estrelanvuoristokoiran omistaja!

Terveyskysely. Hei estrelanvuoristokoiran omistaja! Terveyskysely Hei estrelanvuoristokoiran omistaja! Jokaisen estrelan omistajan panosta kaivataan kartoittamaan tämän hetkistä estrelanvuoristokoirien terveystilannetta. Kaikkien tiedot ovat yhtä arvokkaita

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi

VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi Ryhmä: 1 FCI:n numero: 347 Hyväksytty: FCI 12.8.2011 Kennelliitto 8.5.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi Pohjoismainen

Lisätiedot

ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI 14.8.96, käännös SKL-FKK 3.12.97) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira

ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI 14.8.96, käännös SKL-FKK 3.12.97) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI 14.8.96, käännös SKL-FKK 3.12.97) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira YLEISVAIKUTELMA: - Alaskanmalamuutti, eräs vanhimmista arktisista

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: REKISTERINUMERO: TUONTIKOIRA/TUONTIMAA: SYNTYMÄAIKA: VANHEMMAT: KASVATTAJA: TUNNISTUSMERKINTÄ: SUKUPUOLI: UROS UROKSELLA

Lisätiedot

HOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa

HOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 2 FCI:n numero: 190 Hyväksytty: FCI 12.1.1998 SKL-FKK 13.5.2000 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry HOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa KÄYTTÖTARKOITUS: Käyttökoira. FCI:N LUOKITUS:

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

Akita vrt. Amerikanakita. rotumääritelmävertailua

Akita vrt. Amerikanakita. rotumääritelmävertailua vrt. rotumääritelmävertailua Historia Rotujen historia on sama noin 1950-luvulle saakka. Alkuperäinen metsästyskoiratyyppi oli 1900-luvulle tultaessa pitkälti kadonnut rotuun risteytettyjen länsimaisten

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Erkki ja Jaana Taipale KOIRAN NIMI Golden Heroes Forest Spirit FI56402/12 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 16.9.2012 Tyrnävä Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari(sihteeri) Minitiimin You Make Hearts

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA 1. Miksi ehdotuksesta tehdään päätös nyt, kun asiat jäivät rotupalaverissa kesken? Rotupalaverissa ehdittiin käsittelemään ehdotukseen liittyvä kohta

Lisätiedot

WHITE VILLAN ACE VENTURA

WHITE VILLAN ACE VENTURA Pieksämäki 7.6, Tuire Okkola FLAMMEUS KEPPONEN 16195/08 PEN 2. 7 kk nuori uros jonka turkin laatu tänään vielä erittäin pehmeä. Kuono-osa tulee vielä kehittyä ja pään täyttyä silmien alta. Hyvä pigmentti

Lisätiedot

SUOMEN SHIBA RY:N TERVEYSKYSELYN 2014 YHTEENVETO. Vastauksia: 184 Uroksia: 80, narttuja: 104

SUOMEN SHIBA RY:N TERVEYSKYSELYN 2014 YHTEENVETO. Vastauksia: 184 Uroksia: 80, narttuja: 104 SUOMEN SHIBA RY:N TERVEYSKYSELYN 2014 YHTEENVETO Vastauksia: 184 Uroksia: 80, narttuja: 104 Säkäkorkeus: 49 cm (1) 47 cm (1) 46 cm (1) 45 cm (3) 44 cm (5) 43 cm (2) 42 cm (6) 41 cm (7) 40 cm (22) 38 cm

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder

Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder UROSKAVALKADI Suomen Keeshond ry Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder CINEREUS RINTIN MOON SHADOWS, "Ezio" Rek. nro FI10311/13 Synt.

Lisätiedot

Suomen Portugalinpodengot ry. Terveyskysely ja Luonnekysely 2015

Suomen Portugalinpodengot ry. Terveyskysely ja Luonnekysely 2015 Terveyskysely ja Luonnekysely 21 Vastausprosentit olivat oletetusta tämän hetkisestä koirakannasta keskikokoisen karkeakarvaisen osalta 43 %, keskikokoisen sileäkarvaisen osalta % ja ison sileäkarvaisen

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC Hyväksytty Sarplaninac Club Finland ry:n hallituksen kokouksessa 30.8.2015. Sisällys 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA

Lisätiedot

Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE. http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html

Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE. http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html Alkuperäismaa: Meksiko Uusimman rotumääritelmän julkaisupäivä: 28.01.2014 (ei vielä suomennettu)

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Lahti 19.10.2014 Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: Rainer Vuorinen Pia Enlund Peltsun Boop-Jedi Warrior REKISTERINUMERO: FI35188/09 TUNNISTUSMERKINTÄ: siru

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS RET JLOSTUSKTSELMUS 1(8) Paikka Hämeenlinna rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Tulimaan Valo Rekisterinumero FI33062/12 Sukupuoli U Tunnistusmerkintä tarkastettu Syntymäaika 22.4.2012 ika 25.7.2015 N

Lisätiedot

Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015

Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015 Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015 1.PERUSTIEDOT 1.1 Onko koirasi.. a) Papillon b) Phalène Sukupuoli.. a) uros b) narttu 1.2 Koiran syntymävuosi ja kuukausi. 1.3 Onko koirallasi

Lisätiedot

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua ja hokkaido Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Seurakoira Metsästys Linnut, pieneläimet Seurakoira Metsästys Yleisvaikutelma Pienikokoinen Tasapainoinen Hyväluustoinen Hyvät lihakset Voimakas Liikunta

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS - ULKOMUOTO RET JLOSTUSKTSELMUS 1(8) Paikka Hämeenlinna rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Laulava Laika Rekisterinumero FI46299/10 Sukupuoli U Tunnistusmerkintä tarkastettu Syntymäaika 15.7.2010 ika

Lisätiedot

TERVEYSKYSELY AMERIKANCOCKERSPANIELIN OMISTAJILLE

TERVEYSKYSELY AMERIKANCOCKERSPANIELIN OMISTAJILLE Amerikancockerspanielit r.y. 1 (5) TERVEYSKYSELY AMERIKANCOCKERSPANIELIN OMISTAJILLE Kyselyn voi palauttaa joko koiran ja omistajan tiedoilla varustettuna tai nimettömänä. Avoimuus olisi toivottavaa, sillä

Lisätiedot

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Kevätkokous 13.3.2005 Tampereella Vanhan Kirjastotalon tiloissa. Paikalla 14 äänivaltaista jäsentä. Käsiteltiin sääntömääräiset

Lisätiedot

Kesäpäiväarvostelut 2015. Merikarvia 18.7.2015 Tuomarina Leni Finne KOTIKOIRALUOKKA UROS. Kalliovaaran Ådi Princ

Kesäpäiväarvostelut 2015. Merikarvia 18.7.2015 Tuomarina Leni Finne KOTIKOIRALUOKKA UROS. Kalliovaaran Ådi Princ Kesäpäiväarvostelut 2015 Merikarvia 18.7.2015 Tuomarina Leni Finne KOTIKOIRALUOKKA UROS Kalliovaaran Ådi Princ Oikeat mittasuhteet. Sopiva luusto. Oikealinjainen pää. Erinomainen pigmentti. yvät silmät

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Pohjanpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

PITKÄKARVAINEN PYRENEITTENPAIMENKOIRA 1/5 (CHIEN DE BERGER DES PYRENEES A POIL LONG) Alkuperämaa: Ranska

PITKÄKARVAINEN PYRENEITTENPAIMENKOIRA 1/5 (CHIEN DE BERGER DES PYRENEES A POIL LONG) Alkuperämaa: Ranska Ryhmä: 1 FCI:n numero: 141 Hyväksytty: FCI 25.5.2009 Kennelliitto 30.6.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry PITKÄKARVAINEN PYRENEITTENPAIMENKOIRA 1/5 (CHIEN DE BERGER DES PYRENEES A POIL LONG)

Lisätiedot

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Suomen Kennelliitto ry. 27.5.2014 2(7) Pikaperehdytys kasvattajalle Sisältö: Omakoira-palvelusta tärkeä työkalu kasvattajalle...

Lisätiedot

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI Tämä infopaketti sisältää seuraavaa: Neuvoja aloittelevalle kasvattajalle Jalostusneuvonnan perusohje Jalostustiedustelulomake Hyväksymis-

Lisätiedot

IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti

IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti Ryhmä: 3 FCI:n numero: 139 Hyväksytty: FCI 2.4.2001 SKL-FKK 8.6.2002 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti Pohjoismainen Kennelunioni Dansk

Lisätiedot

AIREDALENTERRIERI 1/4 (AIREDALE TERRIER) Alkuperämaa: Iso-Britannia

AIREDALENTERRIERI 1/4 (AIREDALE TERRIER) Alkuperämaa: Iso-Britannia Ryhmä: 3 FCI:n numero: 7 Hyväksytty: FCI 22.11.2012 Kennelliitto 11.12.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry AIREDALENTERRIERI 1/4 (AIREDALE TERRIER) Alkuperämaa: Iso-Britannia Pohjoismainen

Lisätiedot

AZAWAKH 1/4 (AZAWAKH) Alkuperämaa: Malin ja Nigerin pohjoisosat, Azawakhin laakso. Vastuumaa: Ranska

AZAWAKH 1/4 (AZAWAKH) Alkuperämaa: Malin ja Nigerin pohjoisosat, Azawakhin laakso. Vastuumaa: Ranska Ryhmä: 10 FCI:n numero: 307 Hyväksytty: FCI 17.4.2015 Kennelliitto 25.8.2015 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry AZAWAKH 1/4 (AZAWAKH) Alkuperämaa: Malin ja Nigerin pohjoisosat, Azawakhin laakso.

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS RET JLOSTUSKTSELMUS - ULKOMUOTO Gloria G de la Serve de la hapelle d'lexadre Lori 25.7.2015 1(8) Paikka Hämeenlinna ika 25.7.2015 rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Gloria G de la Serve de la hapelle

Lisätiedot

Vastausprosentit olivat oletetusta tämän hetkisestä koirakannasta pienen karkeakarvaisen osalta 33 % ja sileäkarvaisen osalta 22 %.

Vastausprosentit olivat oletetusta tämän hetkisestä koirakannasta pienen karkeakarvaisen osalta 33 % ja sileäkarvaisen osalta 22 %. TERVEYSKYSELY JA LUONNEKYSELY 215 Vastausprosentit olivat oletetusta tämän hetkisestä koirakannasta pienen karkeakarvaisen osalta 33 % ja sileäkarvaisen osalta 22 %. VASTAUKSIA Pieni karkeakarvainen 18

Lisätiedot

Jalostustarkastus Pakaalla 25.9.2004 Tuomareina Maija Mäkinen ja Harri Lehkonen

Jalostustarkastus Pakaalla 25.9.2004 Tuomareina Maija Mäkinen ja Harri Lehkonen Jalostustarkastus Pakaalla 25.9.2004 Tuomareina Maija Mäkinen ja Harri Lehkonen Melukylän Guru Kultamurun jälkeläiset: Tarkastettavan oli kaikkiaan 11 uroksen jälkeläistä neljästä eri yhdistelmästä. Ryhmä:

Lisätiedot

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Yleistä Pentuepalautteiden avulla kerätään tietoa shetlanninlammaskoirien lisääntymisterveydestä. Tietoa käytetään mm.

Lisätiedot

FILA BRASILEIRO 1/4 (FILA BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia

FILA BRASILEIRO 1/4 (FILA BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia Ryhmä: 2 FCI:n numero: 225 Hyväksytty: FCI 12.1.1993 SKL-FKK 10.8.1993 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry FILA BRASILEIRO 1/4 (FILA BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia KÄYTTÖTARKOITUS: Vahtikoira

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen 1.1.2013 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.2.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa

PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa Pentujen rekisteröinnin yhteydessä tulee noudattaa pitkäkarvaisen saksanseisojan rotumääritelmässä mainittuja sallittuja värejä. Rotumääritelmän

Lisätiedot

Jalostuspalsta Kessu 1/2010, Outi Hälli PUOLI VUOSIKYMMENTÄ TERVEYSKYSELYÄ

Jalostuspalsta Kessu 1/2010, Outi Hälli PUOLI VUOSIKYMMENTÄ TERVEYSKYSELYÄ Jalostuspalsta Kessu 1/2010, Outi Hälli PUOLI VUOSIKYMMENTÄ TERVEYSKYSELYÄ Vuosittain vuodesta 2001 lähtien tehtyjen terveyskyselyiden mukaan reilusti yli puolet kessuista selviää kolmen vuoden ikään ilman

Lisätiedot

kesäpäivät joutsa 30.7.2005 Tuomari Lena Eskills

kesäpäivät joutsa 30.7.2005 Tuomari Lena Eskills kesäpäivät joutsa 30.7.2005 Tuomari Lena Eskills BIS1 Kalliovaaran Drahus ROP Kalliovaaran Drahus VSP Kalliovaaran Falka ROP-Pentu Kalliovaaran Madunk Princova VSP Haltiavuoren Aslak ROP-Kasvattaja Kalliovaaran

Lisätiedot

KORATKISSOJEN TERVEYSKYSELY

KORATKISSOJEN TERVEYSKYSELY KORATKISSOJEN TERVEYSKYSELY Tämän kyselyn tarkoituksena on kartoittaa suomalaisten koratkissojen terveystilannetta mahdollisimman laajasti. Täytäthän jokaisesta kissastasi oman lomakkeen! Lomakkeen voit

Lisätiedot

LAUMANVARTIJAKOIRIEN TYÖKÄYTTÖ / 28.9.2010 Teet Otstavel, HY

LAUMANVARTIJAKOIRIEN TYÖKÄYTTÖ / 28.9.2010 Teet Otstavel, HY LGD/paimenkoiraluento 28.9.2010 / PP 1 LAUMANVARTIJAKOIRIEN TYÖKÄYTTÖ / 28.9.2010 Teet Otstavel, HY Taustaa - susikannan kasvu - susivahingot lisääntyneet - sudenhoitosuunnitelma 28.12.2005 lgd-koirien

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta

Lisätiedot

VENÄJÄNVINTTIKOIRA (BORZOI) 1/6 (RUSSKAYA PSOVAYA BORZAYA) Alkuperämaa: Venäjä

VENÄJÄNVINTTIKOIRA (BORZOI) 1/6 (RUSSKAYA PSOVAYA BORZAYA) Alkuperämaa: Venäjä Ryhmä: 10 FCI:n numero: 193 Hyväksytty: FCI 22.11.2006 Kennelliitto 17.6.2008 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry VENÄJÄNVINTTIKOIRA (BORZOI) 1/6 (RUSSKAYA PSOVAYA BORZAYA) Alkuperämaa: Venäjä

Lisätiedot

J A L O S T U S L O M A K E A.

J A L O S T U S L O M A K E A. J A L O S T U S L O M A K E A. RASTI HALUAMASI VAIHTOEHTO! JALOSTUSTIEDUSTELU Mikäli etsit nartullesi sopivaa urosta. Jalostustoimikunnan esittämää urosta käyttämällä sinun ei tarvitse enää täyttää jalostusilmoitusta

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet esitämme, että ranskanbulldoggi-rodulle anotaan PEVISA-ohjelmaa. Esityksemme rodun PEVISA-ohjelmaksi on seuraava:

Me allekirjoittaneet esitämme, että ranskanbulldoggi-rodulle anotaan PEVISA-ohjelmaa. Esityksemme rodun PEVISA-ohjelmaksi on seuraava: Tampereella 20.9.2014 ESITYS PEVISA-OHJELMAKSI Me allekirjoittaneet esitämme, että ranskanbulldoggi-rodulle anotaan PEVISA-ohjelmaa. Esityksemme rodun PEVISA-ohjelmaksi on seuraava: Pentueen vanhemmilla

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY

AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY Tämä kysely on koirakohtainen ja eikä sen täyttäminen vaadi Brasilianterrieri - Fox Paulistinha ry jäsenyyttä. Toivomme saavamme tietoa myös täysin terveistä koirista.

Lisätiedot

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.

Lisätiedot

SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa

SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 3 FCI:n numero: 103 Hyväksytty: FCI 26.5.2015 Kennelliitto 25.8.2015 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.04.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 16.6.2015 Eeva Ylinen, Linda Merk, Henna Porali, Kaisa

Lisätiedot

Jakauma eri linjoihin. Yksiväriset 1 Kirjavat 2 Käyttö 3. Linjat

Jakauma eri linjoihin. Yksiväriset 1 Kirjavat 2 Käyttö 3. Linjat Rodun käyttäytyminen käytöskyselyn satoa Cockerspanielit ry aloitti kesällä 29 sähköisen tiedon keruun koirien käyttäytymisestä, jolloin sekä Cockerspanieli lehdessä että kerhon nettisivuilla julkaistiin

Lisätiedot