VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS

2 SAVONLINNAN AIKUISLUKIO Savonlinnan aikuislukio on Savonlinnan kaupungin ylläpitämä luokaton ja kurssimuotoinen iltakoulu, jossa on peruskoulu ja lukio. Aikuislukio aloitti toimintansa syksyllä 1978 nimellä Piispanmäen lukion iltalinja. Päiväkoulun saatua takaisin perinteisen nimensä syksyllä 1981 muuttui iltalinja Savonlinnan lyseon lukion iltalinjaksi. Iltalinjat muuttuivat aikuislinjoiksi syksyllä Aikuislinjan nimi muuttui Savonlinnan aikuislukioksi. Aikuislukio toimii Savonlinnan lyseon lukion koulurakennuksessa osoitteessa Kirkkokatu 1, SAVONLINNA. Koulun puhelimet - rehtori kanslia terv.hoitaja KANSLIAN AUKIOLOAJAT: kesäaikana ja ma-pe klo suljettu alkaen ma-to klo pe 9-12 Lukuvuoden loma-aikoina kanslia on suljettu.

3 Rehtori: Timonen-Konsti Tuija psykologia, uskonto, elämänkatsomustieto ja filosofia Opettajat: ( tuija.timonen-konsti(at)savonlinna.fi) Kinnunen Marjut Korhonen Matti Lehmusoksa Tiina Lehtosaari Heidi Rentola Marketta Riikilä Harri Savola Inari venäjä matematiikka, kemia, fysiikka ja opinto-ohjaus, vararehtori biologia, maantiede ja terveystieto äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä ja espanja ruotsi historia ja yhteiskuntaoppi englanti, saksa ja oppilaskunnan ohjaus ( etunimi.sukunimi(at)savonlinna.fi) Muu henkilökunta: Koulusihteeri: Terveydenhoitaja: Vahtimestari (päivä): Vahtimestarit (ilta): Virpi Turunen Ullamaija Harinen Juha Leskinen Elmer Salo ( asti) Teijo Pitkänen ( alkaen)

4 LUKUVUODEN PÄÄTTYESSÄ Lakkiaiset on lukion suurin juhla ja ylioppilaat tuovat koululle takuuvarmasti julkisuutta. Ylioppilaslakki on haluttu vaikka vain siksi, että on mukava kulkea hattu päässä vappuna. Tällainen hypetys on välillä ihan mukavaa varsinkin kun lukiota on myös arvosteltu paljon. On sanottu, että lukio on pysynyt samanlaisena vuosikymmenestä toiseen eikä se sovi pojille. Näihin väitteisiin sisältyy mielestäni ristiriita. Nimittäin 1960-luvulle saakka enemmistö ylioppilaista oli poikia. Eikö siis pikemminkin pitäisi kysyä ovatko pojat ja miehet sekä heidän arvomaailmansa muuttuneet luvulla ja ehkä vielä 60- luvullakin pojan oli sopivaa olla kiinnostunut kirjallisuudesta ja siteerata runon pätkiä puheessaan. Kieliäkin opiskeltiin ihan vapaaehtoisesti. Sivistys ja maailman avartuminen monipuolisen kielitaidon avulla olivat tavoiteltavia asioita. Onko niiden tilalle nyt tullut hyöty ja menestys? Ainakin tyypillinen lukiolaispojan kysymys on mitä hyötyä tästä on?. Entä eikö tänä päivänä rahassa mitattava menestys olekin usein arvokkaampaa kuin henkinen pääoma? Tämä ylioppilasjuhla on oikea paikka muistuttaa yleissivistyksen pitkäkestoisesta merkityksestä. Hyöty ja menestys ovat usein hetken kestäviä, yleissivistyksestä on iloa läpi elämän. Se on luovuuden mahdollistaja ja usein muutoksen helpottaja. En kuitenkaan tarkoita, että lukion ei tarvitse muuttua. Ei ole mitenkään perusteltua että yhteiskunnan, työelämän ja tekniikan muutos ei näkyisi koulussakin. Tämä koskee kuitenkin ennen kaikkea opiskelu- ja opetusmenetelmiä ei niinkään opiskeltavia asioita. Jos laskimet ja tietokoneet ovat syrjäyttäneet kynän ja paperin työelämässä, miksi ei myös koulussa. Tekniikan ansiosta tämän päivän kielten opiskelu ei ole enää pelkkää kääntämisharjoittelua. Vieraista kielistä on tullut eläviä. Lukiossa on mahdollista hankkia erinomainen kielitaito vaikka ei olisi koskaan käynyt Suomen rajojen ulkopuolella. Olisikohan tekniikasta löytymässä se koukku millä saamme pojat ja miehet kiinnostumaan lukio-opinnoista. Tänä vuonna koulumme tutkintotavoitteisista opiskelijoista enemmistö, 52.4 prosenttia oli miehiä. Tällaista emme ole nähneet vuosiin. Joissakin opetusryhmissä on ollut vain yksi nainen miesten joukossa. Nyt päättymässä oleva koulumme 34. lukuvuosi on ollut monella tavoin mukava. Kouluamme on arvioitu hyvin myönteisesti. Savonlinnan kaupungin henkilöstökyselyn tuloksena aikuislukion työilmapiiri arvioitiin hyväksi. Kaikilla mittareilla

5 mitattuna aikuislukio arvioitiin sekä sivistystoimea että koko Savonlinnan kaupunkia toimivammaksi työyhteisöksi. Aikuislukiot ovat olleet myös tieteellisen tutkimuksen kohteena. Maaliskuussa kasvatustieteiden lisensiaatti Ari Sivenius väitteli Itä-Suomen yliopistossa. Haastatteluihin ja kirjalliseen aineistoon perustuvasta tutkimuksesta piirtyy suorastaan ihannoiva kuva aikuisopettajasta: hän ajattelee opiskelijan parasta ja pyrkii tasaveroiseen oppimisprosessiin. Koulumme opiskelijamäärä on suurempi kuin koskaan. Nyt työvuoden päättyessä opiskelijoita on 664, joista 84 tutkintotavoitteisia ja 580 aineopiskelijoita. Aineopiskelijoista suurin osa on verkko-opiskelijoita. 14:n tutkintotavoitteisen opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi. Nuorin opiskelijamme on 16-vuotias ja vanhin 77- vuotias. Koulumme opettajat ovat kehittäneet opetustaan innostuneesti ja jakaneet oppimaansa myös toisille. Tämän ansiosta rehtorikin alkaa päästä jyvälle siitä miten opetusvideoita tehdään verkkokursseille. Osa opettajista aikoo hyödyntää oppimaansa jo kesällä verkkokurssien ohjauksessa. Joidenkin tahojen vaatima kolmas lukukausi toteutuu jo meillä verkko-ohjauksen muodossa. Opiskelijoille on tarjolla yli 50 kurssia kesäopinnoiksi. Toisaalta sekä opettajat että opiskelijat ovat lomansa ansainneet. Varpaiden liottelu laiturilla ja ystävyyssuhteiden hoitaminen ovat mitä oivallisin tapa kerätä voimia ensi talven iltojen aherrukseen. Lopuksi kiitän koko henkilökuntaa, yhteistyötahoja ja ennen muuta opiskelijoita. Nauttikaa kesästä. rehtori Tuija Timonen-Konsti

6 Savonlinnan aikuislukion tuntijako LUKIO pakolliset syventävät soveltavat Oppiaineet kurssit kurssit kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus/ S A-kieli: Englanti , 9-11 Saksa Venäjä B1-kieli: Ruotsi B3-kieli (lukiossa alkava kieli): 1-8 saksa/ranska/venäjä/englanti/espanja Matematiikka: pitkä lyhyt Fysiikka Kemia Biologia Maantiede Uskonto tai elämänkatsomustieto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia 1-5 Taito- ja taideaineet*) 4 Lukion oppimäärä: yhteensä vähintään 44 kurssia *)Alle 18-vuotiaana lukio-opintonsa aloittaneen tulee opiskella vähintään yksi kurssi liikuntaa, yksi kurssi terveystietoa sekä vähintään kaksi kurssia musiikkia ja/tai kuvaamataitoa. Lukion oppimäärä on tällöin vähintään 48 kurssia. PERUSKOULU pakolliset Oppiaineet kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus/ 4 suomi toisena kielenä A-kieli, Englanti 8 B1-kieli, Ruotsi 6 Matematiikka 8 Uskonto tai elämänkatsomustieto 1 Yhteiskunnalliset ja luonnontieteelliset aineet Yhteensä 12 - Historia - Yhteiskuntaoppi - Fysiikka - Kemia - Biologia - Maantieto Valinnaisia kursseja opiskelija voi valita lukion opetusohjelmasta mielenkiintonsa mukaan. Peruskoulun oppimäärä: yhteensä vähintään 44 kurssia

7 Ylioppilaan puhe kevätjuhlassa Kun keväällä 1968 sain käteeni keskikoulutodistuksen, jossa arvosanat olivat sanallisesti ilmaistuina enimmäkseen tyydyttäviä ja välttäviä, ei ollut mitään järkeä pyrkiä jatkamaan lukiossa. Viimeisetkin sen suuntaiset ajatukset karisivat, kun ehtojensuorituspäivänä menin korottamaan saksan numeroani ja sain palkkioksi vain nyt jo edesmenneen saksan opettajani vihaisen ryöpytyksen, kun olin kehdannut mennä pilaamaan hänen päivänsä. Kului yli 20 vuotta ennen kuin lukio-opinnot kävivät uudestaan mielessäni, Ajatus hautautui silloinkin, koska koin tärkeämmäksi opiskella lisää pätevyyttä alalle, jolla olin työskennellyt parikymmentä vuotta ja jolla viihdyin. Vuosituhannen vaihteessa perheeseemme tuli brittivävy. Tytär muutti hänen mukanaan Englantiin, jonne minäkin silloin tällöin halusin matkustaa. Olematon kielitaitoni alkoi olla koetuksella, joten pohdiskelin: jos vaikka lähtisin lukioon; jos oppisin englantia ja siinä ohessa voisin lukea joitain muitakin aineita. Voisihan se olla mukava pitää juhlat kesällä, kun syntymäpäiväkin on keskellä talvea, eikä silloin ole kiva järjestää mitään bileitä. Laskeskelin sitten, että odotan siihen saakka, että kirjoitusten aikaan olisin jo eläkkeellä ja jäisi paremmin aikaa lukea. Aloittaessani opiskelun kolme vuotta sitten en ollut täysin varma siitä, saanko tämän urakan joskus loppuun ja varsinkaan siitä, että juuri tänä päivänä olisin tässä joukossa lakitettavana. Ensimmäinen talvi olikin aika rankka, koska olin vielä työelämässä ja päivät muodostuivat joskus pitkiksi. Siitä huolimatta koululle oli aina mukava tulla vaikka väsyneenäkin. Opiskeluyhteisö ja - ympäristö poikkesivat todella paljon normaalista arjesta ja kantoivat siirtymävaiheen yli jäädessäni eläkkeelle toissa talvena. Eläkkeelle jäätyäni opiskelusta tuli tärkeä osa arkea. Opinnot rytmittivät päivät säännöllisiksi ja pitivät kiinni elämässä. Huomasin, että opiskelu on nykyisin aivan toista kuin silloin kun minä olin nuori. Opettajia ei ole tarvinnut pelätä eikä heidän moitteitaan Opiskelurytmiin oli yllättävän helppo päästä kiinni ja se alkoi sujua ihan mukavasti. Löysin itsestäni pienen matemaatikonkin, vaikka hylkäsin laajemmat matematiikan opinnot ensimmäisen vuoden jälkeen, Matin pettymykseksi. Tässä koulussa ilmapiiri on mukavan leppoisa. Se on yksilöllisiä ratkaisuja tukeva; jokainen saa opiskella siihen tahtiin kuin jaksaa ja aikaa on. Minullahan meni aikoinaan saksan tunneilla kaikki energia siihen, että yritin tekeytyä näkymättömäksi, ettei opettaja vain huomaisi kysyä minulta. Eipä ihme jos todistuksessa saksan kohdalla oli välttävä 5. Opiskelun edetessä tunsin mielihyvää huomatessani, että minähän opin, vieläkin. Aloittaessani nelikymppisenä fysioterapeuttiopinnot eräs nuorempi kollegani sanoi hyvin varovasti, että se kyllä tulee olemaan aika tiukka koulu. Kun aloitin täällä lukiossa ja jouduin joskus lyhentämään työpäivää, selitin työkavereille, että olen vähän ruvennut kieliä opiskelemaan. Jossain yhteydessä sitten tunnustin, että ehkäpä ihan ylioppilaaksi asti joskus. Minulta kysyttiin, että mitä sinä sillä hatulla teet. Mitäpäs minä tällä nyt tekisin? Ihan ensiksi nostan itselleni hattua! Minulle tämä opiskelu on ollut haaste kokeilla rajojani, tehdä jotain sellaista mihin ei kukaan pakota. Opiskelin ihan vain omaksi ilokseni ja vähän myös kieltämättä halusin osoittaa epäilijöille, että kyllä minä selviydyn tästäkin. Halusin osoittaa, että ihminen ei koskaan ole liian vanha oppiakseen jotain uutta. Tietenkään meitä ei pääs-

8 tetty helpolla. Tuloksiakin piti tulla ja tulihan niitä. Opettajat tukivat ja kannustivat tavoitteisiin jotenkin ovelasti rivien välistä, tuputtamatta, vaikka joskus tosin oli havaittavissa pientä painostusta! Ylioppilaskokeisiin ei päästetty valmistautumatta eikä siellä annettu myöskään ikähyvitystä. Tänä päivänä - ja huomennakin - meillä on hyvä syy juhlaan. Me olemme odottaneet tätä hetkeä kuka minkäkin aikaa. Joillekin ylioppilastutkinto ja ammattitutkinto ovat valmistuneet yhtä matkaa, osalla lukion suorittaminen on vain syystä tai toisesta jäänyt vähän myöhemmäksi. Minusta on ollut todella mukavaa opiskella kanssanne. Olen saanut tuntea itseni yhdeksi meistä, siitä vertaisryhmästä joka on kuitenkin muodostunut, vaikka emme kaikki ole olleet kaikilla kursseilla ja oppitunneilla yhtä aikaa. Tästä eteenpäin minun mahdolliset opiskeluni jatkuvat entistä enemmän huvin vuoksi. Teillä luultavasti useallakin ovat edessä ammattiopinnot. Eikä välttämättä riitä, että opiskelee yhden ammatin, kun tämä maailma muuttuu niin vinhaa vauhtia. Pitää olla valmis vaihtamaan alaa tai ainakin päivittämään ammattitaitoaan ja hankkimaan lisää pätevyyttä omalle alalleen. Se vaatii sitkeyttä, mutta sitähän teistä löytyy. Sen te olette juuri itsellenne todistaneet. Miettiessäni tätä puhetta etsin netistä ajatuksia oppimisesta. Siellä oli mm. kooste lasten vastauksista kysymykseen Mitä oppiminen on?. 4-vuotias Pete oli sanonut: Oppiminen on vaikean palapelin tekemistä. Sitähän se on. Aluksi on vain läjä paloja, jotka näyttävät kaikki samanlaisilta. Mutta kun niitä aikansa kääntelee, alkaa kuvio pikkuhiljaa hahmottua ja lopulta viimeinenkin pala loksahtaa paikoilleen. Yksiksemme, omin avuin, emme ole tätä palapeliä saaneet valmiiksi. Jonkin verran apua olemme tarvinneet teiltä opettajilta. Olette antaneet meille paljon. Suuret kiitokset teille kaikille! Jokainen meistä arvostaa myös sitä tukea, jota olemme saaneet teiltä rakkailta läheisiltämme ja ystäviltämme. Minä haluan kiittää erityisesti ystävääni Tiinaa, joka uskoi minuun silloinkin kun en itse uskonut. Hän sanoi että kyllä myö sinusta ylioppilas tehhään. Hän jaksoi oman opettajan työnsä ohella olla kiinnostunut opintojeni etenemisestä. Minulle tärkeä on myös ollut joka päivä tämän kolmen vuoden ajan nykyinen asuinkumppanini, joka on pitänyt huolta päivärytmistä herätellen lempeästi aamulenkille ja lukemaan ja pitänyt huolta siitä, etten unohda myöskään tärkeää ulkoilua kesken tiukan päivittäisen lukurupeaman. Hän on kuunnellut vastaan sanomatta purkauksiani ja aina yhtä iloisena ottanut minut vastaan kun olen tullut illalla väsyneenä koulusta kotiin. Hän on komentanut minut kympin uutisten jälkeen nukkumaan, jotta jaksan taas aamulla nousta lukemaan. Niin, selvennykseksi teille, jotka ette tunne Suloa ja kerkesitte jo epäillä, onko tuollaisia kaksijalkaisia olemassa: ei ole! Sulo on musta pieni nelijalkainen karvakuono, 3v ja 8 kg. Sulo on minun varavoimalani! Lopuksi lyhyesti Marleena Ansion sanoin: Ei ole syntiä nauttia aikaansaannoksistaan, mutta turhaa on olla nauttimatta niistä. Maija-Liisa Kautonen

9 OPPILASMÄÄRÄT Opiskelijoita Opiskelijoita Peruskoulu vars.opisk Peruskoulu aineopiskelijat Lukio varsinaiset opisk Lukio aineopiskelijat Yhteensä KOTIKUNNAT (mukana kaikki lukuvuoden aikana opiskelleet) Askola 4 Kuhmo 1 Ranua 1 Enonkoski 10 Kuopio 12 Rauma 1 Eurajoki 14 Kärkölä 1 Rautjärvi 1 Heinävesi 3 Lahti 1 Ristiina 1 Helsinki 7 Lapinlahti 1 Ristijärvi 2 Hämeenlinna 1 Leppävirta 7 Rääkkylä 1 Iisalmi 33 Lieksa 3 Sastamala 3 Iitti 1 Liperi 2 Savitaipale 1 Ilomantsi 1 Lohja 14 Savonlinna 265 Imatra 2 Loppi 1 Siilinjärvi 3 Joensuu 8 Luvia 1 Sipoo 1 Joroinen 7 Maaninka 4 Sonkajärvi 4 Juankoski 3 Mikkeli 7 Sotkamo 6 Juuka 3 Nakkila 9 Sulkava 3 Juva 4 Nilsiä 1 Suomussalmi 4 Jyväskylä 1 Nurmes 1 Suonenjoki 6 Jämijärvi 1 Oulunsalo 1 Tampere 4 Jämsä 1 Outokumpu 13 Tervo 3 Järvenpää 1 Paltamo 1 Tohmajärvi 3 Kaavi 3 Parikkala 6 Toivakka 1 Kajaani 53 Pieksämäki 14 Turku 1 Kangasniemi 1 Pielavesi 6 Tuusniemi 4 Kankaanpää 1 Pohja 1 Tuusula 1 Karkkila 7 Polvijärvi 11 Uukuniemi 1 Keitele 2 Porvoo 1 Uurainen 1 Kerava 2 Pukkila 1 Vaala 1 Kerimäki 15 Punkaharju 12 Valtimo 1 Kesälahti 7 Puolanka 3 Vantaa 3 Kitee 4 Puumala 3 Varkaus 4 Kiuruvesi 4 Raasepori 3 Vesanto 5 Kontiolahti 3 Rantasalmi 15 Vihti 3 Kotka 1

10 YLIOPPILAAT SYKSY 2011 Kainulainen Mari Lappalainen Tiina Turtiainen Kim YLIOPPILAAT KEVÄT 2012 Immonen Timo Kautonen Maija-Liisa Korppi Krista Kuparinen Mika Matikainen Anna Mikkonen Oskari Paajanen Tuukka Pennanen Konsta Penttilä Emma Puurtinen Elina Sundell Lars Tykkyläinen Olli

11 OPPIKIRJAT LUKUVUONNA SAVONLINNAN AIKUISLUKIO ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Mikkola ym. Äidinkieli ja kirjallisuus -sarja Käsikirja, WSOY kurssit 1-5 Kielenhuollon vihko kurssit 1,3 ja 4 Kurssivihko 4 Tekstit ja vaikuttaminen kurssi 3 Kurssivihko 5 Teksti, tyyli ja konteksti kurssi 4 Ylioppilastekstejä 2011 kurssit 6 ja 9 SUOMI TOISENA KIELENÄ Lehtonen, Ruohonen: Suomen kieli kuntoon 1, S2-harjoituskirja lukioon ja ammatilliseen opetukseen (WSOY). kurssit 1-3 Lehtonen, Ruohonen: Suomen kieli kuntoon 2. kurssit 4-6 ENGLANTI (A-kieli) Lindholm-Nuutila-Suonio: Pre-fix, WSOY kurssi 0 Elovaara-Ikonen-Myles ym. ProFiles, WSOY kurssit 1-8 (kukin kirja omana kurssinaan) RUOTSI (B1-kieli) Bulut-Kajander-Laurén ym. Magnet, WSOY kurssit 1-7 (kukin kirja omana kurssinaan) MATEMATIIKKA (lyhyt) Hautajärvi-Ottelin ym. Variaabeli 1-6, OTAVA (kukin kirja omana kurssinaan) kurssit 1-6 MATEMATIIKKA (pitkä) Kangasaho-Mäkinen-Oikkonen ym. Pitkä matematiikka 1-10, WSOY (kukin kirja omana kurssinaan) kurssit 1-10 HISTORIA Heikkonen ym., WSOY Muutosten maailma 2 Eurooppalainen ihminen kurssi 1 Muutosten maailma 3 Kansainväliset suhteet kurssi 2 Muutosten maailma 4 Suomen historian käännekohtia kurssi 3 Muutosten maailma 1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri kurssi 4 Muutosten maailma 5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan kurssi 5 Argos,kulttuurit kohtaavat kurssi 6 YHTEISKUNTAOPPI Arola ym.: Kansalainen ja yhteiskunta, EDITA kurssi 1 Kansalainen ja talous, EDITA kurssi 2 Jokaisen oikeustieto, WSOY kurssi 3 Kansalainen ja Eurooppa, EDITA kurssi 4 FILOSOFIA Airaksinen-Lampi: Fi Lukion filosofia 1, OTAVA kurssi 1 Fi Lukion filosofia 2, Etiikka, OTAVA kurssi 2 Fi Lukion filosofia 3, Tieto, tiede ja todellisuus, OTAVA kurssi 3 PSYKOLOGIA Vilkko-Riihelä-Laine: Mielen maailma 1-5, WSOY kurssit 1-5

12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Vihmanen-Airaksinen ym. Hyvä elämä, EDITA kurssi 1 Vihmanen-Kuusela ym. Ihminen totuuden etsijänä, EDITA kurssi 2 Vihmanen-Airaksinen ym. Hyvä yhteiskunta, EDITA kurssi 3 USKONTO Uskonnon matkakirja, KIRJAPAJA Sarlin ym. Totuutta etsimässä kurssi 1 Huhta ym. Kirkon, kulttuurin ja uskonnon jäljillä kurssi 2 Nurminen ym. Hyvää etsimässä kurssi 3 Arola ym. Uskonnot tänään kurssi 4 Ketola ym. Suomalaisen uskonnon arki kurssi 5 KEMIA Kalkku ym. Kide 1-5, OTAVA kurssit 1-5 FYSIIKKA Hatakka-Saari-Sirviö ym. Physica, WSOY kurssit 1-8 BIOLOGIA Kokkola-Novak ym. Lukion biologia, OTAVA Eliömaailma kurssi 1 Solu ja perinnöllisyys kurssi 2 Ympäristöekologia kurssi 3 Ihmisen biologia kurssi 4 MAANTIEDE Kakko ym. Lukion maantiede 1-4, OTAVA Sininen planeetta kurssi 1 Yhteinen maailma kurssi 2 Riskien maailma kurssi 3 Aluetutkimus kurssi 4 TERVEYSTIETO Kannas- Eskola-Välimaa-Mustajoki: Virtaa, ATENA Terveyden perusteet kurssi 1 Nuoret, terveys ja arkielämä kurssi 2 Terveys ja tutkimus kurssi 3 ESPANJA (B3-kieli) Kautto-Laine-Lehmussaari: Entre Amigos, espanjan tekstikirja ja Entre Amigos, espanjan harjoituskirja, TAMMI kurssit 1-8 SAKSA (B3-kieli) Seppänen-Toiviainen ym. Super Gut kurssit 1-2 Halsti-Liljeberg-Thronicke ym. Gute Idee!, WSOY kurssit 3-6 Halsti-Liljeberg-Thronicke ym. Gute Idee! WSOY kurssit 7-8 VENÄJÄ (B3-kieli) Huttunen-Jegorenkov-Piispanen ym. Mozno1 ja harjoituskirja 1 kurssit 1-3 Mozno 1-2 ja harjoituskirjat 1-2 kurssit 4-6 Mozno 2 ja harjoituskirja 2 (Mozno 3 ja harjoituskirja) kurssit 7-8 OTAVA

13 STIPENDIT Savonlinnan lyseon rahaston stipendin saavat ylioppilaat Lars Sundell ja Krista Korppi sekä lukion opiskelijat Antti Auvinen ja Krista Sallinen. Suur-Savon Osuuspankin stipendin saa Maija-Liisa Kautonen. Sverigekontakt i Finland kirjalahjoituksen saa Maija-Liisa Kautonen. Knut Possen kirjalahjoituksen saa Markku Suvela ja Suomalaisen Kirjakaupan kirjalahjoituksen saavat Seppo Ventelä ja Anna Matikainen. ILMOITUKSIA Uusintakuulustelu/rästitentti on maanantaina kesäkuun 4. päivänä. Uusintakuulustelu alkaa klo luokassa 252. Syksyn yo-tutkintoon on ilmoittauduttava kirjallisesti kesäkuun 5. päivään klo 12 mennessä. Uusien opiskelijoiden ilmoittautuminen on elokuun 21. ja 22. päivänä klo Lukuvuoden lukujärjestys on haettavissa kansliasta torstaina elokuun 23. päivänä klo alkaen. Uusien opiskelijoiden informaatio on maanantaina elokuun 27. päivänä klo 18. Uusi lukuvuosi alkaa tiistaina elokuun 28. päivänä lukujärjestyksen mukaan.

14 Syksyn 2012 koepäivät Kuullunymmärtämiskokeet ma vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa ranska venäjä/espanja ti ke toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa ranska venäjä englanti espanja/italia Kirjalliset kokeet pe ma ke pe ma ke pe ma ke äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe vieras kieli, pitkä oppimäärä uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä vieras kieli, lyhyt oppimäärä äidinkieli, saame