Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) Kaupunkirakennelautakunta

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 15:00-17:10 Paikka Valtuustotalo, lautakuntien kokoushuone Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Iris Asikainen, puheenjohtaja Keijo Voutilainen, varapuheenjohtaja, klo saakka, asiat 1-10 Jaakko Kosunen Sirpa Kulin Anne Paulo-Tuovinen Pekka Pollari Varpu Puskala Jari Ruponen Kristiina Mäki, varajäsen Markku Söderström, klo saakka, asiat 1-12 Eero Wetzell Muut saapuvilla olleet Ilkka Raninen Matti Solehmainen Jarmo Pirhonen, palvelualuejohtaja Ismo Heikkinen, kaupungininsinööri Martti Lätti, va. suunnittelujohtaja Lauri Lytsy, vs. kiinteistöjohtaja Anne Simonen-Ruuskanen, henkilöstö- ja talouspäällikkö kaupunginhallituksen edustaja, klo alkaen, asiat 3-15 Maaningan edustaja esittelijä pöytäkirjanpitäjä Asiat

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) Julkinen Allekirjoitukset Iris Asikainen puheenjohtaja Anne Simonen-Ruuskanen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella (Suokatu 42), Anne Paulo-Tuovinen Pekka Pollari Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella (Suokatu 42), Anne Simonen-Ruuskanen Pöytäkirjanpitäjä

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) Julkinen Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien , , 130, osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin , 129 koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien , 129 osalta liite A seuraava valitusosoitus :n 132 osalta liite B ja seuraava valitusosoitus :n 131 osalta liite H

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kaupunkiympäristön palvelualueen toinen osavuosikatsaus Vuoden 2017 talousarvion valmistelutilanne kaupunkiympäristön palvelualueella Matkailukeskus Rauhalahti Oy:n vuokrasopimuksen muuttaminen Kiinteistön Honkasuo ostaminen * Kuopion kaupungin ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmän hankinta, osallistumishakemusten käsittely * Lausuntopyyntö jätepoliittisen ohjelman luonnoksesta Kunnossapidon avustushakemus / Vaajasalon jäätie Tiedonanto vireilletulosta / Asemakaavan muutos / ja 26-1, entinen Postipankki Poikkeaminen (LTK) / Kuopio (Sandelsinkatu 4 a) Poikkeaminen / Nilsiä (Valkamalahdentie 16) / Oikaisuvaatimus Kangaslahden vesiosuuskunnan tarkistetun vesijohtoverkoston toiminta-alueen hyväksyminen Pajulahdentien katusuunnitelmaluonnoksen hyväksyminen nähtävilläoloa varten KYP tiedonannot Muutoksenhaku Sivu , 129 Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje / kaupunkirakennelautakunta 132 Liite B kuntalain mukainen valitusosoitus / kaupunkirakennelautakunta 131 Liite H valitusosoitus poikkeamispäätökseen / kaupunkirakennelautakunta

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksesta oli poissa Maija Svärd. Hänen tilallaan kokouksessa oli läsnä varajäsen Kristiina Mäki.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat jäsenet Anne Paulo-Tuovinen ja Pekka Pollari. Päätös Valittiin Anne Paulo-Tuovinen ja Pekka Pollari.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) Asianro 3936/ /2016 Kaupunkiympäristön palvelualueen toinen osavuosikatsaus 2016 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Anne Simonen-Ruuskanen Kaupunkiympäristön johdon tukipalvelut Kaupunkiympäristön palvelualueen toiminta on alkuvuonna ollut tavoitteiden mukaista. Painopiste on ollut uusien asuinalueiden toteuttamisessa Hiltulanlahdessa, Keilanrinteellä ja Matkusniemessä sekä Maljalahden tonttien esirakentamisessa. Täydennysrakentamisen osalta uusia kohteita on avattu Julkulassa ja Kurkimäessä. Elinkeinotoiminnan edistämiseksi käynnistyi kesäkuussa Kumpusaarentien rakentaminen. Myös siihen liittyvät saneeraustyöt ovat käynnissä. Maanhankintaa on jatkettu aktiivisesti kaupungin tulevilla kasvualeilla. Joukkoliikennestrategiatyö on käynnistynyt ja sen on määrä valmistua lokakuun loppuun mennessä. Strategian laatimistyö jakaantuu kolmeen vaiheeseen: joukkoliikenteen visio ja strategian laatiminen, palvelutason määrittely ja päivitys sekä kilpailuttamisstrategian laatiminen. Palveluorganisaation jatkokehittämisen tuloksena on valmisteltu kaupunkisuunnittelun kokoamista sekä ulkoilu- ja virkistyspalvelujen siirtoa kaupunkiympäristön palvelualueelle. Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmän uusiminen on vaikeuttanut sekä menojen että tulojen ennakointia. Budjetointi on perustunut ennen Walttia olevaan asiakaskäyttäytymiseen ja hinnoitteluperiaatteisiin. Joukkoliikenteen osalta tehostetaan markkinointia ja tutkitaan lippujen hinnoittelumuutoksien mahdollisuuksia. Tuotto- ja kulurakennetta pohdittaessa on otettava huomioon hinnoittelun muutosten vaikutukset kysyntään ja asiakaskäyttäytymiseen. Myyntivoittotulojen osalta toteutumaennuste on noin 1,2 M alle tavoitteen. Elyn kanssa käydyissä neuvotteluissa on selvinnyt, että Metso-kohteiden myynti valtiolle ei toteudu ainakaan vuonna Myyntivoittovaje voidaan kuitenkin kompensoida maankäyttö- ja kehittämiskorvauksilla, jotka toteutuvat yli 1 M yli tavoitteen. Myös maanvuokratuotot ja puunmyyntitulot toteutuvat odotettua paremmin. Investointien painopiste on ollut uusien asuinalueiden toteuttamisessa strategian mukaisilla laajentumisalueilla. Sisäisen valvonnan suunnitelmaa on toteutettu vuodelle 2016 asetettujen painopisteiden mukaisesti. Asiaa selostetaan tarkemmin kokouksessa ja katsausaineisto jaetaan kokouksessa pöydälle.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) 123 Vaikutusten arviointi - Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta keskustelee asiasta ja merkitsee vuoden 2016 toisen vuosikolmanneksen osavuosikatsauksen tiedoksi. Liitteet /2016 Toinen osavuosikatsaus 2016 Valmistelija Anne Simonen-Ruuskanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy henkilöstö- ja talouspäällikön esityksen. Päätös Merkitään, että pöydälle jaettiin toinen osavuosikatsausaineisto Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) Asianro 5732/ /2016 Vuoden 2017 talousarvion valmistelutilanne kaupunkiympäristön palvelualueella Henkilöstö- ja talouspäällikkö Anne Simonen-Ruuskanen Kaupunkiympäristön johdon tukipalvelut Kaupunginhallituksen linjaukset Vuoden 2017 talousarviovalmistelu on käynnistetty kevään 2016 aikana kaupunginjohtajan johtoryhmässä, palvelualueiden yhteisseminaareissa sekä talousarviotiimissä, joka koostuu konsernipalvelujen talousarvion valmistelijoista ja palvelualueiden sekä liikelaitosten ja taseyksiköiden talouspäälliköistä. Talousarviovalmistelua on käsitelty lautakuntien omissa tilaisuuksissa (kaupunkiympäristön palvelualueen seminaari ) sekä kaupunginvaltuuston strategia- ja talousseminaarissa Valtuuston seminaarissa annetut linjaukset ovat ohjanneet seminaarin jälkeistä valmistelua. Vuoden 2017 taloussuunnitelmassa toimintakatteen muutos on määritetty 1 prosentin tasolle vuoden 2016 talousarvioon nähden. Kaupunginvaltuuston pidetyn seminaarin tuloksena talousarvion laadinnan lähtötasoksi määriteltiin vuoden 2015 tilinpäätöksen toimintakate korotettuna 1 prosentilla. Tällöin toimintakatteen suuruudeksi tulee -614 milj. euroa. Toimintakate on 14,6 milj. euroa (2,3 %) parempi verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon ja 20,9 milj. euroa (3,3 %) tilinpäätösennustetta parempi. Taloussuunnitelmakaudelle toimintakatteen vuosikasvuksi on määritetty voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisesti 1,0 prosentti. Vuoden 2017 talousarvion nettoinvestointitasoksi on tässä vaiheessa merkitty voimassa olevan taloussuunnitelman mukainen 43,5 milj. euroa. Kaupunki ei kykene rahoittamaan investointeja tulorahoituksella vaan niitä joudutaan rahoittamaan ainakin osittain velalla ja omaisuuden myynnillä. Mikäli varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitusvaje hoidettaisiin kokonaisuudessaan velanotolla, lainakanta lisääntyisi noin 2,2 milj. euroa. Lisäksi Juankosken kuntaliitoksen yhteydessä lainamäärän kasvuksi arvioidaan 26,4 milj. euroa. Tämä huomioiden lainamäärän vuoden 2017 lopussa arvioidaan olevan 367,5 milj. euroa eli noin euroa/asukas. Talousarvioon sisällytetään tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden tavoitteet ja toimenpiteet, joiden toteuttamisen vastuuhenkilöt tulee määritellä. Palvelutuotannon tehostaminen edellyttää muun muassa avoimeksi tulevien tehtävien täyttämisestä pidättäytymistä tai vastaavan säästön aikaansaamista ostopalveluista, sisäisen liikkuvuuden lisäämistä sekä toimitilojen käytön tehostamista. Palvelualuejohtajat ja asiakkuusjohtajat vastaavat siitä, että tavoitteiden toteutumista tukevat toimenpiteet otetaan huomioon käyttösuunnitelmien laatimisessa ja että sovitut toimenpiteet toteutetaan. Palvelualueiden edellytetään ottavan määrärahojen ja henkilöresurssien kohdentamisessa huomioon tuottavuutta lisäävät sekä strategian painopisteiden

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) 124 edellyttämät toimenpiteet ja tavoitteet. Palvelualueilla toiminnan ja resurssien kohdentamisessa painopiste on erityisesti asiakasrajapinnassa. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset lomarahan 30 prosentin leikkauksesta, työnantajamaksujen alentamisesta ja työajan pidentämisestä 30 minuutilla viikossa ja näiden mahdolliset vaikutukset valtionosuuksiin tullaan huomioimaan ja oikaisemaan talousarvioon, kun niistä on yksityiskohtaisempaa tietoa. Samoin erikoissairaanhoidon kannustinjärjestelmän lisärahoituksen vaikutus sairaanhoitopiirin kuntalaskutukseen tullaan huomioimaan ja oikaisemaan talousarviossa. Palvelualueiden tulee ottaa valmistelussaan huomioon nämä tehtävät oikaisut. Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan kaupunginvaltuuston hyväksymän Kuopion kaupungin henkilöstöohjelman tavoitteet. Henkilöstöohjelman toimenpiteet viedään käytäntöön suunnitelmallisesti ja painopisteet määräytyvät kunkin palvelualueen henkilöstötyön kehittämistarpeista ja toiminnan henkilöstövaikutuksista. Henkilöstösuunnittelu käsittää kokonaisvaltaisen näkemyksen siitä, 1. miten tuottavuustoimenpiteiden ja toimintatapamuutosten toteuttaminen vaikuttavat tulevaan rekrytointitarpeeseen (henkilöstön suunnitelmallinen vähentäminen ja rekrytointi) ja 2. miten Kuopion kaupunki työnantajana suunnitelmallisesti parantaa henkilöstönsä osaamista, työhyvinvointia, työturvallisuutta, motivaatiota sekä henkilöstöresurssien hallintaa ja joustavaa käyttöä. Juankosken ja Kuopion kuntaliitoksen vaikutus talousarvion valmisteluun Juankosken kaupunki liittyy Kuopioon vuoden 2017 alusta lukien. Edellä olevissa tekstien euromäärissä, jotka on merkitty oheiseen ydinkaupungin ja koko kaupungin tulos- ja rahoituslaskelman lyhennettyyn versioon, ei ole huomioitu kuntaliitosta. Vuoden 2017 talousarviovalmistelu nykyisen Juankosken toimintojen osalta perustuu 1 prosentin toimintakatteen kasvuun vuoden 2016 talousarviosta. Juankosken ja Kuopion yhdistymissopimuksessa sovitut investoinnit valmistellaan erikseen. Käyttötalousosa ja investoinnit yhdistellään kaupunginjohtajan esityksessä yhdeksi talousarvioesitykseksi. Juankosken tuloveroprosentti on yhden prosenttiyksikön korkeampi kuin Kuopiossa, sen verotuloja vähentävä vaikutus on 0,6 milj. euroa. Myös kiinteistöveroprosentit poikkeavat hieman toisistaan, mutta poikkeaman vaikutus ei ole merkittävä. Valtionosuuksien määrän arvioidaan olevan Kuopion ja Juankosken yhteenlaskettujen valtionosuuksien tasoa. Valtio maksaa kuntien yhdistymisavustusta, joka käsitellään kirjanpidossa toimintatulona. Yhdistymisavustus on suuruudeltaan 2,0 milj. euroa. Tämän lisäksi valtio maksaa yhdistymisavustuksen lisäosaa yhteensä 0,75 milj. euroa. Yhdistymisavustukset maksetaan vuosina Kuntaliitosyhdistymissopimuksen mukaan yhdistymisavustuksen kohdentamisen periaatteita ovat palveluiden tuottavuuden parantaminen, käyttökustannusten vähentäminen, kuntatalouden vahvistaminen ja välttämättömät tu-

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) 124 levaisuudessa tarvittavat toimenpiteet palvelutarpeiden uudistamiseksi. Ensisijaisia yhdistymisavustuksen kohdentamisen kohteita voivat olla: Lukio-opetuksen ja siihen liittyvien ICT-ratkaisujen kehittäminen Yhdistyvän kaupungin talouden vahvistaminen Lähidemokratian kautta tapahtuvaan palveluiden uudistaminen ja kehittäminen yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus käsitteli yhdistymisavustuksen käyttöä ja hyväksyi osaltaan ohjeellisena Juankosken kaupungin samana päivänä tekemän ehdotuksen yhdistymisavustuksen kohdentamisesta jatkovalmistelun pohjaksi. Aikataulu Talousarviovalmistelu etenee siten, että valmistelutilannetta käsitellään kaupunginvaltuuston ja lautakuntien iltakoulussa Lautakuntien valmisteluseminaarit pidetään syyskuussa. Kaupunkirakennelautakunnan seminaari on ke kokouksen yhteydessä. Kaupunkiympäristön palvelualueen valmistelu Vaikutusten arviointi - Kaupunginhallitus käsittelee kaupunginjohtajan talousarvioehdotusta ensimmäisen kerran ja samana päivänä se esitellään valtuustolle ja lautakunnille. Kaupunginhallitus päättää ehdotuksesta Valtuuston periaatekeskustelu kaupunginhallituksen talousarvioehdotuksesta on ja talousarvion päätöskokous Palvelualueiden lautakunnat hyväksyvät palvelualueiden käyttösuunnitelmat viimeistään pe Kaupunkirakennelautakunnan käyttösuunnitelmaseminaari pidetään ke ja käyttösuunnitelman päätöskokous on Kaupunkiympäristön palvelualueen talousarviota on valmisteltu edellä mainittujen lähtökohtien puitteissa. Kaupunkiympäristön palvelualueen talousarvioehdotus ylittää valmistelun tässä vaiheessa kaupunginhallituksen antaman raamin. Asiaa esitellään tarkemmin kokouksessa. Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta keskustelee asiasta ja merkitsee talousarvion valmisteluaineiston tiedoksi. Valmistelija Anne Simonen-Ruuskanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy henkilöstö- ja talouspäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) Asianro 5294/ /2016 Matkailukeskus Rauhalahti Oy:n vuokrasopimuksen muuttaminen Vs. kiinteistöjohtaja Lauri Lytsy Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Kuopion kaupungin omistama Matkailukeskus Rauhalahti Oy on kaupungin vuokralaisena Rauhalahden leirintäalueella kahdella eri maanvuokrasopimuksella. Vuokra-alue on jaettu kahteen eri sopimusalueeseen, koska leirintäaluetta ollaan pienentämässä ja eteläosalle leirintäaluetta tullaan kaavoittamaan asuinaluetta. Vuokra-alueet on esitetty jäljempänä olevassa kartassa, missä eteläisempi rasteroitu alue kuvaa pienennettävää vuokra-aluetta. Pohjoinen vuokrasopimus on voimassa vuoden 2037 loppuun ja eteläisempi vuokrasopimus on voimassa vuoden 2022 loppuun asti. Yleiskaavan laadinta uudesta asuinalueesta eteläisellä vuokra-alueella on vireillä. Leirintäalue on aiemmin ollut vuokralla kaupungin omistamalla Kuopion Matkailupalvelu Oy:llä. Leirintäaluetoimintaa varten on kaupunki perustanut 2010-luvun alussa uuden yhtiön Matkailukeskus Rauhalahti Oy:n. Uudelle yhtiölle on siirretty leirintäalueen maanvuokrasopimukset sekä pääosa Matkailukeskus Rauhalahti Oy:n omistamista rakennuksista alueella. Eteläiselle vuokra-alueelle on kuitenkin jätetty Kuopion Matkailupalvelu Oy:n omistukseen lakkautetun seikkailupuisto Hoksopolin rakennukset ja rakenteet sekä seikkailupuistoa palvellut ns. Hallmanin mökki. Myös ns. Kivilammenpuron suojeltu myllyrakennus on jätetty Kuopion Matkailupalvelu Oy:n omistukseen aivan vuokra-alueen etelärajalle. Eteläinen vuokra-alue on tällä hetkellä verrattain laaja, koska vuokrauksessa aikanaan varauduttiin Hoksopolin laajentamiseen myös Kivilammen eteläpuolelle. Vuokrasopimus on kattanut myös Kivilammen vesialueen, koska vuokralainen on harjoittanut Kivilammessa kalastusliiketoimintaa. Kalastusliiketoiminta on nyttemmin lakannut. Vesialueen vuokraamiseen liitettiin myös Kivilammen hapettimen ylläpito, mistä vuokralainen on sopimuksen mukaan huolehtinut. Hapetin on mennyt viimeisen vuoden aikana rikki, eikä sitä enää kannata korjata. Kivilammen veden laatu on kaupungin seurannassa ja mahdollisen uuden hapettimen hankintaa selvitetään. Kuopion kaupunki on purkanut omistamansa Kuopion Matkailupalvelu Oy:n. Asiasta on tehty ilmoitus kaupparekisteriin. Yhtiön omaisuus on siirtynyt purkautumisen yhteydessä Kuopion kaupungille. Näin ollen leirintäalueen eteläisellä vuokra-alueella olevat seikkailupuisto Hoksopolin rakennukset ja rakenteet, seikkailupuistoa palvellut ns. Hallmanin mökki ja Kivilammenpuron mylly ovat kaupungin omistuksessa. Hoksopolia palvelleet rakennukset ja rakenteet tullaan kaupungin toimesta purkamaan ja mylly tulee säilymään suojelurakennuksena. Yhtiön purkautumisen myötä on neuvoteltu leirintäaluetoimintaa hoitavan Matkailukeskus Rauhalahti Oy:n kanssa eteläisen vuokra-alueen pienentämisestä siten, että uusi pienennetty vuokra-alue kattaisi vain varsinaista leirin-

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) 125 täaluetoimintaa palvelevat alueet. Nykyisestä vuokra-alueesta jäisi pois ns. Hoksopolin alue, Kivilammen eteläranta sekä Kivilammen vesialue. Samalla poistettaisiin vuokrasopimuksesta Kivilammen kalastukseen ja vesialueen hoitoon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Nykyisessä vuokrasopimuksessa sovittua euron vuokraa on tarkoitus alentaa uudella vuokrasopimuksella euroon vuodessa vuokra-alueen pienenemisen johdosta. Sopimus korvaa aiemman vuokrasopimuksen, millä on vuokrattu sovitun uuden vuokra-alueen lisäksi ns. Hoksopolin alue sekä Kivilammen vesialue. Matkailukeskus Rauhalahti Oy:n toimiva johto ja yhtiön hallitus on hyväksynyt, että kaupungin kanssa tehdään yllä kuvattu uusi vuokrasopimus. Vuokrasopimusluonnos ja kartta uudesta vuokra-alueesta on esityslistan liitteenä. Kartassa on esitetty nykyiset vuokra-alueet Leirintäalueen pohjoinen maanvuokrasopimus on voimassa vuoden 2037 loppuun ja eteläinen sopimus vuoden 2022 loppuun asti. Vaikutusten arviointi Esitetty järjestely parantaa ja selkiyttää yritysten toimintaedellytyksiä. Järjestelyllä ole muita merkittäviä vaikutuksia. Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta päättää hyväksyy liitteenä olevan vuokrasopimuksen Matkailukeskus Rauhalahti Oy:n kanssa, missä Kuopion kaupunki vuokraa Kuopion kaupungin 24. kaupunginosassa (Levänen) sijaitsevasta korttelista no 7 tontista no 9, pinta-alaltaan n. 5,5 ha:n alueen euron vuotuista vuokraa vastaan vuoden 2022 loppuun asti.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) 125 Lisäksi esitän, että vuokrasopimukseen voidaan tehdä teknisluontoisia lisäyksiä ja muutoksia kansliatoimenpitein. Liitteet /2016 Vuokrasopimus vesialueet /2016 Vuokrasopimusluonnos määräala Valmistelija Seppo Jauhiainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy vs. kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) Asianro 5649/ /2016 Kiinteistön Honkasuo ostaminen Vs. kiinteistöjohtaja Lauri Lytsy Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Ranta-Toivalassa sijaitsevan 37,6 ha:n suuruisen kiinteistön Honkasuo omistajien kanssa on neuvoteltu kauppa kiinteistöstä hintaan euroa. Kauppaan ei kuulu myyjien pidättämät noin 0,5 ha:n ja noin 0,7 ha:n suuruiset määräalat. Ranta-Toivala on mahdollinen vaihtoehto Vanuvuoren aluetta seuraavaksi pientaloalueeksi, jolloin sen rakentaminen voisi alkaa n. 20 vuoden kuluttua. Kaupungin maapoliittisten tavoitteiden mukainen ensisijaisesti vapaaehtoisiin kauppoihin perustuva maanhankinta edellyttää pitkäjänteisyyttä ostoissa. Viime aikoina kaupunki on tehnyt Ranta-Toivalassa useita kiinteistökauppoja ja Honkasuon tilan hinnoittelu vastaa alueella maksettuja keskimääräisiä hintoja ottaen huomioon kaavoittamisen arvioidun ajankohdan. Vaikutusten arviointi Kauppa on ilmasto- ja yritysvaikutuksiltaan positiivinen, koska kaupungin maanomistus tukee kestävää kaupunkirakennetta ja riittävää tonttitarjontaa. Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että Kuopion kaupunki ostaa kiinteistön Honkasuo seuraavin ehdoin: 1. Kauppahinta on euroa. Kauppahinta maksetaan kahden viikon kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta. Kauppahinta jaetaan myyjien kesken heidän ilmoittamalla tavalla. 2. Myyjät pidättävät itsellään karttaan rajatut 2 määräalaa, noin 0,5 ha ja noin 0,7 ha. Määräalat ovat etusijalla saamassa haja-asutusluontoiset rakennuspaikat, 1 kummallekin. 3. Omistus- ja hallintaoikeus kaupan kohteeseen siirtyy ostajalle heti kauppakirjan allekirjoituksen jälkeen. 4. Kaupan kohde luovutetaan vapaana velkakiinnityksistä, muista niihin verrattavista rasituksista ja erityisistä oikeuksista. 5. Ostaja vastaa lainhuudatuskustannuksista, määräalojen lohkomiskustannuksista sekä kaupanvahvistajan palkkiosta. 6. Muut kauppaehdot sovitaan kansliatoimenpitein.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) 126 Honkasuo Pidätetyt määräalat Valmistelija Jukka Tapani Räsänen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) 126 Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy vs. kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) Asianro 5554/ /2016 Kuopion kaupungin ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmän hankinta, osallistumishakemusten käsittely Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut Yleistä Kuopion kaupungilla on hallinnassaan yli ulkovalaisinta. Suurin osa valaisimista sijoittuu keskeiselle kaupunkialueelle, sen katuverkolle, yleisille alueille ja erilaisille väylille. Kaupungin omistamia valaisimia on myös nk. hajataajama-alueilla, esimerkiksi Kuopioon liitetyissä entisissä kuntakeskuksissa (Riistavesi, Vehmersalmi, Karttula, Nilsiä ja Maaninka). Vuonna 2017 Kuopioon liittyy edelleen Juankoski, joten hankinta koskee myös sitä. Tällä hetkellä kaupungilla ei ole varsinaista ohjausjärjestelmää käytössä. Ohjaus (käytännössä valojen sammutus ja päälle kytkentä) tapahtuu pääasiassa yhden valaistusmittarin avulla (sijaitsee Kuopion Haapaniemellä). Mittarin tieto vyörytetään ohjauskaapelin avulla koko kaupungin alueelle. Lisäksi keskusta-alueella on joitain lisämittareita ja hajataajama-alueella oma valaistusmittarijärjestelmänsä. Kuopion kaupunki on nyt käynnistänyt ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmähankinnan. Hankinnan ajallisena lähtökohtana ovat vuodet , mutta hankinta voi jatkua myös ko. jakson jälkeen. Hankinta sisältää kaikki tarvittavat hankinnat ohjausjärjestelmän rakentamiseksi. Hankintaan kuuluvat myös kaikki näiden töiden tekemiseksi tarvittavat valmistelevat työt. Hankinnan tavoitteet Hankinnan kulku Kaupungin tavoitteena on, että pitkällä tähtäimellä jokainen valaisin saadaan liitettyä älykkääseen tietoverkkoon (IoE / IoT), jota kaupungin työntekijä (tai tarvittaessa joku muu, esim. urakoitsija) voi hallita päätelaitteella. Valaisimia on voitava ohjelmoida ja säätää yksittäin ja vapaasti muodostettavissa ryhmissä, jonka lisäksi valaisimesta on saatava monipuolisesti tietoa, esimerkiksi onko se toiminnassa, mm. huoltokierrosten suunnittelua varten. Ohjaukseen voidaan liittää myös muita järjestelmiä, kuten liikkeentunnistusjärjestelmiä, mikäli se on kustannustehokasta. Hankintamuodoksi on valittu kilpailullinen neuvottelumenettely, jossa osallistumispyyntö- ja neuvotteluvaiheen tarkoituksena on selvittää myös tilaajalle käytettävissä olevat erilaiset mallit ja mahdollisuudet, jotta tilaaja voi täsmällisesti ja reaalisesti määrittää tarpeensa. Osallistumishakemuksessa on pyydetty hakemuksen jättäviä laatimaan suunnitelma siitä, miten kaupungin katuvalaisimet saadaan liitettyä ohjausjärjestelmään vuosien aikana. Suunnitelma voi sisältää valaisinten vaihtoa, jos se on kustannustehokasta. Ohjausjärjestelmän toteutusta voidaan myös jatkaa vuoden 2020 jälkeen.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) 127 Varsinainen tarjouspyyntö on tarkoitus tehdä neuvotteluvaiheen jälkeen. Tällöin varsinaiseen tarjouspyyntöön määritellään neuvotteluvaiheen perusteella hankinnan täsmällinen sisältö ja aikataulu, järjestelmää ja yritystä koskevat vähimmäisvaatimukset, toimitusehdot sekä järjestelmän ylläpitoa koskevat ehdot. Kaupunki on varannut määrärahan vuodelle 2016 hankkeen käynnistämiseen. Mikäli hankinta toteutuu, niin kaupunki varaa tuleville vuosille vastaavan rahasumman. Hankinnasta on tehty ilmoitus julkisten hankintojen HILMA- tietokantaan Osallistujien kysymyksiin on vastattu Osallistumishakemukset piti jättää 8.8. klo mennessä. Osallistumishakemuksen jättäneitä oli kolme kappaletta. Hakemukset avattiin 9.8. hakemusten tarkempaa analysointia varten. Avaustilaisuudessa lautakunnan edustajana oli Varpu Puskala. Hakemuksen jättivät Empower IM Oy, Caverion Suomi Oy ja Philips Lighting Finland Oy. Yksi hakemus saapui myöhässä (C2 Smartlight). Hakemus tullaan palauttamaan avaamattomana tarjoajalle. Analysoinnin aluksi tarkistettiin ehdokkaiden soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset. Kaikki osallistumishakemuksen jättäneet olivat toimittaneet pyydetyt todistukset ja ne olivat kunnossa. Toiseksi arvioitiin laskelmia ohjausjärjestelmän elinkaarikustannuksista, jotka pyydettiin alustavasti selvittämään osallistumishakemuksesta. Tältä osin kaikki osallistujat olivat toimittaneet vain perustietoja kustannuksista. Koska tarkoituksena oli valita vähintään kolme osallistujaa tarjoajiksi, niin varsinaista karsintaa ei tarjokkaiden osalta tarvitse tehdä. Kaikki hyväksyttävän osallistumishakemuksen jättäneet kolme yritystä kutsutaan jatkoneuvotteluihin ja tässä yhteydessä yrityksiä pyydetään tarkentamaan laskelmia. Kaupunki tulee antamaan tarkemmat ohjeet laskelmien tekemiseksi. Tilannetta ja yritysten esittämiä alustavia laskelmia tullaan tarkemmin esittelemään kokouksessa. Vaikutusten arviointi Valaisinten ohjauksella voidaan saada merkittäviä säästöjä valaistus- ja energiakustannuksista. Valaisinkohtaisesta ohjauksesta saadaan myös monipuolisesti tietoa myös valaisinten huoltoa varten. Se helpottaa esimerkiksi huoltokierrosten optimointia. Edelleen, jos ohjaukseen voidaan liittää myös muita järjestelmiä, kuten liikkeentunnistus- tai painonappijärjestelmiä, voidaan lisähyötyjä saada, kun valaisimet sytytetään vain tarvetta varten. Nämä toimenpiteet säästävät edelleen energiakustannuksia. Esitys Kaikki hyväksyttävän osallistumishakemuksen jättäneet kolme yritystä eli Empower IM Oy, Caverion Suomi Oy ja Philips Lighting Finland Oy valitaan ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmän neuvotteluvaiheeseen mukaan. Hankintaa koskeva asia tuodaan uudestaan lautakuntaan neuvottelu- ja varsinaisen tarjouskierroksen jälkeen.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) 127 Liitteet /2016 Osallistumishakemusten avauspöytäkirja Viiteaineisto /2016 Osallistumishakemuspyyntö liitteineen Valmistelija Ismo Heikkinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kaupungininsinöörin esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) Asianro 5681/ /2016 Lausuntopyyntö jätepoliittisen ohjelman luonnoksesta Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut Yleistä Jätehuollon viranomaistehtävät hoidetaan Kuopiossa Savo-Pielisen jätelautakunnassa kuntien yhteisen sopimuksen mukaisesti. Lautakunnalle kuuluu sopimuksen mukaisesti myös kuntien yhteisen jätepoliittisen ohjelman valmistelu. Päätöksenteko ohjelmasta kuuluu kuitenkin kunnille. Jätepoliittisessa ohjelmassa kunnat asettavat yhdessä tahtotilan vastuulleen kuuluvan jätehuollon kehittämiselle alueellaan. Kuopion lisäksi jätelautakunta hoitaa 16 muun lähialueen kunnan jätehuollon viranomaistehtäviä. Jätehuollon palvelutuotannosta vastaa alueella kuntien omistama jätehuoltoyhtiö Jätekukko Oy. Lautakunnan tekemä lausuntopyyntö Koska jätehuollon palvelutehtävät hoidetaan tällä alueella kuntien yhteistyössä kunnallisessa jäteyhtiössä Jätekukossa ja viranomaistehtävät jätelautakunnassa, on tärkeää, että kunnat linjaavat yhteiset tavoitteet alueen jätehuollolle. Tämä mahdollistaa jätehuollon kehittämisen suunnitelmallisesti ja pitäjänteisesti. Jätepoliittinen ohjelma on myös tärkeä kunnallisen jäteyhtiön omistajaohjauksen väline. Edellisen lisäksi jokainen kunta voi halutessaan laatia yhteisen osan tueksi oman kuntakohtaisen lisäosan jätepolitiikkaansa. Kuntien aikaisempi jätepoliittinen ohjelma on laadittu vuoteen 2015 saakka. Jätelautakunta on valmistellut vuodesta 2015 lähtien yhteistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa uutta jätepoliittista ohjelmaa. Kuntien ja asiakkaiden näkemyksiä jätehuollon kehittämistarpeista on selvitetty ohjelmaa varten mm. kyselyillä ja työryhmätyöskentelyn avulla. Jätepoliittisesta ohjelmasta on valmistunut nyt luonnos. Ohjelmaluonnoksessa on asetettu tulevaa varten seuraava visio: Alueella on asukkaiden tarpeita palveleva jätehuolto, jonka avuilla edistetään kiertotaloutta ja ympäristönsuojelua. Tätä visiota toteuttamaan on asetettu tarkempia tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä, jotka ovat vastuutettu kunnallisille tahoille. Jätelautakunta on kokouksessaan päättänyt asettaa jätepoliittisen ohjelman luonnoksen yleisesti nähtäville sekä pyytää asiasta lausunnot kunnilta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta ja Jätekukolta. Jätepoliittinen ohjelmaluonnos on ollut yleisesti nähtävillä kunnan ilmoitustaululla välisen ajan. Lisäksi luonnos on ollut nähtävillä kaupungin internetsivuilla. Edelleen jätelautakunta on pyytänyt kaupungin lausuntoa asiasta mennessä.

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) 128 Lausunnon sisältö, yleistä Kaupungin lausunto on laadittu kaupunkiympäristön palvelualueen rakentamisen ja kunnossapidon palveluissa yhteistyössä jätehuollon valvontaa tekevän kaupungin ympäristöpalvelujen kanssa. Siltä osin lausunto on varsin yhtenäinen kunnallisen ympäristöviranomaisen lausunnon kanssa. Jätelautakunnan valmistelemassa esityksessä alueen kuntien jätepolitiikan yhteiseksi osaksi vuoteen 2022 on hyvin kuvattu tilanne tämän hetkisen tiedossa olevan lainsäädännön valossa. Myös jätelain mukaiseen ns. jätehuollon etusijajärjestykseen pohjautuva uusi kokonaisvaltainen kiertotalous -käsite on otettu mukaan jätepolitiikan käsitteistöön. Ohjelman valmistelutyö on ollut kattavaa ja osallistavaa. Käsillä olevan jätepolitiikan ohella jätehuollon käytännön toteutumiseen alueella saattavat vaikuttaa mahdolliset säädösmuutokset, kuten parhaillaan valmisteilla oleva Hankintalain muutos, joka toteutuessaan rajaa voimakkaasti kuntien jäteyhtiön mahdollisuuksia palvella muita kuin asukkaita sekä jätelain valmisteilla oleva rajaus, joka myös rajaa kuntien jäteyhtiön mahdollisuuksia palvella muita kuin asukkaita. Nämä muutokset saattavat vaikuttaa nopeastikin. Käytännössä jätelain uusi kuntien jätehuollon toimivallan rajaus tarkoittaisi, että julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa ja yksityisessä sosiaali-, terveysja koulutustoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen sekä maatalouden vaarallisen jätteen jätehuollon järjestäminen siirtyisivät kunnan vastuulta jätteen tuottajien ja kiinteistön haltijoiden vastuulle. Esimerkiksi mahdollinen tuleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus voi siirtää tällöin paljon toimijoita yksityisten palvelujen piiriin. Jos palvelujen saanti etenkään harvempaan asutuilla alueilla, kuten Kuopiossa kaupungin alueen maaseutumaisissa kaupunginosissa ei ole helppoa, eikä kuntien jäteyhtiö voi myydä palveluita toimijoille, saattaa tämä johtaa jätehuoltosäädösten huonompaan noudattamiseen, piittaamattomuuteen jätehuollon etusijajärjestyksen noudattamisesta ja sitä myötä kiertotalouteen siirtymisen lykkääntymisestä. Jätehuollon valvonnan tarve voi tällöin lisääntyä. Kuopio on myös merkittävä maatalouskunta ja yllä olevat säädösmuutokset voivat hankaloittaa myös maa- ja metsätalouden (vaarallisten) jätteiden käsittelyyn toimittamista. Haja-asutusalueella sijaitsevat muutkin pkyritykset voivat kokea jätehuollon palveluiden saatavuuden huonontumista. Jätteiden erillinen kuljettaminen ja kuljetusmatkat voivat lisääntyä. Jos yllä olevat säädösten muutokset toteutuvat, tämä lisää tarvetta tiedottaa ja auttaa esimerkiksi pk-yrityksiä ja haja-asutusseudun muita toimijoita jätehuollon uusien ratkaisujen etsimisessä. Tähän tarvitaan mahdollisesti uusi toimija, jolla olisi asiaan riittävät resurssit, kun kyseinen toiminta ei kuulu esimerkiksi ympäristönsuojeluviranomaisen rooliin. Kuntien jätepolitiikassa tulisi edelleen linjata suuntaviivoja jätehuollon kehittämistä varten niin jätteiden kuljettamiselle kuin käsittelylle kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, näitä palvelevalle tiedottamiselle ja viestinnälle sekä mahdollisesti ratkaisujen hakemiselle erilaisten tarpeiden mukaan (suuri kaupunkitaajama-alue vs. haja-asutusalue pitkine etäisyyksineen). Tavoitteena on saavuttaa paitsi asukkaiden tarpeiden mukainen palvelutaso myös

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) 128 muussa kunnan sisällä tapahtuvassa toiminnassa jätehuollon etusijajärjestyksen mukainen toiminta kohti kiertotaloutta. Yrityssektori olisi toivottavaa saada entistä voimakkaammin mukaan tähän päämäärään pyrittäessä, vaikka se ei olisikaan sinänsä kunnan järjestämän jätehuollon piirissä. Panostus yrityspuolen neuvontaan ja siihen liittyvään viestintään sekä tässä työssä tarvittaviin resursseihin tulisikin säilyä ja lisääntyä jatkossa. Myös nk. kolmannella sektorilla voi olla oma tehtävänsä tässä toiminnassa. Kuopio on liittynyt kuntien ns. FISU-verkostoon (resurssiviisaiden edelläkävijäkaupunkien ja -kuntien osaamisyhteisö, joka auttaa jäseniään kehittämään uusia vähäpäästöisiä toimintatapoja ja ratkaisuja, jotka rakentavat kestävää hyvinvointia ja kasvua paikallisiin vahvuuksiin perustuen). Verkoston lopullisena tavoitteena on, ettei jätettä synny ollenkaan, joten tämän tulisi ohjata myös Kuopion kuntakohtaisia jätepoliittisia tavoitteita. Jätepolitiikan yhteydessä on syytä tarkastella myös kuntien todellisia resursseja tehdä jätehuollon valvontaa ja laillisuusneuvontaa. Valvonnan ja neuvonnan rooli tulee korostumaan säädösmuutosten myötä ja nousee uudelle tasolle myös erilaisten hankkeiden myötä (esim. FISU resurssiviisaus -hanke). Olisi hyvä löytää uusia malleja neuvonnan toteutukseen ja kiertotalouden edistämistehtäviin. Esimerkkinä voi mainita jäteyhtiön laajennetun roolin tai ns. Tampereen mallin, jossa on perustettu kunnallinen Ekokumppanit Oy yhtiö. Toimintamallissa kaupunki, energiayhtiö, seudullinen jäteyhtiö ja paikallinen vesilaitos ostavat tiedotus- ja neuvonta- yms. palvelut omalta yhtiöltään. Ekokumppanit Oy edistää vastuullista elämäntapaa toteuttamalla hankkeita ja ympäristöneuvontaa. Jätepoliittinen ohjelma koskee 17 kuntaa, joilla on kokonsa, asukasmääränsä, yritysmääränsä, etäisyyksiensä ja resurssiensa puolesta varsin erilaiset mahdollisuudet tehdä yksinään jätehuollon ja ympäristönsuojelun valvontaa ja ohjausta, sekä materiaalitalouden edistämistä kiertotaloutta kohti. Lausunnon sisältö, yksityiskohtaisemmat kommentit Seuraavassa on kommentoitu jätepolitiikkaluonnoksessa olevassa visio-osassa esitettyjä tavoitteita ja toimenpiteitä yksityiskohtaisemmin: Jätteiden synnyn ehkäisy Toimenpiteestä Pidetään helposti kuntalaisten saatavilla tietoa korjaus-, lainaus-, vuokraus- ja huoltopalveluista vastuu ei voi kuulua pelkästään ympäristönsuojeluviranomaisille. Vastuu kuuluu kaikille, koko kunnan viranomaisille ja toiminnallisille yksiköille, esim. rakennusvalvonnalle, vesilaitoksille, energialaitoksille, kunnan tiedotuksesta/viestinnästä vastaaville sekä jäteyhtiölle. Tiedon kokoaja ja päivittäjä on sovittava. Ylipäätään keskeinen tekijä jätteiden synnyn ehkäisyssä on kaksisuuntainen viestintä. Tällöin ei riitä, että yksi taho yksin on vastuussa viestinnästä. Tiedottamisessa on aika siirtyä valistamisesta uusiin innovatiivisiin toimintatapoihin, joissa hyödynnetään entistä enemmän mediaa, sosiaalista mediaa, draaman keinoja jne.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) 128 Tuotteiden uudelleenkäytön edistäminen ja jätteiden tehokas hyödyntäminen Tavoite Asiakkaat ovat tietoisia lajittelun vaikutuksista: annetaan tietoa on hyvä, mutta pelkkä tieto ei saa ihmisiä muuttamaan käytöstään ilman tunnereaktion syntymistä. Tämän vuoksi tarvitaan uusia lähestymistapoja ja viestintää koko ajan uusiutuvilla menetelmillä ja täsmäkampanjoilla (kuten edellisessä kohdassa). Tiedottaminen yhteisöjen kierrätyskeskusten ja kirpputorien toiminnasta ei kuulu pelkästään ympäristönsuojeluviranomaisten toimintaan, vaan valvontaviranomainen voi olla vain yksi taho muiden toimijoiden ohella, joka jakaa ko. päivitettyä tietoa. Tietojen kokoaja on tällöin erikseen sovittava. Olisi kenties tarpeen laatia jätehuollolle kiertotaloutta kohti erillinen päivittyvä viestintäsuunnitelma, jossa hyödynnettäisiin yhteistyötahojen tietämyksen ja kokemuksen lisäksi viestinnän ammattilaisia. Kuntien hankintatoimet, tilahallinnot sekä kohteiden suunnittelijat (tekniset virastot, tilahallinnot, vesilaitokset, energialaitokset sekä muut yksiköt, joissa on omaa suunnittelua) olisi tärkeää saada koulutettua ja sitoutettua kiertotalous-asiaan. Jätepolitiikan tulisi ohjata muitakin kuin varsinaisen jätehuollon toimijoita kunnassa. Ehkä myös ns. Ekotukihenkilö -toimintaa voisi kehittää kiertotalouden osaamisen suuntaan hankkimalla koulutusta, valmiita malleja ja materiaaleja myös tähän toimintaan (vrt. edellä mainittu Tampereen malli ). Mitä tulee tuotteiden hyödyntämiseen ja uudelleen käyttöön, niin tuotteiden uudelleen valmistelun käyttöön ei tarvinne tapahtua kuntien omissa työpajoissa, vaan palvelu voitaneen ulkoistaa. Kuntien omien toimipisteiden käyttökelpoisten tavaroiden uudelleen käyttöön tarjoamiselle tulisi laatia kunnassa toimintaa joustava ohjeistus (toimintatapaohje). Näin voitaisiin välttyä myös tavaroiden turhalta varastoinnilta kustannuksineen. Syntyvän sekajätteen vähentämiseen ja uudelleenkäytön edistämiseen sekä jätteiden tehokkaampaan hyödyntämiseen on tärkeä keino siihen kannustavat taksat. Tällä voitaisiin edistää sekajätteeseen kuulumattomien jakeiden, etenkin biojätteen, lajittelua. Ympäristövastuullisen toiminnan edistäminen jätehuollossa Avainasemassa tämän kohdan tavoitteisiin pääsemisessä ovat onnistunut viestintä ja kuljetukset (tarjottu palvelutaso helppo saavutettavuus). Automatiikan lisätty käyttöönotto tässä voisi säästää muita kustannuksia. Pienetkin ekopisteet voisi saada tyhjennettyä optimaalisesti, jos esim. astioiden täyttöä valvottaisiin automaatiolla. Kenties lisätty videovalvonta ja siitä tehokas tiedottaminen keräyspisteillä voisivat ehkäistä väärää lajittelua ja parantaa alueiden siisteyttä. Kiinteistöjen jätekatosten olemassaolon valvonta ei ole jätehuollon kokonaisuudessa niin tärkeä asia, että sitä olisi tarvetta nostaa erikseen esille jätepolitiikan tasolla erillisenä asiana muusta jätehuoltomääräysten valvonnasta

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) 128 (etenkin, kun asialle ei ole sinänsä ympäristönsuojelullisia perusteita, vaan lähinnä toiminnalliset perusteet ). Tämä toimenpide on poistettava tästä. Riittävä jätehuollon palvelutaso ja kattava palveluverkosto Tämän kohdan tavoitteisiin ja toimenpiteisiin saattavat jatkossa vaikuttaa muutokset, mikäli uusi hankintalaki toteutetaan aiotussa muodossaan (esitys ), ja/tai jos jätelakia muutetaan aiotulla tavalla (YM:n selvitys) siten, että rajataan kuntien omistaman jäteyhtiön mahdollisuuksia huolehtia ja tehdä sopimuksia muista kuin asumisessa syntyvistä jätteistä. Kuljetusjärjestelmänä yhtiön kilpailuttama järjestelmä asiakkaille olisi edullisin myös lietteiden kuljetuksessa, koska tällöin kuljetukset ja samalla kuljetuskustannukset voidaan optimoida. Tätä kohden tulisi jätepolitiikkakaudella yhä pyrkiä. Kuljetukset suoraan keräyksestä käyttö- tai käsittelykohteeseen olisi paras vaihtoehto, mikäli se logistisesti on mahdollista (automaation lisätty käyttö); myös ns. tuottajille kuuluvien jätteiden välityksessä. Kuljetukset pitäisi myös kyetä hahmottamaan kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon myös jätehuollon asiakkaan tekemät kuljetukset jätteiden keruupaikoille. Palvelutason onnistumiseksi ja kehittämiseksi myös kaavoituksen etenkin asemakaava-alueella on mahdollistettava uudistunut toiminta (keräyspisteet, logistiikka). Tulevaisuudessa voi tulla kehitettäväksi alueellisia keräysjärjestelmiä (esim. Kuopiossa uudet alueet kuten Savilahti). Tuottajavastuisen pakkauskeräyksen (Rinki-ekopisteet) myötä harkittavaksi tulee palvelutason määrittämisen yhteydessä palvelutason täydentämistarpeet kuntayhtiön toimesta. Keräyspisteiden määrä (ekopisteverkoston tiheys) sekä myös aluekeräyspisteiden määrä alueittain on käytävä läpi kuntia kuullen. Pohdittavaksi tulevat kriteerit (asukastiheys, kuljetusmatkat, asiointimatkat ostopaikkoihin, jne), joilla pisteiden (minimi) määrästä päätetään. Jos ekopisteverkostoa on kunnan mielestä tihennettävä, on sen heijastuttava kyseisen kunnan jätetaksassa. Suuntaus siihen, että Rinki-ekopisteet ovat kauppaliikkeiden yhteydessä, on oikea, koska asukkaiden asiointi tapahtuu niissä. Näiden konttipisteiden siisteydestä ja sopivuudesta on kuitenkin pidettävä huolta esim. seurantaautomaation avulla. Puutarhajätekysymykseen tulisi etsiä uusia ratkaisuja ja ratkaisumalleja. Esimerkiksi isomman mittakaavan kompostoinnin mahdollisuudet tulisi selvittää muukaan lukien puutarhajätteen keräämiseksi tarjotut kuljetusratkaisut. Puutarhajätteiden vastaanotto koetaan kunnissa vaikeaksi järjestää ilman valvontaa. Esim. jäteasemilla on niiden auki ollessa olemassa oleva valvonta. Kokonaisuuteen nähden pienistä jätemääristä riippumatta puutarhajäte aiheuttaa jatkuvaa valvontatarvetta ympäristönsuojelun valvonnassa, mikä on pois muusta työstä.

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) 128 Vaikutusten arviointi Jätteenkuljetusliikenteen määrä vaikuttaa mm. ilmanlaatuun, päästöihin ja meluun. Lisääntyneiden kerättävien jätejakeiden myötä tarvittava liikenne sekä kiertotalouden vaatimien kuljetusten aiheuttama liikenteen määrä (kuljetus uudelleen käytön valmisteluun, kierrätykseen tai energiahyötykäyttöön) on tärkeä tarkasteltava seikka. Tällä hetkellä lähinnä vain sekajäte kulkee keskitettynä julkisena kuljetuksena, hyötyjätteet ainoastaan osittain (suuret taajamat, kerros- ja rivitalot). Pientaloista hyötyjätteet kuljetetaan omana toimintana, mikä lisää liikennettä. Vaaralliset jätteet kuljetetaan yleensä omana toimintana. Vaikutusten vähentämiseksi kuljetusten logistiikka tulisi optimoida ajatellen kaikkia jätteenkuljetuksen eri vaiheita. Optimoinnissa tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää automaatioita täyttöasteen seurannassa ja reittisuunnittelussa. Ohjelma voi vaikuttaa kuntien palveluksessa olevaan ympäristönsuojeluviranomaisten edustajien valvontatyön lisääntymiseen tai vähenemiseen merkittävästi, siksi ohjelman ja sen toteutumisen onnistuminen on tärkeää. Kun palveluratkaisut ovat toimivia ja tieto niistä on saavuttavissa helposti monin tavoin, tarve puuttua asumisen jätehuoltoon valvontatoimenpitein vähenee. Ohjelmalla on vaikutusta kunnan henkilöstön käytössä oleviin resursseihin. Tämän takia olisi tärkeää miettiä myös muun resurssin hyödyntämistä edellä kerrotulla tavalla. Kunnan talouteen saattaa jätepoliittista ohjelmaa enemmän jatkossa vaikuttaa, mikäli uusi hankintalaki toteutetaan aiotussa muodossaan; ja/tai jos jätelakia rajataan aiotulla tavalla vain asumiseen siten, että rajataan kuntien omistaman jäteyhtiön mahdollisuuksia huolehtia ja tehdä sopimuksia muista kuin asumisessa syntyvistä jätteistä. Tällä voi olla vaikutuksia kunnallisen jätehuollon kokonaiskustannuksiin ja sitä kautta jätetaksoihin. Kuntien jätepolitiikalla voidaan sanoa olevan moninaiset vaikutukset. Toiminnan toteutuessa suunniteltuna edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä, ilman laatua ja melutilannetta. Tätä kautta vaikutukset ulottuvat edelleen kaupungin talouteen ja henkilöstöön (resursseihin) sekä asukkaiden käytössä oleviin palveluihin. Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy edellä esitetyn lausunnon ja esittää sen edelleen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi. Viiteaineisto /2016 Lausuntopyyntö ja kuulutuksen nähtävillä pitäminen jätepoliittisen ohjelman luonnoksesta (ei jaeta, julkaistaan internetissä) /2016 Jätepoliittinen ohjelma vuoteen 2022, luonnos (ei jaeta, julkaistaan internetissä) Valmistelija Ismo Heikkinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kaupungininsinöörin esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) Asianro 3998/ /2016 Kunnossapidon avustushakemus / Vaajasalon jäätie Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut Avustaminen päätti kokouksessaan tiekunnille jaettavien avustusten periaatteista vuodelle 2016 jääteiden osalta, että kunnossapitoavustus on enintään 50 % edellisen vuoden kunnossapitomenoista ja siitä vähennetään ELY-keskuksen maksama avustus. Yksityistielain 96 :n perustuen, jos valtio tai kunta avustaa tiekuntaa tai tieosakkaita yhteisesti tien kunnossapidossa, ei tien käyttämistä muuhun kuin tieosakkaiden hyväksi tapahtuvaan liikenteeseen, saa kieltää sinä ajanjaksona, jota avustus koskee. Yksityistielain mukaan tiekunnalla on kuitenkin oikeus periä tienkäyttömaksua säännöllisesti tietä käyttäviltä. Vaajasalon jäätie Vaajasalon jäätie jätti euron kunnossapitoavustushakemuksen Tiekunnan kunnossapitomenot olivat vuonna 2015 kaikkiaan euroa. ELY- keskus myönsi päätöksellään avustusta euroa perustuen vuoden 2015 menoihin. Tiekunta hakee avustusta kaikkiin kunnossapitomenoihin, jolloin tiekunnan omavastuu osuudeksi jäisivät talkootyö- ja hallinnolliset kulut. Vaajasalon jäätie on 4,20 km pitkä alkaen Itkonniemenkadun päästä Honkalahden uimarannalta päättyen Vaajasalon saaressa Vaajasalon paikallistiehen Jäätie kuuluu osana Vaajasalon yksityistien tiekuntaa, jonka 148 tieosakkaasta on 28:lla pysyvästi asuttu kiinteistö tien vaikutuspiirissä. Yksityistielain 22 :n 3.momenttiin perustuen ei jäätielle voi määrätä erillisiä tieyksiköitä, koska kiinteistöille on olemassa toinen tieyhteys. Esityksen perustelu Sito Oy:n suorittama liikennelaskenta Vaajasalon jäätiellä osoittaa keskimääräiseksi liikennemääräksi lähes ajokertaa/vuorokausi. Suurin osa jäätien liikenteestä on ulkopuolisten liikennettä, joilta tiemaksun periminen on mahdotonta. Kuluvana vuonna on tiekunnille maksettaviin avustuksiin varattu euroa, josta tällä hetkellä on myönnetty kunnossapitoavustusta euroa 617 tiekunnalle ja perusparantamisavustusta euroa 23 tiekunnalle. Vaikutusten arviointi Tiellä on merkittävä yleinen merkitys. Tie lyhentää talvikaudella suoritetun liikennelaskennan perusteella matkoja Etelä-Kallaveden itärannalle lähes km/vrk, joten tien käytöllä on merkittävä ilmastopoliittinen vaikutus.

28 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) 129 Esitys Esitän, että Vaajasalon jäätielle myönnetään kunnossapitoavustusta euroa. Huomioiden kaikki tiekunnan saamat avustukset, tiekunnan omavastuuosuudeksi jää talkootyö- ja hallinnolliset kulut. Liitteet /2016 Hakemus Valmistelija Annele Pesonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kaupungininsinöörin esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

29 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (48) Asianro 5988/ /2014 Tiedonanto vireilletulosta / Asemakaavan muutos / ja 26-1, entinen Postipankki Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Asemakaavan muutostyössä selvitetään uuden asuinrakennuksen sijoittamismahdollisuus Puijonkadun ja Suokadun kulmauksessa olevalla tontilla (3-25-7) sijaitsevan nykyisen toimistorakennuksen paikalle. Kaavatyön yhteydessä Hapelähteenkadun ja Käsityökadun kulmauksessa olevan tontin (3-26-1) käyttötarkoitus muutetaan palveluasumisen sallivaksi. Vaikutusten arviointi Asemakaavamuutoksella on positiiviset ilmasto- ja yrityspoliittiset vaikutukset rakentamisen sijoittuessa keskustaan, parantaen asuntotarjontaa ja palvelujen säilymistä keskustassa. Hanke on perusteltu myös kaavatalouden ja kestävän kehityksen kannalta. Esitys MRL 63 :n sekä MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtäville tuleva vireilletuloaineisto annetaan kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi. Liitteet /2014 osallistumis- ja arviointisuunnitelma liitteineen Valmistelija Virpi Lindell puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy va. suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että varapuheenjohtaja Keijo Voutilainen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.