Kangasalan Kuvataiteen Ystävät ry. Ensimmäiset 30 vuotta ja risat
|
|
- Harri Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kangasalan Kuvataiteen Ystävät ry. Ensimmäiset 30 vuotta ja risat
2
3 Vasemmalla Aira Hellaakoski opettaa Kangasala-opistossa. Telineen ääressä Eeva Voutilainen ja Mirja Pulakka, taustalla kymmeniä vuosia aktiivisesti toiminnassa mukana ollut Helge Rantala ja Erkki Nieminen. Oikealla taitelija Martti Peurasalo, joka vaikutti ratkaisevasti yhdistyksen perustamiseen. Hän oli Kangsala-Opiston kuvataidepiirin opettajana pitkään Opiston taidekerho Kangasala-Opisto perustettiin 1957, ja jo seuraavana vuonna aloitti opiston taidepiiri toimintansa. Elävä malli ryhmälle saatiin vuonna Vaihtuvuutta joukossa oli, ja välillä oli vaikeuksia saada toimintaan tarvittava määrä oppilaita kurssille. Perihämäläinen ujous esti harrastajia tulemasta mukaan. Väkeä koetettiinnkin hoiukutella mukaan paitsi lehdessä puffaamalla myös korvista vetämällä. Opiston yhteisnäyttelyiden ohella taidepiiri piti myös omia näyttelyitä. Keväällä 1973 esiinnyttiin Osuuspankin näyttelitilassa figuurein. Helge Rantalan ja Birgit Rydmanin työt herättivät ihastusta, mutta kehitystä todettiin tapahtuneeen muidenkin harrastajien kohdalla. Kangasalan Sanomissa todettiin, että Alli Juvalainen on muutamassa vuodessa mennyt paljon eteenpäin. Sommkittelu ja värien käyttö on saanut muodon varmuutta. Samassa yhteydessä Birgit Rydman myöntää lehdelle, että elävän mallin piirtäminen on kuvaamataiteen a ja o. Monet vuotiaat oikeat taiteilijat pitävät tärkeänä edelleen työskenttelyä elävän mallin kuvaajana. Martti Peurasalolla oli tällöin menossa viides opettajavuosi Kangasalla. Hän kertoi osallistujamäärän taas olevan kasvussa. Kevätkaudella oli säännöllisesti toisakymmentä piirtäjää, ja kirjoilla oli kaikkiaan 17 opiskelijaa. Peurasalo totetsi lisäksi, että alastonmallin saaminen toi ryhmään selvää edistystä. Pyrkimykset alkoivat puhjeta kukkaan, kun voi piirtää muutakin kuin asetelmia. Nyt saattoi kevätnäyttelystä jo puhua taidenäyttelynä. Kangasala-opiston taidepiirissä toimivat alkuvaiheessa opettajina Gunnar Pohjola, Kalle Lehtomäki, Lauri Laitala, Aira Hellaakoski, Anna Järvinen, Aarre Vatanen, Martti Peurasalo, Veikko Ståhlhammar, Raimo Kanerva, Eeva Kauppinen. Sittemmin opistoon on saatu useita kuvataidekursseja, jotka on suunnattu eri kohderyhmille tai eri tekniikoihin. Opettajina ovat olleet myös muutamat yhdistyksen jäsenet, pisimpään Mirja Pulkkila.
4 Vasemmalla kutsu ensiesiintymiseen vaativassa seurassa. Nähtävillä oli niin vanhan mestarin Einar Ilmonin töitä kuin uuden yhdistyksen jäsenten maalauksia ja grafiikkaa. Oikealla ensimmäisen laajan yhteisnäyttelyn paneleita uudella Pikkolan koululla. Yhdistyksen perustaminen 1974 Kangasalalaiset kuvataiteen harrastajat työskentelivät pitkään yhdessä Kangasala-Opiston elävän mallin piirustuskurssilla. Kurssin opettajan, taiteilija Martti Peurasalon rooli oman yhdistyksen perustamisessa oli tärkeä. Alkuvuosien näkyviä nimiä olivat Birgit Rydman, Leo Puula, Inkeri Marttila, Marja Martikainen, Mirja Pulkkila, Helge Rantala ja monet monet muut. Kangasalan Kuvataiteen Ystävät ry. perustettiin Kangasalan Kantakrouvissa. Peustavassa kokouksessa oli läsnä 13 jäsentä. Ilmoitus yhdistysrekisteriin jätettiin Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana ilmoituksen oli alllekirjoittanut Birgit Rydman. Muut hallituksen jäsenet olivat Perttu Pohjanperä, Helge Rantala, Liisa Heinonen, Mirja Pulkkila, Eila Volanto ja Eeva Tommila. Varajäsenet olivat Helvi Ilonen, Lauri Puolimatka ja Elli Perkko. Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena oli edistää kuvataiteen opiskelumadollisuuksia, ohjata jäsenkuntaa eri kuvaamataiteiden aloilla, järjestää retkiä ja näyttelyitä sekä hankkia kokuksiinsa asiantuntijoita pitämään esitelmiä, oppitunteja ja kursseja. Vasta perustetun yhdistyksen ensimmäinen julkinen esiintyminen oli terveyskeskuksen aulassa järjestetty näyttely, jossa oli esillä 14 työtä kesän tuotannosta. Veikko Matinolli kuvaili Kangasalan Sanomissa näyttelyä edustavaksi ja paikkaa hyvin valituksi. Tutut tekijät, tekniikat ja teemat olivat jo silloin nähtävillä. Matinolli arvioi: Haluamatta esittää näyttelyn teoksia paremmuusjärjestyksessä tekee kuitenkin mieli sanoa, että vakuuttavinta työn jälki on vesivärien ja väriliidun käyttäjillä. Helge Rantalan kalastajasatamassa veden pinta elää, Eeva Tommilan Pispalakuvassa tekee kevät tuloaan, ja Mirja Pulkkilan tie on selvästi syksyinen. Oikeat värisävyt varmistivat oikean tunnelman syntymisen katsojassa. Väriliiduilla Liisa Heinonen vetää herkkää ja varmaa viivaa, joka tekee näköisen mallista jopa selin. Ikivanhoista lehdettömistä toukokuun puista Birgit Rydman on luonut japanilaista maisemaa muistuttavan kuvan säästeliäin värein. Ainoana laatuaan näyttelyssä oli keramiikkaa edustamassa Kuusamon kuusi, jonka oli tehnyt Elli Perkko. Öljyärein oli maalattu suurin osa näyttelytöistä. Iloisimman ja sateisen kesän valoisimman kuvan hajuherneistä
5 teki Marja Maritkainen sekatekniikalla. Pelkistettyyn värin käyttöön pyrkii Katri Nahkuri Lapin ruskaa kuvatessaan siinä melko hyvin onnistuen. Lauri Puolimatkan vedot ovat varmat ja värikkäät. Mielenkiintoiset värisävyt osaa aina valita myös Helvi Jokinen, kuten tälläkin kertaa istuvassa mallissaan. Perttu Pohjanperän maali taas istuu ruohikolla vapaasti luonnosteltuna. Näytteet maisemamaalauskistaan toivat parhaina töinään esille Timo Muuronen, Yrjö Mäkinen ja Eila Volanto realistisesti ja värikkäästi. Kattava ja kannustava arviointi. Työhuone tavoitteena E räänä toimmintaa parantavana keinona yhdistyksen johto näki oman työhuoneen, jonka saaminen asetettiin tavoitteeksi. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia syventyä taiteen tekemiseen kotona. Työskentelytilat ja kerhohuoneisto yhdistettynä voisivat tarjota ulkoiset olot myös sille tominnalle, joka halutaan suunnata kaikillle kuntalaisille. Yhdistyksen jäsenten puoleen käännytään tietojen ja neuvojen saamiseksi, kun halutaan hankkia taidetta koteihin. Myös yleisöluentoja kuvataiteista kaivataan. Näyttelytilojen saamisessa rakenteilla olevista uusista avarista kirjastotiloistasta odotettiin tuntuvaa parannusta. Sali osoittautui kuitenkin pieneksi, ja kun sen käytössä oli pyritty monitoimisuuteen, mahdollisuudet perinteisten taulujen esiinpanoon rikkinäisille seinille jäivät kehnoiksi. Kirjaston pieni ja osittain hankalakin näyttelytila on liki yhtä vanha kuin yhdistyskin. Monet yhteiset niin kuin jäsenten omatkin näyttelyt on sen suojissa avattu. Se on ollut sekä 25- että nyt 30-vuotisjuhlanäyttelyn pitopaikka. Pienen remontin jälkeen seinät ovat puhtaat, mutta yhdistys uskoo luvassa oleven uuden tilan innostavan sekä uusia että vanhoja jäseniä entistä hienompiin suorituksiin. Muita toistuvia esiintymispaikkoja ovat olleet Saarikylien koulu ja Lihasulan kartano, jossa kesällä 2004 etsittiin maahenkeä. Nurmikkoon lasin alle kuvataiteilijat kätkivät pieniä aarteita.
6
7 Oikealla yhdet monista avajaisista kirjastossa. Marianne Laitin ja Markku Lahtisen yhdessä järjestämä veistosten ja pastellimamalausten näyttely 2:n vaiheilla. Vasemmalla nöyttelyn avajaiset Tampereella galleria Artressa kesällä Kristiina Rukakoski tarjoilee, Birgit Rydman, Kaija Mäkinen, Inkeri Marttila ja Marja Martikainen. Näyttelyitä Yhteistoiminnan tarkoitus oli paitsi tehdä töitä yhdessä, myös tuoda töitä esille yhdessä. Näyttelyt olivat siis tärkeitä alusta alkaen. Kesällä 1975 pidetyssä ensimmäisessä laajassa yhteisnäyttelyssä uudella Pikkolan koululla etsittiin yhtyettä paikkakunnan omaan taitelijaperinteseen, sillä esillä oli Näyttelyn raatina olivat Martti Peurasalo, Marja Martikainen, Helge Rantala, Birgit Rydman ja Eeva Tommila, joiden valitsemat 86 teosta antoivat läpileikkauksen kangasalalaisesta kuvataideharrastuksesta. Kaikkiaan esillä oli 27 tekijän töitä Ensi esiintyminen pantiin merkille. Maila-Katriina Tuominen kirjoitti näyttelystä Aamulehteen. Koska yhdistyksen tavoitteena on taidekasvatuksen korostaminen, Tuominen oletti jäsenten suhteen koko visuaalisen kulttuurin kenttään tulevan poikkeamaan useista muista vastaavista harrastajaryhmistä. Hän myös kunnioitti jäsenten tunnustautumista harrastajiksi, jotka tarvitsevat ohjausta hedelmällisen yhteistoiminnan ja työtulosten syntymiseksi. Tuominen totesi Martti Peurasalon ryhmän ohjaajana vääntäneen vitsaa oikeaan suuntaan. Taiteellista periaatetta on noudatettu ja eri temperamenttien lävitse on tulkittu samaa mallia. Joukossa oli myös töitä, joissa into oli suurempi kuin taito, mutta luonnikas ja persoonallinen kädenjälki oli vallitseva. Näyttävimmiksi maalauksiksi arvostelussa todettiin Rydmanin, Perkon ja Tommilan työt, ja myös Rantalan kepeät luonnokset erottuivat joukosta. Vuoden 1977 kesänäyttely järjestettiin pääkirjastossa ja TAP:n konttorissa ja seuraavana vuonna käytettiin KOP:n salitiloja. Näyttelyitä pidettiin sitten paitsi omassa kunnassa, missä kuitenkin oli vaikea löytää kunnollista näyttelytilaa, myös lähikunnissa, Luopioisissa, Pälkäneellä, Kuhmalahdella, Lempäälässä ja Pirkkalassa. Näissä kunnissa näyttelyitä pidettiin myös 1980-luvulla. Keväällä 1976 pidettiin näyttely Kauttualla, minne puheenjohtajalla oli hyvät suhteet. Kangasalan, Nokian ja Valkeakosken harrastajataiteiljiat pystyttivät yhteisnäyttelyn STS:n Tampereen konttoriin Kokonaisuus oli onnistunut, koska suuresta työmäärästä saatiin valituksi edustavimmat. Arvosteluissa todettiin luonnon edelleen olevan suurin innoittaja ja tulkinnan olevan realisinen. Abstraktit ongelmat kiinnostivat harvoja. Maisemakuvaajista erottuivat Inkeri Marttila, Mirja Pulkkila ja Marja
8 Näyttely on saatu pystytetyksi Saarikylien koululle 2000-luvun alussa. Pystyttäjinä ovat ahertaneet Mirja Pulkkila, Markku Lahtinen, Marjatta Vuorinen, Ritva Lahtinen ja Leenamaija Raukola. Alla Marjatta Vuorinen kirjastolla oman näyttelynsä töiden äärellä. Martikainen herkkine akvarelleineen. Toisaalta todettiin myös Helge Rantalan loihtineen töihinsä lappalaisen luonnon voiman, jonka Lapissa käymätönkin aistii. Kaiken kaikkiaan havaittiin kangasalaisten akvarellikurssien kasvattaneen kypsän hedelmän. Samasta näyttelystä arivoitiin Teemu Saukkosen töitä vaivaavan osittainen kömpelyys... Vuoden 1980 joulunäyttelyn avajaisissa järjestettiin yleisölle mahdollisuus kuulla luvattua taidekasvatusta, kun taidegraafikko Raimo Kanerva piti esitelmän. Raimo Kanervahan toimi myös opiston kuvataidepiirin opettajana. Kansainvälinen toiminta oli aloitettu vierailulla Islantiin 1970-luvun lopulla. Vuonna 1982 Kangasalla järjestettiin pohjoismainen tapaaminen, jonka yhteydessä oli esillä kangasalaisten kuvataiteilijoiden lisäksi taiteilijoita ystävyyskunnistamme. Vastavierailu Vänersborgiin Ruotsiin tehtiin Vierailu herätti ihastusta naapurissamme. Raimo Kanervan jyryttämässä näyttelyssä mukana olivat Marja Martikainen, Inkeri Marttila, Mirja Pulkkila, Leo Puula, Helge Rantala, Terttu Rukakoski ja Birgit Rydman. Sama seitsemän taiteilijan ryhmä järjesti näyttelyn kesällä myös galleria Artreen Tampereelle. Esillä olevat työt olivat pääosin akvarelleja, Rydmanilta oli puupiirroksia ja Martikaiselta pastelleja. Herningissä järjestettiin ystävyyskuntien näyttely Ystävyyskunnista oli nähtävillä kaikkiaan yli 200 teosta. Kangasalaa edustivat tällä kertaa Meri Haavisto, Helinä Jaakkola, Pentti Peltonen, Mirja Pulkkila, Helge Rantala ja Birgit Rydman. Kuvataiteen Ystävät järjesti opettajansa Martti Peurasalon muistonäyttelyn kirjastoon Helge Rantala kuvasi avajaispuheessaan Peurasalon merkitystä Kangasalan kuvataiteen mullistuksessa: Saimme opettajan, joka tuntui olevan kiinnostunut opastamaan meitä ja seuraamaan edistymistämme harrastuksessa pitemmälläkin tähtäimellä. Työskentelymme sai määrätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Me harrastelijat saimme vähitellen lisää itseluottamusta ja tulimme tietoiseksi harrastuksemme merkityksestä itsellemme luvun puolivälin jälkeen yhdistyksen jäsenet rupesivat järjestämän kesänäyttelyitä Saarikylien koululla, jonka katsottiin tarjoavan väljät tilat näyttelyille. Näyttelyitä ei pidetty yhdistyksen nimissä eikä niitä jyrytetty, vaan kulloinenkin taiteilijajoukko vastasi itse näyttelynsä laadusta, pystytyksestä ja valvonnasta. Vuoden 1991 näyttelyssä mukana oli 64 työtä 16 tekijältä: Marja Martikainen, Kaija Rontu, Anitta Toivio, Terttu Rukakoski, Mirja Pulkkila, Inkeri Marttila, Pekka Leino, Maaretta Muranen, Eero Tiitola, Jussi Laakso, Kai Virtala, Katri Nahkuri, Helge Rantala, Erkki Seppänen, Leo Puula. Kangasalan Sanomat kirjoittikin Jokaisen juuret Kangasalla. Näyttelytilan etsiminen tuntui olevan pysyvä ongelma. Vaikka koulu olikin miellyttävä tila, sen sijainti kaukana keskustasta ei houkutellut riittävästi kävijöitä. Kuttuuri- ja näyttelytilan saaminen tuntui kuuluvan tuonpuoleisiin asioihin. Tuuliajolla olleen urkutehtaan tiloihinkin tunnettiin vetoa. Jossakin vaiheessa urkutehtaasta haaveiltiin kulttuuritaloa, joka olisi kerännyt suojiinsa myös muita harrastajia. Asiasta valmisteltiin
9
10 laajapohjainen adressi kunnanhallitukselle, mutta hanke ei ollut tämän päätettävissä, ja se raukesi. Urkutehtaalla pidettiin muutaman kerran näyttelyitä, mutta sellaisenaan tilat eivät olleet tyydyttävät ja väliaikaisena eivät myöskään houkutelleet yleisöä sen paremmin kuin Saarikylätkään. Muiden muassa yhdistyksen 20-vuotisjuhlanäyttely järjestettiin ravintolaksi korjatussa urkutehtaassa syksylla 1994.Tässä näyttelyssä oli mukana töitä 22 jäseneltä. Kunnanjohtaja Jukka Mäkelä siteerasi avajaispuheessaan Picassoa: Taide on valhe, joka saa meidät näkemään totuuden. Laajin yhdistyksen näyttelyistä pidettiin Voipaalassa keväällä Esillä oli yli sata työtä 32 harrastajataitelijalta. Näyttely oli esillä kaksi viikkoa. Näyttelyssä pantiin merkille, että Kangasalan kuvataide on muutakin kuin akvarelleja. Nyt oli mukaan mahtunut myös öljyväri-, temperaja akryylimaalauksia ja grafiikkaa. Myös käsittelytavoissa oli monipuolisuutta ja kokeilevuutta. Näyttelyn jyrytti taiteilija Raimo Kanerva. Hän totesi seuran jäsenten taidon nousseen omien opetusvuosiensa aikan huimasti. Valitettavasti omasta kunnasta ei löydy kunnollisia näyttelytiloja, ja Kanerva toivoikin, että kunta voisi tuoda helpotusta tilanteeseen, kun harrastajia on näinkin paljon. Kirjaston yksi huone ei riitä, ei sinne edes haluta tuoda töitä karsittavaksi. Samaa teemaa toisti 25-vuotisjuhlanäyttelyn jyryttäjä, taiteilija Anna Alapuro Kangasalan Sanomille myöntämässään haastattelussa. Jos en olisi aiemmin tehnyt yhteistyötä Kangasalan Kuvataiteen Ystävien kanssa, olisin varmasti järkyttynyt nähdessäni näyttelytilan pienuuden ja juhlanäyttelyyn tarjottujen töiden runsauden, hän naurahti haastattelussa. Runsaus ja rönsyily istuivat hänen mukaansa kuitenkin luonnikkaasti harrastajanäyttelyyn. Näyttely oli esillä lokakuussa 1999 kirjastossa. Jyryttäessään vuoden 2003 syysnäyttelyä taiteilija Saara Forssell Tampereelta kertoi näyttelyn pystytyksestä. Näyttelyn jyryttäminen on taitolaji sinänsä. Kun päätetään siitä, mikä taulu ripustetaan seinälle, on korrektia, että valinnan tekee järjestävään seuraan kuulumaton henkillö. Näyttelyn rakentaminenkaan ei käy ilman pohdiskeluja. Ensin valitaan ja kiinnitetetään isokokoiset teokset, loppupäässä pienet ja rauhallisemmat. Viimeksi korjataan ripustuksen sommitteluvirheet ja muut mahdolliset mokat. Yhdistyksen 30-vuotisjuhlanäyttelynkin paikaksi tuli kirjasto. Osa teoksista saatiin esille myös Säästökeskuksen alakerran liiketilojen ikkunoihin houkuttimiksi tulla katsomaan muukin anti. Näyttelyssä oli esillä liki kolmenkymmenen tekijän töitä, Nähtäville oli koetettu saada myös hieman vanhempaa tuotantoa, jotta saataisiin kuva kehityksestä kolmen vuosikymmenen aikana. Muutamat alkuvaiheen aktiivit saatiinkin pitkästä aikaa tuomaan esille teoksiaan, ja näyttelyssä oli esillä akvarellien lisäksi myös jonkin verran öljyvärimaalauksia, silkkimaalauksia, grafiikkaa ja veistoksia. Monipuolinen kokonaiskuva kaiken kaikkiaan.
11 Sua katson synnyinseutu -kirjan hienosta kuvituksesta ja muusta työstä huomayyavan osan teki uhrautuvasti yhdistyksen silloinen puheenjohtaja Birgit Rydman. Kuvassa hänen piirroksensa Huutijärveltä. Kirjakin tehtiin 1970-luvun lopulla ryhdyttiin määrätietoisesti tallentamaan kotiseudun näkymiä, niin nykyisiä kuin menneitäkin. Esitystavaksi valittiin mustavalkoinen piirustuskuvitus. Tekstin teokseen laati toimittaja Eero Aro. Kokonaisuudesta tuli Kangasalan historian ja nykypäivän esitys, joka ei ollut vain sattumanvarainen kavalkadi. Yhteisvoimin, Leo Puulan ja Birgid Rydmanin johdolla, tehtiin monivuotinen lahjakirjasuosikki, kuvataiteilijöiden näkymys synnyinseudustaan Kangasalasta. Kuvista julkaistiin myös sarja postikortteja. Sua katson synnyinseutu -kirja julkaistiin vuonna Kirjan tekeminen työllisti erityisesti Birgit Rydmanin pariksi vuodeksi, mutta sen tuloksena syntyi arvokas teos. Kirja sai laajaa tunnustusta, ja siitä otettiin heti toinenkin painos. Rydmanin osuus kirjan rahoittamisessa oli ratkaiseva. Oli luonnollista, että hänet valittiin vuoden kangasalalaiseksi Kirjasta saatu tuotto on ollut yhdistyksen toiminnalle varsinainen pesämuna, jota on voitu hyödyntää monien retkien ja leirien järjestämisessä vielä vuosien päästä. Postikortteja oli tarkoitus tehdä myöhemminkin, mutta 1990-luvun alussa järjestetty kilpailu ei tuottanut yhtään ehdotusta. Kehno oli osanotto myös logokilpailussa. Yhdistys onkin saanut pitää saman logon koko toimintansa ajan. Kotisetuaiheisen kirjan julkaisemista on alettu suunnitella uudelleen 2000-luvun alussa. Silloin muun muassa Kangasalla järjestettyjen maalauskurssien yhtenä pontimena on ollut sopivien töiden kerääminen uutta kirjaa varten. Nyt on tavoitteena värikuvakirja, joka esittelisi kunnan kasvoja ehkä hieman taiteellisemmalla tavalla kuin edeltäjänsä. Osan kuvituksesta muodostaisi muutama vanhan kirjan piirroskin, vertailun vuoksi. Kirjan tekeminen onkin yhdistyksen alkavan neljännen vuosikymmenen haasteellisin hanke.
12
13 Nandor Mikola (vas.) oppilaineen akvarellikurssilla Kangasalan maisemissa Mukana Elli Perkko, Martti Peurasalo ja Marja-Liisa Leiniö. Oikealla Marianne Laiti pyörittää pastelliliitua Olli Marttilan ohjaamalla kurssillla. Opin sauna Yhdistystoiminta mahdollisti myös oman koulutuksen järjestämisen. Muutaman päivän tehokursseja järjestettiin mm. eri tekniikoihin tutustumiseksi. Edelleen myös Kangasala-Opiston kautta saatu koulutus on ollut tärkeätä. Monista yhdistyksen jäsenistä tuli innokkaita ja taitavia akvarellisteja sen jälkeen, kun professori Nandor Mikola saatiin Kangasalle pitämään maalauskurssia v Maineikkaan maalarin merkitystä kangasalalaisten kuvantekijöiden innostajana ei voi liikaa korostaa. Mikolahan on ollut koko 1900-luvun lopun akvarellistien innostaja, jonka veden märkyyttä uhkuvat työt innostivat monet maalaamaan isolla siveltimellä ja suurella tunteella. Niinpä akvarellimaalaamisen perintö on siirtynyt yhdistyksen sisälläkin uusille sukupolville, ja edelleenkin näyttelyihin tarjottavista töistä suurin ja usein myös laadukkain osa on akvarelleja. Helge Rantala oli hylännyt haisevat kemikaalit jo varhain, ja Mikolan opetus sai hänet nyt käyttämään entistä enemmän märkää vettä niin paperilla kuin siveltimessäkin. Rantala on säilyttänyt koloristisen ilonsa, herkkyytensä ja ennakkoluulottumuutensa vuosikymmenestä toiseen. Suuren suorsion saai taiteija Marra Lammen akvarellikurssi keväällä 1988 Vanhassa Pikkolassa. Mukaan tuli niin paljon maalaajia, että yhdistykseenkin saatiin 15 uutta jäsentä. Hannu Ojalan opettamasta puupiirroksesta ei tullut niin suurta suosikkia, mutta erityisesti Birgit Rydmanin karhuaiheiset puupiirrokset ovat jääneet monien mieleen. Puupiirros on muutoinkin saanut suurempaa suosiota vasta vuosituhannen vaihteessa, ja Erkki Tantun kuvituksellisesta perinnöstä on luovuttu abstraktimman ilmaisun hyväksi. Vuonna 1980 opistossa alkoi kuvanveiston opetus. Eeva Kauppinen oli Ateneumin, Pariisin ja elämän koulima opettaja. Elävän mallin mukaan tehtiin päitä, mutta myös pienoisveistoksia ja kokovartalokuvia. Valko- ja punasavesta tehdyt työt valettiin vielä kipsiin ja patinoitiin. Marianne Laitin johdolla kuvanveistoon tutustuttiin 2000-luvun alussa uuden kerran, mutta Kaija Rontu tuntuu olevan yhdistyksen voimaikkaimmin kuvanveistoon panostava harrastajajäsen liki 20 harrastajaa opetteli muotokuvamaalauksen taitoja tamperelaisen Kalle Lehtomäen johdolla. Kurssi herätti innostusta, ja aiheeseen
14 Paavo Paunu pitää kritiikkiä maalauskurssin päätteksi Vehoniemenharjulla v Miisa Asikainen ja Maila Malm pomivat ohejita. Oikealla kuva Liuksalan maisemissa pidetyltä maalauskurssilta. Vasemmalla Marjatta Vorinen, oikealla ohjaajana toiminut Sirkka Lehtonen. haluttiin palata toistekin. Toistaiseksi tämä aihe on kuitenkin jäänyt maisemamaalauksen jalkoihin kursseja järjestettäessä. Kangasala-Opisto järjesti 2000-luvun alussa pastellimalauskurssin, jonka aikana perehdyttiin pastellien tekemiseen ja niiden käyttöön Oriveden Opiston kuvataideopettajan Olli Marttilan johdolla. Värijauheiden ja liimojen kanssa puuhastelu oli mukavaa. Itse tehdyt ja edulliset värit innottivat kokeiluihin, ja monet yhdistyksen jäsenet saivat tästä kipinän uuteen tekniikkaan. Myös Marttilan tapa ammentaa aiheita omista muistoista käsitellä niitä hyvin yksinkertaisesti ja pelkisetysti helpotti uuden tekniikan omaksumista. Vuosituhannen vaihteessa opistossa aloitettiin myös metalligrafiikan kurssit, joilla ohjaajana on ollut kangasalalainen kuvataitelija Virve Lilja. Tekniikka vaatii tavallista enemmän kemikaaleja ja muita välineitä, joita ei yksittäisen harrastajan juuri ole mahdollista itselleen hankkia. Pysyvien tilojen puutteessa paneutuminen metalligrafiikan monipuolisiin mahdollisuuksiin on jäänyt puolitiehen, eikä etsauksista, akvatintoista tai kuivaneulatöistä ole tullut näyttelyiden pysyvää antia. Alkuperäisen ideansa mukaisesti yhdistys on koettanut järjestää opetusta erityisesti niiksi loma-ajoiksi, kun opiston toiminnassa on katko. Kesäkursseista onkin tullut monien jäsenten loman huippuhetki. Mielenkiintoisia näkymiä maalattiin Paavo Paunun ohjaamalla maisemamaalauskurssilla kesällä Inspiraatiota haettiin niin teollisuusalueen takapihalta kuin öiseltä Pelisalmeltakin. Taiteilijan kannustus ja tarkat analyysit jäivät kurssilaisten mieleen esimerkkinä kunkin tekijän persoonalliseen ilmaisuun ja taitoihin paneutuvasta opetuksesta. Kurssin aikana perehdyttiin erilaisiin maisemiin ja erilaisiin valastuksiin. Kohteena oli tehdasympäristö Lentolassa paahteisena iltapäivänä, auringonnousu Liuksialan kulttuurimaisemassa, ilta-aurinko Villikanlahdella, aamupäivä torilla. Yömaalausta harjoiteltiin Pelisalmella. Työskentelemme eri vuorokauden aikoina, jotaa saisimme tuntumaa valon käyttäytymiseen, totesi Paavu Paunu haastattelussa paikallislehdelle. Ritva Lahtinen puolestaan kertoi, että kun valo häviää ympäriltä, maalauksesta karsiutuvat turhat yksityiskohdat. Joskus on mukava kokeilla myös vasemman käden käyttöä. Silloinkaan ei pysty keskittymään kuin suuriin linjoihin. Kesäkuussa 2003 ohjaajaksi saatiin taitelija Mette Savolainen Helsingistä. Hän opasti mm. vesivärien tekemistä värijauheesta ja sideaineista. Kurssin pitopaikka oli tällä kertaa Parvula Vääksyn kartanon tuntumassa. Paikallislehti kirjoitti kuinka väriloisto Parvulassa on huikea, kun akvarelli
15
16
17 Vasemmalla Tuomo Nisula ja Birgit Rydman syventyneinä keskusteluun kahvin ääressä. Tukholmassa käymäseltään. Etualalla Erkki Pulkkila ja Martti Peurasalo, taustalla Anja Rantala, Helvi Jokinen, Kaarina Kaltiala, Hilkka Puuta, Leo Puula ja Mirja Pulkkila. Retkiä Yhdistys toi yhteen paitsi taiteen tekijöitä, myös sitä muuten harrastavia. Yhteisillä retkillä tutustuttiin niin toisiinsa kuin maailman taiteen peruskiviinkin. Ensimmäiset yhteiset taideretket järjestettiin Mäntän Joenniemeen ja Ruoveden Kalelaan. Heti kesän kynnyksellä kesäkuun alussa 1976 yhdistykselle tarjoutui tilaisuus päästä Tampereen Taiteilijaseuran puuhaamalle Pariisin matkalle. Siellä taiteen Mekassa ahmittiin sitten maailmantaidetta kaikissa mahdollisissa museoissa mukaan lukien Rodin-museo. Mona Lisa tarkastetiin Louvressa, mutta Pompidou-keskus oli vasta rakenteilla. Ranskan matkan järjestelyin innokkaasti osallistunut Birgit Rydman ei lopulta uskaltautunut matkalle mukaan. Myöhemmin kesäkuussa saman vuonna tehtiin taideretki Tukholmaan. Kahden päivän aikana tutustuttiin näyttelyihin ja museoihin sekä tietysti Gamla staniin. Toisen kerran Tukholmaan lähdettiin Ohjelma oli vapaavalintainen, mutta ensimmäinen kerta hyvin muistissa suositukseksi annettiin mm. Nationalmuseum, Millesgården, Moderna museet ja Waldemarsudden. Kotimaan retkeilyä harrastettiin useimpina vuosina ja 1990-luvuilla. Kohteena olivat niin taidenäyttelyt kuin taiteilijakodit ja -ateljeetkin. Vuonna 1987 käytiin Hämeenlinnassa tutustumassa vanhan linnan vastavalmistuneeseen remonttiin, Aulangon Silkkitaloon, Nandor Mikolan näyttelyyn taidemuseossa sekä tulomatkalla Hattulan kirkkoon taas käytiin etelässä, Gallen-Kallelan kotona Tarvaspäässä ja Gesellius- Lindgren-Saarisen asunto-ateljeessa Hvitträskissä. Ulkomaille uskaltaduttiin seuraavan kerran vasta rautaesiripun kaaduttua v Myrkyisenä syysviikonloppuna käytiin Tallinnassa nauttimasta vanhan kaupungin emootioista ja käsityöläisten taidonnäytteistä. Päästiin tutustumaan keramiikan tekoon ja gallerioiden aarteisiin. Kesäisen triennaalin jäljiltä oli esillä vielä paljon grafiikkaa. Toompean mäellä tutustuttiin taidemuseon kokoelmiin ja virolaisiin kuvataitelijoihin. Toisen päivän retkikohteena oli vastikään kunnostettu Katriorgin palatsi, jossa oli nähtävillä edustava kokoelma kansainvälistä taidetta. Myös palatsin puisto ja viereinen presidentin linna oli näkemisen väärttejä.
18 Retket kesänäyttelyihin vakiintuivat yhdistyksen ohjelmaan alusta alkaen. Eri vuosikymmeninä painopiste on ollut eri suunnilla, näyttelyiden laadun mukaan luvun alussa käytiin monet kerrat Savon suunnalla katsomassa Salmelan näyttelyä Mäntyharjulla ja poikettiin Pyhäniemeen Hollolaan. Kuvassa Limot, Nisulat, Lahtinen ja Rantala levähtävät Pyhäniemen puutarhassa. Sivuja Markku Lahtisen matkapäiväkirjasta Tallinnan retkellä, näkymiä Vanhasta kaupungista ja keskusteluja ravintolapöydän äärellä.
19
20
21 Ympäristötaide oli erityisesti naistekijöiden suosiossa ja sai siksi naisellisia toteutustapoja. Vasemmalla kirjaston porttikongi sai uuden värikkään ilmeen kesällä 2001 Tuula Aarnio- Welanderin tuulessa heiluvista maalauksista. Ympäristötaidetta keskustassa Vaikka perinteistä matkailua ja maalausta vielä harrastettiinkin, taiteilijat innostuivat uuden vuosituhannen alkaessa herättämään keskustelua ympäristöstä. Ympäristötaidetapahtumia järjestettiin monilla muillakin paikkakunnilla, eikä ajatusta vierastettu. Vuonna 2001 kaunistettiin keskustaa kesäisen viikonlopun aikana tehdyillä töillä. Edellisen viikonlopun ideoinnin pohjalta muun muassa torin ja Säästökeskuksen ympäristöön rakennettiin kirjatorni ja hämähäkin verkko, Kesäpäivän katolta roikotettiin kangaspalmikkoa, Tämän tapahtuman ideana on hetkellisyys. Nauttikaa teoksista nyt, sillä ne on juuri tänä aamuna korjattu edellisen yön jäljiltä, kehotti Ritva Lahtinen katselijoita avauspuheessaan. Keskeiselle paikalle pystyteyillä, keveistä ja kierrätettyistä materiaaleista tehdyt teokset joutuivat kokemaan kovia, mutta kyllä pyrkimystä kauneuteen osattiin arvostaakin. Kirjaston läpikäytävää koristi niin Ritvan kirjatorni kuin Tuulan tuulessa liehuvat paperitkin. Pirkko oli punonut Kesäpäivän katolle suuria palmikoita villasta, puuvillasta ja muista luonnon materiaaleista. Teos kuvasti sitä, kuinka naiset niin paljon pyörittävät elämän arkea. Keskustan ankeimpia paikkoja yritettiin piristää. Niistä vaativimmaksi koettiin Kesäpäivän edustalla sijaitsevan betonikannen aukon ka Tapahtuman vetovastuussa olivat Ritva Lahtinen ja Anitta Toivio.
22 Seuraavana kesänä yleisön suosikiksi tulivat Rekiälässä narulla roikkuvat Kiljusen herrasväen pyykit, jotka olivat Ritva Lahtisen ja Ulla Ahtokiven panos pyöräteiden varsien koristamiseen. Oikealla lisäksi Pikkolan koulun pysäkin koristelua. Vasemmalla Anitta Toivio ja Ulla Ahtokivi rakentavat korennolle pesää Kuohunlahden rantaan.
23 Muu vaara - taidetta pyöräteillä K esällä 2002 näyttelyalueena oli nauhataajaman suuntaisen pyörätien varsi Kuohunlahden rannasta Suoramalle asti. Matkalle rakennettin parikymmentä taideteosta, jotka olivat ohikulkijoiden ilona puolentoista kuukauden ajan, jotkut pitempäänkin. Hanketta varten saatu avustus mahdollisti moniväriesitteen painattamisen, jolla tavoitettiin kiinnostuneita kauempaakin. Myös tiedottaminen pyöräilyjärjestöjen kautta tavoitti pyöräteiden virikkeisyydestä kiinnostuneita tahoja ympäri maata. Näyttelyesitteen mukaan pyöräilijä ehtii muita tiellä liikkujia paremmin nähdä ja katsella ympäristöään. Pyöräiliän ympäristön viihtyisyyteen ei ole aiemmin kiinnitetty riittävästi huomiota. Nyt on taitelijoille annettu mahdollisuus muuttaa pyöräilijän ympäristöä kommentoimalla liikkumiseen, ympäristöön ja maailman tapahtumiin liittyviä asioita. Reitin varrella ohikulkijoita ilahduttivat mm. suurikokoinen auringonpalvoja ja korennolle rakennettu koto Kuohunlahden rannassa, pyykkinarullinen reilunkokoisia vaatteita kuivumassa Rekiälässä, hulavanteita heiluttavat koivut Suoramalla ja oravalle tehty suojatie Pikkolassa. Tapahtuma noteerattiin laajemmalti. Juttuja oli m. Aamulehdessä ja Kuntalehdessä. Tämäkin tapahtuma houkutteli tekijöiksi ensi sijassa naisia, joilla tuntuu olevan kyky irrottautua perinteisestä taideajattelusta ja panna itsensä alttiiksi uusien ja ennen kokemattomien asioiden kanssa, uusien tekniikoiden, uusien näkemysten, uusien paikkojen ja uusien katsojien kanssa. Tapahtumaa veti Marianne Laiti. Taidetapahtumaa tukivat Pirkanmaan taidetoimikunta, Kangasalan kunta ja Soon Communications.
24
25 Maalaamassa on käyty niin Valamossa kuin Saarenmaallakin. Maalausta ja retkeilyä Alkuvuosien tapaan toiminnan keskipisteinä ovat myöhemminkin olleet yhdessä maalaaminen ja taidenäyttelyissä reissaaminen. Vesijärven rannoille Lihasulaan tehtiin maalausretkiä ja 1990-luvuilla. Ruskamaalausleirien isäntänä oli Helge Rantala järjestettiin maisemamaalauskurssi Liuksialan ympäristössä, mutta mieli veti kauemmaksikin. Maalausretkelle lähdettiin sitten myös kauemmaksi, Heinäveden Valamoon asti. Luostarin rauha, itäisen kulttuurin tavat ja rakennusten muodot ikuistettiin paperille monella tavalla. Pitkään kaivattu maalausretki ulkomaille toteutui 30-vuotisjuhlavuoden 2004 kesällä, kun kymmenkunta akvarellistiä lähti taitelija Elina Lindin johdolla Viroon Saarenmaalle maalaamaan. Koguvan kalastakylän merellisiä maisemia maalattiin vanhan virolaistalon viehättävässä pihapiirissä. Töitä esiteltiin myös kyläläisille juhlavan loppunäyttelyn puitteissa.
Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ
Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista
LisätiedotKannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi.
Jäsentiedote 11.10.2010 Iloiset syksyn toivotukset jäsenistöllemme! Vaikka viimeiset lehdet putoilevatkin jo puista, ei yhdistyksemme siirry talviunille. Porhallamme iloisesti kohti joulua ja syksyn ja
LisätiedotKuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera
LisätiedotHämärä ei ole valottomuutta, vaan yksi valon monista elementeistä
Vuosi 2014 oli Janakkalan Kuvataideyhdistyksellä aktiivinen siitä huolimatta, että kulttuurimäärärahoja supistettiin eikä avustusta ollut yhtä paljon tiedossa kuin aiempina vuosina, joten sopeutimme toimintaamme
Lisätiedot40 VUOTTA TAITEEN YSTÄVYYTTÄ
1 40 VUOTTA TAITEEN YSTÄVYYTTÄ Kesäkurssin satoa Voipaalasta 2013: Kristiina Pyhälammi-Toivonen: Omenapuu 2 40 VUOTTA TAITEEN YSTÄVYYTTÄ 3 Kangasalan Kuvataiteen Ystävät ry 1974 2014 Muistelut Helge Rantala
LisätiedotOlen Tarja Sinikka Kyllijoki. Asunut Eurassa vuodesta 1978 lähtien.
Tarja Kyllijoki (Helander) Välitie 10 27500 Kauttua 0505896605 tarjakyllijoki@gmail.com Olen Tarja Sinikka Kyllijoki. Asunut Eurassa vuodesta 1978 lähtien. Taidegrafiikka on haastava, moniulotteinen sekä
LisätiedotPelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia
LIITE 3 1(5) Odotuksia taidehankkeesta Potilaille suunnattuja taide potilaiden lisääviä odotuksia Potilaille sopivaa kattogalleriaa Uutta sisältöä potilaiden elämään Virkistystä potilaille Taide-elämyksiä
Lisätiedot"KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova
"KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova 2014-2015 "Dom na Nabereznoi"- PskovArt yhdistyksen galleria ja ateljeetilat Pihkovassa Riitta Kopra ja Pilvi Ojala osallistuivat Ars-Häme
Lisätiedot3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.
VIRVATULIKYSELY 7-8-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Monettako vuotta olet kuvataidekoulussa? 1. vuotta 32 % 9 2. vuotta 25 % 7 3. vuotta 11 % 3 4. vuotta 21 % 6 5. vuotta 11 % 3 2. Ilomittarit eli hymynaamat
LisätiedotPiilola: Silta Krijgsman: osa teoksesta Kaikuja Furman: Via Innocentium - Elävät olennot liukuhihnamatkalla barbaarien patoihin. Toimintakertomus 2008
Toimintakertomus 2008 Piilola: Silta Krijgsman: osa teoksesta Kaikuja Furman: Via Innocentium - Elävät olennot liukuhihnamatkalla barbaarien patoihin Espoon Kuvataiteilijoiden toimisto, Galleria AARNI,
LisätiedotTyöpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä
TYÖPAJAT 2014-2015 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA
LisätiedotJuhlaviikon ohjelmia Maanantai 19.9. Avoimia ovia: Piilolan päiväkoti, Äänekoski Kansalaisopisto, Äänekoski klo 14-18 Nuorisotila Sumppu, Sumiainen
Juhlaviikon ohjelmia Maanantai 19.9. - lasten töiden näyttelyn avajaiset klo 14-18 Nuorisotila Sumppu, Sumiainen klo 15-18.45 Nuorisotiedotuspiste Nurkkeli, Äänekoski Näyttelyitä: klo 12-19, vapaa pääsy
LisätiedotTaidekoulutus. Yksityisnäyttelyitä: CURRICULUM VITAE. Nimi: Anja Levoranta. s.1938, Noormarkku
CURRICULUM VITAE Nimi: Anja Levoranta s.1938, Noormarkku Taidekoulutus Kurssimuotoisia opintoja mm. Vapaassa taidekoulussa, Oriveden opistossa, Kuusamon kansanopistossa ja Helsingin Taiteilijaseuran kursseilla.
LisätiedotToimintakertomus 2016
Toimintakertomus 2016 Naivistien Ystävät ry Puh. 050 3132207 (pj.) c/o Naivistit Iittalassa Hollajantie 2 14500 Iittala www.naivistienystavat.fi naivistienystavat@gmail.com rek 14.5.2012. No: 207.968.
LisätiedotTaideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin
Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin Posted on 18.12.2013 by Eeva-Liisa Viitala 2 Helsingin yliopiston kirjaston keväällä 2013 eläkkeelle jäänyt ylikirjastonhoitaja
LisätiedotNokian Kuvataiteilijat ry 60 vuotta
Mistä hyvä t yhdistykset on tehty? Palavasta innostuksesta * Hyvä stä yhteistyöstä * Tietystä pää mää rä stä * Avoimesta asenteesta * Kyvystä uudistua * Hyvä n jakamisesta * Pyyteettömä stä työstä Nokian
LisätiedotTAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17
1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT
LisätiedotMe haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa
Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on
LisätiedotAkaan Verkko -hanke kuvina
Akaan Verkko -hanke kuvina Kiipula Talo, jota haaveilimme yhteiseen käyttöön yhdessä saman katon alla yrittäminen, yhdistysmaailma ja hanke. Talvi 2010. Hämeenlinnalainen Pikku Pena, Pentti Nyholm oli
LisätiedotTAIDEOPINNOT Taideteollinen ammattikoulu, iltalinja, yleisellä ja graafisella linjalla 1969 1971 Suomen Taideakatemian koulu, taidemaalaus 1974 1978
1 (5) OLLI KOKKONEN s. 1952 Jämijärvi OSOITE: Likolahdenkatu 67 as 3 44150 ÄÄNEKOSKI Puh. 040 324 7171 ANSIOLUETTELO Teoksia ensi kerran esillä v. 1969 TAIDEOPINNOT Taideteollinen ammattikoulu, iltalinja,
LisätiedotSalon Seudun Suomi-Viro Seura ry
TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2007 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2007 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 165. Uusia jäseniä siis saatu seuralle 34 henkilöä. Jäsenmäärän suuri kasvu on seurausta monipuolisesta
LisätiedotVaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.
Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan
LisätiedotSUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN
s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo
LisätiedotEKL MIKKELIN PIIRIN PILKKIMESTARUUSKISAT OTAVASSA
EKL MIKKELIN PIIRIN PILKKIMESTARUUSKISAT OTAVASSA 5.3.2019 NAISET Y 80 1. HALINEN HANNA OTAVAN SEUDUN ELÄKKEENS 0,198 2. LAUTANEN TAIMI JOROISTEN ELÄKKEENSAAJAT 0,152 3. VENÄLÄINEN EEDIT HAUKIVUOREN ELÄKKEENSAAJAT
LisätiedotOppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
LisätiedotTyhjän tilan hallintaa
Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa
LisätiedotEtkot & Jatkot. Ateneumin taidebattle
Etkot & Jatkot Ateneumin taidebattle Sisällys 1. Tervetuloa Ateneumiin! 2. Ateneumin taidebattle Etkot 3. Kun tulette Ateneumiin 4. Museoetiketti Jatkot 5. Ateneum pähkinänkuoressa 1. Tervetuloa Ateneumiin!
LisätiedotTAIDE VIIKKO kesätaidetta
TAIDE VIIKKO KANKAANPÄÄN TAIDEKOULU KAUPUNKITAIDETTA TAPAHTUMIA NÄYTTELYITÄ FOORUMEJA YHTEISÖ-JA LUONTOTAIDETTA 13.-19.5.2019 + kesätaidetta RUNOKEHÄ / ELLI FLINK TATTOOGALLERY/ TORIKATU 7 OPEN MIC / METSÄ
LisätiedotLEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO
Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET
LisätiedotAika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.
Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 1/2010 Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun
Lisätiedot1969 1974 Taideteollinen Oppilaitos (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu)
1 / 4 Ulla-Maija Vaittinen ullamaija.vaittinen@gmail.com Puh 050 33 827 86 Hilda Flodininkuja 2 A 7, 00300 HELSINKI OPINNOT 1969 1974 Taideteollinen Oppilaitos (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun
LisätiedotToma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA
Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja koko
LisätiedotTaikinan kylän asukkaat
Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo
LisätiedotNuorisopalveluiden kesää sanoin ja kuvin
Nuorisopalveluiden kesää sanoin ja kuvin Oulunsalon kesänuokkari Oulunsalon nuorisotalolla järjestettiin 6. - 23.6.2016 klo 11-19 nuorisotalon avoimen toiminnan lisäksi kursseja ja kerhoja yhteistyössä
LisätiedotEtkot & Jatkot. Ateneumin taidebattle
Etkot & Jatkot Ateneumin taidebattle Sisällys 1. Tervetuloa Ateneumiin! 2. Ateneumin taidebattle Etkot 3. Kun tulette Ateneumiin 4. Museoetiketti Jatkot 5. Ateneum pähkinänkuoressa 1. Tervetuloa Ateneumiin!
Lisätiedotpääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN
1:2008 pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN 2 3 4 !" ; ; : ; :! * ; 8 ; :; 5 #!$ % 8:. C@@DDD 9 @0 D ;; 8:!! 8: " $ D $, +E $, -E $ 8:! /& /5 +, @! $ 6 7 8 9 10 11 12 IIRO SAIRANEN http://personal.inet.fi/surf/deepsky
LisätiedotKymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus
Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN
LisätiedotOn siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.
On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi
LisätiedotKUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013
KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013 Näyttely Kaapelin Puristamossa 2012 pj. Pentti Saksala Yhdistyksemme yli 40-vuotisen taipaleen jatkumisen edellytys o n o s a l
LisätiedotWanted. Kohti hyvää elämää Hyvään. Taiteen taito. Mysteeriloota. Tölön taidetta. Koulun kysytyin kysymys
Koulun kysytyin kysymys "Miksi koulua käydään?". Otimme tehtäväksemme ottaa siitä selvää. Wanted Taiteen taito Tölön taidetta Kohti hyvää elämää Hyvään elämään on monta tietä ja neuvoa. Tässä muutama.
LisätiedotEtkot & Jatkot. Ateneumin taidebattle
Etkot & Jatkot Ateneumin taidebattle Sisällys 1. Tervetuloa Ateneumiin! 2. Ateneumin taidebattle Etkot 3. Kun tulette Ateneumiin 4. Museoetiketti Jatkot 5. Ateneum pähkinänkuoressa 1. Tervetuloa Ateneumiin!
LisätiedotPORIN TAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT
PORIN TAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Syventävissä opinnoissa oppilaat valitsevat itseään kiinnostavan työpajan vähintään vuodeksi kerrallaan. Työpajoissa työskennellään pitkäjänteisesti syventyen yhden taidemuodon
LisätiedotJyväskylän Taiteilijaseura ry
TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla
LisätiedotPorin taidekoulun työpajaopinnot
Porin taidekoulun työpajaopinnot Syventävissä opinnoissa oppilaat valitsevat itseään kiinnostavan työpajan vähintään vuodeksi kerrallaan. Työpajoissa työskennellään pitkäjänteisesti syventyen yhden taidemuodon
LisätiedotKATUTAIDE KERAMIIKKA
TYÖPAJAT 2012-2013 Sinulla on edessäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE Työpajassa
LisätiedotKATUTAIDE KERAMIIKKA
TYÖPAJAT 2018-2019 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE Työpajassa
LisätiedotAVOIN. Oulu Kuopio Kuopio Somero. Äänekoski Tampere Tampere Liperi. Oulu
AVOIN Kuopio Kuopio Somero 1. Syrjälä Olli Liukku Hanna-Leena 3 55 1 65 4 50 170 2. Sorva Aaro Virtanen Mia 2 60 2 60 6 48 168 3. Savilahti Mikko Peltomäki Ella 1 65 6 48 8 46 159 4. Hakkarainen Jari Lampinen
LisätiedotPiirin rantaonki Rantasalmi
Piirin rantaonki 7.6.2018 Rantasalmi EKL:n Mikkelin Piirin rantaonkikilpailut pidettiin tänä vuonna Rantasalmella 7.6. torstaina. NAISET YLI 80 1. LAUTANEN TAIMI JOROISTEN ELÄKKKEENSAAJAT 0,288 LAAKKONEN
Lisätiedotwww.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja
www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.
LisätiedotKOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT
TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot
LisätiedotPiirin rannaltaonginta 2015
Piirin rannaltaonginta 2015 30.6.2015 30.6. 2015 Saimaan kanava Naiset yli 80 1 Huuskonen, Martta 153 gr Ruokolahden Eläkkeensaajat 2 Rui, Helka 7 gr Lauritsalan Eläkkeensaajat Naiset yli 70 v. 1 Peltola,
LisätiedotASKOLAN KUVATAIDEKOULU
Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä
LisätiedotTervetuloa Häme-päivään 12.7.2014!
Tervetuloa Häme-päivään 12.7.2014! Humppilan lasitehtaan piha muuttuu toiminnalliseksi kädentaitojen ja kulttuurin tyyssijaksi 12.7., joka on Humppilan Uniikkiviikon avajaispäivä ja samalla vuoden 2014
LisätiedotHeta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com
Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com Teen valosta ja veistettävistä materiaaleista toteutettuja teoksia. Valo ja hämärän asteet on
LisätiedotTIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!
TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen
LisätiedotEKL Kymenpiirin rannaltaonginta 30.6.2015
1 EKL Kymenpiirin rannaltaonginta 30.6.2015 Saimaan kanava Naiset yli 80 1 Huuskonen, Martta 153 gr Ruokolahden Eläkkeensaajat 2 Rui, Helka 7 gr Lauritsalan Eläkkeensaajat Naiset yli 70 v. 1 Peltola, Kaarina
LisätiedotEL Pm 2017 ei rekisteröidyt
EL Pm 2017 ei rekisteröidyt Naiset kilpailija yhdistys tulos Kaadot viim.srj 1. Helena Saarimaa Lapua 676 2. Eila A Rajamäki Kauhava 668 3. Kaarina Tuuri Lapua 642 4. Pirkko Rissa Lapua 617 5. Sirkka Kangas
LisätiedotElämyksellinen TYKY- tai kokouspäivä Tallukassa!
Jos sähköposti ei näy oikein, katso se täältä. Elämyksellinen TYKY- tai kokouspäivä Tallukassa! Hotelli Tallukka ja lahtelainen Painovoima ry. tarjoavat yhdessä kaksi hyvin omaperäistä ja luovaa, taidepainotteista
LisätiedotVAMN 19 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 20 VAMN 20 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 20
3/2009 30.9.2009 Asiat VAMN 19 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 20 VAMN 20 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 20 VAMN 21 VAMMAISPALVELULAIN MUUTOKSET 1.9.2009 LUKIEN JA HENKILÖKOHTAISENAVUN SOVELTAMISOHJE
LisätiedotSalon Seudun Suomi-Viro Seura ry ALUSTAVA TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2006
Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry ALUSTAVA TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2006 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2006 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 131. Uusia jäseniä siis saatu seuralle 10 henkilöä. HALLITUS
LisätiedotKeravan kuvataidekoulu. Lukuvuosi
Keravan kuvataidekoulu Lukuvuosi 2016-2017 Opetuspaikat Keravan kuvataidekoulu Paasikivenkatu 5 04200 Kerava Taidepäiväkoti Konsti (kuvismuskarin opetus) Puusepänkatu 3 04200 Kerava Toimisto Paasikivenkatu
LisätiedotSalon Seudun Suomi-Viro Seura ry
Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2005 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2005 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 121. HALLITUS Alho Maritta Lehtonen Erkki Malin Arvo Mäntylä Taimi
LisätiedotKuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com
TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera
LisätiedotARJEN PELASTAJAT: ATK-OHJAUSTA IKÄIHMISILLE
ARJEN PELASTAJAT: ATK-OHJAUSTA IKÄIHMISILLE Arjen pelastajat - Klubitalo Tönäri Tönäri valitsi kehittämisen kohteeksi ikäihmisten atk-kurssin Valmistelu: Pilotti 8.10. 3.12.2015 Idean esittely mahdolliselle
LisätiedotRenkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!
Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun
LisätiedotPuheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta
Altian Rajamäen Seniorit 28.9.2007 alk ent. Alkon Rajamäen Eläkeläiset/Historiatiedot keränneet Hilkka Rajala/Pentti Lehtovaara 1 Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi-
LisätiedotJenna Rinta-Könnö, vaatetus15
Jenna Rinta-Könnö, vaatetus15 Työssäoppipaikka, Fade Out Label Fade Out Label on v. 2015 perustettu yritys, joka valmistaa vanhoista kierrätetyistä farkuista unisex-mallisia vaatteita. Koko tuotanto tapahtuu
LisätiedotRenkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa!
Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt toisen kerran ja sen kilpailuaika oli 13.3.-6.6.2010. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001
KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin
LisätiedotOPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ
OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa
LisätiedotOppilaat opiskelevat valinnaisaineita 5. ja 6. luokilla.
Oppilaat opiskelevat valinnaisaineita 5. ja 6. luokilla. 5. luokalla on oppilaalla kaksi valinnaisainetta (1h + 1h) ja 6. luokalla yksi valinnaisaine (1h). Eniten valintoja saaneet valinnaisaineet toteutuvat.
LisätiedotKEURUU Kuntataiteilijat
KEURUU Kuntataiteilijat Johanna Juvonen & Biagio Rosa 2015 projekti KUVATAIDE 1. Tuulensylin päiväkoti 1-5 -vuotiaat 2 "Tuulensyli 2015 sekatekniikka vanerille 80 x 120 cm & 160 x 120 cm julkinen teos
Lisätiedot3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus
3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa
LisätiedotIKONIT, IHMISET JA SOTA
OPETUSMATERIAALIA SUOMEN KANSALLISMUSEO IKONIT, IHMISET JA SOTA KUVATAITEEN OPETUKSEN TEHTÄVÄPAKETTI Tehtäväpaketin avulla käydään läpi ikoneihin liittyviä perustietoja ja tutustutaan ikonimaalarin käyttämään
LisätiedotSaarijärven Lossi 74/6 vuotta
Saarijärven Lossi 74/6 vuotta 25.3.2017 Saarijärven Lossi juhli syntymäpäiväänsä ravintola White Ladyssa Helsingissä lauantaina 25.3. 2017 aiheenaan edesmennyt näyttelijä Tarmo Manni. Seuraavat henkilöt
LisätiedotCVs.1962, Mustasaari JÄSENYYDET
CVs.1962, Mustasaari JÄSENYYDET Taidemaalariliitto, Varsinainen jäsen Botnia Taiteilijaseura 2005 Suomen Taidegraafikot, Varsinainen jäsen 2005 Kuvasto 2005 Pohjalainen Taiteilijaliitto 2004 Vaasan Taiteilijaseura
LisätiedotSuomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015
Suomen Kirjailijaliitto r.y. Sivu 1 (6) Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto Tunnustuspalkinto on annettu vuodesta 1949 lähtien
LisätiedotNOKIAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ (8) Kirkkovaltuusto Kokous Maanantai klo
NOKIAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 (8) KOKOUSTIEDOT Aika Maanantai 4.1.2010 klo 17.00-17.27 Paikka Seurakuntakeskus KÄSITELTÄVÄT ASIAT KV 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 4 KV 2 PÖYTÄKIRJAN
LisätiedotMESTARIT VAIHTUIVAT ULKOBOCCIAN MESTARUUSKISOISSA
MESTARIT VAIHTUIVAT ULKOBOCCIAN MESTARUUSKISOISSA EKL:n ulkoboccian henkilökohtaisista mestaruuksista kilpaili ennätysmäärä osallistujia 5.-6.8.2012 Virtain urheilukeskuksessa, kun 27 naista ja 42 miestä
LisätiedotTulokset / El Pilkit Kuusamo N Alle 70 V
Tulokset / El Pilkit Kuusamo 08.04.2016 N Alle 70 V 1. Heiskanen Aila Pohj Pohjanmaa 4164 G 2. Nuora Maila Pohj Pohjanmaa 4060 G 3. Aalto Eila Pirkanmaa 3608 G 4. Kurvinen Vuokko Pohj Pohjanmaa 3214 G
LisätiedotKuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800
Kuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800 Opintotyyppi Koulutusala Vastaava yliopisto HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa. aineopintoja ala Lapin yliopisto Taiteiden
LisätiedotTaide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)
Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun
LisätiedotValmistelut avajaisia varten
POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua
Lisätiedottai Marja Viskari, , 1 Tuula Marita Hartikainen Autum leaves valokuvataide 60
Kuhankosken Kilta ry KESÄNÄYTTELY 2017 Tapulimakasiini Lisätietoja näyttelysihteerit Taina Riitto, 0400-533609, tainariitto@pp.inet.fi tai Marja Viskari, 050-5710715, marja.viskari@gmail.com 1 Tuula Marita
LisätiedotVIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013
VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta
LisätiedotTaidemuseon Kulttuuriohjelma 4.-luokkalaisille syksy 2018
Taidemuseon Kulttuuriohjelma 4.-luokkalaisille syksy 2018 Museovierailuun varattu aika on noin 1 tunti. Tehtäviä voi sovittaa käytettävissä olevan ajan ja tilanteen mukaan. Jos kaksi luokkaa on yhtä aikaa
LisätiedotTulos vertailulukujärjestyksessä
1 / 5 I Vaalipiiri 1 Viitasalo Mikko 10 Kokoomus 975 5197,00 valittu 2 Leppiniemi Raili 12 Sitoutumattomat 1674 3262,00 valittu 3 Rautava Risto 8 Kokoomus 737 2598,50 valittu 4 Heinäluoma Eero 16 SDP 1299
LisätiedotKuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800
Kuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800 Opintotyyppi Koulutusala Oppiaine Vastaava yliopisto HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa. aineopintoja Kuvataideala Kuvataide
LisätiedotH 1 Ruokolainen Olli JaRu H60 1 Särssi Mauri RiRu Rantala Hannu JaRu
Etelä-Hämeen Reservilupseeripiiri 11-12.6.2016 Pienoiskivääri 60 ls makuu H 1 Ruokolainen Olli JaRu 95 95 98 92 93 92 565 H60 1 Särssi Mauri RiRu 88 88 93 91 92 88 540 2 Rantala Hannu JaRu 87 78 82 76
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotPapu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia
Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa
LisätiedotHuang Jianin vierailu Helsingissä 21.6-3.7.2010
Huang Jianin vierailu Helsingissä 21.6-3.7.2010 Mestari Liun oppilas Huan Jian Guilinista vieraili Helsingissä 21.6-3.7.2010 välisenä aikana. Hän tutustui Helsinkiin ja sen ympäristöön sekä myös Lahteen
LisätiedotJari Vesterinen & työryhmä Hamk, Muotoilun ko, lasi- ja keramiikka
1 (13) Jari Vesterinen & työryhmä Hamk, Muotoilun ko, lasi- ja keramiikka Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö Visamäentie 35 A, 1. krs 13100 HÄMEENLINNA Raportti apurahan käytöstä
LisätiedotVuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat
1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,
LisätiedotHämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012
Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut
LisätiedotKAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2015 22
KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2015 22 Vanhusneuvosto 25.08.2015 AIKA 25.08.2015 klo 13:00-15:00 PAIKKA Mäki-Kevari, Ylihärmä KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 18 Mäki-Kevarin tehostettuun palveluasumiseen
LisätiedotTaideteollinen Oppilaitos kuvat.op. auskultointi Oulun yliopisto, kasvatustieteen appropbatur
ULLA-MAIJA VAITTINEN 1/5 ullamaija.vaittinen@gmail.com Puh 050 33 827 86 Hilda Flodinin kuja 2 A 7 00300 HELSINKI OPINNOT 1969 74 Taideteollinen Oppilaitos JATKO-OPINNOT 1985 kuvat.op. auskultointi 1985
LisätiedotKissaihmisten oma kahvila!
Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia
LisätiedotANSIOLUETTELO. Markku Arantila s. Espoo 1960. Opinnot. Yksityisnäyttelyt
ANSIOLUETTELO Markku Arantila s. Espoo 1960 Sairaalantie 13 B 10 35100 Orivesi Opinnot Taideteollinen Korkeakoulu, taiteilijan pedagogiset opinnot 1997-2000 Vapaa Taidekoulu 1978-1982 Yksityisnäyttelyt
LisätiedotPerustavaan kokoukseen osallistui 11 henkilöä jotka kävivät laajan keskustelun yhdistyksen toiminnan suuntaviivoista ja julkisivujen ongelmista.
Julkisivuyhdistys Martti Karimies TOIMINTAKERTOMUS 09.04.1996 JULKISIVUYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1995 Yhdistyksen perust aminen Perustava kokous. Yhdistyksen toiminnan voidaan katsoa alkaneen virallisesti
Lisätiedot