Kangasalan Kuvataiteen Ystävät ry. Ensimmäiset 30 vuotta ja risat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kangasalan Kuvataiteen Ystävät ry. Ensimmäiset 30 vuotta ja risat"

Transkriptio

1 Kangasalan Kuvataiteen Ystävät ry. Ensimmäiset 30 vuotta ja risat

2

3 Vasemmalla Aira Hellaakoski opettaa Kangasala-opistossa. Telineen ääressä Eeva Voutilainen ja Mirja Pulakka, taustalla kymmeniä vuosia aktiivisesti toiminnassa mukana ollut Helge Rantala ja Erkki Nieminen. Oikealla taitelija Martti Peurasalo, joka vaikutti ratkaisevasti yhdistyksen perustamiseen. Hän oli Kangsala-Opiston kuvataidepiirin opettajana pitkään Opiston taidekerho Kangasala-Opisto perustettiin 1957, ja jo seuraavana vuonna aloitti opiston taidepiiri toimintansa. Elävä malli ryhmälle saatiin vuonna Vaihtuvuutta joukossa oli, ja välillä oli vaikeuksia saada toimintaan tarvittava määrä oppilaita kurssille. Perihämäläinen ujous esti harrastajia tulemasta mukaan. Väkeä koetettiinnkin hoiukutella mukaan paitsi lehdessä puffaamalla myös korvista vetämällä. Opiston yhteisnäyttelyiden ohella taidepiiri piti myös omia näyttelyitä. Keväällä 1973 esiinnyttiin Osuuspankin näyttelitilassa figuurein. Helge Rantalan ja Birgit Rydmanin työt herättivät ihastusta, mutta kehitystä todettiin tapahtuneeen muidenkin harrastajien kohdalla. Kangasalan Sanomissa todettiin, että Alli Juvalainen on muutamassa vuodessa mennyt paljon eteenpäin. Sommkittelu ja värien käyttö on saanut muodon varmuutta. Samassa yhteydessä Birgit Rydman myöntää lehdelle, että elävän mallin piirtäminen on kuvaamataiteen a ja o. Monet vuotiaat oikeat taiteilijat pitävät tärkeänä edelleen työskenttelyä elävän mallin kuvaajana. Martti Peurasalolla oli tällöin menossa viides opettajavuosi Kangasalla. Hän kertoi osallistujamäärän taas olevan kasvussa. Kevätkaudella oli säännöllisesti toisakymmentä piirtäjää, ja kirjoilla oli kaikkiaan 17 opiskelijaa. Peurasalo totetsi lisäksi, että alastonmallin saaminen toi ryhmään selvää edistystä. Pyrkimykset alkoivat puhjeta kukkaan, kun voi piirtää muutakin kuin asetelmia. Nyt saattoi kevätnäyttelystä jo puhua taidenäyttelynä. Kangasala-opiston taidepiirissä toimivat alkuvaiheessa opettajina Gunnar Pohjola, Kalle Lehtomäki, Lauri Laitala, Aira Hellaakoski, Anna Järvinen, Aarre Vatanen, Martti Peurasalo, Veikko Ståhlhammar, Raimo Kanerva, Eeva Kauppinen. Sittemmin opistoon on saatu useita kuvataidekursseja, jotka on suunnattu eri kohderyhmille tai eri tekniikoihin. Opettajina ovat olleet myös muutamat yhdistyksen jäsenet, pisimpään Mirja Pulkkila.

4 Vasemmalla kutsu ensiesiintymiseen vaativassa seurassa. Nähtävillä oli niin vanhan mestarin Einar Ilmonin töitä kuin uuden yhdistyksen jäsenten maalauksia ja grafiikkaa. Oikealla ensimmäisen laajan yhteisnäyttelyn paneleita uudella Pikkolan koululla. Yhdistyksen perustaminen 1974 Kangasalalaiset kuvataiteen harrastajat työskentelivät pitkään yhdessä Kangasala-Opiston elävän mallin piirustuskurssilla. Kurssin opettajan, taiteilija Martti Peurasalon rooli oman yhdistyksen perustamisessa oli tärkeä. Alkuvuosien näkyviä nimiä olivat Birgit Rydman, Leo Puula, Inkeri Marttila, Marja Martikainen, Mirja Pulkkila, Helge Rantala ja monet monet muut. Kangasalan Kuvataiteen Ystävät ry. perustettiin Kangasalan Kantakrouvissa. Peustavassa kokouksessa oli läsnä 13 jäsentä. Ilmoitus yhdistysrekisteriin jätettiin Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana ilmoituksen oli alllekirjoittanut Birgit Rydman. Muut hallituksen jäsenet olivat Perttu Pohjanperä, Helge Rantala, Liisa Heinonen, Mirja Pulkkila, Eila Volanto ja Eeva Tommila. Varajäsenet olivat Helvi Ilonen, Lauri Puolimatka ja Elli Perkko. Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena oli edistää kuvataiteen opiskelumadollisuuksia, ohjata jäsenkuntaa eri kuvaamataiteiden aloilla, järjestää retkiä ja näyttelyitä sekä hankkia kokuksiinsa asiantuntijoita pitämään esitelmiä, oppitunteja ja kursseja. Vasta perustetun yhdistyksen ensimmäinen julkinen esiintyminen oli terveyskeskuksen aulassa järjestetty näyttely, jossa oli esillä 14 työtä kesän tuotannosta. Veikko Matinolli kuvaili Kangasalan Sanomissa näyttelyä edustavaksi ja paikkaa hyvin valituksi. Tutut tekijät, tekniikat ja teemat olivat jo silloin nähtävillä. Matinolli arvioi: Haluamatta esittää näyttelyn teoksia paremmuusjärjestyksessä tekee kuitenkin mieli sanoa, että vakuuttavinta työn jälki on vesivärien ja väriliidun käyttäjillä. Helge Rantalan kalastajasatamassa veden pinta elää, Eeva Tommilan Pispalakuvassa tekee kevät tuloaan, ja Mirja Pulkkilan tie on selvästi syksyinen. Oikeat värisävyt varmistivat oikean tunnelman syntymisen katsojassa. Väriliiduilla Liisa Heinonen vetää herkkää ja varmaa viivaa, joka tekee näköisen mallista jopa selin. Ikivanhoista lehdettömistä toukokuun puista Birgit Rydman on luonut japanilaista maisemaa muistuttavan kuvan säästeliäin värein. Ainoana laatuaan näyttelyssä oli keramiikkaa edustamassa Kuusamon kuusi, jonka oli tehnyt Elli Perkko. Öljyärein oli maalattu suurin osa näyttelytöistä. Iloisimman ja sateisen kesän valoisimman kuvan hajuherneistä

5 teki Marja Maritkainen sekatekniikalla. Pelkistettyyn värin käyttöön pyrkii Katri Nahkuri Lapin ruskaa kuvatessaan siinä melko hyvin onnistuen. Lauri Puolimatkan vedot ovat varmat ja värikkäät. Mielenkiintoiset värisävyt osaa aina valita myös Helvi Jokinen, kuten tälläkin kertaa istuvassa mallissaan. Perttu Pohjanperän maali taas istuu ruohikolla vapaasti luonnosteltuna. Näytteet maisemamaalauskistaan toivat parhaina töinään esille Timo Muuronen, Yrjö Mäkinen ja Eila Volanto realistisesti ja värikkäästi. Kattava ja kannustava arviointi. Työhuone tavoitteena E räänä toimmintaa parantavana keinona yhdistyksen johto näki oman työhuoneen, jonka saaminen asetettiin tavoitteeksi. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia syventyä taiteen tekemiseen kotona. Työskentelytilat ja kerhohuoneisto yhdistettynä voisivat tarjota ulkoiset olot myös sille tominnalle, joka halutaan suunnata kaikillle kuntalaisille. Yhdistyksen jäsenten puoleen käännytään tietojen ja neuvojen saamiseksi, kun halutaan hankkia taidetta koteihin. Myös yleisöluentoja kuvataiteista kaivataan. Näyttelytilojen saamisessa rakenteilla olevista uusista avarista kirjastotiloistasta odotettiin tuntuvaa parannusta. Sali osoittautui kuitenkin pieneksi, ja kun sen käytössä oli pyritty monitoimisuuteen, mahdollisuudet perinteisten taulujen esiinpanoon rikkinäisille seinille jäivät kehnoiksi. Kirjaston pieni ja osittain hankalakin näyttelytila on liki yhtä vanha kuin yhdistyskin. Monet yhteiset niin kuin jäsenten omatkin näyttelyt on sen suojissa avattu. Se on ollut sekä 25- että nyt 30-vuotisjuhlanäyttelyn pitopaikka. Pienen remontin jälkeen seinät ovat puhtaat, mutta yhdistys uskoo luvassa oleven uuden tilan innostavan sekä uusia että vanhoja jäseniä entistä hienompiin suorituksiin. Muita toistuvia esiintymispaikkoja ovat olleet Saarikylien koulu ja Lihasulan kartano, jossa kesällä 2004 etsittiin maahenkeä. Nurmikkoon lasin alle kuvataiteilijat kätkivät pieniä aarteita.

6

7 Oikealla yhdet monista avajaisista kirjastossa. Marianne Laitin ja Markku Lahtisen yhdessä järjestämä veistosten ja pastellimamalausten näyttely 2:n vaiheilla. Vasemmalla nöyttelyn avajaiset Tampereella galleria Artressa kesällä Kristiina Rukakoski tarjoilee, Birgit Rydman, Kaija Mäkinen, Inkeri Marttila ja Marja Martikainen. Näyttelyitä Yhteistoiminnan tarkoitus oli paitsi tehdä töitä yhdessä, myös tuoda töitä esille yhdessä. Näyttelyt olivat siis tärkeitä alusta alkaen. Kesällä 1975 pidetyssä ensimmäisessä laajassa yhteisnäyttelyssä uudella Pikkolan koululla etsittiin yhtyettä paikkakunnan omaan taitelijaperinteseen, sillä esillä oli Näyttelyn raatina olivat Martti Peurasalo, Marja Martikainen, Helge Rantala, Birgit Rydman ja Eeva Tommila, joiden valitsemat 86 teosta antoivat läpileikkauksen kangasalalaisesta kuvataideharrastuksesta. Kaikkiaan esillä oli 27 tekijän töitä Ensi esiintyminen pantiin merkille. Maila-Katriina Tuominen kirjoitti näyttelystä Aamulehteen. Koska yhdistyksen tavoitteena on taidekasvatuksen korostaminen, Tuominen oletti jäsenten suhteen koko visuaalisen kulttuurin kenttään tulevan poikkeamaan useista muista vastaavista harrastajaryhmistä. Hän myös kunnioitti jäsenten tunnustautumista harrastajiksi, jotka tarvitsevat ohjausta hedelmällisen yhteistoiminnan ja työtulosten syntymiseksi. Tuominen totesi Martti Peurasalon ryhmän ohjaajana vääntäneen vitsaa oikeaan suuntaan. Taiteellista periaatetta on noudatettu ja eri temperamenttien lävitse on tulkittu samaa mallia. Joukossa oli myös töitä, joissa into oli suurempi kuin taito, mutta luonnikas ja persoonallinen kädenjälki oli vallitseva. Näyttävimmiksi maalauksiksi arvostelussa todettiin Rydmanin, Perkon ja Tommilan työt, ja myös Rantalan kepeät luonnokset erottuivat joukosta. Vuoden 1977 kesänäyttely järjestettiin pääkirjastossa ja TAP:n konttorissa ja seuraavana vuonna käytettiin KOP:n salitiloja. Näyttelyitä pidettiin sitten paitsi omassa kunnassa, missä kuitenkin oli vaikea löytää kunnollista näyttelytilaa, myös lähikunnissa, Luopioisissa, Pälkäneellä, Kuhmalahdella, Lempäälässä ja Pirkkalassa. Näissä kunnissa näyttelyitä pidettiin myös 1980-luvulla. Keväällä 1976 pidettiin näyttely Kauttualla, minne puheenjohtajalla oli hyvät suhteet. Kangasalan, Nokian ja Valkeakosken harrastajataiteiljiat pystyttivät yhteisnäyttelyn STS:n Tampereen konttoriin Kokonaisuus oli onnistunut, koska suuresta työmäärästä saatiin valituksi edustavimmat. Arvosteluissa todettiin luonnon edelleen olevan suurin innoittaja ja tulkinnan olevan realisinen. Abstraktit ongelmat kiinnostivat harvoja. Maisemakuvaajista erottuivat Inkeri Marttila, Mirja Pulkkila ja Marja

8 Näyttely on saatu pystytetyksi Saarikylien koululle 2000-luvun alussa. Pystyttäjinä ovat ahertaneet Mirja Pulkkila, Markku Lahtinen, Marjatta Vuorinen, Ritva Lahtinen ja Leenamaija Raukola. Alla Marjatta Vuorinen kirjastolla oman näyttelynsä töiden äärellä. Martikainen herkkine akvarelleineen. Toisaalta todettiin myös Helge Rantalan loihtineen töihinsä lappalaisen luonnon voiman, jonka Lapissa käymätönkin aistii. Kaiken kaikkiaan havaittiin kangasalaisten akvarellikurssien kasvattaneen kypsän hedelmän. Samasta näyttelystä arivoitiin Teemu Saukkosen töitä vaivaavan osittainen kömpelyys... Vuoden 1980 joulunäyttelyn avajaisissa järjestettiin yleisölle mahdollisuus kuulla luvattua taidekasvatusta, kun taidegraafikko Raimo Kanerva piti esitelmän. Raimo Kanervahan toimi myös opiston kuvataidepiirin opettajana. Kansainvälinen toiminta oli aloitettu vierailulla Islantiin 1970-luvun lopulla. Vuonna 1982 Kangasalla järjestettiin pohjoismainen tapaaminen, jonka yhteydessä oli esillä kangasalaisten kuvataiteilijoiden lisäksi taiteilijoita ystävyyskunnistamme. Vastavierailu Vänersborgiin Ruotsiin tehtiin Vierailu herätti ihastusta naapurissamme. Raimo Kanervan jyryttämässä näyttelyssä mukana olivat Marja Martikainen, Inkeri Marttila, Mirja Pulkkila, Leo Puula, Helge Rantala, Terttu Rukakoski ja Birgit Rydman. Sama seitsemän taiteilijan ryhmä järjesti näyttelyn kesällä myös galleria Artreen Tampereelle. Esillä olevat työt olivat pääosin akvarelleja, Rydmanilta oli puupiirroksia ja Martikaiselta pastelleja. Herningissä järjestettiin ystävyyskuntien näyttely Ystävyyskunnista oli nähtävillä kaikkiaan yli 200 teosta. Kangasalaa edustivat tällä kertaa Meri Haavisto, Helinä Jaakkola, Pentti Peltonen, Mirja Pulkkila, Helge Rantala ja Birgit Rydman. Kuvataiteen Ystävät järjesti opettajansa Martti Peurasalon muistonäyttelyn kirjastoon Helge Rantala kuvasi avajaispuheessaan Peurasalon merkitystä Kangasalan kuvataiteen mullistuksessa: Saimme opettajan, joka tuntui olevan kiinnostunut opastamaan meitä ja seuraamaan edistymistämme harrastuksessa pitemmälläkin tähtäimellä. Työskentelymme sai määrätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Me harrastelijat saimme vähitellen lisää itseluottamusta ja tulimme tietoiseksi harrastuksemme merkityksestä itsellemme luvun puolivälin jälkeen yhdistyksen jäsenet rupesivat järjestämän kesänäyttelyitä Saarikylien koululla, jonka katsottiin tarjoavan väljät tilat näyttelyille. Näyttelyitä ei pidetty yhdistyksen nimissä eikä niitä jyrytetty, vaan kulloinenkin taiteilijajoukko vastasi itse näyttelynsä laadusta, pystytyksestä ja valvonnasta. Vuoden 1991 näyttelyssä mukana oli 64 työtä 16 tekijältä: Marja Martikainen, Kaija Rontu, Anitta Toivio, Terttu Rukakoski, Mirja Pulkkila, Inkeri Marttila, Pekka Leino, Maaretta Muranen, Eero Tiitola, Jussi Laakso, Kai Virtala, Katri Nahkuri, Helge Rantala, Erkki Seppänen, Leo Puula. Kangasalan Sanomat kirjoittikin Jokaisen juuret Kangasalla. Näyttelytilan etsiminen tuntui olevan pysyvä ongelma. Vaikka koulu olikin miellyttävä tila, sen sijainti kaukana keskustasta ei houkutellut riittävästi kävijöitä. Kuttuuri- ja näyttelytilan saaminen tuntui kuuluvan tuonpuoleisiin asioihin. Tuuliajolla olleen urkutehtaan tiloihinkin tunnettiin vetoa. Jossakin vaiheessa urkutehtaasta haaveiltiin kulttuuritaloa, joka olisi kerännyt suojiinsa myös muita harrastajia. Asiasta valmisteltiin

9

10 laajapohjainen adressi kunnanhallitukselle, mutta hanke ei ollut tämän päätettävissä, ja se raukesi. Urkutehtaalla pidettiin muutaman kerran näyttelyitä, mutta sellaisenaan tilat eivät olleet tyydyttävät ja väliaikaisena eivät myöskään houkutelleet yleisöä sen paremmin kuin Saarikylätkään. Muiden muassa yhdistyksen 20-vuotisjuhlanäyttely järjestettiin ravintolaksi korjatussa urkutehtaassa syksylla 1994.Tässä näyttelyssä oli mukana töitä 22 jäseneltä. Kunnanjohtaja Jukka Mäkelä siteerasi avajaispuheessaan Picassoa: Taide on valhe, joka saa meidät näkemään totuuden. Laajin yhdistyksen näyttelyistä pidettiin Voipaalassa keväällä Esillä oli yli sata työtä 32 harrastajataitelijalta. Näyttely oli esillä kaksi viikkoa. Näyttelyssä pantiin merkille, että Kangasalan kuvataide on muutakin kuin akvarelleja. Nyt oli mukaan mahtunut myös öljyväri-, temperaja akryylimaalauksia ja grafiikkaa. Myös käsittelytavoissa oli monipuolisuutta ja kokeilevuutta. Näyttelyn jyrytti taiteilija Raimo Kanerva. Hän totesi seuran jäsenten taidon nousseen omien opetusvuosiensa aikan huimasti. Valitettavasti omasta kunnasta ei löydy kunnollisia näyttelytiloja, ja Kanerva toivoikin, että kunta voisi tuoda helpotusta tilanteeseen, kun harrastajia on näinkin paljon. Kirjaston yksi huone ei riitä, ei sinne edes haluta tuoda töitä karsittavaksi. Samaa teemaa toisti 25-vuotisjuhlanäyttelyn jyryttäjä, taiteilija Anna Alapuro Kangasalan Sanomille myöntämässään haastattelussa. Jos en olisi aiemmin tehnyt yhteistyötä Kangasalan Kuvataiteen Ystävien kanssa, olisin varmasti järkyttynyt nähdessäni näyttelytilan pienuuden ja juhlanäyttelyyn tarjottujen töiden runsauden, hän naurahti haastattelussa. Runsaus ja rönsyily istuivat hänen mukaansa kuitenkin luonnikkaasti harrastajanäyttelyyn. Näyttely oli esillä lokakuussa 1999 kirjastossa. Jyryttäessään vuoden 2003 syysnäyttelyä taiteilija Saara Forssell Tampereelta kertoi näyttelyn pystytyksestä. Näyttelyn jyryttäminen on taitolaji sinänsä. Kun päätetään siitä, mikä taulu ripustetaan seinälle, on korrektia, että valinnan tekee järjestävään seuraan kuulumaton henkillö. Näyttelyn rakentaminenkaan ei käy ilman pohdiskeluja. Ensin valitaan ja kiinnitetetään isokokoiset teokset, loppupäässä pienet ja rauhallisemmat. Viimeksi korjataan ripustuksen sommitteluvirheet ja muut mahdolliset mokat. Yhdistyksen 30-vuotisjuhlanäyttelynkin paikaksi tuli kirjasto. Osa teoksista saatiin esille myös Säästökeskuksen alakerran liiketilojen ikkunoihin houkuttimiksi tulla katsomaan muukin anti. Näyttelyssä oli esillä liki kolmenkymmenen tekijän töitä, Nähtäville oli koetettu saada myös hieman vanhempaa tuotantoa, jotta saataisiin kuva kehityksestä kolmen vuosikymmenen aikana. Muutamat alkuvaiheen aktiivit saatiinkin pitkästä aikaa tuomaan esille teoksiaan, ja näyttelyssä oli esillä akvarellien lisäksi myös jonkin verran öljyvärimaalauksia, silkkimaalauksia, grafiikkaa ja veistoksia. Monipuolinen kokonaiskuva kaiken kaikkiaan.

11 Sua katson synnyinseutu -kirjan hienosta kuvituksesta ja muusta työstä huomayyavan osan teki uhrautuvasti yhdistyksen silloinen puheenjohtaja Birgit Rydman. Kuvassa hänen piirroksensa Huutijärveltä. Kirjakin tehtiin 1970-luvun lopulla ryhdyttiin määrätietoisesti tallentamaan kotiseudun näkymiä, niin nykyisiä kuin menneitäkin. Esitystavaksi valittiin mustavalkoinen piirustuskuvitus. Tekstin teokseen laati toimittaja Eero Aro. Kokonaisuudesta tuli Kangasalan historian ja nykypäivän esitys, joka ei ollut vain sattumanvarainen kavalkadi. Yhteisvoimin, Leo Puulan ja Birgid Rydmanin johdolla, tehtiin monivuotinen lahjakirjasuosikki, kuvataiteilijöiden näkymys synnyinseudustaan Kangasalasta. Kuvista julkaistiin myös sarja postikortteja. Sua katson synnyinseutu -kirja julkaistiin vuonna Kirjan tekeminen työllisti erityisesti Birgit Rydmanin pariksi vuodeksi, mutta sen tuloksena syntyi arvokas teos. Kirja sai laajaa tunnustusta, ja siitä otettiin heti toinenkin painos. Rydmanin osuus kirjan rahoittamisessa oli ratkaiseva. Oli luonnollista, että hänet valittiin vuoden kangasalalaiseksi Kirjasta saatu tuotto on ollut yhdistyksen toiminnalle varsinainen pesämuna, jota on voitu hyödyntää monien retkien ja leirien järjestämisessä vielä vuosien päästä. Postikortteja oli tarkoitus tehdä myöhemminkin, mutta 1990-luvun alussa järjestetty kilpailu ei tuottanut yhtään ehdotusta. Kehno oli osanotto myös logokilpailussa. Yhdistys onkin saanut pitää saman logon koko toimintansa ajan. Kotisetuaiheisen kirjan julkaisemista on alettu suunnitella uudelleen 2000-luvun alussa. Silloin muun muassa Kangasalla järjestettyjen maalauskurssien yhtenä pontimena on ollut sopivien töiden kerääminen uutta kirjaa varten. Nyt on tavoitteena värikuvakirja, joka esittelisi kunnan kasvoja ehkä hieman taiteellisemmalla tavalla kuin edeltäjänsä. Osan kuvituksesta muodostaisi muutama vanhan kirjan piirroskin, vertailun vuoksi. Kirjan tekeminen onkin yhdistyksen alkavan neljännen vuosikymmenen haasteellisin hanke.

12

13 Nandor Mikola (vas.) oppilaineen akvarellikurssilla Kangasalan maisemissa Mukana Elli Perkko, Martti Peurasalo ja Marja-Liisa Leiniö. Oikealla Marianne Laiti pyörittää pastelliliitua Olli Marttilan ohjaamalla kurssillla. Opin sauna Yhdistystoiminta mahdollisti myös oman koulutuksen järjestämisen. Muutaman päivän tehokursseja järjestettiin mm. eri tekniikoihin tutustumiseksi. Edelleen myös Kangasala-Opiston kautta saatu koulutus on ollut tärkeätä. Monista yhdistyksen jäsenistä tuli innokkaita ja taitavia akvarellisteja sen jälkeen, kun professori Nandor Mikola saatiin Kangasalle pitämään maalauskurssia v Maineikkaan maalarin merkitystä kangasalalaisten kuvantekijöiden innostajana ei voi liikaa korostaa. Mikolahan on ollut koko 1900-luvun lopun akvarellistien innostaja, jonka veden märkyyttä uhkuvat työt innostivat monet maalaamaan isolla siveltimellä ja suurella tunteella. Niinpä akvarellimaalaamisen perintö on siirtynyt yhdistyksen sisälläkin uusille sukupolville, ja edelleenkin näyttelyihin tarjottavista töistä suurin ja usein myös laadukkain osa on akvarelleja. Helge Rantala oli hylännyt haisevat kemikaalit jo varhain, ja Mikolan opetus sai hänet nyt käyttämään entistä enemmän märkää vettä niin paperilla kuin siveltimessäkin. Rantala on säilyttänyt koloristisen ilonsa, herkkyytensä ja ennakkoluulottumuutensa vuosikymmenestä toiseen. Suuren suorsion saai taiteija Marra Lammen akvarellikurssi keväällä 1988 Vanhassa Pikkolassa. Mukaan tuli niin paljon maalaajia, että yhdistykseenkin saatiin 15 uutta jäsentä. Hannu Ojalan opettamasta puupiirroksesta ei tullut niin suurta suosikkia, mutta erityisesti Birgit Rydmanin karhuaiheiset puupiirrokset ovat jääneet monien mieleen. Puupiirros on muutoinkin saanut suurempaa suosiota vasta vuosituhannen vaihteessa, ja Erkki Tantun kuvituksellisesta perinnöstä on luovuttu abstraktimman ilmaisun hyväksi. Vuonna 1980 opistossa alkoi kuvanveiston opetus. Eeva Kauppinen oli Ateneumin, Pariisin ja elämän koulima opettaja. Elävän mallin mukaan tehtiin päitä, mutta myös pienoisveistoksia ja kokovartalokuvia. Valko- ja punasavesta tehdyt työt valettiin vielä kipsiin ja patinoitiin. Marianne Laitin johdolla kuvanveistoon tutustuttiin 2000-luvun alussa uuden kerran, mutta Kaija Rontu tuntuu olevan yhdistyksen voimaikkaimmin kuvanveistoon panostava harrastajajäsen liki 20 harrastajaa opetteli muotokuvamaalauksen taitoja tamperelaisen Kalle Lehtomäen johdolla. Kurssi herätti innostusta, ja aiheeseen

14 Paavo Paunu pitää kritiikkiä maalauskurssin päätteksi Vehoniemenharjulla v Miisa Asikainen ja Maila Malm pomivat ohejita. Oikealla kuva Liuksalan maisemissa pidetyltä maalauskurssilta. Vasemmalla Marjatta Vorinen, oikealla ohjaajana toiminut Sirkka Lehtonen. haluttiin palata toistekin. Toistaiseksi tämä aihe on kuitenkin jäänyt maisemamaalauksen jalkoihin kursseja järjestettäessä. Kangasala-Opisto järjesti 2000-luvun alussa pastellimalauskurssin, jonka aikana perehdyttiin pastellien tekemiseen ja niiden käyttöön Oriveden Opiston kuvataideopettajan Olli Marttilan johdolla. Värijauheiden ja liimojen kanssa puuhastelu oli mukavaa. Itse tehdyt ja edulliset värit innottivat kokeiluihin, ja monet yhdistyksen jäsenet saivat tästä kipinän uuteen tekniikkaan. Myös Marttilan tapa ammentaa aiheita omista muistoista käsitellä niitä hyvin yksinkertaisesti ja pelkisetysti helpotti uuden tekniikan omaksumista. Vuosituhannen vaihteessa opistossa aloitettiin myös metalligrafiikan kurssit, joilla ohjaajana on ollut kangasalalainen kuvataitelija Virve Lilja. Tekniikka vaatii tavallista enemmän kemikaaleja ja muita välineitä, joita ei yksittäisen harrastajan juuri ole mahdollista itselleen hankkia. Pysyvien tilojen puutteessa paneutuminen metalligrafiikan monipuolisiin mahdollisuuksiin on jäänyt puolitiehen, eikä etsauksista, akvatintoista tai kuivaneulatöistä ole tullut näyttelyiden pysyvää antia. Alkuperäisen ideansa mukaisesti yhdistys on koettanut järjestää opetusta erityisesti niiksi loma-ajoiksi, kun opiston toiminnassa on katko. Kesäkursseista onkin tullut monien jäsenten loman huippuhetki. Mielenkiintoisia näkymiä maalattiin Paavo Paunun ohjaamalla maisemamaalauskurssilla kesällä Inspiraatiota haettiin niin teollisuusalueen takapihalta kuin öiseltä Pelisalmeltakin. Taiteilijan kannustus ja tarkat analyysit jäivät kurssilaisten mieleen esimerkkinä kunkin tekijän persoonalliseen ilmaisuun ja taitoihin paneutuvasta opetuksesta. Kurssin aikana perehdyttiin erilaisiin maisemiin ja erilaisiin valastuksiin. Kohteena oli tehdasympäristö Lentolassa paahteisena iltapäivänä, auringonnousu Liuksialan kulttuurimaisemassa, ilta-aurinko Villikanlahdella, aamupäivä torilla. Yömaalausta harjoiteltiin Pelisalmella. Työskentelemme eri vuorokauden aikoina, jotaa saisimme tuntumaa valon käyttäytymiseen, totesi Paavu Paunu haastattelussa paikallislehdelle. Ritva Lahtinen puolestaan kertoi, että kun valo häviää ympäriltä, maalauksesta karsiutuvat turhat yksityiskohdat. Joskus on mukava kokeilla myös vasemman käden käyttöä. Silloinkaan ei pysty keskittymään kuin suuriin linjoihin. Kesäkuussa 2003 ohjaajaksi saatiin taitelija Mette Savolainen Helsingistä. Hän opasti mm. vesivärien tekemistä värijauheesta ja sideaineista. Kurssin pitopaikka oli tällä kertaa Parvula Vääksyn kartanon tuntumassa. Paikallislehti kirjoitti kuinka väriloisto Parvulassa on huikea, kun akvarelli

15

16

17 Vasemmalla Tuomo Nisula ja Birgit Rydman syventyneinä keskusteluun kahvin ääressä. Tukholmassa käymäseltään. Etualalla Erkki Pulkkila ja Martti Peurasalo, taustalla Anja Rantala, Helvi Jokinen, Kaarina Kaltiala, Hilkka Puuta, Leo Puula ja Mirja Pulkkila. Retkiä Yhdistys toi yhteen paitsi taiteen tekijöitä, myös sitä muuten harrastavia. Yhteisillä retkillä tutustuttiin niin toisiinsa kuin maailman taiteen peruskiviinkin. Ensimmäiset yhteiset taideretket järjestettiin Mäntän Joenniemeen ja Ruoveden Kalelaan. Heti kesän kynnyksellä kesäkuun alussa 1976 yhdistykselle tarjoutui tilaisuus päästä Tampereen Taiteilijaseuran puuhaamalle Pariisin matkalle. Siellä taiteen Mekassa ahmittiin sitten maailmantaidetta kaikissa mahdollisissa museoissa mukaan lukien Rodin-museo. Mona Lisa tarkastetiin Louvressa, mutta Pompidou-keskus oli vasta rakenteilla. Ranskan matkan järjestelyin innokkaasti osallistunut Birgit Rydman ei lopulta uskaltautunut matkalle mukaan. Myöhemmin kesäkuussa saman vuonna tehtiin taideretki Tukholmaan. Kahden päivän aikana tutustuttiin näyttelyihin ja museoihin sekä tietysti Gamla staniin. Toisen kerran Tukholmaan lähdettiin Ohjelma oli vapaavalintainen, mutta ensimmäinen kerta hyvin muistissa suositukseksi annettiin mm. Nationalmuseum, Millesgården, Moderna museet ja Waldemarsudden. Kotimaan retkeilyä harrastettiin useimpina vuosina ja 1990-luvuilla. Kohteena olivat niin taidenäyttelyt kuin taiteilijakodit ja -ateljeetkin. Vuonna 1987 käytiin Hämeenlinnassa tutustumassa vanhan linnan vastavalmistuneeseen remonttiin, Aulangon Silkkitaloon, Nandor Mikolan näyttelyyn taidemuseossa sekä tulomatkalla Hattulan kirkkoon taas käytiin etelässä, Gallen-Kallelan kotona Tarvaspäässä ja Gesellius- Lindgren-Saarisen asunto-ateljeessa Hvitträskissä. Ulkomaille uskaltaduttiin seuraavan kerran vasta rautaesiripun kaaduttua v Myrkyisenä syysviikonloppuna käytiin Tallinnassa nauttimasta vanhan kaupungin emootioista ja käsityöläisten taidonnäytteistä. Päästiin tutustumaan keramiikan tekoon ja gallerioiden aarteisiin. Kesäisen triennaalin jäljiltä oli esillä vielä paljon grafiikkaa. Toompean mäellä tutustuttiin taidemuseon kokoelmiin ja virolaisiin kuvataitelijoihin. Toisen päivän retkikohteena oli vastikään kunnostettu Katriorgin palatsi, jossa oli nähtävillä edustava kokoelma kansainvälistä taidetta. Myös palatsin puisto ja viereinen presidentin linna oli näkemisen väärttejä.

18 Retket kesänäyttelyihin vakiintuivat yhdistyksen ohjelmaan alusta alkaen. Eri vuosikymmeninä painopiste on ollut eri suunnilla, näyttelyiden laadun mukaan luvun alussa käytiin monet kerrat Savon suunnalla katsomassa Salmelan näyttelyä Mäntyharjulla ja poikettiin Pyhäniemeen Hollolaan. Kuvassa Limot, Nisulat, Lahtinen ja Rantala levähtävät Pyhäniemen puutarhassa. Sivuja Markku Lahtisen matkapäiväkirjasta Tallinnan retkellä, näkymiä Vanhasta kaupungista ja keskusteluja ravintolapöydän äärellä.

19

20

21 Ympäristötaide oli erityisesti naistekijöiden suosiossa ja sai siksi naisellisia toteutustapoja. Vasemmalla kirjaston porttikongi sai uuden värikkään ilmeen kesällä 2001 Tuula Aarnio- Welanderin tuulessa heiluvista maalauksista. Ympäristötaidetta keskustassa Vaikka perinteistä matkailua ja maalausta vielä harrastettiinkin, taiteilijat innostuivat uuden vuosituhannen alkaessa herättämään keskustelua ympäristöstä. Ympäristötaidetapahtumia järjestettiin monilla muillakin paikkakunnilla, eikä ajatusta vierastettu. Vuonna 2001 kaunistettiin keskustaa kesäisen viikonlopun aikana tehdyillä töillä. Edellisen viikonlopun ideoinnin pohjalta muun muassa torin ja Säästökeskuksen ympäristöön rakennettiin kirjatorni ja hämähäkin verkko, Kesäpäivän katolta roikotettiin kangaspalmikkoa, Tämän tapahtuman ideana on hetkellisyys. Nauttikaa teoksista nyt, sillä ne on juuri tänä aamuna korjattu edellisen yön jäljiltä, kehotti Ritva Lahtinen katselijoita avauspuheessaan. Keskeiselle paikalle pystyteyillä, keveistä ja kierrätettyistä materiaaleista tehdyt teokset joutuivat kokemaan kovia, mutta kyllä pyrkimystä kauneuteen osattiin arvostaakin. Kirjaston läpikäytävää koristi niin Ritvan kirjatorni kuin Tuulan tuulessa liehuvat paperitkin. Pirkko oli punonut Kesäpäivän katolle suuria palmikoita villasta, puuvillasta ja muista luonnon materiaaleista. Teos kuvasti sitä, kuinka naiset niin paljon pyörittävät elämän arkea. Keskustan ankeimpia paikkoja yritettiin piristää. Niistä vaativimmaksi koettiin Kesäpäivän edustalla sijaitsevan betonikannen aukon ka Tapahtuman vetovastuussa olivat Ritva Lahtinen ja Anitta Toivio.

22 Seuraavana kesänä yleisön suosikiksi tulivat Rekiälässä narulla roikkuvat Kiljusen herrasväen pyykit, jotka olivat Ritva Lahtisen ja Ulla Ahtokiven panos pyöräteiden varsien koristamiseen. Oikealla lisäksi Pikkolan koulun pysäkin koristelua. Vasemmalla Anitta Toivio ja Ulla Ahtokivi rakentavat korennolle pesää Kuohunlahden rantaan.

23 Muu vaara - taidetta pyöräteillä K esällä 2002 näyttelyalueena oli nauhataajaman suuntaisen pyörätien varsi Kuohunlahden rannasta Suoramalle asti. Matkalle rakennettin parikymmentä taideteosta, jotka olivat ohikulkijoiden ilona puolentoista kuukauden ajan, jotkut pitempäänkin. Hanketta varten saatu avustus mahdollisti moniväriesitteen painattamisen, jolla tavoitettiin kiinnostuneita kauempaakin. Myös tiedottaminen pyöräilyjärjestöjen kautta tavoitti pyöräteiden virikkeisyydestä kiinnostuneita tahoja ympäri maata. Näyttelyesitteen mukaan pyöräilijä ehtii muita tiellä liikkujia paremmin nähdä ja katsella ympäristöään. Pyöräiliän ympäristön viihtyisyyteen ei ole aiemmin kiinnitetty riittävästi huomiota. Nyt on taitelijoille annettu mahdollisuus muuttaa pyöräilijän ympäristöä kommentoimalla liikkumiseen, ympäristöön ja maailman tapahtumiin liittyviä asioita. Reitin varrella ohikulkijoita ilahduttivat mm. suurikokoinen auringonpalvoja ja korennolle rakennettu koto Kuohunlahden rannassa, pyykkinarullinen reilunkokoisia vaatteita kuivumassa Rekiälässä, hulavanteita heiluttavat koivut Suoramalla ja oravalle tehty suojatie Pikkolassa. Tapahtuma noteerattiin laajemmalti. Juttuja oli m. Aamulehdessä ja Kuntalehdessä. Tämäkin tapahtuma houkutteli tekijöiksi ensi sijassa naisia, joilla tuntuu olevan kyky irrottautua perinteisestä taideajattelusta ja panna itsensä alttiiksi uusien ja ennen kokemattomien asioiden kanssa, uusien tekniikoiden, uusien näkemysten, uusien paikkojen ja uusien katsojien kanssa. Tapahtumaa veti Marianne Laiti. Taidetapahtumaa tukivat Pirkanmaan taidetoimikunta, Kangasalan kunta ja Soon Communications.

24

25 Maalaamassa on käyty niin Valamossa kuin Saarenmaallakin. Maalausta ja retkeilyä Alkuvuosien tapaan toiminnan keskipisteinä ovat myöhemminkin olleet yhdessä maalaaminen ja taidenäyttelyissä reissaaminen. Vesijärven rannoille Lihasulaan tehtiin maalausretkiä ja 1990-luvuilla. Ruskamaalausleirien isäntänä oli Helge Rantala järjestettiin maisemamaalauskurssi Liuksialan ympäristössä, mutta mieli veti kauemmaksikin. Maalausretkelle lähdettiin sitten myös kauemmaksi, Heinäveden Valamoon asti. Luostarin rauha, itäisen kulttuurin tavat ja rakennusten muodot ikuistettiin paperille monella tavalla. Pitkään kaivattu maalausretki ulkomaille toteutui 30-vuotisjuhlavuoden 2004 kesällä, kun kymmenkunta akvarellistiä lähti taitelija Elina Lindin johdolla Viroon Saarenmaalle maalaamaan. Koguvan kalastakylän merellisiä maisemia maalattiin vanhan virolaistalon viehättävässä pihapiirissä. Töitä esiteltiin myös kyläläisille juhlavan loppunäyttelyn puitteissa.

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi.

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi. Jäsentiedote 11.10.2010 Iloiset syksyn toivotukset jäsenistöllemme! Vaikka viimeiset lehdet putoilevatkin jo puista, ei yhdistyksemme siirry talviunille. Porhallamme iloisesti kohti joulua ja syksyn ja

Lisätiedot

Olen Tarja Sinikka Kyllijoki. Asunut Eurassa vuodesta 1978 lähtien.

Olen Tarja Sinikka Kyllijoki. Asunut Eurassa vuodesta 1978 lähtien. Tarja Kyllijoki (Helander) Välitie 10 27500 Kauttua 0505896605 tarjakyllijoki@gmail.com Olen Tarja Sinikka Kyllijoki. Asunut Eurassa vuodesta 1978 lähtien. Taidegrafiikka on haastava, moniulotteinen sekä

Lisätiedot

Hämärä ei ole valottomuutta, vaan yksi valon monista elementeistä

Hämärä ei ole valottomuutta, vaan yksi valon monista elementeistä Vuosi 2014 oli Janakkalan Kuvataideyhdistyksellä aktiivinen siitä huolimatta, että kulttuurimäärärahoja supistettiin eikä avustusta ollut yhtä paljon tiedossa kuin aiempina vuosina, joten sopeutimme toimintaamme

Lisätiedot

Piilola: Silta Krijgsman: osa teoksesta Kaikuja Furman: Via Innocentium - Elävät olennot liukuhihnamatkalla barbaarien patoihin. Toimintakertomus 2008

Piilola: Silta Krijgsman: osa teoksesta Kaikuja Furman: Via Innocentium - Elävät olennot liukuhihnamatkalla barbaarien patoihin. Toimintakertomus 2008 Toimintakertomus 2008 Piilola: Silta Krijgsman: osa teoksesta Kaikuja Furman: Via Innocentium - Elävät olennot liukuhihnamatkalla barbaarien patoihin Espoon Kuvataiteilijoiden toimisto, Galleria AARNI,

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

Taidekoulutus. Yksityisnäyttelyitä: CURRICULUM VITAE. Nimi: Anja Levoranta. s.1938, Noormarkku

Taidekoulutus. Yksityisnäyttelyitä: CURRICULUM VITAE. Nimi: Anja Levoranta. s.1938, Noormarkku CURRICULUM VITAE Nimi: Anja Levoranta s.1938, Noormarkku Taidekoulutus Kurssimuotoisia opintoja mm. Vapaassa taidekoulussa, Oriveden opistossa, Kuusamon kansanopistossa ja Helsingin Taiteilijaseuran kursseilla.

Lisätiedot

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä. VIRVATULIKYSELY 7-8-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Monettako vuotta olet kuvataidekoulussa? 1. vuotta 32 % 9 2. vuotta 25 % 7 3. vuotta 11 % 3 4. vuotta 21 % 6 5. vuotta 11 % 3 2. Ilomittarit eli hymynaamat

Lisätiedot

TAIDEOPINNOT Taideteollinen ammattikoulu, iltalinja, yleisellä ja graafisella linjalla 1969 1971 Suomen Taideakatemian koulu, taidemaalaus 1974 1978

TAIDEOPINNOT Taideteollinen ammattikoulu, iltalinja, yleisellä ja graafisella linjalla 1969 1971 Suomen Taideakatemian koulu, taidemaalaus 1974 1978 1 (5) OLLI KOKKONEN s. 1952 Jämijärvi OSOITE: Likolahdenkatu 67 as 3 44150 ÄÄNEKOSKI Puh. 040 324 7171 ANSIOLUETTELO Teoksia ensi kerran esillä v. 1969 TAIDEOPINNOT Taideteollinen ammattikoulu, iltalinja,

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2007 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2007 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 165. Uusia jäseniä siis saatu seuralle 34 henkilöä. Jäsenmäärän suuri kasvu on seurausta monipuolisesta

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Akaan Verkko -hanke kuvina

Akaan Verkko -hanke kuvina Akaan Verkko -hanke kuvina Kiipula Talo, jota haaveilimme yhteiseen käyttöön yhdessä saman katon alla yrittäminen, yhdistysmaailma ja hanke. Talvi 2010. Hämeenlinnalainen Pikku Pena, Pentti Nyholm oli

Lisätiedot

KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013

KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013 KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013 Näyttely Kaapelin Puristamossa 2012 pj. Pentti Saksala Yhdistyksemme yli 40-vuotisen taipaleen jatkumisen edellytys o n o s a l

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry ALUSTAVA TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2006

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry ALUSTAVA TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2006 Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry ALUSTAVA TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2006 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2006 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 131. Uusia jäseniä siis saatu seuralle 10 henkilöä. HALLITUS

Lisätiedot

Juhlaviikon ohjelmia Maanantai 19.9. Avoimia ovia: Piilolan päiväkoti, Äänekoski Kansalaisopisto, Äänekoski klo 14-18 Nuorisotila Sumppu, Sumiainen

Juhlaviikon ohjelmia Maanantai 19.9. Avoimia ovia: Piilolan päiväkoti, Äänekoski Kansalaisopisto, Äänekoski klo 14-18 Nuorisotila Sumppu, Sumiainen Juhlaviikon ohjelmia Maanantai 19.9. - lasten töiden näyttelyn avajaiset klo 14-18 Nuorisotila Sumppu, Sumiainen klo 15-18.45 Nuorisotiedotuspiste Nurkkeli, Äänekoski Näyttelyitä: klo 12-19, vapaa pääsy

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

Piirin rannaltaonginta 2015

Piirin rannaltaonginta 2015 Piirin rannaltaonginta 2015 30.6.2015 30.6. 2015 Saimaan kanava Naiset yli 80 1 Huuskonen, Martta 153 gr Ruokolahden Eläkkeensaajat 2 Rui, Helka 7 gr Lauritsalan Eläkkeensaajat Naiset yli 70 v. 1 Peltola,

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

1969 1974 Taideteollinen Oppilaitos (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu)

1969 1974 Taideteollinen Oppilaitos (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) 1 / 4 Ulla-Maija Vaittinen ullamaija.vaittinen@gmail.com Puh 050 33 827 86 Hilda Flodininkuja 2 A 7, 00300 HELSINKI OPINNOT 1969 1974 Taideteollinen Oppilaitos (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun

Lisätiedot

EKL Kymenpiirin rannaltaonginta 30.6.2015

EKL Kymenpiirin rannaltaonginta 30.6.2015 1 EKL Kymenpiirin rannaltaonginta 30.6.2015 Saimaan kanava Naiset yli 80 1 Huuskonen, Martta 153 gr Ruokolahden Eläkkeensaajat 2 Rui, Helka 7 gr Lauritsalan Eläkkeensaajat Naiset yli 70 v. 1 Peltola, Kaarina

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2014-2015 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2005 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2005 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 121. HALLITUS Alho Maritta Lehtonen Erkki Malin Arvo Mäntylä Taimi

Lisätiedot

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta Altian Rajamäen Seniorit 28.9.2007 alk ent. Alkon Rajamäen Eläkeläiset/Historiatiedot keränneet Hilkka Rajala/Pentti Lehtovaara 1 Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi-

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Tervetuloa Häme-päivään 12.7.2014!

Tervetuloa Häme-päivään 12.7.2014! Tervetuloa Häme-päivään 12.7.2014! Humppilan lasitehtaan piha muuttuu toiminnalliseksi kädentaitojen ja kulttuurin tyyssijaksi 12.7., joka on Humppilan Uniikkiviikon avajaispäivä ja samalla vuoden 2014

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliitto r.y. Sivu 1 (6) Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto Tunnustuspalkinto on annettu vuodesta 1949 lähtien

Lisätiedot

Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com

Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com Teen valosta ja veistettävistä materiaaleista toteutettuja teoksia. Valo ja hämärän asteet on

Lisätiedot

CVs.1962, Mustasaari JÄSENYYDET

CVs.1962, Mustasaari JÄSENYYDET CVs.1962, Mustasaari JÄSENYYDET Taidemaalariliitto, Varsinainen jäsen Botnia Taiteilijaseura 2005 Suomen Taidegraafikot, Varsinainen jäsen 2005 Kuvasto 2005 Pohjalainen Taiteilijaliitto 2004 Vaasan Taiteilijaseura

Lisätiedot

pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN

pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN 1:2008 pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN 2 3 4 !" ; ; : ; :! * ; 8 ; :; 5 #!$ % 8:. C@@DDD 9 @0 D ;; 8:!! 8: " $ D $, +E $, -E $ 8:! /& /5 +, @! $ 6 7 8 9 10 11 12 IIRO SAIRANEN http://personal.inet.fi/surf/deepsky

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt toisen kerran ja sen kilpailuaika oli 13.3.-6.6.2010. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja koko

Lisätiedot

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Jyväskylän Taiteilijaseura ry TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla

Lisätiedot

PAJATIEDOTE SYKSY 2010

PAJATIEDOTE SYKSY 2010 KOULU PAJATIEDOTE SYKSY 2010 Syksyn Taidekeskus Kasarmin putkiremontin takia on pajatiedotteessa aikataulullisia muutoksia. Tarkista ajankohdat yksittäisten pajojen kohdalta. Syksyn pajoissa liikutaan

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2015 22

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2015 22 KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2015 22 Vanhusneuvosto 25.08.2015 AIKA 25.08.2015 klo 13:00-15:00 PAIKKA Mäki-Kevari, Ylihärmä KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 18 Mäki-Kevarin tehostettuun palveluasumiseen

Lisätiedot

1970-luku. Kansalliset Vihijärvellä. Heikki Sivill voitti pääsarjan. Äänekosken liikuntapuistosta valmistui mustavalkoinen opetuskartta.

1970-luku. Kansalliset Vihijärvellä. Heikki Sivill voitti pääsarjan. Äänekosken liikuntapuistosta valmistui mustavalkoinen opetuskartta. 1970-luku 1972 Sumiaisten Kunto järjesti Keski-Suomen viestin Syvälahden koululla. Radat suuntautuivat Vintilänvuoren suuntaan. Voittajaksi yöviestissä suunnisti Rajamäen Rykmentti joukkueella Matti Kovanen,

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

IKONIT, IHMISET JA SOTA

IKONIT, IHMISET JA SOTA OPETUSMATERIAALIA SUOMEN KANSALLISMUSEO IKONIT, IHMISET JA SOTA KUVATAITEEN OPETUKSEN TEHTÄVÄPAKETTI Tehtäväpaketin avulla käydään läpi ikoneihin liittyviä perustietoja ja tutustutaan ikonimaalarin käyttämään

Lisätiedot

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 1/2010 Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Honkajoen yhteiskoulu 1974

Ylioppilastutkinto, Honkajoen yhteiskoulu 1974 Paula Mikkilä kuvataiteilija Pokalankatu 11 A 2 33560 Tampere 040 542 36 55 http://www.kotiposti.net/xmikkila/ http://www.paulamikkila.fi paulak.mikkila@gmail.com Syntynyt Karviassa 1954 Naimisissa, kaksi

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

Huang Jianin vierailu Helsingissä 21.6-3.7.2010

Huang Jianin vierailu Helsingissä 21.6-3.7.2010 Huang Jianin vierailu Helsingissä 21.6-3.7.2010 Mestari Liun oppilas Huan Jian Guilinista vieraili Helsingissä 21.6-3.7.2010 välisenä aikana. Hän tutustui Helsinkiin ja sen ympäristöön sekä myös Lahteen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Me haapavetiset ry:n 20-vuotisjuhlat v.2000 Suomalaisella Klubilla Kunniajäsenet diplomeineen vas. Atso Saajoranta,Tapio Lehtiniemi, Martti Pokela

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

KEURUU Kuntataiteilijat

KEURUU Kuntataiteilijat KEURUU Kuntataiteilijat Johanna Juvonen & Biagio Rosa 2015 projekti KUVATAIDE 1. Tuulensylin päiväkoti 1-5 -vuotiaat 2 "Tuulensyli 2015 sekatekniikka vanerille 80 x 120 cm & 160 x 120 cm julkinen teos

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10 EETANET RY. PÖYTÄKIRJA 1/2009 1(8) Pöytäkirja kertoo yhdistyksen jäsenille ja viranomaisille, mitä kokous on päättänyt ja mitä pitäisi tehdä. auttaa seuraamaan päätösten toteuttamista. antaa tietoja siitä,

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 1311 Sirpa Martins

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Taidepäivät 4.-9.6.2012 JÄsenasiat

Taidepäivät 4.-9.6.2012 JÄsenasiat Jäsentiedote 04.05.2012 Taidepäivät 4.-9.6.2012 JÄsenasiat www.lty-taide.fi Lestijokilaakson taidepäivät MA 4.6.- LA 9.6.2012 Teemana Yhteisestä kannusta Lestijokilaakson taidepäiviä on järjestetty tässä

Lisätiedot

ANSIOLUETTELO. Markku Arantila s. Espoo 1960. Opinnot. Yksityisnäyttelyt

ANSIOLUETTELO. Markku Arantila s. Espoo 1960. Opinnot. Yksityisnäyttelyt ANSIOLUETTELO Markku Arantila s. Espoo 1960 Sairaalantie 13 B 10 35100 Orivesi Opinnot Taideteollinen Korkeakoulu, taiteilijan pedagogiset opinnot 1997-2000 Vapaa Taidekoulu 1978-1982 Yksityisnäyttelyt

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Nuoret 28.4.2012 29.4.2012 1.5.2012 Kokonaistulos Ville Lappi Pielavesi 9665 Janne Lappi Pielavesi 8830 Mikko Juurikka Pudasjärvi 5892

Nuoret 28.4.2012 29.4.2012 1.5.2012 Kokonaistulos Ville Lappi Pielavesi 9665 Janne Lappi Pielavesi 8830 Mikko Juurikka Pudasjärvi 5892 32617 16751 49368 Nuoret 1 Ville Lappi Pielavesi 9665 4858 14523 2 Janne Lappi Pielavesi 8830 3843 12673 3 Mikko Juurikka Pudasjärvi 5892 4050 9942 4 Elina Luokkanen Taivalkoski 4424 2402 6826 5 Tuomas

Lisätiedot

1950 Kaarina Sillankorvantie 23a

1950 Kaarina Sillankorvantie 23a ANU TUOMI ANU VAISTO 1950 Kaarina Sillankorvantie 23a taidemaalari 21380 Aura www.anutuomi.fi 0449064950 Taidemaalariliiton jäsen Arte ry:n kunniajäsen Arten gallerioiden Joe s ja Titanik perustajajäsen

Lisätiedot

Hämeen aluemestaruuskilpailut

Hämeen aluemestaruuskilpailut Orimattila 04. - 17:51:29 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja N 1. Noora Etula LAS 96 99 94 98 387 2. Katariina Laine HlAS 95 97 92 99 383 19x 3. Saana Tattari HlAS 95 98 95 95 383 17x 10m Ilmakivääri 40 ls,

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014 TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014 Toiminta Hallitus Suomen Saksanpystykorva harrastaja Sapy ry:n tarkoituksena on tehdä eri saksanpystykorvia ja eri harrastusmuotoja tunnetuksi, tuoda rotujen harrastajat yhteen,

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2007. Anne Meskanen 13.9.-7.10.2007

TOIMINTAKERTOMUS 2007. Anne Meskanen 13.9.-7.10.2007 TOIMINTAKERTOMUS 2007 Anne Meskanen 13.9.-7.10.2007 Sofi a Wilkman 18.7.-12.8.2007 Alli Savolainen 1.-25.2.2007 Pekka Hepoluhta 10.10.-4.11.2007 VUONNA 2007 Espoon Kuvataiteilijat ry:n toimipisteiden määrä

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Auroran päivän tapahtuma lauantaina 10.3.2012 klo 12-14

Auroran päivän tapahtuma lauantaina 10.3.2012 klo 12-14 Auroran päivän tapahtuma lauantaina 10.3.2012 klo 12-14 Käsiohjelma 1 2 Maksettu ilmoitus Auroran päivän tempauksen osanottajille Koivupirtin palvelukodin yhteisö on paljon asukkaitaan ja henkilökuntaansa

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Kauden kansainvälinen teema Kauden kansainvälinen teema oli Kuuntele sydäntäsi auttaaksesi muita RI presidenttinä toimi Kalyan Banerjee. Kokemäen rotaryklubilla oli

Lisätiedot

Tästä se alkoi vuonna 2001 Ensimmäiseksi ilmoitus lehteen. Kokoukseen osallistui 33 musiikinystävää.

Tästä se alkoi vuonna 2001 Ensimmäiseksi ilmoitus lehteen. Kokoukseen osallistui 33 musiikinystävää. 10 vuotta Tästä se alkoi vuonna 2001 Ensimmäiseksi ilmoitus lehteen Kokoukseen osallistui 33 musiikinystävää. Puheenjohtaja Ensimmäisen vuoden (2001) johtokunta: Mauri Meick Sepponen Varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Jari Vesterinen & työryhmä Hamk, Muotoilun ko, lasi- ja keramiikka

Jari Vesterinen & työryhmä Hamk, Muotoilun ko, lasi- ja keramiikka 1 (13) Jari Vesterinen & työryhmä Hamk, Muotoilun ko, lasi- ja keramiikka Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö Visamäentie 35 A, 1. krs 13100 HÄMEENLINNA Raportti apurahan käytöstä

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 Asia Hakijat lasilintujen tekijänoikeussuoja T, F Ab Annettu 19.8.2015 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistetut lasilinnut ilmensivät tekijänsä luovia valintoja muun

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

SM-keskimatka R2 2012 ORGANISAATIOKAAVIO. SM-2012 organisaatio. Sivu 1. Yleisvastuu = kilpailun johtoryhmä. Työryhmät, joilla on sektorivastuu

SM-keskimatka R2 2012 ORGANISAATIOKAAVIO. SM-2012 organisaatio. Sivu 1. Yleisvastuu = kilpailun johtoryhmä. Työryhmät, joilla on sektorivastuu SM-keskimatka R2 2012 SM-2012 organisaatio ORGANISAATIOKAAVIO Yleisvastuu = kilpailun johtoryhmä Kilpailunjohtaja Varajohtaja Pääsihteeri pääratamestari Tulospalvelupäällikkö Kenttäpäällikkö Tiedottaja/Markkinointi

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön

Lisätiedot

Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009

Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009 Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009 Naiset Miehet 60 1. Mirja Huotilainen 146 1. Kyösti Härkönen 238 2. Marketta Mustonen 96 2. Ari Myller 207 3. Varpu Korhonen 26 3. Esko Huhtaniemi 189 4. Tuija

Lisätiedot

Paula Mikkilä. Koulutukset ja kuvataiteelliset kurssit. kuvataiteilija. Pokalankatu 11 A 2 33560 Tampere 040 542 36 55. www.paulamikkila.

Paula Mikkilä. Koulutukset ja kuvataiteelliset kurssit. kuvataiteilija. Pokalankatu 11 A 2 33560 Tampere 040 542 36 55. www.paulamikkila. Paula Mikkilä kuvataiteilija Pokalankatu 11 A 2 33560 Tampere 040 542 36 55 www.paulamikkila.fi paulak.mikkila@gmail.com syntynyt Karviassa 1954 Koulutukset ja kuvataiteelliset kurssit 2015 Taidevalun

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 Yhdistys on saavuttanut tunnustetun aseman Ylläksen alueen vaikuttajana. Yhdistyksen jäsenmäärä on noussut tasaisesti ja on nyt 226. 1. Jäsentapaamiset

Lisätiedot

Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014

Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014 Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014 Yhteiskunnallisia lähtökohtia Yhteiskunta on määrännyt itselleen enemmän yksityiskohtaisesti säädeltyjä

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke (2014-2017) Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n hallinnoima Rayn rahoittama hanke, joka on mukana

Lisätiedot

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 klo 13.00 Osallistujat: Hannu Lakka, Mäntyharjun kunta Kyllikki Komulainen,

Lisätiedot

KATUTAIDE KERAMIIKKA

KATUTAIDE KERAMIIKKA TYÖPAJAT 2012-2013 Sinulla on edessäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE Työpajassa

Lisätiedot

Parolan nuorisotalo (vintti) Parolantie 53, 13720 Parola ma-pe klo 12 18 la klo 10 14 Juhannusaattona ja -päivänä suljettu.

Parolan nuorisotalo (vintti) Parolantie 53, 13720 Parola ma-pe klo 12 18 la klo 10 14 Juhannusaattona ja -päivänä suljettu. TUULETUS TAMMELASTA 4.-26.6.2015 Parolan nuorisotalo (vintti) Parolantie 53, 13720 Parola ma-pe klo 12 18 la klo 10 14 Juhannusaattona ja -päivänä suljettu. Teosluettelo Eero Leppänen 1. Joen tarinaa,öljy,

Lisätiedot

HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015

HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 OAJ PIRKKALAN PAIKALLIYHDISTYS ry HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015 Aika: Perjantai 6.3. lauantai 7.3. 2015 Paikka: Villa Merja s Garden Osallistujat: jäsen varajäsen toimihenkilö Almi Susanna Kanto

Lisätiedot