Tiinan vuosi. sivut Seurakuntien yhdistäminen ei innosta kirkkoherroja sivut 4 5. Sinikka Svärd tekee lauluja rakkaudesta sivu 6

Transkriptio

1 Myyrmäen kirkko on 25-vuotias, sivu Seurakuntien yhdistäminen ei innosta kirkkoherroja sivut 4 5 Sinikka Svärd tekee lauluja rakkaudesta sivu 6 Äidin ja aikuisen tyttären yhteinen vesijumppa sivu 7 Sirpa Päivinen Tiinan vuosi sivut 9 11

2 Vain yksi päivä? Perjantaina vietetään kansainvälistä Älä osta mitään -päivää. Suomessa päivän järjestää Luonto-Liitto. Vantaalla päivää voi viettää esimerkiksi menemällä ilmaiseksi Vantaan kaupunginmuseoon, joka on päivän kulttuuriyhteistyökumppani. Tarkoituksena on haastaa ihmisiä pohtimaan kulutustottumuksiaan. Tarvitsemmeko kaikkea, mitä mainokset houkuttelevat ostamaan? Mitä seurauksia turhista ostoksista on ympäristölle? Voisimmeko kauppapäivän sijasta tehdä jotakin muuta perheen tai ystävien kanssa? Tehdä tietoisesti toisenlaisen valinnan yhtenä päivänä vuodessa. Mutta miksi vain yhtenä päivänä? Miksei jokaisena sunnuntaina? Samat tahot, jotka osallistuvat innokkaasti yhteen kulutuskriittiseen päivään, olivat pari viikkoa sitten mukana hyvin toisenlaisessa valinnassa. Älä osta mitään -päivän yhteistyökumppaneiden joukossa ovat Helsingin ja Vaasan vihreiden nuorisojärjestöt. Näiden järjestöjen kantaa en tiedä, mutta kauppojen sunnuntaiaukiolon puolesta äänesti eduskunnassa kuusi vihreää kansanedustajaa ja poissa äänestyksestä oli viisi. Ainoastaan kolme ympäristöpuolueena itseään pitävän puolueen kansanedustajaa äänesti vastaan. Sunnuntaiaukiolojen vapauttamisen puolesta äänestäneet vihreiden kansanedustajat ovat toisaalta linjassa puolueensa kannattajien kanssa. Päivittäistavarakauppojen yhdistyksen TSN-gallupilla teettämän kyselyn mukaan vihreiden kannattajat ovat kokoomuksen äänestäjien kanssa innokkaimpia sunnuntaiaukiolon käyttäjiä. Kokoomuksen ymmärrän, mutta missä on vihreiden logiikka? Oma mukavuus on näköjään myös vihreille tärkeämpää kuin ympäristö ja kuluttamisen vapaus arvoista suurin. Vai pettikö ympäristöpuolue arvonsa? Entä miten aktiivisesti muu ympäristöliike oli liikkeellä nyt, kun olisi voinut vaikuttaa toisenlaisen valinnan puolesta? Aika hiljaista oli sillä rintamalla. Katsoin jokin aika sitten televisiosta väittelyä, jossa todettiin, että lopullisen päätöksen kauppojen aukioloista tekevät kuluttajat. Tässä olisi ympäristöliikkeellä uusi mahdollisuus. Mitä jos yhden päivän sijasta pyrittäisiin vaikuttamaan siihen, että vuodessa olisi kymmeniä itse valittuja shoppailuvapaita sunnuntaipäiviä? Se olisi ekoteko ja vaihtoehto 24/7 yhteiskunnalle. 2 Pauli Juusela päätoimittaja Tikkurilan iltapäiväkerholaiset Laura Koponen ja Juha Manner saivat erityisluvan kurkata virtuaalisen joulukalenterin luukkuihin. Lastenkirkko.fi avaa joulukalenterin Esi- ja alakouluikäiselle tarkoitettu Lastenkirkko.fi avaa virtuaalisen joulukalenterin. Joulukalenteri tulee Lastenkirkkoon 1. joulukuuta, ja sinne tulee jotakin muutakin uutta. Joulunurkka jää sinne pysyvästi, Vantaan seurakuntien verkkotoimittaja Antero Harju kertoo. Yleensä joulukalenterin luukkuja ei saa aukoa ennen aikojaan, mutta Tikkurilan seurakunnan iltapäiväkerholaiset Laura Koponen ja Juha Manner saivat erityisluvalla kokeilla virtuaalisen joulukalenterin toimivuutta. Viertolan koulussa ensimmäistä luokkaa käyvä 7-vuotias Laura ja toista luokkaa käyvä 8-vuotias Juha eivät olleet aikaisemmin käyneet Lastenkirkko.fi-sivustolla, mutta löysivät joulukalenterin nopeasti ja hoksasivat välittömästi luukuista avautuneiden pelien idean. Luukuista löytyi muun muassa väritystehtäviä, muistipeli, numerotehtäviä ja palapelejä, joista etenkin Laura innostui. Vaikeusta- Betanian kauppatalo täyttää 20 vuotta. Tikkurilan keskustassa sijaitseva Betanian kauppatalo juhlii 20-vuotista olemassaoloaan Betania on Vantaan seurakuntien ja Sammon omistama liikerakennus, jossa toimii tällä hetkellä toistakymmentä liikeyritystä. Niistä kiinalainen ravintola ja hautaustoimisto ovat olleet vuokralla rakennuksessa sen valmistumisesta asti. Lisäksi rakennuksessa on seurakuntien omia toimintoja ja kaupunkilaisten yhteisenä olohuoneena palveleva Olotila. Pinta-alaa huoneistoissa on yhteensä 6256 neliötä. Mikke Pöyhönen soista hän valitsi tietysti sen haastavimman. Ei tää ollut yhtään vaikeaa, Laura kommentoi. Aasin kanssa labyrintissa Muita haastavammaksi peliksi osoittautui sokkelotehtävä, jossa piti johdattaa aasi labyrintista ulos. Aasi-parka tuntui koko ajan päätyvän vain umpikujiin ja aikakin oli loppua kesken. Aaseilla ei ole kovin hyvä suuntavaisto, ei mikään ihme jos ne eksyy, Juha tiesi kertoa. Lapset antoivat myös joitakin parannusehdotuksia peleihin. Lauran mielestä porkkananpyydystyspelin aasi oli liian hidas, Juhaa harmitti kun kuusenkoristelutehtävässä koristeita ei voinutkaan panna lahjapakettiin tai takkaan, vaan ainoastaan kuuseen. Kirkon mediasäätiön ensimmäisen lasten- ja nuorten elokuvien Katso minuun -palkinnon on saanut ohjaaja Dome Karukoski elokuvasta Kielletty hedelmä. Palkinto jaettiin Oulun kansainvälisillä lasten- ja nuortenelokuvien festivaaleilla Palkinnon saajan valitsi vantaalainen dokumenttiohjaaja Jean Bitar. Teologian tohtori Björn Vikström vihitään piispaksi Porvoon tuomiokirkossa ensimmäisenä adventtina Hän on Porvoon hiippakunnan seitsemäs piispa. Helsingin hiippakunnan piispanvaalien ehdokasasettelu alkaa Vaalit pidetään Vaalissa voivat äänestää hiippakunnan papit, lehtorit ja maallikkovalitsijat. Äänivaltaisia on yhteensä noin Nykyinen piispa Eero Huovinen jää eläkkeelle syyskuussa Jouluradiokanavalta tulee jo musiikkia. Vantaalla taajuudella 102,4 Mhz soivat Toivontuottajien nettiradiot. Radio Toivo huolehtii päiväsoitosta, iltapäivisin vuoron saa mustan gospelin, funkin ja soulin erikoiskanava radio Higher Ground. Yöllä soi hengelliseen klassiseen musiikkiin erikoistunut Jouluradio kuuluu kanavalta 102,4 Mhz. Paavo Virtasesta maalattiin taulu. Radio Lux. Jouluradio aloittaa adventtina Hoosiannalla. Maanantaina tulee kuluneeksi 70 vuotta talvisodan alkamisesta. Vantaan veteraani- ja reserviläisjärjestöjen yhteistyötoimikunta VETRES järjestää veteraaniaukiolla muistohartauden ja seppeleenlaskutilaisuuden kello 9 alkaen. Hartauden toimittaa sotilasdiakoni Petri Minkkinen. Kivasti kolmiulotteista Lopuksi Laura ja Juha kävivät tutustumassa vielä varsinaiseen Lastenkirkkoon eli kirkkoon, jossa voi liikkua omalla virtuaalihahmollaan. Ehkä hieman yllättäen lapset innostuivat kirkosta jopa enemmän kuin joulukalenterista, sillä kirkostakin löytyy monenlaista puuhaa. Erityisen hauskaa oli se, että Juhan ja Lauran virtuaalihahmot voivat ajaa toisiaan takaa kirkossa. Kirkon yleisilmekin saa kehut. Tämä on kivasti kolmiulotteinen, Juha kommentoi. On loppuarvioinnin aika. Joulukalenterin sokkelopeli ja aasipeli ovat suosikkeja, myös virtuaalikirkko saa lapsilta kiitosta. Muistipeli oli vähän tylsä. Sitten lapset vielä arvioivat virtuaalisen joulukalenterin tarpeellisuutta. Mä tykkään suklaakalenterista enemmän, Laura sanoo. Mut suklaa menee pois, kun sen syö, Juha pohtii. Hanna Antila Luottamushenkilönä Vantaan seurakunnissa useamman kauden toiminut Eelis Tuisku on kuollut. Hän oli kuollessaan 50-vuotias. Tuisku on ollut jäsenenä Hakunilan seurakuntaneuvostossa, yhteisessä kirkkoneuvostossa, yhteisessä kirkkovaltuustossa ja kiinteistöasiain johtokunnassa. Hän toimi luottamushenkilönä vuoteen 2006 asti. Vantaalla seurakuntapappina, diakoniajohtajana ja seurakuntayhtymän johtajana noin 40 vuotta työtä tehnyt Paavo Virtanen juhli eläkkeelle jäämistään Korson kirkossa sunnuntaina Virtaselle luovutettiin juhlassa Vantaan kaupungin myöntämä Vantaa-mitali. Tilaisuuden lopussa paljastettiin taitelija Eeva Rihun Virtasesta maalaama muotokuva. U u t i s i a m y ö s w w w. v a n t a a n l a u r i. f i Mikke Pöyhönen Markku Mattila

3 Mikke Pöyhönen Jari Jolkkonen dosentti, piispainkokouksen sihteeri Uskon kokemus Maailmalla leviää kokemusta ja armolahjoja korostava karismaattinen kristillisyys, jossa saarnataan evankeliumia tunteen palolla niin, että kyyneleet vuotavat ja kädet heiluvat. Mikä uskon kokemuksessa kiehtoo muita ja arveluttaa meitä? Keskivertosuomalaisina arvostamme vähäeleistä uskonnollisuutta. Usko Jumalaan antaa voimaa arkeen ja merkitystä elämään, mutta sillä elämöiminen on vierasta. Odottava usko sopii paremmin kuin omistava. Jos on ihan pakko olla humalassa, niin mieluummin viinasta kuin uskosta. Karu maa, karu usko. Mutta voi myös kysyä, onko odottavasta uskosta lyhyt matka heikkoon sitoutumiseen, jopa uskonnolliseen välinpitämättömyyteen? Miten usko voi vahvistua tai säilyä, jos sitä ei harjoiteta? Mistä heikko usko saa voimaa, ellei se saa näkyä ja tuntua? Turvallisuusasiantuntija Timo Varpula työskenteli aikaisemmin poliisina. Taustasta on ollut hyötyä nykyisessä työssä. Vantaalaisten turvamies Koulujen turvallisuus on Timo Varpulalle aivan muuta kuin valvontakameroita ja metallinpaljastimia. Timo Varpula työskentelee Vantaan kaupungin turvallisuusasiantuntijana. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa kaupungin eri yksiköiden turvallisuuden kartoittamista, kouluttamista ja toimintaohjeiden laadintaa ongelmatilanteiden varalle. Äskettäin hän opasti opettajia toimimaan kuristamistilanteissa, sillä joillakin oppilailla on tapana kuristaa toisiaan joskus ihan leikilläänkin ja tapaturmia on sattunut. Varpulan työn pääpaino on koulujen turvallisuudessa. Hänelle soitetaan silloin, kun joukko oppilaita aiheuttaa jatkuvasti ongelmia tai raivostunut oppilas on käynyt opettajaan kiinni. Virka on Suomessa ainutlaatuinen. Syksyllä 2007 lähetin paperit kaupungille, että teiltä puuttuu tällainen turvallisuusalan yleistyömyyrä. Sitten tuli tapaus Jokela, joka vauhditti asioita. Tehtäväni vakinaistettiin tänä vuonna. Aiemmin Timo Varpula työskenteli poliisina ja teki jo silloin paljon yhteistyötä koulujen kanssa. Taustastani on ollut hyötyä. Tunnen poliisin, lastensuojelun ja koulujen asiat ja osaan toimia nopeasti. Sen voin myös sanoa, että hirmu harva asia enää yllättää. Pelon ja vaaran kanssa tekemisissä oleminen on tuttua. Yhteentörmäyksiä rajojen kanssa Koulu on kuin yhteiskunta pienoiskoossa, ja siellä tapahtuu samoja asioita kuin muuallakin. On uhkaavia tilanteita, häiriköintiä ja väkivaltaa, mutta enimmäkseen ihan tavallista arkea ja hyvinvoivia lapsia. Ongelmien taustalla on usein päihteitä, pahoinvointia ja rajattomuutta. Ongelmia syntyy, kun rajoihin ja kieltoihin tottumaton lapsi törmää siihen, että pitäisi elää tiettyjen sääntöjen mukaan. Kotiolot ja vanhempi lapsi-suhde ei ratkaise kaikkea, mutta on eduksi, jos ne ovat kunnossa. Vanhempien pitäisi uskaltaa olla vanhempia ja kiinnostua lapsen elämästä. Jokainen äiti ja isä voisi vaikka miettiä, milloin on viimeksi käynyt lapsen huoneessa ja keitä lapsen kaverit ovat, Varpula kehottaa. Kun käyn puhumassa vanhemmille, sanon usein, että kun menette kotiin, kätelkää lastanne ja sanokaa, että mä olen sun vanhempasi, kuka sä oikein oletkaan?. Apua kannattaa pyytää ajoissa Timo Varpulan työssä näkyy, että vanhemmat yrittävät vierittää kasvatustyötä yhä enemmän kouluille. Niinpä opettajia kouluttaessaan Varpula kohtaa ihmisiä, joilla ovat vähissä niin voimat kuin keinotkin. Opettajankoulutus ei ole antanut eväitä väkivaltatilanteisiin, eikä opettaja ole useinkaan tullut ajatelleeksi esimerkiksi sitä, millaisia viestejä hän antaa kehonkielellään. Varpula opastaa näissä asioissa, mutta tärkeämpää olisi, että lasten ja nuorten kanssa töitä tekevät ja vanhemmat saataisiin yhteistyöhön ja opettajat uskaltaisivat pyytää ajoissa apua. Asioihin voi kuitenkin aina vaikuttaa. Esimerkiksi kiusaamiseen pääsee hyvin kiinni opetusjärjestelyillä. Usein asiat helpottuvat jo sillä, että niihin puuttuu joku ulkopuolinen. Opettajalle nuori saattaa vain haistatella, mutta kun koululla käy poliisi, oppilas tajuaa, että asiaan suhtaudutaan vakavasti. Joskus järeältä kuulostava tapa puuttua asiaan voi olla helpoin. Ilmapiiri ratkaisee paljon Varsinkin niin sanotun kalapuikkokohun jälkeen Vantaa, koulut ja ongelmat on ollut yhdistelmä, joka kiinnostaa mediaa. Kouluissa tapahtuvat jutut ovat hankalia. Niitä ei voi oikein selitellä tai kertoa, mitä kaikkea tapahtumiin liittyy, koska ne menevät yksityisyyden suojan piiriin. Mieluummin otetaan lunta tupaan, Varpula toteaa. Uutisoinnin varjopuolena on sen vaikutus ilmapiiriin. Siksi Varpula tekee yhteistyötä kaupungin tiedotuksen kanssa ja kannattaa tiukkaa linjaa. Mistä tahansa saa pelottavan tietyllä tavalla uutisoimalla. Jos jokainen tappelu uutisoidaan, pelko leviää nopeasti. Tietysti silloin, kun tapahtuu jotakin oikeasti merkityksellistä, meillä on tarvekin tiedottaa. Turvallisuuden lisääminen kouluissa tarkoittaa Timo Varpulalle jotakin aivan muuta kuin valvontakameroita ja metallinpaljastimia. Kyse on ennen kaikkea varautumisesta, asenteista ja välittämisestä. Koulu on yhä turvallinen paikka. Tiedän sen, kun omatkin tenavat käyvät koulua Vantaalla. Ja sitä turvallisuuttahan tässä ollaan koko ajan rakentamassa. Hanna Antila T i m o V a r p u l a o p a s t i o p e t t a j i a t o i m i m a a n k u r i s t a m i s t i l a n t e i s s a t i Ollessaan kardinaali nykyinen paavi Benedictus korosti yksilön kokemuksen ja kirkon opin täydentävää vastavuoroisuutta. Yksilön kokemus antaa uskolle voimaa: se innostaa sitoutumaan ja tekee uskon merkitykselliseksi. Kirkon oppi taas antaa uskolle yhteisen kohteen, sisällön ja suunnan. Noin hyvän ajatuksen on pakko olla lainaa luterilaisilta. Martti Luther tunnetaan oppineena yliopistoteologina, joka etsi kaikkia kristittyjä yhdistäviä vakaumuksia. Mutta monia puhuttelevat myös hänen alastomat kuvauksensa omista uskonkamppailuistaan ja ahdistuksistaan. Teologiksi ei tulla vain lukemalla ja spekuloimalla, vaan elämällä, jopa kuolemalla ja joutumalla kadotetuksi lukua on tapana kuvata oppia korostavaksi puhdasoppisuuden ajaksi, jonka sitten korvasi 1700-luvulla kokemusta korostava pietismi. Mutta eihän kyse ollut vastakohdista, vaan painotuksista. Teräksenkovat puhdasoppisuuden dogmaatikot osasivat kirjoittaa myös sydämiä särkevää hartauskirjallisuutta ja virsirunoja. Ja monet elävää uskonkokemusta korostavat pietistit opettivat, että ilmoituksen lähde on Jumalan pyhä sana, ei yksilön häilyvä tunneelämä. Meikäläisissä herätysliikkeissä käytetään joskus vertausta, jonka mukaan kirkon oppi on veturi ja yksilön uskonkokemus vaunu. Veturi ja vaunu kuuluvat yhteen. Mutta vaunun kuuluu seurata veturia, ei toisinpäin. Myös luterilainen hengellisyys tuntee ajatuksen, että Jumalan sana ja ihmisen kokemus ruokkivat toisiaan ja saavat toisistaan voimaa. 3

4 Yhden Joukon Perheyritys konsertoi Tikkurilan kirkossa torstaina Tuntuiko laulujen perhe-elämä tutulta? Myös isoja seurakuntia yhdistetään Raija Tervala, 51 Mistä tiesit tulla konserttiin? Kuudennella luokalla oleva poikani toi kotiin lapun, jossa kerrottiin konsertista vanhemmille. Miksei se voinut olla myös koululaisille? Tunnen Jouko Mäki-Lohiluoman lauluja ja Yhden Joukon Yhtyeen ennestään, mutta en ole ennen onnistunut pääsemään konserttiin. Millaista konsertissa oli? Konsertissa kuultiin monia uusia lauluja. Jouko Mäki-Lohiluoman tytär Vilma Lankinen tulkitsi koskettavasti esimerkiksi avioerolapsen ajatuksia uudesta isästään ja sen, miten vanhemmat loputtomat kyselyt voivat kyllästyttää lasta. Vanhoista lauluista Hienoin mies jonka tunnen kolahtaa minuun aina. Pisteillä 1 5, paljonko annat konsertille? Annan 5 pistettä upealle illalle. Oli sääli, että väkeä oli vähän ettei vaikka ohikulkijoita saatu kirkkoon ja ettei toisen saman koulun oppilaan kotona tiedetty konsertista mitään. 25 % Marja Mattila, 62 Mistä tiesit tulla konserttiin? Huomasin konsertin Vantaan Laurista ja kirkolla jaetusta monisteesta, jossa kerrottiin lasten oi keuksien 20-vuotisjuhlaviikon tapahtumista. Pidän musiikista ja tunkeuduin mukaan vähän arkaillen, kun en kuulunut kohderyhmään eli luokkalaisten vanhempiin. Millaista konsertissa oli? Yhdessä laulussa kysyttiin Onko pakko lähtee mökille? Mieleeni tuli, miten mummolaan lähdöt olivat joskus omien lasten kanssa taistelujen tulos. Mielenkiintoinen oli myös lapsen veto, kun hän kysyi huolehtivalta aikuiselta, eikö tämä usko, että Jumala huolehtii. Pisteillä 1 5, paljonko annat konsertille? Annan 5 pistettä. Radiosta tutun laulajan ja -soittajan ja hänen tyttärensä Vilma Lankisen konsertti ylitti odotukset. Marga Härmälä, 81, kasvoi aikuiseksi ja 1940-lukujen Saksassa. Lyypekkiläis-saksalainen Synnyin Saksassa, Lyypekissä. Lapsuuteni oli onnellinen. Perheeseeni kuului äiti, isä ja kaksi veljeä. He ovat kaikki jo kuolleet. Olin 10-vuotias, kun sota alkoi. Vuonna 1942 Lyypekin vanhan kaupungin pommituksissa tuhoutui viisi kirkontornia yhden yön aikana. Muistan, millainen näky se oli. 4 Miten musiikki voi yhdistää vanhempia ja lapsia? Kerro kokemuksistasi osoitteessa www. vantaanlauri.fi/pisteita. 75 % Vantaalainen Sain kotiapulaisen paikan Tukholmasta vuonna Toisessa palveluspaikassa tapasin mieheni. Perhe asui talossa, joka kuului kartanolle, jossa mieheni oli tilanhoitajana. Leivoin kookoskakkuja. Hän haistoi niiden tuoksun. Siitä se lähti. En koe olevani ruotsalainen, vaikka elämäni tärkeimmät asiat tapahtuivat Ruotsissa. Menimme kihloihin ja naimisiin, ja kaksi poikaamme syntyivät. Jouko Mäki-Lohiluoma, 49 Mitä halusit sanoa koululaisten vanhemmille? En mitään sen kummempaa kuin mitä omat lapseni ovat opettaneet minulle. He eivät aina halua lähteä mökille tai harrastuksiin, vaan olla vaan. He sanovat, että älä kysele, kun ajattelevat, ettei aikuisen tarvitse tietää kaikkea. Haluan tuoda laulujen kautta esiin tuttuja tilanteita ja kokemuksia ja rakentaa siten siltoja ihmisten välille. Yksinäisyys helpottuu, kun yksinäinen ihminen kuuntelee yksin, miten Reijo Kallio laulaa radiossa yksinäisyydestä. Voiko lauluilla muuttaa maailmaa? Uskon yhä, että Blowing in the Wind lopetti Vietnamin sodan. Maailma voi muuttua ihmisten välille syntyvien siltojen kautta. Pisteillä 1 5, paljonko annat konsertille? Annan 5 pistettä turvallisuudelle. Koskaan ei ole rettelöitä, kun 1980-luvulla saamani turvamies on paikalla. Ulla-Maija Vilmi Vuonna 1956 muutimme Suomeen. Ensin Espooseen ja sieltä Vantaalle Västerkullan kartanolle, jossa mieheni työskenteli eläkeikään saakka. Itse ehdin työskennellä muun muassa Säästöpankissa ja koulun kanslistina. Nyt asumme Tikkurilassa kerrostaloasunnossa, jossa olen alkanut kirjoittaa omaa historiaani lapsille ja lapsenlapsille. Saara Vuorjoki Markku Mattila Tampereella esitetään seurakuntien karsimista, Oulussa yhden seurakunnan mallia. Kuntaliitokset, seurakuntien talouden heikkeneminen ja toimintaan kohdistuvat haasteet ovat johtaneet siihen, että kirkossa on käynnissä melkoinen rakennemuutos. Kymmenen vuotta sitten seurakuntia oli Suomessa 587, nyt niitä on enää 466. Rakennemuutos koskee myös suurten kaupunkien seurakuntia. Helsingin seurakuntien lukumäärää on jo vähennetty. Jyväskylässä kaupunki- ja maaseurakunta sekä Korpilahden seurakunta yhdistyivät yhdeksi Jyväskylän seurakunnaksi, jossa on yli jäsentä ja aivan uudentyyppinen hallintomalli. vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, Vantaa tekstiviestit Kaikessa rauhassa Matti Lehtonen avasi keskustelun seurakuntien yhdistämisistä (VL ). Myös pääkirjoituksessa toivotaan kannanottoja asiaan. Minäkin osallistun pohdintaan jo nyt, koska itse asiassa kysymystä on käsitelty jo pitkään niin sanotun Perälän mietinnön pohjalta. Näissä keskusteluissa tulokseksi tuli, että nyt on aika pyrkiä nykyisellä seurakuntarakenteella vahvistamaan yhteistyötä, jotta toimisimme yhä enemmän kuin yksi seurakunta. Lisäksi kirjattiin pyrkimys siirtää seurakuntien työntekijät yhtymän työntekijöiksi. Tällöinkin heidän työpisteensä säilyisivät paikallisseurakunnissa, jotka edelleen osallistuisivat myös työntekijöittensä valintoihin. Tällä ajateltiin päästävän tilanteeseen, jossa siirtyminen ja siirtäminen toisen seurakunnan tai yhtymän palvelukseen olisi helpompaa, jos esimerkiksi seurakuntien jäsenmäärissä, jäsenten ikärakenteissa tai seurakunnan kantokyvyssä tapahtuisi merkittäviä muutoksia. Näin ei työntekijää tarvitsisi irtisanoa. Lisäksi keskusteluissa sovittiin, että otetaan tarkasteltavaksi pienehköt, perustellut aluesiirrot seurakuntien välillä. Vantaalla Hakunilassa kirkkoherra vaihtuu ensi vuonna, todennäköisesti Korsossa ja Vantaankoskellakin parin vuoden sisällä. Kuitenkaan kirkkoherran Tampereella ja Oulussa keskustellaan seurakuntien määrän vähentämisestä. Tampereella karsitaan lukumäärää Akuutein tilanne yhdistymiskeskustelussa on Tampereella. Siellä yhteinen kirkkoneuvosto päätti esittää neljän suomenkielisen ja yhden ruotsinkielisen seurakunnan mallia. Nykyisin seurakuntia on 11. Vahvaa kannatusta on täällä saanut myös yksi seurakunta. Se ei kuitenkaan edennyt lopulliseen äänestykseen, koska meillä on myös ruotsinkielinen seurakunta ja se puolestaan edellyttää kirkkoneuvoston mukaan seurakuntayhtymää. Meillä on yli suomenkielistä ja 900 ruotsinkielistä seurakuntalaista. Myös enemmän kuin viisi seurakuntaa on ollut esillä, mutta se ei kirkkoneuvostossa saanut kannatusta, selvittää Tampereen seurakuntien viestintäpäällikkö Marja Rautanen. Rautasen mukaan nykyisistä seurakunnista kaksi ei kannata vaihtuminen ei saisi olla keskeinen peruste yhdistää seurakuntia. Helsingin ja Vantaan yhdistymisselvitykset ovat käynnissä ja tuloksia saataneen reilun vuoden kuluttua. Helsinkiin verrattuna Vantaan seurakunnat ovat nykyisellään suurehkoja. Ennen kaupunkien ratkaisua ei seurakuntien yhdistämisiin kannata ryhtyä. Kirkolliskokoukseen tullee ensi keväänä aloite, että seurakunnat voisivat järjestäytyä alueseurakuntamallin mukaisesti. Tällöin myös koko Vantaan suomenkielinen seurakuntatyö voitaisiin rakentaa yhdeksi seurakunnaksi, jossa olisi useita alueseurakuntia. Esimerkiksi Vantaankosken seurakunnasta voisi muodostaa Myymäen ja Kivistön alueseurakunnat. Näin alueidentiteettiä voitaisiin vahvistaa ja samalla todella toimia kuin yksi seurakunta koko Vantaalla. Itse olen ollut kovin kiinnostunut tästä mallista. Tämänhetkinen käsitykseni on, että päätös suurista rakenteellisista seurakuntien muutoksista on mahdollista tehdä aikaisintaan seuraavan vaalikauden aikana vuoteen 2015 mennessä. Sitä ennen moni asia selkiytyy ja yhteistyön kehittyminen toivon mukaan mahdollistaa syntyvät ratkaisut. Jatkukoon siis keskustelu kaikessa rauhassa. Kari Pekka Kinnunen Korson kirkkoherra, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja

5 Köyliö Eura Säkylä Vireillä olevat kuntaliitokset tai -selvitykset sekä seurakuntien omat selvitykset (tilanne ) Kiiminki Muhos Haukipudas Yli-Ii Oulu Oulunsalo Maalahti Korsnäs Tampere Noormarkku Pori Uusikaupunki Rusko Taivassalo Raisio Lohja Karjalohja Inkoo Siuntio Kirkkonummi seurakuntien määrän vähentämistä, vaan haluaisi sen sijaan mahdollisimman itsenäisiä seurakuntia. Yhden seurakunnan mallin kannattajat perustelevat näkemyksiään hallinnon kevenemisellä, työvoiman käytön joustavuudella ja työn laadun parantamisella. Luottamushenkilöiden määrä pienenisi niin paljon, että se ei ehkä houkuta heitä, Rautanen arvioi. Kalajoki Himanka Helsinki Vantaa Kajaani Sotkamo Puolanka Vaala Suomussalmi Kuhmo Paltamo Hyrynsalmi Ristijärvi Hamina Virolahti Ruotsinpyhtää Liljendal Loviisa Pernaja Oulussa esillä yksi seurakunta Runsaan jäsenen Oulun seurakuntayhtymässä on tällä hetkellä neljä seurakuntaa. Siellä on tehty seurakuntarakenneselvitys, jota ohjannut työryhmä päätyi äänin 5 4 esittämään yhden seurakunnan mallia. Yhteinen kirkkoneuvosto on pyytänyt seurakuntaneuvostoilta lausunnot mennessä. Jotta päästäisiin eteenpäin, tarvitaan Karttula Kuopio Iitti Artjärvi Kotka Pyhtää Sonkajärvi Kiuruvesi Iisalmi Keitele Lapinlahti Varpaisjärvi Pielavesi Tuusniemi Juankoski Kaavi Riistavesi (Kuopio) Vehmersalmi (Kuopio) Lahti Hollola Artjärvi Heinola Padasjoki Hartola Hämeenkoski Kuhmoinen Kärkölä Nastola Kuntien rakennemuutos koskettaa myös seurakuntia. Lisäksi monessa seurakunnassa pohditaan yhdistymistä taloudellisista tai toiminnallisista syistä. Evl.fi/seurakuntaliitokset jonkin seurakunnan tai Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin aloite seurakuntarajojen muuttamisesta, kertoo Oulun seurakuntien viestintäjohtaja Sakari Korpi. Kirkon hallinnossa päätyminen seurakuntayhtymästä yhteen seurakuntaan ei ole yksinkertaista. Siihen vaaditaan piispan johtaman tuomiokapitulin myönteinen kanta ja kirkkohallituksen päätös. Ohjausryhmä perustelee yhtä oululaista seurakuntaa tulevaisuuden haasteilla: väki vähenee ja talous kiristyy. Yksi seurakunta olisi hallinnollisesti selkeä. Rajojen poisto mahdollistaisi työvoiman monipuolisen käytön eri puolilla Oulua. Vähemmistöön jääneet uskovat, että hyviin tuloksiin päästään myös seurakuntayhtymää kehittämällä. Lisäksi vaaleilla valittavat omat kirkkoherrat ovat lähempänä seurakuntalaisia kuin yhden ison seurakunnan kirkkoherra. Selvittelijät, teologian tohtori Juha Kauppinen ja maakuntaneuvos Pentti Lampinen, suosittelevat yhtä seurakuntaa nyt, kun taloustilanne vielä on hyvä eikä paniikkiratkaisua tarvitse tehdä. Työntekijöiden enemmistö suhtautuu yhteen seurakuntaan kriittisesti. Toisaalta työntekijöille tehdyssä kyselyssä haluttiin lisätä koko kaupungin kattavia toimintoja ja ilmaistiin valmius liikkua yli seurakuntarajojen. Kyselyssä myös kritisoitiin yhtymähallinnon moniportaisuutta, työntekijöiden epätasa-arvoista kohtelua ja sitä, ettei yhteinen toimintastrategia johda riittävään yhdenmukaisuuteen seurakuntatyössä. Jyväskylässä on alueseurakuntia Jyväskylässä kolmesta seurakunnasta muodostettiin vuoden alussa yksi iso Jyväskylän seurakunta. Kyseessä on hallinnollinen kokonaisuus, sillä toiminnallisesti Jyväskylässä on käytössä ainutlaatuinen alueseurakuntamalli. Sen taustana on pitkä perinne aluekirkoista ja piirikappalaisista. Seurakuntien yhdistäminen edustaakin Jyväskylässä jatkuvuutta ja kirkkohallitukseen lähti täältä yksimielinen esitys. Meidän näkökulmastamme kokonaisuus ei hahmotu möhkäleenä keskuksesta emmekä puhu yhden seurakunnan mallista, vaan alueseurakunnista koostuvasta Jyväskylän seurakunnasta, sanoo Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra Jukka Keskitalo. Käytännössä seurakunnallisen toiminnan perustaso on alueseurakunta, jonka työtä johtaa aluekappalainen kirkkovaltuuston valitseman alueneuvoston kanssa. Kirkkovaltuusto, neuvosto ja kirkkoherra johtavat kokonaisuutta, mutta perusseurakuntatyö tapahtuu alueseurakunnissa. Ne eivät ole hallinnollisesti niin itsenäisiä kuin seurakunnat yhtymässä, mutta toiminnallisesti voi olla jopa päinvastoin, ainakin joihinkin yhtymiin verrattuna. Alueneuvostolla on päätösvalta raamibudjetista ja seurakuntaan sijoitettujen virkojen ja toimien täyttämisestä. Mallin etuja ovat Keskitalon mukaan yhteinen strateginen suunnittelu, hallinnon keveys ja resurssien kohdentamisen mahdollisuus. Työntekijöitä ei heitellä sinne tänne, vaan heillä on oma työyhteisönsä. Byrokratiaa on vähemmän ja esimerkiksi tarpeettomista kiinteistöistä kyetään todennäköisesti luopumaan helpommin kuin yhtymässä. En ole ryhtynyt tämän mallin kauppamieheksi, sillä olosuhteet poikkeavat toisistaan eri kaupungeissa. Rohkaisen avoimeen keskusteluun siitä, mitä halutaan ja millä mallilla pystytään paikallisesti parhaiten kohtaamaan tulevat haasteet, kehottaa Keskitalo. Pauli Juusela Nykyinen seurakuntien määrä on hyvä Kun Kirkkohallitus on patistellut seurakuntia yhdistymisiin ja suurempiin hallinnollisiin rakenteisiin, ovat mielessä olleet pienet maaseudun seurakunnat. Minimijäsenmääräksi on esitetty 5000 jäsentä. Kun kirkkoon mahtuu vain yksi totuus kerrallaan, ovat rakenneselvityksiin lähteneet myös suuret seurakuntakokonaisuudet. Nekin, joilla seurakuntayhtymän rakenne takaa jo yhteiset tehokkaat tukipalvelut. Vantaallakin on hoettu yhdistymismantraa, milloin joustavuuteen, milloin säästöihin vedoten. Hakunilan alueella on karvaasti nähty, mitä kaupungin toiminnassa on merkinnyt päätösvallan keskittäminen ja palvelujen purkaminen reuna-alueilta. Palvelurakenne ränsistyy, ja meille on kerrottu, miten seinät ovat erityisen kalliita Hakunilassa ja Länsimäessä. Alueen elämää tunteville lausunnoille ei ole annettu mitään arvoa. Tikkurilassa tiedetään paremmin! Seurakuntien ei missään nimessä pidä lähteä samalle keskittämisen tielle. Kirkon olemukseen kuuluu kasvaa alhaalta päin. Jäsenyys seurakunnassa on itseisarvo. Jäsenten päätösvalta on haluttu taata antamalla kirkon perustehtävien hoito seurakuntien haltuun. Seurakuntaneuvostoille ja kirkkoherralle säädetään kirkkolaissa laaja itsenäinen päätösvalta, myös seurakuntayhtymien sisällä. Kirkon hengellinen perustehtävä toteutuu paikallisseurakunnissa. Tukipalvelut on keskitetty tehokkaasti seurakuntayhtymään osaavien ammattilaisten ja yhteisen demokraattisen päätöksentekojärjestelmän haltuun. Vantaalla on kuusi suomenkielistä seurakuntaa. Ruotsinkielinen seurakunta kattaa koko Vantaan. Hallintoa on helppo pilkata. Oikeampaa olisi puhua päätösvallasta ja johtamisesta. Hallintoa keskittämällä keskitetään päätösvaltaa. Hallintoa keskittämällä luodaan monipolvisia, hierarkkisia johtamisjärjestelmiä, jotka hidastavat ja vaikeuttavat päätöksentekoa. Rakenteet kyllä muuttuvat, kun organisaatio toimii oppivan, avoimen organisaation periaatteilla. Vantaalla on säilynyt hyvä keskusteluilmapiiri. Se takaa, että yhteisen tahtotilan löytyessä ratkaisuja voi syntyä nopeastikin. Näin on tapahtunut muutaman työntekijän siirroissa yksiköstä toiseen. Rakenne ei joustavuutta estä, jos tahtoa löytyy. Ensi vuoden seurakuntavaaleissa olisi toivottavaa että keskittäjät ja hajauttajat asettuisivat omille Taru Ukkola listoilleen, jotta seurakuntalaiset voisivat äänestäessä ottaa kantaa, kuinka kauas itsestään he haluavat päätösvallan siirtää. Reijo Liimatainen Hakunilan kirkkoherra 5

6 Sinikka Svärd on tehnyt tekstejä rakastumisesta ja rakkauden nurjasta puolesta. Sini Pennanen Vahvoja tunteita sanoiksi Sinikka Svärd tarvitsee sanoittajan työssään herkkyyttä, joka toisinaan myös rasittaa häntä. 6 oisi sanoa, että Sinikka Svärd on kirjoittanut aina. Lapsena hän luki paljon ja mietti, osaisikohan hän kirjoittaa kirjan. Pikku Sinikka aloitti tomerasti seikkailukirjojen kirjoittamisen useamman kerran, mutta kärsivällisyys ei riittänyt, ja ne jäivät kesken. Vuosien varrella päiväkirja täyttyi teksteistä ja runoja syntyi pöytälaatikkoon. Minulla oli kaksi unelmaammattia, toinen oli kirjailija ja toinen lankakaupan myyjä, kertoo Svärd ja naurahtaa. Lankakaupan myyjä tuli siitä, kun kävin lapsena äitini kanssa lankakaupassa ja ihailin kaikkia ihanan värisiä lankoja. Näin itseni esittelemässä niitä asiakkaille. Ei tullut Sinikka Svärdistä lankakaupan myyjää, mutta tekstintekijä tuli. Näkemyksistä ja kokemuksista on syntynyt laulujen sanoja ja runokirjoja. Kaikki on mennyt vähän väärinpäin, sanoo Sinkka Svärd elämästään. Jos vertaa siihen, miten yleensä nykynaisen elämä menee. Menin nuorena naimisiin, tein lapset ja opiskelin vasta sen jälkeen itselleni ammatin. Nuorimmaiseni oli puolitoistavuotias, kun aloitin sosiaaliohjaajan opinnot. Nykyään nuorimmainen on 16-vuotias, kaksi vanhinta tytärtä on jo lentänyt omiin pesiinsä ja toiseksi nuorin taitaa olla lähtökuopissa. Matkan varrella on tullut avioero, mutta hankalien vaiheiden ja eroitkujen jälkeen elämä näyttää nyt valoisan puolensa. Sinikka Svärd on onnellinen ja rakastunut. Eivät elämän muutokset ole tapahtuneet tuosta noin vain. Pohdin kauan ja olin ahdistunut, kun tiesin, että elämä, jota olin tottunut elämään, pitäisi lopettaa. Yllättäen vanha ystävyys roihahti rakkaudeksi. Vierelle löytyi ihminen, joka osaa tukea ja ymmärtää vielä sanojen päälle. Kun ikää on kohta viisikymmentä, on hienoa huomata, että elämällä on silti uutta ja ihanaa tarjottavana. Joskus on vain uskallettava tehdä kipeitäkin ratkaisuja, vaikka satuttaa itseään ja muita. Svärdin hyvä olo purkautui kirjaksi, kun vuosi sitten ilmestyi Kerron sinulle rakkaudesta (Minerva). Olin niin kuolettavan rakastunut, että en voinut olla kirjoittamatta! Svärd huudahtaa ja hymyilee. Rakkausrunot ovat saaneet jatkoa, sillä kirjasarjaan ovat tänä vuonna ilmestyneet osat Kerron sinulle ystävyydestä ja Kerron sinulle unelmista. Vuonna 2006 Sinikka Svärd sai Pro Iskelmä tunnustuspalkinnon. Suomessa ei ole monta henkilöä, jotka sanoittavat päätyökseen, naisia ei ilmeisesti ole tällä hetkellä muita kuin Svärd. En ajatellut, että minusta tulee lauluntekijä ja että sillä työllä voi vielä elää. Kun sain valtion puolivuotisen taiteilija-apurahan, jäin virkavapaalle eikä sen jälkeen ollut paluuta. En voinut enää keskittyä kahteen työhön, joten jätin työni kehitysvammaisten ohjaajana luvun alusta lähtien laulutekstejä kirjoittaneelle Svärdille Esa Niemisen säveltämä ja Katri-Helenan esittämä Vie minut oli läpimurtohitti. Sen jälkeen sanoituksia oli helppo tarjota. Ja kysyntää on riittänyt. Svärdin kynästä on lähtenyt monia paljon soitettuja kappaleita, muun muassa Kun katsoit minuun, Kaikista kasvoista, Sitä saa mitä tilaa, Mahdunko maailmaas ja Oikeesti. Esittäjinä ovat Anna Eriksson, Yölintu ja Finlanders. Viimeksi Svärd on tehnyt tekstejä Yöyhtyeelle ja Anneli Saaristolle. Myös Paula Koivuniemi ja Lea Laven laulavat Svärdin sanoja. Johanna Kurkelalle Svärd kirjoittaa jokseenkin säännöllisesti tekstejä, jotka Tomi Aholainen säveltää. Hittiä ei koskaan tiedä etukäteen Siitä, josta luulee, ei yleensä tule, mutta siitä, josta ei uskoisi, tulee. Tein Fredille tekstin Isotkin miehet itkevät ja kuvittelin, että siinä voisi olla hittiainesta, mutta eipä ollutkaan. Se on minun palkintoni, että ihmiset ottavat kirjoittamani laulun omakseen. Svärdin runot ovat heränneet eloon myös lausuttuina. Hän on käynyt yhdessä rakkaansa kanssa lausumassa niitä palvelutalossa vanhuksille. Sinikka Svärd on mielestään surumielisyyteen taipuvainen, mutta toisaalta hän pitää vahvana puolenaan huumorintajua. Sanoituksissani haluan tuoda esille avarakatseisuutta ja ymmärrystä ihmisen inhimillisyydelle: aina ei onnistu, aina ei mene putkeen. Joskus olen tehnyt aika synkkiä tekstejä, mutta nykyisin sanoituksissani on enemmän toivoa. Olen kirjoittanut rakkauden nurjasta puolesta ja rakastumisesta. Tekstini ovat omakohtaisia, mutta minusta ne ovat aika yleismaailmallisia tunteita, joita jokainen tuntee. Monta kertaa laulujen teksti henkilöityy esittäjään, eikä tiedetä, kuka sanoituksen on tehnyt. Svärdiä se ei haittaa, vaikka tietysti hänestä on kiva, jos kappaleen tekijätkin mainitaan. Ei minulle koskaan ole ollut mikään ongelma olla taustalla. Olen onnistunut, jos teksti kuulostaa uskottavalta esittäjänsä suusta. Se on minun palkintoni, että ihmiset ottavat laulun omakseen. Parasta palautetta on, kun täysin vieraat ihmiset sanovat, että tekemäni laulun teksti tai runo on koskettanut heitä. Tekstintekijän työ on Sinikka Svärdistä hienoa ja mukavaa, mutta välillä hänestä tuntuu siltä, että helpomminkin voisi leipänsä ansaita. Joskus kirjoittaminen ei vaan suju. Silloin ei auta muu kuin laittaa teksti sivuun ja lähteä vaikka kävelylle ja palata tekstin kimppuun myöhemmin. Viime keväänä uuvuin. Pääni oli ennen kokemattoman pitkän aikaa ihan tyhjä. Luovan työn tekijällä kaikki on niin paljon kiinni omasta mielentilasta ja fiiliksestä. Sanojen sävyn tajuaminen ja kielikorva ovat Svärdin mielestä synnynnäisiä lahjoja, jotka kehittyvät kirjoittamalla. Kirjoittaminen on hänelle sisäinen pakko ja kaipaus. Olen ehdottomasti tunneihminen, sekä hyvässä että pahassa. Tunnustan olevani myös ylidramaattinen ja joskus ammun yli. Mutta olen yrittänyt opetella, etten esimerkiksi loukkaantuisi niin verisesti. Herkkyys on voimavara, jota tässä työssä täytyy olla, mutta henkilökohtaisessa elämässä toivoisi joskus, ettei kokisi kaikkea niin vahvasti. Svärd on tehnyt myös muutamia jouluun liittyviä sanoituksia. Yksi niistä on Katri-Helenan esittämä Lapsi tuoksuu joululta. Sanat syntyivät, kun sylissä tuhisi oma pieni, pulleasorminen poika. Nina Riutta

7 Vedessä äidin kanssa Sini Pennanen Vesijumppa on jo päättynyt, mutta Sinikka Puusa, 86, ja hänen tyttärensä Hannele Puusa-Ruohonen, 57, venyttelevät vielä altaassa. Äidin ja tyttären yhteinen uintiharrastus on jatkunut jo lähes kymmenen vuotta. Palvelukeskus Foiben vesijumpassa he ovat käyneet kaksi vuotta, yhtä kauan kuin Sinikka on asunut Foibessa. Hannele ja Sinikka tapaavat joka torstai uima-altaalla. Yleensä Sinikka jää lounaan jälkeen odottamaan Hannelea, joka ajaa vesijumppaan kotoaan Leppäkorvesta. Äiti ja tytär jumppaavat altaassa vierekkäin. Jos jokin liike tuntuu Sinikasta liian hankalalta, hän korvaa sen toisella. Kun jumpan jälkeen on saunottu ja puettu, äiti ja tytär istuvat kaikessa rauhassa kahville. Juttelemme niitä näitä tai omia asioitamme, Sinikka kertoo. Saatamme muistella minun lapsuuteni tapahtumia tai tuttavia elämän varrelta. Voimme jutella vaikka kuinka pitkään, Hannele toteaa nauraen. Lähemmäksi tytärtä asumaan Nyt kun äiti asuu lähempänä, hänen luonaan tulee poikettua usein. Vähän aikaa sitten kävin istuttamassa äidille kukkia, Hannele kertoo. Minulla on asuntoni yhteydessä oma iso terassi, jonka puutarhurina Hannele häärää, Sinikka jatkaa. Naisten Vantaan-aika alkoi seitsemän vuotta sitten, kun Hannele muutti miehensä kanssa Mellunkylästä Leppäkorpeen. Pian sen jälkeen Hannelen poika perheineen muutti Nissakseen. Ja kohta myös Sinikka halusi muuttaa lähemmäksi tytärtään ja tyttären poikaa. Hannele alkoi selvittää erilaisia vaihtoehtoja. Minulle järjestyi ihan uusi yksiö Foibesta. Alussa oli vaikeaa. Tuntui kuin minut olisi tuotu keskelle metsää. Kauppojen puuttuminen ihmetytti, ikänsä Helsingissä asunut Sinikka sanoo. Mutta hyvä paikka tämä on. Ruoka on liiankin hyvää! Sinikka on osallistunut Foibessa kännykkäkurssille ja atk-kurssille. Joka perjantai hän lähtee ystävättärensä kanssa Itäkeskukseen nauttimaan lounaan ja hoitamaan asioitaan, vaikkapa hakemaan Espanjasta tilattuja lehtiä. Hannele Puusa-Ruohonen ja Sinikka Puusa harrastavat yhdessä uintia ja vesijumppaa. Olen lomaillut Espanjassa 1960-luvulta lähtien. Mutta mieheni kuoleman jälkeen olen käynyt siellä vain kerran Hannelen ja ystävättäreni kanssa, Sinikka kertoo. Äiti ja isä houkuttelivat uimaan Ennen Vantaalle muuttoa Sinikka asui vuosaarelaisessa palvelutalossa. Mieheni kuoli vuonna Vuotta aiemmin poikamme oli kuollut aivoinfarktiin ja Hannele oli samana keväänä vähällä menehtyä leikkaukseen, hän kertoo. Miehensä kuoleman jälkeen Sinikka lamaantui. Lakkasin syömästä. Ehdin asua Roihuvuoren-kodissamme melkein 50 vuotta. Muutettuani palvelutaloon pidin asuntoamme tyhjillään puolitoista vuotta. Se oli takaportti. Ajattelin, etten ole palvelutaloihminen, Sinikka sanoo. Äidin ja tyttären uintiharrastus alkoi Vuosaaren uimahallissa. Sain vuonna 1999 aivohalvauksen, jonka seurauksena jäin sairaseläkkeelle. Isäni eli vielä silloin, ja yhdessä äidin kanssa he houkuttelivat minut kanssaan uimaan kerran viikossa, Hannele kertoo. Hannelen mielestä yhteinen harrastus on hyvä tapa pitää yhteyttä ikääntyviin vanhempiin. Tulevaisuudessa hän aikoo raivata entistä enemmän aikaa perheelleen ja luopua osasta lukuisia luottamustoimiaan. Miehelläni todettiin äskettäin Parkinsonin tauti. Olen alkanut ymmärtää, että läheiseni eivät ole olemassa ikuisesti tai silloin kun minulle sopii. Haluamme jakaa asioita Hannelen mielestä yhteydenpito sukulaisiin on arvokasta ja antoisaa. Meillä on pieni suku. Haluamme jakaa asioita toistemme kanssa ja pitää tiivisti yhteyttä, hän sanoo. Äidin ja tyttären seuraava yhteinen harrastus liittyy valokuviin. Äiti ei voi sydämensä takia laittaa käsin paperikuvia albumiin. Ajattelin, että laitamme yhdessä vanhoja valokuvia tietokoneelle kansioihin. Valittuja kuvia voimme printata, Hannele miettii. Minä haluan sen kuvan, jossa näkyy kuu Malagassa, Sinikka sanoo. Hannele on myös ostanut äidilleen tyhjän kirjan. Hän on pyytänyt, että aina kun mieleen tulee vanhoja tapahtumia tai tarinan pätkiä, Sinikka kirjoittaisi ne ylös. Nyt on sellainen aika, että Hannele on kiinnostunut menneisyydestä, Sinikka toteaa. Haluan, että minulla on sitten joskus kerrottavaa omalle pojalleni ja hänen pojilleen. Etteivät muistot menneisyydestä jäisi vain muistini varaan, Hannele perustelee. Äiti ja tytär keksivät kaikenlaista yhteistä tekemistä. Jokin aika sitten Hannele soitti Sinikalle ja kysyi, lähtisikö Sinikka hänen kanssaan teatteriin. Ja teatteriin lähdettiin. Aina valmiina, vahvistaa Sinikka. Soili Pohjalainen Olen alk anut ymmär tää, että läheiseni eivät ole olemassa ikuisesti tai silloin kun minulle sopii. Matti Pikkujämsä Nöyrästi aasilla Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosiannaa ja kerrotaan, kuinka Jeesus valitsi ratsukseen toisenlaisen kulkupelin kuin silloiset maalliset valtiaat. Hän ratsasti Jerusalemiin nöyrästi aasilla. Aasintamman perässä kulki sen varsa. (Matteuksen evankeliumin 21. luku) Suomen aasiyhdistyksen varapuheenjohtaja Saana Rouhiainen, miltä tuntuu ajatus, että aasilla on näin tärkeä paikka historiassa? Todella hienolta. Aasi liittyy historiassa moniin kertomuksiin ja tapahtumiin. Suurimmassa osassa niistä aasi edustaa inhoa, kurjuutta ja tyhmyyttä, tai sitten sen ominaisuuksia on arvostettu ja sitä on pidetty menestyksen symbolina. Aasi muistetaan Raamatussa parhaiten Jeesuksen ratsuna, mutta aasi mainitaan myös muissa yhteyksissä, kuten Neljännessä Mooseksen kirjassa ja Jobin kirjassa. Vaatiiko aasilla ratsastaminen nöyrää mieltä? Ehdottomasti. Aasi hyväksyy itselleen mieluusti isännän ja tekee töitä loputtomasti, kunhan sitä kohdellaan oikeudenmukaisesti. Ylimielisyys ja epäreiluus ovat asioita, joita aasit eivät siedä. Aasin kanssa pitää tehdä yhdessä. Mitä ajattelet siitä, että tyhmästi käyttäytyvää ihmistä sanotaan aasiksi? Ehkä tapa on lähtöisin siitä, että aasi ei tottele eikä nöyrry pakottamalla. Tämä on mielestäni aasin puolelta pelkkää viisautta, mutta se voi vaikuttaa tyhmyydeltä ihmisestä, joka ei ole tottunut neuvottelemaan asioista. Jotkut sanovat, ettei aasilla ja miehellä ole mitään eroa. Tämä on kuitenkin väärin aasia kohtaan, kiteytti kirjailija Mark Twain aikoinaan. Pauli Juusela Asiantuntijat kommentoivat Raamatun henkilöiden elämäntilanteita nykypäivän näkökulmasta. 7

8 Joka päivä erilainen Entistä ehompi Kuluneen vuoden aikana Myyrmäen kirkolla on tehty korjaustöitä. Kirkkosali, Pyhän Martin kappeli ja seurakuntasalit on maalattu ja vuotaneita vesikattoja on kunnostettu. Lisäksi on remontoitu alakerrassa sijaitsevaa kirkkoherranvirastoa ja työhuoneita sekä uusittu lämmönjakokeskus. Parhaillaan nuohotaan ilmanvaihtohormeja. Kirkkoon on hankittu myös kaksi uutta kirkkotekstiilisarjaa, vihreä ja valkoinen. Ne on suunnitellut Kristiina Nyrhinen, joka on suunnitellut myös alkuperäiset kirkkotekstiilit ja alttarille sijoitetun tekstiilitaideteoksen Valoa kohti. Uudet alttaritekstiilit ovat pitkäkuituista pellavaa. Niissä on läpinäkymättömiä ja läpikuultavia osia kuten alttarin tekstiilitaideteoksessa. Pappien kasukat ovat raakasilkkiä, stolat ohuempaa silkkiä. Tekstiilit otetaan käyttöön 25-vuotisjuhlamessussa. 25-vuotias Myyrmäen kirkko elää valon mukana. On perjantai-iltapäivä Myyrmäen kirkolla. Aulan naulakoissa roikkuu tummia päällystakkeja. Siunaustilaisuus kirkkosalissa on juuri päättynyt ja saattoväki siirtynyt muistotilaisuuteen seurakuntasaliin. Vahtimestarit keräilevät virsikirjoja ja kukkalaitteista varisseita roskia. Huoltomiehille perjantai on päivä, jolloin vaihdetaan palaneet lamput uusiin. Turisteja ei marraskuisessa hämärässä näy, mutta vilkkaimpina kuukausina kirkkoon saattaa käydä tutustumassa parikin sataa vierasta. Suurin osa heistä on japanilaisia, monet ovat arkkitehteja tai tulevia sellaisia. Mutta on nytkin paikalla arkkitehti: akateemikko Juha Leiviskä, joka on suunnitellut 25 vuotta sitten valmistuneen kirkon. Hän on kävellyt parkkipaikalta seinän viertä vastamäkeen, kääntynyt pääovelle, astunut sisään matalaan aulaan ja sitten kirkon takaosaan, josta lopulta avautuu valossa kylpevä kirkkosali. Matka on kuin seikkailu. Kirkko on elävä tilasarja, jossa on huipentumia ja kohokohtia, ja myös taukoja, kuten musiikissa, Leiviskä sanoo. Leiviskän ajattelussa musiikki ja arkkitehtuuri ovat sukulaisia, taiteenlajeista lähimpänä toisiaan. Ne ovat liikkumista tiloissa ja niiden kokemisessa on mukana ajan ulottuvuus. Kumpikaan ei kerro tarinoita, vaan ne puhuvat omaa, abstraktia kieltään. 8 Sateisena iltapäivänä niukka luonnonvalo antaa kirkkosalille sinisen sävyn, jota vasten lukuisat riippuvat valaisimet hehkuvat lämpöistä, kultaista valoa. Onnistuneinta kirkossa on seurakuntasalien ja kirkkosalin muodostama tilojen sarja. Päivänvalo saa sen elämään vuorokauden- ja vuodenaikojen mukaan. Moni on sanonut, että se on joka päivä erilainen, Leiviskä sanoo. Kirkkosalissa ei ole perinteistä keskiakselia. Olen joskus laskeskellut, että kirkkoon on kahdeksan erilaista mahdollisuutta tulla sisään. Alttari on pitkällä seinällä. Sali on lyhyt puhetta varten ja pitkä musiikkia varten. Leiviskä lisää, että hänelle itselleen musiikki on tärkeämpää kuin puhe ja musiikkielämykset pyhiä kokemuksia. Niinpä hän on iloinen, että kirkko on osoittautunut toimivaksi konserttisaliksi. Kirkkosalissa kierrellessään Leiviskä istahtaa hetkeksi flyygelin ääreen ihan vain kokeillakseen, onko se vireessä. On. Täällä on hieno soitin. Musiikki, erityisesti pianonsoitto, on ollut Leiviskän harrastus nuoruudesta lähtien. Hän kertoo, että tällä hetkellä Schubertin musiikki tuntuu läheiseltä, nuorempana hän soitti klassisia sonaatteja ja Bachia. Niiden pariin haluan palata vielä ennen kuin kuolen. Mutta en ole vielä töiltäni ehtinyt. Niitä riittää niin paljon, ettei eläkkeelle jääminen tunnu realistiselta toiveelta, 73-vuotias Leiviskä pohtii. Juha Leiviskä on tunnettu erityisesti kirkoistaan. Myyrmäen kirkon lisäksi hän on suunnitellut muun muassa Männistön kirkon Kuopioon ja Pyhän Tuomaan kirkon ja seurakuntakeskuksen Ouluun. Viimeisin hänen kirkoistaan on Hyvän paimenen kirkko Helsingin Pakilassa. Se rakennettiin uudestaan niin, että vanha 1950-luvun kirkko säilytettiin osana kokonaisuutta. Leiviskä sanoo, ettei kirkon suunnitteleminen olennaisesti poikkea minkä tahansa muun rakennuksen suunnittelusta. Tärkeintä on kokemus, se, että ihmiset voisivat tilassa hyvin. Se ero tietysti on, että asuintaloissa ja julkisissa rakennuksissa ovat tärkeitä näkymät tiloista ulos: maisemaan ja kaupunkiin. Kirkossa taas tilan Ikkunat ovat instrumentteja, joita valo soittaa, mutta ne on myös tehty niin, että ne toimivat äänieristeinä. Juha Leiviskä haluaa suunnitella tiloja, jossa ihmiset voivat hyvin. pitää jatkua eteenpäin, kohti valoa, ylös ja tuonpuoleiseen. Ei täältä voisi oikein avautua näkymää asemalle, junien aikatauluja seuraamaan. Junien lisäksi Myyrmäen kirkolla voisi seurata myös lentoliikennettä. Levoton ympäristö tuntuu kuitenkin katoavan, kun kirkon rauhaan astuu. Kirkon tontti, kapea kaistale junaradan ja kadun välissä, ei ollut arkkitehdille helppo. Leiviskä osoittaa katonrajassa olevia ikkunoita, joissa ulompi ja sisempi lasi ovat kaukana toisistaan juuri lentomelun vuoksi. Jokainen ratkaisu täällä palvelee useampaa tarkoitusta. Ikkunat ovat instrumentteja, joita valo soittaa, mutta ne on myös tehty niin, että ne toimivat äänieristeinä. Tai nuo seinien puuverhoukset. Ne ovat sekä veistoksellisia että akustiikan kannalta tärkeitä, mutta ne myös peittävät lämpöpattereita ja ilmastointikanavia. Asemakaavassa tontille oli esitetty neliömäistä rakennusta, sen toiselle puolelle parkkipaikkaa ja toiselle pientä puistikkoa. Leiviskä päätyi jo kilpailuvaiheessa toisenlaiseen ratkaisuun. Hän pakkasi parkkipaikan radan viereen, teki kirkosta pitkänomaisen, asteittain kasvavan kokonaisuuden ja jätti muun osan tontista puistoksi. Rakennuksella on selkäpuoli ja vatsapuoli. Se on puistoon päin avoin ja pienipiirteinen ja radan suuntaan suljettu ja monumentaalinen. Kaisa Halonen kuvat Hans von Schantz Myyrmäen kirkon 25-vuotisjuhlamessu su klo 10. Kirkkokahvit. Myrtsimessu su klo 17. Teejatkot.

9 Pappi Tiina Palmu kirjoitti vuoden ajan päiväkirjaa, jossa kuljetaan pyhästä toiseen, kompastellaan arjessa ja otetaan lapset mukaan kirkkoon. Rakastan kirkkovuotta, sen kiertoa, vihreitä, punaisia, valkoisia ja violetteja pyhiä, myös sitä mustaa. Ja niitä lukuisia arkipäiviä pyhien välissä. Toivon, että vielä syvemmin voisin elää arkea ja pyhää ja muistaisin kuulostella, miltä arki tuntuu ja miltä pyhä ja mitä Jumala minulle niiden vaihteluiden kautta puhuu. Aamulla imuroin hiki hatussa ja mietin, kuinka kiellettyä tämä on ja kuka vahtii ja rankaisee ja miten, kun pyhänä tekee töitä. Vaikka teenhän minä lähes aina pyhänä työtä. Imuroituani lähdin töihin messuun. Minua puhutteli virrensäe: Nyt olkoon kiitos Jeesuksen, hän saapuu luokse syntisen. Minun ei tarvitse mennä minnekään. Jeesus etsii minut ja tulee minun luokseni. Puhuin tästä johdattaessani seurakunnan synnintunnustukseen. Illalla vietimme perheen kesken juhlaa adventtikynttelikön äärellä. Söimme herkkuiltapalaa kynttilän valossa. Toivon lasten muistavan, että kotona vietettiin juhlia. Juhlaan ei paljon tarvita. Asenne ja läsnäolo on tärkeintä. 9

10 1.12. Tänään alkaa paasto, arki juhlan jälkeen. Vajaat neljä viikkoa matkantekoa jouluun. Haluaisin sen tuntuvan elämässä. Päätän kilvoitella herkuttelun minimoinnissa sekä rukouksen ja hengellisen lukemisen maksimoinnissa. Annanpäivä Adventin hämärä uuvuttaa, mutta myös rauhoittaa. Kynttilän valo lämmittää ja valmistaa jouluun. Tämä viikko on adventtiviikoista pahin. Olen menossa joka päivä ja ilta. Otin tänään omat lapseni mukaan Pyhän Annan lastenkirkolle. Kerroimme lapsityönohjaaja Liisan kanssa joulukertomuksen. Aluksi avasimme joulukalenterin luukun. Jännitys oli käsinkosketeltavaa, pyhää ja harrasta. Ajattelin, että tässä se odotus nyt on, adventti, valmistautuminen. Lastenkirkon eteisessä, puolimatkassa jouluun. Luukusta paljastui enkeli Matkalla töihin. Tuntuu levolliselta, kuljen johdatuksessa. Vähintään yhtä usein tunnistan myös huolen: Entäs jouluvalmistelut? Ehdinkö tehdä ja hankkia kaiken? Siivosin eilen. Roskaton lattia ja puhtaat lakanat toivat hyvän olon tunteen: tein tämän meidän perheen joulujuhlaa varten. Illalla mietin hiljaisessa asunnossa, että minä en vaadi jouluun paljon. Enää. Jouluaatto Toimitan kaksi aattohartautta lastenkirkossa. On mukavaa viettää tuttujen perheiden kanssa joulujuhlaa silloin, kun se oikeasti on, eikä viikkoja etukäteen. Kiire ei tunnu ainakaan kirkossa. Iltapäivän hämärässä saa kirkkoväki hetken levähtää. Omat pojat jäivät kotiin odottamaan joulupukkia. Olisi ollut mukavaa ottaa heidät mukaan kirkkoon, mutta jännitys tekee heidät levottomiksi. En haluaisi huomata huutavani omille lapsilleni kirkossa jouluaattona. Kotona nautimme jouluaterian häthätää. Aikaa joulupukin tuloon on tasan tunti. Mieli mustana mietin, että me aikuiset olemme pilanneet kaikki menneet ja tulevat joulut. Me olemme syypäät siihen, että lasten joulun kohokohta ovat lahjat. Vilkaisen haikeana seimeä lipaston päällä. Kuka tuotakaan enää muistaa? Evankeliumi saa odottaa huomista ateriaa ja joulurauhakin tuntuu ehkä vasta huomenna. Ovikello soi ja lapset juoksevat avaamaan. Rappukäytävässä kaikuu pukin kysymys: Onko täällä kilttejä lapsia? Lapsi vastaa: On ollut riitoja, mutta ne on selvitetty. Tunnen ylpeyttä. Lisäksi poika muistuttaa joulupukkia ja samalla meitä kaikkia siitä, että joulu on Jeesus-lapsen syntymäpäivä. Ja siksi kaikki saavat lahjoja. Joulupäivä Ennen ateriaa kerron joulun kertomuksen yhdessä lasten kanssa. Tilanne ei ole pelkästään rauhallinen. Siinä on keskittymistä ja kuuntelua mutta myös herpaantumista, söhellystä, tiukkoja äänensävyjä ja itkua. Päätän olla välittämättä. Meidän jouluumme mahtuu myös itkua ja pettymyksiä. Uudenvuodenaatto Päivällä menen kirkolle tekemään tilastoja. Koko vuosi on käytävä läpi ja merkittävä numeroina. Kuluneena vuonna työssä tapaamani ihmiset kulkevat mielessä nauhana. Kohtaamiset ovat tämän työn hyvä ja erityinen puoli. 10 Illalla menemme tuttavaperheeseen uutta vuotta vastaanottamaan ja vanhaa hyvästelemään. Puhumme menneestä syksystä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Aikuisia naurattaa ajatus, että minä olen tehnyt tänään töissä inventaariota. Mielikuva papista laskemassa vuoden saldoa kuolleita ja kastettuja, liikevaihtoa on kieltämättä huvittava. Loppiainen Olen ollut vapaalla. Luistelimme ja ulkoilimme. Muistan, että seimiasetelma olisi hyvä tänään käydä purkamassa kirkosta. Menemme lasten kanssa illansuussa tyhjään ja pimeään Hakunilan kirkkoon. Keräämme kassiin lampaat, paimenet ja kedon sekä enkelten kuoron taivaineen. Hetkessä on haikeutta, mutta myös uuteen katsomista. Laskiaissunnuntai Jumalan rakkauden uhritie on kaunis otsikko tälle pyhälle. Sain valmistaa messun mieliaiheestani. Intouduin saarnassa puhumaan paastoon laskeutumisesta, ehkä vähän liikaakin. Messun jälkeen menin suoraan pulkkamäkeen. Tänään on onneksi lunta ja talvi. Tuhkakeskiviikko En pääse tuhkakeskiviikon messuun, koska on rippikoulun ensimmäinen tapaaminen. Valmistauduin puhumaan paastonajasta. Paaston matka ja elämän matka kietoutuvat yhteen. Rakensin Vaaralan kirkon lattialle tien kankaasta. Kastemalja, kastepuku, kastekynttilä, Raamattu, risti sekä ruukun sirpaleet kuvaavat etsimistä elämän matkalla. Ihminen etsii Jumalaa ja Jumala etsii ihmistä Päätän lukea joka päivä, paastota karkeista ja olla ostamatta raskaita ja lihottavia herkkuja. Arvostan vieraanvaraisuutta, enkä kieltäydy tarjotuista herkuista, vaan otan kohtuudella. Tuntuu kovin ohuelta ja pinnalliselta tällainen karkkipaasto Viikko on kiireinen ja täysi niin kuin aina suurten juhlien alla. Aamupäivät kuljen päivähoitoväen kanssa paaston matkan pääsiäiseen. Pyhän Annan lastenkirkkoon nukeilla rakennetut pääsiäisen tapahtumat kutsuvat meitä mukaan odotukseen, suruun ja iloon. Tuntuu hyvältä katsoa lapsen odotusta. Moni on innoissaan tulevasta virpomispäivästä. Hiljainen viikko Flunssakausi on pahimmillaan. Meidän perheessä kaikki ovat vuorollaan kipeitä. Tiistain ahtisaarna ja kiirastorstain ehtoolliskirkko puhuttelivat hiljaisuudellaan ja vakavuudellaan. Alttarin riisuminen kiirastorstai-iltana on konkreettista. Värit poistetaan. Musta kangas antaa surulle tilan ja ajan. Pyhän Annan lastenkirkossa on alttarikaappi, jonka ovet suljetaan. Jeesuksen elämän tapahtumat piilotetaan. Näkyviin jää Golgatan kolme ristiä, Jeesuksen kärsimys ristillä, verta vuotavat haavat. Minä sairastin pitkäperjantaina, kun oli vapaapäiväni. Oma väsymys esti Jeesuksen kohtaloon eläytymisen. Kotialttarilla oli punaisia ruusuja ja kivellä suljettu hauta. Vähän puhuin siitä lapsillekin, jotenkin epävirallisesti ja ohimennen. Lauantai-iltana kuljin vanhimman lapseni kanssa Via Crucista pitkin Helsingin keskustassa. Ristin tie ei ole näytelmän katsomista. Siinä eletään omaa ja yhteistä elämää ja kuljetaan Jeesuksen askelissa tässä ajassa. Pääsiäinen Vietämme Pyhän Annan mukulamessua perinteisesti pääsiäisenä. Lapsiperheitä tulee kirkkoon kauempaakin. Menin messuun kahden lapsen kanssa, kolmas jäi mieheni kanssa kotiin sairastamaan. Ohjeistin 7-vuotiaan poikani kantamaan ristiä kulkueessa. Poika otti tehtävän niin vakavasti, että pääsiäisen riemukulkueesta tuli hidas. Toisaalta, kirkkokin oli vielä sinne saapuessamme mustiin puettu ja hiljainen. Tulimme kirkkoon kuin naiset haudalle, suru sydämessä. Valo ja valkoinen juhlan väri saivat kirkon hehkumaan. Alttarikaappi avautui taas julistamaan Jeesuksen elämän ihmeitä. Kotona on väsähtänyt ja sairasteleva tunnelma, ihan kuin paasto jatkuisi. Kirkossa oli juhla. Kirkossa on usein juhla, vaikka muualla ei olisikaan. 2. Pääsiäispäivä Suuri viikko alkaa perheessämme kärsimystunnelmissa. Mieheni on sairastunut keuhkokuumeeseen. Hän lähti rauhaan toipumaan. Minä vien lapsia lastenklinikalle. Odotamme vuoroamme pari tuntia, ja minä muistan ne ihanat pääsiäisherkut, jotka odottavat jääkaapissa juhlaa. On arkinen olo. Helatorstai Senaatintorilla vietettiin Helsingin hiippakunnan 50-vuotisjuhlaa. Osallistuin juhlamessuun ehtoollisenjakajana. Messu oli hieno ja piispan saarna puhutteleva. Kesken saarnan näin tuttua

11 väkeä kirkkokansan seassa: omat pojat ja mies olivat tulleet messuun. 7-vuotias näki minut. Vilkuttelimme ja hän puikkelehti luokseni. Piispa puhui äidin ja lapsen välisestä katseesta. Juhannuspäivä Olin toivonut saavani olla juhannuksena töissä, joten aamulla lähdin Länsimäen kirkolle jumalanpalvelusta toimittamaan. Oli pakko ottaa auto, kun julkinen liikenne käynnistyisi vasta yhdentoista aikaan. Muuten kuljen mieluummin bussilla. Paluumatkalla minut puhallutettiin poliisien ratsiassa. Illalla pääsin juhannushäihin vihkimään jo aikaisemmin tutuksi tullutta paria. Vihkiminen oli nuorisoseurantalolla koivujen katveessa. Ilo ja onni rakkaasta näyttää ja tuntuu yksinkertaiselta rippileirillä Rautalammilla Rippileirillä eletään kirkkovuoden suuret juhlat ja paastonajat viikossa. Riparilaisten pitämiin leirijumiksiin valitsimme kaikkia kirkkovuoden värejä. Kirkkovuosi antaa merkityksen ajankululle ja valottaa eri puolia Jumalasta ja luomakunnasta Koulun alkua edeltävänä iltana menimme omaan kirkkoomme. Kouluun lähtevät siunattiin koulutielle. Ihmisiä oli suuressa kirkossa vain kourallinen. Poikaa selvästi jännitti. Niin minuakin. Puistossa kirkon tornin juurella söimme jätskit juhlan kunniaksi. Mikkelinpäivä Halusin viedä pojat perhemessuun. Ekaluokkalainen vastusti kirkkoon menoa. Hän kertoi, että hänen kaverinsa ei pidä kirkoista, kun niissä on niin tylsää, ja antoi ymmärtää, että on itsekin samoilla linjoilla. Kommentti kirpaisi, olenhan lapsi- ja perhetyön pappi. Sanoin vain, että meidän perheessä käydään välillä kirkossa, oli tylsää tai ei. Kirkossa lapsille jo tutut nuket puhuivat enkeleistä, eikä tylsästä puhuttu enää. Pyhäinpäivän aatto Lapset olivat tehneet koulun iltapäiväkerhon halloween-juhlaan näytelmän ja suunnitelleet lavastuksen, koristelun ja menun. Kummitukset ja haamut liihottelivat näyttämöllä hihitellen ja hymy huulilla. Juhla oli mukava ja lasten kanssa onnistuneesti toteutettu. Ihmettelen, miten nopeasti amerikkalainen juhla on vallannut Suomen koulut ja päiväkodit. Mies kotona paasasi, että miksei vietetä kekriä, perinteistä suomalaista pimeän syksyn karnevaalia. Minua harmittaa, että pyhäinpäivä jää Halloweenin alle. Pyhäinpäivä Tein rästissä olleita kirjoitustöitä. Nipistin aikaa myös ulkoiluun. Kaunis auringonpaiste valaisi pyhäinpäivän. Ajattelin läheisensä menettäneitä ja heitä, jotka tänään surevat. Olin ajatellut rakentaa pianon päälle pyhäinpäivän alttarin. Aamulla etsin kuolleiden sukulaisten kuvia, mutta en löytänyt niitä. Jäi alttari rakentamatta. Töiden määrä kirkossa lisääntyy kirkkovuoden vaihdetta lähestyttäessä. Ensi vuoden kalenteri täyttyy jo hurjaa vauhtia ja joulun suunnittelu on täydessä käynnissä. Kaamos väsyttää. Lapsen oikeuksien päivän kunniaksi vietetään perhekerhoissa juhlaa koko viikon ajan. Perjantaina, itse juhlapäivänä, on vapaapäiväni. Ajattelen silti työn paljoutta. 4-vuotiaani saavat lapsen oikeuksien päivänä olla äidin kanssa kotona. Ehkä se on juhlaa, vaikka juuri tänään olo äitinä tuntuu vajavaiselta. Eilisiltana sanoin 7-vuotiaalle, että huomenna mennään jonnekin lapsen oikeuksien päivän kunniaksi. Monessa kirkossa järjestetään lapsille messuja ja kirkkohetkiä. Luin lehdestä vaihtoehtoja. Lapsi kysyi: Onks pakko mennä kirkkoon? Mentäis mieluummin ostamaan leluja. Sanoin, että lasten oikeus on, että aikuiset varjelevat heitä liialta lelumäärältä. Aina täytyy perustella kirkkoon menoa. Ehkä se kuitenkin kannattaa. Tiina Palmu kuvitus Ami Lindholm Tiina Palmu työskentelee Hakunilan seurakunnassa lapsi- ja perhetyön pappina. Hänen lyhentämätön päiväkirjansa on luettavissa osoitteessa Olimme mieheni kanssa kastejuhlassa kummeina. Juhla oli lämmin ja kotoisa, mutta omien poikieni villiintyminen juhlan lopussa harmittaa. Kasteen sakramentti on aina yhtä ihmeellinen. Kasteessa rukoilin: Auta meitä kummeja hoitamaan tehtäväämme niin, että ystävyys tähän lapseen kasvaisi ja lujittuisi. Opeta meitä olemaan perheen tukena kristillisessä kasvatuksessa ja etsimään yhdessä sinun apuasi. Kasteen jälkeen nieleskelin: auta minua vanhemmuuden haastavassa tehtävässä Konfirmaatiossa Rekolan kirkossa oli nuoren elämän haurautta ja voimaa. Oli hienoa siunata tärkeiksi tulleet nuoret ja lähettää heidät jatkamaan matkaansa Perheemme 4-vuotiaat oli kutsuttu tenavakirkkoon. Lapset kutsuttiin kirkon kuoriin kauniin ja koskettavan syntymäpäivälaulun avulla. Lasten syntymän muistamisesta tuli kiitollinen mieli. 11

12 Monipuolisen palvelun ja asiantuntemuksen talo Juhlaviikko BETANIAN Joulurauhaa täysihoidolla. Hiljentymisessä mukana metropoliitta Ambrosius sekä Ritva ja Kalle Holmberg. KAUPPATALO Tikkurila Unikkotie 5 a Asematie 12 a 20v. fysioterapia-, kuntoutus- ja hyvinvointi- palvelut Diacor Tikkurila terveydenhoitopalvelut Kuulo ja apuvälinepalvelut Oy kuulo ja apuvälinepalvelut Lady mode vaatetuspalvelut Lanka- ja neulestudio Villis Oy neule- ja lankapalvelut Marian Konditoria Oy leipomopalvelut Ninuzi parturi-kampaamo parturi- ja kampaamopalvelut Ravintola Oriental House ravintolapalvelut Ravintola Thai Palace ravintolapalvelut Riihenaika Oy koulutus- ja valmennuspalvelut Sampo Pankki Oyj pankkipalvelut Salon Fantasia parturi- ja kampaamopalvelut Tikkurilan Hautaustoimisto Oy hautaustoimistopalvelut Vantaan seurakuntayhtymä diakoniapalvelu Vantaan seurakuntayhtymä maankäyttö ja vuokrauspalvelut Vantaan seurakuntayhtymä olotila Vantaan seurakuntayhtymä perheas. neuv. keskus palv. Vantaan seurakuntayhtymä srk:ien kiinteistöpalvelut Vantaan seurakuntayhtymä yhteisen seurakuntatyön palvelut Wayergans High Care Center kauneushoitopalvelut Haavan hoitoon! Varaa reception@kulttuurikeskusso a. tai vastaanotto puh KULTTUURIKESKUS SOFIA Auron Tikkurilan Kuntoasema PIHKASALVA 10 % Joulupaketti alk. 234 hlö/h2, huoneistossa alk. 324 Kallvikintie 28, Helsinki a. KOKO PERHEEN Omegat NYT KAIKKI RASVAHAPOT SAMASTA KAPSELISTA! Suosittelen! yritys kampanjoi juhlaviikolla Tervetuloa juhlimaan kanssamme! Hoitaa haavat ja palovammat painehaavasta nirhaumaan! Koko kehon hyvinvointiin: - erittäin hyvä sydämelle ja verenkierrolle - hyvä vaikutus ihoon ja niveliin - suojaa soluja härskiintymiseltä - tärkeä aivotoiminnalle - hoitaa herkkiä limakalvoja Monipuolisin öljykoostumus: Kala-, helokki-, tyrni-, pellavansiemen- ja herukansiemenöljyä OTA MONIPUOLINEN Omegat JA VOI HYVIN! PIHKALAKKA 30 % Lahjoita lehmä perheen parhaaksi nyt vain 350. Anna lahjaksi rohkeasti kristillisiä ja maailmaa muuttavia lahjoja. Jouluksi tai ihan milloin vain. Tehokas kynsisieneen! Lisävirtaa mainontaan! Tieteellisesti tutkittu Ota yhteys:teho kynsisienen aiheuttajia vastaan. Hemmottelua ja rentoutusta Laventeli-suolakuorinta ja yrttinyyttihieronta 95e Hot Stone hieronta 85e Ilmoitusmarkkinointi /vaihde elegia day spa Apteekista. Kotimaiset Lääkelaitoksen rekisteröimät tuotteet. Kaikki, mitä tarvitset. Kruunupaketti tavoittaa pääkaupunkiseudulla lähes puoli miljoonaa lukijaa! Freda 20 Pohj. Makasiinik. 4 P P Helsinki ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 12 aan Lauri. se ja Vant upunki, Es iseudulla Kirkko & ka tavoitat pääkaupunk la jol, Paketti lähes LUK IJAA! Ilmoitusmarkkinointi /vaihde Ilmoitusmarkkinointi /vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi NU RUU K E T T I P A K Tällä setelillä TUTUSTUMISETU 15e kaikista kasvohoidoista ja hieronnoista Etu koskee myös lahjakorttiostoja Lämpimästi tervetuloa! Pyydä tarjous! ILMOITUSMARKKINOINTI /vaihde

13 Upeasti uudistunut lehti uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Etsitkö itsellesi tai läheisellesi turvallista kotia ja hoivaa? Wilhelmiinassa Helsingin Pikku Huopalahdessa tarjoamme ikäihmisille yksilöllistä huolenpitoa ja monipuolisia hoitoja. Osaava henkilökuntamme on tukena ympäri vuorokauden. Kysy vapaita pitkäaikaisen tai lyhytaikaisen asumisen paikkoja. Soita ja sovi tapaamisesta. Tervetuloa tutustumaan Wilhelmiinaan! Osta omasi Lehtipisteistä tai tilaa: puh , Leikki-ikäisen 11 värikästä numeroa Tilaa lehti: tai: VANTAAN SUOMI-ISRAEL -YHDISTYKSEN 25-VUOTISJUHLA su klo 16.00, Tikkurilan lukion auditoriossa os. Valkoisenlähteentie 53, Vantaa Ohjelmassa: Vantaan kaupungin ja Israelin Suurlähetystön tervehdykset, juhlapuhe rov. Seppo Seppälä, musiikkia Vantaan musiikkiopiston oppilaiden huilun soittoa, laulua Laura Kaspi, yhdistyksen historiaa kuvin Timo Pekkola ja sanoin pj. Juha-Pekka Rissanen. Kakkukahvit TERVETULOA! Kun haluat kohottautua tua arjen yläpuolelle Taavetti Laitisen katu 4, Helsinki puh. (09) www. wilhelmiina.fi Wilhelmiina lämmintä huolenpitoa Onko perheessäsi HUOLTA MUISTISTA TAI MUISTISAIRAUS? Helsingin Alzheimer-yhdistyksen HOPEA perheprojektin toiminta on tarkoitettu työikäisille ja heidän perheilleen. Autamme teitä yhdessä ottamaan puheeksi tilanteen herättämiä kysymyksiä ja tunteita. Keskusteluihin voit tulla yksin, puolisosi tai perheesi kanssa. Työparina perheesi kysymyksissä on perheterapeutti ja psykodraamaohjaaja. Ohjelmassamme on - yksilö- pari- ja perhetapaamiset - ryhmä työikäisille sairastuneille - ryhmä muististaan huolestuneille - ryhmä pariskunnille (3 viikonloppua) muistisairaus-diagnoosin saaneille RAY:n tuella keskustelut ja ryhmät ovat maksuttomia. Viikonloppuryhmissä on omavastuumaksu. Ajanvaraus: Sanna Aavaluoma tai Tarja Tammelin sähköposti: hopea@alzheimer-hki.com Palveleva puhelin Päivystää su to klo 18 01, pe la klo ANNA LAHJA, JOSTA ON ILOA PIDEMPÄÄN TUOREET UUTISET JA HENGEN RAVINTOA JOKA TORSTAI Nyt tarjoushintaan VAIN 25,00 e 5 kk/20 nroa AIKAKAUSLEHTI USKOSTA, TOIVOSTA JA RAKKAUDESTA Nyt tarjoushintaan VAIN 25,00 e 6 kk/6 nroa Tilaajalahjaksi - Kotimaan ja Askelen tilaajille taskukalenteri 2010! - Lastenmaan mukana ihana puuhakirja! LEIKKI-IKÄISEN JA PIENEN KOULULAISEN OMA LEHTI Nyt tarjoushintaan VAIN 16,00 e 6 kk/6 nroa Tilauskortti Postita jo tänään! Kyllä kiitos! Tilaan ystävälleni/itselleni lehdet upeaan joulutarjoushintaan. (rastita haluamasi lehdet) Tilaajalahjaksi taskukalenteri 2010 (arvo 15,00 e) tai puuhakirja (arvo 8,50 e). Tilaukset ovat määräaikaisia ja päättyvät automaattisesti jakson loputtua. Tilaukset alkavat seuraavasta mahdollisesta numerosta. Voit jatkaa tilaustasi kätevästi puhelimitse, sähköpostilla tai internetissä. Lehtien tilaajapalvelu p , tilauspalvelut@kotimaa.fi, LAHJAKSI ITSELLENI Kotimaayhtiöt maksaa tilauksen postimaksun Kotimaa 25,00 /5 kk Kotimaa 25,00 /5 kk Askel 25,00 /6 kk Askel 25,00 /6 kk Lastenmaa 16,00 /6 kk Lastenmaa 16,00 /6 kk TILAAJA TILAAJAN NIMI LAHJAN SAAJA KOTIMAA-YHTIÖT Vastauslähetys Tunnus Helsinki LAHJAN SAAJAN NIMI OSOITE OSOITE POSTINUMERO POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTIOSOITE SÄHKÖPOSTIOSOITE ALLEKIRJOITUS (alle 18-vuotiaalta huoltajan allekirjoitus) Tarjous voimassa asti. Osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. 13

14 Maan vetovoiman viemiä K o t i m a i s i a r o m a a n e j a Janne Aaltonen Neljässä Finlandia-ehdokkaassa ihmiset ovat kuin lattialautojen väliin pudonneita kahvinmuruja. Ihmisten alennusmyynti Kari Hotakainen: Ihmisen osa. Siltala Kari Hotakaisen edellisessä teoksessa Finnhits (2007) oli novellinomaisia välähdyksiä oudoista ihmiskohtaloista. Nyt osaset kasvavat kokonaiseksi romaaniksi ajastamme ja vieraantuneisuudestamme. Hotakaisen satiiri 2000-luvun ensimmäisestä vuosikymmenestä alkaa siitä, että nimettömällä kirjailijalla ei ole aihetta. Kirjailija tapaa kirjamessuilla 80-vuotiaan entisen lankakauppiaan Salme Malmikunnaksen, jonka elämä tarjoaa tarinaa enemmän kuin kirjailija kykenisi itse sepittämään. Niinpä hän tarjoaa rahaa ja Salme tekee sopimuksen paholaisen kanssa. Ikävä kyllä Salme joutuu samalla vastakkain totuuden kanssa. Kaikki vanhemmathan toivoisivat lastensa parasta, mutta aina se ei toteudu. Salmen vanhin tytär elää yhdyssanojen maailmassa, joka koostuu markkinajohtajuudesta, kipupisteistä ja muutosvoimasta. Hän näkee itsensä pystyyn kuolleena kelohonkana, joskin kelohonkakin on suojelun kohde, toisin kuin markkinoilta syrjäytymässä oleva markkinatoimija. Salmen poika on eniten jengalla. Hän käy syömässä muistotilaisuuksissa ja kauppojen ruokaesittelyissä ja tekeytyy perulaiseksi panhuilistiksi. Kotimaa on muuttunut niin oudoksi, että ollaan maahanmuuttajana omassa maassa ja yritetään pitää panhuilulla haaveita kasassa. Hotakaisen satiirissa maan vetovoima on liian suuri heikoille ihmisille. He ovat kuin lattialautojen väliin pudonneita kahvinmuruja. Kirja tarjoaa roppakaupalla julistusta ja viisautta. Välillä tunnelma on inhottavakin, koska vaikuttaa siltä, että on vain kaksi huonoa vaihtoehtoa: mukana oleminen on hulluutta ja syrjään jääminen syrjäytymistä. Ylpeydelle tai edes unelmille ei tahdo löytyä katetta, mutta yksinkertaiseen perusvälittämiseen lähimmäisten kesken Hotakaisen kirjassa vielä uskotaan. Hannu Kylkisalo Julkisuutta vaikka rikoksilla Marko Kilpi: Kadotetut. Gummerus Kadotetut on Marko Kilven toinen kirja. Esikoisteos Jäätyneitä ruusuja palkittiin 2008 Johtolanka-palkinnolla vuoden parhaana suomalaisena dekkarina, joten Kilpi on noteerattu korkealle heti uransa alussa. Eikä turhaan. Kadotettujen keskeisin teema on nykypäivän julkisuushakuisuus, jossa tosi-tv:t ja nettiroolit sekoittavat todellisuudentajun. Pääjuoni kietoutuu pikkujulkkisten katoamisten ja pahoinpitelyjen ympärille. Tavallinen elämä ei ole mitään, vasta julkisuus tuo elämään erityisyyttä, ja sitä tavoitellaan vaikka rikoksilla. Päähenkilö on vanhempi konstaapeli Olli Repo, jonka oman elämän muuttaa avioero. Repo on sekä toimen mies että pohdiskelija, joka miettii kohtaamiensa ihmisten kohtaloita ja taustoja. Kilven poliisit eivät ole kliseisiä tiukkailmeisiä ladonovia tai alkoholisoituneita kyynikkoja. Kilpi näkee poliisityön palveluammattina, jossa ei ole varaa egon pullistelulle tai vallankäytölle. Mukavaa vaihtelua dekkarigenressä on myös se, että päähenkilö on kenttätyössä eikä rikostutkija. Marko Kilpi on itse poliisi, aiemmin hän on ohjannut dokumenttielokuvia. Molemmat taustat näkyvät. Poliisityötä kuvataan realistisesti ja dialogi on sujuvaa. Juonen aihioissa on jopa runsaudenpulaa ja hetkittäin kirjan vaarana on sortua paasaamiseen. Päähenkilöstä uhkaa tulla superpoliisi, jonka psykologinen tarkkanäköisyys, empaattisuus ja oikeassa oleminen on ylivertaista. Kokonaisuutena kirja on mukaansatempaava ja ajatuksia herättävä. Kirjassa lämmittää sen välittämä hätä ihmisten puolesta. Mikä on tehnyt rikoksen tekijästä sen, mitä hän on? Mikä on vinksauttanut elämänarvot niin, että tavoitellaan julkisuutta enemmän kuin tasapainoista elämää yhdessä toisten ihmisten kanssa? Pinnan alta löytyy yksinäisiä ja hämmentyneitä ihmisiä. Katriina Harviainen Hyvän ja pahan tällä puolen Tommi Melender: Ranskalainen ystävä. WSOY Turkka Hautalan pikkukaupunkiin mahtuu sekä perinteinen grilli että kebab-kioski. Pikkukaupunki murroksen pyörteissä Turkka Hautala: Salo. Gummerus Tommi Melenderin romaanin Ranskalainen ystävä päähenkilö on suomalainen julkkis, juontaja ja median supertähti, joka tehtailee miljoonia myymällä heppoisia itsetunnonkohotuskeinoja. Joel Raento on niitä, joita paparazzit ajavat takaa eikä rahakaan väistele. Hän kohtaa romahduksen työssään ja vuokraa talon ranskalaisesta pikkukaupungista, jonne pakenee etsimään merkitystä elämälleen ja lukemaan Gustave Flaubertia. Nykyromaanissa on muodikasta kuljettaa klassikkoa taskussa. Kuka raahaa Bukowskia, kuka Baudelairea. Jumalan hylkäämässä pikkukaupungissa vallitsee raaka rikollisliiga, jonka kanssa taistelee Joelin uusi ystävä Marcel. On tyttökauppaa, huumeita, suojelurahoja ja palkkamurhia. Joel joutuu tahtomattaankin mukaan rikollisten alkuunpanemaan tapahtumasarjaan. Hänen täytyy päättää, pannako itsensä likoon vai antaako periksi kasvavalle kyynisyydelle. Rikollisliigan pomo edustaa absoluuttista pahaa niin häikäilemätöntä, nihilististä ja suurta, että se vaikuttaa jo symboliselta. Ihminen leikki jumalaa, mutta onkin paholainen. Kautta kirjan pohditaan, onko uskonnolla enää mitään paikkaa maailmassa ja onko kenenkään Kaupungissa on vajaat asukasta, sen suurin työnantaja on Nokia, kaupungin läpi virtaa joki, puheenparsi kuulostaa lounaismurteelta, ulkomaalaisia on parituhatta. Turkka Hautalan kirja on nimeltään Salo ja se voisi hyvin kertoa Salosta, mutta Salo on silti vain romaanin nimi. Teos voisi kuvata mitä tahansa suomalaista pikkukaupunkia aikana, jolloin kaupungin asukkaiden elämä on monin tavoin murrosvaiheessa. Nuoren, vuonna 1981 Salossa syntyneen kirjailijan esikoisromaani on yllättävän kypsää tekstiä ja terävää yhteiskunta-analyysiä. Huomaa, että hän on nähnyt muutakin maailmaa kuin Suomea ja kokeillut monta ammattia. Maailmalta on löytynyt näkökulmia, joista pystyy analysoimaan suomalaista elämänmenoa tuoreella tavalla. Toki näkövinkkeli on hivenen ankea, sillä onnellisin ihminen kirjassa taitaa olla grillin pitäjä. Salo on episodiromaani, jossa hyvin erilaiset ihmiskohtalot koskettavat toisiaan. Kirjan tarinat risteävät, mutta niitä pitää kasassa myös eräänlainen tarkkailijahahmo. Murretta puhuva Hattuleidi on paikallinen kylähullu, jolla on onneton kohtalo, mutta terävät silmät ja kerkeä kieli. Kirjan ensimmäinen kertoja on insinööri, joka valmistautuu kertomaan kännykkäyhtiön työntekijöille ikäviä uutisia. Hän on naimisissa naisen kanssa, jonka olisi pitänyt naida taiteilija. Insinöörimiehen sisäinen yksinäisyys täyttyy tietokoneshakilla hän on antanut konevastustajalleen jopa kuvitteellisen nimen ja elämän. Kerronta etenee muun muassa narkkarin, ambulanssinkuljettajan ja Suomessa kasvaneen maahanmuuttajan tarinoihin. Kun samassa kaupungissa on sekä perinteinen grilli että kebab-kioski, syntyy elämää kaikilla mausteilla. Hautala kuvaa ihmisiä sympaattisesti, hersyvää huumoria käyttäen. Usein inhimillisen elämän komedia vaihtuu kuitenkin tragediaksi. Pauli Juusela mahdollista osoittaa pyyteetöntä tai edes suhteellista hyvyyttä. Elämää ei voi hallita edes pienessä mittakaavassa, eikä suurista ajatuksista näytä olevan enää apua. Kertakaikkiseen kyynisyyteen löytyy ehkä hento valon välähdys, kun ihminen kohtaa kaltaisensa olennon ja antaa tämän polttomerkitä sielunsa vaikka jatkaakin sitten matkaansa melkein entiseen malliin. Kosketetuksi tulemisen pitkäaikaisvaikutuksia kertoja ei lähde ennustelemaan. Eila Jaatinen HERÄNNÄISSEURAT Pe klo Kotiseurat Sirkka ja Erkki Sevannolla, Antbackankaari 37, Martinkylä, Sipoo. La klo 18 Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1, Hki. Su klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Juhani Elenius, Jouni Hartikainen ja Leena Koivisto. Ke klo 19 Kuule minua - Körttivirsi kohtaa keskiajan kirkkolaulun. Levynjulkistamiskonsertti Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, Hki. Vox Silentii ja Samuli Korkalainen. Klo 19 Lauttasaaren kirkon srksalissa, Myllykallionrinne 1, Hki. Mikko Malkavaara, Reima Niemelä, Hannu Pöntinen ja Kaisa Raittila. To klo 18 Jouluveisuut Lohjan srk-keskuksen takkahuoneessa, Sibeliuksenkatu Laillistettu kiinteistönvälitystoimisto Virtatie 9, Myyrmäki, Vantaa puh. (09) fax. (09) info@lkvtuijahurme.fi Teesimme ovat ehdoton rehellisyys, luotettava ja korkea ammattitaito sekä hyvä ja inhimillinen palvelu. Palkkiomme ovat kohtuulliset; esim. osakkeista 3 % sisältäen alv:n toteutuneesta myyntihinnasta. Näitä arvoja noudattaen olemme toimineet alueella jo 20 vuotta. Ota rohkeasti yhteyttä ja liity tyytyväisten asiakkaittemme joukkoon! Tapaamisiin pian, Pia p Tuija p Seija p Ostoskeskus Laukkarinne 6, Vantaa Tervetuloa tutustumaan laajennettuun tuotevalikoimaamme ja uusittuun reseptintoimituspisteeseemme. Mittauta meillä veloituksetta verenpaineesi. Tutustu laajaan apteekkikosmetiikkavalikoimaamme Vichy Avene Lierac Louis Widmer Pyhän Laurin jalanjäljissä Vantaan Lauri

15 VAHVIN kalaöljykapseli Auttaa hallitsemaan kolesterolia* Siitä mistä ei voi puhua, täytyy laulaa... Vuohi 30 Tällä vuohella annat yhdelle perheelle mahdollisuuden toimeentuloon. CardiOmega on vahvin kalaöljykapseli. Korkeiden EPA- ja DHA- pitoisuuksiensa ansiosta CardiOmega on biologisesti tehokkaampaa kuin perinteiset valmisteet. Mukana myös D3-vitamiini. Kaikki, mitä tarvitset. VÄLTÄ TURHAA TAVARAA. VALITSE TOISENLAINENLAHJA.FI - Ota CardiOmega sydämen asiaksi - CardiOmegan 1000 mg kapseleissa on omega-3-rasvahappoja peräti 90% eli 900 mg (EPA 590 mg ja DHA 260 mg). Raaka-aine saadaan Tyynenmeren puhtaista, vapaana elävistä rasvaisista kaloista. Tyhjiötislattu kalaöljy ei sisällä ympäristöjäämiä (raskasmetalleja eikä torjunta-aineita). Pakkauskoot: 60 kapselia ja säästökoko 120 kapselia. *) Auttaa hallitsemaan veren rasvoja (kolesteroli, triglyseridit, alipoproteiinit) Tohtori Tolosen tuotteita saa terveyskaupoista ja hyvin varustetuilta luontaistuoteosastoilta sekä apteekeista. Vantaan Lauri Syntisen asialla Lisätietoja puh. (09)

16 Hammashoitoa HAMMASASEMA Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen Tarjoilee musiikin mustana radiohigherground.fi Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti Kokoproteesit 600 pari Särkypäivystys Yksi kokoproteesi 350 Ajanvaraus Korjaukset ja pohjaukset odottaessa Proteesityöt nopeasti ja kivuttomasti Soita ja varaa maksuton tarkastusaika. teemme myös kotikäyntejä! Hautauspalveluja VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Unikkotie 5, Vantaa SUOMEN KIVIVALMISTE Oy (Seurakunnan talo) , , K&P HAUTAKIVET Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Itäkeskus Tapiola Myyrmäki Hyvinkää puh puh puh puh puh Sirkka-Liisa Helenius Ostetaan (0,0821 /puhelu + 0,119 /min) POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. p Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1 Lisätietoja saat: PÄIVYSTYS 24 h: S-Etukortilla Bonusta ja etuja. Palveluja tarjotaan Korjausrakentaminen, kodin remontit ym. kirvesmiestyöt. T:mi Kari Hurmerinta Gsm KOTISIIVOUSTA kotiapua, ikkunanpesua OLK palvelut meiltä aina parasta! Leena Kotitalousvähennys (-60%) Pohojalaasta luotettavuutta! ja osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla. - Huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym. - LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy Hki, puh KYLPYHUONE- ja SAUNAREMONTTI suoraan tekijältä luotettavasti. Sertifioitu märkätila-asentaja. EN-Asennus KOTISIIVOUKSET 25 /h (kotital.väh. 60%). P , w w w.v a n t a a n l a u r i. f i 16 päivystys Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa. Töölö puh Leppävaara p Tikkurila puh Kerava puh UUSI ILME KEITTIÖÖN - uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu. Kotitalousvähennys tehdystä työstä. ERKKI KAUPPINEN MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p Vuokrata halutaan Terveydenhoitoa JALKAHOITOA Terveyden hoitoalan jalkahoitaja tarjoaa jalkahoitopalvelua: - kovettumien, känsien, syylien poistoa - kynsien hiontaa ja kiillotusta - jalkojen hierontaa - jalkakuorinta ja -naamio ym. - tarvittaessa päkiän, kantapään kevennyksiä ja ihosuojauksia Lahjakortit Teen myös koti- ja laitoskäyntejä. T:mi Jalkahoito R-L Suokas Hämeentie 10 A 1, Helsinki puh. (09) Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay puh Ompelijankuja 4 A VANTAA (Itä-Hakkila) KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT Uomatie 4, Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p / 24h suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien poisto ja fluoraus 59 Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p Seppo /Sari. Kokouksia Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina klo Vantaan seurakuntien virastotalon auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila. Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja yhtymän viraston ilmoitustauluilla alkaen. Matti Lehtonen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Koulutusta Se tulee taas: Seurakuntalaisen saarnakoulutus helmikuusta 2010 alkaen Mukana: Ilkka Puhakka, Päivi Räsänen, Pekka Y. Hiltunen, Leena Alatalo, Anja Erämaja, Yrjö Rossi, Marianne Vähä-Rainio, Sami Seppänen, Vihtori Leskelä, Lauri Kemppainen (vastaava kouluttaja). Koulutuksen avaa piispa Eero Huovinen. Lakiasioita ILMAINEN NEUVO OY:n Oikeudellinen puhelinpalvelu Puhelun hinta 2,95 min + pvm/mpm Kauneudenhoitoa Lähijaksot Matka alkaa Raamattu ja usko Ilmaisutaito Yhteinen ihmisyys Kirkko ja yhteiskunta Tehtävä odottaa Aiempaan saarnalupatutkintoon pohjautuva koulutus koostuu lähi- ja etäopetuksesta. Koulutukseen tarvitaan seurakunnan kirkkoherran tai muun papin suositus. Hinta 420. Huom! Hinta sisältää opetuksen lisäksi ruokailut, kurssimateriaalin ja todistuksen. Ilmoittautuminen mennessä, p. (09) Lisätietoja: sami.seppanen@laajasalonopisto. Laajasalon kristillinen opisto Kuukiventie 6, Helsinki, (09) PÄÄ-ASIAA! Tyyli on tukassa alk. 18. Parturi Hairlocks Iskostie 2, Myyrmäki Ark Puh / Marita Ilmoitusmarkkinointi /vaihde Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kotimaa-yhtiöt. Levikki , 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), Vantaa, , faksi , vantaan.lauri@evl.fi. Toimituksen sihteeri Arja Vasara, , arja.vasara@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, , pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, , heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, , hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, , kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta , nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, AD-assistentti Taru Ukkola , vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, , myyntipäällikkö Paula Kaijanto, , myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, , myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, Ilmoitushinta mv 1,50, neliväri 1,80 / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. Ilmoitusten vastaanotto ja valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), Hki, , faksi , ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ,

17 Vantaan seurakunnat Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma to klo Perjantaisin suljettu. Tilojen ja toimitusten varaukset p Päivystävä pappi tavattavissa p ma to klo Kirkon kahvio avoinna ti pe klo Diakoniatoimisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9 11 p , torstaisin klo 9 11 p Päivystys tiistaisin klo 9 11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9 11 Hakunilan kirkolla. Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p Messu su klo 11. Kaija Laalo-Lipponen, Juha Paukkeri, Jouko Saari, Salla Poropudas. Vois-lauluyhtyeen joulukonsertti su klo 19. Ohjelma 5 euroa. Senioriklubissa ma klo 13 jouluaskartelua. Nyt on rukouksen aika ma klo 18. Tule rukoilemaan yhdessä. Ilosanomapiiri ma klo Raamattupiiri vasta-alkajille ja kaikille kiinnostuneille. Raamatun lukua, keskustelua ja rukousta tiistaisin klo 18. Päivärukous ke klo Äitien iltakerho ke klo Kerho on avoin kaikenikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville äideille. Lastenhoito järjestetty. Hakunilan koulun joulukonsertti to klo 19. Hakunilan yläkoulun musiikkiluokkien konsertin johtaa musiikinopettaja Timo Puhakainen. Avoin aamurukous torstaisin klo 8. Kenen talo on kaunein? Leivo yhdessä, yksin tai kaksin piparkakkutalo ja tuo valmis talo sellofaaniin pakattuna Hakunilan kirkon keittiöön pe klo 8 16 tai su klo 11 mennessä. Mukaan leipurien nimet ja yhteystiedot. Joulutapahtumaan osallistujat saavat äänestää suosikkitalon! Voittaja palkitaan. Palkinto arvotaan myös äänestäneiden sekä kaikkien talojen kesken. Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p Olohuone avoinna joka arkipäivä klo Tule nauttimaan kuppi kahvia, tapaamaan muita ihmisiä, surffaamaan netissä tai lukemaan päivän lehti. Maanantaisin klo maksuton aamiainen. Joulumyyjäiset la klo Leivonnaisia, käsitöitä ja arpoja. Cecilia-kuoro laulaa jouluisia lauluja. Tuotto lähetystyölle. Ensimmäinen adventti Hoosianna kajahtaa! perhemessussa su klo 10. Pastori Seppo Suokunnaksen lähtösaarna. Mukana Vivace- ja Cecilia-kuorot ja pyhäkoululaisia. Messun jälkeen Sepon lähtöjuhla, jossa tarjoilua ja muuta ohjelmaa, sekä mahdollisuus jättää lyhyt tervehdys. Omaishoitajien olohuone ti klo 13. Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Miestenpiiri keskiviikkoisin klo sauvakävelyä, saunomista ja sanaa. Kultaisen Iän Laulajien joulumatinea ti klo 19. Annan päivän ilta ke klo Vanhan ajan joulutunnelmaa, joulukalenteri avautuu klo 18. Nukketeatteri Sananjalka esittää näytelmän Isoisän joululahja, vanhojen joulumuistojen näyttely, askartelua ja Martat tarjoilevat joulupuuroa. Kastettu Paavo Oskari Mattila, Miro Daniel Pekkala, Usva Vanamo Matilda Väisänen. Hautaan siunattu Risto Otto Lumikuru 71 v, Marjatta Hellevi Suovansalo 65 v. Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p Avoinna ma pe klo Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma pe klo 9 13, p Diakoniatoimisto päivystää ma 10 12, ke ja pe klo 9 11, p Vahtimestari p , Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p Perhejumalanpalvelus ja adventin avaus 1. adventtisunnuntaina klo Klo 10 alkavassa jumalanpalveluksessa kajahtaa Hoosianna. Saarnaajana Matti Hyry, liturgina Juha Ropponen ja kanttorina Hannu Lehtikangas. Jumalanpalveluksen jälkeen adventin julistus ja ohjelmaa aina klo 13:een saakka. Mm. joulutori myyjäisineen, Nukketeatteri Pinokkion näytelmä: Joulupukki tuo minulle joulu. Tarjolla pitkään haudutettua joulupuuroa ja palan painikkeeksi joululauluja. Joululahja lapselle. Diakoniatyöntekijät ovat keränneet yhdessä sosiaalitoimen kanssa lasten lahjatoiveita. Hämeenkylän kirkon aulassa olevasta joulupuusta voit hakea yhden tai useamman lahjatoivelapun lähtien. Lahjojen tulisi olla uusia. Valmiit lahjapaketit voit toimittaa diakoniatoimistoon, kirkkoherranvirastoon tai kirkon vahtimestarille mennessä. Diakoniatyöntekijät toimittavat lahjasi perille. Tikkurilan soittokunnan joulukonsertti su klo 16. Adventtihartaus kirkkoherra Jukka Nevala. Armas Maasalon adventtivesper su klo 18. Kirkkokuoroa johtaa Hannu-Pekka Heikkilä ja Hannu Lehtikangas, urut, mukana Jukka Nevala. Nykytystä ja tykytystä ti klo 15. Kauden viimeiset venytykset. Jouluseimen askarteluilta to klo 18. Koko perheellä on nyt mahdollisuus yhdessä askarrella kodin jouluseimi. Hämeenkylän Kyläsepot ovat nikkaroineet talleja, joihin valmistetaan seimihahmoja. Askartelussa opastavat lastenohjaajat ja lapsi- ja perhetyön sihteeri Eila Paulún. Paikan päällä peritään pieni materiaalimaksu. Erillistä ilmoittautumista ei tarvita. Lammaskuja 2 B kerhohuone Kirjallisuuspiiri ma klo 12. Kirjana Laura Honkasalon Eropaperit. Nettikerho ikäihmisille ke klo Aiheina tiedonvälitys netissä, tiedotusvälineet, sosiaalinen netti ja wikipedia. Informaatikko Riitta Sivenius opastaa niin vasta-alkajia kuin jo nettiä käyttäviä nettimaailman saloihin. Lammaspolku 1 Raamattupiiri to klo 18. Kauden päätöksessä mukana pastori Jouni Salko. Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9 Kenian piiri to klo 12. Vierailijana lehtori Sirkka-Liisa Huhtinen. Nuorille Nuorten messu ke klo 19. Mukana pastori Juha Ropponen ja nuorisotyönohjaajat Tiina Huhtala ja Tuula Vanhanen. Kastettu Mikael Ari Johannes Tikka, Kaarina Ronkainen. Hautaan siunattu Valto Johannes Kettunen 76 v. Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p Avoinna ma pe klo Päivystävä pappi tavattavissa ma pe klo 9 15, p , korson.papit@evl.fi. Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p Päivystys ti, ke ja pe klo Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p Lasten oikeuksien taidenäyttely saakka. Korsolaiset päivähoidon ja seurakunnan kerhojen lapset ovat juhlistaneet lasten oikeuksien juhlavuotta kokoamalla taidenäyttelyn. Näyttely on avoinna arkisin klo 9 15 ja seurakunnan tilaisuuksien yhteydessä. Vanhemman väen piiri to klo 13, Anne Saviranta ja Vesa Ruokonen. Myytävänä joulukortteja lähetyksen hyväksi. Naisten saunailta to klo 18 Kotkansiivessä. Joulumyyjäiset la klo Myytävänä mm. kahvia ja pullaa, rokkaa ja leivonnaisia, käsitöitä ja kirjoja. Järj. Korso-Rekolan Rintamaveteraanit ja naisjaosto. Ensimmäisen adventtisunnuntain messu su klo 10, Riitta- Maija Palmusaari ja Martti Sirviö sekä Marjatta Anttonen, viulu. Kolehti Kirkon ulkomaanavulle. Diakonian joulumyyjäiset su klo Myytävänä kahvia, leivonnaisia, käsitöitä ja yhteisvastuutuotteita. Käy lämmin henkäys talvisäässä - runon ja musiikin ilta su klo 17. Korson seurakunnan runopiiriläiset lausuvat jouluisia runoja. Musiikista vastaa kanttori Martti Sirviö. Vapaa pääsy. Ohjelma viisi euroa. Runopiiri tauolla ma Seuraavan kerran kokoontuminen ma klo 13, jolloin vietämme pikkujoulua. Naisten laulava raamattupiiri ma klo 18 Kotkansiivessä. English through Bible englanninkielinen raamattupiiri ma klo Kirkon kahvila ti klo Poikkea lyhyeksi ajaksi tai pidemmäksi toviksi. Katulähetyksen ruokailu ke klo 11, Vesa Ruokonen. Lähetyspiiri ke klo 14. Vanhemman väen piiri to klo 13. Miesten saunailta to klo 18 Kotkansiivessä, Risto Auvinen. Suomalaisen musiikin konsertti pe klo 18. Helena Tenhusen lauluoppilaat. Vapaa pääsy, ohjelma viisi euroa. Kulomäen seurakuntakoti Kulotie 5 Hiljaisuuden ja kynttilänvalon rukoushetki ma klo 20, Henri Järvinen. Seurakuntakoti Mikael Vanhemman väen piiri ti klo 13, Sanna Heikurinen. Nuorille Nuorten kahvilat nuorisotilassa su ja ke klo Dooris pe klo 19. Lapsille ja perheille Pyhäkoulu su klo 10. Perhekerhot maanantaisin klo Korson kirkolla, tiistaisin klo Mikkolan seurakuntakodissa, torstaisin klo Joululahja lapselle Seurakuntien diakoniatyöntekijät ovat keränneet yhdessä sosiaalitoimen kanssa vähävaraisten lasten lahjatoiveita, jotka on ripustettu kirkkoihin joululahjatoivepuuhun tai -verkkoon. Jos haluat tehdä tuntemattoman lapsen iloiseksi, niin lähtien puusta tai verkosta voi käydä hakemassa yhden tai useamman lahjatoivelapun ja panna toiveen täytäntöön. Lapsen toivoman lahjan voi tuoda seurakuntaan, ja diakoniatyöntekijät toimittavat sen perille. Lahjatoivepuu tai -verkko löytyy Hämeenkylän kirkosta, Korson kirkosta, Rekolan Pyhän Andreaan kirkosta ja Tikkurilan kirkosta. Hae lapsen joululahjatoive puusta tai verkosta lähtien Vallinojalla Kirvisenkuja 1 H kerhohuoneessa, perjantaisin klo Kulomäen seurakuntakodissa, perjantaisin klo Nikinmäen seurakuntakodissa. Muuta Joulukadun avajaiset la klo 15 Korson keskustassa. Kulkue lähtee Maakotkantien S-marketilta ja päätyy kellotapulille. Puhujina kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen ja aluetoimikunnan edustaja Hanna Tamminen. Vuoden 2009 korsolaisen julistaminen. Trumpettia soittaa Leo Kylätasku. Helena Tenhusen lauluoppilaat esittävät jouluisia lauluja. Tarjolla glögiä ja pipareita. Jouluisin näyteikkuna -kisa Korsolaiset liikkeet ovat jälleen koristaneet ikkunansa jouluisiksi. Mikä on mielestäsi jouluisin? Äänestyslipukkeita saa kisassa mukana olevista liikkeistä ja ne voi palauttaa Lumon aulaan tai liikkeisiin. Äänestä vain yhdellä lipukkeella. Osallistuneiden kesken arvotaan palkintoja. Myös paras ikkuna palkitaan. Nyt köyhän niinkuin rikkaan luo suloinen joulus tuo haluatko ilahduttaa vähävaraisen perheen lasta? Korson seurakunnan diakoniatyö on yhdessä sosiaalitoimen kanssa kerännyt vähävaraisten korsolaisten perheiden lasten lahjatoiveita. Sinulla on mahdollisuus valita yksi tai useampi lahjatoive seurakuntakeskukseen valmistetusta lahjatoivepuusta. Lahjat voivat olla uusia tai itsetehtyjä. Toiveet ovat noudettavissa joulupuusta ensimmäisenä adventtina Kastettu Julius Kaarle Melen, Milla Hannele Santala. Avioliittoon kuulutettu Juha Pekka Mälkki ja Kaisu Tellervo Luoma. Hautaan siunattu Pirjo Anneli Saarelainen 60 v. Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22, p Virasto on avoinna arkisin klo Päivystävä pappi arkisin klo p Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo p , muulloin p Diakoniatoimisto Päivystys tiistaisin ja torstaisin klo kirkolla, p Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p , Seniori-iltapäivä to klo 13, Voimaa tarinoista. Voimavinkkejä tarinateatterin keinoin antaa Päivi Peittola. Kahvitarjoilu ja hartaus. Runoryhmä torstaisin klo 18. Rukouspiiri torstaisin klo Eino Grönin joulukonsertti to klo 19, liput 10 e. Varat käytetään alueemme nuoriso- ja vanhustyöhön, järjestäjänä LC Vantaa Koivukylä. Diakoniamyyjäisten valmistelua la klo kirkolla. 1. adventtisunnuntain messu su klo 10, liturgia ja saarna Ben Ahlroos, musiikki Pyhän Andreaan kirkon kuoro ja lasten lauluryhmä sekä kanttorit Sirkku- Liisa Niemi ja Riina Matikainen. Kolehti köyhyyden ja perusturvattomuuden poistamiseen maailman köyhimmillä alueilla Kirkon Ulkomaanavun kautta. Diakoniamyyjäiset messun jälkeen. Parisuhdeiltapäivä su klo 15 kirkolla. Rakkauden ravinteet arjessa, mukana perheneuvoja Leena Jokinen. Rekolan sekakuoron joulukonsertti su klo 18 kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e. Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo Ilosanomapiiri ma klo 18. Miesten veljespiiri ma klo kirkolla. Aamurukoushetki tiistaisin klo Torstaipiiri klo 13, käsitellään Markuksen evankeliumia. Joululahjaverkko on kirkkosalissa Voit antaa nimettömänä lahjasi seurakuntamme alueella asuvalle lapselle, joka muuten saattaisi jäädä ilman joululahjaa. Lahjaksi voit antaa uutta tai itsetehtyä tavaraa ja vaatetta. Lapuissa saattaa olla myös lahjatoive tai esimerkiksi lapsen lempiväri, jotta lapselle mieluisan lahjan hankkiminen olisi helpompaa. Ota verkosta lapsen lappu itsellesi ja tuo paketoidut ja lapsen lapulla varustetut paketit kirkkoherranvirastoon viimeistään ma Diakonian joulujuhla kirkolla ke klo 13. Tarjolla puuroa ja jouluisia herkkuja sekä ohjelmaa. Hae oma osallistumislippusi kirkkoherranvirastosta , lippuja rajallinen määrä. Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Raamattupiiri torstaisin klo 18, käsitellään Roomalaiskirjettä. Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4 Ikäihmisten iltapäiväpiiri maanantaisin klo 13. Rukouspiiri perjantaisin klo 19. Nuorille Nuorten sähly perjantaisin klo Rekolanmäen koulussa, sisäpelitossut ja urheiluvaatteet mukaan. Open doors keskiviikkoisin klo nuorisotilassa. Vanhempien nuorten leiri Kuntokalliossa. Ilmoittautumiset mennessä Mipalle tai Sannalle. Lapsille ja perheille Avoin päiväkerho torstaisin klo Päiväkummun seurakuntatalossa 3 6-v. lapsille vanhemman tai lähiaikuisen kanssa. Kerhossa leikitään, lauletaan ja askarrellaan yhdessä. Oma pieni välipala mukaan. Kerho on maksuton. Vauvakerho perjantaisin klo 9 11 kirkolla. Vauvakerho on tarkoitettu alle 1-v. lapselle ja hänen vanhemmilleen. Ohjelma muotoutuu kävijöiden toiveiden mukaisesti. Isommat sisarukset voivat leikkiä viereisessä huoneessa. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kirkolla päiväkerhotiloissa. Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki messun aikana. Perhekerho tiistaisin klo Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa ja torstaisin klo kirkolla. Kaakaopyhäkoulu tiistaisin klo 17 Päiväkummun seurakuntatalossa. Muuta Hartaushetki to klo 14 Leena-kodissa, Teräsvaarisalissa Itsenäisyyspäivän juhla (Et. Rastitie 12), Marja-Liisa Malmi. Kastettu Pihla Sofia Aarnio, Anniina Minka Maaria Kauppila, Olivia Katariina Seppänen, Aapo Viljami Virmelä, Anna Emelie Östling. Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p Avoinna ma pe klo Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma pe klo 9 15 p Päivystävä pappi virastossa ma pe klo p Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta. Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi Päivystys ma ja to klo Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo p tai p Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p Simonkylän Lions Clubin joulukonsertti pe klo 19. Konsertissa esiintyy Mika Pohjonen ja laulajaryhmä Kansallisoopperan kuorosta. Liput 25 e ovelta tai Lions Clubin jäseniltä. Virsiä - Samuli Edelmann la klo 19. Samuli Edelmann yhtyeineen esittää Suomen kansalle vuosien ja vuosikymmenten saatossa tutuksi käyneitä virsiä tuoreine tulkintoineen. Liput ovelta 24/15 e sekä ennakkoon Lippupalvelusta. Osa konsertin tuotosta ohjataan vähävaraisten yksineläjien tukemiseen Vantaan seurakuntien diakoniatyön kautta. Messu su klo 12, Toni Fagerholm, Pirkko Yrjölä, Iina Katila, Simo Santaranta, mukana kirkkokuoro. A. Maasalon Adventtivesper su klo 18. Jaakko Hyttinen, 17

18 Vantaan seurakunnat Pyhän Laurin kuoro, johtaa Terje Saard. Urut Samppa Laakso. Vantaan musiikkiopiston soitinyhtyeiden joulukonsertti ma klo 19. Vapaa pääsy. Keski-Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti ti klo 18. Ohjelmassa sekä jouluista että klassista musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Joulukonsertti to klo 19. Joulukonsertissa esiintyvät Finnairin laulajat, Pekka Laakso (laulu) ja Simo Santaranta (piano/ urut). Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Järj. Tikkurilan kokoomus. Ikäihmisten adventtikirkko ke klo 13. Ehtoollinen mahdollisuus saada myös penkissä istuen. Mikäli tarvitset apua kuljetuksen järjestämiseen, ota yhteyttä diakoniatoimistoon to mennessä p tai Tikkurilan kirkko Asematie 12, p Laulupiiri pe klo 13 kahviossa, Simo Santaranta. Tikkurilan eläkeläisten sekakuoron joulukonsertti la klo 16. Vapaa pääsy. Messu su klo 10, Jaakko Hyttinen, Kirsti Hildén, Samppa Laakso. Messussa mukana Corvus Laurencij -kuoro, messun jälkeen joulupuun avaus. Perinteinen joulunäytelmä su klo 12, 13 ja 14. Raamatun mukainen kerronta, kertojina eläinhahmot. Ohjaajana Antti Sevanto. Vapaa pääsy. Glögiä ja joulutorttuja myynnissä kirkon ala-aulassa su klo Yhteisvastuukeräyksen ja Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Arabiankielinen raamattupiiri su klo 16 aikuisten kerhohuoneessa. Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma klo 18 kahviossa, pastori Jaakko Hyttinen. Viikoittain kokoontuva lukupiiri, jonka puitteissa on tarkoitus lukea Raamattu läpi kolmessa vuodessa. Mukaan voi liittyä matkan varrella! Runo, laulu- ja rukousilta ma klo 18 aikuisten kerhohuoneessa. Kirkon ruokailu ti alkaa klo 12 hartaudella kirkossa. Hartauden jälkeen leipätuotteiden jakoa kirkon takaosassa. Ruokailutoimintaa supistettu asti. Lähetyksen päiväpiiri ti klo 13 neuvotteluhuoneessa. Israel-piiri ti klo aikuisten kerhohuoneessa. Viikkomessu ke klo 18, Pirkko Yrjölä, Iina Katila. Ilosanomapiiri to klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck. Miesten ilosanomasolu to klo 18 takkahuoneessa. Tikkurilan Hannat lähtevät lenkille to klo 9.30 kirkon edestä. Kahvit sanan äärellä klo neuvotteluhuoneessa. Sinä voit ilahduttaa vähävaraisen perheen lasta! Seurakunta on yhdessä sosiaalitoimen kanssa kerännyt vähävaraisten tikkurilalaisten lasten lahjatoiveita. Sinulla on mahdollisuus valita yksi tai useampi pieni lahjatoive joulupuusta. Lahjat voivat olla uusia tai itsetehtyjä. Toiveet ovat noudettavissa joulupuusta ensimmäisenä adventtina kirkon aulasta jumalanpalveluksen jälkeen. Vähävaraisia lapsiperheitä voit tukea myös lahjoittamalla rahaa Tikkurilan seurakunnan tilille: , viite: Diakoniatyöntekijät toimittavat lahjasi perille. Sururyhmä alkaa tammikuussa 2010 Tikkurilan kirkolla. Ryhmään voi osallistua, kun läheisen kuolemasta on kulunut n. puoli vuotta. Tiedustelut ja ilmoittautumiset diakonissa Hanna Raunu p Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p Adventtiretriitti Tehkää tietä kuninkaalle su klo Tiedustelut Päivi Helén p Osallistumismaksu 5 e (sis. lounas, kahvi), lahjoitetaan Kirkon Ulkomaanavulle. Ilmoittautuminen mennessä kirkkoherranvirastoon p Kartanonkosken seurakuntakoti Hagelstamintie 20 Rukouspiiri su klo Tiedustelut pastori Kirsti Hildén Kansanlähetyspiiri ti klo Nuorten aikuisten ilosanomapiiri ke klo Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, p Naisten rukouspiiri pe klo 18, Toini Härmälä. Tammiston kerhohuone Tammistonkatu 29 B Kauneimmat joululaulut kaiken ikäisille to klo Lapsille ja perheille Torstaitupa yksinhuoltajille Tikkurilan kirkon alakerrassa to klo Aikuisille ajatusten vaihtoa ja omaa aikaa iltateen äärellä. Lastenhoito järjestetty. Tiedustelut Marja-Leena Koponen p Perhekerhot kokoontuvat klo Maanantaisin ja perjantaisin Tikkurilassa, tiistaisin Pakkalassa, torstaisin Ylästössä ja Ilolassa. Lisätietoja Marja-Leena Koponen p Pyhäkoulut sunnuntaisin Tikkurilan kirkolla klo 10-11, Ilolassa klo (Soittajankuja 1), Kartanonkoskella klo (Hagelstamintie 20). Syyskauden viimeinen pyhäkoulu Ylästössä klo (Lehtikummuntie 2). Varhaisnuorille MiniWalkers vuotiaille pe klo Nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C Walkers pe klo Mese-päivystys su klo Walkers ke klo Iso1 C & D koulutus to klo 17. Nuorten avoimet ovet Ylästössä to klo 18. Muuta Malminiityn eläkeläistenkerho ma klo Malminiityn 16 B -talossa. Miesten saunailta ti klo Saunomista, uimista, iltapalaa (5 e), keskustelua, laulua ja rukousta. Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 a B. Naisten saunailta ke klo 18. Saunomista, uimista, iltapalaa, keskustelua, laulua ja rukousta. Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 a B. 6 iltaa parisuhteen ja perheen tueksi: Avaimia parisuhteen ristiriitojen ratkaisuun to Ohjaajana perhekasvatussihteeri Arja Seppänen Kirkkohallituksen perheasian toimistosta. Kahvitarjoilu klo 18, ohjelma klo Ei ennakkoilmoittautumista, lastenhoito järjestetty. Vantaan seurakuntien auditorio, Unikkotie 5 C. Lisätiedot kts. Laatokka-Ääninen risteily Bussi Tikkurila Pietari Tla ja risteily Neva Valamo Syväri Kizhi Neva. Hinta e/hlö hytistä riippuen, sisältää matkat, ryhmäviisumin ja täysihoidon laivalla (5 yötä). Matkanjohtajat: Sirpa Jalokinos p , Tikkurilan srk sekä Kalevi Niemi p ja Tarmo Jantunen p , Lähetyskirppis Patina. Kastettu Oliver Julius Kristian Hohtari, Essi Alisa Mutanen, Vera Lisa Fernandes, Don Antton Nyman, Leenu Lilja Sointu Koskinen, Elsa Evelina Kukkonen, Lenni Jaakko Ilmari Laamanen, Enni Linnea Torppa, Akseli Lauri Jokinen, Patrick Deniz Johannes Kiuru, Kaapo Johannes Paju, Kaarlo Evan Tomkins. Hautaan siunattu Tyyne Irene Heinonen 87 v, Eliina Holopainen 85 v, Kalevi Allan Huovinen 84 v, Eino Olli 79 v, Kyösti Juhani Massinen 70 v, Otto Edvard Möller 62 v, Paavo Aleksanteri Kouvalainen 60 v. Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p Avoinna ma pe klo 9 15 Päivystävä pastori p klo 9 14 ma, ti, to ja pe Kultaisen Iän Laulajien joulukonsertti tiistaina kello 19 Pyhän Annan lastenkirkossa ja tiistaina kello 19 Tikkurilan kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 2 euroa. Tilojen ja toimitusten varaus p klo 9 14 ma, ti, to ja pe. Diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9 11, p Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo ja to klo 14 16, p Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10 12, p Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. (09) Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9 16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Joulumyyjäiset la klo Myyjäisten avaus klo Leivonnaisia, käsitöitä, arpajaisia. Joulupuuro, kahvia. Elävä jukebox. Myyntipöydissä edustettuina lähetystyö, KUA, Mariakoti. Myyrmäen kirkon 25-vuotisjuhlamessu su klo 10. Ensimmäinen adventtisunnuntai. Saarna Tapio Rahkonen, liturgia Jaakko Simojoki, kanttorit Kari Jerkku ja Sinikka Honkanen, kantaattikuoro ja Sonus avustavat. Messun alussa otetaan käyttöön uudet valkean ja vihreän sarjan kirkkotekstiilit. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu su klo 10 kerhohuone 4. Myrtsimessu su klo 17. Lauletaan Hoosiannaa trumpettien säestyksellä ja juhlitaan 25-vuotiasta nuorta aikuista, Myyrmäen kirkkoa! Musiikista vastaa Puhallinorkesteri Louhi. Saarna Heli Ojalehto ja liturgia Nele Borchardt. Orkesteria johtaa Anne Peltonen. Ennen messun alkua pappi on tavattavissa keskustelua ja rippiä varten takkahuoneessa klo 16 alkaen. Kirkkosali on avoinna klo alkaen. Messun jälkeen ilta jatkuu teejatkoilla srk-salissa. Lastenhoito järjestetty. Katso myös Mongoliapiiri ma pieni srk-sali. Nina Härmä kertoo Mongoliassa tehtävästä lähetystyöstä. Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo Nuorisotila, käynti radan puolelta, G-ovi. Kahvila Olotila saakka keskiviikkoisin klo takkahuoneessa. Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta. Raamattupiiri ma klo takkahuone. Sinkkupiiri ti 1.9. klo takkahuone. Raamattupiiri ke klo St. Martinin kappeli. Mukana Kaisa ja Erkki Halme. Laulupaja ke klo St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet. Kanttori Ritva Holma laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja. Keskiviikon sana lähetysaiheinen ilta ke klo Jaakko Tassia kertoo Venäjällä tehtävästä työstä. Miesten piiri to klo takkahuone. Kivistön kirkko Laavatie 2, p Ensimmäisen adventtisunnuntain sanajumalanpalvelus ja myyjäiset su klo 10. Saarna ja liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen, Kivistön seurakuntakuoro avustaa. Perinteiset adventtimyyjäiset heti sanajumalanpalveluksen jälkeen. Pyhäkoulu su klo 17. Diakoniapiiri tiistaisin klo srk-salissa, kokoontuu parittomilla viikoilla. Miesten saunailta ke klo (joka toinen keskiviikko). Oma pyyhe ja omat saunamakkarat mukaan. Vaatevarasto avoinna to klo Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p Seutulan kappeli Solbackantie 6, p Adventtivesper su klo 18. Armas Maasalon perinteinen Adventtivesper. Vantaankosken Kantaattikuoro johtajana ja urkurina Kari Jerkku, liturgia Risto Pottonen. Vapaa pääsy. Martinristi Laajaniityntie 2, p. (09) Rukouspiiri to klo ruots. kerhohuone. Lasten Hoosianna su klo 15. Tuuli Aitolehti. Kahvila Olotila avoinna saakka ma, ti ja ke klo Diakoniapiiri maanantaisin klo12 14 kokoontuu parittomilla viikoilla. Lähimmäispalveluryhmä kokoontuu su klo Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä. Naisten raamattupiiri ma klo diakonian työhuone. Mammaraamis ke klo suom. kerhohuone. Lukupiiri ke klo 18. Chimamanda Ngozi Adichie: Puolikas keltaista aurinkoa. Laulupiiri to klo srk-sali. Naisten piiri maanantaisin klo Olotila. Kokoontuu parillisilla viikoilla. Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Israelpiiri ti klo Kokoontuu parittomilla viikoilla. Työikäisten raamattu- ja rukouspiiri maanantaisin klo Kokoontuu joka viikko. Nuorille Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1. Nuorille aikuisille Adventtiretki Holmaan Nurmijärvelle. Saunotaan ja grillataan! Lähtö Kaivosrististä (Kaivosvoudintie 3) klo 18 pikkubussilla. Hinta 5 e, sisältää kaiken. Katso myös Facebookissa ryhmä Vantaankosken nuoret aikuiset. Varhaisnuorille Koululaisten talvileiri Holmassa Nurmijärvellä alakoululaisille. Tiedossa mäenlaskua ja ulkoilua sekä askartelua ja muuta kivaa. Leirin hinta 45 e. Ilm. ja tied. Ann-Marie Ahlsten, p Ilmoittautumiset menn. Lapsille ja perheille Jouluaskartelu la klo 10 Myyrmäen kirkolla äideille ja lapsille. Tule askartelemaan joulukortteja ja joulukoristeita yhdessä lapsesi kanssa. Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille.myyrmäen kirkko, Uomatie 1, ti klo Martinristi, Laajaniityntie 2, to klo Vaskipelto, Aapramintie 1, ti klo (liikuntapainotteinen). Vaskipelto, Aapramintie 1, ke klo Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, to klo Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, pe klo Tule mukaan jakamaan elämäsi iloja ja kipuja. Perhekerhon vetäjä on Ritva-Lee- Lempeän katseen alla Katso, kuninkaasi tulee! Hän tulee luoksesi lempeänä, ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla. Matt. 21:5 Kun tilasimme lastenkirkkoon Kristus-ikonin, pyysimme ikonimaalaria maalaamaan lempeän Kristuksen. Kirkossa on jo kaksi vahvaa kuvaa Kristuksesta: suljetun alttarikaapin vasemmassa ovessa on ristiinnaulitun kuva ja tuohusalttarin yläpuolella reliefissä on omaa ristiään kantava Jeesus. Ristiinnaulitun Jeesuksen pää on kallistunut oikeaa olkapäätä vasten, silmät ovat suljetut ja suu raollaan. Reliefissä Jeesuksen kasvot ovat katsojaan päin ja ilme on sisäänpäin kääntynyt. Mutta kun ihminen, jonka sieluun tai ruumiiseen on viilletty haavoja, katsoo Kristus-ikonia, hän kohtaa lempeästi katsovan Kristuksen. Katse on täynnä armoa ja lohdutusta. Kohti tuleva katse ei saa kääntämään kasvoja poispäin, vaan se rohkaisee katsomaan takaisin suoraan silmiin. Matteuksen evankeliumissa Jeesus kehottaa: Katsokaa minua, minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Hän puhuu myös siitä, että Jumalan salaisuudet avautuvat lapsenmielisille. Viisaille ja oppineillekin salaisuudet avautuvat, kun he tulevat pienen ihmisen kaltaisiksi. Mitähän se oikein tarkoittaa? Millä tavalla, sinä Kristus, haluat tulla elämääni tänä adventtina? Hoosianna auta! Tule Herra Jeesus. Liisa Pietilä Hakunilan seurakunnan lapsityönohjaaja 18 Ensi sunnuntai on 1. adventtisunnuntai. Sen aihe on Kuninkaasi tulee nöyränä. Alttarilla on valkoinen liina ja kuusi kynttilää. Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 24:7 10, Jes. 62:10 12, Room. 13:11 14 ja Matt. 21:1 9.

19 na Tuuli, p Vantaanlaakso, Naapurinkuja 2, to klo Kivistön kirkko, Laavatie 2, pe klo Seutulan kappeli, Solbackantie 6, pe klo Vantaanpuisto, Vantaanrinne 14, ti klo (musiikkipainotteinen). Tied. lapsityönohjaaja Laura Sydänmaanlakka p Muuta Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan Vantaankosken seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on asiakkaille maksuton. Nikkaristi-apu välitetään tiistaisin ja perjantaisin klo 9 11 p Onnitteluadresseja ja Lähetysjärjestöjen ja Herättäjäyhdistyksen suruadresseja myytävänä kirkkoherranvirastossa. Keikkapankki aloittaa. Lähde saattajaksi vanhukselle lääkäriin, kirkkoon tai asioille. Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi ja tarjoamme sinulle kertaluonteisia auttamiskeikkoja. Toiminta alkaa vuoden 2010 alusta. Ilmoittautumiset Kirsti Savolaiselle, p , kirsti.savolainen@evl.fi Kastettu Leo Olavi Halttunen, Miina Elviira Parkkari, Sofia Laura Maria Hamari, Emilia Aino Maria Hamari, Elias Luka Johannes Jokinen, Vertti Valtteri Olavi Saastamoinen, Oskari Toivo Mikael Heiska. Hautaan siunattu Helena Juva 99 v, Siiri Lyyra 90 v, Erkki Kalle Heikkinen 79 v, Lilja Mirjam Nyman 78 v, Elma Eliina Ropponen 77 v, Vuokko Verkko 74 v, Johannes Ilmari Keinonen 73 v, Niilo Antero Toivonen 64 v, Ilkka Markku Torsten Virtarinne 60 v. Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn Öppet: må-fre kl Verksamhet Fredagsgruppen fre kl. 10 i Dickursby kyrkas kafferum Ungdomskväll fre kl på Helsinggård, Nina Seeck. Lillajulspyssel och Barnens Vackraste Julsånger lö kl i Bagarstugan, Maikki Väänänen, Anne-Mari Vanamo. Vi firar första advent med festhögmässa sö i Helsinge kyrka S:t Lars kl. 10. Ola Byfält och Anu Paavola. Larskören medverkar under ledning av Håkan Wikman. Kyrkkaffe i Hem och skolas basar i Helsinge skola. Om du behöver skjuts till kyrkan så kontakta diakonibyrån tfn eller Mamma-barngrupp må kl i Martinristi församlingshem. Kyrkobrödernas julfest må kl. 13 i Dickursby kyrka. Foibekretsen må kl. 14 i Foibe servicecenter, Sjukhusgatan 7. S:t Martins pensionärskrets ti 1.12 kl. 13 i Myrbacka kyrka. Mamma-barngrupp to kl i Dickursby kyrka. Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to kl. 13 hos Ann-Lis Helenius. Döpta Lotta Aino Emilia Salovuo, Vivian Mi Schauman. Yhteiset Kuulovammaistyö Viittomakielinen kohtaamispaikka ti klo Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Tapio Laine. Viittomakielinen perhekerho to klo Tapanilan kirkolla, Veljestentie 6, Helsinki. Vapaata keskustelua. Lähetysmyyjäiset su klo Suomen lähetysseurassa, Tähtitornikatu 18, Helsinki. Kuurojen lähetyksellä oma myyntipöytä. Viittomakielinen retki la Vivamon jouluvaellukselle. Hinta 20 euroa (lounas, kahvi, kuljetus). Lähtö klo 9.30 Tikkurilan kirkko, Asematie 12 ja klo 9.50 Myyrmäen kirkko, Uomatie 1. Kotiinlähtö klo 16. Ilmoittautuminen ja ruokavaliot Maria Laulajalle p Näkövammaistyö Joulumyyjäiset la klo Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Vantaan näkövammaisten hyväksi. Tikkurilan kerho su klo Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Ritva-Leena Tuuli ohjaa ja säestää jouluisia laululeikkejä. Yhteinen joulujuhla la klo Holmassa, Holmantie 10, Klaukkala. Kimppakyydit. Ilmoittautumiset mennessä torstaisin klo 9 11 Henriikka Vainiolle p tai henriikka. vainio@evl.fi. Perheneuvonta Ryhmäanalyyttinen psykoterapiaryhmä alkaa ma klo perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5 a A. Ryhmä on tarkoitettu sinulle, joka olet havahtunut elämäntilanteessasi haastaviin tai kipeisiin tunteisiin tai ajatuksiin, ihmissuhde- tai tunneongelmiin. Ohjaajina psykoterapeutti Eeva Elorinne ja psykiatrinen erikoissairaanhoitaja Kirsi Laaksonen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset perheasiain neuvottelukeskukseen ma, ke pe klo 9 11 ja ti klo 14 17, p Päihdetyö Päihdekuntoutujien jouluinen retkipäivä ke Kuntokallion kurssikeskukseen Helsinkiin. Messu, jouluateria ja joulujuhla. Kuljetus Myyrmäen kirkolta klo 9.30 ja Tikkurilan kirkolta klo 10. Paluukuljetus klo Hinta 5 euroa. Ilmoittautumiset mennessä Leena Nurmiselle p , arkisin klo Olotila Unikkotie 5 a (Vehkapolku) Avoinna ma pe klo Tule tekemään joulukortteja ma klo Omakustannushinta. Betanian kauppatalon 20-vuotisviikko Pienvalokuvanäyttely Tikkurilan keskustan alueesta vuosina Osallistuthan tuomalla Olotilaan valokuviasi Tikkurilasta ja sen ihmisistä eri vuosikymmeniltä. Tule to klo muistelemaan menneitä ja katselemaan yhdessä valokuvia vanhasta Tikkurilasta. Kysy ja väittele aamukahvilla papin kanssa ti klo Vieraana diakoniapastori Lea Karhinen. Tutustu internetin käyttöön ohjatusti ke klo Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p Avoinna ma pe klo Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. Hoosiannaa laulamaan! Entä jos ei olisikaan mitään joulukiirettä? Jos olisi kokonainen kuukausi aikaa valmistautua, pikkuhiljaa ja kaikessa rauhassa? Sana adventti tulee latinan kielestä ja merkitsee saapumista. Oli aika, jolloin adventin neljä viikkoa olivat pyhitetyt sen odottamiseen, että joulu tulisi, Jeesus syntyisi Betlehemin seimessä ja meille pimeydessä ja kuoleman varjon maassa vaeltaville pilkahtaisi aavistus taivaallista valoa. Rakennamme itse itsellemme joulukiireen, mutta jos osaisimme viettää adventtia, meillä olisi neljä viikkoa aikaa valmistautua jouluun. Vanhan perinteen mukaan ensimmäisen adventtisunnuntain jälkeisenä maanantaina alkaa adventtipaasto: juhlaan valmistaudutaan tekemällä elämä mahdollisimman yksinkertaiseksi. Entä jos valtaisimme adventin takaisin? Raivaisimme kalenterista ne viikot rauhalliseen odotukseen. Sanoisimme jyrkän ein pikkujouluille, kieltäytyisimme käymästä kaupassa pyhäisin, hidastaisimme tietoisesti? Rauhallisen odotuksen voi aloittaa vaikkapa laulamalla Hoosiannan oman kirkon jumalanpalveluksessa tai adventtivesperissä. (KT) Ensimmäinen adventti sunnuntai Hakunilan kirkko Hakunilantie 48 Messu su klo 11. Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Perhejumalanpalvelus su klo 10. Armas Maasalon perinteinen adventtivesper su klo 18. Kivistön kirkko Laavatie 2 Sanajumalanpalvelus su klo 10. Ritva Tuomi Myyjäisistä saattaa löytää persoonallisia pehmeiden pakettien sisältöjä. Korsossa avataan joulukatu adventin aattona. Kulkue lähtee Maakotkantien S- marketilta ja päätyy kellotapulille, jossa kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen ja aluetoimikunnan edustaja Hanna Tamminen pitävät puheet. Tilaisuudessa julistetaan vuoden 2009 korsolainen. Leo Kylätasku soittaa trumpettia ja Helena Tenhusen lauluoppilaat esittävät jouluisia lauluja. Korson kirkko Merikotkantie 4 Messu su klo 10. Länsimäen kirkko Kerokuja 9 Perhemessu su klo 10. Martinristi Laajaniityntie 2 Lasten Hoosianna su klo 15. Joulukatu ja jouluisin ikkuna Myyjäisiä Joulumyyjäiset la klo 8 13 Korson kirkolla. Myytävänä muun muassa kahvia ja pullaa, rokkaa ja leivonnaisia, käsitöitä ja kirjoja. Joulumyyjäiset la klo Länsimäen kirkolla. Leivonnaisia, käsitöitä ja arpoja. Cecilia-kuoro laulaa jouluisia lauluja. Joulumyyjäiset la klo Myyrmäen kirkolla. Leivonnaisia, käsitöitä, arpajaisia, joulupuuroa, kahvia ja elävä jukebox. Perinteiset partiomyyjäiset la klo Tikkurilan kirkolla. Myyrmäen kirkko Uomatie 1 Messu su klo 10. Myrtsimessu su klo 17. Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45 Messu su klo 10 (ruotsinkielinen). Messu su klo 12. Armas Maasalon perinteinen adventtivesper su klo 18. Joulutori myyjäisineen su klo 10 alkavan perhejumalanpalveluksen jälkeen Hämeenkylän kirkolla. Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Messu su klo 10. Seutulan kappeli Solbackantie 6 Armas Maasalon perinteinen adventtivesper su klo 18. Tikkurilan kirkko Asematie 12 Messu su klo 10. Ohjelmaa kello 13 asti, muun muassa adventin julistus, nukketeatteria, joulupuuroa ja joululauluja. Perinteiset adventtimyyjäiset su klo 10 alkavan sanajumalanpalveluksen jälkeen Kivistön kirkolla. Diakonian joulumyyjäiset su klo Korson kirkolla. Myytävänä kahvia, leivonnaisia, käsitöitä ja yhteisvastuutuotteita. Diakoniamyyjäiset su klo Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla. Myyjäisvalmistelut la klo Lähetysmyyjäiset su klo Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla. Myyjäisvalmistelut klo Suun saa makeaksi glögillä ja pipareilla. Korsolaiset liikkeet ovat jälleen koristaneet ikkunansa jouluisiksi. Jouluisin näyteikkuna kisaa käydään Äänestyslipukkeita saa kisassa mukana olevista liikkeistä ja ne voi palauttaa Lumon aulaan tai liikkeisiin. Äänestää voi vain yhdellä lipukkeella. Osallistuneiden kesken arvotaan palkintoja ja paras ikkuna palkitaan. Joulukadun avajaiset la klo 15 Korson keskustassa 19 Timo Saarinen

20 k o o n n u t H e l i K u l m a v u o r i j K r. Ritva Tuomi Syö kuin Jeesus Ensin se kuulosti vitsiltä. Kyse on kuitenkin ihan tosijutusta: Jeesus-dieetistä. Pysyäkseen terveinä ja hoikkina What would Jesus eat ruokavalion noudattajat pyrkivät syömään kuten Jeesus. Jeesuksen ruokavaliosta on tehty opaskirja sekä tietysti keittokirja. Asialla on amerikkalaistohtori Don Colbert, ja opaskirja kantaa komeaa nimeä What Would Jesus Eat? The Ultimate Program for Eating Well, Feeling Great, and Living Longer. Siinä tarjotaan ohjelmaa, jota noudattamalla syöt hyvin, voit loistavasti ja elät pidempään. Dieetti on osa laajempaa liikettä, jonka tarkoituksena on saada ihmiset pohtimaan, mitä Jeesus tekisi missäkin asiassa. Jos haluat oikeasti seurata Jeesusta elämäsi eri osa-alueilla, et voi olla huomioimatta ruokailutottumuksiasi, tohtori Colbert opastaa. Kirjoituksissaan tohtori Golbert ilmaisee huolensa pikaruokakulttuurista ja eineksistä, tutkii Vanhan testamentin ruokavalio-ohjeita sekä selvittää, mitä ruoka-aineita Raamattu mainitsee. Hän myös antaa helposti noudatettavan viikko-ohjelman. Don Colbert suosittelee Jeesuksen seuraajille välimerellistä ruokavaliota. Siihen kuuluu paljon kasviksia, hedelmiä, pähkinöitä, oliiviöljyä, leipää ja kalaa, ja lihaa lähinnä juhlapäivinä. Ruokajuomina ovat vesi ja viini kohtuudella nautittuina. Ei kalapuikkoja vaan tuoretta kalaa. Joulukalenteri teen ystävälle Kauppojen hyllyillä on tarjolla jos jonkinlaista joulukalenteria. On suklaa-, salmiakki-, kuva- ja lelukalentereita. Entä jos jokaisen joulukuun aamun aloittaisi nauttimalla kupillisen juuri tuolle päivälle tarkoitettua teetä? Luomutuotemerkki Sonnentorin adventtikalenteri sisältää 24 erilaista teepussia. Aivan tavallisen näköinen teepaketti muuttuu joulukalenteriksi, kun kääntää pakkauksen pystyyn ja avaa etuosan pienen luukun. Joka päivälle on ikioma, numeroitu teepussi. Paketista löytyy ainakin talviyön hedelmäteetä, vihreää onnenteetä, myrskysään yrttiteetä sekä teelaatuja nimeltä Joulupukin salaisuus, Kaikkea hyvää ja Kiitos. Osa teepussien saksan- ja englanninkielisistä nimistä vihjaa, että niiden sisältämät yrtit auttavat keskittymään, rentoutumaan ja nauttimaan elämästä joulukiireiden keskellä. Adventtikalenterin ideaan kuuluu, että päivän yllätystä ei kurkita etukäteen. Paketin kyljessä olevaa sisällysluetteloa ei pidä lukea, mikäli haluaa pitää teepussien nimet, värit, tuoksut ja maut yllätyksinä. Eikä tietenkään saa penkoa etukäteen kalenterin sisältöä. Hätäisempi sen jo teki. Jouluaaton tee on saanut osuvan nimen Taivaallinen jouluilo. Teeadventtikalenteria myyvät ainakin Itäkeskuksen ja Kampin Ruohonjuuri-myymälät sekä nettipuoti Onnea, Sisko! Uskonnollisen kannanoton voisi rinnastaa rakkaudentunnustukseen. Jos rakastaa jotakuta, rakkauden kohde on jossain mielessä maailman paras sille, joka rakastaa. Teologian tohtori Heikki Räisänen Kyyhkynen-lehdessä 3/09 Kuumaa juomaa 24 aamuun. Onko tavallinen tallaaja suojassa nettiurkinnalta? Ei erotu joukosta Netti on armoton. Jos teet siellä jotakin, kannat siitä vastuun lopun elämääsi. Sekin saattaa riittää, että muut kertovat siellä tekemisistäsi. Hakukone löytää entiset työpaikkasi, urheilutuloksesi, pöytäkirjat järjestöistä, joissa olet puuhaillut, adressit, jotka olet allekirjoittanut, ja kaikki hölmöydet, joihin olet nimesi kirjannut. Facebookissa tai vastaavassa palvelussa kerrot ehkä liikaa itsestäsi omalla nimelläsi. Kun haet töitä, mahdollinen työnantajasi googlaa sinut. Jos hän löytää hyvää, se on eduksi. Jos hän löytää epäilyttävää, työn saa joku toinen. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan viidesosa työnantajista oli etsinyt netistä tietoa työnhakijoista. Näistä kolmasosa oli hylännyt hakijan netistä löytämänsä takia. Tämä oli vuosi sitten. Luulisi, että nykyään jokaikinen työnantaja tutkii hakijan taustat, kun se on niin helppoa. Paitsi, ettei aina ole. Yksi asia suojaa tehokkaasti: tavallinen nimi. Jos olet Toni Virtanen, Liisa Jokinen tai Timo Saarinen, hakukone löytää tuhansien kaimojen tietoja satojatuhansia sivuja, eikä työnantaja tiedä, kuka niistä olet. Kerrankin tavallisesta nimestä on etua! Taitava etsijä saattaa silti löytää tietoa. Sitä voi etsiä sähköpostiosoitteella, tai nimihakuun voi yhdistää asioita, joista on saanut vihiä. Yksi löytö saattaa johtaa toiseen. Usein nimimerkin turvin foorumeilla kirjoittavatkin tunnistetaan yhdistelemällä asioita. Sisko on suomenkielen yleisnimestä 1800-luvun lopulla muodostunut tytönnimi. Sen miehinen vastapari on Veli. Eniten Sisko-nimeä annettiin toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen 1950-luvulle saakka. Kaikkiaan Suomessa on nimetty liki Siskoa. Tänä vuonna 24 tyttöä on saanut nimen Sisko. Mikke Pöyhönen Aikuisen joulumieli Mikke Pöyhönen 20 Minua huijattiin pienenä. Adventin aikana odotus viritettiin korkealle. Jouluaatto tuli lopulta. Tapoihin kuului mennä alkuillasta hautausmaalle. Sitten tulisi joulupukki. Kun palattiin kotiin, vanhempani alkoivat nuuhkia ilmaa: Täällä tuoksuu ihan joulupukilta! Minäkin nuuhkin minkä pienellä nenälläni kykenin. En haistanut mitään. Kuusen alta löytyi kuitenkin lahjakasa. Sehän todisti, että joulupukki oli käynyt sillä välin yleisavaimella. Että sattuikin. Lahjat veivät ajatukseni pian muualle. Mieleeni jäi kuitenkin kytemään epäilyksen siemen. Ihmiset kuulevat Jumalasta ja joulupukista suunnilleen samassa iässä. Käsityksemme joulupukista yleensä muuttuu ja saa uusia vivahteita iän myötä. Sen sijaan käsityksemme Jumalasta saattaa pysyä hyvin lapsellisella tasolla. Niin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. On helpottavaa, jos ei tarvitse kuljettaa mukana kaikkia lapsuuden käsityksiä ja uskomuksia. Aikuisuuteen kuuluu, että ajatukset uskosta ja Jumalasta muuttuvat. Paljon aikansa elänyttä saa karistaa pois. Mutta ei aikuisen tarvitse heittää pois joulujuhlaa. Juhlamieli vain pelkistyy. Varsinkin jos juhlaperinteisiin ei suhtaudu liian tiukkapipoisesti. Aikuisena tiedämme, että oma uskonto juhlamenoineen ja kirkko oppeineen ja käytäntöineen eivät ole täydellisiä. Aikuisten tehtävänä on rakentaa ja mahdollistaa juhlaa ilman turhia paineita. Siitä ei koskaan tule ihan täydellistä, mutta siitä voi tulla riittävän hyvä. Osana juhlan rakentamista aikuiset sukupolvesta toiseen kertovat ja lukevat lapsille juhla-aikoihin liittyviä leikillisiä tarinoita ja pyhiä kertomuksia. Alkavan juhla-ajan kunniaksi olen ajatellut hankkia Suomen lasten Raamatun ja lukea sitä omaksi ilokseni ja kaikille, jotka suostuvat kuuntelemaan. Pienimpien kanssa voi katsella kuvia. Leila Valtonen