YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 148/2007/3 Dnro LSY 2007 Y 132. Hakemus, joka koskee Päijänne tunnelista otettavan veden imeyttämistä

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 148/2007/3 Dnro LSY 2007 Y 132 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Hakemus, joka koskee Päijänne tunnelista otettavan veden imeyttämistä tekopohjavedeksi koetoimintana Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksella, Tuusula Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä HAKEMUS Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä on ympäristölupavirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Päijänne tunnelista otettavan veden imeyttämiseksi tekopohjavedeksi koetoimintana Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Tuusulan kunnassa. SUUNNITELMA Yleistä Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä toimii tukkuvesilaitoksena neljälle jäsenkunnalleen, joita ovat Järvenpää, Kerava, Sipoo ja Tuusula. Lisäksi kuntayhtymä myy veden Kellokosken Ohkolan sairaalalaitoksille ja rajatoimituksena vähäisen määrän Mäntsälän Vedelle. Vedenkäyttäjiä verkoston piirissä on noin Myös alueen teollisuus käyttää pääsääntöisesti samaa vettä. Veden käytöltään suurimmat näistä ovat Oy Sinebrychoff Ab Keravalla ja Ingman Foods Oy Sipoossa. Noin 70 % tuotetusta vedestä valmistetaan tekopohjavetenä Jäniksenlinnan ja Rusutjärven vesilaitoksilla Tuusulassa. Raakavesi otetaan Päijänne tunnelista. Kuntayhtymä on Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakas noin 4,3 prosenttiosuudella. Veden käyttö toiminta alueella on ollut viime vuosina jatkuvassa noususuunnassa. Vuoden 2006 kasvuprosentti edelliseen vuoteen oli 4,1 %. Käytön ennakoidaan lisääntyvän tasaisesti 2 4 %:n vuosivauhtia. Tästä syystä laitoskapasiteetin lisääminen lähimmän viiden vuoden kuluessa on nähty tarpeelliseksi.

2 2 Edullisimmaksi tavaksi lisätä laitoskapasiteettia on todettu Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen laajennus, jossa tavoitteena on saada lisää pohjavettä m 3 /d. Aikaisemmat luvat Länsi Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 49/1964 myöntänyt Tuusulan kunnalle luvan pohjavedenottamon rakentamiseen määräalalle tilasta Jäniksenlinna RN:o 5:119 Tuusulan kunnan Vanhassakylässä ja veden johtamiseen ottamosta lähinnä Jokelan ja Kellokosken rakennuskaava alueiden talous ja teollisuusveden tarvetta varten. Länsi Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 161/1977 A myöntänyt Tuusulan Seudun Vesilaitos kuntaliitolle luvan Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen ja käyttämiseen Tuusulan ja Nurmijärven kunnissa siten, että Päijännetunnelista otettavaa raakavettä saadaan imeyttää tekopohjavedeksi luvan saajan omistamalla määräalalla Råbacka nimisestä tilasta RN:o 1:523 Nurmijärven kunnan Raalan kylässä ja luvan saajan omistamalla Korpela nimisellä tilalla RN:o 5:3 Tuusulan kunnan Ruskelan kylässä yhteensä enintään m 3 /d, ja että muodostettu pohjavesi saadaan ottaa käyttöön Jäniksenlinnan pohjavedenottamosta. Länsi Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 14/1991/1 myöntänyt Tuusulan Seudun Vesilaitos kuntaliitolle luvan kahden lisäkaivon rakentamiseen ja tekopohjaveden ottamiseen niistä. Uudet kaivot sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä vanhasta ottamoalueesta. Uusilla kaivoilla tekopohjavesilaitoksen kapasiteetti oli tarkoitus nostaa m 3 :sta /d arvoon m 3 /d. Uusista kaivoista oli mahdollisuus ottaa tekopohjavettä yhteensä noin m 3 /d. Tekopohjavesilaitos Pohjavesiolot Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitos on otettu käyttöön kesäkuussa 1979 ja on ollut siitä lähtien jatkuvassa käytössä. Imetys on tapahtunut vain Teilinummen imeytysalueella Nurmijärven kunnan puolella. Jatkokäsittelyyn menevä tekopohjavesi pumpataan kahdelta kaivoalueelta, joissa on käytössä yhteensä kuusi siiviläputkikaivoa luvulla laitokselta on otettu tekopohjavettä vuosittain noin m 3 /d. Tekopohjaveden valmistus on toiminut moitteetta suunnitellulla tavalla. Jäniksenlinnan pohjavesialueella on suoritettu vedenhankintaan ja tekopohjaveden muodostamiseen liittyviä pohjavesitutkimuksia useassa eri tutkimusvaiheessa vuosina Mahdollisuuksia tekopohjavesilaitoksen kapasiteetin lisäämiseen imeyttämällä Päijänne tunnelin vettä nykyisten kaivoalueiden kaakkoispuoliselle pohjavesiesiintymän osalle tutkitaan parhaillaan käynnissä olevien tutkimusten avulla, joista ei ole vielä tuloksia käytettävissä. Jäniksenlinnan pohjavesiesiintymä on osa Hyvinkäältä Tuusulaan ulottuvasta, luode kaakko suuntaisesta pitkittäisharjujaksosta. Pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta ala Jäniksenlinnan esiintymällä on noin 1,1 km 2. Pohjavesitutkimusten perusteella arvi

3 3 oitu pohjavesiesiintymän luonnollisen pohjaveden kokonaisantoisuus on noin m 3 /d. Palojoen savipeitteinen jokilaakso katkaisee harjuselänteen Jäniksenlinnan alueella ja jakaa muodostuman kahteen erilliseen, lajittuneista maakerroksista koostuvaan selänteeseen, josta luoteispuolinen on nimeltään Teilinummi ja kaakkoispuoleinen Tönölänmäki. Pohjavesiesiintymä rajoittuu sekä luoteessa että kaakossa pohjaveden virtausta rajoittaviin kalliokynnyksiin. Maaperä on harjumuodostuman ydinosassa Teilinummella pääosin soraa ja Tönölänmäellä vaihdellen hiekkaa soraa. Harjun reunavyöhykkeessä maaperä on hiekkavaltaista. Teilinummen ja Tönölänmäen välisessä Palojoen jokilaaksossa lajittuneita maakerroksia peittää siltti savikerros, jonka paksuus on suurimmillaan yli 18 m. Hienojakoisten maakerrosten alapuolella on todettu kairauksilla erittäin karkea, kivinen maakerros. Maapeitteen kokonaispaksuus jokilaaksossa on yli 37 m. Palojoen jokiuoma johtaa Teilinummen harjuselänteen kaakkoisosan poikki Jäniksenlinnan kaivoalueen 2 luoteispuolitse. Joen ja harjumuodostuman leikkauskohdalla maaperä on vettäläpäisevää, joten Palojoki on yhteydessä pohjavesialueen vettäjohtaviin maakerroksiin. Mikäli pohjavedenpinta vedenoton seurauksena alenee Palojoen vesipinnan alapuolelle, pääsee joesta imeytymään pintavettä pohjavesiesiintymään. Pohjavedenpinnan kohoaminen puolestaan johtaa Palojokeen purkautuvan veden määrän lisääntymiseen. Pohjaveden päävirtaussuunta Jäniksenlinnan pohjavesiesiintymässä on kohti Palojoen jokilaaksoa eli Teilinummella luoteesta kaakkoon ja Tönölänmäellä kaakosta luoteeseen. Palojoen savipeitteisessä painanteessa pohjavesi on paineellista. Palojoen varressa pohjavesi purkautuu useassa kohdassa maanpintaan. Nykyisellä tekopohjavesilaitoksella raakaveden imeytys tapahtuu Teilinummen imeytysalueella, josta veden virtaus suuntautuu kaakkoon kohti Palojoen jokivarressa joen kaakkoispuolella sijaitsevia kaivoalueita. Nykyisiltä kaivoalueilta (kaivoalueet 1 ja 2) saadaan käyttöön sekä Teilinummella muodostettava tekopohjavesi että Tönölänmäellä muodostuva luonnollinen pohjavesi. Teilinummen nykyisen imeytysalueen ja kaivoalueen välissä sijaitseva, pohjavesiesiintymään hydraulisessa yhteydessä oleva Palojoki aiheuttaa rajoituksia tekopohjaveden muodostamiselle nykyistä imeytysaluetta käyttäen (veden purkautuminen jokeen imeytystä lisättäessä). Palojoen ja Tönölänmäen välisellä suunnitellulla tekopohjaveden muodostumisalueella kalliopinnan korkeusvaihtelut ovat huomattavan suuret. Kalliopinta on alimmillaan ja maakerrokset paksuimmillaan alueen luoteis länsireunalla Palojoen varressa. Kalliopinta kohoaa itä kaakkoissuntaan ja on ylimmillään Tönölänmäen ja Väsyneennummen välisellä alueella harjumuodostuman poikki pohjois eteläsuunnassa johtavan kallioselänteen kohdalla. Kalliose

4 4 länne muodostaa pohjaveden virtausta rajoittavan kalliokynnyksen ja toimii Jäniksenlinnan ja kaakkoispuolisen Kaikulan pohjavesialueen välisenä pohjavedenjakajana. Kallionpinnan korkeusvaihtelut Palojoen ja vedenjakaja alueen väillä ovat noin 60 m (vaihteluväli noin m). Pohjavesialueelta käytettävissä olevien kairaushavaintojen perusteella lajittuneiden harjukerrostumien paksuus kalliokynnyksen luoteispuolisella harjumuodostuman osalla vaihtelee välillä noin m. Maakerrosten koostumus vaihtelee hiekasta soraan. Alueen lounais länsireunalla Palojoen varressa harjukerrostumia peittää savesta siltistä koostuva tiivis pintamaakerros. Pohjaveden havaintoputkista käytettävissä olevien mittaushavaintojen perusteella pohjaveden pinta vaihtelee Palojoen ja Tönölänmäen välisellä harjualueella tasovälillä noin +49,1 +54,2 m (tilanne lokakuussa 2006). Pohjavedenpinta on ylimmillään alueen kaakkoisosassa ja alimmillaan alueen luoteisosassa pohjaveden päävirtaussuunnan ollessa kaakosta luoteeseen. Suunnitellut imeytysalueet sijaitsevat pohjavesialueen kaakkoisreunalla Jäniksenlinnan ja Kaikulan pohjavesialueiden välisellä vedenjakaja alueella ja vedenjakajan läheisyydessä. Kallionpinnan korkeusasema vaihtelee alueella voimakkaasti ja kohoaa ylimmillään maanpinnan tasolle (alueella sijaitsevan maa ainesten ottoalueen pohjatasolle) saakka. Pohjavesialueiden välisen vedenjakajan sijainti, imeytykseen parhaiten soveltuvien alueiden paikat sekä maakerrosten vedenjohtavuudet imeytysalueen ja vedenottoalueen välillä selvitetään alueella suoritettavien tutkimusten ja koejärjestelyjen avulla. Imeytys Suunniteltu Tönölänmäen imeytysalue sijaitsee hakijan omistamilla Tuusulan kunnan Ruskelan kylässä olevilla kiinteistöillä Korpela RN:o 5:3, Sorala 2 RN:o 5:10, Sorala RN:o 5:7,Valtionnummi RN:o 1:12 ja Sorapaikka RN:o 4:9. TEMU tutkimuksesta saatujen tietojen perusteella tekopohjaveden laadun kannalta on edullisempaa suorittaa imeytykset näillä alueilla. Imeyttämisen onnistuminen selvitetään suunnitelluilla tutkimuksilla. Imeytykseen tarkoitettu raakavesi otetaan Päijänne tunnelin Korpimäen pumppaamosta eli samasta paikasta, josta nykyisinkin raakavesi otetaan. Teilinummen imeytysalueelta rakennetaan väliaikainen siirtoputki Tönölänmäen alueelle. Samalla Korpimäen pumppaamon pumppaustehoa lisätään. Tavoitteena on enintään m 3 /d suuruinen imeytysmäärä. Kokeen aikana ei ole tarkoitus ylittää Jäniksenlinnan vesilaitokselle luvassa määrättyä imeytyksen enimmäismäärää m 3 /d. Imeytetty vesi on tarkoitus pumpata ylös maaperästä joko nykyisistä kaivoista tai erikseen rakennettavista siiviläputkikaivoista. Mikäli kaivoista pumpattu vesi on laadultaan kelvollista vedenkäsittelylaitok

5 5 sen raakavedeksi, se hyödynnetään laitoksella ja johdetaan käsittelyn kautta kulutukseen. Hankkeen vaikutukset Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia alueen luonnontilaan. Raakavesi on erittäin hyvälaatuista imeytystarkoitukseen. Veden laatua seurataan koko koetoiminnan ajan. Vähäinen pohjavedenpinnan nousu imeytyspaikkojen läheisyydessä on mahdollista. Uusien ottokaivojen sijainnista johtuen vaikutus voi olla olematon tai jopa päinvastainen. Pohjavedenpintoja seurataan lukuisissa havaintoputkissa koko koetoiminnan ajan. Mikäli haitallisia pinnankorkeuden muutoksia havaitaan, niihin on mahdollista puuttua heti. Pohjavesialueella ei ole muita vedenottajia. Viereinen asuntoalue on vesijohtoverkon piirissä. Muualla alueella oleviin kaivoihin ei arvioida aiheutuvan haitallisia vaikutuksia. Aikataulu Alun perin oli tarkoitus tutkia myös Kaikulan pohjavesialueen hyväksikäyttöä tekopohjaveden muodostamisessa. Koska Päijännetunnelin eteläisen osan korjaustyö aiheuttaa Rusutjärven tekopohjavesilaitokselle käyttökatkoksen, Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen käyttökapasiteettia joudutaan nostamaan. Tämä tapahtuu huhtikuusta 2008 elokuuhun Mikäli kokeessa päädytään mahdollisuuksiin hyödyntää koetoiminnassa saatavaa lisävettä, se varmentaisi vesilaitoksen vedenhankinnan niin veden laadun kuin määränkin osalta. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Tuusulan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutuksesta on erikseen lähetetty tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisilla ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan ympäristökeskus on lausunut, että suunnitellut uudet imeytysalueet sijaitsevat Jäniksenlinnan ja Kaikulan pohjavesialueiden välisellä vedenjakaja alueella siten, että noin ¼ tarkoitukseen varatusta alueesta sijaitsee Kaikulan pohjavesialueen puolella. Vedenjakaja alueella olevan kalliokynnyksen sijaintia ei tarkkaan tunneta, joten vedenjakaja alueen tutkiminen myös Kaikulan pohjavesialueella on tarpeellista. Imeytyksen tulee vedenjakaja alueella tapahtua siten, ettei tekopohjavettä pääse vapaasti virtaamaan Kaikulan pohjavesialueen puolelle. Tarvittaessa imeytysjärjestelyjä on

6 6 muutettava. Tarkkailuputkia on rakennettava myös Kaikulan pohjavesialueelle. Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen käytön laajentaminen edellyttää imeyttämistoimia Tönölänmäen suunnassa. Teilinummen imeyttämisalueen käyttöä ei voida rajattomasti lisätä, koska tällöin on olemassa vaara imeytetyn veden karkaamisesta osittain Palojokeen. Hakemusasiakirjoissa esitetyn perusteella imeytetty kokonaisvesimäärä näyttäisi jo ylittävän pumpatun kokonaisvesimäärän. On mahdollista että uudet hakijan omistukseen hankitut maa alueet soveltuvat vanhaa Tönölänmäen aluetta paremmin imeyttämisalueeksi. Myös luonnollisesti muodostuvan pohjaveden määrästä tulee olla aikaisempaa tarkemmin selvillä ja määrä tulee selvittää määräajan kuluessa. Vuonna 1977 myönnetyssä luvassa ainoastaan imeytettävän veden enimmäismäärästä määrättiin tarkasti. Lopullisessa pysyvässä luvassa vesimäärästä on määrättävä vanhaa lupaa tarkemmin ja lisäksi tulee harkita, olisiko pysyvässä luvassa Teilinummen ja Tönölänmäen alueista määrättävä erikseen. Kaivokapasiteettia on tarkoitus lisätä kaivoja rakentamalla. Oletetaan, että uudet kaivot voidaan rakentaa käytössä oleville ottamoalueille korvaamaan joitakin vanhoja kaivoja. Toisaalta vesilain 9 luvun 7 :n mukaan tutkimustarkoituksissa rakennetun tilapäisen kaivon rakentaminen ja käyttäminen omalla maalla tai alueelle, johon riittävät oikeudet, ei edellytä aina lupaa, vaikka em. lainkohdassa mainittu enimmäisvesimäärä ylitettäisiin. Tämä antaa mahdollisuuksia sijoittaa koetoimintaan tarkoitettuja kaivoja myös jo käytössä olevien ottamoalueiden ulkopuolelle. Omalle maalle sijoitetuista koekaivoista ja niiden käytöstä tuskin aiheutuu edunmenetyksiä ympäristössä. Ympäristökeskus ei ole löytänyt syytä sille, miksi kaikista kaivoista saatavaa vettä ei voitaisi ottaa käyttöön koejakson kuluessa. Teilinummen tekopohjavesilaitoksen käytön laajentaminen ja uusien imeyttämisalueiden käyttöön ottaminen edellyttää pohjavesitutkimuksia ja imeyttämiskokeiden suorittamista. Myös uusia kaivoja saatetaan tarvita ja niiden sijoittamispaikat täsmentyvät kokeiden aikana. Tekopohjavesilaitokselta saadut pitkäaikaiset käyttökokemukset osoittavat, että oikein suunnitellun laitoksen vaikutukset ympäristössä jäävät vähäisiksi eikä niistä aiheudu korvattavia vahinkoja. Hanke ei ole luonnonsuojelulain kanssa ristiriidassa. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan luvanmyöntämisedellytykset hankkeelle ovat olemassa. Luvassa on hakijalle asetettava määräaika, mihin mennessä on haettava pysyvää lupaa. Tällöin hakemuksessa on riittävästi selostettava pohjavesiolosuhteita ja suoritettuja kokeita. Toiminnan vaikutuksista on annettava arviot vesiasetuksen edellyttämällä tavalla. Mikäli uusille kaivoille tarvitaan luvat, sisällytetään nämä samaan hakemukseen.

7 7 Jäniksenlinnan tekopohjaveden käyttöä ei voida suorittaa ilman täydentäviä pohjavesi ja maaperätutkimuksia. Olosuhteiden toimivuus ja oikeat toimintatavat on varmistettava koeimeytyksellä. Hankkeen tärkeyttä hakijalle korostaa lisäksi se, että suunnitelman mukaisesti toimien pystytään varmistamaan riittävä veden saanti myös Päijänne tunnelin korjaustöiden aikana. 2) AA (Tapiola II RN:o 5:4, Tuusula, Ruskeala) on lausunut, hänen omistamaansa kiinteistöä Tapiola II käytetään maa ainesten ottamiseen. Haetun imeytysalueen kiinteistöistä siihen rajoittuvat kiinteistöt RN:o 5:7 ja RN:o 1:12 sekä kiinteistö RN:o 4:9, jonka erottaa muistuttajan kiinteistöstä vain paikallistie. Imeytysalue ympäröisi siten muistuttajan kiinteistöä sen luoteis, koillis ja itäpuolelta. Hakemuksen mukaan alueen pohjavesi saattaisi vähän nousta. Mahdollinen pohjaveden nousu koskisi siten myös muistuttajan kiinteistöä. Hakijan omistamien kiinteistöjen RN:o 5:7 ja RN:o 1:12 ja muistuttajan omistaman kiinteistön kesken on tehty rajasopimukset, jotka mahdollistavat kiinteistöjen välirajoilla olevien maa ainesten ottamisen. Muistuttaja on edellyttänyt, että jos lupa myönnetään lupa ja sen mukainen imeytys eivät ole esteenä sanottujen rajasopimusten toteuttamiselle pohjaveden mahdollinen nouseminen ei aiheuta mitään lisärajoitusta maa ainesten ottamiselle kiinteistöllä Tapiola II imeytys ei muutenkaan vähennä tai haittaa maa ainesten ottamismahdollisuuksia kiinteistöllä Tapiola II mukaan lukien maa ainesten käsittely ja välivarastointi sekä työkoneiden ja kuljetuskaluston käyttö ja liikennöinti alueella jos rajoituksia kiinteistön Tapiola II käytölle kuitenkin aiheutuu, hakija korvaa niistä aiheutuvat menetykset täysimääräisesti HAKIJAN SELITYS AA:n muistutuksesta hakija on todennut, että lupahakemus koskee määräaikaiseksi suunniteltua koetoimintaa vuoden 2009 loppuun saakka. Erityisesti on kysymys vain jo voimassa olevan luvan vähäisestä muuttamisesta varsinaisen imeytysalueen osalta. Mikäli hakija toimii voimassa olevan luvan mukaisesti imeyttäen Päijänne vettä vain kiinteistöllä Korpela RN:o 5:3, ei pohjaveden pinnan korkeuteen tule suurtakaan muutosta, mikäli toimitaan hakemuksen kohteena olevilla kiinteistöillä RN:o 5:7 ja RN:o 1:12. Hakija on liittänyt selitykseensä päivätyn rajasopimuksen. Hakija on katsonut, ettei sopimusta ole miltään osin sidottu olemassa olevan pohjavedenpinnan korkeuteen eikä luvan mukaisella toiminnalla ole mitään vaikutusta rajasopimuksen sisältöön. Muistuttajan kiinteistöllä ei ole lainvoimaista ottamislupaa. Pohjavedenpinnan nousun aiheuttamia haittoja maa ainesten otolle on täysin ennenai

8 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 8 kaista pohtia, koska vedenpinnan mahdollinen nousu tiedetään vasta koetoiminnan yhteydessä. Muistuttajan kiinteistö lähialueineen kuuluu tärkeäksi I luokan pohjavesialueeksi määriteltyyn alueeseen, jolla kaikenlainen pohjavesien pilaamiseen johtava toiminta on kielletty. Tekopohjaveden muodostaminen ei millään tavoin muuta tätä tosiasiaa eikä koeimeytystoiminta aiheuta tähän mitään poikkeusta. Hakijan käsityksen mukaan on epätodennäköistä, että muistuttajan kiinteistölle aiheutuu mitään korvattavaa vahinkoa. Tässä asiassa ei ole myöskään kysymys ympäristönsuojelulain 67 :ssä tarkoitetusta tilanteesta. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymälle luvan Päijänne tunnelista otettavan veden imeyttämiseksi tekopohjavedeksi koetoimintana Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksella Tönölänmäen alueella luvan saajan omistamilla, Tuusulan kunnan Ruskelan kylässä sijaitsevilla kiinteistöillä Korpela RN:o 5:3, Sorala 2 RN:o 5:10, Sorala RN:o 5:7,Valtionnummi RN:o 1:12 ja Sorapaikka RN:o 4:9 ja muodostettavan pohjaveden ottamiseksi käyttöön Jäniksenlinnan pohjavedenottamosta hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Tuusulan kunnassa. Tämä lupa on voimassa saakka. Vahingot Lupamääräykset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on vesilain säännösten lisäksi noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. 1) Pohjavettä saadaan imeyttää tekopohjavedeksi enintään m 3 /d. Kokeen aikana ei saa ylittää Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitokselle Länsi Suomen vesioikeuden päätöksessä nro 161/1977 A määrättyä imetyksen enimmäismäärää m 3 /d eikä laitoksen antoisuutta. 2) Imeytyksen on vedenjakaja alueella tapahduttava siten, ettei tekopohjavettä pääse vapaasti virtaamaan Kaikulan pohjavesialueen puolelle. Tarvittaessa imeytysjärjestelyjä on muutettava. 3) Luvan saajan on tarkkailtava imeytyksen vaikutuksia pohjavesiolosuhteisiin ja pohjaveden laatuun tekopohjavesilaitoksen vaikutusalueella Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Tarkkailuputkia on rakennettava myös Kaikulan pohjavesialueelle. Imeytetyistä ja otetuista vesimääristä on pidettävä kirjaa. Imeytyskokeilusta on laadittava selvitys, joka on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

9 9 4) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. 5) Veden imeyttämisen aloittamisesta on ilmoitettava 60 päivän kuluessa kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän toiminta alueella vesihuolto perustuu pääosin Päijänne tunnelista otettavan raakaveden imeyttämiseen tekopohjavedeksi. Alueella vedenkulutus on kasvussa. Edullisimmaksi tavaksi alueen veden riittävyyden turvaamiseksi on todettu Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen laajentaminen. Laitoksen käytössä oleville imeytyskentille ei veden johtamista voida kuitenkaan enää merkittävästi lisätä. Tämän vuoksi on otettava käyttöön uusia imeytysalueita, mikä edellyttää imeytyskokeen tekemistä. Lainkohdat Vesilain 9 luvun 8 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Imeyttämisestä ei aiheudu vesilain 1 luvun 18 :ssä tarkoitettuja seurauksia pohjavedelle eikä pohjaveden pilaantumista pohjavesialueella. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Edellytykset luvan myöntämiselle veden imeyttämiselle vuoden 2009 loppuun asti ovat olemassa. Uudenmaan ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Luvan saaja ei voida velvoittaa hakemaan pysyvää veden imeyttämistä tekopohjavedeksi ja pohjaveden ottamista koskevaa lupaa. AA:n muistutuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, ettei hankkeesta ennalta arvioiden aiheudu haittaa muistuttajan kiinteistön käytölle. Ympäristölupavirasto viittaa luparatkaisuun ja sen perusteluihin. KÄSITTELYMAKSU Sovellettu säännös euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 (1388/2006)

10 10 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Merja Ahti Tapio Kovanen Juha Helin Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Merja Ahti sekä ympäristöneuvokset Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt Merja Ahti. MA/ha

11 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.