CO 2. -päästökertoimet. Laskentaohjeet. Yhteenvedot. Hiilidioksidipäästöt. Yhteenvetojen CO 2. -päästöjen laskentaohjeistus sekä käytettävät CO 2

Transkriptio

1 Yhteenvedot Hiilidioksidipäästöt Laskentaohjeet CO 2 -päästökertoimet Yhteenvetojen CO 2 -päästöjen laskentaohjeistus sekä käytettävät CO 2 -päästökertoimet 12/2012

2 Ilkka Hippinen Ulla Suomi Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2012

3 Sisällysluettelo 1 Ohjeen lähtökohdat ja rajaukset 2 2 CO 2 -päästöjen laskenta yhteenvedoissa Lämmön ja polttoaineen käytön CO 2 -päästöjen laskenta Ei tietoa yhteenvetoon tulevien kohteiden lämmöntuotannosta tai polttoaineista Kaukolämpö / Yhteistuotantoalueet Kaukolämpö / Erillistuotantoalueet Oma lämmöntuotanto ja polttoaineet Sähkönkäytön ja sen kulutusmuutosten CO 2 -päästöjen laskenta Sähkönkäytön CO 2 -päästöt Sähkönkäytön kulutusmuutosten CO 2 -päästövaikutukset Laskennassa käytettävät päästökertoimet 8 Liite 1: Paikkakunnat, joissa kaukolämpöä tuotetaan voimalaitoksilla sähkön ja lämmön yhteistuotantona 9 Liite 2: Hyödynjakomenetelmä 11 1

4 1 Ohjeen lähtökohdat ja rajaukset Tämä useampia kohteita käsittävien yhteenvetojen energiankulutuksen CO 2 -päästöjen laskentaan kehitetty laskentaohje sekä laskennassa käytettävät CO 2 -päästökertoimet on tarkoitettu antamaan arvioita energiankäytön CO 2 -päästöistä ja energiansäästötoimenpiteiden vaikutuksista CO 2 -päästöjen tasoon. Ohje on päivitys Motivan vuonna 2004 tekemälle ohjeelle. Polttoaineille, lämmölle ja sähkölle on esitetty omat CO 2 -päästökertoimensa, joilla lasketaan sekä kokonaisenergiankäytön aiheuttama CO 2 -päästöarvio että mahdollisten suunniteltujen tai toteutettujen energian käyttöön kohdistuvien toimenpiteiden vaikutus CO 2 -päästöihin. Sähkön kulutusmuutoksien CO 2 -päästövaikutuksia arvioidaan laajoissa yhteenvedoissa Suomen keskimääräistä sähkönhankintaa kuvaavan CO 2 -päästökertoimen lisäksi marginaaliperusteisella kertoimella 600 kgco 2 /MWh. Tavoitteena on ollut tuottaa sekä Motivan että muiden yhteenvetoja tekevien tahojen käyttöön selkeä ja yksinkertainen laskentamenetelmä, jolla voidaan esittää mahdollisimman realistisia arvioita sekä energian käyttöön että siihen kohdistuviin muutoksiin liittyvistä CO 2 -päästövaikutuksista. Laskentamenetelmän ja siinä käytettävien CO 2 - päästökertoimien osalta tehty useita yksinkertaistuksia, jotka selkeyttävät ja yksinkertaistavat laskennan toteuttamista, mutta samalla heikentävät jossain määrin laskennan tulosten tarkkuutta. Käytettäessä tässä esitettyä laskentamenetelmään ja siihen liittyviä CO 2 - päästökertoimia energiankulutuksen ja kulutusmuutosten CO 2 -päästöjen laskentaan on tärkeää ymmärtää, etteivät käytettävät kertoimet ja laskennan tulokset edusta absoluuttista totuutta, mutta antavat käyttökelpoisen arvion laskentakokonaisuuden energiankäytön CO 2 -päästövaikutuksista. Yksinkertaista, oikeaa tai tarkkaa menetelmää on vaikeaa kehittää, koska laskennan kautta saadun lopputuloksen oikeellisuus ja tarkkuus perustuu aina niihin lähtöoletuksiin, joita sovellettava menettely sisältää. Menetelmän tarkkuus on kuitenkin nähty riittäväksi mm. Työ- ja elinkeinoministeriölle tehtäviin arvioihin mm. liittyen projektien ja politiikkatoimien CO 2 -päästöarvioiden laskentaan ja myös niiden kansainväliseen raportointiin. Yksittäisten kohteiden CO 2 -päästöarvioiden laatimiseksi on olemassa erillinen laskentaohje. Kyseinen laskentaohje löytyy Motiva Oy:n www-sivuilta paastojen_laskenta 2

5 2 CO 2 -päästöjen laskenta yhteenvedoissa 2.1 Lämmön ja polttoaineen käytön CO 2 -päästöjen laskenta Ei tietoa yhteenvetoon tulevien kohteiden lämmöntuotannosta tai polttoaineista Niissä tapauksissa, joissa laskennan suorittajalla ei ole tarkempaa tietoa laskennan kohteena olevan laskentakokonaisuuden lämmöntuotannon polttoainekohtaisesta jakaumasta, eikä kaukolämmön kulutuksen alueellista jakaumasta käytetään kaikessa lämmön ja polttoaineiden käytön CO 2 -päästöjen laskennassa tällöin kaukolämmön erillistuotannon keskimääräistä CO 2 -päästökerrointa 161 kgco 2 /MWh (vuonna 2013, päivitetty päästökerroin haettavissa Motiva Oy:n verkkosivuilla). Jos laskennan suorittajalla on käytettävissä laskennan kohteina olevaa lämmön ja/tai polttoaineiden käyttöä keskimäärin paremmin edustava CO 2 -päästökerroin, on laskennassa tällöin syytä käyttää kyseistä kerrointa. Yhteenvetolaskelmaa tehtäessä tulee kuitenkin aina ilmoittaa selvästi mitä CO 2 - päästökerrointa laskennassa on käytetty ja mihin se perustuu. Aina, jos laskennan suorittajalla on käytettävissä laskennan kohteena olevan laskentakokonaisuuden yksilöidyt polttoaineiden sekä ostolämmön kokonaismäärät ja jakaumat, suoritetaan laskenta käyttäen tämän laskentaohjeen kohdissa kuvattuja menetelmiä ja CO 2 -päästökertoimia. Kohdissa kuvattuihin menetelmiin perustuvia laskentaesimerkkejä on esitetty yksittäisten kohteiden CO 2 - päästöarvioiden laskentaohjeessa, joka löytyy Motivan www-sivuilta Kaukolämpö / Yhteistuotantoalueet Tässä kappaleessa esitetyt CO 2 -päästökertoimet koskevat paikkakuntia, joissa kaukolämpöä tuotetaan voimalaitoksilla sähkön ja lämmön yhteistuotantona (CHPtuotanto). Kyseiset paikkakunnat on esitetty liitteessä 1. Viimeisin päivitetty luettelo paikkakunnista on löydettävissä Motiva Oy:n verkkosivuilla 1. Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon piirissä olevan kulutuskohteen kaukolämmönkulutuksen CO 2 -päästöt saadaan, kun kohteen ostolämmön kokonaiskulutus tarkastelujaksolla kerrotaan taulukossa 1 esitetyllä kertoimella. Kerroin on ilmoitettu rakennuksessa käytettyä energiaa kohti, eli kaukolämmön tuotannon ja siirron häviöt sisältyvät ko. kertoimeen. Kaukolämmön yhteistuotantoalueiden keskimääräinen CO 2 -päästökerroin Kaukolämpö / Yhteistuotanto kgco 2 /MWh Kaikki yhteistuotantoalueet 217 Taulukko 1 Lähde: Energiateollisuus ry Tilastovuosi 2011 Taulukossa 1 esitetty koko Suomea koskeva kaukolämmön yhteistuotannon keskimääräinen CO 2 -päästökerroin on laskettu hyödynjakomenetelmällä, joka on esitelty tarkemmin liitteessä 2. Jos laskennan suorittajalla on käytettävissä kohteen paikallisen lämmönmyyjän ilmoittama tarkempi oman kaukolämmöntuotannon CO 2 -päästökerroin, käytetään laskennassa tällöin kyseistä kerrointa. 3

6 CO 2 -päästöarvioiden yhteydessä on aina ilmoitettava selkeästi, mitä CO 2 - päästökerrointa laskennassa on käytetty ja mihin tietoon käytetty kerroin perustuu Kaukolämpö / Erillistuotantoalueet Tässä kappaleessa esitetyt CO 2 -päästökertoimet koskevat paikkakuntia, joissa kaukolämpö tuotetaan lämpökeskuksissa erillistuotantona (ei lämmön ja sähkön yhteistuotantoa). Jokaisella paikkakunnalla on kaukolämmön erillistuotannolla omanlaisensa päästöprofiili. Jotta vältyttäisiin yli 60 eri kertoimen käytöltä eri paikkakunnilla, on kertoimien määrän vähentämiseksi kaukolämmön erillistuotannon osalta muodostettu taulukossa 2 esitetyt yksitoista ryhmää (A-L) kaukolämmöntuotannon paikkakuntakohtaisten CO 2 - ominaispäästöjen perusteella. Paikkakunta on sijoitettu siihen ryhmään, jonka CO 2 -päästökerroin on lähimpänä paikkakunnan kaukolämpölaitoksen todellista CO 2 -päästökerrointa. Esimerkiksi, jos CO 2 -päästökerroin on 29 kgco 2 /MWh, on paikkakunta sijoitettu ryhmään A ja jos CO 2 -päästökeroin on 31, on paikkakunta sijoitettu ryhmään B. Paikkakuntakohtaiset päästökertoimet on laskettu viimeisen kolmen tilastointivuoden keskiarvoina. Taulukko päivitetään vuosittain. Viimeisin päivitetty taulukko löytyy Motiva Oy:n verkkosivuilta 1. Taulukko 2 ei kata kaikkia kaukolämmön erillistuotanto-paikkakuntia. Sitä mukaa, jos puuttuvien paikkakuntien laitosten CO 2 -päästökertoimia saadaan käyttöön, sijoitetaan ko. paikkakunnat niille kuuluviin ryhmiin. Niiden paikkakuntien osalta, joiden nimi ei esiinny taulukossa 2 ja joiden kaukolämmön CO 2 -päästökerroin ei ole muuten tiedossa, sovelletaan CO 2 -laskennassa ryhmän L kerrointa 161 kgco 2 /MWh, joka edustaa Energiateollisuus ry:n jäsenten kaukolämmön erillistuotannon keskimääräistä CO 2 - päästökerrointa. Taulukosta 2 puuttuvien alueiden/paikkakuntien kaukolämmön erillistuotannon CO 2 -päästökertoimia voi tiedustella paikalliselta lämmönmyyjältä/lämpöyhtiöltä. Kaukolämmön erillistuotannon piirissä olevan kohteen kaukolämmön käytön CO 2 - päästö saadaan laskettua, kun kohteen ostolämmönkulutus kerrotaan ao. alueen CO 2 - päästökertoimella. Kertoimet on ilmoitettu rakennuksessa käytettyä energiaa kohti, eli kaukolämmön tuotannon ja siirron häviöt sisältyvät ko. kertoimiin. 4

7 Taulukko 2 Kaukolämmön erillistuotannon paikkakuntien ryhmäjako ja laskennassa käytettävät ryhmäkohtaiset CO 2 -päästökertoimet Ryhmä A 20 kgco 2/MWh Haapajärvi Hanko Loimaa Nurmes Rääkkylä Ryhmä B 40 kgco 2/MWh Juuka Kuortane Mäntyharju Nurmijärvi Rantasalmi Uusikaarleby Ryhmä C 60 kgco 2/MWh Kitee Outokumpu Paimio Puumala Ryhmä D 80 kgco 2/MWh Loviisa Mynämäki Pielavesi Ryhmä E 100 kgco 2/MWh Akaa Inari Kannus Kokemäki Kolari-Ylläs Somero Säkylä Ryhmä F 150 kgco 2/MWh Hämeenlinna- Lammi Iitti Karvia Loppi Rautalampi Ryhmä G 200 kgco 2/MWh Alavieska Asikkala Hamina Järvenpää Kangasala Keminmaa Kuopio-Karttula Kärsämäki Lempäälä Mäntsälä Orimattila Siuntio Ryhmä H 250 kgco 2/MWh Joroinen Kolari Teuva Veteli Vimpeli Ryhmä I 300 kgco 2/MWh Alajärvi Hausjärvi Inkoo Jalasjärvi Kirkkonummi Kittilä Leppävirta Nilsiä Ruovesi Saarijärvi Sievi Suonenjoki Tohmajärvi Ylitornio Ylöjärvi Ryhmä J 350 kgco 2/MWh Juva Karkkila Ryhmä K 400 kgco 2/MWh Laihia Ryhmä L 161 kgco 2/MWh Erillistuotantoalueet, joita ei ole ryhmissä A-K Lähde: Energiateollisuus ry Oma lämmöntuotanto ja polttoaineet Oman lämmöntuotannon CO 2 -päästökerroin lasketaan tapauskohtaisesti käytettyjen polttoaineiden perusteella. Polttoaineiden CO 2 -päästökertoimina käytetään taulukossa 3 esitettyjä polttoainekohtaisia kertoimia. Kunkin käytetyn polttoaineen CO 2 -päästövaikutus tarkastelujaksolla saadaan, kun käytetyn polttoaineen kokonaismäärä kerrotaan ko. polttoaineen taulukossa 3 esitetyllä CO 2 -päästökertoimella. 5

8 Laskettaessa nettolämmönkäyttöön kohdistuvien toimenpiteiden (esim. lämmöntalteenoton lisääminen ilmanvaihtojärjestelmään) vaikutuksia kohteen CO 2 -päästöihin, on laskennassa huomioitava oman lämmöntuotannon vuosihyötysuhde. Taulukko 3 Polttoainekohtaiset CO 2 -päästökertoimet Polttoaineet kgco 2/MWh Raskas polttoöljy 284 Kevyt polttoöljy 261 Maakaasu 198 Nestekaasu 234 Turve 381 Kivihiili 341 Koksi 389 Puuperäiset polttoaineet 0 Lähde: Tilastokeskus 2012, Ei huomioida polttoaineen tuotannon, raaka-aineen hankinnan, eikä kuljetuksen välillisiä CO 2-päästöjä Esimerkki 1 Eri puolilla Suomea sijaitsevien 450 toimistorakennuksen normeerattu lämmön kokonaiskulutuskulutus on MWh/a. Osa kiinteistöistä on liitetty kaukolämpöön ja osa varustettu omalla lämmöntuotannolla. Tarkempaa tietoa ei lämmönkulutuksen jakaumasta ja käytetyistä polttoaineista ole saatavilla. Kokonaispäästöjen laskenta Käytettävä lämmön CO 2-päästökerroin: (CO 2-päästökerrointa ei ole tiedossa, käytetään keskimääräistä kaukolämmön erillistuotannon CO 2-päästökerrointa): 161 kgco 2/MWh Lämmön kokonaispäästöt: MWh/a*161 kgco 2/MWh = tco 2/a Säästötoimenpide ja sen laskenta Suoritettujen energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimenpiteiden myötä on kiinteistöjen normeerattu lämmönkulutus pienentynyt n. 7,5 % ( MWh/a). Käytettävä lämmön CO 2-päästökerroin: 161 kgco 2/MWh Kaukolämmönkulutus pienenee: MWh/a CO 2-päästöt pienenevät: MWh/a*161 kgco 2/MWh= tco 2/a 2.2 Sähkönkäytön ja sen kulutusmuutosten CO 2 -päästöjen laskenta Laajempia yhteenvetoja tehtäessä sähkön CO 2 -päästökertoimet määritetään sähkön kokonaiskulutukselle ja toisaalta kulutusmuutoksille taulukon 4 periaatteita noudattaen. CO 2 -päästöarvioiden yhteydessä on aina ilmoitettava selkeästi, mitä CO 2 - päästökerrointa laskennassa on käytetty 6

9 Taulukko 4 Sähkön CO 2 -päästökertoimet Sähkö Sähkön kokonaiskulutus (CO 2-päästökertoimen määrittely käsitelty tämän laskentaohjeen kappaleessa 2.2.1) kgco 2/MWh CO 2-päästökertoimena käytetään pääsääntöisesti Suomen keskimääräistä sähkönhankintaa kuvaavaa kerrointa K2 (vuonna 2012 K2=210 kgco 2/MWh, Sähkön kulutusmuutokset (CO 2-päästökertoimen määrittely käsitelty tämän laskentaohjeen kappaleessa 2.2.2) Muutosten vaikutusten arviointi kahden luvun periaatteella. Muutoksen ylärajan arvio lasketaan marginaalipolttoaineperusteisella CO 2-päästökertoimella 600 kgco 2/MWh, jota ei voi rinnastaa suoraan kokonaiskulutuksen päästövaikutukseen. Muutoksen alarajan arvio lasketaan Suomen keskimääräistä sähkön-hankintaa kuvaavalla CO 2-päästökertoimella (K2), joka on rinnastettavissa kokonaiskulutuksen päästövaikutukseen. K2=210 kgco 2/MWh (Viimeisin päivitetty tieto löytyy Motivan verkkosivuilta 1 ) Sähkönkäytön CO 2 -päästöt Sähkön kokonaiskäytön CO 2 -päästöt lasketaan pääsääntöisesti käyttämällä laskennassa Suomen keskimääräistä sähkönhankintaa (oma tuotanto + nettotuonti) kuvaavaa CO 2 -päästökerrointa K2, jonka laskentaperiaate on esitetty Motivan verkkosivuilla 1. Käytetyn laskentatavan mukaan katsotaan Suomen olevan vastuussa Suomen sähkön kokonaistuotannon (tuotanto omaan käyttöön ja vientiin) CO 2 -päästöistä. Sähkön tuonti on laskennassa päästötöntä. Vuonna 2013 käytettäväksi Suomen keskimääräiseksi sähkönhankinnan CO 2 - päästökertoimeksi K2 saadaan 210 kgco 2 /MWh. Keskimääräisen sähkönhankinnan CO 2 -päästökerroin lasketaan viiden viimeisen tilastointivuoden liukuvana keskiarvona ja päivitetään vuosittain. Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon osalta päästöt jaetaan sähkölle ja lämmölle hyödynjakomenetelmällä (liite 1). Tilastokeskuksen laskema viimeisin päivitetty kerroin on jatkossa saatavissa Motivan verkkosivuilta 1. Jos laskennan suorittajalla on käytettävissä sähkön myyjien ilmoittama laskennan kohteena olevaa sähkönkäyttöä paremmin edustava CO 2 -päästökerroin, voidaan laskennassa tällöin käyttää kyseistä kerrointa. Tällöin tulee kuitenkin ilmoittaa selvästi mitä CO 2 -päästökerrointa laskennassa on käytetty ja mihin se perustuu Sähkönkäytön kulutusmuutosten CO 2 -päästövaikutukset Laskettaessa sähkön kulutuksessa tapahtuneiden muutosten tai suunniteltujen säästötoimenpiteiden CO 2 -vaikutuksia, arvioidaan muutoksien vaikutuksia Suomen keskimääräistä sähkönhankintaa kuvaavan CO 2 -päästökertoimen K2 laskennan lisäksi marginaaliperusteisella kertoimella 600 kgco 2 /MWh. Aiemmassa ohjeessa marginaaliperusteisena kertoimena käytettiin arvoa 700 kgco 2 /MWh, jonka valinnassa on oletettu, että sähkön kokonaiskulutukseen suhteutettuna marginaalisten muutosten vaikutus painottuu ainakin lyhyellä tähtäyksellä pääosin sähkön hiililauhdetuotannossa syntyviin päästöihin. Valittu kerroin oli kuitenkin 7

10 alhaisempi kuin kivihiililauhteen CO 2 -päästökerroin ( kgco 2 /MWh), koska sähkön säästö voi korvata myös muihin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa. Myöhempi Työ- ja elinkeinoministeriön tuulivoiman syöttötariffi -työryhmä 2 arvioi päästövähennyksiä korvauskertoimella 600 kgco 2 /MWh, jota myös VTT on käyttänyt myöhemmissä arvioissaan. Tällöin marginaalipolttoaineperusteisella CO 2 -päästökertoimella (600 kgco 2 /MWh) laskemalla saadaan arvio sähkönkäytössä tapahtuneiden muutosten CO 2 -päästövaikutusten lyhyen tähtäimen ylärajasta kun taas Suomen keskimääräistä sähkönhankintaa kuvaavalla CO 2 -päästökertoimella K2 laskettu CO 2 - päästövaikutusarvio edustaa arviota CO 2 -päästövaikutuksista pitkällä aikajänteellä. Esimerkki 2 Tarkastelun kohteena olevien eri puolilla Suomea sijaitsevien 750 myymäläkiinteistön sähkön kokonaiskulutus on MWh/a. Sähkönkäytön CO 2-päästöjen laskenta perustuen sähkön keskimääräiseen CO 2-päästökertoimeen Sähkön keskimääräinen CO 2-päästökerroin: 210 kgco 2/MWh (K2 vuosi 2013) *) Sähkönkäytön kokonaispäästöt: MWh/a*210 kgco 2/MWh = tco 2/a Säästötoimenpide ja sen laskenta Kiinteistöjen käyttöä ja kulutusseurantaa tehostamalla on sähkönkäyttöä saatu pienennettyä vuositasolla 4 % ( MWh/a). Sähkön CO 2-päästökertoimet: Marginaaliperusteinen kerroin: 600 kgco 2/MWh Suomen keskimääräinen kerroin: 210 kgco 2/MWh (K2 vuosi 2013) *) Sähkönkulutus pienenee: MWh/a CO 2-päästöt pienenevät: Suomen keskimääräinen kerroin: *) MWh/a*210 kgco 2/MWh = tco 2/a 1) Marginaaliperusteinen kerroin: MWh/a*600 kgco 2/MWh= tco 2/a 2) *) Suomen viiden vuoden liukuva keskimääräistä sähkön hankintaa kuvaava CO 2-päästökerroin K2; laskentaperiaate esitetty Motivan verkkosivuilla (linkki). 1 1) Arvio sähkönkäytössä tapahtuneiden muutosten pitkän aikavälin CO 2-päästövaikutuksista 2) Arvio sähkönkäytössä tapahtuneiden muutosten lyhyen aikavälin CO 2-päästövaikutuksista 2.3 Laskennassa käytettävät päästökertoimet Edellä taulukoissa 1, 2 ja 4 esitettyjen laskennassa käytettävien sähkön ja kaukolämmön päästökertoimien viimeisimmät päivitetyt arvot löytyvät jatkossa Motiva Oy verkkosivuilla: idioksidipaastojen_laskenta 2 Syöttötariffityöryhmän loppuraportti; Ehdotus tuulivoimalla ja biokaasulla tuotetun sähkön syöttötariffiksi ( 09.pdf ) 8

11 Liite 1: Paikkakunnat, joissa kaukolämpöä tuotetaan voimalaitoksilla sähkön ja lämmön yhteistuotantona Kaukolämpö/Yhteistuotantoalueet (v. 2012) Fortum Power and Heat Oy, Espoo Adven Oy, Eura Vapo Oy, Forssa Haukiputaan Energia Elenia Lämpö Oy, Heinola Helsingin Energia Lahti Energia Oy, Hollola Hyvinkään Lämpövoima Oy Leppäkosken Energia Oy, Hämeenkyrö Elenia Lämpö Oy, Hämeenlinna Vapo Oy, Ilomantsi Imatran Lämpö Fortum Power and Heat Oy, Joensuu Elenia Lämpö Oy, Jyväskylä Jyväskylän Energia Oy Turku Energia, Kaarina Kajaanin Lämpö Oy Vatajankosken Sähkö Oy, Kankaanpää Fortum Power and Heat Oy, Kauniainen Kemijärven Kaukolämpö Oy Oulun Seudun Sähkö, Kempele Keravan Energia Oy, Kerava Keuruun Lämpövoima Oy Oulun Energia, Kiiminki Fortum Power and Heat Oy, Kirkkonummi (keskusta) Kokkolan Energia, Kokkola Kotkan Energia Oy KSS Lämpö Oy, Kouvola Kuopion Energia Lahti Energia Oy, Lahti Lappeenrannan Energia Oy Lapuan Energia Oy Vapo Oy, Lieksa Mariehamns Energi Ab Etelä-Savon Energia Oy Mäntän Kaukolämpö Oy Turku Energia, Naantali Nivalan Kaukolämpö Oy Fortum Power and Heat Oy, Nokia Oulun Energia, Oulun runkoverkko Pietarsaaren Energialaitos Pori Energia Oy, runkoverkko Porvoon Energia Oy Turku Energia, Raisio Rauman Energia Oy Riihimäen Kaukolämpö Oy Espoo Eura Forssa Haukipudas Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää Hämeenkyrö Hämeenlinna Ilomantsi Imatra Joensuu Jyväskylä Jyväskylä Kaarina Kajaani Kankaanpää Kauniainen Kemijärvi Kempele Kerava Keuruu Kiiminki Kirkkonummi Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lapua Lieksa Maarianhamina Mikkeli Mänttä Naantali Nivala Nokia Oulu Pietarsaari Pori Porvoo Raisio Rauma Riihimäki 9

12 Kaukolämpö/Yhteistuotantoalueet (v. 2012) Rovaniemen Energia Oy, keskusta Liikelaitos Salon Kaukolämpö Suur-Savon Sähkö Oy, Savonlinna Seinäjoen Energia Oy, Seinäjoki Vapo Oy, Sotkamo Ekenäs Energi, Tammisaari Tampereen Kaukolämpö Oy Tornion Energia Oy Turku Energia, Turku Ulvilan Lämpö Oy Vaasan Sähkö Oy Valkeakosken Energia Oy Vantaan Aviaenergia Oy Vantaan Energia Oy Varkauden Aluelämpö Oy Herrfors Oy Ab Ääneseudun Energia Oy Rovaniemi Salo Savonlinna Seinäjoki Sotkamo Tammisaari Tampere Tornio Turku Ulvila Vaasa Valkeakoski Vantaa Vantaa Varkaus Ylivieska Äänekoski 10

13 Liite 2: Hyödynjakomenetelmä Hyödynjakomenetelmässä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineet ja päästöt jaetaan vaihtoehtoisten hankintamuotojen polttoainekulutusten suhteessa. Vaihtoehtona käytetään sähkölle lauhdetuotantoa ja lämmölle vesikattilalämpöä. Hyödynjakomenetelmällä yhteistuotannon hyöty jakautuu tasapuolisesti molemmille tuotteille. Monissa yhteistuotantolaitoksissa tuotetaan lauhdesähköä lämpökuorman ollessa alhainen. Näissä tapauksissa kyseinen lauhdesähkön tuotanto ja sitä vastaavat polttoaineet sekä vastaavasti erillinen lämmöntuotanto ja polttoaineet erotetaan ennen jakomenetelmän käyttöä. Hyödynjakomenetelmässä lasketaan ensin vaihtoehtoisten hankintamuotojen polttoaineiden kulutukset: Sähkö, lauhdetuotanto F e = E e / η e Lämpö, vesikattilalämpö F h = E h / η h missä F e = vaihtoehtoisen sähkön erillistuotannon polttoainekulutus (lauhdetuotanto) F h = vaihtoehtoisen lämmön erillistuotannon polttoainekulutus (vesikattila) = tuotettu sähkö yhteistuotannossa E e E h = tuotettu lämpö yhteistuotannossa η e = sähkön erillistuotannon hyötysuhde (39 %) η h = lämmön erillistuotannon hyötysuhde (90 %) Toteutunut polttoaineen kulutus jaetaan vaihtoehtoisten hankintojen kulutusten suhteessa ja tuloksena saadaan polttoaineiden kulutukset sähkölle ja lämmölle. Laskennallinen sähkön polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa F e = F e /(F e + F h )*F Laskennallinen lämmön polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa F h = F h /(F e + F h )*F missä F e = laskennallinen sähkön polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa F h = laskennallinen lämmön polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa F = polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu]. ISSN= X. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 11

14 Urho Kekkosen katu 4 6 A PL Helsinki Puhelin Faksi