CO 2. -päästökertoimet. Laskentaohjeet. Yksittäinen kohde. Hiilidioksidipäästöt. Yksittäisen kohteen CO 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CO 2. -päästökertoimet. Laskentaohjeet. Yksittäinen kohde. Hiilidioksidipäästöt. Yksittäisen kohteen CO 2"

Transkriptio

1 Yksittäinen kohde Hiilidioksidipäästöt Laskentaohjeet CO 2 -päästökertoimet Yksittäisen kohteen CO 2 -päästöjen laskentaohjeistus sekä käytettävät CO 2 -päästökertoimet 12/2012

2 Ilkka Hippinen Ulla Suomi Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2012

3 Sisällysluettelo 1 Ohjeen lähtökohdat ja rajaukset Yksittäisen kulutuskohteen CO 2 - päästöjen laskenta ja laskennassa käytettävät päästökertoimet Lämmön ja polttoaineiden käytön CO 2 -päästöjen laskenta Kaukolämpö / Yhteistuotantoalueet Kaukolämpö / Erillistuotantoalueet Oma lämmöntuotanto ja polttoaineet Sähkönkäytön CO 2 -päästöjen laskenta Ostosähkö Oma sähköntuotanto Sähkön marginaalituotannon CO 2 -päästökertoimien käyttö säästötoimenpiteiden päästöväheneminen laskennassa Laskennassa käytettävät päästökertoimet Liite 1: Hyödynjakomenetelmä Liite 2: Paikkakunnat, joissa kaukolämpöä tuotetaan voimalaitoksilla sähkön ja lämmön yhteistuotantona

4 1 Ohjeen lähtökohdat ja rajaukset Tämä yksittäisen kohteen nykyisen energiankulutuksen sekä kulutusmuutosten samanaikaiseen CO 2 -päästöjen laskentaan kehitetty laskentaohje sekä laskennassa käytettävät CO 2 -päästökertoimet on tarkoitettu antamaan arvioita energiankäytön ja mahdollisesti suunniteltujen tai toteutettujen energiansäästötoimenpiteiden vaikutuksista kohteen CO 2 -päästöjen tasoon. Laskentaohje on päivitys Motivan vuonna 2004 julkaisemalle ohjeelle. Ohje on tehty ensisijaisesti käytettäväksi kiinteistö- ja palvelusektorin sekä pkteollisuuden yksittäisten kohteiden sekä suppeita esim. yhden omistajan kiinteistömassoja käsittelevissä energiankäytön CO 2 -päästötarkasteluissa liittyen esim. energiakatselmuksiin ja niissä esitettyihin toimenpiteisiin. Sen sijaan päästökaupan piiriin kuuluvan energiaintensiivisen teollisuuden kohteiden (mukaan lukien energiantuotanto) CO 2 - päästötarkastelut on syytä suorittaa aina tapauskohtaisesti. Polttoaineille sekä lämmölle ja sähkölle on esitetty CO 2 -päästökertoimet, joilla lasketaan sekä ko. kohteiden kokonaisenergiankäytön aiheuttama CO 2 -päästöarvio että mahdollisten suunniteltujen tai toteutettujen energian käyttöön tai hankintaan liittyvien toimenpiteiden vaikutus CO 2 -päästöihin. Esitetyissä päästökertoimissa on huomioitu ainoastaan kyseisen energiamuodon hiilidioksidipäästöt. Muiden kasvihuonekaasujen (metaani ja typpioksiduuli) vaikutuksia ei tässä tarkastelussa oteta huomioon. Tavoitteena on ollut tuottaa selkeä ja yksinkertainen laskentamenetelmä, jolla voidaan arvioida yhtäaikaisesti sekä yksittäisen kohteen energiankäyttöön että siellä toteutettavien energiansäästötoimenpiteiden CO 2 -päästövaikutuksia. Laskentamenetelmän ja siinä käytettävien CO 2 -päästökertoimien osalta tehdään useita yksinkertaistuksia, jotka selkeyttävät ja yksinkertaistavat laskentaa, mutta samalla heikentävät jossain määrin laskennan tulosten tarkkuutta. Arvioitaessa yksittäisen energiansäästötoimenpiteen kulutusmuutoksen vaikutusta CO 2 -päästöihin voidaan sähkölle käyttää tässä ohjeessa esitetyn Suomen keskimääräisen sähkönhankinnan CO 2 -päästökertoimeni rinnalla myös marginaaliperusteista päästökerrointa. Marginaaliperusteinen kerroin ei kuitenkaan sovellu nykyisen kulutuksen ja kulutusmuutosten samanaikaiseen tarkasteluun. Säästötoimenpiteiden CO 2- päästövaikutusten tarkastelu marginaaliperusteisella kertoimella on esitetty tässä ohjeessa erikseen. Tarkemmat päästöarviot tehdään aina tapauskohtaisesti, eikä tämä ohje ole tarkoitettu sovellettavaksi näihin tapauksiin. 2

5 2 Yksittäisen kulutuskohteen CO 2 - päästöjen laskenta ja laskennassa käytettävät päästökertoimet 2.1 Lämmön ja polttoaineiden käytön CO 2 -päästöjen laskenta Kaukolämpö / Yhteistuotantoalueet Tässä kappaleessa esitetyt CO 2 -päästökertoimet koskevat paikkakuntia, joissa kaukolämpöä tuotetaan voimalaitoksilla sähkön ja lämmön yhteistuotantona (CHPtuotanto). Kyseiset paikkakunnat vuonna 2012 on esitetty liitteessä 1. Viimeisin päivitetty luettelo paikkakunnista on löydettävissä Motiva Oy:n verkkosivuilla 1. Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon piirissä olevan kohteen kaukolämmönkulutuksen CO 2 -päästöt saadaan, kun kohteen ostolämmön kokonaiskulutus tarkastelujaksolla kerrotaan taulukossa 1 esitetyllä kertoimella. Kerroin on ilmoitettu rakennuksessa käytettyä energiaa kohti, eli kaukolämmön tuotannon ja siirron häviöt sisältyvät ko. kertoimeen. Taulukossa 1 esitetty koko Suomea koskeva kaukolämmön yhteistuotannon keskimääräinen CO 2 -päästökerroin on laskettu hyödynjakomenetelmällä. Menetelmä on kuvattu liitteessä 1. Jos laskennan suorittajalla on käytettävissä kohteen paikallisen lämmönmyyjän ilmoittama tarkempi oman kaukolämmöntuotannon CO 2 -päästökerroin, käytetään laskennassa tällöin kyseistä kerrointa. CO 2 -päästöarvioiden yhteydessä on aina ilmoitettava selkeästi, mitä CO 2 - päästökerrointa laskennassa on käytetty ja mihin tietoon käytetty kerroin perustuu. Taulukko 1 Kaukolämmön yhteistuotantoalueiden keskimääräinen CO 2 -päästökerroin Kaukolämpö / Yhteistuotanto kgco 2 /MWh Kaikki yhteistuotantoalueet 217 Lähde: Energiateollisuus ry, Tilastovuosi 2011 Jatkossa Suomen keskimääräinen kaukolämmön yhteistuotannon CO 2 -päästökerroin päivitetään vuosittain laskemalla kolmen edellisen tilastointivuoden liukuva keskiarvo. Viimeisin päivitetty kerroin on haettavissa Motiva Oy:n verkkosivuilta paastojen_laskenta 3

6 Esimerkki 1 Helsingissä sijaitseva toimistorakennus on liitetty kaukolämpöön (yhteistuotantoalue). Kiinteistön lämmönkulutus on MWh/a. Kokonaispäästöjen laskenta Kaukolämmön CO 2-päästökerroin: 217 kgco 2/MWh (Yhteistuotanto) Ostolämmön kokonaispäästöt: MWh/a*217 kgco 2/MWh= tco 2/a 1) Säästötoimenpide ja sen laskenta Patteriverkoston perussäädön avulla alenee lämmityksen lämmönkulutus 500 MWh/a. Kaukolämmön CO 2-päästökerroin: 217 kgco 2/MWh Kaukolämmönkulutus pienenee: 500 MWh/a CO 2-päästöt pienenevät: 500 MWh/a*217 kgco 2/MWh= 109 tco 2/a 1) 1) tco2 = tonnia CO Kaukolämpö / Erillistuotantoalueet Tässä kappaleessa esitetyt CO 2 -päästökertoimet koskevat paikkakuntia, joissa kaukolämpö tuotetaan lämpökeskuksissa erillistuotantona (ei lämmön ja sähkön yhteistuotantoa). Jokaisella paikkakunnalla on kaukolämmön erillistuotannolla omanlaisensa päästöprofiili. Jotta vältyttäisiin yli 60 eri kertoimen käytöltä eri paikkakunnilla, on kertoimien määrän vähentämiseksi kaukolämmön erillistuotannon osalta muodostettu taulukossa 2 esitetyt yksitoista ryhmää (A-L) kaukolämmöntuotannon paikkakuntakohtaisten CO 2 - ominaispäästöjen perusteella. Paikkakunta on sijoitettu siihen ryhmään, jonka CO 2 -päästökerroin on lähimpänä paikkakunnan kaukolämpölaitoksen todellista CO 2 -päästökerrointa. Esimerkiksi, jos CO 2 -päästökerroin on 29 kgco 2 /MWh, on paikkakunta sijoitettu ryhmään A ja jos CO 2 -päästökerroin on 31, on paikkakunta sijoitettu ryhmään B. Paikkakuntakohtaiset päästökertoimet on laskettu viimeisen kolmen tilastointivuoden keskiarvoina. Taulukko päivitetään vuosittain. Viimeisin päivitetty taulukko löytyy Motiva Oy:n verkkosivuilta 1 Taulukko 2 ei kata kaikkia kaukolämmön erillistuotantopaikkakuntia. Sitä mukaa, jos puuttuvien paikkakuntien laitosten CO 2 -päästökertoimia saadaan käyttöön, sijoitetaan ko. paikkakunnat niille kuuluviin ryhmiin. Niiden paikkakuntien osalta, joiden nimi ei esiinny taulukossa 2 ja joiden kaukolämmön CO 2 -päästökerroin ei ole muuten tiedossa, sovelletaan CO 2 -laskennassa ryhmän L kerrointa 161 kgco 2 /MWh, joka edustaa Energiateollisuus ry:n jäsenten kaukolämmön erillistuotannon keskimääräistä CO 2 -päästökerrointa. Taulukosta 2 puuttuvien alueiden/paikkakuntien kaukolämmön erillistuotannon CO 2 -päästökertoimia voi tiedustella paikalliselta lämmönmyyjältä/lämpöyhtiöltä. Kaukolämmön erillistuotannon piirissä olevan kohteen kaukolämmön käytön CO 2 -päästö saadaan laskettua, kun kohteen ostolämmönkulutus kerrotaan ao. alueen CO 2 -päästökertoimella. Kertoimet on ilmoitettu rakennuksessa käytettyä energiaa kohti, eli kaukolämmön tuotannon ja siirron häviöt sisältyvät ko. kertoimiin. 4

7 Taulukko 2 Kaukolämmön erillistuotannon paikkakuntien ryhmäjako ja laskennassa käytettävät ryhmäkohtaiset CO 2 -päästökertoimet Ryhmä A 20 kgco 2/MWh Haapajärvi Hanko Loimaa Nurmes Rääkkylä Ryhmä B 40 kgco 2/MWh Juuka Kuortane Mäntyharju Nurmijärvi Rantasalmi Uusikaarleby Ryhmä C 60 kgco 2/MWh Kitee Outokumpu Paimio Puumala Ryhmä D 80 kgco 2/MWh Loviisa Mynämäki Pielavesi Ryhmä E 100 kgco 2/MWh Akaa Inari Kannus Kokemäki Kolari-Ylläs Somero Säkylä Ryhmä F 150 kgco 2/MWh Hämeenlinna- Lammi Iitti Karvia Loppi Rautalampi Ryhmä G 200 kgco 2/MWh Alavieska Asikkala Hamina Järvenpää Kangasala Keminmaa Kuopio-Karttula Kärsämäki Lempäälä Mäntsälä Orimattila Siuntio Ryhmä H 250 kgco 2/MWh Joroinen Kolari Teuva Veteli Vimpeli Ryhmä I 300 kgco 2/MWh Alajärvi Hausjärvi Inkoo Jalasjärvi Kirkkonummi Kittilä Leppävirta Nilsiä Ruovesi Saarijärvi Sievi Suonenjoki Tohmajärvi Ylitornio Ylöjärvi Ryhmä J 350 kgco 2/MWh Juva Karkkila Ryhmä K 400 kgco 2/MWh Laihia Ryhmä L 161 kgco 2/MWh Erillistuotantoalueet, joita ei ole ryhmissä A-K Lähde: Energiateollisuus ry 5

8 Esimerkki 2 Haminassa sijaitseva kauppakeskus on liitetty kaukolämpöön (erillistuotantoalue). Kiinteistön lämmönkulutus on MWh/a. Kokonaispäästöjen laskenta Haminassa käytettävä CO 2-päästökerroin (kts. taulukko 1, ryhmä G): 200 kgco 2/MWh Ostolämmön kokonaispäästöt: MWh/a*200 kgco 2/MWh= tco 2/a Säästötoimenpide ja sen laskenta Kauppakeskuksen ilmanvaihdon käyntiaikoja muuttamalla alenee ilmanvaihdon lämmönkulutus 650 MWh/a Kaukolämmön CO 2-päästökerroin: 200 kgco 2/MWh Kaukolämmönkulutus pienenee: 650 MWh/a CO 2-päästöt pienenevät: 650 MWh/a*200 kgco 2/MWh= 130 tco 2/a Oma lämmöntuotanto ja polttoaineet Kohteen oman lämmöntuotannon CO 2 -päästökerroin lasketaan tapauskohtaisesti käytettyjen polttoaineiden perusteella. Polttoaineiden CO 2 -päästökertoimina käytetään taulukossa 3 esitettyjä polttoainekohtaisia kertoimia. Kunkin käytetyn polttoaineen CO 2 -päästövaikutus tarkastelujaksolla saadaan, kun käytetyn polttoaineen kokonaismäärä kerrotaan ko. polttoaineen taulukossa 3 esitetyllä CO 2 -päästökertoimella. Laskettaessa kohteen nettolämmönkäyttöön kohdistuvien toimenpiteiden (esim. lämmöntalteenoton lisääminen ilmanvaihtojärjestelmään) vaikutuksia kohteen CO 2 - päästöihin, on laskennassa huomioitava oman lämmöntuotannon vuosihyötysuhde. Taulukko 3 Polttoainekohtaiset CO 2 -päästökertoimet Polttoaineet kgco 2/MWh Raskas polttoöljy 284 Kevyt polttoöljy 261 Maakaasu 198 Nestekaasu 234 Turve 381 Kivihiili 341 Koksi 389 Puuperäiset polttoaineet 0 Lähde: Tilastokeskus 2012, Ei huomioida polttoaineen tuotannon, raaka-aineen hankinnan eikä kuljetuksen välillisiä CO 2-päästöjä 6

9 Esimerkki 3 Teollisuuslaitoksessa tuotetaan lämpö omalla kattilalla, jossa polttoaineena on raskas polttoöljy. Vuonna 2011 raskasta polttoöljyä kului 66,6 tonnia eli 750 MWh/a. Kattilan vuosihyötysuhde on 85 %. Kokonaispäästöjen laskenta Raskaan polttoöljyn CO 2-päästökerroin: 284 kgco 2/MWh Lämmöntuotannon kokonaispäästöt: 750 MWh/a*284 kgco 2/MWh= 213 tco 2/a Säästötoimenpide ja sen laskenta Kohteessa asennettiin ilmanvaihtoon lämmöntalteenottojärjestelmä, jonka laskennallinen vaikutus ilmanvaihdon lämmönkulutukseen (nettolämpö) on 75 MWh/a. Raskaan polttoöljyn CO 2-päästökerroin: 284 kgco 2/MWh Laskennallinen lämmön nettosäästö: 75 MWh/a Kattilan vuosihyötysuhde: 85 % Öljynkulutus pienenee: 75 MWh/a *(100/85) = 88,2 MWh/a CO 2-päästöt pienenevät: 88,2 MWh/a*284 kgco 2/MWh= 25 tco 2/a Esimerkki 4 Teollisuuslaitoksessa tuotetaan lämpö omalla kattilalla, jossa polttoaineena on kevyt polttoöljy. Vuonna 2011 kevyttä polttoöljyä kului 63,7 tonnia eli 750 MWh/a. Kattilan vuosihyötysuhde on 85 %. Kokonaispäästöjen laskenta Kevyen polttoöljyn CO 2-päästökerroin: 261 kgco 2/MWh Lämmöntuotannon kokonaispäästöt: 750 MWh/a*261 kgco 2/MWh= 196 tco 2/a Säästötoimenpide ja sen laskenta Kattilan polttimien säädöllä saatiin vuosihyötysuhde nousemaan tasolle 89 %. Kevyen polttoöljyn CO 2-päästökerroin: Nettolämmönkäyttö hyötysuhteella 85 %: Polttoöljyn kulutus hyötysuhteella 89 %: 261 kgco 2/MWh 750 MWh/a*(85/100) = 637,5 MWh/a 637,5 MWh/a*(100/89)=716,3 MWh/a Öljynkulutus pienenee: 750 MWh/a 716,3 MWh/a = 33,7 MWh/a CO 2-päästöt pienenevät: 33,7 MWh/a*261 kgco 2/MWh= 9 tco 2/a Esimerkki 5 Itä-Suomessa sijaitsevan kunnantalon lämmitys on toteutettu vanhalla huonokuntoisella kevytöljykattilalla. Vuonna 2011 kevyttä polttoöljyä kului 76,4 tonnia eli 900 MWh/a. Kattilan vuosihyötysuhde on 80 %. Kokonaispäästöjen laskenta Kevyen polttoöljyn CO 2-päästökerroin: 261 kgco 2/MWh Lämmöntuotannon kokonaispäästöt: 900 MWh/a*261 kgco 2/MWh= 235 tco 2/a Säästötoimenpide ja sen laskenta Vanha öljykattila uusitaan pellettikattilalla. Uuden kattilan vuosihyötysuhde on 85 %. Kevyen polttoöljyn CO 2-päästökerroin: Pellettien CO 2-päästökerroin: Nettolämmönkäyttö öljykattilan hyötysuhteella 80 %: Pellettien kulutus hyötysuhteella 85 %: 261 kgco 2/MWh 0 kgco 2/MWh 900 MWh/a*(80/100) = 720 MWh/a 720 MWh/a*(100/85) = 847 MWh/a Öljynkulutus pienenee: 900 MWh/a Öljyn CO 2-päästöt poistuvat: 900 MWh/a*261 kgco2/mwh = 235 tco 2/a Pellettikattilan päästöt: 847 MWh/a*0 kgco2/mwh = 0 tco 2/a CO 2-päästöt pienenevät: 235 tco 2/a 7

10 2.2 Sähkönkäytön ja sen kulutusmuutosten CO 2 -päästöjen laskenta Sähkön CO 2 -päästökertoimet määräytyvät ostosähkölle ja omalle sähköntuotannolle taulukon 4 mukaisesti. CO 2 -päästöarvioiden yhteydessä on aina ilmoitettava selkeästi, mitä CO 2 -päästökerrointa laskennassa on käytetty. Taulukko 4 Sähkö Sähkön CO 2 -päästökertoimet Ostosähkö (CO 2-päästökertoimien K1 ja K2 määrittely käsitelty tämän laskentaohjeen kohdassa 2.2.1) Oma sähköntuotanto (CO 2-päästökertoimen määrittely käsitelty tämän laskentaohjeen kohdassa 2.2.2) kgco2/mwh Oman sähkönmyyjän ilmoittama laskennallinen CO 2-päästökerroin K1 Rinnalla suositellaan laskentaa myös Suomen keskimääräisellä sähkönhankinnan CO 2- päästökertoimella K2=210 kgco 2/MWh (viimeisin päivitetty tieto löytyy Motivan verkkosivuilta 1) CO 2-päästökerroin käytettyjen polttoaineiden mukaan. Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa polttoaineiden ja päästöjen jako sähkölle ja lämmölle tehdään hyödynjakomenetelmään perustuen. Marginaaliperusteinen (CO 2-päästökertoimen perusteet ja käyttö käsitelty tämän laskentaohjeen kohdassa 2.2.3) Sähkön marginaaliperusteinen CO 2-kerroin K3 Huom! Soveltuu vain energian kulutusmuutosten aiheuttamien CO 2-päästömuutosten laskentaan (kts ) Ostosähkö Sähkönmyyjien tulee ilmoittaa asiakkaillensa myymänsä sähkön alkuperä (polttoaineet ja niiden osuudet) sekä sähkön tuottamisessa syntyneet CO 2 -päästöt. Hiilidioksidipäästöjen osalta sähkönmyyjien laskuissa ja myynninedistämisaineistoissa tulee olla vähintäänkin viittaus julkisiin tietolähteisiin, joissa on saatavilla tarkempia tietoja sähkönmyyjän edellisen kalenterivuoden aikana myymän sähkön energialähteistä syntyneistä hiilidioksidipäästöistä. Laskenta suoritetaan ensisijaisesti käyttämällä tarkasteltavan kulutuskohteen sähkönmyyjän ilmoittamaa myydyn sähkön CO 2 -päästökerrointa (K1). Näin lasketun ostosähkön CO 2 -päästöjen rinnalla suositellaan esitettäväksi samalla myös ostosähkön CO 2 -päästöt laskettuna Suomen keskimääräistä sähkönhankintaa (oma tuotanto + nettotuonti) kuvaavalla CO 2 -päästökertoimella (K2). Näin saadaan havainnollistettua, mitä suuruusluokkaa päästöt ovat, jos sähkö hankitaan tulevaisuudessa esim. tällä hetkellä käytössä olevan vähäpäästöisen sähkön sijaan keskimääräisenä markkinasähkönä. Jos sähkön myyjän esittämää CO 2 -päästökerrointa ei ole saatavilla, suoritetaan laskenta tässä tapauksessa ainoastaan Suomen keskimääräistä sähkönhankintaa kuvaavalla CO 2 -päästökertoimella K2, joka lasketaan vuosittain edellisten viiden vuoden liukuvana keskiarvona 1. Käytettävän laskentatavan mukaan katsotaan Suomen olevan vastuussa Suomen sähkön kokonaistuotannon (tuotanto omaan käyttöön ja vientiin) CO 2 -päästöistä. Sähkön tuonti on laskennassa päästötöntä. Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon osalta päästöt jaetaan sähkölle ja lämmölle hyödynjakomenetelmällä (liite 1). Vuonna 2013 käytettäväksi Suomen keskimääräiseksi sähkönhankinnan CO 2 - päästökertoimeksi K2 saadaan 210 kgco 2 /MWh. Keskimääräisen sähkönhankinnan 8

11 CO 2 -päästökerroin päivitetään vuosittain. Tilastokeskuksen laskema viimeisin päivitetty kerroin on saatavissa Motivan verkkosivuilta 1. Esimerkki 6 Kauppakeskus hankkii sähköenergiansa sähkönmyyjältä, jonka ilmoittama myydyn sähkön CO 2- päästökerroin (K1) on 142 kgco 2/MWh. Kiinteistön sähkönkulutus on MWh/a. Kokonaispäästöjen laskenta perustuen sähkönmyyjän laskennallisiin päästöihin Sähkönmyyjän sähkön CO 2-päästökerroin: 142 kgco 2/MWh (K1) Sähkönkäytön kokonaispäästöt: MWh/a*142 kgco 2/MWh= tco 2/a Vertailu: Kokonaispäästöjen laskenta perustuen sähkön keskimääräiseen CO 2 - päästökertoimeen (K2) Sähkön keskimääräinen CO 2-päästökerroin: 210 kgco 2/MWh (K2 vuosi 2011) Sähkönkäytön kokonaispäästöt: MWh/a*210 kgco 2/MWh= tco 2/a Säästötoimenpide ja sen laskenta Kauppakeskuksen ilmanvaihdon käyntiaikoja muuttamalla alenee ilmanvaihdon sähkönkulutus 375 MWh/a Sähkön CO 2-päästökerroin: Sähkönmyyjän ilmoittama(k1): 142 kgco 2/MWh Suomen keskimääräinen (K2) 210 kgco 2/MWh Sähkönkulutus pienenee: 375 MWh/a CO 2-päästöt pienenevät: (K1) 375 MWh/a*142 kgco 2/MWh= 53 tco 2/a (K2) 375 MWh/a*210 kgco 2/MWh= 79 tco 2/a Oma sähköntuotanto Oman sähköntuotannon CO 2 -päästökerroin lasketaan tapauskohtaisesti käytettyjen polttoaineiden sekä tuotetun energian perusteella. Tilastokeskuksen asettaman energian tuotantotilastojen kehittämistä käsitelleen työryhmän ehdotus polttoaineiden jakamiseksi sähkölle ja lämmölle yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa on hyödynjakomenetelmä. Myös tässä laskennassa yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineet ja CO 2 -päästöt jaetaan hyödynjakomenetelmään perustuen. Hyödynjakomenetelmä on kuvattu tarkemmin liitteessä Sähkön marginaalituotannon CO 2 -päästökertoimien käyttö säästötoimenpiteiden päästöväheneminen laskennassa Arvioitaessa ainoastaan energiansäästötoimenpiteen kulutusmuutoksen vaikutusta CO 2 - päästöihin, voidaan sähkölle käyttää tässä ohjeessa aiemmin esitetyn laskentatavan sijaan tai rinnalla myös marginaaliperusteista CO 2 -päästökerrointa. Marginaaliperusteinen sähkön CO 2 -päästökerroin ei kuitenkaan sovellu nykyisen kulutuksen ja säästötoimenpiteiden vaikutuksesta syntyvien kulutusmuutosten samanaikaiseen tarkasteluun. Marginaaliperusteinen CO 2 -päästövähenemien arviointi perustuu siihen, että toteutetut sähkönsäästötoimenpiteet kohdistuvat sähkön marginaalituotantoon, toisin sanoen siihen tuotantomuotoon, joka on sen hetken kalleinta sähköntuotantoa ja jonka tuotantoa säädetään kulutuksen mukaan. Useimmissa tapauksissa kyseessä on hiililauhdetuotanto, mutta ajoittain myös muu tuotanto. 9

12 Työ- ja elinkeinoministeriön tuulivoiman syöttötariffi -työryhmä 2 arvioi tuulivoiman lisärakentamisella saavutettavia päästövähennyksiä päästökertoimella 600 kg/mwh, jota myös VTT on käyttänyt myöhemmissä arvioissaan marginaalinperusteisena kertoimena. Myös tämän ohjeistuksen mukaisissa päästövähenemäarvioissa käytetään marginaaliperusteisena kertoimena K3 600 kg/mwh. 3 Muistutus: Sähkön marginaaliperusteinen CO 2 -kerroin (K3) soveltuu vain energian kulutusmuutosten aiheuttamien CO 2 -päästömuutosten laskentaan. Sitä ei tule käyttää sähkönkulutuksen CO 2 -päästöjen laskentaan eikä raportoinnissa tule esittää rinnan tai verrata toisiinsa kohteen sähkönkulutuksen ja toisaalta marginaalituotantoon perustuvalla kertoimella laskettujen CO 2 -päästövähenemien muutoksia. Edellisen esimerkin 6 säästötoimenpiteiden vaikutusten laskenta mikäli käytetään marginaaliperusteista sähköntuotannon CO 2 -päästökerrointa: Esimerkki 7 Säästötoimenpide ja sen laskenta Kauppakeskuksen ilmanvaihdon käyntiaikoja muuttamalla alenee ilmanvaihdon sähkönkulutus 375 MWh/a Sähkön CO 2-päästökerroin: Marginaalikerroin (K3) *) : 600 kgco 2/MWh Sähkönkulutus pienenee: 375 MWh/a CO 2-päästöt pienenevät: (K3) 375 MWh/a*600 kgco 2/MWh= 225 tco 2/a 2.3 Laskennassa käytettävät päästökertoimet Edellä taulukoissa 1, 2 ja 4 esitettyjen laskennassa käytettävien sähkön ja kaukolämmön päästökertoimien viimeisimmät päivitetyt arvot löytyvät jatkossa Motiva Oy verkkosivuilla: idioksidipaastojen_laskenta 2 Syöttötariffityöryhmän loppuraportti; Ehdotus tuulivoimalla ja biokaasulla tuotetun sähkön syöttötariffiksi (http://www.tem.fi/files/24645/sy_tt_tariffity_ryhm_n_loppuraportti_ pdf ) 3 Aiemmassa Motivan ohjeistuksessa (2004) sähkön marginaalituotannon CO 2-päästökertoimelle käytettiin arvoa 700 kg/mwh. Kerroin oli alhaisempi kuin hiililauhdetuotannon, koska kertoimessa oli huomioitu muun marginaalituotannon vaikutus. Kerroin noudatti VTT:n Climtech-ohjelmassa käytettyjä simulointeja tuulivoiman lisäämisen CO 2-vaikutuksille. 10

13 Liite 1: Hyödynjakomenetelmä Hyödynjakomenetelmässä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineet ja päästöt jaetaan vaihtoehtoisten hankintamuotojen polttoainekulutusten suhteessa. Vaihtoehtona käytetään sähkölle lauhdetuotantoa ja lämmölle vesikattilalämpöä. Hyödynjakomenetelmällä yhteistuotannon hyöty jakautuu tasapuolisesti molemmille tuotteille. Monissa yhteistuotantolaitoksissa tuotetaan lauhdesähköä lämpökuorman ollessa alhainen. Näissä tapauksissa kyseinen lauhdesähkön tuotanto ja sitä vastaavat polttoaineet sekä vastaavasti erillinen lämmöntuotanto ja polttoaineet erotetaan ennen jakomenetelmän käyttöä. Hyödynjakomenetelmässä lasketaan ensin vaihtoehtoisten hankintamuotojen polttoaineiden kulutukset: Sähkö, lauhdetuotanto F e = E e / η e Lämpö, vesikattilalämpö F h = E h / η h missä F e = vaihtoehtoisen sähkön erillistuotannon polttoainekulutus (lauhdetuotanto) F h = vaihtoehtoisen lämmön erillistuotannon polttoainekulutus (vesikattila) E e = tuotettu sähkö yhteistuotannossa E h = tuotettu lämpö yhteistuotannossa η e = sähkön erillistuotannon hyötysuhde (39 %) η h = lämmön erillistuotannon hyötysuhde (90 %) Toteutunut polttoaineen kulutus jaetaan vaihtoehtoisten hankintojen kulutusten suhteessa ja tuloksena saadaan polttoaineiden kulutukset sähkölle ja lämmölle. Laskennallinen sähkön polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa F e = F e /(F e + F h )*F Laskennallinen lämmön polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa F h = F h /(F e + F h )*F missä F e = laskennallinen sähkön polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa F h = laskennallinen lämmön polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa F = polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu]. ISSN= X. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 11

14 Liite 2: Paikkakunnat, joissa kaukolämpöä tuotetaan voimalaitoksilla sähkön ja lämmön yhteistuotantona Kaukolämpö/Yhteistuotantoalueet (v. 2012) Fortum Power and Heat Oy, Espoo Adven Oy, Eura Vapo Oy, Forssa Haukiputaan Energia Elenia Lämpö Oy, Heinola Helsingin Energia Lahti Energia Oy, Hollola Hyvinkään Lämpövoima Oy Leppäkosken Energia Oy, Hämeenkyrö Elenia Lämpö Oy, Hämeenlinna Vapo Oy, Ilomantsi Imatran Lämpö Fortum Power and Heat Oy, Joensuu Elenia Lämpö Oy, Jyväskylä Jyväskylän Energia Oy Turku Energia, Kaarina Kajaanin Lämpö Oy Vatajankosken Sähkö Oy, Kankaanpää Fortum Power and Heat Oy, Kauniainen Kemijärven Kaukolämpö Oy Oulun Seudun Sähkö, Kempele Keravan Energia Oy, Kerava Keuruun Lämpövoima Oy Oulun Energia, Kiiminki Fortum Power and Heat Oy, Kirkkonummi (keskusta) Kokkolan Energia, Kokkola Kotkan Energia Oy KSS Lämpö Oy, Kouvola Kuopion Energia Lahti Energia Oy, Lahti Lappeenrannan Energia Oy Lapuan Energia Oy Vapo Oy, Lieksa Mariehamns Energi Ab Etelä-Savon Energia Oy Mäntän Kaukolämpö Oy Turku Energia, Naantali Nivalan Kaukolämpö Oy Fortum Power and Heat Oy, Nokia Oulun Energia, Oulun runkoverkko Pietarsaaren Energialaitos Pori Energia Oy, runkoverkko Porvoon Energia Oy Turku Energia, Raisio Rauman Energia Oy Riihimäen Kaukolämpö Oy Espoo Eura Forssa Haukipudas Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää Hämeenkyrö Hämeenlinna Ilomantsi Imatra Joensuu Jyväskylä Jyväskylä Kaarina Kajaani Kankaanpää Kauniainen Kemijärvi Kempele Kerava Keuruu Kiiminki Kirkkonummi Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lapua Lieksa Maarianhamina Mikkeli Mänttä Naantali Nivala Nokia Oulu Pietarsaari Pori Porvoo Raisio Rauma Riihimäki 12

15 Kaukolämpö/Yhteistuotantoalueet (v. 2012) Rovaniemen Energia Oy, keskusta Liikelaitos Salon Kaukolämpö Suur-Savon Sähkö Oy, Savonlinna Seinäjoen Energia Oy, Seinäjoki Vapo Oy, Sotkamo Ekenäs Energi, Tammisaari Tampereen Kaukolämpö Oy Tornion Energia Oy Turku Energia, Turku Ulvilan Lämpö Oy Vaasan Sähkö Oy Valkeakosken Energia Oy Vantaan Aviaenergia Oy Vantaan Energia Oy Varkauden Aluelämpö Oy Herrfors Oy Ab Ääneseudun Energia Oy Rovaniemi Salo Savonlinna Seinäjoki Sotkamo Tammisaari Tampere Tornio Turku Ulvila Vaasa Valkeakoski Vantaa Vantaa Varkaus Ylivieska Äänekoski 13

16 Urho Kekkosen katu 4 6 A PL Helsinki Puhelin Faksi

CO 2. -päästökertoimet. Laskentaohjeet. Yhteenvedot. Hiilidioksidipäästöt. Yhteenvetojen CO 2. -päästöjen laskentaohjeistus sekä käytettävät CO 2

CO 2. -päästökertoimet. Laskentaohjeet. Yhteenvedot. Hiilidioksidipäästöt. Yhteenvetojen CO 2. -päästöjen laskentaohjeistus sekä käytettävät CO 2 Yhteenvedot Hiilidioksidipäästöt Laskentaohjeet CO 2 -päästökertoimet Yhteenvetojen CO 2 -päästöjen laskentaohjeistus sekä käytettävät CO 2 -päästökertoimet 12/2012 Ilkka Hippinen Ulla Suomi Motiva Oy

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat Seuraavassa on koottu tietoa polttoaineiden lämpöarvoista, tyypillisistä hyötysuhteista ja hiilidioksidin

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kaukolämmön hintatilasto

Kaukolämmön hintatilasto Kaukolämmön hintatilasto Energiateollisuus ry laatii tilastoja tyyppirakennusten kaukolämmön hinnasta kaksi kertaa vuodessa (1.1. ja 1.7.). Tyyppirakennusten ominaisuudet on määritelty vastaamaan 2000-luvulla

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821 SISÄLLYS N:o Sivu 819 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista... 4661 820

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi 1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Rajapintojen käyttöönotto, kysely v. 2011

Rajapintojen käyttöönotto, kysely v. 2011 Rajapintojen, kysely v. 2011 Ajantasaasemakaavatietojen rajapinta (WMS) Ajantasaasemakaavatietojen rajapinta (WFS) Kouvola Käyttöönotto käynnissä 05/2011 Rauma käyttöön 1.1.2011 Järvenpää Huittinen Loppi

Lisätiedot

HYRIA KOULUTUS OY. - Enemmän osaamista - Yhdistyimme 1.8.2009 Hyria koulutus Oy:ksi: Hyvinkään ammattioppilaitos. Hyvinkään kauppaoppilaitos

HYRIA KOULUTUS OY. - Enemmän osaamista - Yhdistyimme 1.8.2009 Hyria koulutus Oy:ksi: Hyvinkään ammattioppilaitos. Hyvinkään kauppaoppilaitos HYRIA KOULUTUS OY HYRIA KOULUTUS OY - Enemmän osaamista - Yhdistyimme 1.8.2009 Hyria koulutus Oy:ksi: Hyvinkään ammattioppilaitos Hyvinkään kauppaoppilaitos Hyvinkään taidekoulu Hyvinkään terveydenhuolto-oppilaitos

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw) 382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 0786-4787. Sky-kansio 7/2

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 0786-4787. Sky-kansio 7/2 Kaukoläpöjohtotilasto 2001 Suoen Kaukoläpö ry 2002 ISSN 0786-4787 Sky-kansio 7/2 Kaukoläpöjohtotilasto 2001 SISÄLTÖ Sivu 1. YHTEENVETO KAUKOLÄMPÖJOHTOJEN KEHITYKSESTÄ...1 1.1 Johtorakenne...2 1.2 Johtojen

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Jyväskylän steinerk 16000 Jämsän kaupunki 72000 Kaarinan kaupunki 306300 Kajaanin kaupunki 143900 Kalajoen kaupunki 92100 Kangasalan kunta 542500

Jyväskylän steinerk 16000 Jämsän kaupunki 72000 Kaarinan kaupunki 306300 Kajaanin kaupunki 143900 Kalajoen kaupunki 92100 Kangasalan kunta 542500 VUOSI 2015 Akaan kaupunki 127900 Asikkalan kunta 25700 Auran kunta 27600 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 13000 Englantilaisen koulun säätiö 24000 Espoon kaupunki 1773900 Espoon Steinerkoulun

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Ajokorttitoimivallan siirto

Ajokorttitoimivallan siirto Ajokorttitoimivallan siirto Tieliikenteen sääntelyn sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Kimmo Pylväs Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tosi pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Turvetuotannon tarve 2020

Turvetuotannon tarve 2020 Turvetuotannon tarve 2020 Helsinki 21.1.2009 Jaakko Silpola toimitusjohtaja Turveteollisuusliitto ry Lintujärvi aiemmin turvetuotannossa olleella Rastunsuolla jaakko.silpola@turveteollisuusliitto.fi www.turveteollisuusliitto.fi

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.)

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.) Yhdistys EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 009 (päivitetty 0.4.) Etelä-Savo Mikkelin Seudun Vihreät ry 3 Pieksämäen seudun vihreät ry Rantasalmen vihreät ry Ristiinan vihreät ry Savonlinnan Seudun

Lisätiedot

Nordean MS Lync ratkaisu

Nordean MS Lync ratkaisu Nordean MS Lync ratkaisu Miksi yhdistetty viestintäratkaisu Miten matka on edennyt Puheratkaisut Käytön laajuus Kokemuksia & tulevaisuuden odotuksia Olli Mäenpää (olli.maenpaa@nordea.com) Collaboration

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kaukolämpötilasto 2012

Kaukolämpötilasto 2012 Kaukolämpötilasto 2012 Kaukolämpö Kaukolämpötilasto 2012 Energiateollisuus ry 2013 ISSN 0786-4809 ET-Kaukolämpökansio 7/1 SISÄLTÖ Sivu 1. TEKSTIOSA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämmityspaikkakunnat...

Lisätiedot

Kaukolämpötilasto 2014

Kaukolämpötilasto 2014 Kaukolämpötilasto 2014 Kaukolämpö Kaukolämpötilasto 2014 Energiateollisuus ry 2015 ISSN 0786-4809 ET-Kaukolämpökansio 7/1 SISÄLTÖ Sivu 1. TEKSTIOSA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämmityspaikkakunnat...

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16

7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16 Nimi Osoite 7714 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki Iso 0094 Etelä-Pohjanmaan Kirjakauppa OyInfo Alajärvi Kauppakatu 16 62900 Alajärvi Iso 2488 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

TAMMIKUU VIIKKO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI. Lipposen Talvirallisprint, Rantasalmi - K. Suonenjoki ralli - HRT

TAMMIKUU VIIKKO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI. Lipposen Talvirallisprint, Rantasalmi - K. Suonenjoki ralli - HRT TAMMIKUU 2009 VIIKKO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 1 2 OP 3 4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Suonenjoki ralli - HRT Lipposen Talvirallisprint, Rantasalmi - K 12 13 14 15 16

Lisätiedot

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7 Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00 Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70 C/2015 M 1 (36) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2015 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy Hallitus 198 10.04.2013 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy H 198 Suomen Terveystalo Oy on pyytänyt Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvon ta vi ras tol ta yksityisen

Lisätiedot

Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015)

Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015) Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015) Taulukossa kuvataan kunkin liittyjän liittymisajankohtasuunnitelma. Suunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa liittymisvalmistelujen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

7625 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY OLAVINKATU 48 57100 Savonlinna 7633 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY KAUPPAKESKUS WILLA TORIKATU 7 7862 SUOMALAINEN

7625 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY OLAVINKATU 48 57100 Savonlinna 7633 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA OY KAUPPAKESKUS WILLA TORIKATU 7 7862 SUOMALAINEN 106 kplnimi Osoite 7714 ETELÄ-POHJANMAAN KIRJAKAUPPA OY Info Seinäjoki Koulukatu 20 60100 Seinäjoki 0094 ETELÄ-POHJANMAAN KIRJAKAUPPA OY Info Alajärvi Kauppakatu 16 62900 Alajärvi 2488 ETELÄ-POHJANMAAN

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Lahti 1 106,8 Heinola Esan Kirjapaino Oy, Iskelmä Lahti Iskelmä, populaari, varttunut väestö 103,0 Lahti

Lahti 1 106,8 Heinola Esan Kirjapaino Oy, Iskelmä Lahti Iskelmä, populaari, varttunut väestö 103,0 Lahti Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet Alueet Taajuudet Hakijat pääasiallinen kohderyhmä tai suuntaus Etelä- ja Pohjois-Savo Kuopio-Iisalmi 89,5 Iisalmi Kevyt Kanava Oy, (Iskelmä Oikea Asema)

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70 D/2016 M 1 (35) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 14. päivänä tammikuuta 2016 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Kiinteistö- ja mittaustoimi v. 2011. 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto keskimäärin (vrk)

Kiinteistö- ja mittaustoimi v. 2011. 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto keskimäärin (vrk) 1. KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA 1.1 Tontinlohkomisia suoritettu 1.1.1 Näissä tontteja yhteensä 1.2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70 B/2015 M 1 (34) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä xx päivänä xkuuta 2015 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta 2014

Lisätiedot