CO 2. -päästökertoimet. Laskentaohjeet. Yksittäinen kohde. Hiilidioksidipäästöt. Yksittäisen kohteen CO 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CO 2. -päästökertoimet. Laskentaohjeet. Yksittäinen kohde. Hiilidioksidipäästöt. Yksittäisen kohteen CO 2"

Transkriptio

1 Yksittäinen kohde Hiilidioksidipäästöt Laskentaohjeet CO 2 -päästökertoimet Yksittäisen kohteen CO 2 -päästöjen laskentaohjeistus sekä käytettävät CO 2 -päästökertoimet 12/2012

2 Ilkka Hippinen Ulla Suomi Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2012

3 Sisällysluettelo 1 Ohjeen lähtökohdat ja rajaukset Yksittäisen kulutuskohteen CO 2 - päästöjen laskenta ja laskennassa käytettävät päästökertoimet Lämmön ja polttoaineiden käytön CO 2 -päästöjen laskenta Kaukolämpö / Yhteistuotantoalueet Kaukolämpö / Erillistuotantoalueet Oma lämmöntuotanto ja polttoaineet Sähkönkäytön CO 2 -päästöjen laskenta Ostosähkö Oma sähköntuotanto Sähkön marginaalituotannon CO 2 -päästökertoimien käyttö säästötoimenpiteiden päästöväheneminen laskennassa Laskennassa käytettävät päästökertoimet Liite 1: Hyödynjakomenetelmä Liite 2: Paikkakunnat, joissa kaukolämpöä tuotetaan voimalaitoksilla sähkön ja lämmön yhteistuotantona

4 1 Ohjeen lähtökohdat ja rajaukset Tämä yksittäisen kohteen nykyisen energiankulutuksen sekä kulutusmuutosten samanaikaiseen CO 2 -päästöjen laskentaan kehitetty laskentaohje sekä laskennassa käytettävät CO 2 -päästökertoimet on tarkoitettu antamaan arvioita energiankäytön ja mahdollisesti suunniteltujen tai toteutettujen energiansäästötoimenpiteiden vaikutuksista kohteen CO 2 -päästöjen tasoon. Laskentaohje on päivitys Motivan vuonna 2004 julkaisemalle ohjeelle. Ohje on tehty ensisijaisesti käytettäväksi kiinteistö- ja palvelusektorin sekä pkteollisuuden yksittäisten kohteiden sekä suppeita esim. yhden omistajan kiinteistömassoja käsittelevissä energiankäytön CO 2 -päästötarkasteluissa liittyen esim. energiakatselmuksiin ja niissä esitettyihin toimenpiteisiin. Sen sijaan päästökaupan piiriin kuuluvan energiaintensiivisen teollisuuden kohteiden (mukaan lukien energiantuotanto) CO 2 - päästötarkastelut on syytä suorittaa aina tapauskohtaisesti. Polttoaineille sekä lämmölle ja sähkölle on esitetty CO 2 -päästökertoimet, joilla lasketaan sekä ko. kohteiden kokonaisenergiankäytön aiheuttama CO 2 -päästöarvio että mahdollisten suunniteltujen tai toteutettujen energian käyttöön tai hankintaan liittyvien toimenpiteiden vaikutus CO 2 -päästöihin. Esitetyissä päästökertoimissa on huomioitu ainoastaan kyseisen energiamuodon hiilidioksidipäästöt. Muiden kasvihuonekaasujen (metaani ja typpioksiduuli) vaikutuksia ei tässä tarkastelussa oteta huomioon. Tavoitteena on ollut tuottaa selkeä ja yksinkertainen laskentamenetelmä, jolla voidaan arvioida yhtäaikaisesti sekä yksittäisen kohteen energiankäyttöön että siellä toteutettavien energiansäästötoimenpiteiden CO 2 -päästövaikutuksia. Laskentamenetelmän ja siinä käytettävien CO 2 -päästökertoimien osalta tehdään useita yksinkertaistuksia, jotka selkeyttävät ja yksinkertaistavat laskentaa, mutta samalla heikentävät jossain määrin laskennan tulosten tarkkuutta. Arvioitaessa yksittäisen energiansäästötoimenpiteen kulutusmuutoksen vaikutusta CO 2 -päästöihin voidaan sähkölle käyttää tässä ohjeessa esitetyn Suomen keskimääräisen sähkönhankinnan CO 2 -päästökertoimeni rinnalla myös marginaaliperusteista päästökerrointa. Marginaaliperusteinen kerroin ei kuitenkaan sovellu nykyisen kulutuksen ja kulutusmuutosten samanaikaiseen tarkasteluun. Säästötoimenpiteiden CO 2- päästövaikutusten tarkastelu marginaaliperusteisella kertoimella on esitetty tässä ohjeessa erikseen. Tarkemmat päästöarviot tehdään aina tapauskohtaisesti, eikä tämä ohje ole tarkoitettu sovellettavaksi näihin tapauksiin. 2

5 2 Yksittäisen kulutuskohteen CO 2 - päästöjen laskenta ja laskennassa käytettävät päästökertoimet 2.1 Lämmön ja polttoaineiden käytön CO 2 -päästöjen laskenta Kaukolämpö / Yhteistuotantoalueet Tässä kappaleessa esitetyt CO 2 -päästökertoimet koskevat paikkakuntia, joissa kaukolämpöä tuotetaan voimalaitoksilla sähkön ja lämmön yhteistuotantona (CHPtuotanto). Kyseiset paikkakunnat vuonna 2012 on esitetty liitteessä 1. Viimeisin päivitetty luettelo paikkakunnista on löydettävissä Motiva Oy:n verkkosivuilla 1. Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon piirissä olevan kohteen kaukolämmönkulutuksen CO 2 -päästöt saadaan, kun kohteen ostolämmön kokonaiskulutus tarkastelujaksolla kerrotaan taulukossa 1 esitetyllä kertoimella. Kerroin on ilmoitettu rakennuksessa käytettyä energiaa kohti, eli kaukolämmön tuotannon ja siirron häviöt sisältyvät ko. kertoimeen. Taulukossa 1 esitetty koko Suomea koskeva kaukolämmön yhteistuotannon keskimääräinen CO 2 -päästökerroin on laskettu hyödynjakomenetelmällä. Menetelmä on kuvattu liitteessä 1. Jos laskennan suorittajalla on käytettävissä kohteen paikallisen lämmönmyyjän ilmoittama tarkempi oman kaukolämmöntuotannon CO 2 -päästökerroin, käytetään laskennassa tällöin kyseistä kerrointa. CO 2 -päästöarvioiden yhteydessä on aina ilmoitettava selkeästi, mitä CO 2 - päästökerrointa laskennassa on käytetty ja mihin tietoon käytetty kerroin perustuu. Taulukko 1 Kaukolämmön yhteistuotantoalueiden keskimääräinen CO 2 -päästökerroin Kaukolämpö / Yhteistuotanto kgco 2 /MWh Kaikki yhteistuotantoalueet 217 Lähde: Energiateollisuus ry, Tilastovuosi 2011 Jatkossa Suomen keskimääräinen kaukolämmön yhteistuotannon CO 2 -päästökerroin päivitetään vuosittain laskemalla kolmen edellisen tilastointivuoden liukuva keskiarvo. Viimeisin päivitetty kerroin on haettavissa Motiva Oy:n verkkosivuilta paastojen_laskenta 3

6 Esimerkki 1 Helsingissä sijaitseva toimistorakennus on liitetty kaukolämpöön (yhteistuotantoalue). Kiinteistön lämmönkulutus on MWh/a. Kokonaispäästöjen laskenta Kaukolämmön CO 2-päästökerroin: 217 kgco 2/MWh (Yhteistuotanto) Ostolämmön kokonaispäästöt: MWh/a*217 kgco 2/MWh= tco 2/a 1) Säästötoimenpide ja sen laskenta Patteriverkoston perussäädön avulla alenee lämmityksen lämmönkulutus 500 MWh/a. Kaukolämmön CO 2-päästökerroin: 217 kgco 2/MWh Kaukolämmönkulutus pienenee: 500 MWh/a CO 2-päästöt pienenevät: 500 MWh/a*217 kgco 2/MWh= 109 tco 2/a 1) 1) tco2 = tonnia CO Kaukolämpö / Erillistuotantoalueet Tässä kappaleessa esitetyt CO 2 -päästökertoimet koskevat paikkakuntia, joissa kaukolämpö tuotetaan lämpökeskuksissa erillistuotantona (ei lämmön ja sähkön yhteistuotantoa). Jokaisella paikkakunnalla on kaukolämmön erillistuotannolla omanlaisensa päästöprofiili. Jotta vältyttäisiin yli 60 eri kertoimen käytöltä eri paikkakunnilla, on kertoimien määrän vähentämiseksi kaukolämmön erillistuotannon osalta muodostettu taulukossa 2 esitetyt yksitoista ryhmää (A-L) kaukolämmöntuotannon paikkakuntakohtaisten CO 2 - ominaispäästöjen perusteella. Paikkakunta on sijoitettu siihen ryhmään, jonka CO 2 -päästökerroin on lähimpänä paikkakunnan kaukolämpölaitoksen todellista CO 2 -päästökerrointa. Esimerkiksi, jos CO 2 -päästökerroin on 29 kgco 2 /MWh, on paikkakunta sijoitettu ryhmään A ja jos CO 2 -päästökerroin on 31, on paikkakunta sijoitettu ryhmään B. Paikkakuntakohtaiset päästökertoimet on laskettu viimeisen kolmen tilastointivuoden keskiarvoina. Taulukko päivitetään vuosittain. Viimeisin päivitetty taulukko löytyy Motiva Oy:n verkkosivuilta 1 Taulukko 2 ei kata kaikkia kaukolämmön erillistuotantopaikkakuntia. Sitä mukaa, jos puuttuvien paikkakuntien laitosten CO 2 -päästökertoimia saadaan käyttöön, sijoitetaan ko. paikkakunnat niille kuuluviin ryhmiin. Niiden paikkakuntien osalta, joiden nimi ei esiinny taulukossa 2 ja joiden kaukolämmön CO 2 -päästökerroin ei ole muuten tiedossa, sovelletaan CO 2 -laskennassa ryhmän L kerrointa 161 kgco 2 /MWh, joka edustaa Energiateollisuus ry:n jäsenten kaukolämmön erillistuotannon keskimääräistä CO 2 -päästökerrointa. Taulukosta 2 puuttuvien alueiden/paikkakuntien kaukolämmön erillistuotannon CO 2 -päästökertoimia voi tiedustella paikalliselta lämmönmyyjältä/lämpöyhtiöltä. Kaukolämmön erillistuotannon piirissä olevan kohteen kaukolämmön käytön CO 2 -päästö saadaan laskettua, kun kohteen ostolämmönkulutus kerrotaan ao. alueen CO 2 -päästökertoimella. Kertoimet on ilmoitettu rakennuksessa käytettyä energiaa kohti, eli kaukolämmön tuotannon ja siirron häviöt sisältyvät ko. kertoimiin. 4

7 Taulukko 2 Kaukolämmön erillistuotannon paikkakuntien ryhmäjako ja laskennassa käytettävät ryhmäkohtaiset CO 2 -päästökertoimet Ryhmä A 20 kgco 2/MWh Haapajärvi Hanko Loimaa Nurmes Rääkkylä Ryhmä B 40 kgco 2/MWh Juuka Kuortane Mäntyharju Nurmijärvi Rantasalmi Uusikaarleby Ryhmä C 60 kgco 2/MWh Kitee Outokumpu Paimio Puumala Ryhmä D 80 kgco 2/MWh Loviisa Mynämäki Pielavesi Ryhmä E 100 kgco 2/MWh Akaa Inari Kannus Kokemäki Kolari-Ylläs Somero Säkylä Ryhmä F 150 kgco 2/MWh Hämeenlinna- Lammi Iitti Karvia Loppi Rautalampi Ryhmä G 200 kgco 2/MWh Alavieska Asikkala Hamina Järvenpää Kangasala Keminmaa Kuopio-Karttula Kärsämäki Lempäälä Mäntsälä Orimattila Siuntio Ryhmä H 250 kgco 2/MWh Joroinen Kolari Teuva Veteli Vimpeli Ryhmä I 300 kgco 2/MWh Alajärvi Hausjärvi Inkoo Jalasjärvi Kirkkonummi Kittilä Leppävirta Nilsiä Ruovesi Saarijärvi Sievi Suonenjoki Tohmajärvi Ylitornio Ylöjärvi Ryhmä J 350 kgco 2/MWh Juva Karkkila Ryhmä K 400 kgco 2/MWh Laihia Ryhmä L 161 kgco 2/MWh Erillistuotantoalueet, joita ei ole ryhmissä A-K Lähde: Energiateollisuus ry 5

8 Esimerkki 2 Haminassa sijaitseva kauppakeskus on liitetty kaukolämpöön (erillistuotantoalue). Kiinteistön lämmönkulutus on MWh/a. Kokonaispäästöjen laskenta Haminassa käytettävä CO 2-päästökerroin (kts. taulukko 1, ryhmä G): 200 kgco 2/MWh Ostolämmön kokonaispäästöt: MWh/a*200 kgco 2/MWh= tco 2/a Säästötoimenpide ja sen laskenta Kauppakeskuksen ilmanvaihdon käyntiaikoja muuttamalla alenee ilmanvaihdon lämmönkulutus 650 MWh/a Kaukolämmön CO 2-päästökerroin: 200 kgco 2/MWh Kaukolämmönkulutus pienenee: 650 MWh/a CO 2-päästöt pienenevät: 650 MWh/a*200 kgco 2/MWh= 130 tco 2/a Oma lämmöntuotanto ja polttoaineet Kohteen oman lämmöntuotannon CO 2 -päästökerroin lasketaan tapauskohtaisesti käytettyjen polttoaineiden perusteella. Polttoaineiden CO 2 -päästökertoimina käytetään taulukossa 3 esitettyjä polttoainekohtaisia kertoimia. Kunkin käytetyn polttoaineen CO 2 -päästövaikutus tarkastelujaksolla saadaan, kun käytetyn polttoaineen kokonaismäärä kerrotaan ko. polttoaineen taulukossa 3 esitetyllä CO 2 -päästökertoimella. Laskettaessa kohteen nettolämmönkäyttöön kohdistuvien toimenpiteiden (esim. lämmöntalteenoton lisääminen ilmanvaihtojärjestelmään) vaikutuksia kohteen CO 2 - päästöihin, on laskennassa huomioitava oman lämmöntuotannon vuosihyötysuhde. Taulukko 3 Polttoainekohtaiset CO 2 -päästökertoimet Polttoaineet kgco 2/MWh Raskas polttoöljy 284 Kevyt polttoöljy 261 Maakaasu 198 Nestekaasu 234 Turve 381 Kivihiili 341 Koksi 389 Puuperäiset polttoaineet 0 Lähde: Tilastokeskus 2012, Ei huomioida polttoaineen tuotannon, raaka-aineen hankinnan eikä kuljetuksen välillisiä CO 2-päästöjä 6

9 Esimerkki 3 Teollisuuslaitoksessa tuotetaan lämpö omalla kattilalla, jossa polttoaineena on raskas polttoöljy. Vuonna 2011 raskasta polttoöljyä kului 66,6 tonnia eli 750 MWh/a. Kattilan vuosihyötysuhde on 85 %. Kokonaispäästöjen laskenta Raskaan polttoöljyn CO 2-päästökerroin: 284 kgco 2/MWh Lämmöntuotannon kokonaispäästöt: 750 MWh/a*284 kgco 2/MWh= 213 tco 2/a Säästötoimenpide ja sen laskenta Kohteessa asennettiin ilmanvaihtoon lämmöntalteenottojärjestelmä, jonka laskennallinen vaikutus ilmanvaihdon lämmönkulutukseen (nettolämpö) on 75 MWh/a. Raskaan polttoöljyn CO 2-päästökerroin: 284 kgco 2/MWh Laskennallinen lämmön nettosäästö: 75 MWh/a Kattilan vuosihyötysuhde: 85 % Öljynkulutus pienenee: 75 MWh/a *(100/85) = 88,2 MWh/a CO 2-päästöt pienenevät: 88,2 MWh/a*284 kgco 2/MWh= 25 tco 2/a Esimerkki 4 Teollisuuslaitoksessa tuotetaan lämpö omalla kattilalla, jossa polttoaineena on kevyt polttoöljy. Vuonna 2011 kevyttä polttoöljyä kului 63,7 tonnia eli 750 MWh/a. Kattilan vuosihyötysuhde on 85 %. Kokonaispäästöjen laskenta Kevyen polttoöljyn CO 2-päästökerroin: 261 kgco 2/MWh Lämmöntuotannon kokonaispäästöt: 750 MWh/a*261 kgco 2/MWh= 196 tco 2/a Säästötoimenpide ja sen laskenta Kattilan polttimien säädöllä saatiin vuosihyötysuhde nousemaan tasolle 89 %. Kevyen polttoöljyn CO 2-päästökerroin: Nettolämmönkäyttö hyötysuhteella 85 %: Polttoöljyn kulutus hyötysuhteella 89 %: 261 kgco 2/MWh 750 MWh/a*(85/100) = 637,5 MWh/a 637,5 MWh/a*(100/89)=716,3 MWh/a Öljynkulutus pienenee: 750 MWh/a 716,3 MWh/a = 33,7 MWh/a CO 2-päästöt pienenevät: 33,7 MWh/a*261 kgco 2/MWh= 9 tco 2/a Esimerkki 5 Itä-Suomessa sijaitsevan kunnantalon lämmitys on toteutettu vanhalla huonokuntoisella kevytöljykattilalla. Vuonna 2011 kevyttä polttoöljyä kului 76,4 tonnia eli 900 MWh/a. Kattilan vuosihyötysuhde on 80 %. Kokonaispäästöjen laskenta Kevyen polttoöljyn CO 2-päästökerroin: 261 kgco 2/MWh Lämmöntuotannon kokonaispäästöt: 900 MWh/a*261 kgco 2/MWh= 235 tco 2/a Säästötoimenpide ja sen laskenta Vanha öljykattila uusitaan pellettikattilalla. Uuden kattilan vuosihyötysuhde on 85 %. Kevyen polttoöljyn CO 2-päästökerroin: Pellettien CO 2-päästökerroin: Nettolämmönkäyttö öljykattilan hyötysuhteella 80 %: Pellettien kulutus hyötysuhteella 85 %: 261 kgco 2/MWh 0 kgco 2/MWh 900 MWh/a*(80/100) = 720 MWh/a 720 MWh/a*(100/85) = 847 MWh/a Öljynkulutus pienenee: 900 MWh/a Öljyn CO 2-päästöt poistuvat: 900 MWh/a*261 kgco2/mwh = 235 tco 2/a Pellettikattilan päästöt: 847 MWh/a*0 kgco2/mwh = 0 tco 2/a CO 2-päästöt pienenevät: 235 tco 2/a 7

10 2.2 Sähkönkäytön ja sen kulutusmuutosten CO 2 -päästöjen laskenta Sähkön CO 2 -päästökertoimet määräytyvät ostosähkölle ja omalle sähköntuotannolle taulukon 4 mukaisesti. CO 2 -päästöarvioiden yhteydessä on aina ilmoitettava selkeästi, mitä CO 2 -päästökerrointa laskennassa on käytetty. Taulukko 4 Sähkö Sähkön CO 2 -päästökertoimet Ostosähkö (CO 2-päästökertoimien K1 ja K2 määrittely käsitelty tämän laskentaohjeen kohdassa 2.2.1) Oma sähköntuotanto (CO 2-päästökertoimen määrittely käsitelty tämän laskentaohjeen kohdassa 2.2.2) kgco2/mwh Oman sähkönmyyjän ilmoittama laskennallinen CO 2-päästökerroin K1 Rinnalla suositellaan laskentaa myös Suomen keskimääräisellä sähkönhankinnan CO 2- päästökertoimella K2=210 kgco 2/MWh (viimeisin päivitetty tieto löytyy Motivan verkkosivuilta 1) CO 2-päästökerroin käytettyjen polttoaineiden mukaan. Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa polttoaineiden ja päästöjen jako sähkölle ja lämmölle tehdään hyödynjakomenetelmään perustuen. Marginaaliperusteinen (CO 2-päästökertoimen perusteet ja käyttö käsitelty tämän laskentaohjeen kohdassa 2.2.3) Sähkön marginaaliperusteinen CO 2-kerroin K3 Huom! Soveltuu vain energian kulutusmuutosten aiheuttamien CO 2-päästömuutosten laskentaan (kts ) Ostosähkö Sähkönmyyjien tulee ilmoittaa asiakkaillensa myymänsä sähkön alkuperä (polttoaineet ja niiden osuudet) sekä sähkön tuottamisessa syntyneet CO 2 -päästöt. Hiilidioksidipäästöjen osalta sähkönmyyjien laskuissa ja myynninedistämisaineistoissa tulee olla vähintäänkin viittaus julkisiin tietolähteisiin, joissa on saatavilla tarkempia tietoja sähkönmyyjän edellisen kalenterivuoden aikana myymän sähkön energialähteistä syntyneistä hiilidioksidipäästöistä. Laskenta suoritetaan ensisijaisesti käyttämällä tarkasteltavan kulutuskohteen sähkönmyyjän ilmoittamaa myydyn sähkön CO 2 -päästökerrointa (K1). Näin lasketun ostosähkön CO 2 -päästöjen rinnalla suositellaan esitettäväksi samalla myös ostosähkön CO 2 -päästöt laskettuna Suomen keskimääräistä sähkönhankintaa (oma tuotanto + nettotuonti) kuvaavalla CO 2 -päästökertoimella (K2). Näin saadaan havainnollistettua, mitä suuruusluokkaa päästöt ovat, jos sähkö hankitaan tulevaisuudessa esim. tällä hetkellä käytössä olevan vähäpäästöisen sähkön sijaan keskimääräisenä markkinasähkönä. Jos sähkön myyjän esittämää CO 2 -päästökerrointa ei ole saatavilla, suoritetaan laskenta tässä tapauksessa ainoastaan Suomen keskimääräistä sähkönhankintaa kuvaavalla CO 2 -päästökertoimella K2, joka lasketaan vuosittain edellisten viiden vuoden liukuvana keskiarvona 1. Käytettävän laskentatavan mukaan katsotaan Suomen olevan vastuussa Suomen sähkön kokonaistuotannon (tuotanto omaan käyttöön ja vientiin) CO 2 -päästöistä. Sähkön tuonti on laskennassa päästötöntä. Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon osalta päästöt jaetaan sähkölle ja lämmölle hyödynjakomenetelmällä (liite 1). Vuonna 2013 käytettäväksi Suomen keskimääräiseksi sähkönhankinnan CO 2 - päästökertoimeksi K2 saadaan 210 kgco 2 /MWh. Keskimääräisen sähkönhankinnan 8

11 CO 2 -päästökerroin päivitetään vuosittain. Tilastokeskuksen laskema viimeisin päivitetty kerroin on saatavissa Motivan verkkosivuilta 1. Esimerkki 6 Kauppakeskus hankkii sähköenergiansa sähkönmyyjältä, jonka ilmoittama myydyn sähkön CO 2- päästökerroin (K1) on 142 kgco 2/MWh. Kiinteistön sähkönkulutus on MWh/a. Kokonaispäästöjen laskenta perustuen sähkönmyyjän laskennallisiin päästöihin Sähkönmyyjän sähkön CO 2-päästökerroin: 142 kgco 2/MWh (K1) Sähkönkäytön kokonaispäästöt: MWh/a*142 kgco 2/MWh= tco 2/a Vertailu: Kokonaispäästöjen laskenta perustuen sähkön keskimääräiseen CO 2 - päästökertoimeen (K2) Sähkön keskimääräinen CO 2-päästökerroin: 210 kgco 2/MWh (K2 vuosi 2011) Sähkönkäytön kokonaispäästöt: MWh/a*210 kgco 2/MWh= tco 2/a Säästötoimenpide ja sen laskenta Kauppakeskuksen ilmanvaihdon käyntiaikoja muuttamalla alenee ilmanvaihdon sähkönkulutus 375 MWh/a Sähkön CO 2-päästökerroin: Sähkönmyyjän ilmoittama(k1): 142 kgco 2/MWh Suomen keskimääräinen (K2) 210 kgco 2/MWh Sähkönkulutus pienenee: 375 MWh/a CO 2-päästöt pienenevät: (K1) 375 MWh/a*142 kgco 2/MWh= 53 tco 2/a (K2) 375 MWh/a*210 kgco 2/MWh= 79 tco 2/a Oma sähköntuotanto Oman sähköntuotannon CO 2 -päästökerroin lasketaan tapauskohtaisesti käytettyjen polttoaineiden sekä tuotetun energian perusteella. Tilastokeskuksen asettaman energian tuotantotilastojen kehittämistä käsitelleen työryhmän ehdotus polttoaineiden jakamiseksi sähkölle ja lämmölle yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa on hyödynjakomenetelmä. Myös tässä laskennassa yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineet ja CO 2 -päästöt jaetaan hyödynjakomenetelmään perustuen. Hyödynjakomenetelmä on kuvattu tarkemmin liitteessä Sähkön marginaalituotannon CO 2 -päästökertoimien käyttö säästötoimenpiteiden päästöväheneminen laskennassa Arvioitaessa ainoastaan energiansäästötoimenpiteen kulutusmuutoksen vaikutusta CO 2 - päästöihin, voidaan sähkölle käyttää tässä ohjeessa aiemmin esitetyn laskentatavan sijaan tai rinnalla myös marginaaliperusteista CO 2 -päästökerrointa. Marginaaliperusteinen sähkön CO 2 -päästökerroin ei kuitenkaan sovellu nykyisen kulutuksen ja säästötoimenpiteiden vaikutuksesta syntyvien kulutusmuutosten samanaikaiseen tarkasteluun. Marginaaliperusteinen CO 2 -päästövähenemien arviointi perustuu siihen, että toteutetut sähkönsäästötoimenpiteet kohdistuvat sähkön marginaalituotantoon, toisin sanoen siihen tuotantomuotoon, joka on sen hetken kalleinta sähköntuotantoa ja jonka tuotantoa säädetään kulutuksen mukaan. Useimmissa tapauksissa kyseessä on hiililauhdetuotanto, mutta ajoittain myös muu tuotanto. 9

12 Työ- ja elinkeinoministeriön tuulivoiman syöttötariffi -työryhmä 2 arvioi tuulivoiman lisärakentamisella saavutettavia päästövähennyksiä päästökertoimella 600 kg/mwh, jota myös VTT on käyttänyt myöhemmissä arvioissaan marginaalinperusteisena kertoimena. Myös tämän ohjeistuksen mukaisissa päästövähenemäarvioissa käytetään marginaaliperusteisena kertoimena K3 600 kg/mwh. 3 Muistutus: Sähkön marginaaliperusteinen CO 2 -kerroin (K3) soveltuu vain energian kulutusmuutosten aiheuttamien CO 2 -päästömuutosten laskentaan. Sitä ei tule käyttää sähkönkulutuksen CO 2 -päästöjen laskentaan eikä raportoinnissa tule esittää rinnan tai verrata toisiinsa kohteen sähkönkulutuksen ja toisaalta marginaalituotantoon perustuvalla kertoimella laskettujen CO 2 -päästövähenemien muutoksia. Edellisen esimerkin 6 säästötoimenpiteiden vaikutusten laskenta mikäli käytetään marginaaliperusteista sähköntuotannon CO 2 -päästökerrointa: Esimerkki 7 Säästötoimenpide ja sen laskenta Kauppakeskuksen ilmanvaihdon käyntiaikoja muuttamalla alenee ilmanvaihdon sähkönkulutus 375 MWh/a Sähkön CO 2-päästökerroin: Marginaalikerroin (K3) *) : 600 kgco 2/MWh Sähkönkulutus pienenee: 375 MWh/a CO 2-päästöt pienenevät: (K3) 375 MWh/a*600 kgco 2/MWh= 225 tco 2/a 2.3 Laskennassa käytettävät päästökertoimet Edellä taulukoissa 1, 2 ja 4 esitettyjen laskennassa käytettävien sähkön ja kaukolämmön päästökertoimien viimeisimmät päivitetyt arvot löytyvät jatkossa Motiva Oy verkkosivuilla: idioksidipaastojen_laskenta 2 Syöttötariffityöryhmän loppuraportti; Ehdotus tuulivoimalla ja biokaasulla tuotetun sähkön syöttötariffiksi (http://www.tem.fi/files/24645/sy_tt_tariffity_ryhm_n_loppuraportti_ pdf ) 3 Aiemmassa Motivan ohjeistuksessa (2004) sähkön marginaalituotannon CO 2-päästökertoimelle käytettiin arvoa 700 kg/mwh. Kerroin oli alhaisempi kuin hiililauhdetuotannon, koska kertoimessa oli huomioitu muun marginaalituotannon vaikutus. Kerroin noudatti VTT:n Climtech-ohjelmassa käytettyjä simulointeja tuulivoiman lisäämisen CO 2-vaikutuksille. 10

13 Liite 1: Hyödynjakomenetelmä Hyödynjakomenetelmässä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineet ja päästöt jaetaan vaihtoehtoisten hankintamuotojen polttoainekulutusten suhteessa. Vaihtoehtona käytetään sähkölle lauhdetuotantoa ja lämmölle vesikattilalämpöä. Hyödynjakomenetelmällä yhteistuotannon hyöty jakautuu tasapuolisesti molemmille tuotteille. Monissa yhteistuotantolaitoksissa tuotetaan lauhdesähköä lämpökuorman ollessa alhainen. Näissä tapauksissa kyseinen lauhdesähkön tuotanto ja sitä vastaavat polttoaineet sekä vastaavasti erillinen lämmöntuotanto ja polttoaineet erotetaan ennen jakomenetelmän käyttöä. Hyödynjakomenetelmässä lasketaan ensin vaihtoehtoisten hankintamuotojen polttoaineiden kulutukset: Sähkö, lauhdetuotanto F e = E e / η e Lämpö, vesikattilalämpö F h = E h / η h missä F e = vaihtoehtoisen sähkön erillistuotannon polttoainekulutus (lauhdetuotanto) F h = vaihtoehtoisen lämmön erillistuotannon polttoainekulutus (vesikattila) E e = tuotettu sähkö yhteistuotannossa E h = tuotettu lämpö yhteistuotannossa η e = sähkön erillistuotannon hyötysuhde (39 %) η h = lämmön erillistuotannon hyötysuhde (90 %) Toteutunut polttoaineen kulutus jaetaan vaihtoehtoisten hankintojen kulutusten suhteessa ja tuloksena saadaan polttoaineiden kulutukset sähkölle ja lämmölle. Laskennallinen sähkön polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa F e = F e /(F e + F h )*F Laskennallinen lämmön polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa F h = F h /(F e + F h )*F missä F e = laskennallinen sähkön polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa F h = laskennallinen lämmön polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa F = polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu]. ISSN= X. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 11

14 Liite 2: Paikkakunnat, joissa kaukolämpöä tuotetaan voimalaitoksilla sähkön ja lämmön yhteistuotantona Kaukolämpö/Yhteistuotantoalueet (v. 2012) Fortum Power and Heat Oy, Espoo Adven Oy, Eura Vapo Oy, Forssa Haukiputaan Energia Elenia Lämpö Oy, Heinola Helsingin Energia Lahti Energia Oy, Hollola Hyvinkään Lämpövoima Oy Leppäkosken Energia Oy, Hämeenkyrö Elenia Lämpö Oy, Hämeenlinna Vapo Oy, Ilomantsi Imatran Lämpö Fortum Power and Heat Oy, Joensuu Elenia Lämpö Oy, Jyväskylä Jyväskylän Energia Oy Turku Energia, Kaarina Kajaanin Lämpö Oy Vatajankosken Sähkö Oy, Kankaanpää Fortum Power and Heat Oy, Kauniainen Kemijärven Kaukolämpö Oy Oulun Seudun Sähkö, Kempele Keravan Energia Oy, Kerava Keuruun Lämpövoima Oy Oulun Energia, Kiiminki Fortum Power and Heat Oy, Kirkkonummi (keskusta) Kokkolan Energia, Kokkola Kotkan Energia Oy KSS Lämpö Oy, Kouvola Kuopion Energia Lahti Energia Oy, Lahti Lappeenrannan Energia Oy Lapuan Energia Oy Vapo Oy, Lieksa Mariehamns Energi Ab Etelä-Savon Energia Oy Mäntän Kaukolämpö Oy Turku Energia, Naantali Nivalan Kaukolämpö Oy Fortum Power and Heat Oy, Nokia Oulun Energia, Oulun runkoverkko Pietarsaaren Energialaitos Pori Energia Oy, runkoverkko Porvoon Energia Oy Turku Energia, Raisio Rauman Energia Oy Riihimäen Kaukolämpö Oy Espoo Eura Forssa Haukipudas Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää Hämeenkyrö Hämeenlinna Ilomantsi Imatra Joensuu Jyväskylä Jyväskylä Kaarina Kajaani Kankaanpää Kauniainen Kemijärvi Kempele Kerava Keuruu Kiiminki Kirkkonummi Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lapua Lieksa Maarianhamina Mikkeli Mänttä Naantali Nivala Nokia Oulu Pietarsaari Pori Porvoo Raisio Rauma Riihimäki 12

15 Kaukolämpö/Yhteistuotantoalueet (v. 2012) Rovaniemen Energia Oy, keskusta Liikelaitos Salon Kaukolämpö Suur-Savon Sähkö Oy, Savonlinna Seinäjoen Energia Oy, Seinäjoki Vapo Oy, Sotkamo Ekenäs Energi, Tammisaari Tampereen Kaukolämpö Oy Tornion Energia Oy Turku Energia, Turku Ulvilan Lämpö Oy Vaasan Sähkö Oy Valkeakosken Energia Oy Vantaan Aviaenergia Oy Vantaan Energia Oy Varkauden Aluelämpö Oy Herrfors Oy Ab Ääneseudun Energia Oy Rovaniemi Salo Savonlinna Seinäjoki Sotkamo Tammisaari Tampere Tornio Turku Ulvila Vaasa Valkeakoski Vantaa Vantaa Varkaus Ylivieska Äänekoski 13

16 Urho Kekkosen katu 4 6 A PL Helsinki Puhelin Faksi

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2008 SISÄLLYS N:o Sivu 341 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN 14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Toimenpiteitä vuoden 2020 bioenergiatavoitteen saavuttamiseksi. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Toimenpiteitä vuoden 2020 bioenergiatavoitteen saavuttamiseksi. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Toimenpiteitä vuoden 2020 bioenergiatavoitteen saavuttamiseksi. Keski-Suomen Energiapäivä Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Ilmastonmuutos Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta EUmaissa 2008

Lisätiedot

VINNIN RAUTA TOKMANNI ESPOONTORI TOKMANNI LIPPULAIVA TOKMANNI MANKKAA TOKMANNI OLARI K RAUTA EXPRESS SELLO HANKKIJA OY EURA

VINNIN RAUTA TOKMANNI ESPOONTORI TOKMANNI LIPPULAIVA TOKMANNI MANKKAA TOKMANNI OLARI K RAUTA EXPRESS SELLO HANKKIJA OY EURA JÄLLEENMYYJÄ RAUTA DRAGSFJÄRD VINNIN RAUTA NTORI LIPPULAIVA MANKKAA OLARI K RAUTA EXPRESS SELLO HANKKIJA OY EURA RAKENNUSTARVIKE VILPPOLA OY LAAKSOJEN RAUTA OY HAMINAN VANHA RAUTAKAUPPA OY RAUTIA HEINOLA

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

Nordean MS Lync ratkaisu

Nordean MS Lync ratkaisu Nordean MS Lync ratkaisu Miksi yhdistetty viestintäratkaisu Miten matka on edennyt Puheratkaisut Käytön laajuus Kokemuksia & tulevaisuuden odotuksia Olli Mäenpää (olli.maenpaa@nordea.com) Collaboration

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Kaukolämpötilasto 2012

Kaukolämpötilasto 2012 Kaukolämpötilasto 2012 Kaukolämpö Kaukolämpötilasto 2012 Energiateollisuus ry 2013 ISSN 0786-4809 ET-Kaukolämpökansio 7/1 SISÄLTÖ Sivu 1. TEKSTIOSA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämmityspaikkakunnat...

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00 Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin.

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 11.12.2016 18.6.2017 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset Muutokset edellisiin versioihin 1 Helsinki Turku satama, Turku satama Helsinki

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin.

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. 1 MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 6.6. 30.10.2011 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset Muutokset 1 Helsinki Turku satama,

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015)

Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015) Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015) Taulukossa kuvataan kunkin liittyjän liittymisajankohtasuunnitelma. Suunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa liittymisvalmistelujen

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa 8.2.2008 sekä yhdistysten edustajamäärät puoluekokouksessa 2008 (sääntöjen 22 perusteella) (tilanne 3.3.08 huhtikuussa hyväksyttävät

Lisätiedot

Kiinteistö- ja mittaustoimi v. 2011. 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto keskimäärin (vrk)

Kiinteistö- ja mittaustoimi v. 2011. 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto keskimäärin (vrk) 1. KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA 1.1 Tontinlohkomisia suoritettu 1.1.1 Näissä tontteja yhteensä 1.2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto

Lisätiedot

Hinnasto. Sonera Ethernet. Julkinen

Hinnasto. Sonera Ethernet. Julkinen 1.1.2017 1 (6) Sonera Ethernet Yleistä Tämä hinnasto sisältää Sonera Ethernet Operator ja Sonera Ethernet Capacity -tuotteet. Ethernet Operator - tuote koostuu nieluliittymästä (MEOD) ja siihen kytkettävistä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

jäsenmaksu Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi

jäsenmaksu Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi jäsenmaksu 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry 1,25% 374 103 Jyty Juuka-Valtimo ry 1,32%

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä x päivänä yykuuta 20xx Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta 2014

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Joutsan kunta ,00 Juankosken kaupunki ,00 Juvan kunta ,00 Jyväskylän kaupunki ,00 Järvenpään kaupunki ,00 Kaarinan

Joutsan kunta ,00 Juankosken kaupunki ,00 Juvan kunta ,00 Jyväskylän kaupunki ,00 Järvenpään kaupunki ,00 Kaarinan Saajat 2014 Akaan kaupunki 257 100,00 Alavieskan kunta 55 900,00 Alavuden kaupunki 17 300,00 Asikkalan kunta 51 800,00 Auran kunta 55 500,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 26 400,00

Lisätiedot

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura Liite / Bilaga Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi / Uppdaterande inventering av nationellt värdefulla landskapsområden Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30-

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Pendelöivien osuus työllisistä 1960-2005* 1960 1970 1975 1980 1985 10,3 17,9 19,8 23,2

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 tilaisuus, Turku, 14.9.2016 Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Kiinteistöliitto V-S Kiinteistöliiton Indeksitalo Vertailee kuntakohtaisesti määrittyviä

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Liitteessä mainitut PÄÄTÖS 17.12.2014 Dnro 842/520/2014 ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää valtion erityisavustusta

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Mediatapaaminen. Veli-Pekka Saajo Verkot

Mediatapaaminen. Veli-Pekka Saajo Verkot Mediatapaaminen Veli-Pekka Saajo 16.2.2017 Verkot Energiaviraston toimivalta ja siirtohinnoittelun kohtuullisuus Riippumaton kansallinen sääntelyviranomainen Toimivalta määritelty sähkömarkkinalainsäädännössä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Säännöllinen kapasiteetti

Säännöllinen kapasiteetti Junatyyppi Juna Kulkuväli Lähtö Tulo Linja Kulkupäivät Voimassaoloaika IC 1 Helsinki asema Joensuu asema 7:17:00 11:40:00 Ma Ti Ke To Pe La Su 30.10.2016 10.12.2016 IC 2 Joensuu asema Helsinki asema 5:18:00

Lisätiedot

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoo 180000 Etelä-Suomen

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

Vapaa sivistystyön opintoseteliavustukset, kansalaisopistot 2016

Vapaa sivistystyön opintoseteliavustukset, kansalaisopistot 2016 Vapaa sivistystyön opintoseteliavustukset, kansalaisopistot 2016 Opintosetelita voidaan vuonna 2016 myöntää kansalaisopistoille, kansanopistoille sekä opintokeskuksille. Kaikkiaan avusta haettiin 8,3 miljoonan

Lisätiedot

Merkkien selitykset: X = ensisijaisesti haettu taajuuskokonaisuus (X) = vaihtoehtoisesti haettu taajuuskokonaisuus. ; = myönnetty taajuuskokonaisuus

Merkkien selitykset: X = ensisijaisesti haettu taajuuskokonaisuus (X) = vaihtoehtoisesti haettu taajuuskokonaisuus. ; = myönnetty taajuuskokonaisuus 1 9DOWDNXQQDOOLQHQMDVLLKHQULQQDVWHWWDYDWRLPLQWDKDNLMDWMDSllW VHKGRWXV Merkkien selitykset: X = ensisijaisesti haettu taajuuskokonaisuus (X) = vaihtoehtoisesti haettu taajuuskokonaisuus ; = myönnetty taajuuskokonaisuus

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2012

Eläkkeelle numeroina 2012 Eläkkeelle numeroina 2012 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 9.12.2012 2.6.2013 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin.

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 9.12.2012 2.6.2013 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 9.12.2012 2.6.2013 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset Muutokset edellisiin versioihin

Lisätiedot

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 4.6. 8.12.2012 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin.

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 4.6. 8.12.2012 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. VR Matkustajaliikenteen aikataulut 4.6.-8.12.2012 1 MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 4.6. 8.12.2012 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. Merkkien

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 20.6. 14.8.2016 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin.

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 20.6. 14.8.2016 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 20.6. 14.8.2016 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset 1 Helsinki Turku satama, Turku satama Helsinki 2 Karjaa Hanko, Hanko Karjaa

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

Avustuksen saaja / Kansalaisopisto Ylläpitäjä Myönnetty avustus euroa

Avustuksen saaja / Kansalaisopisto Ylläpitäjä Myönnetty avustus euroa Avustuksen saaja / Kansalaisopisto Ylläpitäjä Myönnetty avustus euroa Ahjolan kansalaisopisto Ahjolan kannatusyhdistys ry 10 000 Auralan kansalaisopisto Auralan Setlementti 7 000 Autere-opisto Mänttä-Vilppulan

Lisätiedot

63/508/2011 Ahjolan kansalaisopisto Ahjolan kannatusyhdistys ry /508/2011 Borgå medborgarinstitut Borgå stad 9 000

63/508/2011 Ahjolan kansalaisopisto Ahjolan kannatusyhdistys ry /508/2011 Borgå medborgarinstitut Borgå stad 9 000 Vapaa sivistystyö Opintosetelityyppiset valtionavustukset 2011 Kansalaisopistot euroa 63/508/2011 Ahjolan kansalaisopisto Ahjolan kannatusyhdistys ry 23 000 90/508/2011 Borgå medborgarinstitut Borgå stad

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70 F/2016 M 1 (35) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 28. päivänä marraskuuta 2016 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Kirjastojen lainat 2015 Kirjasto Lainojen lkm

Kirjastojen lainat 2015 Kirjasto Lainojen lkm Kirjastojen lainat 2015 Tässä tilastossa esitetään kaikkien Celian äänikirjapalveluun liittyneiden kirjastojen lainat vuonna 2015 Tietosuojasyistä alle viiden menevät lainat ilmaistaan "< 5" merkinnällä.

Lisätiedot

Taku -tiedote I / 2003

Taku -tiedote I / 2003 13.1.2003 Taku -tiedote I / 2003 Haahtela-hintaindeksi Haahtela hintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä

Lisätiedot

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 4.6.2014 Kunnan tulevaisuuden haasteita Kestävän kuntatalouden ratkaisut Sopimusohjauksen

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 27.3. 19.6.2016 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin.

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 27.3. 19.6.2016 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 27.3. 19.6.2016 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset 1 Helsinki Turku satama, Turku satama Helsinki 2 Karjaa Hanko, Hanko Karjaa

Lisätiedot

Valiokunnan kokoonpano kaudella

Valiokunnan kokoonpano kaudella Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen

Lisätiedot

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 3.6. 26.10.2013 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin.

MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 3.6. 26.10.2013 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 3.6. 26.10.2013 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset Muutokset edellisiin versioihin 1

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

KanTa-palvelut: Kansallinen potilastiedon arkisto Alustava käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.2.2 ( )

KanTa-palvelut: Kansallinen potilastiedon arkisto Alustava käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.2.2 ( ) KanTa-palvelut: Kansallinen potilastiedon arkisto Alustava käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.2.2 (4.11.2013) Taulukossa on kuvattu alustava versio kunkin liittyjän liittymisajankohtasuunnitelmasta. Suunnitelmaa

Lisätiedot