Meitin kirkkon töyt tasassi

Transkriptio

1 2 Meitin kirkkon töyt tasassi Särksalos fiiratti 29. peev elokuut kirkon 250-vuatist taivalt. Kuiteski vanhoist pumaskoist löytty tiaroi, et Finbyn kartno mail o ollu saarnahuane jo vuan Tetä piänt kirkko ruvetti nimittämä Finbyn kappeliks. Vuassie saatos see rupes krapistuma; katost tippus vet, seinhirre pullisteliva ja rupesiva yks toises jelkke lahoma. Ei auttan muu ku tehrä uus. Nykyst kirkko ruvettin pykämä vuan Pykmestariks valkatti Matts Sander Turust ja henel apulaiseks Juhana Bakman, joka verkkäs myähemin kelkastari. Pykämine sujus mallikkaste, ja jo Pernjän kirkher Anders Gadolin vois suaritta kirko vihkimise. Siit alkkae ain tehen peevä saakke (ja varmaste viäl test etteskesinki) kirkko on piretty oorninkis: annettu lahjotuksi, uusittu urui, maalattu pykninki ulkko ja sisält, paranettu lömmytyst. Viimune ylösrustaus tehti enne liittymist. Maaha lykättin kolm kappalet 200 metri pitki röörei, ja saatti aikaseks maalömmytys. Taitta olla ensmässi Suamen kirkoist, ku tel taval lömppy. Jottan papeist Särksalos (Finbys) toimittin kauva emäseurakunna alaisuures. Aluks tääl ol apupapei Pernjäst. Vuan 1863 Särksalost tul oma kappelseurakunt ja vuan 1924 itsenäistytti. Ensmäseks kirkherraks valkattin provast A.T. Wilenius. Sihe ast ku liitytti, meil kerkis olema seittemän kirkherra. Neist tuatako framil n kirkher Pukar, ja nykyne aluekappalaine Laxenius. Ei keritty olema itsenäisen seurakuntan ku vaivase 85 vuat! Takaperi olla mentty. Toivottavaste jääräsis eres tehe, ettei ollasis taas siin tilantes ku aikonas, et tääl kevei vaa apupapei. 250-vuatisjuhla rustamine Kaks aktiivist seurakuntlaist Anna-Kaisa Siltanen ja Kalle Muuri istumas kirko juhla varte verkätyil kivitrapuil. Taustal nökky kirkko ja osa kelkastarist. Ku ruvetti funderama, mil taval meitin kirkkotan juhlistettasis, perustettin tetä varten toimikunt, jota rupes fyärämä seurakunna monitoiminaine Anna-Kaisa Siltanen. Jo ensmäses kokoukses sovitti, minkä muatone juhl piretäsis. Päätetti, et oteta jotta vanhoist kirkomenoist ja sihe föly eine verran tetä peevä. Penskoi ei saisis tiätystenkä unhotta. Anna-Kaisa lupas väänttä piänen komelja kirko historiast. Marta ja maatalousnaise rupesiva funderama, mitä provjantti plääjätä ite juhlas. Alkas kiirune aik. Pirettin talkkoi ja harjotuksi, ruvetti hakema vanhoi musti klenninkei, nestuukei ja kostyymei. Hyvi niit saattinki kokko. Vapaehtossi löytys jalkpuuhu ja unilukkarki tul föly pitkän köppys kans. Lisäks kelkastari ol tuattu framil vanhoi kirkon kapinei ja kostyymei ja tehty suurenoksi vanhoist potreteist. Omroodet rustattin kans. Kirkon kiviaitta sihen paikka mist enne ol tulttu kirkkomaal, miähe verkkäsivä uure kivitrapu. Muurin Kalle pykäs hevospuamin kiviaira viäre ja laahas jostan plassil kirkkörry. Kirko ja pappila völys oleval plaanil pystytettin kaffe- ja myyntiplassei. Komeljaki rupes sujuma, nii et voitti ruveta orottama ite juhla. Juhlpeev Hyvis ajois sunta aamul kokonuttin kirkon pakal vaihtaman kuulumissi ja ihmettelemä niit faterei, ku istusiva surkja nökysin jalkpuus. Kirko ovel seisos kaks fliklast jakamas programei. Jokasel he muistiva sano, et naise menevä istuma vasemal ja miähe oikjal pualel. Hyvin toteltti eikä yhtykä vapai plassei jääny. Aikuste ja penskojen kööri istusiva kuaris. Ite kirkomeno ol harras ja arvokas. Osa teksteist luvetti vanhal kiälel, osa taas nykysel ja ruatiks. Uus lukkar Vesa-Matti Tastula ol tullu förskotti hommisas ja pari erelist lukkari esintysivä kans. Kirkher Pukar muist saarnasas kehu saaristo vekkei hiuka fiinimiks ku sisämaas asuvi. Vaikkei hä pitkä saarna pitänykkä, pakkasiva kuitenki muutama torkkuma, ja unilukkar joutus sohima heitti köpyläs. Ehtlist ol jakamas kolm pappi, omie lisäks kenttäprovast K. Paavilainen. Meiti omal papilan ol alkuperäne messukasuk pääläs. Kirkomenoje jelkke kiärrettin kirkko ja annetti sil tel taval kiitoline halaus, et nein kauva siäl o voittu keerä kuulemas sanajulistus. Pääjuhla aluks nautitti marttoje verkkämä erinomase maittavan talonpoikasen pitopöörä antimist, ja see jelkke ol vuaros erilaist programi. Juhlpuhuja arkkiteht Slåtte ihmettel, mil taval nein pal penskoi o saattu kokko ja kui netiste he osasivakka olla koko kirkomenoje aja. Sit siirrytti ulos toriplassil triippama maatalousnaisten keittämä kaffet, ostama rukist leippä, vanhoi kapinei ja tiätyste seurama historiallist komeljat. Siin ol ain völyl piän petk entisten pappie eresottamuksist; joku tul kirkon pakal hevosel, joku sivuvaunulisel moottorpyäräl taik ylilevjäl piililäs. Kaikin puali arvokas, perintei framiltuava ja muutonki fiiniste jerjestetty juhl sai kiitokse nii omilt ku ooroiltki. Tää yhrist entisestäs seurakuntlaissi ja ol osotus siit, mitä yhteistyäl ja hyväl talkohenkel saara aikaseks. Juhl muisteta viäl kauva. Seppo Willgren Filosofian tohtori Pauliina Laitinen-Laiho varoittaa ostamasta taidetta takakontista sivulla 7. SISÄLTÖ Pääkirjoitus: Lähimmäisenrakkautta? Liisa Tuominen 2 Puheenvuoro hyvinvointivaltion tulevaisuudesta Elina Suonio-Peltosalo 2 n seurakunta satsaa nuoriin; Nuorten vaalikampanjat käydään sosiaalisessa mediassa Marja-Leena Ruostesaari 3 Lapsityö n seurakunnassa on monipuolista koko seurakunnan alueella Marjo Kunnia 3 Seurakunnassa nuoresta mukana Johannes Koski 3 Musiikki ja seurakunta Elias Nygren 3 Usko, toivo ja rakkaus kansanedustajaehdokkaiden arvomaailmaa avaamassa Leena Liusvaara 4 Toivoa tarjolla Juha Laurila 4 Toivon teesit 4 Kuunteleeko kirkko? Toivon listan ehdokkaat 5 Onko kirkko murroksessa? Mikä kirkossa mättää? Vai mättääkö? Marjatta Hyttinen 6 Pauliina Laitinen-Laiho: Älä osta taidetta auton takakontista Marja-Leena Ruostesaari 7

2 2 Kirkko rysähti vuosikausiin pahimpaan kriisiinsä YLE:n Ajankohtaisen Kakkosen esitetyn homoilta keskusteluohjelman jälkeen. Viikossa Suomen luterilaisesta kirkosta on eronnut jo ihmistä vastalauseena ohjelmassa esitettyihin mielipiteisiin, maanantain aikana peräti 6773 henkilöä. Näin suuri jäsenpako heijastuu kirkkoon taloudellisestikin, sillä kirkollisverotulojen menetys on jo miljoonia euroja. Ja yhteisestä potista häviävät verotulot ovat seurakunnan jäsenille tarjottavista palveluista pois. Mitä tapahtui? Keskusteluohjelmassa otettiin kantaa homojen oikeuksista suomalaisessa yhteiskunnassa, puolesta ja vastaan. Keskusteluun osallistui poliitikkoja, VARATTU PÄÄKIRJOITUS Lähimmäisenrakkautta? taiteilijoita, urheilijoita, opiskelijoita, heteroja ja homoseksuaaleja, vapaamielisempi ja konservatiivisempi pappi. Julkisuudessa on esitetty, että kirkosta erotaan Kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja Päivi Räsäsen mielipiteiden vuoksi. Kai silloin pitäisi eroamisen kohdistua Kristillisdemokraattiseen puolueeseen eikä kirkkoon? Mielipiteenvapaus tarkoittaa sitä, että kaikilla on oikeus Yhteiskunnassa ja ihmisen arjessa tapahtuneet muutokset vaativat suvaitsevaisuutta meiltä kaikilta ja luovat kirkolle uusia odotuksia. Ketään ei saa syrjiä. Erilaisten seurakuntalaisten ja työntekijöiden pitää mahtua samaan kirkkoon. Kirkko on meitä jokaista varten! olla asioista mitä mieltä haluaakin ja sen saa sanoa myös ääneen, Räsänenkin. Dilemma tässä on se, ettei asioihin voi vaikuttaa eroamalla. Mikäli oikeasti haluaa vaikuttaa kirkon toimintaan, pitää nimenomaan pysyä seurakunnan jäsenenä ja vaikuttaa sisältä käsin kirkon kantoihin. Nyt kirkon on aika todella kuunnella. Pulma vain on siinä, että viesti on ristiriitainen. Erotaanko kirkosta Päivi Räsäsen mielipiteiden vuoksi? Vai sen takia, että piispainkokous on hyväksynyt parisuhteensa rekisteröineiden puolesta rukoilemisen? Vai yksinkertaisesti sen takia, että kirkosta on helppo erota klikkaamalla nettisivulla aivan samoin Facebookissa on Väki vanhenee ja nykyistä pienempi työikäisten joukko huolehtii vanhuksista. Suhde tulee olemaan Euroopan huonoimpia parinkymmenen vuoden kuluttua. Tarvitaan nuorta väkeä hoitotyöhön ja moneen palveluammattiin. Tulevat vanhukset ovat nykyistä terveempiä ja hoidon tarve siirtyy kauas pitkän elämän loppujaksolle. Huolta pitää kantaa nuorison terveydestä, syrjäytymisestä, alkoholin kulutuksen kasvusta ja psyyken sairauksien yleistymisestä. Lääketiede on pitkälle erikoistunutta, mutta ihmisiä ei vielä ymmärretä psykofyysisinä kokonaisuuksina. Mieli ja ruumis eivät ole toisistaan erillisiä asioita. Mielenterveysongelmien yleisyys on merkki yhteiskuntamme tuottamasta pahoinvoinnista. Stressi ja masennus lamaannuttavat ihmisen. Maailman terveysjärjestö, WHO arvioi, että vuoteen 2020 mennessä masennus on toiseksi eniten terveitä elinvuosia globaalisti vähentävä sairaus. Keskeisiä ongelmia ovat sairastavuuden suuret alueelliset ja sosioekonomiset erot: työtä, toimeentuloa ja alueellisia elinehtoja, sairastavuutta, elämän laatua ja elämän pituutta tulee tarkastella asiantuntemuksella, kokemukseen ja alueellisiin olosuhteisiin tarkoin perehtyen. Tilastotietoa on käytettävissä. helppo klikata osallistuvansa päivän yleislakkoon. Kirkosta eroaminen vain tapahtuu aikuisten oikeasti, kun taas virtuaalilakkoon ei kenenkään tarvitse osallistua. Ihmettelen, mihin on hävinnyt muistista Jeesuksen käsky Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Ei kirkolla ole valtaa määritellä yksilöiden uskoa, se on hyvin henkilökohtainen asia. Ei myöskään oikeutta eriarvoistaa ihmisiä. Seurakunnan tehtävä on yhdistää ihmisiä, ei jakaa. Kokoomuksen perusarvoja on yksilönvapauden korostaminen. Eettisissä ja omantunnon asioissa jokaisella on oikeus olla omaa mieltä niin myös suhtautumisessa sukupuolineutraaliin avioliittoon ja rekisteröidyn parisuhteen siunaamiseen. Äänestämällä seurakuntavaaleissa marraskuussa vaikutat kirkkoon sisältä käsin. Toivon listan hyvät ehdokkaat löytyvät tämän lehden sivulta viisi. Nettiosoitteesta löytyy vaalikone, joka voi helpottaa omaa arvomaailmaansa vastaavan ehdokkaan löytämistä. Liisa Tuominen puheenjohtaja Kokoomuksen n Kunnallisjärjestö ry Kaikki Kokoomuksen seurakuntavaaliteesit löytyvät osoitteesta Kokoomuksen n Kunnallisjärjestö ry vietti juhlavissa tunnelmissa 30-vuotisjuhlaansa Wiurilan kartanoravintolassa lauantaina Juhlassa luovutettiin tunnustuksena aktiivisesta osallistumisesta Kansallisen Kokoomuksen järjestötoimintaan Kokoomuksen Kultainen Leijona Eeva Ihanarannalle ja Jaakko Niemiselle, Valkoinen Leijona Taina Kirves-Järviselle, Liisa Tuomiselle ja Katarina Lakimalle, Sininen Leijona Arja Almille (ei kuvassa) ja Vihreä Leijona Tuula Stenströmille. Puheenvuoro hyvinvointivaltion tulevaisuudesta Terveydenhuollon kustannukset suurenevat nopeammin kuin kansantalous kasvaa. Pulmat eivät ratkea rahoitusta lisäämällä. Terveydenhuollon tavoitteena on edistää terveyttä ja estää sairauksien syntyä, parantaa ja hoitaa sekä tukea niitä ihmisiä, joita ei voida parantaa. Palvelujen järjestämismahdollisuudet vaihtelevat paikasta toiseen ja erot saattavat tulevaisuudessa kärjistyä. Terveydenhuollon keskeinen ongelma tulee olemaan, miten riittävät palvelut voidaan perustuslain mukaisesti turvata asuinpaikasta, iästä ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Vaikka järjestelyvastuu kuuluukin kunnille, syntyy eettisesti sietämätön tilanne, ellei kunnissa ole maksajia. Ongelma on ratkaistava valtiovallan, kuntien ja kansalaisten kesken. Terveydenhuollon toimivuutta joudutaan seuraamaan uudella tavalla ja ohjausvastuuta tarkentamaan. Sairaalat ovat pistäytymispaikkoja lyhyitä hoitojaksoja varten. Alueellinen infrastruktuuri rakennetaan uudella tavalla keskittämällä vaativaa osaamista. Terveyskeskuksessa on oltava vahvistetut resurssit perusterveydenhuollon järjestämiseksi. Kehittyvän lääketieteen avulla lähes kaikki on mahdollista. Välittäminen, kärsimysten ja kipujen lievittäminen ja parantumattomasti sairaiden hoito ei saa jäädä huipputeknologian jalkoihin. Priorisointikeskustelu tulee jatkumaan. Keskustelua käytäessä ei saa syyllistää parhaansa tekevää ihmisjoukkoa hoidon porrastuksen eri tasoilla. Selviytyminen edellyttää säästöjä Globaali kriisi merkitsee kuntien talouden kannalta pitkää toipumiskautta. Julkisen talouden kestävyyttä koettelee väestön ikääntyminen, palvelutarpeen kasvu ja samalla veropohjan kapeneminen. Kuntataloudessa ei selvitä vanhoilla keinoilla. Tarvitaan säästökohteita, jotka eivät romuta kuntien palvelukykyä ja toimintamahdollisuuksia jatkossa. Julkiselta sektorilta tavoitellaan tuloksellisuutta. Henkilöstön hyvinvointi ja työkyvyn ylläpito mahdollistavat tarvittavan pidempikestoisen työurien jatkumisen. Paras-uudistuksenkin jälkeen Suomen kuntarakenne on Euroopan hajautetuin. Terveydenhuollon tietojärjestelmien yhtenäistämisellä saavutettaisiin säästöjä ja järkevämpiä toimintoja. Kunnissa tarvitaan harkittuja päätöksiä. Lainanotto - Leikkaukset - Veroprosentti. Kuntien on Tatu Johansson tarkasteltava tuloja, menoja, hankintoja ja ostopalveluja. Säästöjä ja kehittämiskohteita tulee etsiä viisaasti, yhteistoimintaa kehittämällä. Työpaikkojen ilmapiirin heikkeneminen heijastuu kuntien palvelukykyyn. Kestäviä säästöjä ja toimintatapoja tulee aktiivisesti hakea myös rakenteita kehittämällä. Kuntien velvoitetaakka on saavuttanut maksiminsa. Kansalaismielipiteen vaikutus päätöksiin Kuntien valtuustoissa jatketaan keskustelua hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta. Päättäjien kannattaa etsiä käsiinsä Johanna Kallion väitöskirja. Tutkimus osoittaa, että kansalaiset kaikissa eri väestöryhmissä liputtavat julkisten hyvinvointipalveluiden puolesta. Tämä näkyi myös ylimpien tuloluokkien ja korkeasti koulutettujen kansalaisten kohdalla. Tarvitsemme yksityisiä toimijoita, mutta yhteistyötä tulee tehdä sekä julkisen että yksityisen sektorin kesken elämänkaaren eri vaiheissa. Molempia tarvitaan ja laadukasta hoitoa. Tasapainoinen kuntatalous turvaa palvelut. Elina Suonio-Peltosalo kaupunginhallituksen jäsen

3 3 n seurakunta satsaa nuoriin Nuorten vaalikampanjat käydään sosiaalisessa mediassa n seurakunnassa nuoriin satsataan. Ja miksi ei satsattaisi, sillä heidänhän maailma on tulevaisuudessa. Miksi emme antaisi nuorten siis osallistua aktiivisesti aikuisten seurakuntatoiminaan jo nyt? Mieluusti annamme. Ensimmäisen kerran Suomen kirkon historiassa saavat nuoret, siis jo16-vuotiaat, nyt äänestää seurakuntavaaleissa. Ehdokkaiden pitää kuitenkin olla 18-vuotiaita, eli täyttää 18 vuotta viimeistään ssa nuoria on ehdokkaina eri vaaliliitoissa yhteensä kymmenkunta. Se ei ole mahdottoman paljon, mutta toivottavasti nämä ensimmäiset ovat tiennäyttäjinä ja rohkaisevat kavereitaan mukaan seurakuntatyöhön luottamushenkilöinä. Nuorilla ehdokkailla on mietinnän paikka edessään, sillä jokainen joutuu miettimään, miten hoitaa oman äänestäjäkunnan ja miten saa muidenkin kuin omien vanhempiensa ja tyttö/poikaystävän äänet. Joku porukka hänet on ehdokkaaksi innostanut, ja näissä taustavoimissa on vaalikampanjan voima. Vaalityön ei välttämättä nykyään tarvitse olla kallista, sillä nuoret osaava sosiaalisen median käytön: Facebookiin vaan, siellähän kaikki kaverit ovat! Sosiaalisessa mediassa ja sen erilaisissa yhteisöpalveluissa keskeistä on keskustelu. Keskustelu on vuorovaikutusta, jossa ollaan omana itsenään aidosti, ja kohdataan niin kannustavat kuin kriittiset ja haastavatkin keskustelijat. Lapsityön johtokunnan aloitettua toimintakautensa tavoitteeksi otettiin säilyttää laaja ja monipuolinen lapsityö koko seurakunnan alueella. Perinteistä lapsityötä edustavat päiväkerhot 3-6-vuotiaille. Päiväkerhot toimivat 10 alueella ja tavoittavat kattavasti lapsiperheet. Vaalikone ensimmäistä kertaa n seurakunnan nuorisotyöstä vastaa johtava nuorisotyöntekijä Maritta (Markka) Järveläinen. Opiskelijapappi Tarja Laurila on tiivisti mukana nuorisotoiminnassa. Seurakunnan tarjonta nuorille on todella monipuolista, on nuorteniltoja, iltamessuja, riparia, kerhonohjausta, kuoroja, partiotoimintaa, isoskoulutusta, konsertteja, yhdessäoloa, leirejä, sieluilua... Vuosittain pyörii nuorisotoiminnan piirissä n.1500 nuorta eri tilaisuuksissa. Rippikouluja on parikymmentä vuodessa, ja rippikouluun osallistuminen on ssa 93% kertoo Markka. Myös isoskoulutus on suosittua. Mutta sitten tapahtuu nuoren elämässä jotain ehkä harrastuksia alkaa kertyä liikaa, koulu käy haastavammaksi, kaveripiiri muuttuu ja monia nuoria häipyy aktiivisten riveistä. Toivottavasti uusi äänestysikä innostaa nuoria osallistumaan vaaleihin sekä äänestäjänä että ehdokkaana ja palaamaan takaisin seurakunnan toimintaan luottamushenkilön ominaisuudessa. Silloin he voivat ihan oikeasti osallistua päätöksen tekoon, Vaalien valtakunnallinen tunnus on Ensimmäinen kerta. Sillä halutaan kiinnittää erityishuomio nuorimpiin äänioikeutettuihin eli 16- ja 17-vuotiaisiin, mutta myös Lapsityö n seurakunnassa on monipuolista koko seurakunnan alueella niihin, jotka eivät vain ole aiemmin tulleet äänestäneeksi seurakuntavaaleissa, kertoo Markka. Vaaleja varten perustettiin vaalityöryhmä, johon kuuluvat Tarjan lisäksi aluekappalainen Suvi Laaksonen sekä nuorisotyönohjaajat Martti Rouhiainen ja Timo Sjöblom. He suunnittelevat ja organisoivat ennakkotempaukset ja ennakkoäänestyksen päivystyksen. Uutta n seurakuntavaaleissa on vaalikone, josta äänestäjät pääsevät testaamaan ehdokkaansa kannanottoja ja mielipiteitä. Vaalikone käynnistyi Kysymyksiä on parikymmentä, ja niistä osa käsittelee paikallisia asioita, osa koko Suomen kirkkoa ja kristillistä uskoa. ssa ja Uudessakaupungissa käytiin viime vuonna koevaalit, joissa vuotiaat saivat äänestää. Vaalien yhteydessä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin ehdokkaan valintaan vaikuttaneita tekijöitä. Tärkeintä nuorille oli, että ehdokas oli heille entuudestaan tuttu ja toiseksi tärkeintä olivat ehdokkaan arvot. Kolmantena tuli ehdokkaan ikä. Uskonnollista taustaa merkittävänä piti vain noin yksi kymmenestä. Äänestämisen syyksi neljännes nuorista ilmoitti mahdollisuuden vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, osa ilmoitti äänestämisen syyksi vanhempien kehotuksen ja oli sitä mieltä, että oli hienoa päästä kokeilemaan äänestämistä. Vuosi sitten koeäänestyksessä nuorten äänestysprosentti oli 11,7 %. Toivottavasti tänä vuonna prosentti nousee, ja saadaan luottamushenkilöiden joukkoon vähitellen sukupolvenvaihdos! (Lisätietoa vaaleista ja Marja-Leena Ruostesaari Päiväkerhotyö tukee vanhempia kristillisessä kasvatuksessa ja rohkaisee vanhempia osallistumaan seurakunnan toimintaan. Perinteistä lapsityötä edustavat myös pyhäkoulut. Pyhäkouluun kuuluvat raamatunkertomukset, laulut, leikit ja piirtäminen. Pyhäkouluun kuuluu olennaisesti myös hiljaisuus sekä pieni jumalanpalvelus. Lapsityö toimii myös päiväkotien kanssa yhteistyössä. Päiväkodeissa kiertää 10 hengen mentorointitiimi, jonka koordinaattorina on pyhäkoulutyöstä vastaava lapsityönohjaaja. Näiden tuokioiden menetelmänä käytetään Godly Play - menetelmää. Menetelmä on todettu erittäin suosituksi ja sen käyttö tulee tulevaisuudessa kasvattamaan rooliaan niin lapsityön toimintamuotona kuin myös kaikenikäisten seurakuntalaisten toiminnassa. Marjo Kunnia Nyt minulla on vihdoinkin mahdollisuus päättää seurakuntani asioista! Täytettyäni kahdeksantoista elämääni tuli paljon vastuuta, mutta myös paljon uusia mahdollisuuksia vaikuttaa minulle tärkeisiin asioihin. Halu vaikuttaa seurakunnan asioihin on syntynyt pikkuhiljaa. Terve ja uskonnollinen nuoruus, henkinen kasvu ja erilaiset elämänkokemukset ovat herättäneet minussa monia kysymyksiä. Kysymyksiin olen yhdessä muiden seurakunnan jäsenten kanssa pohtinut monia hyviä vastauksia. Jo edellisten seurakuntavaalien aikana minulla oli suuri kiinnostus asettua ehdokkaaksi, mutta olin silloin vielä liian nuori, nyt ehdokkaaksi asettuminen on mahdollista ja aion myös tätä mahdollisuutta käyttää. Mikä minulle sitten on tärkeää ja mihin haluaisin vaikuttaa? Perheen ja lähimmäisten hyvinvointi on minulle erittäin tärkeää. Rahan puute ei saisi tehdä kenenkään elämästä kurjaa, sillä jokaisella on oikeus onnelliseen ja hyvään elämään. Toki pelkästään raha ei tee elämästä onnellista. Jos ihmisellä ei ole elämässään mitään sellaista mistä iloita muiden ihmisten kanssa, on elämä kovin köyhää. Musiikki, laulaminen, seurakunnan toiminta ja yhdessä olo ovat parhaita tapoja tehdä lähimmäisten elämästä elämisen arvoista ja mukavaa. Jokainen on vastuussa itsestään, mutta myös muista ihmisistä. Huolehditaan siis itsestämme ja Johannes Koski toisista, rakastetaan lähimmäistä niin kuin itseämme, mahdollistetaan unohtumattomien hetkien ja asioiden tapahtuminen kaikille. Annetaan kaikille mahdollisuus onnelliseen elämään! Seurakunta ja sen toiminta on ollut lähes aina osa minun elämäni. Olin pienenä seurakunnan kerhossa. Sain ensimmäisen kosketukseni kristinuskoon. Rippikouluikäisenä uskonto ja seurakuntatoiminta alkoivat viedä yhä enemmän aikaani. Rippikoulun jälkeen aloitin isoskoulutuksen samana syksynä ja sille tielle olen jäänyt. Seurakunnan nuorten toiminnassa olen saanut kokea monia mukavia asioita, oppinut kuinka tärkeitä toiset ihmiset ja erilaisuus ovat. Elias Nygren Seurakunnassa nuoresta mukana Musiikki ja seurakunta Nuoret saavat usein ensimmäisen kosketuksen seurakunnan nuorisotoimintaan rippikoulussa ja etenkin rippileirillä. Siellä minä itsekin tutustuin nuorisotoimintaan ja sain mahdollisuuden antaa siihen oman panostukseni musiikin avulla, kun n seurakunnan kanttori Kaisa Suutela-Kuisma pyysi minua ja muuta- mia muita kyvykkäitä soittajia ensin säes- tämään veisuja leirillä ja myöhem- min ihan kunnon bändiin ns. Tuomasmessuihin, jotka ovat vähän vapaamielisempiä ja kevyempiä jumalanpalveluksia - livebändin kera! Seurakuntanuorista koottuja bändejä voi myös nähdä muissa tapahtumissa, esimerkiksi joulun ja pääsiäisen aikoihin.seurakunnan toiminnan alla pyörii myös tyttöjen nuorisokuoro Diskantti. Nyt minulle on jo kertynyt ikää ja seurakunnan soittohommat ovat jääneet ainakin toistaiseksi taakse. Käteen kuitenkin jäi erittäin arvokasta soitto- ja esiintymiskokemusta sekä monia hyviä soittokavereita, joista monien kanssa olen vieläkin tekemisissä säännöllisesti. Uusi sukupolvi päteviä soittajia on vallannut soittohommat, joten seurakunta ei jää viihdyttämättä nuorten muusikonalkujen toimesta. n seurakunnan nuorisotoiminta onkin ollut mielestäni erittäin hyvällä pohjalla ja mm. nuorisotila Akvaario, joka sijaitsee keskustan seurakuntatalon tiloissa, on ollut suosittu ajanviettopaikka nuorille. Tähän on varmasti vaikuttanut erittäin hyvä henki sekä ohjaajien että nuorten keskuudessa rippileireillä, sekä suosittu isoskoulutus, jossa koulutetaan isosia nuoriso-ohjaajien apulaisiksi rippileireille. Olen myös itse käynyt isoskoulutuksen, josta sain kurssisuorituksen n lukiossa, sekä ollut töissä isosena rippileirillä. Monille nuorille rippileiri on ollut yksi elämän antoisimmista kokemuksista, ja voin hyvin allekirjoittaa tämän itsekin. n seurakunnan nuorisotoiminta on viime vuosina ollut erittäin onnistunutta sekä positiivista ja uskon sen jatkuvan näin myös jatkossa. On vain muistettava ylläpitää sitä pientä panostusta, jonka ansiosta nuorisotoiminta on pyörinyt näin hyvin. Piirrokset Ida Tuominen

4 4 Usko, toivo ja rakkaus kansanedustajaehdokkaiden arvomaailmaa avaamassa n Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaat Pertti Hemmilä, Juhani Numppa Nummentalo ja Annika Viitanen istahtivat pohtimaan Raamatustakin tuttuja arvolauselmia. Syksyinen auringonpaiste leikitteli maahan pudonneiden lehtien kanssa. Kesä oli ohitse ja pimeä kylmä talvi edessämme. Kysyttäessä heiltä mikä kristillisen etiikan arvoista puhuttelee heitä eniten, rakkaus tuli esille ensimmäisenä. Uskon rakkauden voimaan ja toivon sydämestäni jokaiselle rakkautta, sanoo Annika. Pertti on samoilla linjoilla. Rakastan elämää, kuten laulussakin lauletaan. Rakkaus läheisiin ja lähimmäisiin on yhteiskuntaa koossapitävä voima, sanoo Pertti. Poliittisesti näistä perusarvoista nostan esille myös toivon. Arjessa toivon työkaluina tarvitaan uskoa ja rakkautta. Usko, toivo ja rakkaus ovat myös ihmisiä yhdistäviä, jatkaa Numppa. Seurakuntavaaleissa kokoomusväriä löytyy Toivon listalta. Toivo kertoo tulevaisuudesta ja eteenpäin suuntautumisesta, sanoo Numppa. Annika toteaa myös, että jos suhtautuu elämään positiivisesti, oppii vaikeinakin hetkinä uskomaan siihen, että aina on toivoa. Toivo kuljettaa eteenpäin, sanoo Annika. Niin, toivo merkitsee minulle myös sitä, että aina on mahdollisuus löytää ratkaisu vaikeaankin asiaan. Koskaan ei ole liian myöhäistä vaikuttaa asioiden kulkuun, Pertti jatkaa. Kansanedustaja Pertti Hemmilä tapaamassa äänestäjiä n torilla Viime vuoden huhtikuussa ssa järjestettiin seurakuntavaalit, jotkut varmasti ajattelevat että taas seurakuntavaalit. Vuonna 2009 jouduttiin järjestämään ylimääräiset seurakuntavaalit seurakuntarakennemuutoksen takia melkoinen sanahirviö. Tällä kertaa vuorossa ovat neljän vuoden välein järjestettävät seurakuntavaalit, joilla valitaan kirkkovaltuuston jäsenet vuosiksi Tällä kertaa koko maassa 16-vuotiaat pääsevät vaaliuurnille, ssa tämä mahdollisuus oli jo viime vuoden ylimääräisissä vaaleissa. n seurakunnan kirkkovaltuustoon valitaan 33 kirkkovaltuutettua, valtuuston koon määrää seurakuntalaisten määrä, ssa seurakunnan jäsenmäärä on noin Toivon ehdokaslistalla nuorin ehdokas on 19 ja vanhin 73-vuotias. Alle 25-vuotiaiden ehdokkaiden saanti on melko Liisa Tuominen Toivoa tarjolla haastavaa, seurakunnan hallinto koetaan ehkäpä vieraaksi. Nuoret ovat kuitenkin rippikoulu- ja isostoiminnassa aktiivisesti mukana, seurakunnan rippikoulu tavoittaa reilusti yli 90 prosenttia ikäluokasta. Nyt valittavat kirkkovaltuuston jäsenet, pääsevät aloittamaan työnsä seurakunnassa, jonka talous on parhaillaan kunnossa. Huolta aiheuttaa luonnollisesti kirkkoon kuuluminen sekä yhteisöverontuotto. Yhteisöveron kirkko käyttää erilaisiin tehtäviin, joista lakisääteisiä ovat hautaustoimi, väestötieto-järjestelmän ylläpitoon osallistuminen sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito. Käytännössä kirkon saama yhteisöverontuotto ei riitä näihin tehtäviin. Seurakuntamme erityispiirre väestöpohjaan nähden on kirkkojen määrä, mutta kirkkomme ovat ja pysyvät. Mikä elämässä on kaikkein tärkeintä? Kiireisen vaalikampanjoinnin alla on hyvä pysähtyä miettimään myös mikä on omassa elämässä eteenpäin työntävä voima, mikä on se kaikkein tärkein juttu. Kyllä minulle kaikkien tärkeintä ovat hetket läheisten kanssa; yhteinen aika mökillä Kiikalassa, ystävien kanssa vietetyt maailmanparannusillat ja ehdottomasti kiireetön ja rauhallinen joulu, toteaa Annika iloisesti. Numppa jatkaa samoilla linjoilla. Hänenkin mielestään perheen kanssa vietetty aika on elämän ykkösasia. Isänä sitä pohtii useinkin, millaisen maailman sitä on jättämässä jälkipolville. Lasten ja nuorten tulevaisuudella on merkitystä ja poliittinen vaikuttaminen työtä myös heidän hyväkseen. Myös luonto kaikkine ilmiöineen on meidän perheelle tärkeää, Numppa sanoo. Kesänvietto meren äärellä kuuluu Nummentalon perheen perinteeseen. Parhaat asiat liittyvät meren äärellä koettuihin yhteisiin hetkiin, luonnon kanssa sopusoinnussa, luontoa kunnioittaen, Numppa jatkaa. Eläminen myös itsensä ja läheistensä kanssa sopusoinnussa on tärkeää, Pertti täydentää. Pertti korostaa myös itsestään huolehtimisen merkitystä ja toteaa lopuksi, että sopusoinnusta läheisten kanssa ihminen saa voimaa kaikkiin elämässä eteen tuleviin haasteellisiinkin hetkiin. Totta, läheisten merkitys on suuri, jatkaa Annika. Iltarukouksessa viimeisenä pyydän useimmiten läheisilleni terveyttä, hän sanoo. Pitää myös uskoa unelmiin ja heittäytyä elämään avoimin mielin, Annika sanoo vielä mietteliäänä. Lähimmäisenrakkaus onko sitä vielä? Haastateltavamme olivat kaikki yhtä mieltä siitä, että ihmisen ei ole välttämättä hyvä olla yksin. Tulevan nelivuotiskauden alkupuolelle osuu uuden kirkkoherran valinta, joka tapahtuu yleisellä vaalilla. Kirkkoherran tehtävä n kokoisessa seurakunnassa on haastava. Valintaprosessi nykyisellään ei vastaa tätä päivää, vaalisija kirkkoherran vaalissa ei vielä paljon kerro esim. hakijan johtamistaidosta tai henkilöstä muutoinkaan. Kirkon vaalimainonnassa on näkyvästi esillä sanat: ensimmäinen kerta. 16-vuotiaat pääsevät tällä kertaa ensimmäistä vaaliuurnille, mutta monille vanhemmillekin tämänkertainen seurakuntavaali voi olla ensimmäinen kerta. Miten on Sinun laitasi oletko käyttänyt äänioikeutta seurakuntavaaleissa? Juha Laurila Toivon listan vaalivastaava kirkkovaltuuston- ja neuvoston jäsen Kansanedustajaehdokkaat Annika Viitanen ja Juhani Nummentalo pohtivat elämän suuria asioita valtiomies Armfeltin kainalossa. 1. Kuunteleeko kirkko? Seurakuntavaalit ovat hyvä tilaisuus herättää keskustelua oman seurakunnan toiminnasta. Nyt on aika kuunnella sitä, mitä seurakuntalaiset omalta seurakunnaltaan haluavat ja mitä parannusehdotuksia toivotaan toimintaan. Kuuntelemalla meillä on mahdollisuus saada matala äänestysprosentti nousemaan. Tulevissa seurakuntavaaleissa kysytään, kuunteleeko kirkko. Toivo elää seurakunnassa ja seurakuntalaisia kuunnellaan. Tavoitteenamme on kuunteleva kirkko! 2. Maallikoiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä seurakunnassa tarvitaan Seurakunnassa tulee vastuuta antaa enemmän jäsenille. Luottamushenkilöillä pitää olla maalaisjärkeä viedessään seurakunnan asioita eteenpäin. Seurakunnan asioista puhutaan arkisin sanoin, sillä arkinen, ymmärrettävä kieli auttaa kirkkoa olemaan koko kansan kirkko. 3. Välittämistä ei voi ulkoistaa Olemme kaikki vastuussa paitsi itsestämme myös lähimmäisistämme. Välittämistä ei voi ulkoistaa muiden Läheiset ja lähimmäiset vilahtivat puheenvuoroissa ja lauseissa tuon tuosta. Mutta onko aitoa vilpitöntä lähimmäisenrakkautta nykymaailmassa? Valitettavasti lähimmäisenrakkaus ja empatia ovat liian usein jääneet ihmisten itsekkyyden varjoon. Tästä kehityksestä on syytä olla erittäin huolissaan, koska se näkyy kaikkialla koulukiusaamisessa, työyhteisöjen pahoinvointina ja siinä, ettei hoivan tarpeessa olevista vanhuksista huolehdita. Kaikki nämä haasteet edellyttävät paitsi empatiaa, myös konkreettista välittämistä toisista ihmisistä. Onneksi viime aikoina asioitten valmistelussa ja päätöksenteossa on ollut nähtävissä kehitystä parempaan suuntaan. Kaikkien toiminta vaikuttaa, lähimmäisenrakkautta ei tuo joku muu, Pertti sanoo. Numppa jatkaa Pertin linjoilla: - Lähimmäisenrakkautta onneksi ON edelleen. Sen pystyy tunnistamaan oikeasti vasta kun on myös itse valmis sitä antamaan. Lähimmäisenrakkaus saattaa piiloutua arkisen tohinan keskellä kiireen ja suorituspaineiden joukkoon. Uskon kuitenkin, että me suomalaiset palaamme taas siihen ajatukseen, että koko kylä voi kasvattaa lasta. Meillä on lupa huolehtia naapuristamme, harrastustoveristamme ja tuntemattomasta kadunkulkijastakin. Yhteisöllisyys ja toisista välittäminen ovat hyvinvoinnin kulmakiviä, Annika pohtii. Toivon listan teesit 2010: hoidettavaksi. Leena Liusvaara 4. Seurakunnalla on kasvatusvastuuta Seurakunta tekee merkittävää kasvatustyötä, jolla on laajat yhteiskunnalliset vaikutukset erityisesti perhetyön, päiväkerhojen ja rippikoulun kautta. Koulussa oman uskonnon opetus on säilytettävä. 5. Hyvä taloudenhoito on perusta seurakunnan toiminnalle Talouden taantuman vaikutukset heijastuvat nopeasti kirkon toimintaan, erikoisesti diakoniatyöhön. Seurakunnan taloudesta on huolehdittava ammattitaitoisesti kaikissa tilanteissa. Seurakunnan pitää pysyä mukana yhteiskunnan muutoksessa ja huolehtia heikoimmista ja niistä, joita lama koskettaa. 6. Maahanmuuttajista huolehtiminen Seurakunnan haasteena on maahanmuuttajien saattaminen paremmin seurakunnan yhteyteen. 7. Yhtenäinen seurakunta Uuden n seurakunnan haasteena on edelleen seurakunnan yhtenäisyys. Näemme eri osa-alueittemme omaleimaisuudet, mutta samalla on tärkeää ymmärtää seurakunta kokonaisuutena. Elämässä on aina toivoa! Pekka Mäenpää

5 5 Toivon listan ehdokkaat kuuntelevat. Äänestä n seurakunnan vaaleissa tai ennakkoon Ahonen Anna terveydenhoitaja Anttonen Birgitta luokanopettaja Haarala Mika insinööri Heino Kimmo rotaatiomestari Heinä Margit yrittäjä Hellsberg Ralf kuljetusyrittäjä Hyttinen Marjatta lastenlääkäri Ihantola Tuula taiteilija, eläkeläinen Ilola Siv varhaiskasv.yks. joht Johansson Tatu proviisori, toim.joht. Järvinen Anne kirjastonjohtaja Kirves-Järvinen Taina johdon ass., luottopääll. Koski Johannes opiskelija Kunnia Marjo siivoustyönjohtaja Kuusjoki Lahti Eila kätilö Pertteli Laurila Juha maat. ja metsät. yo Perniö Lehti Petri lvi-insinööri Lehtonen Harri maanviljelysteknikko Kisko Lehtonen Tapio rehtori, eläkeläinen Lempinen Tauno suutari Leppävirta Merja varanot., pankkineuv. Muurla Lindqvist Riitta osastosihteeri Lundström Sanna lakimies, yrittäjä Lystilä Arja talousopettaja Lönnqvist Pirkko yrittäjä, eläkeläinen Mannonen Mikko sähköteknikko Marjalaakso Jouko pankinjohtaja, eläk. Kiikala Muuri Kalle maanviljelijä, eläk. Särkisalo Mäkinen Marko yo-merkonomi Nieminen Petri myyntineuvottelija Nurmi Antero kehitysinsinööri Nurmi Marjukka kirjanpitäjä KLT Nygren Elias opiskelija Orava Jaakko yrittäjä Peltonen Jorma eläkeläinen Peltosalo Harri erikoisammattimies Perniö Rantalaiho Jarkko rakennusmestari Suomusjärvi Ratamo Tuija päivähoitaja Rinne Helinä agr., musiikinopettaja Saarinen Sanna kokki Siltanen Anna Kaisa luokanopett., kotiäiti Särkisalo Sinervo Ritva työterveyshoitaja Stenström Tuula sair.hoit., perheterap. Suonio- Peltosalo Elina erikoissairaanhoitaja Perniö Särestöniemi Juha Development Man., opisk. Pertteli Tule tapaamaan ehdokkaitamme Plazaan klo n torille klo n torille klo Topi Ulla eläkeläinen Tuominen Liisa aluejohtaja Vienonen Hilppa senioriyrittäjä Vigg Päivi lähihoitaja, kotiäiti Perniö Viitanen Annika musiikkipedagogi Viitaniemi Annikka FM, lukion lehtori Kisko Yli-Jama Mirja opettaja, eläkeläinen Pertteli

6 N! 6 Koskentie KANUNKI Asemakatu 7 2. krs SALO n Tilipalvelu Oy Turuntie SALO PUH: 02/ ASIANAJOTOIMISTO Perheen ja yrityksen lakiasiat kokemuksella. Turuntie 7, 24100, puh (02) Rakentajamestarit Oy Eerikinkatu 22 b Turku, puh KIINTEISTÖ LAXELL Hornink. 11 A 3 Puh Hautauspalvelua neljännessä polvessa vuodesta 1939 n Hautaustoimisto Oy Helsingintie 9, 24100, PELTITÖITÄ ILMASTOINTIA Myllyojank. 8 puh LVI-INSINÖÖRITOIMISTO ALFA Turuntie Turuntie SALO SALO Puh. Puh , fax JUHLA- JA PITOPALVELU JUKKAPEKKA Rauhalankatu 16, SALO. Puh. (02) , GSM Laatua, jonka aistit. Palvelua, josta nautit. Makua, johon ihastut. TURUNTIE 3, SALO PUH. (02) , FAX. (02) , GSM salmal@smail.fi Halikon Kokoomus Timo Luukka puh timo.luukka@nokia.com Halikon Kokoomusnaiset Anne Järvinen puh anne.jarvinen@salo.fi Hornin Kokoomus Mika Hjelt puh mika.hjelt@seutuposti.fi Kiikalan Kokoomus Jari Erikäinen puh jari.erikainen@luukku.com Kiskon Tänä päivänä Kokoomus kirkko ja siihen kuuluminen Teemu Laitakoski herättävät monenlaisia tunteita. puh Yhden 788 mielestä 755 kirkko on kriisissä teemu.laitakoski@novia.fi eikä se ole pystynyt uudistumaan tarpeeksi. Toisen mielestä taas kirkon ei pidäkään muuttua. Keskusteluissa ihmisten kanssa on ollut surullista todeta se, että useille ihmisille mielikuva kirkosta on vain iltapäivälehtien lööppien varassa. Lehdistössä tilaa valtaavat vastakkainasettelut ja paljon huomiota saavat poikkeustapaukset. On Luthersäätiötä, naispappeuden vastustajia, kirkon jakaantumista, keskustelua sukupuolineutraalista avioliiitosta, homoliittojen siunaamisesta, joukkoeroamisia kirkosta ja tietoja seurakunnan työntekijöitten saamista rangaistuksista.ymmärrän sen, että kaikenlaisista asioista saa kirjoittaa, mutta nyt kirkosta on mediassa välittynyt turhan yksipuolinen, negatiivinen kuva. Kirkko ja seurakunta on kuitenkin paljon muuta kuin mitä mediassa esitetään. Kirkko mm. huolehtii monista yhteiskunnan tehtävistä, kuten diakoniatyössä,jossa suuri joukko vapaaehtoisia huolehtii vanhuksista, vähäosasista ja syrjäyneistä. Kirkkoa kuitenkin ravistelevat lukuisat uskonnolliset ja ei-uskonnolliset liikkeet, yhteiskunnan rajut muutokset ja niiden mukanaan tuomat globalisaatio ja markkinoituminen, tietoyhteiskunnan vakiintuminen, maallistuminen ja jopa tiede. Kirkolla on kuitenkin hyvä tuote, sen sanoma on hyvin selvä ja asiakaspiirikin on parhaillaan laaja; miksi tuote ei sitten käy kaupaksi? Emmekö kaipaa enää yhteisöllisyyttä? Mikä on Suomen kirkko tänään ja mihin se on menossa? Onko kirkon toimintakulttuurissa ja tavoissa toivomisen varaa? Eikö kirkko pysty uusiutumaan? Vai maallistuuko kirkko liikaa? Lukuisia kysymyksiä, joita esitetään puhuttaessa Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta. Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuului vuoden alussa 2010 alussa 450 seurakuntaa. Hallinnollisesti nämä seurakunnat jakaantuvat yhdeksään hiippakuntaan, joiden hengellisenä johtajana toimii piispa ja hallintoa ohjaa tuomiokapituli. Kirkon ylin päättävä elin on kaksi kertaa vuodessa kokoontuva kirkolliskokous. Paikallisseurakunnissa on kirkkovaltuusto, kirkkoneuvosto, johtokunnat ja erilaiset toimikunnat. Minun Nro 1/2009 mielestäni SALO kirkon Maaliskuu organisatio 2008 ja byrokratia on hyvin kankea ja monimutkainenkin. Päätoimittaja: Liisa Tuominen Ilmoitukset: Eino Nygren Vuoden 2009 lopussa kirkkoon Toimituskunta: kuului Leena lähes Liusvaara 80 % suomalaisista. Kirkkoon Eino Nygren kuuluminen vaihtelee kuitenkin Sanna runsaasti Saarinen eri puolilla maata. Tatu Johansson Vähiten Mika Hjelt kirkkoon kuulutaan Etelä- Taina Kirves Pekka Mäenpää Tommi Virtanen Rauno Lahti Marja-Leena Ruostesaari Kokoomuksen n Kunnallisjärjestö ry Esterinkatu 4 A Sivunvalmistus: njokilaakso Painopaikka: n Lehtitehdas, 2009 Painos: kpl Jakelu: Suorajakelu Oy, Itella Oy puh marjatta.halkilahti@ muurla.salonseutu.fi Perniön Kokoomus Pasi Isokangas puh pasi.isokangas@seutuposti.fi Perttelin Kokoomus Eila Lahti puh eila.lahti@pertteli.salonseutu.fi Piritan Kokoomusnaiset Taina Kirves-Järvinen puh taina.kirves-jarvinen@sss.fi n Kokoomusnaiset Pirkko Lönnqvist puh pirkko.lonnqvist@ salontilipalvelu.com Leena Liusvaara puh leena.liusvaara@salo.fi Suomusjärven Kokoomus Juhani Koitto puh juhani.koitto@dnainternet.net Onko kirkko murroksessa? Särkisalon Kokoomus Juha Wikström puh nummi.wikstrom@kolumbus.fi Mikä kirkossa mättää? Vai mättääkö? Suomessa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa kirkkoon kuuluu vain noin puolet väestöstä. Toisaalta esimerkiksi Pohjanmaalla lähes kaikki kuuluvat kirkkoon. Kirkosta eroaminen on kuitenkin vuosi vuodelta lisääntynyt. Syitä eroamiseen on useita. Jotkut mainitsevat syyksi kirkollisveron. n seurakunnassa kirkollisveroprosentti on 1.2, joka merkitsee sitä että palkasta pidätetään veroa noin prosenttiyksikön verran. Keskimäärin kirkollisvero on vuodessa noin Yhtenä syynä eroamisen lisääntymiseen on mainittu muun muuassa se, että eroaminen on tehty liian helpoksi netissä. Näin varmasti onkin ja todisteena siitä on ennätyksellinen kirkosta eroaminen vastikään televisiossa käydyn homoillan jälkeen, jolloin kirkosta erosi useita tuhansia henkilöitä. Eroamisen syyksi on myös esitetty kirkon kankeaa byrokratiaa ja sitä ettei kirkolla ihmiselle ole mitään annettavaa. Kuunteleeko kirkko? Kirkko ja seurakunta koetaan usein liian etäiseksi, kirkon kynnys liian korkeaksi. Seurakunnan toiminta pitää saada lähemmäksi ihmisiä, kiinnostamaan niitä tavallisia ihmisiä, jotka käyvät muutaman kerran vuodessa kirkossa, mutta joille, yhteisöllisyys, kirkon sanoma ja toimitukset ovat tärkeitä. Nyt seurakuntavaaleissa onkin mahdollisuus vaikuttaa oman seurakunnan toimintaan. Tarvitsemme selkokielisiä keskusteluja meidän tavallisten maallikoiden, seurakunta-aktiivien ja kirkon työntekijöiden kesken.edelleen toivoisin näkeväni pappeja ja muitakin seurakunnan työntekijöitä enemmän turuilla ja toreilla, siellä missä ihmisetkin ovat. Entä n seurakunta? Miksi sitten kannattaa nyt äänestää n seurakunnassa? Uusi, SALON IMUAUTOT Wc-tankkien tyhjennykset Viemäreiden avaukset, puhdistukset ja sulatukset Viemäreiden kuvaukset Sadevesikaivojen puhdistukset Rasvakaivojen tyhjennykset Imuautopalvelut Lisäksi ssa toimii Kansalliseen Senioriliittoon kuuluva n Seudun Kansalliset Seniorit ry Pentti Laakkio puh pentti.laakkio@halikko.salonseutu.fi suuri seurakunta on toiminut vajaan kahden vuoden ajan. Uuden seurakunnan luomisessa on tehty paljon töitä, mutta paljon työtä on vielä edessä. Uusi valtuusto aloittaa strategian teon, edessä on henkilövalintoja ja talouden hyvä hoito on tärkeää yhteisöverotulojen vähetessä. Seurakunnan taloudesta huolehtiminen on tärkeää myös siksi, että seurakunnalla on hoidettavana poikkeuksellisen suuri kiinteistömassa. n uuden seurakunnan toiminnassa on säilytetty alueitten omaleimaisuus mutta samalla on huolehdittu seurakunnan yhtenäisyydestä. Miten kirkko muuttuu? Kirkon on muututtava lähemmäs ihmisiä, lähemmäs yhteiskuntaa ja sen ongelmia.viime vuosina Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa on tapahtunut paljon muutoksia. Meille on valittu uusi arkkipiispa ja parhaillaan on käynnissä Turun piispan valinta. Helsinkiin valittiin ensimmäinen nainen piispanvirkaan. Piispajoukossa on menossa sukupolvenvaihdos, sillä useampi piispa on vielä tulossa eläkeikään. - Mielenkiintoista onkin nähdä muuttuuko kirkon kanta. Usein kaivataan sitä että kirkko rohkeammin ottaisi kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, ja usein kaivataan nimenomaan piispojen mielipidettä asioihin. Kirkon pitää myös olla mukana sosiaalisessa mediassa. Kirkko tarvitsee helppoja mukaan liittymisen mahdollisuuksia. joista internet on työkaluna ylivoimaisesti tehokkain. Paikallisseurakunnassamme halutut muutokset lähtevät seurakuntalaisista, meistä tavallisista maallikoista, jotka rohkeasti ilmaisemme mielipiteemme seurakunnan toiminnasta. Jumalanpalveluksissa osa kaipaa rauhallista hiljentymistä, toiset taas Tuomas-messun tyylistä osallistuvaa jumalanpalvelusta. Näihin kumpaankin pitää olla mahdollisuus valita. Usko on meille kaikille henkilökohtainen asia eikä sitä pidä kirkossa kysellä. Sensijaan seurakunnan toiminta ja hallinto on meille kaikille yhteinen asia, josta pitää keskustella ja kuunnella ehkä ravistellakin. Kirkon on kuitenkin pidettävä kiinni myös sanomastaan. Nyt on kirkon aika kuunnella ja seurakuntalaisten muuttua kuulijoista keskustelijoiksi. Marjatta Hyttinen

7 7 Taidemarkkinoiden asiantuntija Pauliina Laitinen-Laiho: Älä osta taidetta auton 4 takakontista laiset saivat tuhdin annoksen taiteeseen sijoittamisen turvallisuudesta ja vaaroista filosofian tohtori Pauliina Laitinen-Laihon luennolla n taidemuseossa elokuussa. Laitinen-Laiho on taideasiantuntija ja taidemarkkinoiden tutkija ja tunnettu taiderikollisuutta käsittelevistä luennoistaan ja kirjoistaan. Tilaisuuden järjestivät Piritan Kokoomusnaiset. On erotettava taiteen keräily ja taidesijoittaminen toisistaan. Mieti omalla kohdallasi, mikä on taidekiinnostuksesi tarkoitus; oletko keräilijä vai sijoittaja, totesi Pauliina Laitinen-Laiho. Keräilijä hankkii taidetta yleensä joko omaksi ilokseen ja nautinnokseen, kun taas sijoittaja ajattelee teoksesta saatavaa katetta toki hänkin nauttii taiteen estetiikasta. Siinä missä taiteen keräilijä ihailee hankintaansa vuosikaudet, ehkä lopun ikänsä, taidesijoittaja pitää rahan ja taiteen liikkeellä. Taidesijoittaminen on viisasta sijoittamista. Laitinen-Laihon mukaan noin 10 % sijoituksista suositellaan sijoittamaan nykyään taiteeseen. Hän kehottaa kysymään taidehankinnoissa aina ammattilaisen mielipidettä. Sijoittamisessa on oltava tarkka, sillä onhan sijoittamisesta saatava katetta, ja väärennöksiä on aina markkinoilla. Harvinaisuudet ovat hyviä sijoituskohteita, mutta harvinaisuuksia on sananmukaisesti harvassa. Tosin yllätyslöytöjäkin voi tehdä. Laatutaide on myös hyvä omaisuusvakuutena, inflaatiolta suojautumisena, arvonsa säilyttävänä omaisuutena sotatilan tai taloudellisten kriisitilanteiden, kuten pörssiromahdusten hetkellä, vakuuttaa Laitinen-Laiho. Toki taiteesta voi saada myös nautintoa ja iloa koko omistamisen ajan. Taidesijoittamisen ongelmaksi saattaakin tulla kiintymys teokseen ja siitä ei haluakaan luopua, vaikka olisi sopiva hetki. Mitä on syytä huomioida taidehankinnoissa? Katso, että dokumentit ovat tallessa ja säilytä ne, sillä ne ovat kaikista tärkeimpiä taidehankinnoissa. Säilytä ne vaikkapa teoksen takana ja kopiot varmassa tallessa, neuvoo taideasiantuntija. Tärkeitä tietoja dokumenteissa ovat mm. missä näyttelyissä työ on ollut, kuka oli teoksen myyjä, mikä oli hinta, joskaan sillä ei useimmiten ole väliä. Signeeraus on tietenkin tärkeä, sillä ilman sitä teos on jokseenkin arvoton. Kaunishan se silti voi jonkun mielestä olla. Myös teoksen tekijään, itse taiteilijaan, on syytä tutustua, neuvoo luennoitsija. Mistä taiteilija on tunnettu? Mikä on hänelle ominaista? Millaisia kausia hänen taiteessaan on, ja mikä teos edustaa hänen vahvinta kauttaan? Jos tekijästä ei ole tietoa, hinta laskee. Taiteilijan esiintyminen matrikkelissa on tietenkin itsestään selvää. Olisi hyvä myös selvittää, mistä taiteilija on kuuluisa? Mikä on hänen tyylinsä, millaiseen aikakauteen teos sijoittuu, mitä muuta taiteilija on tehnyt, miten hän liittyy omaan aikaansa. Taidekauppias Kari Tuominen tietää kokemuksesta, että kaikki teoksiin liittyvät taustatiedot ja tarinat ovat tärkeitä ja mielenkiintoisia. Kansanedustaja Jouko Laxell sai hyviä neuvoja taidesijoittamisen asiantuntijalta, filosofian tohtori Pauliina Laitinen-Laiholta. Pauliina on myös Kokoomuksen Naisten Liiton varapuheenjohtaja. Tuomisen mukaan taidetta siirretään paljon perinnöksi jälkipolville teokset ovat rakkaita lapsille. Vaikka teos ei olisikaan mikään arvotaulu, se on jälkipolville tärkeä muisto lapsuudesta, jolloin taulu oli tietyllä paikalla kotona tai isovanhempien luona. Jo se, että lapset tottuvat katsomaan ja arvostamaan taidetta, on arvokas perintö. Mistä sitten uskaltaa ostaa taidetta? No ei ainakaan auton peräkontista, naurahtaa Laitinen-Laiho. Sillä on suuri merkitys, missä kauppa tehdään. Käydäänkö kauppaa verkossa, taidehuutokaupassa vai gallerioissa. Esimerkiksi taidehuutokaupan tarjontaan kannattaa mennä jo etukäteen ennen huutokaupan avautumista tutustumaan teoksiin. Ensituntumaa saa tutustumalla teosten esittelyihin ja hintoihin. Hinta on hyvä indikaattori: kallein työ on yleensä se paras sijoituskohde. Keräilijöille hyvä merkki taas on se, kuinka moni on samasta työstä kiinnostunut. Arvostettu ja tunnettu taidekauppias ja hyvät galleriat ovat luotettavia kaupantekopaikkoja. Jos kuitenkin epäilet teoksen aitoutta, ota yhteyttä asiantuntijaan. Teoksen ostaja on kuitenkin viime kädessä itse vastuussa aitouden selvittämisessä. Taiteen säilyy läpi trendien ja suhdanteiden, ammattilainen luottaa Asemakatu aitousepäilyssä aina ensimmäiseen intuitioonsa, haimmat taidesijoituskohteet ovat yli 7 2. krs hänen taiteensa SALO on arvossaan. Par- sanoo Laitinen-Laiho. Jos pienikin kolmen miljoonan euron arvoisia. epäilyksen siemen käy mielessä, kannattaa tutkia teoksen taustoja. detta ei ole, mutta silloin puhutaan jo Tosin niin kallista suomalaista tai- Vaikka taiteessa sijoituksellisia taideaarteista. Kansainvälisillä taidemarkkinoilla on viime helmikuusta haittoja ovat esimerkiksi pelko väärennöksistä, ylihinnoittelu, oikean lähtien tehty hintaennätyksiä. myyntihetken ja kanavan löytyminen, silti niiden huomioonottaminen jo puolittaa riskin. Kylmälaitteiden asennus huolto myynti vuokraus Varo väärennöksiä Kuten viime aikoina on uutisissa käynyt ilmi, on väärennöksiä aina liikkeellä, joskus jopa taidemuseoissa. Tapaukset työllistävät myös poliisia. lainen poliisi Juha Ristolainen on valtakunnallisesti tunnettu taideväärennösten tutkiva poliisi. Taiteen hinta Laitinen-Laiho toteaa, että yleisesti ottaen nykytaiteen taiteen hinta laskee ajan myötä. Poikkeuksen tekevät grafiikka ja veistokset, joiden hinta laskee vähemmän. Taiteilijan nimi ja tunnettuus ovat tärkeitä sijoitustoiminnassa. Pitää olla tunnettu, eikä hinta suinkaan nouse, vaikka taiteilija kuolee. Nykytaiteessa teoksen koolla on myös vaikutusta hintaan, joskaan ihan neliömetreittäin ei tauluja hinnoitella. Vanhan taiteen hinnoittelu on vaikeaa, siksi aina kannattaa kyseenalaistaa hinta ja selvitellä, mistä hinta koostuu. Ja aina kannattaa tingata reippaasti, Tosin nykytaiteessa se ei aina onnistu! Teoksen hintaan vaikuttavat esimerkiksi taiteilijan osallistuminen näyttelyihin sekä kotimaassa että ulkomailla, saadut apurahat, onko töitä ostettu museoihin tai julkisiin tiloihin ja kilpailevatko keräilijät taiteilijan töistä. Hintoihin vaikuttavat niin talouden suhdanteet kuin muotivirtauksetkin. Jos taiteilijan ura etenee ja nimi Globaalisuus Paimio näkyy taidesijoittamisessakin. Yhä useampi Euroopan taideaarre Picassosta lähtien on siirtymässä Kiinaan ja 680 arabimaihin. Täytyy vain toivoa, että 688 teokset liikkuisivat keräilijöiden ja sijoittajien mukana takaisin Eurooppaan. Marja-Leena Ruostesaari Vuokraa siirrettäviä pakaste- ja kylmävarastoja Puh. (02) Kailinniituntie 2, Satamakatu 4, 24100, toimisto , päivystys (02) KULJETUSLIIKE RALF HELLSBERG Lämpötilasäädellyt elintarvikekuljetukset Kokoomuksen politiikan keskipisteenä on TOIVO. Toivo tarkoittaa positiivisuutta, tulevaisuudenuskoa, turhien vastakkainasetteluiden välttämistä, rehellisyyttä ja luotettavuutta. Toivo ei ole kikkoja tai temppuja se merkitsee arvoja ja ajattelutapaa. Toivo on jotakin, joka näkyy kaikessa mitä teemme. Voidaankin kysyä, vieläkö lla on toivoa - tai, vieläkö ssa on Toivoa? Onko lla toivoa? Kun seuraa paikallisessa mediassa käytävää mielipidekeskustelua, voisi helposti tulla siihen tulokseen, että toivo on jo mennyttä ja että n seudun kuntien yhteenliittyminen oli todellinen vikatikki. Onneksi tiedämme kuitenkin, että useimmiten juuri negatiiviset viestit päätyvät lehtien palstoille, eivät niinkään positiiviset ja eteenpäin vievät kommentit. Kuntaliitoksesta todettakoon, että on onni, että se toteutettiin jo viime vuoden vaihteessa. Kuntaliitoksellahan valmistauduttiin tilanteeseen, jossa kymmenen kunnan resurssit eivät erillään olisi olleet riittävät kuntien perustoimintojen turvaamiseen vaan palveluiden saatavuus pystyttäisiin takaamaan ainoastaan voimat yhdistämällä. Kuluneen vuoden alussa paljastuneet entisten peruskuntien kassatilanteet osoittavatkin kuinka syvällä niissä uitaisiinkaan, ellemme nyt pääsisi ohjaamaan toimintojamme yhtenä talousyksikkönä. On myös syytä huomioida, että kaupungin johto on herkällä korvalla seurannut tilanteen kehittymistä ja jo hyvissä ajoin aloittanut tarvittavat analyysit ja valmistelevat työt kaupungin toimintojen turvaamiseksi. Toivottavaa kuitenkin on, että asioista tiedottaminen olisi tulevaisuudessa nopeampaa ja avoimempaa. Näin Vieläkö on toivoa GSM kuljetus@hellsberg.fi Kokoomuksen -strategia tä säästyttäisiin turhilta pohdinnoilta siitä, tietääkö Asfalttipäällysteet johto missä mennään ja mitä pitäisi Tiet, tehdä. kadut ja pihat Kokoomuksen pitkäaikaisena tavoitteena ollut Lemminkäinen seudullinen Infra kuntaliitos toimii. Kuntarakenteemme Perämiehenkatu 9 on Oy Päällystystoiminta kunnossa ja riittävän vahva ottamaan Puh vastaan niin nykyhetken kuin tulevaisuudenkin haasteet. Kaupungin uusi johto samoin kuin uusi valtuusto ovat Viimeaikainen taloudellinen kehitys on ulottanut lonkeronsa myös ja yksimielisiä tilanneanalyysissään. tehtäviensä tasalla, toimintakykyisiä on, jossa niin RAKENNUSLIIKE kaupunkilaiset, Poliittisista valinnoista päättäminen johtavat virkamiehet kuin luottamushenkilötkin joutuvat tapahtuu hyvin järjestäytyneessä uudessa kaupunginvaltuustossa. T. arvioimaan RAUMAN kaupungin tilannetta ja tulevaisuuden tavoitteita huomattavasti synkemmissä tunnelmissa kuin esimerkiksi Voimmekin turvallisin mielin todeta, että, vielä Turuntie 8SALOLLA ON TOIVOA! viimekesäinen Järjestelytoimikunta. puhelin , fax Vieläkö ssa on Toivoa? Kokoomus lähti viime kunnallisvaaleihin selkeällä aatteellisella Toivoohjelmallaan, joka koko pituudessaan löytyy n Kokoomuksen kotisivuilta osoitteesta: kunnallisjarjesto/toivo-ohjelma_salon_kokoomuksen/ Vieläkö ohjelma toimii, onko ssa vielä Toivoa? Pähkinänkuoressa ohjelmassa korostettiin seuraavia asioita: n on hyvä paikka elää, asua, tehdä töitä, opiskella ja yrittää. Kokoomus rakentaa vastuuntuntoisesti n kaupungista monimuotoisen, vireän ja kehittyvän kaupunkiyhteisön. n kaupunki tarjoaa asukkailleen Tarvittavat hyvinvointipalvelut Koulutuksen Viihtyvyyden Turvallisuuden Taloudellisesti vakaan ympäristön Usein lyhyen tähtäimen haasteiden edessä unohdetaan helposti pitemmän Paimio tähtäimen tavoitteet ja ne ihanteet joiden avulla asioita viedään eteenpäin. n Kokoomuksessa onkin alkuvuoden aikana kunnallisjär jestön ja valtuustoryhmän yhteispalavereissa käyty vilkasta keskustelua siitä, miten nykytilanteessa pitäisi edetä. n Keilahalli Urheilupuisto 9 SALO puh Kokous-, saunatilat ja ravintola. Kaikki palvelut saman katon alta hohtokeilailuineen Hyvin nopeasti olemme päätyneet si että va tähtäim päteviä käytän den sa siis elää Lyh sen on mukais taloud päristö elvyttä politiik Mit mus p asioita taympä Elv Kau vestoin tuetaan sekä ta Inve da kau den ja Tar Kau saattaa tokaud Kok pungin toimial kaupun vaihtoe vahvist kestävä man n simmä kokuun Voi ohjelm Kokoo on hyv valtuus museli neimm että alu misem ja kaup Tim Kok

8 8 Astrum.À PALVELEVA AUTO- JA VENETALO LVI-INSINÖÖRITOIMISTO Nyt Ykköspesä Avajaiset moottoritiellä matkalla Helsinkiin! Meillä nautit itse leivotut sämpylät ja pullat sekä YKKÖSPESÄ maukkaat ASUNTO HALIKON SEPPÄkotiruuat. % Avoinna: ark. 5 21, la, su Puh , fax Särksalos fiiratti 29. peev elokuut kirkon 250-vuatist taivalt. Kuiteski vanhoist pumaskoist löytty tiaroi, et Finbyn kartno mail o ollu saarnahuane jo vuan Tetä piänt kirkko ruvetti nimittämä Finbyn kappeliks. Vuassie saatos see rupes krapistuma; katost tippus vet, seinhirre pullisteliva ja rupesiva yks toises jelkke lahoma. Ei auttan muu ku tehrä uus. Nykyst kirkko ruvettin pykämä vuan Pykmestariks valkatti Matts Sander Turust ja henel apulaiseks Juhana Bakman, joka verkkäs myähemin kelkastari. Pykämine sujus mallikkaste, ja jo Pernjän kirkher Anders Gadolin vois suaritta kirko vihkimise. Siit alkkae ain tehen peevä saakke (ja varmaste viäl test etteskesinki) kirkko on piretty oorninkis: annettu lahjotuksi, uusittu urui, maalattu pykninki ulkko ja sisält, paranettu lömmytyst. Viimune ylösrustaus tehti enne liittymist. Maaha lykättin kolm kappalet 200 metri pitki röörei, ja saatti aikaseks maalömmytys. Taitta olla ensmässi Suamen kirkoist, ku tel taval lömppy. pystytettin kaffe- ja myyntiplassei. Komeljaki rupes sujuma, nii et voitti ruveta orottama ite juhla. Juhlpeev Jottan papeist Särksalos (Finbys) toimittin kauva emäseurakunna alaisuures. Aluks tääl ol apupapei Pernjäst. Vuan 1863 Särksalost tul oma kappelseurakunt ja vuan 1924 itsenäistytti. Ensmäseks kirkherraks valkattin provast A.T. Wilenius. Sihe ast ku liitytti, meil kerkis olema seittemän kirkherra. Neist tuatako framil n kirkher Pukar, ja nykyne aluekappalaine Laxenius. Ei keritty olema itsenäisen seurakuntan ku vaivase 85 vuat! Takaperi olla mentty. Toivottavaste jääräsis eres tehe, ettei ollasis taas siin tilantes ku aikonas, et tääl kevei vaa apupapei. Yhteistä hyvää HALIKKOON! Halikon ehkäpä parhaalle paikalle palvelujen ja kauniin kirkon vierelle on valmistumassa uusi, nykyaikainen ja laadukas E18 kerrostalo. Varusteina mm. tilava lasitettu parveke, huoneistokohtainen ilmanvaihto, lämmöntalteenotto, hissi, ovipuhelihelsinki met ym. Yhteistyöllä on saatu aikaan monenlaista hyvää kaikkien hyödyksi. Investoimalla ja kehittämällä palvelujamme jatkuvasti, haluamme edistää alueellista ja valtakunnallista elinvoimaisuutta. Näin tuotamme yhteistä hyvää. AXELL KIINTEISTÖ L Hornink. 11 A 3 Puh Tervetuloa! VieläYmpäristömme vapaana: 2h+kk +sauna 2h+k +sauna 3h+k +sauna Päätoimittaja: Liisa Tuominen 2 Ilmoitukset: Eino Nygren Meitin kirkkon töyt tasassi Toimituskunta: Päätoimittaja: Leena Liusvaarap Liisa Tuominen Eino Nygren Sanna Saarinen Ilmoitukset: Tatu Johansson Mika Hjelt Eino Nygren, Pertti Vuorio Taina Kirves Pekka Mäenpää Julkaisija: Tommi Virtanen Kokoomuksen Rauno Lahti Marja-Leena Ruostesaariry n Kunnallisjärjestö Hyvis ajois sunta aamul kokonuttin kirkon pakal vaihtaman kuulumissi ja ihmettelemä niit faterei, ku istusiva surkja nökysin jalkpuus. Kirko ovel seisos kaks fliklast jakamas programei. Jokasel he muistiva sano, et naise menevä istuma vasemal ja miähe oikjal pualel. Hyvin toteltti eikä yhtykä vapai plassei jääny. Aikuste ja penskojen kööri istusiva kuaris. Ite kirkomeno ol harras ja arvokas. Osa teksteist luvetti vanhal kiälel, osa taas nykysel ja ruatiks. Uus lukkar Vesa-Matti Tastula ol tullu förskotti hommisas ja pari erelist lukkari esintysivä kans. Kirkher Pukar muist saarnasas kehu saaristo vekkei hiuka fiinimiks ku sisämaas asuvi. Vaikkei hä pitkä saarna pitänykkä, pakkasiva kuitenki muutama torkkuma, ja unilukkar joutus sohima heitti köpyläs. Ehtlist ol jakamas kolm pappi, omie lisäks kenttäprovast K. Paavilainen. Meiti omal papilan ol alkuperäne messukasuk pääläs. Kirkomenoje jelkke kiärrettin kirkko ja annetti sil tel taval kiitoline halaus, et nein kauva siäl o voittu keerä kuulemas sanajulistus. Pääjuhla aluks nautitti marttoje verkkämä erinomase maittavan talonpoikasen pitopöörä antimist, ja see jelkke ol vuaros erilaist programi. Juhlpuhuja arkkiteht Slåtte ihmettel, mil taval nein pal penskoi o saattu kokko ja kui netiste he osasivakka olla koko kirkomenoje aja. Sit siirrytti ulos toriplassil triippama maatalousnaisten keittämä kaffet, ostama rukist leippä, vanhoi kapinei ja tiätyste seurama historiallist komeljat. Siin ol ain völyl piän petk entisten pappie eresottamuksist; joku tul kirkon pakal hevosel, joku sivuvaunulisel moottorpyäräl taik ylilevjäl piililäs. Kaikin puali arvokas, perintei framiltuava ja muutonki fiiniste jerjestetty juhl sai kiitokse nii omilt ku ooroiltki. Tää yhrist entisestäs seurakuntlaissi ja ol osotus siit, mitä yhteistyäl ja hyväl talkohenkel saara aikaseks. Juhl muisteta viäl kauva. Seppo Willgren SISÄLTÖ Esterinkatu 4 A, Kokoomuksen UUSIhyvää TALO HUIPPUPAIKALLE Toivotamme vapunaikaa kaikille! Puh Nro 1/2009 SALO Maaliskuu vuatisjuhla rustamine Kiitos myös kaikille, jotka veikkasitte puun ikää, joka on 133 vuotta. Onnetar suosi Esa Airikkaa ja Timo Kuhaa. Parhaimmat onnittelut! Avoinna: Ma-Pe 5-21 La-Su 8-21 ALFA Turuntie huomenna! SALO YKKÖSPESÄ Ykköspesä Oy kiittää lukuisia yhteistyökumppaneita, ystäviä, kollegoja, urakkaan osallistuneita sekä kaikkia viikonloppuna käyneitä onnittelijoita. Turku 8 3. krs 1. krs Satamakatu 31,24100 Puh Fax Turuntie 9,, puh menoist ja sihe föly eine verran tetä peevä. Penskoi ei saisis tiätystenkä unhotta. Anna-Kaisa lupas väänttä piänen komelja kirko historiast. Marta ja maatalousnaise rupesiva funderama, mitä provjantti plääjätä ite juhlas. Alkas kiirune aik. Pirettin talkkoi ja harjotuksi, ruvetti hakema vanhoi musti klenninkei, nestuukei ja kostyymei. Hyvi niit saattinki kokko. Vapaehtossi löytys jalkpuu- hu ja unilukkarki tul föly pitkän köppys kans. Lisäks kelkastari ol tuattu framil vanhoi kirkon kapinei ja kostyymei ja tehty suurenoksi vanhoist potreteist. Omroodet rustattin kans. Kirkon kiviaitta sihen paikka mist enne ol tulttu kirkkomaal, miähe verkkäsivä uure kivitrapu. Muurin Kalle pykäs hevospuamin kiviaira viäre ja laahas jostan plassil kirkkörry. Kirko ja pappila völys oleval plaanil n Kunnallisjärjestö ry Toimitus: Esterinkatu 4 A Leena Liusvaara Mika Hjelt Ku ruvetti funderama, mil taval meitin kirkkotan juhlistettasis, perustettin tetä varten toimikunt, jota rupes fyärämä seurakunna monitoiminaine Anna-Kaisa Siltanen. Jo ensmäses kokoukses sovitti, minkä muatone juhl piretäsis. Päätetti, et oteta jotta vanhoist kirko- Mika Jalonennjokilaakso Sivunvalmistus: Tatu Johansson Painopaikka: TainaLehtitehdas, Kirves-Järvinen n 2009 Rauno Lahti kpl Painos: Niko Linden Jakelu: Suorajakelu Oy, Itella Oy Pekka Mäenpää Marja-Leena Ruostesaari Sanna Saarinen Tommi Virtanen Juha Vähä-Heikkilä Täyden palvelun vihannestalo Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu / Helena Isotalo Painopaikka: n Lehtitehdas, 2010 Kimmon Vihannes Oy Painos: kpl parhaaksi krs SALON JÄTEHUOLTO Rakentaa: SALON HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUS-JÄRVI Kaks aktiivist seurakuntlaist Anna-Kaisa Siltanen ja Kalle Muuri istumas kirko juhla varte verkätyil kivitrapuil. Taustal nökky kirkko ja osa kelkastarist. Astrum. Jakelu: puh. 727 Suorajakelu Oy Itella Oy 4400 PALVELEVA AUTO- JA VENETALO Perille toimitettuna tai noudettuna Jukka Elo Ruokala Margit Heinä Vilhonkatu 8, SALO SALON KOKOOMUKSEN PAIKALLISYHDISTYKSET Puhelin (02) Telefax (02) PUHEENJOHTAJAT YHTEYSTIETOINEEN Avoinna Antti-Teollisuus Oy ma-pe 8-20 Koskentie 89 la KANUNKI Kokoomuksen n Kunnallisjärjestö Liisa Tuominen puh liisa.tuominen@pp.inet.fi Halikon Kokoomus Timo Luukka puh timo.luukka@nokia.com Halikon Kokoomusnaiset Anne Järvinen puh anne.jarvinen@salo.fi Hornin Kokoomus Mika Hjelt puh mika.hjelt@seutuposti.fi Se on palannut. Anna laskusi turhien vakuutuslaskujen Kiikalan Kokoomus Jari Erikäinen puh noutajan käsiteltäväksi. jari.erikainen@luukku.com Esimerkki Rahaa tilillä Lainaa Säästöt ja sijoitukset Kiskon Kokoomus Teemu Laitakoski puh teemu.laitakoski@novia.fi Kuusjoen Kokoomus Anne Passi puh anne.passi@gmail.com Muurlan Kokoomus Marjatta Halkilahti puh marjatta.halkilahti@ muurla.salonseutu.fi Pitopalvelu n Kokoomusnuoret Annika Viitanen puh annika.viitanen@salo.fi Kalkkitie 2, SALO P. (02) n Kokoomus GSM Leena Liusvaara puh leena.liusvaara@salo.fi Suomusjärven Kokoomus Perniön Kokoomus Juhani Koitto Pasi Isokangas puh puh Elektroniikkateollisuuden testausjuhani.koitto@dnainternet.net pasi.isokangas@seutuposti.fi järjestelmät ja alihankintatyöt Perttelin Kokoomus Eila Lahti puh eila.lahti@pertteli.salonseutu.fi Särkisalon Kokoomus Juha Wikström puh nummi.wikstrom@kolumbus.fi Piritan Kokoomusnaiset Taina Kirves-Järvinen puh taina.kirves-jarvinen@sss.fi Lisäksi ssa toimii Kansalliseen Senioriliittoon kuuluva Murunda Oy Myllyojankatu 4 A puh (02) n Seudun n Kokoomusnaiset Kansalliset Seniorit ry Pirkko Lönnqvist Pentti Laakkio puh puh pirkko.lonnqvist@ pentti.laakkio@halikko.salonseutu.fi salontilipalvelu.com OP-bonusta vuodessa 253 esimerkiksi vakuutusten maksamiseen. Yhdessä hyvä tulee. OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on Vahvaa välittämistä jo vuodesta 1986 lähtien.