momentti 4_10.fm Page 1 Thursday, May 20, :26 AM 4/2010 Sisältö

Transkriptio

1 Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat 15 momentti 4_10.fm Page 1 Thursday, May 20, :26 AM 4/2010 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 6 Valtioneuvoston asetukset 9 MIETINNÖT YM. 12 ASETETUT TOIMIELIMET 12 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 13 Korkein hallinto-oikeus 13 KKO:N VALITUSLUVAT 16

2 HE 169/2009 vp TaVM 4/2010 vp Lait tulivat voimaan Maksupalvelulailla pannaan täytäntöön EU:n maksupalveludirektiivin eräät säännökset. Laki sisältää säännökset palveluntarjoajan velvollisuudesta antaa tietoja maksupalvelun käyttäjälle, maksupalveluja koskevan puitesopimuksen ja päättämisestä, maksutapahtumien käynnistämisestä, toteuttamisesta ja toteuttamisajoista sekä arvopäivän määräytymisestä. Laissa on myös säännökset maksuvälineiden käyttöön liittyvistä maksupalvelun käyttäjän ja palveluntarjoajan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä palveluntarjoajan vastuusta oikeudettomasmomentti 4_10.fm Page 2 Thursday, May 20, :26 AM Momentti 4/2010 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta (252/2010) HE 108/2009 vp SiVM 1/2010 vp Laki tuli voimaan Saamelaisalueen koulutuskeskus on valtion oppilaitos, jonka keskeiset tehtävät ovat ammatillinen koulutus, saamen kielen ja kulttuurin opetus sekä oppimateriaalipalvelut. Koulutuskeskus antaa koulutusta lähinnä saamelaisten kotiseutualueen väestön ammatillisiin osaamistarpeisiin. Saamen kielen ja kulttuurin opetus palvelee ennen kaikkea saamelaisväestöä ja koulutusta voidaan antaa myös kotiseutualueen ulkopuolella. Koulutuskeskuksen toiminnan laajuudesta ja rahoituksesta sovitaan Opetushallituksen kanssa tehtävässä tulossopimuksessa valtiontalouden kehyksen antamissa rajoissa. Johtokunnan nimittää muiden valtion oppilaitosten tapaan Opetushallitus. Koulutuskeskuksen toimielimiä ja hallintoa koskevat säännökset ovat pääosin laissa. Laki eläintunnistusjärjestelmästä (238/2010) ja laki eläintautilain (239/ 2010) HE 188/2009 vp MmVM 1/2010 vp Lait tulivat voimaan Laki eläintunnistusjärjestelmästä sisältää keskeiset säännökset maaja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvasta eläinten tunnistamis- ja rekisteröintijärjestelmästä, sen hallinnoinnista ja valvonnasta. Lailla luodaan puitteet Euroopan yhteisön lainsäädännön vaatimien eläinten tunnistamis- ja rekisteröintijärjestelmien käyttöönottamiselle. Laissa säädetään eläimistä vastuussa olevien toimijoiden, eläinten ja niiden pitopaikkojen tunnistamisesta, toimijoiden ilmoitusvelvollisuudesta ja rekisterien tietosisällöstä. Laki ympäristönsuojelulain (253/2010), laki eräistä naapuruussuhteista 19 :n (254/2010) ja laki terveydensuojelulain 51 :n (255/2010) HE 100/2009 vp YmVM 1/2010 vp Lait tulivat voimaan Muutoksia tehdään ympäristönsuojelulain säännöksiin, jotka koskevat valtioneuvoston toimivaltaa antaa asetuksella säännöksiä eräiden toimintojen ympäristönsuojeluvaatimuksista, sekä säännöksiin, jotka koskevat mahdollisuutta poiketa ympäristöluvanvaraisuudesta näissä toiminnoissa ja velvollisuutta rekisteröidä samat toiminnat ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Laki ajoneuvolain (276/2010) HE 252/2009 vp LiVM 27/2009 vp Laki tuli voimaan Lakia muutetaan siten, että ajoneuvon rekisteri-ilmoituksia voi tehdä sähköisesti. Laissa otetaan myös huomioon Liikenteen turvallisuusviraston perustaminen. Lisäksi lain rangaistuspykälää muutetaan ja tehdään eräitä muita vähäisiä muutoksia. Laki valtioneuvostosta annetun lain 1 :n (305/2010) HE 11/2010 vp SiVM 2/2010 vp Laki tuli voimaan Valtioneuvostosta annettua lakia muutetaan siten, että opetusministeriön nimi muutetaan opetus- ja kulttuuriministeriöksi. Ministeriöiden nimet on pyritty valitsemaan niin, että ne kuvaavat ministeriön keskeisen toimialan. Kulttuuripolitiikka on laaja opetusministeriön koordinoima yhteiskuntapoliittinen kokonaisuus, johon liittyy muun muassa kulttuuriperintöä, kulttuurivientiä, monikulttuurisuutta ja kansainvälistä yhteistyötä koskevat asiat. Kulttuuripolitiikkaan liittyvän hallinnonalojen välisen yhteistyön toteuttamiseksi on tärkeää, että kulttuuri näkyy yhteistyötä koordinoivan ministeriön nimessä. Maksupalvelulaki (290/2010) ja siihen liittyvät muutoslait ( /2010) 2

3 momentti 4_10.fm Page 3 Thursday, May 20, :26 AM ti ja virheellisesti toteutetuista sekä toteuttamatta jääneistä maksutapahtumista. Lain noudattamista valvovat Finanssivalvonta ja kuluttaja-asiamies. Kuluttajansuojalakiin ja viiteen muuhun lakiin tehdään maksupalvelulaista johtuvat seurannaismuutokset. Maksulaitoslaki (297/2010), laki ulkomaisen maksulaitoksen toiminnasta Suomessa (298/2010), laki luottolaitostoiminnasta (299/2010), laki sijoituspalveluyrityksistä 6 :n (300/2010), laki Finanssivalvonnasta (301/2010), laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta (302/2010), laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä (303/2010) ja laki kirjanpitolain 8 luvun 1 ja 2 :n (304/2010) HE 172/2009 vp TaVM 5/2010 vp Lait tulivat voimaan Maksulaitoslailla pannaan täytäntöön maksupalveluita sisämarkkinoilla koskeva direktiivi lukuun ottamatta sen maksupalveluita koskevia säännöksiä. Laissa säädetään oikeudesta tarjota maksupalveluita. Laki sisältää säännökset muun muassa maksulaitoksen toimiluvan myöntämisen edellytyksistä, maksulaitokselle sallitusta liiketoiminnasta, asiakasvarojen suojaamisesta ja maksulaitoksen pääomavaatimuksista. Lisäksi laissa säädetään edellytyksistä, joilla maksupalveluita voidaan tarjota ilman toimilupaa. Lain noudattamista valvoo Finanssivalvonta. Laki televisio- ja radiotoiminnasta ja väliaikaisesta (306/2010) ja laki tekijänoikeuslain 25b ja 48 :n (307/2010) HE 87/2009 vp LiVM 2/2010 vp Lait tulivat voimaan Televisio- ja radiotoimintaa koskeva sääntely ulotetaan osin koskemaan myös tietoverkkojen välityksellä tarjottavia tilausohjelmapalveluja. Televisiotoiminnassa mainoskatkojen sijoittelu vapautuu, mutta niiden osuus lähetysajasta pysyy ennallaan. Vastiketta vastaan tapahtuva tuotesijoittelu sallitaan tietyissä ohjelmatyypeissä. Televisiotoiminnan harjoittajilla on oikeus ottaa lyhyitä uutisotteita yleisöä suuresti kiinnostavista tapahtumista, jotka toinen televisiolähettäjä lähettää yksinoikeudella. Muutoksella pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston audiovisuaalisista mediapalveluista antama direktiivi. Laki viestintämarkkinalain (336/2010), laki televisio- ja radiotoiminnasta 7a :n (337/2010), laki radiotaajuuksista ja telelaitteista 6 :n (338/2010) ja laki viestintämarkkinalain väliaikaisesta voimaantulosäännöksen (339/2010) HE 272/2009 vp LiVM 1/2010 vp Lait tulivat voimaan lukuun ottamatta viestintämarkkinalain 67, 67b, 67e, 67f ja 128 :ää, jotka tulevat voimaan Viestintämarkkinalain kuluttajansuojasäännöksiä muutetaan siten, että viestintäpalvelun viivästys- ja virhetilanteissa maksettavan vakiokorvauksen ja -hyvityksen määrää korotetaan. Virheen oikaisua koskevaa säännöstä muutetaan siten, että oikaisusta teleyritykselle aiheutuvien kustannuksien kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon virheen merkitys, suorituksen arvo ja se, voidaanko oikaisu suorittaa muulla tavalla aiheuttamatta käyttäjälle huomattavaa haittaa. Viestintäpalvelusopimusta koskevaa säännöstä muutetaan siten, että sopimuksessa on jatkossa mainittava aina myös laajakaistayhteyden tiedonsiirtonopeuden vaihteluväli. Viestintämarkkinalakia muutetaan myös siten, että teleyrityksellä on velvollisuus ilmoittaa merkittävistä vioista ja häiriöistä viestintäverkossa ja -palvelussa suoraan palvelun käyttäjälle. Verkkotoimiluvan haltijan velvoite kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun poistetaan. Laki julkisista hankinnoista (321/2010), laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (322/2010), laki markkinaoikeuslain (323/ 2010) ja laki joukkoliikennelain 43 ja 53 :n (324/2010) HE 190/2009 vp TaVM 2/2010 vp Lait tulivat voimaan Julkisten hankintojen oikeussuojakeinoja koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/66/EY pannaan kansallisesti täytäntöön. Laissa säädetään nykyisten markkinaoikeuden määräämien seuraamusten lisäksi hankintasopimuksen tehottomuusseuraamuksesta, seuraamusmaksusta ja sopimuskauden lyhentämisestä. Uudet seuraamukset koskevat EUkynnysarvon ylittäviä hankintoja. Oikeussuojajärjestelmää tehostetaan myös siten, että hankintayksiköiden päätöksiin voidaan kohdistaa kevyempi virheen korjaamistapa eli hankintaoikaisu. Markkinaoikeuslakia muutetaan siten, että erilaisten tuomarikokoonpanojen käyttöedellytyksiä lisätään. Julkisten hankintojen kansalliset kynnysarvot kaksinkertaistetaan. Tavara- tai palveluhankintojen, suunnittelukilpailujen ja palveluja koskevien käyttöoikeussopimuksien kynnysarvo nousee eurosta euroon. Terveydenhoito- ja sosiaalipalveluiden sekä koulutuspalveluiden, joita hankitaan julki- Momentti 3 Momentti 4/2010

4 momentti 4_10.fm Page 4 Thursday, May 20, :26 AM sesta työvoimapalvelusta yhteishankintana työnantajan kanssa, kynnysarvo nousee eurosta euroon. Rakennusurakoiden ja käyttöoikeusurakoiden kynnysarvo nousee eurosta euroon. Laki julkisesta työvoimapalvelusta ja väliaikaisesta (312/2010), laki työttömyysturvalain (313/2010), laki kuntouttavasta työtoiminnasta (314/2010) ja laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 11 :n (315/2010) HE 274/2009 vp TyVM 3/2010 vp Lait tulivat voimaan Julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia muutetaan siten, että työ- ja elinkeinotoimisto arvioi työnhakijan palvelutarpeen ja laatii hänen kanssaan työllistymissuunnitelman kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. Työllistymissuunnitelmalla korvataan nykyiset työnhakusuunnitelma, yksilöity työnhakusuunnitelma, uudistettu yksilöity työnhakusuunnitelma ja työllistymisohjelma. Työnhakijaksi rekisteröitymistä koskevia säännöksiä muutetaan siten, että sähköinen verkkopalvelun kautta tapahtuva työnhakijaksi rekisteröityminen on ensisijainen tapa. Ulkomaalaisen mahdollisuuksia rekisteröityä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon laajennetaan. Työttömyysturvalaissa säädettyä työssäkäyntialueen määrittelyä muutetaan siten, että työssäkäyntialueet määräytyvät kilometripohjaisesti. Henkilön työssäkäyntialue on hänen asuinpaikastaan 80 kilometrin etäisyydelle ulottuva alue. Tosiasialliset kulkuvaikeudet ja työmatkaan käytettävä aika huomioidaan laissa säädetyin edellytyksin pätevänä syynä kieltäytyä työssäkäyntialueen sisällä tarjotusta työstä. Laki lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa harjoittavien eläkelaitosten vanhuuseläkkeiden rahastointia ja toimintapääomaa koskevien säännösten väliaikaisesta 8 :n (327/2010) HE 5/2010 vp StVM 3/2010 vp Laki tuli voimaan Lain voimassaoloa jatketaan kahdella vuodella eli vuosille 2011 ja Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta 9 :n (308/2010) HE 14/2010 vp StVM 5/2010 vp Laki tuli voimaan Urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta haittarahaa koskevia viittaussäännöksiä muutetaan. Urheilijalle maksetaan haittarahaa tapaturmavakuutuslain säännösten mukaisesti. Laki valtion pääomasijoituksista talletuspankkeihin annetun lain 15 :n (330/2010) HE 27/2010 vp TaVM 7/2010 vp Laki tuli voimaan Valtion mahdollisuutta tehdä toimintakykyisiin ja vakavaraisuusvaatimukset täyttäviin talletuspankkeihin pääomasijoituksia jatketaan. Lain soveltamisaikaa pidennetään asti. Valtio voi merkitä pääomalainoja enintään neljän miljardin euron määrään asti taikka valtion talousarviossa myönnettyjen määrärahojen tai valtuuksien puitteissa. Valtio saa merkitä vain sellaisen pääomalainan, jonka määrä vastaa enintään 25 prosenttia liikkeeseenlaskijan luottolaitostoiminnasta annetussa laissa säädetystä omien varojen vaatimuksesta. Laki oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä, laki tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 :n, laki sotilasoikeudenkäyntilain, laki sotilaskurinpitolain, laki rikosrekisterilain, laki tieliikennelain 106 :n, laki sakon täytäntöönpanosta 4 :n, laki yhdyskuntapalvelusta, laki nuorisorangaistuksesta, laki vankeuslain, laki tutkintavankeuslain 2 luvun 2 :n, laki lähestymiskiellosta 9 :n, laki yksityishenkilön velkajärjestelystä, laki metsästyslain, laki eläinsuojelulain 55 :n, laki kaupparekisterilain 18 ja 23 :n, laki yhdistyslain 60 :n, laki säätiölain 22 :n, laki yrityskiinnityslain, laki patenttilain 70 :n, laki tavaramerkkilain 49 :n, laki mallioikeuslain 44 :n, laki hyödyllisyysmallioikeudesta 45 :n, laki yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin 44 :n, laki ulosottokaaren 3 luvun 5 :n, laki eläkesäätiölain 74 :n kumoamisesta, laki henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa 19 :n, laki ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 8 :n, laki turvallisuusselvityksistä 8 ja 22 :n, laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa 13 ja 21 :n 4

5 momentti 4_10.fm Page 5 Thursday, May 20, :26 AM, laki poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa 6 ja 22 :n, laki asevelvollisuuslain 96 :n, laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa 22 :n, laki tullilain 28 :n, laki ilmailulain 48 :n, laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa, laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain ja laki oikeusrekisterikeskuksesta nimikkeen ja 1 :n HE 102/2009 vp LaVM 2/2010 vp Lait tulevat voimaan Säännöksillä selkeytetään oikeushallinnon tietojärjestelmään talletettavien tietojen julkisuuden määräytymistä, niiden luovuttamista muille viranomaisille sekä tuomioistuimen velvollisuutta ilmoittaa ja tallettaa tietoja tietojärjestelmään. Muutokset mahdollistavat sen, että ulosottohakemuksiin ei uudistuksen toteuduttua ole tarpeen liittää jäljennöstä ulosottoperusteen muodostavasta tuomioistuimen ratkaisuista. Oikeusrekisterikeskus toimii oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän rekisterinpitäjänä. Lakiin sisältyy siirtymäsäännös, jonka mukaan tietojärjestelmä ja siihen liittyvät tietojenkäsittelyt on saatettava laissa edellytettyyn kuntoon viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Laki oikeudenkäymiskaaren ja laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa HE 123/2009 vp LaVM 5/2010 vp Lait tulivat voimaan Henkilökohtaisen haastemiestiedoksiannon käyttöä vähennetään erityisesti riidattomissa velkomusasioissa. Puhelintiedoksianto otetaan käyttöön yleisenä tiedoksiantotapana kaikissa yleisissä tuomioistuimissa. Myös muiden sähköisten välineiden käyttöä tiedoksiannoissa laajennetaan. Asianosaisten itsensä asemaa tiedoksiannoissa vahvistetaan. Kutsu hovioikeuden pääkäsittelyyn voidaan lähettää asianosaisen ilmoittamaan osoitteeseen myös silloin, kun asianosainen on määrätty saapumaan henkilökohtaisesti. Laki vakuutussopimuslain, laki avioliittolain 35 :n, laki velan vanhentumisesta 11 :n, laki vakuutusyhtiölain 13 luvun 3 :n kumoamisesta ja laki vakuutusedustuksesta 25 :n HE 63/2009 vp TaVM 3/2010 vp Lait tulevat voimaan Vakuutussopimuslain soveltamisala laajennetaan koskemaan lähtökohtaisesti kaikkia vakuutuslajeja lukuun ottamatta jälleenvakuutusta ja lakisääteisiä vakuutuksia. Myös säännösten pakottavuutta laajennetaan. Pakottavuussuojan piiriin tulevat muun muassa asunto-osakeyhtiöt ja useimmat aatteelliset yhdistykset. Vakuutuksenantajalle asetetaan velvollisuus perustella päätöksensä, jos se hylkää vakuutushakemuksen tai irtisanoo vakuutuksen. Perusteen on oltava lain ja hyvän vakuutustavan mukainen. Vakuutuksenantajan tiedonantovelvoitteita tarkistetaan etenkin sijoitussidonnaisten vakuutusten osalta. Lisäksi tarkistetaan säännöksiä muun muassa ryhmäetuvakuutuksista, edunsaajamääräyksestä, henkivakuutuksen ehtojen, henkivakuutukseen perustuvan oikeuden ulosmittauksesta sekä korvausvaatimuksen vanhentumisesta ja kanneajasta. Laki sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta, laki Eläketurvakeskuksesta 2 :n, laki työntekijän eläkelain, laki yrittäjän eläkelain, laki merimieseläkelain, laki maatalousyrittäjän eläkelain, laki kansaneläkelain, laki sairausvakuutuslain, laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta ja laki työttömyysturvalain HE 34/2010 vp StVM 8/2010 Lait tulivat voimaan Laki sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta sisältää säännökset laitosten, viranomaisten ja elinten toimivallasta sekä tehtävistä ja sähköisestä tiedonvaihdosta sovellettaessa Euroopan unionin sosiaaliturvalainsäädäntöä Suomessa. Muiden lakien muutokset johtuvat Euroopan unionin sosiaaliturvalainsäädännön uudistuksesta. Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 12 :n HE 22/2010 vp StVM 6/2010 vp Laki tuli voimaan Harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoja ei voida enää käyttää Kansaneläkelaitoksen yhteistoimintasäätiöiden piiriin kuuluvien kuntoutuslaitosten ja muiden Kansaneläkelaitoksen avustamien kuntoutuslaitosten perusparannusmenoihin ja käyttöavustuksiin. Lain voimaantulosäännöksessä säädetään harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoista maksettujen avustusten palautusvelvollisuudesta, jos avustuksen saaneen säätiön omistama kuntoutuslaitos siirtyy toiselle omistajalle, lopettaa toimintansa tai muuttaa toimintaansa oleellisesti. Momentti 5 Momentti 4/2010

6 momentti 4_10.fm Page 6 Thursday, May 20, :26 AM Laki suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin annetun lain 3 :n HE 35/2010 vp YmVM 4/2010 vp Laki tuli voimaan Kunnat voivat tehdä niin kutsuttujen 10 prosentin suhdanneluonteisten korjausavustusten myöntämispäätöksiä kuluvan vuoden elokuun loppuun asti. Tämän jälkeen voidaan myöntää vain energiapainotteisia suhdanneluonteisia avustuksia. HALLITUKSEN ESITYKSET Hallituksen esitys (HE 37/2010 vp) laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta sisältää säännökset avopuolisoiden omaisuuden erottelusta ja yhteistalouteen annetun panoksen hyvittämisestä avoliiton päättyessä. Laissa määritellään avopuolisoiksi yhteistaloudessa asuvat parisuhteen osapuolet, joiden asuminen yhteistaloudessa on kestänyt vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Säännöksistä voi pääsääntöisesti sopia toisin. Perintökaaren 8 lukuun tehtävillä muutoksilla täydennetään avopuolison suojaa avoliiton päätyttyä siten, että avopuoliso voi saada harkinnanvaraista avustusta toimeentulonsa turvaamiseksi toisen avopuolison kuoleman jälkeen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan noin kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. Hallituksen esitys (HE 41/2010 vp) laeiksi arvonlisäverolain ja arvonlisäverolain väliaikaisesta Arvonlisäverolakia muutetaan siten, että siinä säädetään rakentamispalvelujen ja päästöoikeuksien käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta. Käännettyä verovelvollisuutta sovellettaessa verovelvollinen on myyjän sijasta ostaja. Lisäksi arvonlisäverolakiin tehdään matkatoimistopalvelun veron perusteen laskentatavan tekninen muutos. Arvonlisäverolakia muutetaan myös väliaikaisesti pykäläviittausten vuoksi. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan pääsääntöisesti vuoden 2011 huhtikuun alusta. Päästöoikeuksien käännetty arvonlisäverovelvollisuus ja matkatoimistopalvelun veron perusteen laskentatavan tekninen muutos on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan jo vuoden 2010 heinäkuun alusta. Hallituksen esitys (HE 42/2010 vp) laeiksi kiinnitysluottopankkitoiminnasta ja Finanssivalvonnasta Laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta korvaa nykyisen kiinnitysluottopankkilain. Laissa säädetään vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen eli katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskusta, joka tulee mahdolliseksi myös talletuspankeille ja luottoyhteisöille kiinnitysluottopankkien lisäksi. Toimintaan on saatava Finanssivalvonnan lupa. Lisäksi kiinnitysluottopankki voi myöntää talletuspankille tai luottoyhteisölle väliluottoa. Väliluotto antaa talletuspankille ja luottoyhteisölle mahdollisuuden osallistua katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskuun ja siten edullisempaan varainhankintaan kuin laskemalla yksin liikkeeseen katetun joukkolainan. Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä lupamenettelystä, liikkeeseenlaskusta, taseriskien hallinnasta ja täytevakuuksista. Lisäksi Finanssivalvonnasta annettuun lakiin tehdään lisäys, jonka myötä luottoluokituslaitoksia valvotaan samalla tavalla kuin muita finanssimarkkinoilla toimivia. Hallituksen esitys (HE 43/2010 vp) laiksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista ja väliaikaisesta Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annettua lakia muutetaan siten, että lakiin lisätään väliaikaisesti säännös väliaikaisesta kansallisesta tuesta, jota maksetaan komission finanssi- ja talouskriisiä koskevan tiedonannon 2009/C 83/ 01 (muut. 2009/C 261/02) mukaisena tukena. Lisäksi lakiin tehdään Lissabonin sopimuksen voimaantulosta sekä lainsäädännön muutoksista aiheutuvia teknisluonteisia muutoksia. Väliaikaisen kansallisen tuen käyttöön otto edellyttää Euroopan komission hyväksyntää. Hallituksen esitys (HE 44/2010 vp) henkilöstörahastolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Uuteen henkilöstörahastolakiin sisältyy kolme keskeistä muutosta. Henkilöstörahastoon voi siirtää myös tulospalkkiota voittopalkkioiden lisäksi. Työntekijä voi nostaa omaa rahasto-osuuttaan ilman viiden vuoden odotusaikaa. Lain soveltamisalaraja laskee 30 työntekijän yrityksestä 10 työntekijän yritykseen ja soveltamisala laajenee myös siten, että rahastoja voidaan perustaa kattavasti riippumatta työnantajan toimialasta. Hallituksen esitys (HE 45/2010 vp) Suomen ja Latvian välillä raakaöljyn ja öljytuotteiden vastavuoroisesta varmuusvarastoinnista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Suomen tasavallan ja Latvian tasavallan välinen sopimus raakaöljyn ja öljytuotteiden vastavuoroisesta varmuusvarastoinnista allekirjoitettiin Riikassa lokakuussa Kahdenvälinen sopimus mahdollistaa öljyn varastointia koskevan direktiivin mukaisen 90 päivän varastointivelvoitteen täyttämisen sijoittamalla varastoja myös toiseen sopijamaahan. Sopimuksen nojalla 6

7 momentti 4_10.fm Page 7 Thursday, May 20, :26 AM varaston sijoitusmaan viranomaiset valvovat toisen sopijamaan lukuun sitä, että varastoa hoitava yritys tai vastaava noudattaa sopimusta. Varaston sijoitusmaan viranomaiset hyväksyisivät ennakkoon kunkin yksittäisen varastointikohteen. Huoltovarmuusalan kahdenvälinen ja muu kansainvälinen yhteistyö täydentää Suomen kansallisen huoltovarmuuden turvaamista. Samalla Suomen huoltovarmuudesta vastaaville viranomaisille tarjoutuu mahdollisuus alan kokemusten vaihtoon ja muuhun yhteistyöhön. Hallituksen esitys (HE 46/2010 vp) laiksi terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista korvaa nykyisen terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista ja sillä pannaan täytäntöön Euroopan unionin lääkinnällisistä laitteista annetut kolme direktiiviä. Laki vastaa pitkälti nykyisen sääntelyn sisältöä. Kokonaan uuden lain säätämisellä pyritään kuitenkin selkeyttämään lainsäädäntöä. Lisäksi lain velvoittavat ja oikeuksia luovat säännökset saatetaan ajan tasalle. Lain tarkoituksena on edistää terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden käyttäjien sekä potilaiden turvallisuutta. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden tulee täyttää niitä koskevat olennaiset vaatimukset ennen markkinoille saattamista ja käyttöönottoa. Käyttöönotto edellyttää myös valmistuksen jälkeiseen aikaan kohdistuvien vaatimusten ja ohjeiden noudattamista. Keskeisimmät uudet säännökset koskevat ensisijaisesti laitteita ja tarvikkeita käyttävien henkilöiden ja potilaiden terveyden suojelua. Tähän liittyen edellytetään muun muassa, että kertakäyttöiseksi tarkoitettujen laitteiden uudelleenkäsittelyä ja markkinoille saattamista koskevat samat velvoitteet kuin kokonaan uusia laitteita. Laissa säädetään niistä vaatimuksista, joita terveydenhuollon toimintayksikön on noudatettava omassa laitevalmistuksessaan. Lisäksi laki koskee aikaisemmasta poiketen myös terveydenhuollossa käytettäviä ohjelmistoja. Hallituksen esitys (HE 47/2010 vp) laiksi varainsiirtoverolain 14 :n Varainsiirtoverolakiin tehdään maatalouden rakennetukia koskevan sääntelyn edellyttämät muutokset. Maatilatalouden kehittämisrahastosta nojalla maataloustarkoituksiin tapahtuvan valtion maan luovutuksen varainsiirtoverosta vapauttamisesta luovutaan. Maatalouden rakennetuista mukaiseen kiinteistön hankkimista varten myönnettyyn korkotukilainaan liittyvää verovapautta sovelletaan vain nuoren viljelijän aloitustuen yhteydessä. Maatalouden rakennetuista mukaisena investointitukena myönnettyihin korkotukilainoihin liittyvästä verovapaudesta luovutaan. Hallituksen esitys (HE 48/2010 vp) laiksi tieliikennelain Tieliikennelain säännöksiin tehdään muutoksia, joilla yhdenmukaistetaan jalkakäytävää ja pyörätietä koskevia määritelmiä. Pysäyttämis- ja pysäköintikieltoa koskeviin sääntöihin lisätään pysäyttämis- ja pysäköintikielto viittä metriä ennen pyörätien jatketta. Pihakadulla ajamista koskevaa sääntöä muutetaan siten, että pihakaduksi voidaan merkitä myös katu, jolla moottoriajoneuvojen läpiajo sallitaan. Tienpidossa käytettävän ajoneuvon kuljettajalla on oikeus poiketa kävelykadun ja tunnelin liikennesäännöistä. Lisäksi muutetaan toimivaltainen viranomainen, joka määrää henkilön erikoiskuljetuksen liikenteen ohjaajaksi. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan kesällä Hallituksen esitys (HE 49/2010 vp) laiksi Työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskuksesta Laki sisältää säännökset Työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskuksen tehtävistä, nimestä, keskuksen ohjauksesta ja johtamisesta sekä valtuutuksen tarkempien säännösten antamisesta. Keskuksen nimi on Salmia. Keskus jatkaa Työvoimaopiston toimintaa, jota koskeva laki (929/ 1973) kumotaan. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä Hallituksen esitys (HE 50/2010 vp) laeiksi takuueläkkeestä ja eräiden siihen liittyvien lakien Takuueläke on uusi taloudellinen tukimuoto, jolla turvataan Suomessa asuvan eläkkeensaajan toimeentulo, jos hänen eläkkeensä eivät muutoin riitä kohtuulliseen toimeentuloon. Takuueläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija saa vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä tai työttömyyseläkettä ja että hänen lakisääteiset eläkkeensä yhteenlaskettuna jäävät alle takuueläkkeeksi määritellyn tason. Takuueläke korvaa vähimmäistoimeentulon turvaavana etuutena maahanmuuttajan erityistuen. Täysimääräinen takuueläke on 685 euroa kuukaudessa vuonna 2010 sovellettavassa tasossa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 51/2010 vp) laiksi tuomareiden nimittämisestä Tuomareiden nimittämisestä annettuun lakiin lisätään säännökset Suomen kansallisten ehdokkaiden nimeämisestä kansainvälisten tuomioistuinten ja Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarin ja jäsenen tehtäviin. Avoinna olevista tuomarin ja jäsenen tehtävistä, joihin Suomi nimeää yhden tai useamman kansallisen ehdokkaan, on pääsääntöisesti ilmoitettava julkisesti. Ehdokasasettelun valmistelemiseksi perustetaan asiantuntijaneuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunta arvio tehtävään ilmoittautuneet ja antaa heistä lausunnon. Ehdokkaat nimetään toimivaltaisen ministeriön esittelystä pääsääntöisesti valtioneuvoston yleisistunnossa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä Momentti 7 Momentti 4/2010

8 momentti 4_10.fm Page 8 Thursday, May 20, :26 AM Hallituksen esitys (HE 52/2010 vp) laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä 30 :n Velkajärjestelylain 30 :ää muutetaan niin, että maksuohjelman pääsääntöinen kesto on nykyisen viiden vuoden sijasta kolme vuotta. Niin sanotut nollaohjelmat, joissa velallisella ei ole lainkaan maksuvaraa, säilyvät viiden vuoden pituisina, paitsi jos velallisen maksukyky puuttuu pysyvästi esimerkiksi sairauden vuoksi. Silloin, kun velalliselle on myönnetty velkajärjestely esteestä huolimatta (esimerkiksi kevytmielinen velkaantuminen), maksuohjelman kesto olisi viisi vuotta, lukuun ottamatta tilannetta, jossa velallisen maksukyky puuttuu pysyvästi. Hallituksen esitys (HE 53/2010 vp) laeiksi kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista sekä viestintähallinnosta 2 :n Suojelupoliisille annetaan tehtäväksi huolehtia kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen perusteella tehtävästä elinkeinonharjoittajan luotettavuuden selvittämisestä (yhteisöturvallisuusselvitys) sekä sen perusteella tehdyistä arvioista niin sanotuissa siviilipuolen asioissa. Pääesikunta huolehtii yhteisöturvallisuusselvitysmenettelystä puolustushallinnon alaan kuuluvissa asioissa. Tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen turvallisuuteen liittyvistä arviointitehtävistä vastaavaksi viranomaiseksi säädetään Viestintävirasto. Uuden tehtävän vuoksi muutetaan myös viestintähallinnosta annettua lakia. Salassapitosäännös muotoillaan uudelleen. Salassapitovelvollisuuden laajuus olisi riippuvainen siitä, mitä kansainvälinen tietoturvallisuusvelvoite kulloinkin edellyttää. Hallituksen esitys (HE 54/2010 vp) laiksi rikoslain 2c luvun Rikoslain säännöksiä ehdonalaisesta vapauttamisesta täsmennetään. Lisäksi selkeytetään säännöksiä vankien rangaistusaikojen laskemisesta. Keskeisimmät muutokset koskevat sitä, kuinka elinkautisvangin vankilassaoloaika määräytyy. Samalla muutetaan alle 21- vuotiaana rikoksensa tehneen elinkautisvangin aikaisinta mahdollisuutta hakea päästämistä ehdonalaiseen vapauteen. Rangaistusajan laskemiseen liittyviä säännöksiä myös täsmennetään. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä Hallituksen esitys (HE 55/2010 vp) laiksi tapaturmavakuutuslain Tapaturmavakuutuslain vakuutusmaksua koskevat säännökset uudistetaan. Vakuutusmaksuperusteet laaditaan siten, että maksut ovat kohtuullisessa suhteessa tapaturma- ja ammattitautiriskiin ja odotettavissa oleviin kustannuksiin sekä vakuutettujen edut turvaavat. Työnantajan ennalta ehkäisevä työturvallisuustyö otetaan huomioon myös pientyönantajan vakuutusmaksun määräytymisessä. Maksuperusteita on sovellettava yhdenmukaisesti kaikkiin vakuutusyhtiön vakuutuksenottajiin. Vakuutusyhtiöiden välistä kilpailua lisätään laajentamalla vakuutuksen siirtotilanteessa vakuutusyhtiön oikeutta saada vakuutustarjouksen tekemiseksi tarpeelliset työnantajan palkka- ja tapaturmavahinkotiedot. Suurvahingosta aiheutuvat 75 miljoonaa euroa ylittävät korvauskustannukset siirretään kaikkien tapaturmavakuutusyhtiöiden yhteisesti rahoitettaviksi. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Suurvahingon rahoittamista koskeva muutos on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 56/2010 vp) Etelämannerta koskevaan sopimukseen liittyvän ympäristönsuojelupöytäkirjan liitteen II, liitteen VI ja toimenpiteen 4(2004) hyväksymisestä sekä laeiksi liitteiden ja toimenpiteen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, laiksi Etelämantereen ympäristönsuojelusta ja laiksi rikoslain 48a luvun Luonnonsuojelua koskeva liite II sisältää uudistetun version alkuperäisestä liitteestä II. Muutokset verrattuna aikaisempaan liitteeseen ovat pitkälti teknisiä. Ympäristövastuuta koskeva liite VI sisältää määräykset ympäristöonnettomuuksien ennaltaehkäisystä ja niihin varautumisesta sekä toimenpiteistä jo tapahtuneen ympäristöonnettomuuden torjumiseksi. Siinä määrätään, mikä taho vastaa ympäristöonnettomuuden torjuntatoimien suorittamisesta ja kustannuksista. Toimenpiteen 4(2004) tavoitteena on varmistaa Etelämanneralueen turismin ja muun hallituksesta riippumattoman matkustuksen turvallisuus. Etelämantereen ympäristönsuojelusta annettua lakia muutetaan siten, että kyseisten liitteiden ja toimenpiteen asettamat velvoitteet tulevat kansallisesti täytetyiksi. Lisäksi lakia muutetaan siten, että lain mukainen lupaviranomaistehtävä siirretään ympäristöministeriöltä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Laitonta kajoamista mineraaliesiintymään koskeva rangaistussäännös siirretään samalla rikoslakiin. Hallituksen esitys (HE 57/2010 vp) vuoden 2010 toiseksi lisätalousarvioksi Määrärahoihin tehdään 1,6 miljardin euron lisäys Kreikan tasavallalle myönnettäviin lainoihin. Vuoden 2010 toinen lisätalousarvioesitys on siten 1,6 miljardia euroa alijäämäinen. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2010 ehdotetaan yhteensä 13,9 miljardia euroa. Hallituksen esitys (HE 58/2010 vp) laiksi tavaramerkkilain Tavaramerkkilakia muutetaan siten, että tavaramerkin hakijan ja rekisteröidyn tavaramerkin haltijan asiamiehen kotipaikka tulee olla Euroopan talousalueella. Rekisteröinnin estettä koskevaa säännöstä 8

9 momentti 4_10.fm Page 9 Thursday, May 20, :26 AM muutetaan, koska nykysäännöksessä viitataan vanhentuneeseen asetukseen. Hallituksen esitys (HE 59/2010 vp) laeiksi sairausvakuutuslain sekä työnantajan sosiaaliturvamaksusta 3 ja 4 :n Vakuutetun velvollisuus maksaa sairausvakuutuksen päivärahamaksua ja työnantajan velvollisuus maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksua koskee vain niitä vakuutettuja, joilla on oikeus saada sairauspäivärahaa. Sairausvakuutuslakiin otetaan EU:n sosiaaliturvalainsäädännöstä aiheutuvat säännökset siitä, milloin ulkomailta maksettavasta eläkkeestä ei makseta Suomessa sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua. Palkkakäsitettä, jota käytetään sairausvakuutusmaksujen perusteena silloin, kun ulkomailla työskentelevä vakuutettu saa verovapaata ulkomaantyötuloa, tarkennetaan. Lisäksi täsmennetään sairausvakuutuslain valtuussäännöstä, joka mahdollistaa YEL-yrittäjiltä päivärahamaksun osana perittävän yrittäjän lisärahoitusosuuden tarkistamisen valtioneuvoston asetuksella. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Valtuussäännös tulisi kuitenkin voimaan jo Hallituksen esitys (HE 60/2010 vp) laiksi Suomen perustuslain Suomen perustuslakia muutetaan siten, että toimivalta antaa hallituksen esitykset osoitetaan valtioneuvostolle. Valtioneuvosto päättäisi myös hallituksen esityksen täydentämisestä ja peruuttamisesta samoin kuin hallituksen kertomusten antamisesta eduskunnalle. Tasavallan presidentin harkintavaltaa päätöksenteossa sidotaan eräissä asiaryhmissä valtioneuvoston ratkaisuehdotukseen. Pääministerin asemasta Suomen edustajana Euroopan unionin toiminnassa säädetään perustuslaissa. Kansalaisten osallistumisoikeuksia täydennetään uudella, valtiollisella kansalaisaloitteella. Esitys sisältää myös eräitä muita muutoksia perustuslakiin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 61/2010 vp) aikuisten kansainvälisestä suojelusta tehdyn yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Haagissa tehdyn yleissopimuksen aikuisten kansainvälisestä suojelusta ja että eduskunta hyväksyisi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamista ja sopimuksen soveltamista koskevan lain. Suomen kansalliset kansainvälistä holhousoikeutta koskevat säännökset uudistetaan yleissopimuksen periaatteiden mukaisiksi ja otetaan holhoustoimesta annettuun lakiin. Haagin yleissopimus sisältää määräyksiä viranomaisten toimivallasta, sovellettavasta laista, sopimusvaltioiden viranomaisten välisestä yhteistyöstä ja sopimusvaltiossa tehtyjen aikuisen suojelua koskevien toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta muissa sopimusvaltioissa. Yleissopimusta sovelletaan sellaisten aikuisten suojeluun kansainvälisissä tilanteissa, jotka henkilökohtaisten kykyjensä heikentymisen tai riittämättömyyden vuoksi eivät voi suojella etujaan. Hallituksen esitys (HE 63/2010 vp) valtion liikelaitoksia koskevaksi lainsäädännöksi. Valtion liikelaitoksista annettu laki uudistetaan Laissa otetaan huomioon Euroopan yhteisön komission valtion liikelaitosmallia koskevat kannanotot. Valtion liikelaitos voi vastaisuudessa toimia ainoastaan sidosyksikköasemassa ja siten, että se tuottaa palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille liikelaitoksille sekä eduskunnalle ja sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille. Valtion liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetulla määrärahalla. Muutoin liikelaitosmallin keskeiset piirteet säilytetään ennallaan. Lisäksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta soveltamisalaa muutetaan niin, että laki koskee myös ehdotetun lain mukaisia valtion liikelaitoksia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 65/2010 vp) lääketieteellisestä tutkimuksesta, potilaan asemasta ja oikeuksista 13 :n sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 18 :n Tutkimuslain muutoksella sisällytetään lakisääteisen tutkimuseettisen ennakkoarvion piiriin kaikki ne hoitotieteen ja terveystieteen alaan kuuluvat tutkimukset, joissa puututaan ihmisen koskemattomuuteen. Samalla rajataan oikeuspsykiatrisen potilaan osallistumista lääketieteelliseen tutkimukseen. Lääketieteellisten tutkimusten eettinen ennakkoarviointi keskitetään yliopistollisten sairaanhoitopiirien erityisvastuualuetta varten asettamille alueellisille eettisille toimikunnille. Lisäksi perustetaan valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta. Toimikunta toimii tutkimuseettisten kysymysten asiantuntijana. Sosiaali- ja terveydenhuollon rekisteritutkimuksessa tarvittavat potilas- ja asiakasasiakirjojen käyttöä koskevat tutkimusluvat siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle potilaan asemasta ja oikeuksista sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettujen lakien muutoksilla. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoimin- Momentti 9 Momentti 4/2010

10 Asetusta joukkoliikenteen valtionavustuksista (1153/2008) uudistetaan palvelusopimusasetuksen (PSA) ja joukkoliikennelain (869/ 2009) mukaisiksi. Muutoksia tehdään joukkoliikenteen valtionavustuksen myöntämisen perusteisiin ja täsmennetään määritelmiä. Palvelusopimusasetuksella tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1370/ 2007 rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta. Asetusta ei Suomessa sovelleta sisävesiliikenteeseen. Asetus mahdollistaa avustuksen myöntämisen joukkoliikenteen alueellisten peruspalveluyhteyksien järjestämiseen, muuttaa matkalippujen hinnanalentamomentti 4_10.fm Page 10 Thursday, May 20, :26 AM nan kehittämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen 21 :n (245/2010) Asetus tuli voimaan Heinolan seutukunnan lakattua olemasta ja Hartolan, Heinolan sekä Sysmän kunnan siirryttyä Lahden seutukuntaan lukien, asetuksesta poistetaan maininta Heinolan seutukunnasta. Koska edellä mainittujen kuntien, jotka kuuluvat äkillisen rakennemuutoksen alueeseen, halutaan kuitenkin edelleen pysyvän avustuskokeilun piirissä, asetusta muutetaan siten, että siinä mainitaan nämä kunnat nimeltä. Lisäksi asetusta muutetaan siten, että siinä viitataan työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina annettuun lakiin (1200/2002) ja työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta Kainuun maakunnassa vuosina annettuun lakiin (1094/2004). Muutos on tarpeen, koska nykyisessä asetuksessa viitataan työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina annettuun lakiin (1200/ 2002) ja työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta Kainuun maakunnassa vuosina annettuun lakiin (1094/2004). Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojeluasetuksen (235/2010) Asetusta sovelletaan lukien. Asetus tuli voimaan Asetuksen puolustusvoimien erityissäännöksiä koskevaan 4b pykälään tehdään ilmailulaitoksen yhtiöittämisen edellyttämät muutokset. Samalla asetukseen tehdään muutamia voimaan tulleeseen ympäristönsuojeluasetuksen annettuun valtioneuvoston asetukseen (1792/2009) liittyviä lähinnä teknisiä täsmennyksiä ja korjauksia. Valtioneuvoston asetus poliisin hallinnosta annetun asetuksen 16 c :n (257/2010) Asetus tuli voimaan Asetuksen 16c :ään tehdään tekninen tarkistus. Pykälän viittaus asetuksen 16 :n 1 momentin 22 kohtaan muutetaan viittaukseksi 23 kohtaan. Valtioneuvoston asetus valtion virkaehtosopimusasetuksen 9 ja 10 :n (258/ 2010) Asetus tuli voimaan Asetuksella muutetaan valtion virkaehtosopimusasetuksen 9 :n 4 momenttia aluehallintouudistukseen liittyen sekä täsmennetään ja muutetaan asetuksen 10 :n 3 ja 4 momentteja eräiden ministeriöiden ja virastojen työnantajavirkojen määritelmien osalta. Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojeluasetuksen annetun valtioneuvoston asetuksen voimaantulosäännöksen (248/2010) Asetus tuli voimaan Asetuksella lisätään ympäristönsuojeluasetuksen annetun valtioneuvoston asetuksen (1792/2009) voimaantulosäännökseen uudet 5 ja 6 momentit, joilla selvennetään muutosasetuksen soveltamista asfalttiasemiin ja sellaisiin pohjavesialueita koskeviin ympäristölupahakemuksiin, jotka ovat olleet vireillä viranomaisessa Valtioneuvoston asetus maaseudun yritystoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (266/2010) Asetus tuli voimaan Asetuksella toteutetaan eräät maaseudun yritys- ja hankerahoituksen hallinnollisen taakan vähentäminen -työryhmän selvityksessä esitetyt muutokset tukijärjestelmän kehittämiseksi. Muutoksella toteutetaan myös EU:n maatalouspolitiikan uudistukseen liittyvät erityiset toimet, jotka koskevat yrityksen kehittämistukea. Lisäksi asetuksesta poistetaan sokerialan kansallisen rakenneuudistusohjelman mukaista yritystukea koskevat kohdat, koska kyseisen ohjelman toteuttamiseen osoitetut varat on käytetty. Asetuksen mukaan maaseudun yritysten investointituet myönnetään komission asetukseen (EY) N:o 1998/2006 perustuvan de minimis tuen -sijasta jatkossa pääsääntöisesti komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) mukaisena tukena. Tämä vastaa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla noudatettavaa menettelyä. Lisäksi yhdenmukaistetaan eräitä muita maaseudun yritystukien myöntämisen edellytyksiä ja ehtoja työ- ja elinkeinoministeriön yritystukien kanssa. Asetusmuutoksella toteutetaan valtion aluehallinnon uudistuksen johdosta tehtävät muutokset ja tehdään eräitä muita teknisiä muutoksia sekä täsmennetään eräitä säännöksiä niiden soveltamisessa havaittujen tulkintavaikeuksien vuoksi. Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista (275/2010) Asetus tuli voimaan ja on voimassa saakka. 10

11 momentti 4_10.fm Page 11 Thursday, May 20, :26 AM miseen myönnettävän avustuksen PSA:n mukaiseksi sekä mahdollistaa joukkoliikenteen kehittämisohjelman toteuttamisen suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen osalta. Valtioneuvoston asetus biosidivalmisteista annetun valtioneuvoston asetuksen (277/2010) Asetus tuli voimaan Asetuksella pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/107/EY, jolla muutetaan biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annettua direktiiviä 98/8/EY. Direktiivillä pidennetään eräitä tietosuojaa koskevia määräaikoja, mikä johtuu direktiivin mukaisen tarkastusohjelman pidentämisestä neljällä vuodella. Asetuksen 8 ja 9 muutetaan siten, että tarkastusohjelman pidentämisen johdosta pidennetään vastaavasti tarkastusohjelmaan toimitettujen tietojen suojaaikaa neljällä vuodella. Lisäksi asetus saatetaan ajan tasalle lainsäädäntöviittausten, eräiden määritelmien ja toisen toimivaltaisen viranomaisen nimen osalta. Valtioneuvoston asetus viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen 8 :n (278/2010) Asetus tuli voimaan Muutetaan asetuksen 8 :ää, jossa säädetään ympäristöarviointia edellyttävän viranomaisen suunnitelman tai ohjelman hyväksymistä koskevan päätöksen tiedottamisesta muille viranomaisille tai neuvotteluosapuolena olleelle toiselle valtiolle, mikäli suunnitelmalla tai ohjelmalla voi olla rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia toisen valtion alueelle. Pykälää täsmennetään siltä osin, kun se koskee toisen valtion tiedonsaantia. Asetuksen 8 :ään lisätään velvollisuus suunnitelman tai ohjelman hyväksymispäätöksen jälkeen toimittaa toisen valtion saataville suunnitelma tai ohjelma ja sen hyväksymistä koskeva päätös. Valtioneuvoston asetus patoturvallisuudesta (319/2010) Asetus tuli voimaan Asetuksella annetaan tarkentavat säännökset patoturvallisuuslain täytäntöönpanosta. Aiemmin patoturvallisuusohjeisiin sisältyneestä sääntelystä nostetaan asetustasolle muun muassa padonomistajia sitovat velvoitteet. Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen (325/2010) Asetus tuli voimaan Liite muutetaan komission päätöksen mukaisesti lisäämällä liitteeseen uusi kohta 39. Muutos sallii kadmiumin käytön eräässä teknisessä sovellutuksessa. Valtioneuvoston asetus eräiden vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 (328/2010) Asetus tuli voimaan Liite 1 muutetaan vastaamaan romuajoneuvoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/53/EY liitteen II annettua komission päätöstä 2010/115/EU. Muutokset koskevat asetuksen liitteen 2 kohdassa 7c myönnetyn poikkeuksen päättymistä ja kohtaa 8a ja 8b, jotka jaetaan tarkemmin kymmeneen eri käyttösovellukseen. Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuriministeriöstä (310/2010) Asetus tuli voimaan Opetusministeriön nimi muutetaan opetus- ja kulttuuriministeriöksi valtioneuvostosta annetun lain 1 :n annetulla lailla. Laki tuli voimaan Ministeriön nimen muuttamisen vuoksi opetusministeriöstä annettu valtioneuvoston asetus (379/ 2003) kumotaan ja annetaan uusi asetus. Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2010) Asetus tuli voimaan Muutos liittyy julkisten hankintojen oikeussuojauudistukseen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/66/EY täytäntöönpanoon. Direktiivi edellyttää muun muassa, että hankintayksikkö voi hankintapäätöksen jälkeen toimittaa julkaistavaksi suorahankintaa koskevan ilmoituksen ennen hankintasopimuksen tekemistä. Asetuksella säädetään, että suorahankintaa koskeva ilmoitus on toimitettava julkaistavaksi kansallisessa ilmoitusjärjestelmässä internet-osoitteessa (HILMA). Lisäksi asetusta muutetaan Suomen viranomaisille ja EU:n toimielimille toimitettavien tilastotietojen osalta. Tilastotietojen keräämisessä hyödynnettäisiin HILMA-ilmoitusjärjestelmään rakennettuja tilastointityökaluja. Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoimapalvelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (332/ 2010), valtioneuvoston asetus eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (333/2010) ja valtioneuvoston asetus julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (334/2010) Asetukset tulivat voimaan Asetuksiin 1 ja 2 tehdään julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) voimaan tulevista muutoksista johtuvat muu- Momentti 11 Momentti 4/2010

12 Valtioneuvosto on asettanut tuomarinvalintalautakunnan uudeksi viisivuotiskaudeksi Lautakuntaa johtaa korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo varajäsenenään oikeusneuvos Hannu Rajalahti. Varapuheenjohtaja on hallintoneuvos Sakari Vanhala korkeimmasta hallinto-oikeudesta varajäsenenään hallintoneuvos Anne E. Niemi. Jäseniä ovat Turun hovioikeuden presidentti Antero Palaja (vamomentti 4_10.fm Page 12 Thursday, May 20, :26 AM tokset. Asetukseen 3 tehdään sääntelyä täsmentäviä muutoksia. Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 5 ja 6 :n Asetus tulee voimaan Asetuksella säädetään, että lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen (9 kk) ja hammaslääkärin käytännön palvelun (6 kk) terveyskeskusosio suoritetaan palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Valtioneuvoston asetus osakehuoneistojen pinta-alan mittaustavasta ja isännöitsijäntodistuksesta Asetus tulee voimaan Asetuksessa on tarkemmat säännökset osakehuoneistojen pintaalan mittaustavasta ja isännöitsijäntodistuksesta. Pinta-alan mittaustavan osalta asetus vastaa voimassa olevaa asunto-osakeyhtiöasetusta. Asetus liittyy uuteen asunto-osakeyhtiölakiin ja lakiin asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta, jotka tulevat voimaan Isännöitsijäntodistuksen osalta annetaan säännöksiä isännöitsijäntodistuksen muodosta, allekirjoittamisesta ja sisällöstä. Säännösten mallina on kiinteistöalalla yleisesti sovellettu isännöitsijäntodistusta koskeva suositus (KH ). Isännöitsijäntodistuksen sisällön osalta asetus poikkeaa voimassa olevasta asuntoosakeyhtiöasetuksesta ja kiinteistöalan suosituksesta siten, että todistuksessa pitää antaa tietoja myös sellaisista osakehuoneiston olennaisista vioista ja puutteista sekä osakkeenomistajan tekemistä olennaisista kunnossapito- ja muutostöistä, jotka ovat yhtiön tiedossa. Lisäksi isännöitsijäntodistuksessa pitää olla tiedot yhtiön kunnossapitotarvetta koskevasta selvityksestä ja yhtiön tiedossa muuten olevista kunnossapito- ja muutoshankkeista. Valtioneuvoston asetus riistavahingoista Asetus tuli voimaan Riistavahinkolaki (105/2009) on tullut voimaan Sen nojalla annetaan valtioneuvoston asetuksella tarkemmat säännökset vasonta- ja vasakuolleisuusprosentista, poikkeuksellisen suurista porovahingoista, puulajikohtaisista vaurioluokista, puuston käyvän arvon laskentakaavoista sekä porovahinkojen maastotarkastuksista. Valtioneuvoston asetus tartuntatautiasetuksen väliaikaisesta Asetus tuli voimaan ja on voimassa saakka. Asetukseen lisätään väliaikaisesti säännös vapaaehtoisten influenssa A alatyypiltä (H1N1)v suojaamiseksi tarkoitettujen rokotusten antamisesta. Nykyisen säännöksen voimassaoloaika päättyi MIETINNÖT YM. Lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen voimaansaattamista valmistelleen työryhmän ehdotus Työryhmä ehdottaa lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista nykyistä ankarampia rangaistuksia ja uusia tekoja rangaistaviksi. Uudistuksella halutaan korostaa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten paheksuttavuutta ja estää niitä. Lasten suojaa parannettaisiin tarkastamalla heidän kanssaan toimivien rikostaustat nykyistä tarkemmin. Työryhmä ehdottaa muun muassa uutta rangaistussäännöstä, joka koskisi lapsen houkuttelemista seksuaalisiin tarkoituksiin. Uusi rikosnimike olisi myös sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen. Työryhmän ehdotuksen mukaan lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittava vähimmäisrangaistus korotettaisiin 14 päivästä neljäksi kuukaudeksi vankeutta. Sukupuoliyhteys 16 vuotta nuoremman lapsen kanssa katsottaisiin lähtökohtaisesti törkeäksi lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi. Samalla muitakin tekotapoja lisättäisiin törkeän rikoksen tunnusmerkistöön. Raportti on osoitteessa Sovittelutyöryhmän mietintö Työryhmä ehdottaa, että tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa tehty sovinto voitaisiin vahvistaa käräjäoikeudessa täytäntöönpanokelpoiseksi. Esimerkiksi sovittu korvaus voitaisiin tällöin tarvittaessa periä ulosottotoimin. Tuomioistuimen ulkopuolista sovittelua on esimerkiksi Suomen Asianajajaliiton sovintomenettely ja muut vastaavat menettelyt. Nykyisin täytäntöönpanokelpoisia ovat vain tuomioistuinsovittelussa ja oikeudenkäynnin yhteydessä vahvistetut sovinnot sekä sosiaalilautakunnan vahvistamat sopimukset lapsen huollosta ja elatuksesta. Työryhmä arvioi, että ehdotettu uudistus lisäisi kaupallisten toimijoiden ja järjestöjen tarjoamia sovittelupalveluja sekä niiden käyttöä. Sovittelu on yleensä edullisempi riidanratkaisukeino kuin täysimittainen oikeudenkäynti. Työryhmä ehdottaa myös eräitä muutoksia riita-asioiden tuomioistuinsovitteluun. Raportti on osoitteessa / ASETETUT TOIMIELIMET Uusi tuomarinvalintalautakunta 12

13 momentti 4_10.fm Page 13 Thursday, May 20, :26 AM rajäsen Itä-Suomen hovioikeuden presidentti Mikael Krogerus), Turun hallinto-oikeuden ylituomari Hannu Renvall (varajäsen Helsingin hallinto-oikeuden ylituomari Marjatta Mäenpää), Pohjanmaan käräjäoikeuden laamanni Johan Eklund (varajäsen Tuusulan käräjäoikeuden laamanni Heli Lehto- Kinnunen), Helsingin hovioikeuden hovioikeudenlaamanni Pirkko Kauppinen (varajäsen Itä-Suomen hovioikeuden hovioikeudenlaamanni Esko Randelin), Päijät- Hämeen käräjäoikeuden käräjätuomari Olli Kyrö (varajäsen Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomari Marjatta Berg), Helsingin hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomari Liisa Heikkilä (varajäsen Kouvolan hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomari Helena Asikainen), markkinatuomari Maarit Lindroos-Kokkonen markkinaoikeudesta (varajäsen vakuutusoikeuden laamanni Rauli Rauankoski vakuutusoikeudesta), asianajaja Riitta Leppiniemi Helsingistä (varajäsen asianajaja Juhani Karvo Rovaniemeltä), valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirastosta (varajäsen valtionsyyttäjä Jorma Äijälä) sekä professori Outi Suviranta Helsingin yliopistosta (varajäsen oikeustieteen tohtori Mikko Vuorenpää Turun yliopistosta). Tuomarinvalintalautakunta valmistelee muiden kuin ylimpien tuomioistuinten vakinaisten tuomareiden viran täyttämistä ja tekee perustellun esityksen tuomarinvirkaan nimittämisestä. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsenet nimitetään kuitenkin asianomaisen tuomioistuimen esityksestä. Tasavallan presidentti nimittää tuomarit valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. Ensimmäinen tuomarinvalintalautakunta asetettiin vuonna 2000, kun tuomareiden valintamenettely uudistettiin. KORKEIN OIKEUS KKO:2010:29 Ajokielto Rattijuopumukseen syyllistynyt henkilö oli tätä rikosta edeltäneen viiden vuoden aikana syyllistynyt kaksi kertaa törkeään rattijuopumukseen. Tieliikennelain 78 :n 1 momentin 2 kohdan mukaista yhden vuoden vähimmäisaikaa ei tullut soveltaa määrättäessä ajokieltoa. Ks. KKO:2007:77 TLL 78 1 mom. KKO:2010:30 Oikeuspaikka Tuomioistuimella, joka osakeyhtiölain 18 luvun 10 :n mukaan on toimivaltainen tutkimaan lunastusasiassa annettua välitystuomiota koskevan valituksen, on toimivalta myös silloin, kun asiassa on vedottu välimiesmenettelystä annetun lain mukaiseen välitystuomion kumoamisperusteeseen. OYL 18 luku 10 (624/2006) L välimiesmenettelystä 40 L välimiesmenettelystä 41 KKO:2010:31 Oikeudenkäyntimenettely - Oikeudenkäynnin kesto - Oikeudenkäynnin viivästymishyvitys Osakeyhtiön konkurssipesä oli tammi- ja toukokuussa 2000 tehnyt rikosilmoitukset A:n tekemiksi epäillyistä talousrikoksista. A oli tullut tietoiseksi rikosilmoituksista. Sen jälkeen A:ta oli vasta kesäkuussa 2006 kuultu ensimmäisen kerran esitutkinnassa rikoksesta epäiltynä. Muuten häneen ei ollut kyseisenä ajanjaksona kohdistettu toimivaltaisen viranomaisen taholta toimenpiteitä. Korkein oikeus katsoi, että hyvityslain 5 :ssä tarkoitettu ajanjakso oli alkanut vuonna 2006, kun A oli saanut toimivaltaiselta viranomaiselta tiedon häntä koskevista rikosepäilyistä. Ottaen huomioon asian laatu ja se, että esitutkinnan käynnistymisestä lainvoimaiseen tuomioon oli kulunut alle neljä vuotta, Korkein oikeus katsoi, ettei A:lla ollut oikeutta hyvitykseen viivästymisestä. HyvitysL 4 HyvitysL 5 KKO:2010:32 Menettämisseuraamus - Rikoksentekovälineen menettäminen A:n tietokoneen kovalevyllä oli muiden tiedostojen ohella sellaisia valokuvatiedostoja, joiden perusteella hänet tuomittiin sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta. A tuomittiin rikoslain 10 luvun 5 :n 1 momentin nojalla menettämään rikoksen kohteena olleet valokuvatiedostot valtiolle. Kovalevy oli rikoslain 10 luvun 4 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu esine, jota oli käytetty hallussapidossa. Sen menetetyksi tuomitsemista rikoksentekovälineenä ei kuitenkaan katsottu tarpeelliseksi. RL 10 luku 4 2 mom. 1 kohta RL 10 luku 5 1 mom. KKO:2010:33 Tapaturmakorvaus Ammattitauti Kenkätehtaan palveluksessa urakka- ja vaihetyössä toimineen jalkinetyöntekijän molempien ranteiden rannekanavaoireyhtymän katsottiin Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla aiheutuneen ammattitautilain 1 :n 1 momentissa ja 4 a :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla todennäköisesti pääasiallisesti fysikaalisista tekijöistä hänen työssään. AmmattitautiL 1 1 mom. AmmattitautiL 4 a 2 mom. KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2010:14 Julkinen hankinta - Tarjousten täsmentäminen - Hankintapäätöksen kohde - Tarjousten vertailu Hankintayksikkö oli toiminut julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti antaessaan tarjouksia täsmennettäessä tarjoajille mahdollisuuden parantaa osatarjouksiaan, mikä oli johtanut tarjousten etusijajärjestyksen muuttumiseen. Hankintayksikkö oli menetellyt virheellisesti myös tehdessään hankinnan kohteen osa-alueita koskevan päätöksen ilman tarjousvertailua vastoin ilmoitustaan tehdä osapäätökset jokaisen osa-alueen osalta erikseen. Momentti 13 Momentti 4/2010

14 momentti 4_10.fm Page 14 Thursday, May 20, :26 AM Hankintayksikön olisi tullut tarjoajille ilmoittamiensa tietojen perusteella tehdä osa-alueista erillisiin tarjousvertailuihin perustuvat erilliset päätökset. Laki julkisista hankinnoista (1505/ 1992) 6 3 momentti (1247/1997) KHO:2010:17 Ulkomaalaisasia - Oleskelulupa - Perheside - Perheenyhdistäminen - Avioliitto - Toimeentuloedellytys - Toimeentuloedellytyksestä poikkeaminen - Poikkeuksellisen painava syy - Lapsen etu Tansanian kansalainen A oli saapunut Suomeen vierailuviisumilla ilman etukäteen hankittua oleskelulupaa. Suomessa hän avioitui Tansanian kansalaisen B:n kanssa, jolla oli kaksi Suomessa syntynyttä alaikäistä lasta. B ei ollut saanut omaa oleskeluoikeuttaan Suomessa pakolaisuuden tai kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella, joten oleskeluluvan myöntäminen hänen perheenjäsenelleen edellytti ulkomaalaislain 39 :n 1 momentin mukaista turvattua toimeentuloa, jota A:lla ei ollut. Asiassa tuli arvioitavaksi, oliko toimeentuloedellytyksestä poikkeamiseen poikkeuksellisen painava syy tai vaatiko lapsen etu poikkeamista. Asiassa otettiin huomioon, että perhe-elämä oli alkanut vasta A:n saavuttua Suomeen, sekä se, ettei perheellä ollut estettä asua Tansaniassa. Lasten etua arvioitaessa otettiin huomioon lasten ikä, koulunkäyntiin liittyvät seikat sekä se, että mahdollisessa muutossa heillä olisi mukana aikuiset, jotka olivat molemmat kotoisin Tansaniasta. Toimeentuloedellytyksestä poikkeamiseen ei näissä olosuhteissa ollut edellytyksiä. Ulkomaalaislaki 6 1 momentti, 37 1 momentti, 39 1 ja 2 momentti, 47 3 momentti, 49 1 momentti 2 ja 4 kohta, 52 1 ja 2 momentti, 66a, momentti ja momentti Euroopan ihmisoikeussopimus 8 artikla KHO:2010:18 Ulkomaalaisasia - Oleskelulupa - Perheside - Perheenyhdistäminen - Avioliitto - Toimeentuloedellytys - Toimeentuloedellytyksestä poikkeaminen - Poikkeuksellisen painava syy - Lapsen etu Suomessa pysyvällä oleskeluluvalla asuva Bosnia ja Hertsegovinan kansalainen A oli avioitunut saman maan kansalaisen B:n kanssa ja hakenut tälle oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan myöntäminen edellytti ulkomaalaislain 39 :n 1 momentin mukaista turvattua toimeentuloa, jota B:llä ei ollut. Asiassa tuli arvioitavaksi, oliko toimeentuloedellytyksestä poikkeamiseen poikkeuksellisen painava syy tai vaatiko lapsen etu poikkeamista. A:lla oli näkövammainen alaikäinen tytär C, jonka huoltaja ja omaishoitaja hän oli. Tytär oli tullut Suomeen UNHCR:n sairastapauksena 13 vuotta aikaisemmin. Hän oli tuolloin ollut 3-vuotias, ja A oli tullut Suomeen hänen saattajanaan. Arvioinnissa otettiin huomioon C:n ikä Suomeen muutettaessa, muuton syy, oleskelun kestoaika sekä C:n näkövamman edellyttämä erikoishoito. Lisäksi otettiin huomioon, että A oli tyttärensä omaishoitaja, ja tytär oli ilmeisen riippuvainen hänestä. Tyttären terveydentila ja hänen tarvitsemansa hoito muodostivat sellaisen voittamattoman esteen, joka käytännössä esti perheen asumisen Bosnia ja Hertsegovinassa. Tässä tilanteessa oli ulkomaalaislain 39 :n 1 momentissa tarkoitettuja poikkeuksellisen painavia syitä poiketa toimeentuloedellytyksestä. Ulkomaalaislaki 6 1 momentti, 37 1 momentti, 39 1 ja 2 momentti, 47 3 momentti ja 66 a Euroopan ihmisoikeussopimus 8 artikla KHO:2010:19 Julkinen hankinta - Tarjousten arviointiperusteet - Tarjousten vertailu - Tarjoajien tasapuolinen kohtelu - Välittömästi ratkaistavaksi ottaminen - Optiokausi - Hyvitysmaksu Hankintayksikkö oli menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ollut suorittanut tarjousten vertailua tarjouspyynnössä ilmoittamiensa hankinnan ratkaisemisen perusteiden mukaisesti ja kun se oli perustanut hankintapäätöksensä seikkoihin, joita se ei ollut ilmoittanut tarjouspyynnössä hankinnan ratkaisemisen perusteiksi. Markkinaoikeudella oli ollut hankintayksikön menettelyn lainvastaisuudesta toinen käsitys. Korkein hallinto-oikeus otti välittömästi ratkaistavakseen seuraamusten määräämistä koskevan kysymyksen. Siltä osin kuin hankinnan kohteena olevan sopimuksen optiokautta oli vielä jäljellä ja koska hankintapäätöstä ei ollut pantu täytäntöön, hankintayksikköä kiellettiin tekemästä optiokauden osalta hankintasopimusta tai panemasta hankintapäätöstä optiokauden osalta muutoinkaan täytäntöön. Markkinaoikeudelle hakemuksen tehneen yhtiön A tarjous oli ollut hinnaltaan halvempi kuin voittanut tarjous. Hankintayksikön oli kuitenkin ollut tarkoitus hyväksyä kysymyksessä olleessa hankinnassa hankintalain 7 :n 1 momentin mukaisesti kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Hankintapäätöksen perusteena olleessa lausunnossa oli A:n tarjouksen laadusta esitetty seikkoja, jotka virheettömässä menettelyssä olisi voitu ottaa huomioon. Kun vielä otettiin huomioon, että hankintamenettelyssä tapahtuneita virheitä ei tässä tapauksessa olisi voitu korjata muutoin kuin järjestämällä uusi tarjouskilpailu, jossa tarjouspyynnössä olisi ilmoitettu ne perusteet, joilla kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous valitaan, korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei A:lla olisi ollut hankintalain 9 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyttyneet. Laki julkisista hankinnoista (1505/ 1992) 1, 6 3 momentti (1247/ 1997), 7 1 momentti (1247/1997) ja 9 (1247/1997, 1530/2001) 14

15 momentti 4_10.fm Page 15 Thursday, May 20, :26 AM KHO:2010:20 Julkinen hankinta - Suorahankinta - Lisätilaus - Kuntaliitos - Oppilashallinto-ohjelma Julkisista hankinnoista annetun lain 28 :n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi tehdä momentissa mainituilla edellytyksillä suorahankinnan, kun alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävä tavarahankinta on lisätilaus, jonka tarkoituksena on aikaisemman toimituksen tai laitteiston osittainen korvaaminen tai laajentaminen. Kuntaliitoksen seurauksena kaupungilla oli voimassa sopimukset kahdesta eri oppilashallinto-ohjelmasta kahden eri toimittajan kanssa. Edellä mainitun säännöksen ei katsottu soveltuvan, kun kaupunki luopuen toisesta sopimuksesta oli tehnyt valinnan siitä, kummalta sopijapuoleltaan se teki lisätilauksen. Laki julkisista hankinnoista (348/ 2007) 28 1 momentti KHO:2010:22 Julkinen hankinta - Suorahankinta - Lisätilaus - Kuntaliitos - Oppilashallinto-ohjelma Julkisista hankinnoista annetun lain 28 :n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi tehdä momentissa mainituilla edellytyksillä suorahankinnan, kun alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävä tavarahankinta on lisätilaus, jonka tarkoituksena on aikaisemman toimituksen tai laitteiston osittainen korvaaminen tai laajentaminen. Kuntaliitoksen seurauksena kaupungilla oli voimassa sopimukset kahdesta eri oppilashallinto-ohjelmasta kahden eri toimittajan kanssa. Edellä mainitun säännöksen ei katsottu soveltuvan, kun kaupunki luopuen toisesta sopimuksesta oli tehnyt valinnan siitä, kummalta sopijapuoleltaan se teki lisätilauksen. Laki julkisista hankinnoista (348/ 2007) 28 1 momentti Verotusasiat KHO:2010:15 Elinkeinotulon verotus - Rajoitetusti verovelvollinen - Lähdevero - EU-oikeus - SICAV-yhtiö - Osinko A Oy on Luxemburgin lainsäädännön mukaan perustetun vaihtuvapääomaisen SICAV-yhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö. SICAVyhtiön yhtiömuotoa vastaavaa ei tunneta Suomen lainsäädännössä. SICAV-yhtiö ei ole direktiivissä 90/435/ETY tarkoitettu yhtiö. SI- CAV-yhtiö on asuinvaltiossaan vapautettu tuloveron suorittamisesta. Näistä seikoista huolimatta, kun otetaan huomioon EY 43 ja 48 artiklat, A Oy:n ei ollut perittävä SI- CAV-yhtiölle maksamastaan osingosta lähdeveroa. Ennakkoratkaisu vuosille 2005 ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-303/07 antama tuomio Tuloverolaki 9 1 momentti 2 kohta ja 10 6 momentti Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 1 ja 3 1 ja 5 momentti (719/2004) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 43 ja 48 artiklat (joista on tullut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 ja 54 artiklat.) KHO:2010:21 Elinkeinotulon verotus - Tappioiden vähentäminen - Omistajanvaihdos - Poikkeuslupa - Erityinen syy A GmbH oli ostanut A Oy:n emoyhtiön D BV:n osakekannan kokonaan ja tämän jälkeen A AB oli ostanut A Oy:n osakekannan osana konsernin sisäistä omistusjärjestelyä. Näin ollen A Oy:ssä oli tapahtunut tuloverolain 122 :n 1 momentissa tarkoitettu välillinen ja välitön omistajanvaihdos ja yli puolet A Oy:n osakkeista oli vaihtanut omistajaa. A Oy:lle oli vahvistettu tappio verovuosilta 2000 ja 2001 toimitetuissa verotuksissa. Yhtiö oli tappioiden vähentämistä koskevassa hakemuksessaan selvittänyt, että se jatkaa toimintaansa ja omistajanvaihdoksille on ollut liiketaloudellisia syitä. Yhtiön asemaa markkinoilla oli mahdollista vahvistaa omistusjärjestelyjen myötä, ja yhtiön toimintaa pyrittiin kehittämään, tehostamaan ja laajentamaan. Lisäksi tappioiden määrää ei ollut pidettävä vähäisenä, joten tappioiden vähentäminen oli tarpeen yhtiön toiminnan jatkumisen kannalta. Yhtiön katsottiin esittäneen, kun otettiin lisäksi huomioon, ettei asiassa ollut ilmennyt, että tappiot olisivat muodostuneet kauppatavaraksi, tuloverolain 122 :n 3 momentissa tarkoitettuja erityisiä syitä verovuosien 2000 ja 2001 tappioiden vähentämiseen omistajanvaihdoksista huolimatta. Äänestys 3-2. Tuloverolaki ja 3 momentti KHO:2010:24 Tuloverotus - Omaisuuden luovutusvoiton verovapaus - Metsätilan osuuden myynti - Metsätalouden harjoittaminen - Kuolinpesän osakas A oli ollut isänsä kuolemasta lähtien isän kuolinpesän osakkaana. Kuolinpesään kuuluvalla metsätilalla oli harjoitettu metsätaloutta kuolinpesän lukuun saakka, jolloin suoritettiin perinnönjako. Samana päivänä A myi saamansa metsätilan puoliosuuden veljelleen. Korkein hallinto-oikeus katsoi asettuen eri kannalle kuin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä taltio 2081, että kun A oli kuolinpesän osakkaana harjoittanut metsätaloutta tuloverolain 48 :n 1 momentin 3 kohdan edellyttämällä tavalla, ei metsätilan osuuden luovutuksesta saatu voitto ollut hänen veronalaista tuloaan. Verovuosi Tuloverolaki 48 1 momentti 3kohta Ympäristöasiat KHO:2010:16 Vesiasia - Määräaika - Rakennustöiden suorittaminen - Rakennustöiden aloittaminen - Määräajan pidentäminen - Ajan kuluminen - Olosuhteiden muuttuminen - Ympäristövaikutusten arviointi Vuonna 1994 myönnetyssä tienrakentamiseen liittyviä vesirakennustöitä koskevassa vesilain mukaisessa rakentamisluvassa oli asetettu määräaika, jonka mukaan työt oli tehtävä loppuun kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun Momentti 15 Momentti 4/2010

16 momentti 4_10.fm Page 16 Thursday, May 20, :26 AM päätös oli saanut lainvoiman. Määräaikaa oli pidennetty vuonna 2004, jolloin oli myös asetettu määräaika, johon mennessä työhön oli ryhdyttävä. Töiden loppuunsaattamiseen ja aloittamiseen varattuja määräaikoja oli pidennetty uudelleen vuonna Vuonna 1994 myönnetyssä luvassa asetettu määräaika töiden loppuun saattamiselle oli samalla sisältänyt vaatimuksen ryhtyä rakennustyöhön viimeistään tuon ajan kuluessa. Vuonna 2008 myönnetty pidennys tarkoitti siten rakennustyöhön ryhtymiselle asetetun määräajan pidentämistä toiseen kertaan eli jo kolmatta määräaikaa. Tämän vuoksi ja kun lisäksi otettiin huomioon alkuperäisen luvan myöntämisestä kulunut aika, vesilain esitöissä todetut seikat sekä se, että olosuhteet alueella olivat saattaneet olennaisestikin muuttua alkuperäisen luvan myöntämisen jälkeen ja että vesitalousluvan määräaikojen pidentäminen siten saattaisi johtaa muun ohella ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin 85/337/ETY tehokkaan toteutumisen vaarantumiseen, ympäristölupaviraston ei olisi enää vuonna 2008 tullut pidentää rakentamistoimenpiteiden aloittamiseen varattua määräaikaa. Päätös, jolla määräaikaa oli pidennetty, kumottiin. Vesilaki 2 luku 12 1 ja 2 momentti KHO:2010:23 Vesilaki - Erityiseen käyttöön otettu alue - Kaavoitus - Rakennuspaikka - Suojausvelvoite - Ranta-alueet - Vyörymävahingot - Eroosio - Yleiskaava - Voimalaitos - Tehonnostohanke - Rakennusvirtaama - Lupamääräys - Korvaus - Toimenpidevelvoite Ennen vesitalousluvan myöntämistä hyväksytyssä osayleiskaavassa osoitettu rakennuspaikka oli rinnastettava erityiseen käyttöön otettuun alueeseen arvioitaessa luvansaajan velvollisuutta korvauksen sijasta suojata ranta vyörymävahingoilta. Vesilaki 11 luku 13 Ks. myös vesilaki 2 luku 3 1 momentti, 4 ja 13 1 momentti KKO:N VALITUSLUVAT VL: Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys Kysymys siitä, ovatko pitkittyneet oikean käden vaivat syy-yhteydessä tapaturmaan. VL: Osakeyhtiö - Osakepääoman korottaminen Yrityssaneeraus - Saneerausohjelma A Oyj oli antanut B Oy:lle pääomalainamuotoisen vaihtovelkakirjalainan. B Oy:ssä aloitettiin saneerausmenettely, jossa vahvistetun saneerausohjelman ja saneerausohjelmassa määrätyn vaihtoajan puitteissa C Oy, jolle A Oyj:n velkojan oikeudet olivat siirtyneet, katsoi esittäneensä B Oy:lle vaihto-oikeuden käyttöä koskevan asianmukaisen vaatimuksen. Kysymys siitä, oliko C Oy:llä saneerausohjelman määräykset huomioon ottaen oikeus käyttää vaihto-oikeutta ja, mikäli oikeuden katsotaan olleen saneerausohjelman aikana voimassa, kuinka tämä oikeus tuli toteuttaa. VL: Isyys - Isyyden kumoaminen Aviolapsi oli syntynyt vuonna Vuodesta 2001 alkaen aviomies oli kärsinyt muistiohäiriöstä ja hänelle oli vuonna 2002 määrätty edunvalvoja hoitamaan hänen taloudellisia asioitaan. Kysymys siitä, oliko asiassa erittäin painavia syitä tutkia aviomiehen isyyslaissa säädetyn määräajan jälkeen nostama isyyden kumoamista koskeva kanne. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy