Valvontakertomus 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valvontakertomus 2013"

Transkriptio

1 Valvontakertomus 2013

2 Valvontakertomus 2013 ISBN ISSN Henkilökuvat: Risto Törrö, Nina Kaverinen, Johanna Kainulainen Kuvituskuvat: istockphoto Paino: Kirjapaino Uusimaa Taitto: Reija Jokinen / Uusimaa Studio

3 Sisällys PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Vaaditaanko asianajajalta korkeampaa etiikkaa kuin lupalakimieheltä?, Matti Kunnas...6 ASIANTUNTIJAKIRJOITUKSIA Sovittelijoista ei kannella, Pia Letto-Vanamo...7 Toiveena selkeä vastaus, Meri Ahtela JOHDANTO Valvontalautakunta ja sen toiminta Kaavio valvontaprosessista Valvontalautakunnan kokoonpano Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvonnanalaisuudesta Valvontalautakunnan luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia koskevat ratkaisut Uuden lainsäädännön vaikutus hyvää asianajajatapaa koskeviin ohjeisiin TAPAUSSELOSTUKSIA Tapaohjeiden soveltamisala (TO 1.1) Perusarvot Luottamuksellisuus (TO 3.4) Kunniallisuus (TO 3.5) Asianajajan yleiset velvollisuudet (TO 4. luku) Huolellisuus ja tehokkuus (TO 4.1) Täydennyskouluttautumisvelvollisuus (TO 4.2) Asiakasvarojen hoito (TO 4.4) Asianajajan velvollisuudet asiakasta kohtaan (TO 5. luku) Yhteydenpito asiakkaaseen (TO 5.4) Tärkeiden ratkaisujen hyväksyttäminen (TO 5.5) Asiakirjojen luovuttaminen (TO 5.11) Asianajokulujen kattaminen ulkopuolisin varoin (TO 5.13) Asianajajan esteellisyys (TO 6. luku) Yleistä Esteettömyys (TO 3.3) Esteellisyys samassa asiassa (TO 6.1) Esteellisyys lojaalisuusvelvollisuuden perusteella (TO 6.2) Esteellisyys taloudellisen tai henkilökohtaisen liitynnän perusteella (TO 6.4) Toimistonvaihdos (TO 6.5 ja TO 6.7) Asianajajan velvollisuudet asiakkaansa vastapuolta kohtaan (TO 7. luku) Painostuskielto (TO 7.3) Asianajotoimiston järjestäminen (TO 11. luku) Toimiston asianmukainen järjestäminen ja henkilökunnan valvonta (TO 11.5) Asianajajan laskutus (TO 5.12 ja palkkio-ohje) TILASTOTIETOJA VALVONNASTA 3.1 Hallituksen yleisvalvonta Ratkaistut valvonta- ja palkkioriita-asiat Valvonta-asiat Palkkioriita-asiat Vireille tulleet asiat Tilastoja SAMMANFATTNING YHTEYSTIEDOT Valvontakertomus 2013 Valvontakertomus

4 Puheenjohtajan katsaus Asiantuntijakirjoituksia Vaaditaanko asianajajalta korkeampaa etiikkaa kuin lupalakimieheltä? Matti Kunnas valvontalautakunnan puheenjohtaja, asianajaja Sovittelijoista ei kannella Pia Letto-Vanamo valvontalautakunnan 2. jaoston jäsen, professori Vuosi 2013 toi valvonnan piiriin uuden asiakasryhmän luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat eli niin sanotut lupalakimiehet. Pelättyä suurta jutturyntäystä ei ole tullut, mutta erilaiset rajanveto-ongelmat ovat nousseet esille valvontayksikön päivittäisessä työssä ja valvontalautakunnan ratkaisuissa. Erityisesti se, milloin valvonnan katsotaan alkavan, mitkä työtehtävät ovat valvonnan alaisia ja millainen on asianajotoimistoissa työskentelevien luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien ja heitä valvovan asianajajan välinen vastuunjako, ovat uusia rajanvetoja, joihin valvontalautakunta joutuu ottamaan kantaa. Asianajajakunnan etiikka ja sen valvonta ovat tähän asti olleet ammatin itsensä määrittämiä. Isona periaatteellisena asiana on noussut kysymys siitä, että lupalakimiesten velvollisuudet on luetteloitu heitä koskevassa laissa ja asianajajia koskevat eettiset ohjeet löytyvät puolestaan hyvää asianajajatapaa koskevista ohjeista, eivätkä nämä ole keskenään identtiset. Valvonnan näkökulmasta kahden erilaisen ohjeiston voimassaololle ei ole hyviä perusteita. Seuraamuksia harkittaessa on ratkaistava kysymys siitä, tuleeko luvan saaneille oikeudenkäyntiavustajille määrätä kurinpidollinen seuraamus saman asteikon mukaisesti kuin asianajajille. Ensi alkuun vaikuttaisi itsestään selvältä, että näin tulisi menetellä. Toisaalta luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ovat pääsääntöisesti kokemattomampia. Asianajajalta voitaneen odottaa korkeatasoisempaa etiikan noudattamista kuin luvan saaneilta oikeudenkäyntiavustajilta, sillä asianajajakuntaan pääseminen vaatii enemmän kuin luvan saaminen. Periaatteellisella tasolla ei liene mitään estettä sille, etteikö asianajajakunta voi vaatia jäsenistöltään noudatettavaksi korkeampaa eettistä moraalia kuin mitä laki luvan saaneelta oikeudenkäyntiavustajalta vaatii. Asianajajien korkeampi eettinen standardi aiheuttaisi kuitenkin lukuisia käytännön ongelmia. Asianajotoimiston palveluksessa oleva luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja voisi esimerkiksi aiheuttaa virheellisen seuraamuksen häntä valvovalle asianajajalle, vaikka lupalakimies toisenlaisen toimiston palveluksessa jäisi rangaistuksetta. Asianajajaan voitaisiin myös kohdistaa vakavampia seurauksia teosta, joka olisi lupalakimiehelle rankaisematon. Tällöin ammatinharjoittamisen edellytykset loppuisivat asianajajalta nopeammin kuin luvan saaneelta oikeudenkäyntiavustajalta, mitä ei voida pitää tyydyttävänä tilanteena. Edellä kuvatut esimerkit johtavat teoreettiseen epätasapainoon hyvän asianajajatavan ja lupalakimiesten toimintaa säätelevän lain välillä. Mikäli asianajajakunta tulevaisuudessa kehittää hyvää asianajajatapaa edelleen, saattaa vaarana olla, että hyvä asianajajatapa eriytyy lainsäädännössä kiinteästi ilmaistuista luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan velvoitteista. Jollei hyvän asianajajatavan kehittämistä haluta estää, on hyväksyttävä ajatus, että valvontalautakunta tulkitsee hyvää asianajajatapaa ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien velvoitteita yhtenevästi etiikkaa painottaen. Asianajajuus ei ole mikä tahansa ammatti, sillä asianajaja on sekä ammatinharjoittaja että oikeudenhoidon orgaani, jolla on keskeinen osa oikeusvaltion toteuttamisessa. Tämä ammatin erityislaatuisuus näkyi myös varhaisen asianajajakunnan valvonnassa, sitä koskevassa lainsäädännössä ja tuomioistuimien päätöksissä. Asianajajien pätevyyteen kiinnitettiin huomiota. Vähintäänkin heidän tuli olla kirjoitustaitoisia, hyvämaineisia ja oikeutta ymmärtäviä. Nykyisessäkään asianajajakunnan valvonnassa ei voi olla havaitsematta kahden näkökulman merkitystä. Prosessuaaliset muutokset (muun muassa jako valmisteluun ja pääkäsittelyyn) ovat radikaalisti vähentäneet riitajuttuja tuomioistuimissa. Sovittelu on lisääntynyt ja sen keinot monipuolistuneet. Isot ja erikoistumista vaativat riidat ratkaistaan varsinaisten tuomioistuinten ulkopuolella. Asianajaja on edelleen oikeudenhoidon orgaani, mutta hänen roolinsa ja tehtävänkuvansa ovat muuttuneet eikä sovitteluun tai välimiestoimintaan osallistuvia asianajajia juurikaan näy valvonnassa. Sen sijaan valvonnassa näkyvät rikosasianajajat samoin kuin pesänselvittäjiksi ja -jakajiksi määrätyt asianajajat. Rikosasioissa kantelun laukaisee useimmiten tyytymättömyys tuomioistuimen ratkaisuun ja epäily siitä, ettei asianajaja ole tehnyt riittävästi päämiehensä hyväksi. Välillä kuitenkin kyse on asianajajan ja päämiehen välisen asian oikeudellista puolta koskevan kommunikaation epäonnistumisesta. Joskus valvonta-asiat heijastavat etenkin menettelytapoihin liittyviä erimielisyyksiä muiden oikeudenhoidon toimijoiden eli syyttäjien ja tuomareiden kanssa. Asianajajien laskutuksesta ei juurikaan kannella rikosasioissa, koska kulut korvataan merkittävissä määrin julkisesta oikeusavusta. Perhe- ja perintöasioissa suurehko kantelujen määrä johtuu ainakin osaksi asioiden luonteesta: perheenjäsenten väliset usein pitkäaikaiset ristiriidat pyritään ratkaisemaan (myös) valvonnan avulla. Samalla pesänselvittäjäksi määrätyltä asianajajalta vaaditaan puolueettomuutta, monimutkaisiin omistussuhteisiin liittyvää juridista osaamista, samoin kuin hyvän asianajajatavan tarkoittamaa säädynmukaista käyttäytymistä. Valvonta-asioissa voi joskus myös huomata varsinkin pitkään alalla toimineiden asianajajien uupumista lukuisia sähköpostiviestejä viikossa lähettävien, nopeaa ja itselleen edullista jakoa toivovien, mutta usein vuosikymmenten takaisia kaunoja kantavien, pesänosakkaiden ristipaineessa mikä osaltaan saattaa johtaa vastausten viivästymiseen tai muuhun tapaohjeiden vastaiseen asiattomaan menettelyyn. 6 Valvontakertomus 2013 Valvontakertomus

5 Asiantuntijakirjoituksia Toiveena selkeä vastaus Valvonta-asian vireille tullessa valvontalautakunnan sihteerit poimivat joskus hyvinkin vaikeaselkoisista kirjelmistä esille ne olennaiset moitteet, joihin asianajajalta tulee saada vastaus. Vastauspyynnöt pyritään laatimaan mahdollisimman selkeiksi, jotta asianajaja voisi kohdistaa vastauksensa nimenomaisesti asian kannalta tärkeisiin seikkoihin. On selvää, ettei asianajaja ilahdu postin mukana saapuvasta valvontalautakunnan vastauspyynnöstä. Kantelukirjelmään tutustuminen ja vastauspyynnön laatiminen vievät aikaa toimeksiantojen hoitamiselta sekä vapaa-ajalta. Tämän vuoksi aiheettomiin tai aiheettomilta tuntuviin moitteisiin vastaaminen tuntuu ymmärrettävästi turhauttavalta. Mielessä on syytä tällöinkin pitää asianajajalain ja hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden mukainen asianajajan velvollisuus vastata häntä koskevaan valvonta-asiaan avoimesti, totuudenmukaisesti ja määräajassa. Asianajaja ei saa kieltäytyä antamasta tietoja vetoamalla salassapito- tai vaitiolovelvollisuuteensa. Mikäli vastaaminen esitettyihin moitteisiin kuitenkin edellyttää asianajajista annetun lain 5c :n 1 momentin perusteella asianajajan salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tieto- Meri Ahtela valvontalautakunnan 3. jaoston sihteeri, lakimies jen kertomista, tulisi nämä tiedot sisältävä osa vastauksesta laatia erilliseksi asiakirjaksi. Tätä erillistä osaa ei toimiteta kantelijan tietoon. On kuitenkin muistettava, ettei avustajalla voi pääsääntöisesti olla sellaisia toimeksiannon hoitoon liittyviä salaisia tietoja, joita oma päämies ei voisi saada tietoonsa. Valvonta-asiaan liittyvän rikosasian tai esitutkinnan ollessa vireillä, on asianajajalla itsekriminointisuojan mukaisesti oikeus olla antamatta vastauksessaan tietoja, jotka voisivat edistää hänen syyllisyytensä selvittämistä. On tärkeää, että valvontalautakunta asiaa tutkiessaan saa siitä mahdollisimman selkeän ja totuudenmukaisen käsityksen. Vastaus tulisikin pyrkiä laatimaan nimenomaan esitettyjä moitteita vastaavaksi. Tehokas keino varmistaa, että kaikkiin moitteisiin tulee kattavasti vastattua, on noudattaa vastauspyynnössä käytettyä moitteiden numerointia vastauksessaan. Asianajajan on syytä myös pitää mielessä, että kanteluiden määrään voi vaikuttaa omalla toiminnallaan. Hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet tulisivatkin olla taustalla kaikessa asianajajan toiminnassa ja ne olisi hyvä palauttaa mieleen aina välillä. Toki on paljon sellaisiakin tapauksia, joissa kantelun kohteeksi joutuu, vaikka oma toiminta olisi kaikilta osin moitteetonta. 8 Valvontakertomus 2013

6 1 Johdanto Asianajajien valvontamenettely ja palkkioriitojen käsittely on uudistettu voimaan tulleella asianajajista annetun lain (asianajajalaki) muutoksella (697/2004) ja oikeusministeriön päätöksellä yleisen asianajajayhdistyksen sääntöjen muuttamisesta (934/2004). Asianajajaliiton aloitteesta toteutetun uudistuksen tavoitteina olivat ammatillisen valvonnan ja palkkioriitojen julkisuuden ja luotettavuuden lisääminen, asianajajan ja kantelijan oikeusturvan parantaminen sekä ammatilliseen valvontaan käytettävissä olevien voimavarojen tehokkaampi hyödyntäminen. Vuoden 2013 alusta tuli voimaan laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista ( /715). Samassa yhteydessä tehtiin muutoksia myös asianajajalakiin ( /716). Nämä muutokset vaikuttivat valvontalautakunnan toimintaan ensinnäkin siten, että valvonnan piiriin tulivat myös luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat. He ovat lakimiehiä, joille erillinen oikeudenkäyntiavustajalautakunta on myöntänyt luvan toimia oikeudenkäyntiasiamiehinä ja -avustajina. Lain muutos vaikutti myös valvontalautakunnan asemaan suhteessa Suomen Asianajajaliittoon. Lisäksi valvontalautakunnan kokoonpano muuttui siten, että valvontalautakunnan jäseniksi tuli myös kaksi luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien edustajaa. Asianajajalain 6 a :n 1 momentin mukaan asianajajayhdistyksen yhteydessä toimivat riippumattomat valvontalautakunta ja valvontayksikkö, joille kuuluvat tässä laissa säädetyt asianajajien toiminnan valvontaan liittyvät tehtävät. Säännöksen 5 momentissa säädetään, että valvontayksikköön kuuluva toimihenkilö ei saa osallistua asianajajayhdistykselle kuuluvien muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen asioiden hoitamiseen, jos osallistuminen voi vaarantaa valvontayksikön tehtävien hoidon riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Asianajajalain muutosta koskeneessa hallituksen esityksessä (HE 318/2010) perusteltiin valvonnan keskittämistä Asianajajaliiton valvontalautakuntaan seuraavasti: Valvonnan järjestämisen kannalta helpoin vaihtoehto olisi toteuttaa valvonta vastaavasti kuin asianajajien ja julkisten oikeusavustajien valvonta nykyisin, jolloin valvovana elimenä toimisi Asianajajaliiton valvontalautakunta. Asianajajaliiton valvontalautakunnalla on korkea osaamisen taso ja pitkäaikainen kokemus hyvän asianajajatavan valvonnasta. Valvonta tapahtuisi myös kustannustehokkaasti, kun se hoidettaisiin kaikkien osalta samassa elimessä. Koska valvontalautakunta valvoisi tällöin paitsi asianajajia ja julkisia oikeusavustajia, myös luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia, jotka eivät ole ja joista osa ei edes voisi olla Asianajajaliiton jäseniä, olisi tällöin kuitenkin tarpeen vahvistaa valvontalautakunnan riippumattomuutta ja toiminnallista erillisyyttä Asianajajaliitosta. Toisaalta siltä osin kuin kyse on elinkeinoluvan kurinpidollisesta peruuttamisesta ja seuraamusmaksun määräämisestä, tullaan ainakin lähelle merkittävää julkisen vallan käyttöä, joka voidaan perustuslain 124 :n mukaan uskoa vain viranomaiselle. Mainituilla perusteilla esityksessä ehdotetaan, että luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja olisi sekä valvontalautakunnan että oikeudenkäyntiavustajalautakunnan valvonnan alainen. Asiaa käsitelleessä lakivaliokunnan mietinnössä valvonnan järjestämisestä ja valvontalautakunnan riippumattomuudesta todettiin seuraavasti (LaVM 40/2010): Valiokunta on pohtinut oikeudenkäyntiasiamiehen valvontamenettelyn erilaisia järjestämistapoja. Valiokunnan mielestä esitettyä valvontarakennetta voidaan puoltaa ottaen huomioon esityksen lähtökohta, jonka mukaan oikeudenkäyntiasiamiehet ovat velvollisia noudattamaan asiallisesti samansisältöisiä ammattieettisiä sääntöjä kuin asianajajat ja julkiset oikeusavustajat. Ehdotukset valvontalautakunnan roolista ja muutoksenhaun järjestämisestä yhdenmukaisesti asianajajia ja julkisia oikeusavustajia koskevien valvonta-asioiden kanssa ovat perusteltuja yhteneväisen ratkaisukäytännön turvaamisen kannalta. Valiokunta pitää kuitenkin tarpeellisena, että valvonnan toimivuutta seurataan ja arvioidaan, tuleeko järjestelmää jatkossa kehittää. Kun valvontalautakunnalle annetaan oikeudenkäyntiasiamiehiä koskevia valvontatehtäviä, on tarpeellista, että valvontalautakunnan riippumattomuutta ja toiminnallista erillisyyttä Asianajajaliitosta vahvistetaan. Esityksessä ehdotetaankin, että valvontalautakunnan kokoonpanoa laajennetaan ja että siihen otetaan jäseniksi asianajajien ja laissa tarkemmin määriteltyjen muiden lakimiesten lisäksi myös luvan saaneita oikeudenkäyntiasiamiehiä. Tässä yhteydessä on syytä tähdentää, että valvontalautakunnan jäsenet toimivat tehtävässään tuomarin vastuulla ja asioita valmistelevan valvontayksikön toimihenkilöihin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Lisäksi valvonta-asioiden käsittelyn järjestämiseen liittyvä yksi periaatteellinen lähtökohta on se, että valvonta-asioiden ohjautuminen valvontalautakunnan eri jaostojen kesken tapahtuu tuomioistuinten tapaan sattumanvaraisesti, jolloin etukäteen ei ole tiedossa, ketkä tiettyä valvonta-asiaa käsittelevät. Myös tämä osaltaan turvaa käsittelyn objektiivisuutta. Edellä mainituista syistä johtuen valvontalautakunnan ja valvontayksikön riippumattomuutta suhteessa Suomen Asianajajaliittoon on vahvistettu. Valvontayksikön henkilökunta ei osallistu liiton sellaisten tehtävien hoitamiseen, joihin osallistuminen voi vaarantaa valvontayksikön tehtävien hoidon riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Valvontalautakunnan erillisyyttä Asianajajaliitosta on pyritty osoittamaan myös ulkoisin tunnusmerkein kuten omalla graafisella ilmeellä ja verkkosivustolla. Valvontalautakunta on saanut vuonna 2013 käsittelyynsä ensimmäiset luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia koskevat kantelut. Valvontalautakunta valmistautui valvonnan laajenemiseen ja kanteluiden lisääntymiseen jo vuoden 2013 alussa, kun valvontalautakunnan 4. jaosto aloitti toimintansa. Luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia koskevia kanteluita on kuitenkin tullut toistaiseksi vireille vähän; valvontalautakuntaan tuli kertomusvuonna vireille viisi kantelua luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista, mikä johtunee ainakin osittain siitä, että määrällisesti suurin osa oikeudenkäyntiavustajaluvista myönnettiin vasta vuoden 2013 loppupuolella. Oikeudenkäyntiavustajalautakunnalta saatujen tietojen mukaan vuoden 2013 loppuun mennessä oli myönnetty yhteensä 969 oikeudenkäyntiavustajalupaa. Myönnettyjen oikeudenkäyntiavustajalupien määrä on tiettävästi ylittänyt alkuperäiset arviot. Osa luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista työskentelee asianajotoimistoissa esimerkiksi avustavan lakimiehen tehtävissä, mutta luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia toimii myös muissa lakimiestehtävissä. Suomen Asianajajaliiton jäseniä eli asianajajia oli vuoden 2013 lopussa yhteensä Valvontalautakuntaan on viime vuosina tullut vireille vuosittain hieman alle 500 kantelua ja palkkioriita-asiaa. Valvonnan ulottuminen osittain myös luvan saaneisiin oikeudenkäyntiavustajiin asettaa jatkossa oman haasteensa valvontalautakunnalle ja valvonta-asioiden valmistelusta vastaavalle valvontayksikölle. Toistaiseksi vireille tulleiden luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia koskevien kanteluiden perusteella ei pystytä vielä arvioimaan, miten paljon kanteluiden määrä valvontalautakunnassa lisääntyy. 10 Valvontakertomus 2013 Valvontakertomus

7 1.1 Valvontalautakunta ja sen toiminta Asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toimintaa koskevat kantelut käsittelee valvontalautakunta. Suomen Asianajajaliiton hallituksella on edelleen velvollisuus asianajajalain 6 :ssä säädetyin tavoin valvoa asianajajien toimintaa. Jos hallitus tätä valvontaa suorittaessaan saa aiheen epäillä asianajajan menetelleen velvollisuuksiensa vastaisesti, sen tulee saattaa asia valvontalautakunnan käsiteltäväksi. Asianajajan laskutuksen kohtuullisuutta tai palkkioon liittyvää muuta riitaisuutta koskevat asiat käsitellään valvontalautakunnassa palkkioriita-asioina. Palkkioriita-asian käsittely valvontalautakunnassa on asianajajan asiakkaalle maksuton palvelu, jossa asiakas ei ole asian hävitessäänkään velvollinen korvaamaan asianajajan tai asianajoyhtiön oikeudenkäyntikuluja. Palkkioriitamenettely ei koske julkisia oikeusavustajia tai luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia. Valvontalautakuntaan kuuluvat puheenjohtaja sekä yksitoista muuta jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Puheenjohtajan ja hänen varamiehensä sekä kuuden muun jäsenen ja heidän varajäsentensä tulee olla asianajajia ja heidät valitsee tehtäväänsä Asianajajaliiton valtuuskunta. Kolmen jäsenen ja heidän varajäsentensä tulee olla asianajajakuntaan kuulumattomia oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita henkilöitä, jotka ovat perehtyneitä asianajotoimintaan sekä lisäksi tuomarin tehtäviin taikka oikeustieteen yliopistolliseen koulutukseen ja tutkimukseen. Asianajajakuntaan kuulumattomat jäsenet ja heidän varajäsenensä nimittää valtioneuvosto oikeusministeriön esityksestä sen jälkeen, kun ministeriö on saanut Asianajajaliiton puoltavan lausunnon ehdokkaiden kelpoisuudesta tehtävään. Lisäksi kahden jäsenen ja heidän varajäsentensä tulee olla luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa tarkoitettuja luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia. Myös luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajajäsenet nimittää valtioneuvosto oikeusministeriön esityksestä. Kaikkien jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Valvontalautakunta toimii neljänä jaostona. Tarkoituksena on, että valtaosa käsiteltävistä valvonta-asioista ja kaikki palkkioriita-asiat käsitellään ja ratkaistaan lautakunnan jaostoissa. Jaostojen kokoonpanot määrää valvontalautakunta. Jaostojen puheenjohtajina toimivat valvontalautakunnan puheenjohtaja ja valvontalautakunnan keskuudestaan vuosittain valitsemat kolme varapuheenjohtajaa. Palkkioriita-asioissa puheenjohtajana toimii aina jaoston asianajajakuntaan kuulumaton jäsen, joka on muu kuin luvan saanut oikeudenkäyntiavustajajäsen. Lautakunnan täysistunto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kahdeksan muuta jäsentä ovat paikalla. Lautakunnan jaosto on päätösvaltainen, kun jaoston kaikki jäsenet ovat paikalla. Tarkempia tietoja valvontamenettelystä löytyy valvontalautakunnan kotisivuilta osoitteessa KANTELU ASIAN VIREILLE TULO Asianajajalle ilmoitus vireilletulosta ASIAN VALMISTELU Asianajajalta pyydetään vastaus Asianajajan vastaus tiedoksi kantelijalle Kantelijalle lähetetään täydennyspyyntö kantelusta KÄSITTELY PÄÄTTYY jos VLTK ei ota asiaa tutkittavaksi Kirjelmien vaihto jatkuu (kuulemisperiaatteen mukaisesti) KIRJEENVAIHTO PÄÄTTYY, VLTK:n sihteeri VALMISTELEE RATKAISUEHDOTUKSEN ASIA VLTK:n ESITTELEVÄLLE JÄSENELLE ASIAN KÄSITTELY Yleensä jossakin VLTK:n neljästä jaostosta Täysistunnossa, jos erottaminen tai seuraamusmaksu mahdollinen tai kyse tärkeästä ennakkopäätöksestä PÄÄTÖS palkkioriita-asiassa Palkkiota ei suositeta alennettavaksi Palkkiota suositetaan alennettavaksi PÄÄTÖS kanteluasiassa SEURAAMUS Ei seuraamusta Huomautus Varoitus Seuraamusmaksu ( e)* Asianajajakunnasta erottaminen* 1.2 Kaavio valvontaprosessista Viereinen kaavio havainnollistaa valvonta- ja palkkioriita-asioiden käsittelyä valvontalautakunnassa. Asianajajalta ilmoitus, noudattaako suositusta Kantelun kohteella ja oikeuskanslerilla valitusoikeus Helsingin hovioikeuteen (p KKO). Kantelijalla ei valitusoikeutta *) Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien seuraamusmaksuista ja luvan peruuttamisesta päättää viime kädessä oikeudenkäyntiavustajalautakunta valvontalautakunnan esityksestä. 12 Valvontakertomus 2013 Valvontakertomus

8 1.3 Valvontalautakunnan kokoonpano Valvontalautakunnan kokoonpano : Puheenjohtaja Matti Kunnas Varsinainen jäsen 1. jaosto Puheenjohtaja Sirpa Niemistö Ahti Saarenpää, professori Ilkka Malka, OTK, VT sihteeri lakimies Sanna Leppänen 2. jaosto Puheenjohtaja Matti Kunnas Markus Manninen Pia Letto-Vanamo, professori sihteeri valvonta-assistentti Päivikki Hartikainen 3. jaosto Puheenjohtaja Peter Salovaara Jarkko Otva Antti Savela, laamanni sihteeri lakimies Gunilla Nyström (perhevapaalla) sijaiset Meri Ahtela ( saakka) ja Katja Flittner 4. jaosto Puheenjohtaja Ville Salonen Hannele Kojo Mikko Vuorenpää, professori sihteeri lakimies Johanna Sulkumäki Varapuheenjohtajat Sirpa Niemistö, Peter Salovaara, Ville Salonen Varajäsen Ilkka Salonen Pekka Pärnänen, hovioikeudenlaamanni Lotta Laineenkare, OTK, VT Pirjo Isoluoma Jussi Ikonen Matti Tolvanen, professori Veronica Dalenius Matti Niiranen Rita Melartin, hovioikeudenneuvos Markus Luotola Päivi Hallamaa-Tupi Jussi Tapani, professori Ylärivissä valvontalautakunnan jäseniä (vasemmalta oikealle): Jarkko Otva, Markus Manninen, Rita Melartin, Matti Kunnas, Pia Kauppinen (valvonnasta vastaava lakimies), Sirpa Niemistö, Ahti Saarenpää, Ilkka Ylönen ja Ville Salonen. Alarivissä valvontayksikön henkilöstöä (vasemmalta oikealle): Milla Toivonen, Sanna Leppänen, Päivikki Hartikainen, Gunilla Nyström ja Johanna Sulkumäki. Valvontalautakunnan jäseninä vuonna 2013 toimivat myös oikeusneuvos Mika Huovila ja käräjätuomarit Ilkka Ylönen ja Helena Männikkö. Asianajajakunnan ulkopuolisten jäsenten osalta on mainittu myös heidän ammattinimikkeensä. Koska vuoden 2013 alusta ei vielä ollut luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia, nimitettiin jäsenet luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien kiintiössä tuomioistuinlaitoksen ja yliopistolaitoksen piiristä. Heidän toimikautensa on joko vuosi tai kaksi vuotta. Ensimmäinen varsinainen luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja nimitettiin jäseneksi siten, että hänen toimikautensa alkoi vuoden 2014 alusta. 14 Valvontakertomus 2013 Valvontakertomus

9 1.4 Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvonnanalaisuudesta Valvontalautakunta on mielenkiintoisten tulkintaongelmien edessä arvioidessaan sitä, milloin luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ovat valvontalautakunnan valvonnan alaisia ja miten lakiin kirjattuja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien velvollisuuksia tulkitaan. Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 9 :n mukaan luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja on 8 :ssä tarkoitetuissa tehtävissään oikeuskanslerin, asianajajista annetun lain 6 a :n 1 momentissa tarkoitetun valvontalautakunnan ja oikeudenkäyntiavustajalautakunnan valvonnan alainen. Lain 11 :ssä täsmennetään edelleen, että luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa koskevan kantelun ratkaisee valvontalautakunta ja valvontalautakunnassa käsiteltävät asiat valmistelee valvontayksikkö. Lain 8 :n 1 momentin mukaan luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävät. Lisäksi säännöksen 1 momentissa on 19-kohtainen luettelo niistä erityisistä velvollisuuksista, jotka luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan on erityisesti täytettävä. Säännös koskee oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtäviä, tuomioistuimen määräyksen perusteella saatuja tehtäviä sekä tehtäviä, joihin oikeudenkäyntiavustaja on määrätty oikeusapulaissa (257/2002) tarkoitetuksi avustajaksi riippumatta siitä, onko kyseessä tuomioistuinasia vai niin sanottu ulkoprosessuaalinen asia. Edellä mainituissa tehtävissä oikeudenkäyntiavustajan tulee noudattaa 8 :ssä tarkemmin säädettyjä velvollisuuksia, jotka ovat hallituksen esityksen (HE 318/2010) mukaan asiallisesti saman sisältöisiä ammattieettisiä sääntöjä kuin ne, joita asianajajat ja julkiset oikeudenkäyntiavustajat noudattavat. Hallituksen esityksen mukaan 8 :n velvollisuudet tulevat voimaan siitä lukien, kun luvan saaneelle oikeudenkäyntiavustajalle on myönnetty laissa tarkoitettu lupa. Oikeudenkäyntiavustajalautakunta ylläpitää oikeudenkäyntiavustajaluetteloa, josta myönnetyt luvat ilmenevät. Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvonnan kannalta ongelmana on, että lain kirjoitustapa ei välttämättä anna vastausta siihen, missä laajuudessa luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja on oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtäviä hoitaessaan velvollinen noudattamaan lain 8 :ssä säädettyjä vaatimuksia ja missä laajuudessa hän täten on velvollisuuksiensa kautta valvonnanalainen. Lain mukaan selvänä on pidettävä, että oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävillä tarkoitetaan niitä tehtäviä, joiden suorittamisen ehtona on oikeudenkäyntiavustajalautakunnan myöntämä lupa. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan lupa on OK 15 luvun ja lastensuojelulain 86 a :n mukaan tarpeen toimimiseen lastensuojelulaissa tarkoitetussa asiassa yksityisen asianosaisen asiamiehenä tai avustajana hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Sitä vastoin oikeudenkäyntiin liittymättömät oikeudelliset palvelut, esimerkiksi asiakirjojen laatiminen ja neuvonanto jäisivät velvollisuuden ulkopuolelle. Laissa luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista ei yksiselitteisesti määritellä, milloin asiamiehen tai avustajan tehtävä alkaa ja päättyy. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävät tulee ymmärtää laajasti; tehtäviin kuuluvat paitsi varsinainen edustaminen ja esiintyminen tuomioistuimessa myös esimerkiksi oikeudenkäyntiä valmistelevat toimet kuten asianosaisen avustaminen rikosasian esitutkinnassa. Luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan velvollisuuksien laajaa tulkintaa oikeudenkäyntiasioissa voidaan perustella myös lain 8 :n 1 momentissa luetelluilla erityisillä velvollisuuksilla. Näitä erikseen lueteltuja erityisiä velvollisuuksia ovat esimerkiksi: tehtävää vastaanottaessaan ja sitä hoitaessaan olla esteetön; hoitaa saamansa tehtävät huolellisesti, täsmällisesti, tarpeellisella joutuisuudella sekä tarpeettomia kustannuksia aiheuttamatta; kieltäytyä ottamasta tehtävää vastaan, jos hänellä ei ole sen edellyttämää ammattitaitoa tai jos hän ei muutoin kykene huolehtimaan tehtävän asianmukaisesta hoitamisesta; vastata kohtuullisessa ajassa saamiinsa oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtäviin liittyviin yhteydenottoihin, jollei se aiemman vastauksen tai muun vastaavan syyn vuoksi ole ilmeisen tarpeetonta; vastata tehtävää tarjonneelle ilman aiheetonta viivytystä, jos luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja ei ota vastaan hänelle tarjottua tehtävää; olla ilman erityistä syytä ryhtymättä oikeudellisiin toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle asiakkaansa vaatimuksia ja varaamatta vastapuolelle kohtuullista harkinta-aikaa sekä tilaisuutta asian sovinnolliseen selvittämiseen; ja olla ilman vastapuolen suostumusta sopimusneuvotteluiden ulkopuolella vetoamatta vastapuolen tekemään sovintotarjoukseen. Edellä luetellut erityiset velvollisuudet ovat kaikki sellaisia, jotka luonteensa mukaisesti tulee täyttää jo ennen kuin oikeudenkäyntiavustaja hänelle uskotussa tehtävässä esimerkiksi laatii haastehakemuksen tai hoitaa asiaa tuomioistuimen istunnossa. Jos luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan toimeksianto koskee asiakirjan laatimista tai oikeudellisen neuvonnan antamista oikeudenkäyntiin liittymättömässä asiassa, toiminta jää laissa tarkoitettujen velvollisuuksien noudattamisen ja samalla valvonnan ulkopuolelle. Jos taas kyseessä on oikeudellisen palvelun tarjoaminen asiassa, joka jo on vireillä tuomioistuimessa, on selvästi kyseessä toiminta, jossa luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan on noudatettava laissa säädettyjä velvollisuuksiaan ja samalla hän on valvontalautakunnan valvonnan alainen. Edellä mainittujen kahden tilanteen väliin jää niin sanottu harmaa vyöhyke, jossa kysymys velvollisuuksien noudattamisesta ja toiminnan valvonnanalaisuus on ratkaistava kussakin yksittäistapauksessa ottaen huomioon tapauksen erityispiirteet. 1.5 Valvontalautakunnan luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia koskevat ratkaisut Valvontalautakunta on joutunut arvioimaan luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia koskevissa kanteluissa sitä, mitä 8 :n mukaiset oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävät ovat ja missä toimeksiannoissa luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ovat valvontalautakunnan valvonnan alaisia. Valvonta-asiat käsitellään valvontalautakunnan täysistunnossa tai jaostossa. Valvontalautakunnan vahvistetun työjärjestyksen mukaan valvonta-asiat voidaan siirtää täysistunnon käsiteltäväksi seuraavissa tapauksissa: jos asia on luonteeltaan periaatteellinen, asiaa ratkaistaessa halutaan muuttaa valvontalautakunnan vakiintunutta ratkaisukäytäntöä, asiassa on kysymys uudesta oikeudellisesta ilmiöstä tai jos jaosto olisi asiaa ratkaistaessa päätymässä äänestykseen. Valvonta-asian käsittelystä täysistunnossa päättää valvontalautakunnan puheenjohtaja tai valvontalautakunnan jaosto. Koska kysymyksessä on uusi lainsäädäntö, ensimmäiset tulkinnanvaraiset luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia koskevat kantelut on siirretty ratkaistavaksi valvontalautakunnan täysistunnossa. Täysistuntoratkaisuissa tehdyt linjaukset ohjaavat jatkossa luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia koskevien kanteluiden käsittelyä valvontalautakunnassa. Viime kädessä valvontalautakunnan jaostojen on tutkittava ja ratkaistava jokainen tapaus ja luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan toimeksiannon sisältö erikseen. Valvontalautakunnan täysistunto on vuonna 2013 ratkaissut kahdessa tapauksessa luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa koskevien kanteluiden tutkittavaksi ottamista koskevan kysymyksen. Valvontalautakunta on tässä tulkintatilanteessa viitannut korkeimman oikeuden vuonna 2003 antamaan ennakkopäätökseen (KKO 2003:119), jossa kysymys oli siitä, koskeeko OK 17 luvun 23 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu todistamiskielto ja siten myös pakkokeinolain 4 luvun 2 :n 2 momentissa tarkoitettu takavarikko rikoksesta epäillyn ja hänen asianajajansa väliseen toimeksiantosuhteeseen 16 Valvontakertomus 2013 Valvontakertomus

10 kuuluvia asiakirjoja, jotka eivät liity vireillä tai odotettavissa olevaan oikeudenkäyntiin tai viranomaismenettelyyn. Asiassa katsottiin keskeiseksi se, mitä OK 17 luvun 23 :ssä tarkoitetaan ilmaisuilla asiamies ja oikeudenkäyntiavustaja sekä asian ajamista varten uskonut. Ensiksi mainitun osalta KKO katsoi, että todistamiskielto koskee asianajajaa ja muuta oikeudellista neuvonantajaa lähtökohtaisesti vain hänen oikeudenkäyntiin tai asian muuhun viranomaiskäsittelyyn liittyvässä tehtävässä ja että toiminta päämiehen yleisenä neuvonantajana näyttäisi jäävän säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle. Samoin ilmaisun asian ajamista varten uskonut sanamuodon ja asiayhteyden katsottiin viittaavan vain tilanteeseen, jossa päämies on jo antanut käyttämälleen asiamiehelle tehtäväksi ajaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa vireillä olevaa tai vireille tulevaa asiaa. Korkeimman oikeuden ratkaisua hyväksikäyttäen voidaan päätyä siihen, että jos oikeudenkäyntiavustajalle uskottu tehtävä koskee asiaa, joka jo on tuomioistuimessa vireillä tai joka voidaan saattaa tuomioistuimessa vireille, luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan on noudatettava laissa säädettyjä velvollisuuksia ja hänen toimintansa on valvonnanalaista. Ensimmäisessä tapauksessa kantelu koski luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan menettelyä maatalousyhtymän osakkaan avustajana yhteisomistussuhteen purkamista koskevassa riitaisessa asiassa. Valvontalautakunta katsoi, että kyseessä oli toimeksianto, jota koskevat riitaisuudet oli mahdollista saattaa vireille tuomioistuimeen, koska laissa eräistä yhteisomistussuhteista (1958/180) 11 :ssä todetaan, että oikeudella on valta yhteisomistajan vaatimuksesta ja hänen haastettuaan toiset yhteisomistajat asiassa kuultaviksi määrätä esine myytäväksi yhteisomistussuhteen purkamista varten. Valvontalautakunta katsoi, että kyseessä oli sellainen luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 8 :n mukainen oikeudenkäyntiasiamiehen tai -avustajan tehtävä, että valvontalautakunta päätti ottaa kantelun tutkittavakseen. Toisessa tutkittavaksi ottamista koskevassa tapauksessa kantelu koski luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa, joka avusti kuolinpesän osakasta keskeneräisessä pesänselvityksessä ja perinnönjaossa. Tuomioistuin oli määrännyt kuolinpesään pesänselvittäjän ja -jakajan. Valvontalautakunta katsoi, että tässä tapauksessa pesänselvitykseen ja perinnönjakoon liittyvät riitaiset kysymykset ratkaisee ensisijaisesti tuomioistuimen määräämä pesänselvittäjä ja -jakaja. Vasta pesänjakajan toimittamasta perinnönjaosta on mahdollista saattaa vireille moitekanne yleiseen tuomioistuimeen. Näin ollen valvontalautakunta katsoi, että kuolinpesän osakkaan avustaminen pesänselvityksessä ja perinnönjaossa ei ollut luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 8 :n mukainen oikeudenkäyntiasiamiehen tai -avustajan tehtävä vaan niin sanottu ulkoprosessuaalinen asia. Valvontalautakunta päätti jättää kantelun tutkimatta. Sekä oikeuskanslerilla että luvan saaneella oikeudenkäyntiavustajalla, jota valvonta-asia koskee, on oikeus valittaa valvonta-asiassa annetusta valvontalautakunnan päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Oikeudenkäyntiasioihin liittyvä rajanveto luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toiminnan valvonnassa muotoutuu aikanaan oikeuskäytännössä. Ensimmäiset ratkaisut hovioikeudesta saataneen vuoden 2014 aikana. 1.6 Uuden lainsäädännön vaikutus hyvää asianajajatapaa koskeviin ohjeisiin Hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden (tapaohjeet) henkilökunnan valvontaa koskevaan kohtaan 11.5 tehtiin Asianajajaliiton valtuuskunnan päätöksellä muutoksia, jotka tulivat voimaan Tapaohjeiden 11.5-kohdan toisen kappaleen mukaan asianajaja ei henkilökohtaisesti vastaa siitä, että hänen henkilökuntaansa kuuluva luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja noudattaa tehtäviä suorittaessaan luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 8 :ssä säädettyjä velvollisuuksia. Edelleen 11.5-kohdan kolmannen kappaleen mukaan asianajajan tulee pitää asianmukaisia luetteloita vastaanotetuista oikeudenkäynti- ja muista tehtävistä sekä niissä suoritetuista toimista ja tehtäviin liittyvistä asiakasvaroista. Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvonnan osalta on siis syntynyt kaksi eri ryhmää; sellaiset luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat, jotka ovat asianajotoimiston palveluksessa avustavina lakimiehinä ja sellaiset luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat, jotka toimivat täysin itsenäisesti. Ensiksi mainitun ryhmän osalta valvonta on laajempaa, koska tapaohjeiden 11.5-kohdan ensimmäisen kappaleen mukaan asianajajan on järjestettävä toimistonsa asianmukaisesti sekä ohjattava ja valvottava henkilökuntansa työtä. Asianajajan on erityisesti huolehdittava siitä, että myös toimiston palveluksessa oleva henkilökunta mukaan lukien luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat noudattaa hyvää asianajajatapaa. Mikäli asianajotoimiston palveluksessa toimivaa luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa koskeva kantelu ei liity luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 8 :ssä säädettyyn oikeudenkäyntiasiamiehen tai -avustajan tehtävään, kantelu ja valvontamenettely saatetaan vireille luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan valvonnasta vastaavaa asianajajaa kohtaan. Jälkimmäisen ryhmän, täysin itsenäisesti toimivien luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien, kohdalla valvonta on suppeimmillaan. Asianajotoimistossa toimiva luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja vastaa itse virheistään niissä tehtävissä, joissa hän on valvontalautakunnan valvonnan alainen. Hänen muusta toiminnastaan vastaa hänen valvonnastaan vastaava asianajaja, mikä voi johtaa siihen, että asianajajan valvonnassa olevan luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan vastuu voi nousta vastaavaksi kuin asianajajan vastuu, sillä erityisen lisävastuun asettaminen valvovalle asianajajalle myös luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan itsenäisesti hoitamien juttujen osalta ei vaikuta kestävältä ratkaisulta. Valvontakertomus

11 2 Tapausselostuksia Valvontalautakunnan työjärjestyksen 32-kohdan mukaan valvontalautakunnan on annettava vuosittain kertomus, jossa on tilastotietojen lisäksi lyhyesti selostettava periaatteellisesti merkittävien valvonta-asioiden vaiheet ja ratkaisun perusteet tarpeellisin osin. Kertomukseen voidaan ottaa muitakin tietoja lautakunnan käsittelemistä asioista ja hallituksen toimenpiteistä asianajajien valvonnassa. Valvontalautakunnalla on mahdollisuus tarvittaessa saattaa valvonta- tai palkkioriita-asiassa tehtyä ratkaisua koskeva seloste julkisuuteen myös muulla tavalla. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että valvontalautakunta laatii yleiseltä kannalta mielenkiintoisista tapauksista referaatin julkaistavaksi Advokaatti-lehdessä ja kotisivuillaan. Tässä valvontakertomuksessa on referoitu periaatteellisesti merkittäviä ja muutoin mielenkiintoisia kertomusvuoden aikana tehtyjä päätöksiä. Tapaukset on esitetty tapaohjeiden sääntöjen mukaisessa järjestyksessä. Valvontaratkaisujen hakemisto Sallex Kurinpitolautakunnan ja valvontalautakunnan tekemiä ratkaisuja sisältävä tapaushakemisto Sallex uudistettiin ja päivitettiin vuoden 2013 alussa. Asianajajaliiton ja valvontalautakunnan nettisivuilla olevasta hakemistosta voi ratkaisua hakea vuosiluvun, tapaohjeen säännöksen, asiasanan tai vapaan sanahaun perusteella. Hakemistossa on tapauksia vuodesta 2001 alkaen. Koska tarkoituksena on, että pääpaino valvontalautakunnan ratkaisujen esittelemisessä on nimenomaan Sallexissa, ei valvontakertomuksessa enää välttämättä referoida ratkaistuja tapauksia kokonaan vaan useimmat pidemmät tapausselosteet löytyvät Sallexista. 2.1 Tapaohjeiden soveltamisala (TO 1.1) Hyvän asianajajatavan tärkeimmät osat on koottu tapaohjeisiin. Tapaohjeet eivät kuitenkaan tyhjentävästi kuvaa hyvän asianajajatavan sisältöä. Sen vuoksi kaikkea, mitä tapaohjeissa ei ole nimenomaisesti kielletty, ei välttämättä voida pitää sallittuna. Hyvä asianajajatapa ilmenee laissa ja Suomen Asianajajaliiton säännöissä säädetyn lisäksi paitsi tapaohjeista myös muista asianajajaa velvoittavista ohjeista, valvonta-asioissa annetuista ratkaisuista sekä asianajajakunnan omaksumista hyväksyttävistä käytännöistä. TAPAOHJEIDEN SOVELTAMISALA. TO 1.1. Asianajajaliiton hallitus oli vuosina 2005 ja 2006 antanut asianajajalle luvan harjoittaa asianajotoimintaa kommandiittiyhtiön yhtiömuodossa siten, että yhtiön äänettömäksi yhtiömieheksi tuli lakimies X, joka välittömästi edellytysten täyttyessä hakisi Asianajajaliiton jäsenyyttä. Muun asian yhteydessä selvisi, ettei lakimies X ollut hakeutunut liiton jäseneksi, vaikka hallituksen ensimmäisestä päätöksestä oli kulunut lähes kahdeksan vuotta ja lakimies X oli vuonna 2006 rekisteröity kaupparekisteriin asianajotoimiston toimitusjohtajaksi. Valvontalautakunta katsoi, että asianajajan velvollisuutena oli huolehtia siitä, että hallituksen edellyttämää lupaehtoa noudatetaan. Valvontalautakunta totesi asianajajan menetelleen asianajajista annetun lain 5 :n 2 momentin vastaisesti ja siten myös hyvän asianajajatavan vastaisesti. (HUOMAUTUS) 2.2 Perusarvot Tapaohjeissa on määritelty ammattikunnan perusarvot selkeästi. Perusarvot ovat asianajajakunnan yhteisesti hyväksymiä arvoja ja tapaohjeiden sisältö on näiden perusarvojen ilmentymää konkreettisemmassa muodossa. Tapaohjeiden yksityiskohtaisia sääntöjä on luettava yhdessä perusarvojen kanssa. Koska hyvä asianajajatapa on eettinen säännöstö, on perusarvot aina otettava huomioon. Vaikka kaikkea ei olisi tapaohjeiden yksityiskohtaisemmissa säännöissä huomioitu, tulee asianajajan toiminnassaan aina noudattaa perusarvoja. Asianajajaa voidaan moittia perusarvojen rikkomisesta, vaikka mitään yksityiskohtaista tapaohjeiden sääntöä ei olisikaan rikottu Luottamuksellisuus (TO 3.4) Kaikkien neuvontapalvelujen perusedellytyksenä on toimeksiantajan tuntema luottamus neuvonantajaansa. Asianajajan toimen harjoittamisessa luottamussuhteella on erityinen merkitys ja luottamussuhteen varjeleminen on ollut lähtökohta asianajajan ammatillisten velvollisuuksien määrittämisessä. Asianajajan oikeus ja velvollisuus pitää asiakkaaltaan saamansa tiedot ja asiakkaalleen antamansa neuvot luottamuksellisina on yleismaailmallisesti yksi oikeusvaltion tunnusmerkeistä ja asianajajakuntaan kohdistuvan luottamuksen ja itsenäisyyden sekä tehokkaan oikeudenhoidon olennainen osa. Vaitiolovelvollisuus on asianajotoiminnan perusarvoihin kuuluva asiakkaan oikeus sekä asianajajan velvollisuus. Asianajotoiminnan kannalta on keskeistä, että asiakas voi kertoa asianajajalleen tietoja, joita hän ei kertoisi muille. Asiakkaan ja asianajajan välille ei voi muodostua luottamussuhdetta, jos asianajajan vaitiolosta ei ole takeita. LUOTTAMUKSELLISUUS. TO 3.4. Asianajaja oli yleisellä paikalla puhunut matkapuhelimeensa kovaäänisesti asiakkaastaan arkaluonteisia ja salassapidon alaisia asioita. Asianajaja myönsi olleensa ajattelematon korkean kuumeen ja väsymystilansa vuoksi. Valvontalautakunta totesi, että salassapitovelvollisuus on yksi tärkeimmistä asianajajille kuuluvista velvollisuuksista ja sen tiukka noudattaminen on asianajajan toiminnan keskeinen periaate. Sairaus tai se seikka, että päämies oli ilmoittanut ymmärtäneensä tapahtuneen ja antanut toiminnan anteeksi, ei vähentänyt asianajajan menettelyn moitittavuutta. (VAROITUS) Kunniallisuus (TO 3.5) Kunniallisuus on käsitteenä aikaan ja paikkaan sidottu. Kunniallisuuden tulkinta on jätetty valvontalautakunnalle, mutta jokaisen asianajajan on arvioitava oma toimintansa tämän perusarvon kautta. Asianajajien on noudatettava kunniallisuusvaatimusta myös vapaa-aikanaan. KUNNIALLISUUS. TO 3.5. Kantelijana ollut vakuutusyhtiö moitti asianajajaa siitä, että tämä kohdisti epäasiallista arvostelua kantelijaa ja erityisesti korvausasiaa käsittelevää korvauspäällikköä kohtaan. Asianajaja väitti vakuutusyhtiölle lähettämässään sähköpostiviestissä kantelijan hylkäävän kaikki vaatimukset ja etsivän keinotekoisia perusteita toiminnalleen sekä ilmoitti suosittavansa asianajotoimiston asiakkaille vakuutusyhtiön vaihtamista. Asianajaja totesi kirjoittaneensa yksityishenkilönä suorat sanat siitä, mitä mieltä hän oli vakuutusyhtiön tavasta käsitellä hakemuksia. Valvontalautakunta totesi, että oikeusturvaetua päämiehelle hakiessaan ja reagoidessaan kielteiseen korvauspäätökseen, asianajajan oli katsottava toimineen asianajajana eikä yksityishenkilönä. Asianajaja oli käyttänyt epäasiallisia ilmaisuja, jotka eivät olleet välttämättömiä asian hoitamiseksi tai muutoin asiakkaan etujen valvomiseksi. Menettely oli omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa. Asianajaja oli toiminut vastoin hyvää asianajajatapaa. (HUOMAUTUS) KUNNIALLISUUS. TO 3.5. Asianajajaliiton hallitus päätti käynnistää asianajajaan kohdistuvan valvonta-asian, koska asianajajalta oli peritty ulosottoteitse mm. veroja, 20 Valvontakertomus 2013 Valvontakertomus

12 YEL-vakuutusmaksuja, sakkoja sekä tuomioistuinmaksuja. Asianajajan velkaantuminen verojen ja maksujen myöhästymisen vuoksi on omiaan heikentämään luottamusta asianajajakuntaan etenkin silloin, kun menettely on toistuvaa. Valvontalautakunnan mukaan erityisesti tuomioistuinmaksujen periminen ulosottoteitse heikentää luottamusta asianajajakuntaan. Asianajaja oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. (HUOMAUTUS) KUNNIALLISUUS. TO 3.5. Asianajajaliiton toimistosta oli lähetetty haastemiehelle asianajajalle tiedoksi annettava jäsenmaksuja koskeva maksukehotus. Haastemies sai maksukehotuksen tiedoksi annettua vasta Haastemies oli soittanut asianajajalle, joka oli luvannut noutaa tiedoksiannon. Haastemies oli tämän jälkeen kahteen otteeseen yrittänyt tavoittaa asianajajaa siinä onnistumatta. Asianajaja oli luvannut uudelleen noutaa tiedoksiannon, mutta ei suostunut kertomaan milloin. Valvontalautakunta katsoi, että asianajajan menettely oli kokonaisuutena arvioiden antanut vähintäänkin perustellun aiheen epäillä hänen pakoilevan tiedoksiantoa. Menettely oli omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa ja se oli hyvän asianajajatavan vastaista. (HUOMAUTUS) 2.3 Asianajajan yleiset velvollisuudet (TO 4. luku) Yleiset velvollisuudet ovat asianajajan velvollisuuksia, jotka kohdistuvat tai voivat kohdistua oman asiakkaan lisäksi myös muihin hoidettavana olevaan tehtävään liittyviin tahoihin, kuten kollegoihin, viranomaisiin, tuomioistuimiin ja asiakkaan vastapuoleen. Kyse on myös laajemmin yleisestä edusta. Yleisiä velvollisuuksia sovellettaessa on otettava huomioon, että erilaiset velvollisuudet kohdistuvat hieman eri perustein ja erisisältöisinä eri tahoja kohtaan. Lojaalisuus omaa asiakasta kohtaan on aina ensisijainen arviointiperuste eri tahoihin kohdistuvien velvollisuuksien mahdollisessa ristiriidassa. Yleisiä velvollisuuksia ovat huolellisuus ja tehokkuus, ammattitaitovaatimus, salassapitovelvollisuus, asiakasvarojen hoitoa koskevat ohjeet, vastaamisvelvollisuus yhteydenottoihin, kielto antaa palkkiota tehtävien hankkimisesta sekä rajoitukset tallenteiden hyödyntämisessä Huolellisuus ja tehokkuus (TO 4.1) Asianajajalla on huolellisuusvelvollisuus ja toimimisvelvollisuus. Näiden velvollisuuksien erottaminen toisistaan korostaa sitä, että pelkkä toimiminen ei ole riittävää, vaan toimimisen on oltava huolellisuusvaatimuksen mukaista. Tehtävän vastaanottaminen luo asianajajalle velvollisuuden hoitaa vastaanotettu tehtävä tunnollisesti toimeksiantosopimuksen mukaisesti ja sen rajoissa. Tehtävä on aloitettava ja suoritettava kohtuullisessa ajassa, ellei muuta ole sovittu tai ellei asiasta tai olosuhteista muuta johdu. Valvontalautakunnan ratkaisuissa on usein ollut kysymys siitä, että kantelija kokee asianajajan viivytelleen asian hoitamisessa tai sen hoitamisessa on menetelty huolimattomasti. Oman asiakkaan kanteluista suuri osa koskee juuri asianajajan huolellisuusvelvollisuuden rikkomista. Tähän liittyy yleensä myös moitteita siitä, ettei asiakasta informoida riittävästi tehtävän edistymisestä ja sen vaiheista. HUOLELLISUUSVELVOLLISUUS. TO 4.1. Asianajaja toimi kantelijan asiamiehenä rikosasiassa, jossa asianosaiset päätyivät sovintoon ja syytteet jätettiin sillensä. Sovinnon mukaan kantelija suoritti korvausta vastapuolelle 2000 euroa sekä korvasi tämän oikeudenkäyntikulut. Kantelija moitti asianajajaa siitä, että tämä toimi huolimattomasti antamalla kantelijalle virheellisen neuvon siitä, että vastapuolelle maksettavan korvauksen maksaa vakuutusyhtiö liikennevakuutuslain mukaan. Kantelijalle aiheutui asianajajan menettelystä 2000 euron suuruinen vahinko. Valvontalautakunta totesi, että vakuutusyhtiötä ei ollut kutsuttu kuultavaksi, mistä seurasi, että kantelijan vastapuolen korvausvaatimusta ei olisi liikennevakuutuslain mukaan saanut ottaa käsiteltäväksi. Sopimuksen tekemisestä seurasi, että kantelija oli velvoitettu maksamaan korvaus eikä vakuutusyhtiö suostunut vastaamaan siitä toistaiseksi. Asianajaja oli toiminut huolimattomasti ja hyvän asianajajatavan vastaisesti. (HUOMAUTUS) HUOLELLISUUSVELVOLLISUUS. TO 4.1. Kantelija moitti asianajajaa siitä, että tämä laskutti kantelijaa lapsen elatusapua koskevassa asiassa suorittamistaan toimenpiteistä, vaikka kantelijalle oli myönnetty oikeusapu asiaan ja asian käsittely käräjäoikeudessa oli kesken. Asianajaja ilmoitti, että hän oli lähettänyt laskun kantelijalle, koska käräjäoikeudessa olevan oikeusapupäätöksen perusteella laskua ei maksettaisi kantelijan olosuhteissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Kantelija oli päättänyt toimeksiannon eikä asianajaja voinut vaikuttaa uuden oikeusapupäätöksen hankkimiseen. Käräjäoikeus ei ollut käsitellyt asianajajan palkkiolaskua, joka oli aiheutunut elatusapuasian hoitamisesta. Tämän vuoksi ei ollut vielä tiedossa, maksettiinko lasku tai osa siitä valtion varoista. Valvontalautakunta katsoi, että asianajaja oli menetellyt oikeusapulain säädöksen ja hyvän asianajajatavan vastaisesti lähettäessään laskun kantelijalle. (HUOMAUTUS) HUOLELLISUUSVELVOLLISUUS. TO 4.1. Asianajaja oli saanut toimeksiannon toimittaa käräjäoikeudelle pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä koskevan hakemuksen. Kantelija moitti asianajajaa siitä, että tämä oli kirjannut hakemukseen kantelijan salaiset yhteystiedot. Asianajaja oli osakkaille klo lähettämässään sähköpostiviestissä ilmoittanut saaneensa tiedon kantelijan osoitteesta ja pyytänyt kantelijaa ilmoittamaan, asuuko hän sanotussa osoitteessa. Asianajaja oli toimittanut hakemuksen käräjäoikeuteen seuraavana päivänä ennen kuin hän oli saanut kantelijalta klo saapuneen sähköpostiviestin, jossa kantelija ilmoitti osoitteensa olevan salainen. Valvontalautakunta katsoi, että asianajajan olisi pitänyt jäädä odottamaan kantelijan varmennusta osoitteesta ottaen huomioon, että kysely oli lähetetty myöhään illalla ja hakemus oli jätetty postiin jo seuraavana päivänä ennen klo Asianajaja ei ollut antanut kantelijalle tosiasiallista mahdollisuutta vastata osoitetietoja koskevaan tiedusteluun ja oli näin toiminut huolimattomasti. Lähettäessään tietoja käräjäoikeuteen, asianajaja ei ollut tiennyt, että osoitetiedot ovat salassa pidettäviä. Asianajaja ei myöskään ollut viestin saatuaan riittävän nopeasti informoinut käräjäoikeutta osoitetietojen salassa pidosta. (HUOMAUTUS) HUOLELLISUUSVELVOLLISUUS. TO 4.1. Asianajaja oli perinyt kantelijalta 841 euron suuruista saatavaa velkomuskanteella. Käräjäoikeus hylkäsi kanteen ja totesi, että velka oli ollut olemassa jo toukokuussa 1991 eikä sen vanhentumista ollut katkaistu kymmenen vuoden määräajan kuluessa. Asianajaja ei ollut menetellyt tapaohjeiden edellyttämällä tavalla huolellisesti ja täsmällisesti. (HUOMAUTUS) HUOLELLISUUS. TO 4.1. YHTEYDENPITO ASIAKKAASEEN. TO 5.4. Kantelija moitti asianajaja, johtava julkinen oikeusavustaja X:ää siitä, ettei oikeusaputoimistosta vastattu kantelijan vuosina lähettämiin noin kymmeneen kirjeeseen. Kantelija oli vuonna 2010 tiedustellut mahdollisuutta saada julkista oikeusapua tuomion purkamista koskevassa asiassa. X oli vastauksessaan tiedustellut kantelijalta perusteita tuomion purkamiselle. Kantelija oli tämän jälkeen helmi- ja toukokuun 2011 välisenä aikana lähettänyt oikeusaputoimistoon neljä kirjettä, joissa hän selvitti perusteita tuomion purulle. Lisäksi kantelija oli lokakuussa 2012 lähettänyt näytön arviointia koskevan kirjeen ja helmikuussa 2013 kirjeen, jossa kantelija ilmoitti oikeusaputoimistoon lähettämistään kirjeistä, kummeksui kirjeisiin vastaamatta jättämistä ja oli siinä käsityksessä, että oikeusaputoimisto olisi jo tehnyt tuomion purkuhakemuksen. Kantelija oli elokuussa 2013 pyytänyt valituskelpoista oikeusapupäätöstä. X oli antanut kantelijalle lähettämässään kirjeessä lainvastaisen ohjeistuksen, jonka mukaan oikeusapua saattoi hakea sähköisesti osoitteessa Kantelijalle oli toimitettu tämän pyytämät jäljennökset oikeusaputoimistoon lähettämistään kirjeistään vasta valvonta-asiaan annetun vastauksen yhteydessä. Valvontalautakunta katsoi, että X oli laiminlyönyt velvollisuutensa vastata viivytyksettä saamiinsa yhteydenottoihin lukuun ottamatta oikeusapu- 22 Valvontakertomus 2013 Valvontakertomus

13 toimistoon vuonna 2010 saapunutta kantelijan ensimmäistä kirjettä. X ei ollut toiminut riittävän huolellisesti ja täsmällisesti antaessaan kantelijalle puutteellisen ohjeistuksen kantelijan pyydettyä muutoksenhakukelpoista oikeusapupäätöstä. Valvontalautakunta otti seuraamusta harkitessaan huomioon, että kantelija oli lähettänyt oikeusaputoimistoon lukuisia kirjeitä lähes kolmen vuoden ajan saamatta asianmukaista vastausta tai oikeusapupäätöstä. Kantelijalla ei elinkautisvankina ollut tavanomaisia mahdollisuuksia asioidensa hoitamiseen, mistä seikasta oikeusaputoimisto oli tietoinen. (VAROITUS) VIIVYTTELY. TO 4.1. Kantelija moitti asianajajaa viivyttelystä osakkeitten myyntiä ym. koskevan toimeksiannon hoitamisessa. Asianajaja oli laatinut vaatimuskirjeen vastapuolelle vasta noin 3,5 kuukauden kuluttua toimeksiannon vastaanottamisesta. Kantelija oli tiedustellut asian etenemistä noin puolitoista kuukautta toimeksiannon antamisesta, minkä jälkeen asianajajalta oli kulunut vielä noin kaksi kuukautta vaatimuskirjeen laatimiseen. Asianajaja oli vastaanotettuaan vastapuolen kirjeen ollut yhteydessä päämieheensä vasta noin 2,5 kuukautta myöhemmin huolimatta siitä, että kantelijalle oli ilmoitettu asianajajan tutustuvan kirjeeseen ja sen liitteisiin lomalta palattuaan. Asianajaja ei ollut lomalta palattuaan hoitanut toimeksiantoa kohtuullisessa ajassa. (HUOMAUTUS) VIIVYTTELY. TO 4.1. Asianajaja oli vuonna 2002 määrätty kuolinpesän pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi. Kuolinpesässä ei ollut rahavaroja ja sen varallisuus koostui Espanjassa olleista autosta ja asunnosta. Asianajaja antoi pesänselvittäjän lopputilityksen vuonna 2004 ja suoritti perinnönjaon vuonna Kantelija moitti asianajajaa viivyttelystä perinnönjaon suorittamisessa. Asianajaja pidätti kuolinpesän varoja kiinteistön myyntivoittoveroa varten, vaikka kyse oli osakkaitten henkilökohtaisista veroista. Valvontalautakunta ei havainnut, että asianajaja olisi aiheettomasti viivyttänyt perinnönjaon loppuun saattamista. Asianajajalla oli hyväksyttävä syy olla jakamatta pesän varoja ennen kuin hän oli saanut varmuuden siitä, ettei Espanjan veroviranomainen tulkitse häntä kaupan tekijänä henkilökohtaisesti verovelvolliseksi kuolinpesän kiinteistön myynnistä. (EI SEURAAMUSTA) Täydennyskouluttautumisvelvollisuus (TO 4.2) Asianajajaliiton valtuuskunnan hyväksymien asianajajien täydennyskoulutusta koskevien ohjeiden mukaan asianajajien vähimmäiskouluttautumisvelvollisuus on 18 tuntia vuodessa. Ohjeen tarkoittamaksi täydennyskoulutukseksi hyväksytään oikeustieteellinen, muu asianajotoimintaan liittyvä ja ammattieettinen koulutus sekä ammattiin liittyvät kieliopinnot ja oikeustieteen alalla tapahtuva tutkimus-, opetus- tai julkaisutoiminta. Täydennyskouluttautumiseksi voidaan katsoa myös oikeustieteellisten lausuntojen antaminen ja lainvalmisteluun liittyvien lausuntojen laatiminen. Valvontalautakunta on aikaisemmissa ratkaisuissaan katsonut, että hyväksyttävää täydennyskouluttautumista ei ole ollut tehtävien hoidon edellyttämä perehtyminen kulloinkin käsillä olevaan asiaan ja sen oikeudellisiin ongelmiin, vaikka tähän sisältyisi toimiston sisäistä konsultaatiota, tehtävien hoidon edellyttämää ulkopuolisten asiantuntijoiden konsultointia ja asiantuntijalausuntoihin perehtymistä, kirjaston pitämistä ajantasaisena, hovioikeuden kirjaston omatoimista hyödyntämistä tai uuden lainsäädännön, oikeuskäytännön ja oikeustieteellisen kirjallisuuden omaehtoista opiskelua. Täydennyskoulutus voi olla Asianajajaliiton, sen osaston tai muun tahon järjestämää. Ammatillista täydennyskoulutusta voidaan järjestää myös asianajotoimiston sisäisenä koulutuksena. Asianajajan on tarvittaessa pystyttävä osoittamaan vuotuinen kouluttautumisensa. Mikäli asianajaja ei ole noudattanut vuotuista kouluttautumisvelvollisuuttaan, hänelle on annettava mahdollisuus täyttää velvollisuutensa seuraavan vuoden aikana. Valvontalautakunta on aiemmin antamissaan ratkaisuissa omaksunut tulkinnan, jonka mukaan sääntöä tulkitaan siten, että jos vuosittainen kouluttautumisvelvollisuus on jäänyt vajaaksi, asianajajan seuraavan vuoden kouluttautumisajasta täytetään ensin kyseisen vuoden kouluttautumisvelvollisuus ja tästä ylimenevä tuntimäärä voidaan lukea edellisen vuoden kouluttautumisvelvollisuuden hyväksi. TÄYDENNYSKOULUTTAUTUMISVELVOLLISUUS. TO 4.2. Asianajaja oli osallistunut ammatilliseen koulutukseen vuoden 2011 aikana yhteensä 4,5 tunnin ajan ja vuoden 2012 aikana noin 14,5 tunnin ajan. Asianajaja ilmoitti jääneensä vanhuuseläkkeelle vuoden 2013 alusta. Hän oli kuitenkin tehnyt vielä töitä toimistonsa järjestämiseksi. Asianajaja oli vuonna 2013 ryhtynyt paikkaamaan koulutusvajetta, jotta ainakin vuoden 2012 koulutusvaje täyttyisi. Asianajaja katsoi, että koulutusta vastaavaa toimintaa oli se, että hänen hoitamiinsa juttuihin perehtyminen oli vaatinut uusimpaan kirjallisuuteen ja oikeustapauksiin perehtymistä. Valvontalautakunta totesi, että asianajajalta oli jäänyt puuttumaan vuoden 2011 kouluttautumisvelvoitteesta 13,5 tuntia, joka hänen olisi tullut täydentää vuoden 2012 aikana. Asianajaja oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti laiminlyömällä kouluttautumisvelvollisuutensa vuoden 2011 osalta. (HUOMAUTUS) TÄYDENNYSKOULUTTAUTUMISVELVOLLISUUS. TO 4.2. Asianajaja oli osallistunut ammatilliseen koulutukseen vuoden 2011 aikana yhteensä 10 tunnin ajan ja vuoden 2012 aikana 18 tuntia 15 minuuttia. Asianajaja myönsi vuoden 2011 koulutuksesta jääneen puuttumaan kahdeksan tuntia. Asianajaja oli vuonna 2012 osallistunut viiden päivän kertausharjoitukseen. Asianajaja katsoi, että tähän sisältyi koulutusta ainakin kahdeksan tuntia, koska koulutuksessa oli muun muassa valmiuslainsäädäntöä sekä henkilöstöhallintoa, johon liittyi myös juridiikkaa. Valvontalautakunta katsoi, että kertausharjoituksiin sisältyviä lainsäädännöllisiä asioita koskeva osuus oli mahdollista lukea kouluttautumisvelvoitteeseen. Asianajajan esittämä selvitys ei kuitenkaan osoittanut, että henkilöstöhallinnon koulutus liittyisi riittävällä tavalla asianajotoimintaan. Kouluttautumisvelvoite vuodelta 2011 ei näin ollen täyttynyt. Asianajaja oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti laiminlyömällä kouluttautumisvelvollisuutensa. (HUOMAUTUS) TÄYDENNYSKOULUTTAUTUMISVELVOLLISUUS. TO 4.2. Asianajajalta puuttui vuoden 2011 täydennyskouluttautuminen kokonaan. Asianajaja totesi hänellä olleen terveydentilansa johdosta ylivoimainen este osallistua koulutuksiin vuosina 2011 ja Valvontalautakunta katsoi asianajajan esittäneen riittävän selvityksen ylivoimaisen esteen perusteesta. Asianajajan ei katsottu menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. (EI SEU- RAAMUSTA) Asiakasvarojen hoito (TO 4.4) Asianajajalain nojalla asianajajan on pidettävä asiakasvarat erillään omista varoistaan. Tapaohjeiden 4.4-kohdassa on myös asiakasvarojen hoitoon liittyviä sääntöjä, minkä lisäksi asianajajien on noudatettava asiakasvarojen hoitoa koskevan ohjesäännön (B6.1) määräyksiä. Asiakasvaratilillä saa säilyttää varoja ainoastaan lyhytaikaisesti. Mikäli tiedossa on, ettei varoja voida lyhyen ajan sisällä tilittää asiakkaalle, tulee asianajajan avata asiakkaan nimellä oleva erillinen asiakasvaratili, jossa varoja säilytetään. Koska suoritetuissa toimistotarkastuksissa on havaittu epätietoisuutta asiakasvarojen hoitoon liittyvistä säännöistä, on tässä esitelty neljä asiakasvarojen hoitoa koskevaa ratkaisua. ASIAKASVAROJEN HOITO. TO 4.4. Asianajotoimiston asiakasvaratilillä oli toimistossa aiemmin työskennelleiden kahden entisen asianajajan toimeksiantoihin liittyviä kuolinpesien ja useiden yli kymmenen vuotta aikaisemmin lopetettujen konkurssipesien rahavaroja. Asiakasvaratilille oli maksettu asianajotoimiston ja tätä edeltäneen lakiasiaintoimiston saatavia, jotka olivat jääneet siirtämättä toimiston maksuliikennetilille. Asiakasvaratilillä oli tämän vuoksi ollut myös asianajotoimiston omia rahavaroja. Valvontalautakunta katsoi, että asianajaja oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että asiakasvarat luovutettiin niihin oikeutetulle viipy- 24 Valvontakertomus 2013 Valvontakertomus

14 mättä sen jälkeen, kun peruste niiden hallussa pitämiseen oli päättynyt. Asianajaja ei myöskään ollut huolehtinut siitä, että asiakkaille kuuluvat rahavarat olivat erillään toimistolle kuuluvista rahavaroista. (HUOMAUTUS) ASIAKASVAROJEN HOITO. TO 4.4. Asianajotoimiston asiakasvaratilillä oli yli euroa, joista euroa liittyi yksittäiseen suoritukseen, joka odotti Espanjassa tapahtuvaa kiinteistön rekisteröintitointa. Asianajaja oli sopinut kiinteistön ostaneen henkilön kanssa, ettei tämän nimiin avata erillistä pankkitiliä vaan rahat säilytetään asiakasvarojen tilillä, jotta varat voitiin kaupanteon ja omistusoikeuden siirtymisen hetkellä nopeasti siirtää myyjänä olleen kuolinpesän tilille. Valvontalautakunta totesi, että kysymys oli suuresta rahasummasta ja varojen siirtäminen kuolinpesälle oli riippuvainen siitä, milloin pesänselvitys Espanjassa saadaan suoritetuksi loppuun. Asianajajan oli tullut ymmärtää, että kaupan loppuun saattaminen tulee olemaan aikaa vievää. Asianajaja oli menetellyt asiakasvarojen hoitoa koskevan ohjeen ja hyvän asianajajatavan vastaisesti laiminlyödessään velvollisuutensa avata erillisen asiakkaan nimeä kantavan tilin asiakasvarojen säilyttämistä varten. (HUOMAUTUS) ASIAKASVAROJEN HOITO. TO 4.4. Asianajotoimiston toimistotarkastuksessa kävi ilmi, että asiakasvaroja oli säilytetty yleisillä asiakasvaratileillä, joissa oli useille eri asiakkaille kirjanpidollisesti oma tili. Eräällä asiakasvaratilillä oli ollut eri asiakkaiden suorituksia ajalta yhteensä ,84 euroa. Asianajotoimiston toimitusjohtajan mukaan asiakasvarojen hoitoa koskevan ohjeen kohdat ja olivat osin ristiriitaisia eikä ohje tarkemmin ota kantaa varojen säilyttämisen lyhytaikaisuuden käsitteeseen. Asianajotoimisto oli noudattanut analogisesti kirjanpitolainsäädännön käsitettä lyhytaikaisuudesta; asiakasvarojen suuremmat summat oli tilitetty asiakkaalle tai erilliselle avattavalle tilille viimeistään seuraavan tilikauden aikana. Valvontalautakunta totesi, että asiakasvarojen hoitoa koskevan ohjeen pääsäännön mukaan asiakasvarojen keräilytilillä säilytetään rahavaroja ainoastaan lyhytaikaisesti. Asianajotoimiston toimitusjohtaja oli toiminut vastoin asiakasvarojen hoitoa koskevia ohjeita ja hyvää asianajajatapaa säilyttäessään asiakkaiden varoja asianajotoimiston keräilytilillä useiden vuosien ajan. (HUOMAUTUS) ASIAKASVAROJEN HOITO. TO 4.4. Asianajotoimiston asiakasvaratilillä oli 54,30 euroa varoja, jotka oli asianajajan mukaan talletettu tilille vuonna 1994 ja kuuluivat kaksi vuotta aikaisemmin kuolleelle asiakkaalle. Asiassa oli sovittu, että asianajaja voi pitää summan osana palkkiotaan. Asianajaja jätti silti summan asiakasvaratilille asiakirjalunastuksia varten. Valvontalautakunta katsoi, että asianajajan menettely pitkään kestäneenä sinänsä oli asiakasvarojen hoitoa koskevan ohjeistuksen vastaista. Asiakasvarojen tili ei tarkastuskertomuksen mukaan ollut muutoin käytössä. Valvontalautakunta kiinnitti asianajajan huomiota siihen, että asiakasvarojen säilyttäminen on yksi asianajotoimen uskottavuuden peruskysymyksistä. Silloinkin kun kysymys on pienestä summasta ja pitkään jatkuneesta asiakassuhteesta, asiakasvarojen säilyttämisen asiakasvarojen tilillä tulee olla perusteltu väliaikaisratkaisu. (EI SEURAAMUSTA) 2.4 Asianajajan velvollisuudet asiakasta kohtaan (TO 5. luku) Asianajotoiminnan perusarvoja koskevassa 3.1-kohdassa määritelty lojaalisuus tarkoittaa asianajajan ehdotonta velvollisuutta valvoa (vain) asiakkaansa etua. Tämä lojaalisuusvelvoite on pohjana niille tapaohjeiden 5. luvun säännöille, jotka toisaalta asettavat asianajajalle aktiivisia asiakkaaseen kohdistuvia velvollisuuksia ja toisaalta rajaavat asianajajan toimintaa Yhteydenpito asiakkaaseen (TO 5.4) Asianajajan on vastattava tehtävää koskeviin tiedusteluihin ilman aiheetonta viivytystä, ellei se aiemman vastauksen tai muun vastaavan syyn vuoksi ole ilmeisen tarpeetonta. Asianajajan on myös pidettävä asiakas ajan tasalla tehtävän edistymisestä ja erityisesti huolehdittava, että tehtävässä saadusta ratkaisusta tai päätöksestä annetaan asiakkaalle viipymättä tieto. Asiakkaan antama asianajotehtävä on aina asiakkaalle itselleen tärkeä. Asiakas on oikeutetusti kiinnostunut asiansa etenemisestä ja sen vaiheista muutoinkin. Asianajaja on usein ja tuomioistuinasioissa lähes poikkeuksetta ensimmäinen, joka saa tiedon asian uusista vaiheista. Asiakkaalla on oikeus tietää asiastaan aina niin, että hän voi ottaa kantaa sen hoitamiseen. Se ei ole mahdollista, ellei asianajaja tiedota tehtävän uusista käänteistä. Suuri osa asianajajien asiakkaiden tekemistä kanteluista koskee tilanteita, joissa asiakkaan mukaan hänen yhteydenottoihinsa ei ole vastattu eikä asiakkaalla ole ollut riittävästi tietoa siitä, missä vaiheessa hänen asiansa käsittely on. Erityisesti pesänselvittäjää koskevissa kanteluissa on usein kysymys siitä, että pesän osakkailla ei ole tietoa pesänselvityksen etenemisestä. YHTEYDENPITO ASIAKKAASEEN. TO 5.4. ASIAKIRJOJEN LUOVUTTAMINEN. TO Asianajaja laiminlöi velvollisuutensa antaa kantelijalle tiedon KKO:n päätöksen sisällöstä. Asianajaja ei informoinut kantelijaa siitä, että lopetti asianajotoimistonsa vuodenvaihteessa Tästä huolimatta asianajotoimiston kotisivut ja yhteystiedot löytyivät kuitenkin edelleen internetistä. Asianajaja ei pyynnöstä huolimatta palauttanut kantelijalle tälle kuuluvia asiakirjoja toimeksiannon päättymisen jälkeen. Asianajajan mukaan hän ei antanut kantelijalle tietoa KKO:n päätöksestä, koska hänellä ei enää ollut kantelijan yhteystietoja. Asianajaja ei katsonut, että hänen olisi tullut informoida kantelijaa toimiston lopettamisesta, koska toimeksianto oli tuolloin jo asiallisesti päättynyt. Toimiston internet-sivuja ei teknisten ongelmien vuoksi saatu poistettua. Valvontalautakunta katsoi, että asianajaja oli laiminlyönyt velvollisuutensa antaa asiakkaalle tiedon tehtävää koskevasta ratkaisusta. Tietoturvasyyt eivät oikeuttaneet asiakkaan yhteystietojen hävittämiseen. Tietoa asianajotoimiston toiminnasta ja vastaavasti toiminnan lopettamisesta on pidettävä välttämättömänä osana asiakkaan oikeutta tietoon siitä, miten hänen toimeksiantoaan hoidetaan ja miten yhteys asianajajaan saadaan sekä toimeksiannon aikana että mahdollisia jälkitoimia varten toimeksiannon jälkeen. Asianajajan katsottiin menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti laiminlyödessään velvollisuutensa antaa asiakkaalle tiedoksi päätöksen, tiedon toimiston lopettamisesta sekä laiminlyödessään asiakirjojen palauttamisvelvollisuuden. (VAROITUS) YHTEYDENPITO ASIAKKAASEEN. TO 5.4. Asianajaja toimi yrityksen konkurssipesän pesänhoitajana. Yritys oli ottanut eläkesijoitusvakuutuksen, jossa kantelija oli vakuutettuna. Kantelija moitti asianajajaa siitä, että tämä viivytteli asiakirjan toimittamisessa vakuutusyhtiölle eläkevakuutuksen omistusoikeuden siirtoa varten. Asia oli ollut keskeneräinen yli vuoden ajan. Pesänhoitajan mukaan pankki oli ilmoittanut, ettei ollut täyttä varmuutta siitä, kenelle vakuutuksen säästöt kuuluivat. Konkurssipesä tutki edelleen sitä, oliko mahdollista saada vakuutukseen siirretyt varat konkurssipesän haltuun. Asianajotoimiston assistentti oli ilmoittanut kantelijalle asianajajan pyytäneen siirtopapereita lähetettäväksi uudelleen allekirjoitusta varten, koska alkuperäiset olivat ilmeisesti kadonneet. Kantelija oli siten voinut saada käsityksen, että asiassa ei ollut epäselvyyttä. Valvontalautakunta katsoi asianajajan menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti laiminlyödessään velvollisuutensa pitää kantelija ajan tasalla asioiden etenemisestä. (HUOMAUTUS) Tärkeiden ratkaisujen hyväksyttäminen (TO 5.5) Asianajajan on saatava asiakkaansa hyväksyminen tämän oikeutta koskeviin tärkeisiin toimenpiteisiin, elleivät asian kiireellisyys tai muut painavat syyt sitä estä. Asiakas on omassa asiassaan oikeutettu tekemään kaikki itseään koskevat olennaiset ratkaisut. TÄRKEIDEN RATKAISUJEN HYVÄKSYTTÄMINEN. TO 5.5. Asianajaja haki hovioikeuden tuomioon valituslupaa KKO:lta ilman päämiehensä toimeksiantoa tai suostumusta. KKO ei myöntänyt valituslupaa ja määräsi asianajajan palkkion maksettavaksi 26 Valvontakertomus 2013 Valvontakertomus

15 valtion varoista. Päämies tuli tietoiseksi asiasta saadessaan oikeusrekisterikeskukselta asianajajan palkkiolaskun. Asianajaja ilmoitti, ettei hän ollut ennen valituslupahakemuksen ja valituksen laatimista ja toimittamista KKO:lle tiedustellut päämieheltään, halusiko tämä hakea muutosta hovioikeuden tuomioon. Asianajajan mukaan tuomiosta valittaminen oli perustunut hiljaiseen toimeksiantoon ja puolustajan velvollisuuteen. Valvontalautakunta katsoi, että hovioikeuden tuomiosta valittaminen edellytti asiakkaan pyyntöä tai ainakin suostumusta. Asianajaja ei ollut ilmoittanut kantelijalle siitä, että KKO ei myöntänyt asiassa valituslupaa. Asianajaja oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti laiminlyödessään velvollisuutensa hankkia asiakkaansa suostumuksen ja ilmoittaa tälle KKO:n päätöksestä. (HUOMAUTUS) Asiakirjojen luovuttaminen (TO 5.11) Kun tehtävä on hoidettu tai muutoin päättynyt, asianajajan on palautettava asiakkaalle kuuluvat asiakirjat. Tehtävään liittyvät alkuperäiset asiakirjat, siinä saadut viranomaispäätökset ja usein muukin asiakirja-aineisto kuuluu asiakkaalle. Asianajajalla ei ole enää oikeutta pidättää asiakirjoja siinäkään tapauksessa, että asiakas ei olisi huolehtinut maksuvelvollisuuksistaan asianajajalle. ASIAKIRJOJEN LUOVUTTAMINEN. TO HUOLELLISUUS JA TEHOKKUUS. TO 4.1. YHTEYDENPITO ASIAKKAASEEN. TO 5.4. Kantelija moitti asianajajaa siitä, että tämä viivytteli työsuhteen päättämistä koskevan toimeksiannon hoitamisessa. Toimeksianto oli ollut vireillä jo yli vuoden eikä ollut edennyt lainkaan. Asianajaja ei vastannut kantelijan lähettämiin useisiin sähköposteihin ja tekstiviesteihin, eikä palauttanut kantelijalle tämän pyytämiä asiakirjoja. Asianajaja totesi asian viivästyneen muun muassa muiden oikeudenkäyntitoimeksiantojen ja vuosiloman takia. Asianajaja oli tulkinnut kantelijan sähköpostiviestin niin, että kantelija ei päättänyt toimeksiantoa eikä halunnut asiakirjojaan takaisin kuin siinä tapauksessa, että asianajaja ei olisi valmis jatkamaan toimeksiantoa. Valvontalautakunta katsoi asianajajan menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti viivytellessään perusteettomasti toimeksiannon hoitamisessa ja laiminlyödessään velvollisuutensa vastata kantelijan yhteydenottopyyntöihin kohtuullisessa ajassa. Asianajajan olisi tullut välittömästi lomalta palattuaan ottaa kantelijaan yhteyttä ja varmistaa toimeksiannon päättyminen ja palauttaa kantelijan asiakirjat. (HUOMAUTUS) ASIAKIRJOJEN LUOVUTTAMINEN. TO Kantelija moitti asianajotoimiston avustavaa lakimiestä siitä, ettei tämä suostunut ajamaan asiaa kantelijan haluamalla tavalla. Lakimies oli ilmoittanut kantelijalle, ettei tämä saa toimeksiantoon liittyviä asiakirjoja takaisin ennen kuin maksaa laskun. Koska lakimies ei ollut Asianajajaliiton jäsen, vastausta pyydettiin hänen valvonnastaan vastaavalta asianajajalta. Asianajaja vetosi siihen, ettei tapaohjeiden kohdissa 5.10, 5.11 ja 5.12 ole määräystä siitä, ettei asianajaja saisi pidättää asiakirjoja laskunsa maksamisen ajan, kunhan tehtävästä luopumisessa vältetään sellaista menettelytapaa, joka saattaa vahingoittaa asiakkaan etua. Toimenpiteellä ei ollut vahingoitettu asiakkaan etuja. Valvontalautakunta totesi, että hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden uudistuksen yhteydessä asiakirjojen luovuttamista asiakkaalle koskevaan sääntöön oli tullut muutos. Hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden 5.11-kohdan mukaan on yksiselitteisen selvää, että asiakirjat on palautettava asiakkaalle, kun tehtävä on hoidettu tai muutoin päättynyt. Lakimies oli menetellyt hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden vastaisesti ilmoittaessaan kantelijalle, että hän luovuttaa toimeksiantoon liittyvät asiakirjat kantelijalle vasta sen jälkeen, kun tämä maksaa laskun. Lakimiehen valvonnasta vastaava asianajaja oli tältä osin laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa ja siten menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. (HUOMAUTUS) Asianajokulujen kattaminen ulkopuolisin varoin (TO 5.13) Tapaohjeiden mukaan asianajajan on oma-aloitteisesti annettava asiakkaalle tieto mahdollisuudesta saada katettua asianajokuluja oikeusturvavakuutuksesta tai julkisista varoista. Oikeusturvavakuutusten vakuutusehdoissa lähtökohtana on, että vakuutuksen perusteella korvattava määrä on sama kuin mitä oikeus velvoittaa vastapuolen suorittamaan oikeudenkäyntikuluja vakuutetulle. Ehdoissa on tuolloin sekoitettu toisaalta asianajajan ja asiakkaan välinen oikeussuhde ja se, mitä oikeus katsoo kohtuulliseksi määrättäessä häviävän osapuolen kulukorvausta. Jos asianajaja haluaa veloittaa asiakkaaltaan palkkiota yli sen, mitä vakuutusyhtiö hyväksyy korvattavaksi, on oikeusturva-asiakkaan kanssa sovittava kirjallisesti tehtävää vastaanotettaessa, että asiakas on velvollinen maksamaan asianajajan laskusta koko sen osuuden, jota vakuutusyhtiö ei korvaa. ASIANAJOKULUJEN KATTAMINEN ULKOPUOLI- SIN VAROIN. TO Kantelijat moittivat asianajajaa siitä, että tämä peri palkkiota, joka ylitti oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuden. Kantelijat olivat sopineet alkuneuvottelussa asiaa hoitavan lakimiehen kanssa, että asia hoidettaisiin oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärien puitteissa. Kantelijoilta ei myöskään ollut pyydetty suostumusta toimenpiteeseen, jota todennäköisesti ei olisi korvattu oikeusturvavakuutuksesta. Lakimiehen valvonnasta vastaavan asianajajan mukaan lakimies ei ollut sopinut, että asia hoidettaisiin oikeusturvavakuutuksen puitteissa. Kantelijoille oli nimenomaisesti ilmoitettu, että arviota lopullisista kustannuksista ei voinut antaa. Alkuneuvottelussa ei ollut esillä kantelijoiden oikeusturvavakuutuksessa ollut uusi ja yllättävä vakuutusehto, jonka mukaan vakuutuskorvaus oli puolet pääsäännön mukaisesta maksimikorvaussummasta, mikäli asia sovittiin ennen istuntokäsittelyä. Valvontalautakunta katsoi, että asianajajan selvitystä siitä, mitä kantelijoille oli alkuneuvottelussa kerrottu, ei voitu pitää riittävänä sen todentamiseksi, että omavastuuosuuden ylittävästä laskutuksesta olisi sovittu. Kantelijat olivat esittäneet lakimiehelle alkuneuvottelussa oikeusturvapäätöksen, josta kiistatta ilmeni korvausmäärän rajoitus euroon ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyä suoritetuista toimenpiteistä. Asianajaja ei voinut luotettavasti selvittää, että kantelijat olisivat antaneet suostumuksensa toimenpiteisiin, jotka eivät tulisi oikeusturvavakuutuksesta korvattaviksi. Asianajaja oli menetellyt vastoin hyvää asianajajatapaa laskuttamalla kantelijoilta enemmän kuin vakuutusehtojen mukaisen omavastuuosuuden. Asianajaja oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että asianajotoimistossa työskennellyt lakimies noudatti hyvää asianajajatapaa tämän ryhtyessä ilman kantelijoiden suostumusta toimenpiteisiin, jotka todennäköisesti eivät kuuluneet oikeusturvavakuutuksesta korvattaviksi. Laiminlyödessään valvontavelvollisuutensa, asianajaja oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. (HUOMAUTUS) 2.5 Asianajajan esteellisyys (TO 6. luku) Yleistä Kaikkien neuvontapalvelujen perusedellytyksenä on toimeksiantajan tuntema luottamus neuvonantajaansa. Asianajotoimen harjoittamisessa luottamussuhteella on erityinen merkitys ja luottamussuhteen varjeleminen on ollut lähtökohta asianajajan ammatillisten velvollisuuksien määrittämisessä. Asianajajia sitovat tapaohjeet ovat merkittävässä määrin pyrkineet turvaamaan asiakkaan luottamusta asianajajaansa. Luottamussuhteen yksi tärkeä elementti on, että asianajajan on kyettävä hoitamaan asiakkaansa asiaa lojaalisti ja vapaana toimeksiantosuhteen tai määräyksenvaraisen tehtävän ulkopuolisista intresseistä. Lojaalisuuteen liittyy sääntö asianajajan velvollisuudesta olla tapaohjeiden 3.3-kohdan mukaisesti esteetön tehtävää vastaanotettaessa ja sitä hoidettaessa. Nykyisiä tapaohjeita laadittaessa eräänä tavoitteena oli kirjoittaa esteellisyystilanteita koskeva sääntely auki niin, että asianajaja kykenisi tapaohjeita lukemalla arvioimaan omaa esteettömyyttään. Jäljempänä selostetaan lyhyesti hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden 6. luvun sääntöjä esteellisyydestä. Näitä sääntöjä tulkittaessa on kuitenkin pidettävä mielessä, ettei sääntöjä voida koskaan kirjoittaa niin yksityiskohtaisesti, että niillä voitaisiin varautua kaikkiin tulkintatilanteisiin. Luvun sääntöjä tulkittaessa on muis- 28 Valvontakertomus 2013 Valvontakertomus

16 tettava jo edellä todettu tapaohjeiden 3.3-kohta esteettömyydestä sekä tapaohjeiden 1.1-kohdassa oleva lausuma, jonka mukaan kaikkea, mitä tapaohjeissa ei ole nimenomaisesti kielletty, ei välttämättä voida pitää sallittuna Esteettömyys (TO 3.3) Asianajajan on tehtävää vastaanottaessaan ja sitä hoitaessaan oltava esteetön. Asianajajan tulee voida suorittaa tehtävänsä vapaana sopimattomista sivuvaikutteista ja parhaan kykynsä mukaan. Mikäli asianajaja ei jostakin syystä voi näin tehdä, on hän esteellinen suorittamaan tehtävää. Asianajaja voi olla esteetön tehtävää vastaanottaessaan, mutta tilanne saattaa muuttua ja jos esteellisyysperuste myöhemmin syntyy, tulee hänen luopua tehtävän hoitamisesta. Esteettömyysvaatimus koskee sekä sopimuksenvaraisia tehtäviä että määräyksen- ja nimityksenvaraisia tehtäviä. Vaikka määräyksenvaraisia tehtäviä koskevat lain säännökset eivät aina huomioi kaikkia hyvään asianajajatapaan sisältyviä sääntöjä, tulee asianajajan itse pitää ne mielessään. Jos asianajaja on hyvän asianajajatavan perusteella esteellinen hoitamaan määräyksenvaraista tehtävää, ei hän saa ottaa sitä vastaan, vaikka tuomioistuin ei tätä esteellisyyttä huomioisi. Esteettömyysvaatimus suojaa sitä, että asianajaja ei joudu paljastamaan tehtävää hoitaessaan muiden asiakkaiden asianajosalaisuuksia tai rikkomaan omaa salassapito- tai vaitiolovelvollisuuttaan. Esteettömyys varmistaa sen, että asianajaja voi aina täysipainoisesti valvoa asiakkaansa etua ja oikeutta. Korkein oikeus on antamassaan ennakkopäätöksessä (2011:31) katsonut, että pesänjakajaksi esitetty asianajaja oli esteellinen tehtävään, koska hakemuksen pesänjakajan määräämiseksi oli tehnyt lakimies, joka työskenteli ehdotetun henkilön kanssa samassa asianajotoimistossa. Ratkaisu on selkeästi linjannut pesänjakajalta edellytettävää esteettömyyttä. ESTEELLISYYS. TO 3.3. Asianajaja toimitti lesken avustajana täydennysperunkirjoituksen kantelijan isän kuolinpesässä. Kantelija moitti asianajajaa siitä, että tämä ryhtyi toimittamaan täydennysperunkirjoitusta kuolinpesän lukuun, vaikka hän toimi aiemmin lesken asiamiehenä, haki kuolinpesään pesänselvittäjää ja -jakajaa sekä oli tietoinen kantelijan ja lesken välisistä erimielisyyksistä. Asianajaja katsoi olleensa esteetön toimittamaan täydennysperunkirjoituksen päämiehensä toimeksiannosta. Täydennysperunkirjoitukselle oli lailliset edellytykset. Perukirjaan ei ollut merkitty omaisuutta ja niiden omistussuhteita kaikilta osin asianmukaisesti. Valvontalautakunta on eräässä täysistuntoratkaisussaan todennut yhtenä esteellisyysharkinnassa huomioon otettavana seikkana olevan sen, voiko asianajajan toiminta sekä osakkaan avustajana että uskottuna miehenä aiheuttaa perusteltuja epäilyjä asianajajan toiminnan asianmukaisuutta kohtaan ja epäluottamusta asianajajakunnan toimintatapoja kohtaan. Valvontalautakunta katsoi, että asianajaja oli esteellinen toimimaan täydennysperunkirjoituksen uskottuna miehenä. Asianajaja oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti toimittaessaan pitkäaikaisen asiakkaansa pyynnöstä ja kantelijan vastustuksesta huolimatta kantelijan vahingoksi koituvan täydennysperunkirjoituksen. (VAROI- TUS, yhteinen seuraamus myös muista moitteista) ESTEELLISYYS. TO 3.3. Pesänselvittäjän ja -jakajan määräyksen saaneen asianajajan A toimistossa työskennellyt asianajaja B oli tehnyt pesänselvitystoimenpiteitä asianajaja A:n antaman yleisvaltakirjan nojalla. Asianajaja B työskenteli kuolinpesän kahden muun osakkaan asiamiehenä toimineen asianajaja C:n toimistossa vuosina ja oli C:n asianajotoimiston hallituksen varajäsen maaliskuuhun 2012 saakka. Käräjäoikeus vapautti asianajaja A:n pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävästä. Kantelija moitti A:ta mm. siitä, että tämä rikkoi puolueettomuus- ja riippumattomuusvaatimuksia ja toimi C:n päämiesten hyväksi. Kantelija moitti B:tä mm. huolimattomuudesta. Kantelijan mukaan A oli todellisuudessa toiminut C:n päämiesten hyväksi ja oli esteellinen tehtävään. B:n ja C:n välillä oli keskinäisiä sidonnaisuuksia B:n työhistorian ja luottamustehtävien vuoksi. Kantelija moitti asianajaja C:tä siitä, että esittäessään A:ta pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi C oli tietoinen B:n sidonnaisuuksista C:hen. C:n tarkoituksena oli saada pesänselvitys ja -jako tehdyksi päämiestensä hyväksi. A totesi, että antaessaan suostumuksensa pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävään hän ei ollut tietoinen mistään seikasta, joka vaarantaisi puolueettoman pesänselvityksen tai -jaon. B totesi, että A oli valtuuttanut B:n hoitamaan puolestaan rutiininomaisia pesänselvitystoimenpiteitä. Pesänselvityksessä ei tehty kantelijan oikeusasemaan huonontavasti vaikuttavia päätöksiä. B ei ollut tietoinen, että yhteistyönsä päätyttyä C:n asianajotoimiston kanssa, yhtiö ei tehnyt merkintää kaupparekisteriin hallituksen varajäsenen vaihtumisesta. Saatuaan asiasta tiedon B oli itse tehnyt ilmoituksen kaupparekisteriin. B ei ollut tietoinen tästä muodollisesta sidonnaisuudesta eikä se vaikuttanut mitenkään A:n antamien tehtävien hoitamiseen. C puolestaan katsoi, ettei A ollut esteellinen pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävään ja katsoi toimineensa hyvän asianajajatavan mukaisesti. A oli toiminut asianmukaisesti kuolinpesän eduksi ja oli hoitanut tehtävää moitteettomasti. A:lla, B:llä, C:llä tai heidän asianajotoimistoillaan ei ollut taloudellisia yhteyksiä. B omisti C:n asianajotoimiston osakkeen ja luopui omistuksestaan erotessaan yhtiön palveluksesta. B oli jäänyt yhtiön hallituksen varajäseneksi, missä toimessa hän ei koskaan joutunut toimimaan. B erosi varajäsenyydestä vuonna Valvontalautakunta katsoi, että A:n tuli tietää samassa toimistossa työskentelevien lakimiesten mahdolliset jäsenyydet ja varajäsenyydet muissa asianajotoimistoissa. Toimiston asianajajan hallituksen jäsenyys tai varajäsenyys toisessa asianajotoimistossa aiheutti esteellisyyden näiden toimistojen asianajajille toimia toisensa vastapuolina tai pesänselvittäjänä ja -jakajana kuolinpesässä, missä toisen toimiston asianajaja avusti saman pesän osakasta. Asianajaja A oli tältä osin toiminut hyvän asianajajatavan vastaisesti. (VAROITUS) Valvontalautakunta katsoi että B:n tuli tietää hallituksen varajäsenyydestään C:n asianajotoimistossa. Tämän vuoksi B oli ollut esteellinen hoitaessaan pesänselvittäjän valtuuttamana toimenpiteitä kuolinpesässä, jossa hänen nykyisen toimistonsa asianajaja hoiti tehtävää pesänselvittäjänä ja hänen hallituksessa edustamansa asianajotoimiston asianajaja toimi kyseisen pesän osakkaan asiamiehenä. B oli toiminut hyvän asianajajatavan vastaisesti. (VAROITUS) Valvontalautakunta katsoi, että C:n tuli tietää, että B oli hänen asianajoyhtiönsä hallituksen jäsen. Toimiston asianajajan hallituksen jäsenyys tai varajäsenyys toisessa asianajotoimistossa aiheutti esteellisyyden näiden toimistojen asianajajille toimia toistensa vastapuolina tai pesänselvittäjänä ja -jakajana kuolinpesässä, missä toisen toimiston asianajaja avusti saman pesän osakasta. Hakiessaan A:n pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävään ja avustaessaan asiakastaan pesänselvityskokouksissa oli C toiminut esteellisenä ja hyvän asianajajatavan vastaisesti. (VAROITUS) Esteellisyys samassa asiassa (TO 6.1) Asianajaja ei saa ottaa vastaan tehtävää samassa asiassa kahdelta tai useammalta asiakkaalta, jos asiakkaiden edut tai oikeudet ovat ristiriitaiset tai eturistiriidan mahdollisuus on ilmeinen. Eturistiriidan mahdollisuus aiheuttaa esteellisyyden, joten asianajajan on pohdittava asian todennäköistä tapahtumainkulkua ja arvioitava, aiheuttaako todennäköinen tapahtumainkulku esteellisyyden. Siksi asianajajan on pohdittava, voiko hän oikeudenkäynnissä avustaa useampaa kuin yhtä asiakasta. Lähtökohtana on, että kahta asiakasta samassa asiassa avustettaessa kummaltakin asiakkaalta erikseen saatua tietoa on voitava käyttää hyväksi myös toista asiakasta avustettaessa. Samassa asiassa ei ole mahdollista hankkia asiakkailta suostumusta kahden tai useamman ristiriitaisen intressin omaavan asiakkaan avustamiseen Esteellisyys lojaalisuusvelvollisuuden perusteella (TO 6.2) Tapaohjeiden 3.1-kohdan mukaan asianajajan on oltava asiakkaalleen lojaali ja hän on velvollinen lakia ja hyvää asianajajatapaa noudattaen parhaan kykynsä mukaan valvomaan asiakkaansa etua ja oikeutta. Lojaalisuus asiakasta kohtaan edellyttää, ettei asianajaja ryhdy nykyistä tai en- 30 Valvontakertomus 2013 Valvontakertomus

17 tistä asiakastaan kohtaan toimenpiteisiin, jotka loukkaavat tätä lojaalisuusvelvollisuutta. Asianajajan lojaalisuusvelvollisuus asiakastaan kohtaan ei välttämättä pääty samalla hetkellä kuin tehtävän suorittaminen päättyy. Säännön toisessa kappaleessa on lueteltu niitä seikkoja, jotka vaikuttavat lojaalisuusvelvollisuuden ajalliseen kestoon tehtävän päätyttyä. ESTEELLISYYS LOJAALISUUSVELVOLLISUUDEN PERUSTEELLA. TO 6.2. ESTEELLISYYS SAMASSA ASIASSA. TO 6.1. Asianajaja oli hoitanut kantelijan entisen kihlatun A:n ja tämän yhtiöiden asioita vuodesta 2005 ja kantelijan asioita vuodesta 2009 lukien. Kantelija moitti asianajajaa mm. siitä, että tämä ei ajanut kantelijan etua hoitaessaan tämän toimeksiantoja. Asianajaja oli alusta alkaen ajanut kantelijan vastapuolena olevan A:n etua sekä toiminut sittemmin A:n avustajana kantelijaan kohdistuvissa asioissa käyttäen hyväksi kantelijasta saamiaan tietoja. Asianajaja totesi, että toimeksiantosuhde kantelijaan perustui A:n pyyntöön ja asianajaja otti kantelijalta tehtäviä vastaan sillä ehdolla, että mahdollisissa ristiriitatilanteissa asianajaja avustaisi entisiä päämiehiään. Asianajajan toimet liittyivät pääosin kantelijan omistuksessa olleiden huoneistojen myyntiin ja vuokraukseen. Asianajaja toimi myös selvitysmiehenä kantelijan omistaman osakeyhtiön selvitystilassa sekä tutki erään myynnissä olevan yhtiön tilinpäätöstietoja. Asianajaja antoi kantelijalle myös yleisiä neuvoja liittyen myynnissä olleen käyttö- ja vaihto-omaisuuden ostamiseen. Kantelija ei pyytänyt asianajajaa avustamaan häntä A:han kohdistetuissa syytöksissä, eikä asianajaja olisi tällaista toimeksiantoa vastaanottanutkaan. Toimeksiannon aikana asianajajan tietoon ei tullut sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi voinut todeta kantelijan ja A:n etujen olevan ristiriidassa tai tällaisen ristiriidan olevan ilmeinen. Asianajaja oli jo ennen varsinaista toimeksiantosuhdetta laatinut A:n osaksi omistaman yritys B:n ja kantelijan välisen kauppakirjan kummankin osapuolen pyynnöstä. Toimeksiantosuhteen päätyttyä kantelijan kanssa asianajaja osallistui neuvotteluihin ja laati sopimusluonnoksia, joiden tarkoituksena oli kantelijan, A:n ja yritys B:n keskinäisten taloudellisten suhteiden selvittäminen. Varsinaiset erimielisyydet keskinäisten velkasuhteiden osalta ilmenivät myöhemmin ja asianajaja avusti A:ta ja yritys B:tä perintätoimissa kantelijaa vastaan. Asianajaja katsoi, että lojaalisuusvelvollisuus kantelijaa kohtaan ei estänyt häntä avustamasta A:ta ja tämän yhtiöitä niiden ja kantelijan välisissä erimielisyyksissä. Asianajaja ei saanut tietoonsa mitään sellaisia salassapito- tai vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia seikkoja, joita asianajaja voisi hyödyntää, kun hänen päämiehistään A ja B oli velkomusta koskevissa asioissa tullut kantelijan vastapuolia. Valvontalautakunta katsoi, että asianajaja oli esteellinen toimimaan A:n asiamiehenä kantelijan ja A:n välisissä riitaisuuksissa seuraavista syistä: 1) asianajaja alkoi toimia kantelijan vastapuolen asiamiehenä miltei heti kantelijan antaman toimeksiannon päättymisen jälkeen, 2) vastapuolisuhteella saattoi objektiivisesti arvioiden olla liityntä kauppakirjaan, jonka asianajaja oli laatinut osapuolten välillä ja 3) asianajaja oli ilmeisesti saanut kantelijan toimeksiannon aikana kantelijan taloudellista asemaa koskevia tietoja, joilla saattoi olla liityntä vireillä olevaan riita-asiaan. Asianajaja menetteli hyvän asianajajatavan vastaisesti. (VAROITUS) ESTEELLISYYS LOJAALISUUSVELVOLLISUUDEN PERUSTEELLA. TO 6.2. Kantelijat moittivat asianajajaa siitä, että tämä oli esteellinen toimimaan kantelijoiden vastapuolen avustajana yhtiökokouksen päätöksen moittimista koskevassa asiassa. Asianajaja oli aiemmin avustanut kantelijoita heidän omassa henkilökohtaisessa toimeksiannossaan. Asianajajan mukaan nykyisen tehtävän vastaanottaminen ei ollut rikkonut lojaalisuusvelvollisuutta sen enempää nykyistä asiakastaan kuin entisiä asiakkaitaan kohtaan. Toimeksianto kantelijoiden kanssa oli ollut lyhytkestoinen ja päättynyt yli kymmenen vuotta sitten, minkä johdosta lojaalisuusvelvollisuus oli päättynyt jo kauan aikaa sitten. Asianajaja oli avustanut kantelijoita vuosina 1999 ja 2000 autopaikkajärjestelyjä koskevassa asiassa sekä 2001 asuntokauppariitaa koskevassa asiassa. Valvontalautakunta totesi, että lojaalisuusvelvollisuus voi tietyin edellytyksin jatkua pitkäänkin toimeksiannon päättymisen jälkeen esimerkiksi asianajajan toimiessa yrityksen tai perheen kaikkien oikeudellisten asioiden neuvonantajana vuosikymmenen tai useamman ajan. Valvontalautakunta katsoi, ettei kyse ollut tällaisesta toimeksiantosuhteesta. Asianajaja ei ollut menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. (EI SEURAAMUSTA) Esteellisyys taloudellisen tai henkilökohtaisen liitynnän perusteella (TO 6.4) Jos asianajajalla, asianajajalle läheisellä henkilöllä tai asianajajan kanssa samassa toimistossa tai toimistoyhteisössä työskentelevällä henkilöllä on tehtävään taloudellinen tai henkilökohtainen liityntä, joka saattaa vaikuttaa asianajajan lojaalisuusvelvollisuuteen asiakastaan kohtaan, on asianajaja esteellinen ottamaan tehtävää vastaan. Liitynnän olemassaolo on harkittava tapauskohtaisesti ja katsomalla asiaa asianajajan näkökulmasta. Asiakas voi suostumuksellaan vapauttaa asianajajan taloudellisen tai henkilökohtaisen liitynnän aiheuttamasta esteellisyydestä. Suostumus ei kuitenkaan tule kysymykseen, jos liityntä on olennainen. ESTEELLISYYS TALOUDELLISEN TAI HENKILÖ- KOHTAISEN LIITYNNÄN PERUSTEELLA. TO 6.4. Asianajaja oli toiminut lapsen avustajana elatusapuasiassa, jossa lasta edusti lapsen äiti. Käräjäoikeus oli katsonut tekemässään avustajan esteellisyyttä koskevassa päätöksessä, että asianajaja oli esteellinen lapsen edustajana toimineen äidin oikeudenkäyntiasiamieheksi. Äiti oli tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja vahingonkorvaukseen asianajajaan vuosina kohdistuneesta petoksesta. Asianajajan saatavat päämieheltään olivat kesäkuussa 2013 yli 4300 euroa. Käräjäoikeus oli katsonut rikosasiasta ja siitä aiheutuneesta korvausvelvollisuudesta johtuen, että asianajaja ei ollut riippumaton ja esteetön hoitamaan toimeksiantoa. Käräjäoikeus perusteli päätöstään katsoen muun muassa, että asian käsittelyssä saattoi syntyä tilanne, että äiti ei uskaltanut paljastaa asianajajalle todellista maksukykyään ja tämä ei voinut olla vaikuttamatta asianajajan kykyyn täysipainoisesti valvoa asiakkaansa etua. Käräjäoikeus arvioi ratkaisussaan myös sitä, mikä merkitys oli annettava sille, että asianajaja ja hänen päämiehensä laillinen edustaja (lapsen äiti) olivat katsoneet, että asianajaja saattoi hoitaa toimeksiantoa. Käräjäoikeuden mukaan tälle ei ollut annettava ratkaisevaa merkitystä, koska tapaohjeiden soveltamisohjeiden mukaan esteellisyyttä tuli arvioida aina myös sen mukaan, millaista esteettömyyttä asianajajilta voitiin yleisesti katsoa vaadittavan, jotta luottamus asianajajakuntaan ei vaarantunut. Valvontalautakunta totesi, että oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusperiaatteisiin kuuluu, että asiakkaalla on oikeus valita avustajansa. Toimeksianto perustui asiakkaan ja asianajajan väliseen erityiseen luottamussuhteeseen ja esteellisyyssäännökset on tarkoitettu turvaamaan ennen kaikkea tätä luottamussuhdetta. Valvontalautakunta katsoi, että kyseinen velkasuhde ei ollut muodostanut asianajajalle sellaista tapaohjeiden 6.4-kohdan mukaista olennaista taloudellista tai henkilökohtaista liityntää, joka ei olisi kumottavissa päämiehen antamalla suostumuksella. (EI SEURAAMUSTA) Toimistonvaihdos (TO 6.5 ja 6.7) Hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden 6.5-kohdassa säännellään esteellisen asianajajan kanssa samassa asianajotoimistossa tai samassa toimistoyhteisössä työskentelevien henkilöiden esteellisyyttä (nk. samaistaminen). Tapaohjeiden kohdissa lausuttua sovelletaan asianajajan lisäksi myös muihin asianajajan kanssa samassa asianajotoimistossa tai toimistoyhteisössä työskenteleviin henkilöihin. Jos siis joku toimiston tai toimistoyhteisön asianajaja on tapaohjeiden mainittujen kohtien perusteella esteellinen ottamaan tehtävän vastaan, myös samassa toimistossa tai toimistoyhteisössä työskentelevät henkilöt ovat esteellisiä. Sen sijaan samaistamista ei tapahdu tapaohjeiden 6.4-kohdan mukaisissa esteellisyystilanteissa (Esteellisyys taloudellisen tai henkilökohtaisen liitynnän perusteella). Tapaohjeiden 6.7-kohdassa käsitellään, kuinka asianajajan siirtyminen asianajotoimistosta toiseen vaikuttaa esteellisyysarviointiin. Uudessa 32 Valvontakertomus 2013 Valvontakertomus

18 toimistossa tulevat esteellisyyden kannalta arvioitaviksi vain ne asianajajan entisessä toimistossa hoidetut tehtävät, joita siirtynyt asianajaja tai muu lakimies on joko henkilökohtaisesti hoitanut tai joita koskevia salassa pidettäviä tietoja hän on saanut. Asianajaja ei siis saa ryhtyä hoitamaan tehtävää, jossa hänen mahdollisen asiakkaansa vastapuolen avustajana on kollega hänen entisestä toimistostaan ja jos tämä kollega on ottanut tehtävän vastaan ennen asianajajan siirtymistä uuteen toimistoon. Jos tehtävä oli annettu vanhalle toimistolle vasta asianajajan siirtymisen jälkeen, ei samassa toimistossa tapahtunut aikaisempi yhtäaikainen työskentely itsessään tee siirtynyttä asianajajaa esteelliseksi. Siirtyneen asianajajan esteellisyys ei estä asianajajan uudessa toimistossa työskentelevää toista, henkilökohtaisesti esteetöntä asianajajaa hoitamasta tehtävää eli tässä ei tapahdu tapaohjeiden 6.5-kohdassa tarkoitettua samaistamista. Siirtyneen asianajajan aikaisemmassa toimistossa työskentelevien asianajajien on otettava esteellisyysarvioinnissaan huomioon siirtyneen asianajajan tässä toimistossa hoitamat tehtävät. ESTEELLISYYS TOIMISTONVAIHDOKSESSA. TO 6.5. Asianajaja A toimi konkurssipesän hoitajana X Oy:n konkurssissa. Konkurssia oli edeltänyt yhtiön saneerausmenettely, joka oli alkanut vuonna Selvittäjänä oli toiminut asianajaja B. Saneerausohjelma vahvistettiin heinäkuussa B toimi yrityssaneerauksen valvojana ja maksuohjelma olisi päättynyt X Oy asetettiin omasta hakemuksestaan konkurssiin toukokuun lopussa 2012 ja A määrättiin konkurssipesän hoitajaksi. B:n työsuhde A:n toimiston avustavana lakimiehenä alkoi A katsoi, ettei hän ollut esteellinen toimimaan X Oy:n konkurssipesän pesänhoitajana ottaen huomioon saneerauksen päättymisestä kulunut pitkä aika ja se, että B ei tullut toimistoon osakkaaksi vaan osa-aikaiseksi työntekijäksi. Esteellisyyttä harkittaessa A vetosi myös siihen, mitkä ovat selvittäjän oikeudet ja toimivalta (veto-oikeus) hänen suorittaessaan selvittäjän tehtävää. Selvittäjällä on ainoastaan puhevalta velallisyrityksen toimielinten kokouksissa, ei valtaa päättää yhtiön asioista. Se, että B toimi valvojana, ei voinut muodostaa jääviysperustetta. Valvontalautakunta totesi, että B:n siirtyminen A:n toimiston palvelukseen heti konkurssiin asettamisen jälkeen oli seikka, joka oli omiaan vaarantamaan konkurssipesän pesänhoitajan riippumattomuuden. B oli konkurssiasiain neuvottelukunnan suosituksen nro 16 kohdan 8.2 mukaan esteellinen pesänhoitajaksi. B:n esteellisyys oli omiaan vaarantamaan konkurssipesän pesänhoitajan riippumattomuuden velalliseen nähden, vaikka yrityssaneerauksen päättymisestä oli kulunut lähes neljä vuotta ja pesänhoitajan määräys on henkilökohtainen. Lisäksi B oli toiminut vahvistetun maksuohjelman valvojana. Yrityssaneerauslain mukaan valvojan tehtävänä on muun muassa velkojien lukuun valvoa ohjelman toteuttamista. Valvoja voi vaatia saneerausohjelman muuttamista taikka saneerausohjelman mukaisen velkajärjestelyn tai koko saneerausohjelman määräämistä raukeamaan. Pesänhoitajan tehtävänä saattaa olla myös valvojan toiminnan arvioiminen. A ei käräjäoikeudelle antamassaan esteettömyysilmoituksessa ilmoittanut samaan asianajotoimistoon avustavaksi lakimieheksi tulevan B:n asemaa yrityssaneerauksen selvittäjänä tai saneerausmenettelyssä vahvistetun maksuohjelman valvojana. A oli esteellinen toimimaan pesänhoitajana X Oy:n konkurssipesässä. A toimi hyvän asianajajatavan vastaisesti. (VAROITUS) 2.6 Asianajajan velvollisuudet asiakkaansa vastapuolta kohtaan (TO 7. luku) Tapaohjeiden 2.3-kohdan mukaan asianajajien on toiminnassaan otettava huomioon myös asiakkaiden vastapuolet, joita asianajajien on kohdeltava asiallisesti ja joiden laillisia oikeuksia asianajajien on kunnioitettava Painostuskielto (TO 7.3) Asianajaja ei saa sopimattomasti painostaa vastapuolta eikä esittää sellaisia lausumia, jotka ovat omiaan saattamaan vastapuolen halveksituksi, ellei lausumien esittäminen ole välttämätöntä asian hoitamiseksi tai muutoin asiakkaan etujen valvomiseksi. Asianajajan työhön kohdistuvia ilmaisuvapautta rajoittavia säännöksiä on oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa ja 14 luvun 7 :ssä. Tapaohjeiden säännöt rajoittavat asianajajan sananvapautta enemmän kuin yleiset rajoitukset tekevät. Asianajajan sananvapauteen liittyvä sääntö on myös perusarvoihin sisältyvä kunniallisuuden vaatimus, jonka mukaan asianajajan on esiinnyttävä asiallisesti ja moitteettomasti sekä asianajotoiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä saattaa alentaa asianajajakunnan arvoa tai vähentää luottamusta asianajajakuntaan. PAINOSTUSKIELTO. TO 7.3. Kantelija moitti asianajajaa siitä, että tämä oheisti hovioikeuden valitukseen käräjäoikeudessa kuullun henkilön laatiman kirjoituksen, joka sisälsi kantelijan menettelyä koskevia valheellisia ja kantelijan kunniaa loukkaavia väitteitä. Kirjelmä oli luonteeltaan vastapuolen tunteenpurkaus, joka ei liittynyt mitenkään rikosasiaan. Kirjelmässä kerrottiin tapahtumista, joiden mukaan kantelija oli aiheuttanut pelkoa naapurustossa järjestämällä tontillaan sotaharjoitukset, haukkumalla ja huutamalla pikkutytöille, uhkaamalla tappaa koirat yms. Lisäksi kirjoituksessa kyseenalaistettiin kantelijan mielenterveys ja kyky toimia ammatissaan. Asianajaja ilmoitti toimittaneensa kirjelmän hovioikeuteen päämiehensä vaatimuksesta. Valvontalautakunta totesi, että asianajaja ei ollut velvollinen hoitamaan tehtävää päämiehensä antamien toimiohjeiden mukaisesti vaan hän oli asiantuntemuksensa ja ammattitaitonsa nojalla velvollinen huolehtimaan siitä, että toimeksianto hoidettiin päämiehen edun ja hyvän asianajajatavan edellyttämällä tavalla. Kirjelmässä oli kantelijan henkilöön ja menettelyyn liittyviä lausumia, joiden voitiin katsoa loukkaavan kantelijaa ja olevan omiaan saattamaan kantelijan halveksituksi. Asianajajan päämiesten edun ajaminen ei edellyttänyt kirjelmän toimittamista hovioikeuteen. Asianajaja oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. (HUOMAUTUS) PAINOSTUSKIELTO. TO 7.3. Asianajaja oli toiminut erään yhtiön asiamiehenä golfkenttähanketta koskevassa asiassa. Kantelija, kunnan ympäristöpäällikkö moitti asianajajaa siitä, että tämä oli virheellisesti väittänyt kantelijan viivytelleen tahallisesti toimenpideluvan käsittelyssä ja oli tehnyt kantelijasta esteellisyysväitteen todeten asianajajan päämiehen katsoneen, ettei kyseinen viranomainen voinut jatkossa olla mukana kenttähankkeessa, koska hän oli jäävi (hallintolaissa tarkoitettu yhtiön julkinen vihamies). Asianajaja totesi esittäneensä toimenpidelupa-asian käsittelyn vaiheet mahdollisimman totuudenmukaisesti siten kuin päämies oli ne kertonut ja asianajaja itse mieltänyt tapahtuneeksi. Asianajaja oli ajanut päämiehensä lakiin perustuvia oikeuksia tehdessään esteellisyysväitteen kantelijasta, koska päämies oli kokenut viranomaistoiminnan olleen puolueellista. Valvontalautakunta totesi, että asianajajan kirjelmissä oli käytetty vakiintunutta terminologiaa viitattaessa hallintolain esteellisyysperusteisiin. Valvontalautakunta katsoi, ettei asianajajan kirjelmissään esittämä kritiikki tai muu asiaan liittyvä menettely ollut asiatonta. Asianajaja ei ollut menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. (EI SEURAAMUSTA) 2.7 Asianajotoimiston järjestäminen (TO 11. luku) Tapaohjeiden 11. luku käsittelee asianajotoimiston järjestämistä. Tässä tapaohjeiden luvussa on säännöksiä muun muassa niin kutsutusta toimistoyhteisöstä, toiminimestä, henkilökunnan valvonnasta, vastuuvakuutuksesta ja toiminnan järjestämisestä asianajajan poissaolon vuoksi. Yleisimmin valvontalautakunnassa käsiteltävänä ovat henkilökunnan valvontaan liittyvät tapaukset Toimiston asianmukainen järjestäminen ja henkilökunnan valvonta (TO 11.5) Toimiston asianmukainen järjestäminen merkitsee muun muassa, että toimistorutiinit täyttävät ne vaatimukset, joita asianajajalaissa, muussa lainsäädännössä, Asianajajaliiton säännöissä, tapaohjeissa ja muissa liiton hyväksymissä ohjeissa on asetettu. Asianajajan tulee myös ohjata ja valvoa henkilökuntansa työtä. Asianajajan on erityisesti huolehdittava siitä, että myös toimiston palveluksessa oleva henkilökunta noudattaa hyvää 34 Valvontakertomus 2013 Valvontakertomus

19 asianajajatapaa. Toimiston muun henkilökunnan menettelyä koskevassa valvonta-asiassa valvontalautakunta arvioi sitä, onko kyseisen henkilön valvonnasta vastaava asianajaja noudattanut valvontavelvollisuuttaan. Jos henkilökuntaan kuuluva menettelee vastoin hyvää asianajajatapaa, asianajaja samaistetaan tällaiseen henkilöön ja asianajajalle määrätään kurinpidollinen seuraamus riippumatta siitä, kuinka huolellisesti asianajaja on täyttänyt valvontavelvollisuutensa. TOIMISTON JÄRJESTÄMINEN. TOIMINIMI JA TUNNISTEET. TO Asianajaja oli usean vuoden ajan harjoittanut asianajajan tointa etu- ja sukunimeään kantavan osakeyhtiön muodossa ilman Asianajajaliiton hallituksen lupaa. Toiminimessä ei myöskään ollut hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden edellyttämää sanaa asianajotoimisto tai sen johdannaista. Valvontalautakunta totesi, että asianajaja oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. (HUOMAUTUS) TOIMISTON JÄRJESTÄMINEN. HENKILÖKUNNAN VALVONTA. TO Asianajaja oli toiminut kantelijan asiamiehenä hakemusasiassa vuonna Asianajaja oli lähettänyt kantelijalle palkkiolaskun yli neljä vuotta toimeksiannon päättymisen jälkeen. Asianajaja vetosi siihen, että perintäkirje lähetettiin toisen työnantajan palvelukseen siirtyvän sihteerin toimesta tilanteessa, jossa hän selvitti vastuullaan olleita saatavien perintäasioita. Kirje lähetettiin vastoin asianajajan antamia perintäohjeita. Valvontalautakunta katsoi, että laskun jälkikäteinen lähettäminen saatavan selvästä vanhentumisesta huolimatta osoitti, että asianajaja ei ollut järjestänyt asianmukaisesti toimistonsa toimintaa eikä valvonut henkilökuntaa riittävästi. (HUOMAUTUS) 2.8 Asianajajan laskutus (TO 5.12 ja palkkio-ohje) Asianajajan asiakkaaltaan maksettavaksi vaatiman palkkion on oltava kohtuullinen sekä säädösten ja Asianajajaliiton ohjeiden mukainen. Palkkio-ohjeen 1.1-kohdan mukaan palkkion on oltava oikeassa suhteessa tehtävän laatuun ja sen vaatimaan työmäärään sekä muutoinkin kohtuullinen. Palkkio-ohjeen 5-kohdan mukaan lasku on eriteltävä asiakkaan kanssa sovituin tavoin. Ellei muuta ole sovittu, asianajolaskussa on oltava tehtävän laatuun ja laajuuteen nähden tarkoituksenmukainen erittely, jonka perusteella asiakas voi arvioida laskun sopimuksenmukaisuutta ja kohtuullisuutta. Valvontalautakunta on ratkaisukäytännössään omaksunut kannan, jonka mukaan laskussa tulee pääsääntöisesti olla eriteltynä joko toimenpidekohtainen veloitus tai toimenpiteeseen käytetty aika, jolloin päämies voi tuntiveloituksen tietäen muodostaa käsityksensä laskun kohtuullisuudesta. Kanteluissa ja palkkioriita-asioissa on voitu moittia asianajajaa kohtuuttoman korkeasta laskutuksesta tai muista laskutusmenettelyyn liittyvistä seikoista. Asianajajan voidaan katsoa menetelleen normaalia korkeamman laskutuksensa vuoksi hyvän asianajajatavan vastaisesti. Tapaohjeiden 3.5-kohdan mukaan kohtuuton laskutusmenettely on omiaan vähentämään yleistä luottamusta ja arvostusta koko asianajajakuntaa kohtaan. Mikäli asianajajan on havaittu menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti selvästi kohtuuttoman korkealla laskutuksellaan, lautakunta on pääsääntöisesti määrännyt hänelle kurinpidolliseksi seuraamukseksi varoituksen tai huomautuksen. Kaikki palkkioriita-asioissa tehdyt päätökset, joissa palkkiota on suositettu alennettavaksi, saatetaan Asianajajaliiton hallituksen tietoon sen arvioimiseksi, tuleeko hallituksen yleisvalvontavelvollisuutensa nojalla saattaa annetun suosituksen johdosta vireille myös valvonta-asia. Erona valvonta-asiaan, jonka voi saattaa vireille kuka tahansa tarvitsematta olla asianosainen, voi palkkiota koskevaa suositusta hakea vain se, jonka maksettavaksi lasku on osoitettu. Kuitenkin esimerkiksi pesänselvittäjän laskua voi moittia kuka tahansa osakkaista tarvitsematta tähän muiden osakkaiden suostumusta. Tulkinta on ollut, että noudattaessaan annettua kohtuullistamissuositusta palautus tehdään pesän varojen päälle, jolloin suosituksen suuruuden kannalta ei ole merkitystä sillä, että joku osakas mahdollisesti luopuisi vaatimasta palkkion kohtuullistamista. Usein yhteydenottoja tulee myös tilanteissa, joissa henkilö on oikeuden päätöksellä tuomittu maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Näissä tapauksissa oikeus on kuitenkin jo ottanut kantaa laskun kohtuullisuuteen, eikä vastapuoli voi saattaa vireille palkkioriita-asiaa. Myös omat päämiehet saattavat vaatia palkkion kohtuullistamista sillä perusteella, että tuomioistuin on kohtuullistanut laskua, joka on tuomittu vastapuolen maksettavaksi, mutta asianajaja perii loppuosaa laskusta omalta päämieheltään. Tuomioistuimen suorittama kohtuullistaminen kohdistuu kuitenkin nimenomaan vastapuoleen ja asianajajalla on oikeus saada erotus omalta päämieheltään. TOIMISTON JÄRJESTÄMINEN. LASKUERITTELY. TO KUNNIALLISUUS. TO 3.5. Kantelija moitti asianajajaa siitä, että tämä oli ilmoittanut antavansa toimenpiteittäin eritellyn laskun ainoastaan maksusta. Asianajajan palkkion maksamista varten antamassa pankkisiirrossa oli saajan tilinä asianajajan avopuolison henkilökohtainen pankkitili. Asianajaja oli toimittanut palkkiotaan koskevan toimenpide-erittelyn vastatessaan valvonta-asiaan. Asianajaja oli esittänyt palkkionsa maksamista varten ainoastaan pankkisiirron, joka ei sisällöltään täyttänyt arvonlisäverolain 209 b :n laskulle asettamia vaatimuksia. Pankkisiirrosta ei ilmennyt esim. juoksevaa tunnusta, y-tunnusta, verokantaa ja suoritettavan veron määrää. Valvontalautakunta totesi, että vaikka asianajaja oli sopinut asiakkaan kanssa kokonaispalkkioperusteisesta veloituksesta, asiakkaalla oli oikeus saada erittely asiassa suoritetuista toimenpiteistä. Asianajaja oli laiminlyönyt velvollisuutensa toimittaa palkkio-ohjeen 5-kohdan mukaisen toimenpide-erittelyn palkkiolaskustaan ja oli menettelyllään alentanut asianajajakunnan arvoa ja vähentänyt luottamusta asianajajakuntaan. Edelleen valvontalautakunta totesi, että asianajotoimiston asianmukainen järjestäminen edellytti, että pankkitili, jolle asianajotoiminnasta aiheutuvat palkkio- ja kulusaatavat maksettiin, oli asianajotoimiston nimissä oleva tili. Valvontalautakunta katsoi, ettei asianajaja ollut järjestänyt toimistoaan hyvän asianajajatavan edellyttämällä tavalla. (VAROITUS) ASIANAJOPALKKIO. TO Valvontalautakunta oli suositellut asianajajan 3 111,90 euron (sis. alv) palkkion alentamista 2 226,30 eurolla eli noin 70 prosentilla. Asianajajaliiton hallitus päätti käynnistää asianajajaan kohdistuvan valvontamenettelyn sen selvittämiseksi, oliko asianajaja laskutuksellaan rikkonut hyvää asianajatapaa koskevien ohjeiden määräystä palkkion kohtuullisuudesta. Valvontalautakunta totesi, että asianajajan palkkioveloitus oli suositettu alennuksen määrä huomioon ottaen ollut hyvän asianajajatavan vastaisesti kohtuuton. Valvontalautakunta otti seuraamusta harkitessaan huomioon sen, että vaikka alennus oli prosentuaalisesti huomattavan suuri, euromääräistä alennusta voitiin pitää pienenä. (HUOMAUTUS) ASIANAJOPALKKIO. TO Kantelijat olivat kääntyneet asianajotoimiston puoleen esitutkinnan loppulausunnon antamista varten. Kantelijat päättivät toimeksiannon ennen loppulausunnon laatimista. Asianajotoimisto esitti tehtävästä 2500 euron suuruisen palkkiolaskun. Kantelijat moittivat asianajajaa siitä, että kantelijoille ei ilmoitettu, että heitä laskutettaisiin alustavasta perehtymisestä esitutkinta-aineistoon, vaikka kantelijat eivät antaisi toimeksiantoa. Asianajotoimistossa oli ryhdytty laskutettaviin toimenpiteisiin, vaikka toimeksiantoa ei ollut vielä annettu. Kantelijoiden kanssa ei sovittu toimeksiannon vastaanottamisesta ennen ensimmäistä tapaamista, eikä heille ollut ilmoitettu toimiston palkkioperusteita. Kantelijat allekirjoittivat alkuneuvottelussa toimeksiantosopimuksen, mutta peruivat toimeksiannon seuraavana päivänä puhelimitse ja sähköpostitse. Asiassa oli riitaista, oliko kantelijoiden ja asianajajan välille syntynyt sopimus asianajopalveluiden tuottamisesta ennen ensimmäistä neuvottelua Kantelijat kiistivät tämän, mutta asianajaja katsoi, että hän oli saanut toimeksiannon jo siihen mennessä käytyjen puheluiden ja kyseisenä päivänä vastaanotettujen asiakirjojen perusteella. Valvontalautakunta katsoi selvitetyksi, että toimeksianto oli syntynyt Tuona päivänä kantelijat aiempiin puhelinkeskusteluihin perus- 36 Valvontakertomus 2013 Valvontakertomus

20 tuen toimittivat jutun asiakirjat asianajotoimistolle ja asianajotoimiston lakimies kävi puhelinkeskustelun toisen kantelijan kanssa. Koska sopimus asianajopalveluiden tuottamisesta oli syntynyt etäviestimien eli puhelimen välityksellä ilman, että osapuolet olivat yhtä aikaa läsnä, kyse oli asianajopalveluiden etämyynnistä. Sillä että osapuolet olivat tavanneet , ei ollut merkitystä etäsopimuksen syntymisen arvioinnissa. Kuluttajansuojalain 6 luvun 15 :n mukaan kuluttajalla on oikeus peruuttaa toimeksianto 14 päivän kuluessa siitä, kun hän saa KSL 6 luvun 14 :n edellytykset täyttävän toimeksiantovahvistuksen. Jos vahvistus ei täytä 14 :ssä säädettyjä vaatimuksia, peruuttamisaika on kolme kuukautta. KSL 6 luvun 16 :n ja asianajopalveluiden etämyyntiä koskevan oppaan (B4.2) mukaan kuluttajalla ei ole peruuttamisoikeutta, jos asianajopalvelun suorittaminen aloitetaan kuluttajan suostumuksella ennen peruuttamisajan päättymistä ja kuluttajalle on ilmoitettu peruuttamisoikeuden puuttumisesta toimeksiantovahvistuksessa. Valvontalautakunta katsoi, että asianajajalla oli ollut kantelijoiden suostumus aloittaa asianajopalveluiden suorittaminen ennen peruuttamisajan päättymistä. Sen sijaan toimeksiannon vahvistuksessa, jonka kantelijat olivat allekirjoittaneet neuvottelussa , ei ollut ilmoitettu kantelijoiden peruuttamisoikeuden puuttumisesta. Näin ollen kantelijoilla oli ollut oikeus peruuttaa asianajajan toimeksianto. KSL 6 luvun 23 :n 3 momentin mukaan jos kuluttaja sopimuksen peruuntuessa tai rauetessa saa hyväkseen suorituksen, joka ei ole palautettavissa, kuluttajan on maksettava saamastaan hyödystä kohtuullinen korvaus elinkeinonharjoittajalle. Toisin sanoen etämyynnissä syntyneen toimeksiannon peruutus ei automaattisesti merkitse sitä, että asianajaja ei voisi periä palkkiota kuluttajalta lainkaan. Laskuttamisoikeus riippuu siitä, onko kuluttaja peruuttamishetkeen mennessä saanut hyväkseen suorituksen, joka ei ole palautettavissa. Kantelijat olivat kääntyneet asianajajan puoleen, koska heidän tuli antaa loppulausunto mennessä. Kantelijat olivat peruuttaneet toimeksiannon ennen kuin loppulausunto oli laadittu. Valvontalautakunta katsoi, etteivät kantelijat olleet sopimuksen peruuntuessa saaneet asianajajalta hyväkseen sellaista suoritusta, josta heidän olisi maksettava asianajajalle kohtuullinen korvaus saadun hyödyn suhteessa. Asianajajan oli myös täytynyt ymmärtää tämä, koska hän ei ollut laatinut loppulausuntoa, joka oli koko toimeksiannon peruste. Asianajajan lasku ei näin ollen ollut kohtuullinen vaan perusteeton. Asianajaja oli laskun lähettämisellä ja sen perimisellä menetellyt palkkio-ohjeen ja hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta katsoi huomautuksen riittäväksi seuraamukseksi ottaen huomioon sen, että osapuolten välille oli syntynyt toimeksiantosuhde ja työtä oli tehty kantelijoiden hyväksi, vaikka kantelijat eivät olleet saaneet siitä KSL 6 luvun 23 :n 3 momentin mukaista hyötyä, josta tulisi suorittaa kohtuullinen korvaus. (HUOMAUTUS) ASIANAJOPALKKIO. TOIMEKSIANNON SYNTYMINEN. TO Kantelija moitti asianajotoimiston lakimiestä siitä, että asianajotoimisto oli lähettänyt tehdyistä toimenpiteistä laskun, vaikka toimeksiantoa ei ollut syntynyt. Kantelijan mukaan hän selvitti toimistolta mahdollisuutta ottaa toimeksianto vastaan ja oli siinä tarkoituksessa käynyt sähköposti- ja puhelinneuvotteluita lakimiehen kanssa. Lakimies ei ollut vastannut kantelijan sähköpostitse lähettämään laskureklamaatioon. Lakimiehen valvonnasta vastaava asianajaja totesi, että toimisto teki kantelijan toimeksiannosta työtä kirjeenvaihdolla ja puhelinneuvotteluilla ja kysymys oli muusta kuin sen selvittämisestä, voidaanko toimeksianto ottaa vastaan. Kantelijalle ei toimitettu toimeksiantovahvistusta. Kantelijan laskureklamaatioon oli vastattu Asianajaja ei viitannut vastauksessaan kuluttajansuojalain etämyyntisäännöksiin. Valvontalautakunta totesi, että kantelija oli toimittanut lakimiehelle yksityiskohtaista tietoa oikeudellisista ongelmista mahdollista toimeksiantoa varten. Asiasta oli käyty puhelin- ja sähköpostikeskusteluja, minkä johdosta lakimiehelle oli voinut syntyä käsitys toimeksiannosta. Toimeksiantosuhteen syntymistä vastaan puhui se, että kantelijalle annetut neuvot olivat vähäisiä ja yleisluontoisia. Asianajotoimisto oli laskuttanut yhteensä tunnin työstä. Toimeksiantosuhteen syntymistä vastaan puhui myös se seikka, ettei kantelijalle ollut toimitettu toimeksiantovahvistusta, vaikka kyse oli kuluttajansuojalain mukaisesta etämyyntisuhteesta. KKO on muun muassa ratkaisussaan 2011:6 asettanut näyttökynnyksen sopimuksen syntymisestä korkealle. KKO on todennut, että toimeksiantosopimus ei sinänsä edellytä kirjallista tai muutakaan määrämuotoa. Sopimus voi syntyä suullisesti ja jopa osapuolten tosiasiallisen toiminnan ja käyttäytymisen seurauksena. Tällöin on kuitenkin edellytyksenä, että osapuolten voidaan todeta saavuttaneen yksimielisyyden sekä sopimukseen sitoutumisesta että sopimuksen sisällöstä. Sopimuksiin, jotka eivät perustu nimenomaiseen tahdonilmaisuun, on oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa suhtauduttu yleensä pidättyvästi. Tämä on perusteltua sen estämiseksi, ettei kukaan tulisi sidotuksi sopimussuhteeseen, jota hän ei ole hyväksynyt tai johon hän ei ole muullakaan tavoin ilmaissut tahtoaan sitoutua. Valvontalautakunta katsoi, että toimeksiantoa ei ollut tässä tapauksessa syntynyt. Riski toimeksiannon synnyn osoittamisesta on asianajajalla, jonka tulee asiaa koskevan lainsäädännön ohella tuntea myös Asianajajaliiton opas asianajopalveluiden etämyynnistä. Asianajaja oli toiminut hyvän asianajajatavan vastaisesti laskuttaessaan kantelijaa, vaikka toimeksiantosuhdetta ei ollut. Laskureklamaatioon oli vastattu kirjallisesti eli vasta kahden kuukauden kuluttua reklamaatiosta. Vastaamisaikaa ei voida pitää kohtuullisena ja hyvän asianajajatavan mukaisena. Asianosaisilla oli eriävä näkemys siitä, oliko reklamaatioon vastattu aikaisemmin puhelimitse. Valvontalautakunnan tulee lähtökohtaisesti voida luottaa siihen, mitä asianajaja kertoo. Kun kysymys kuitenkin oli etämyyntitilanteesta, valvontalautakunta katsoi, että asianajaja ei ollut näyttänyt toteen ilmoittamaansa mahdollisesti tapahtunutta suullista vastausta. Asianajaja oli tältä osin laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että asianajotoimistossa työskennellyt lakimies noudattaa hyvää asianajajatapaa. Asianajaja oli siten menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. (HUOMAUTUS) 38 Valvontakertomus 2013

HYVÄÄ ASIAMIESTAPAA KOSKEVAT OHJEET (hyväksytty teollisoikeusasiamieslautakunnan kokouksessa 13.5.2015 )

HYVÄÄ ASIAMIESTAPAA KOSKEVAT OHJEET (hyväksytty teollisoikeusasiamieslautakunnan kokouksessa 13.5.2015 ) 1 HYVÄÄ ASIAMIESTAPAA KOSKEVAT OHJEET (hyväksytty teollisoikeusasiamieslautakunnan kokouksessa 13.5.2015 ) 1 JOHDANTO Auktorisoidun asiamiehen tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut

Lisätiedot

Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta on kokouksessaan 14.12.2012 vahvistanut seuraavan TYÖJÄRJESTYKSEN

Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta on kokouksessaan 14.12.2012 vahvistanut seuraavan TYÖJÄRJESTYKSEN Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta on kokouksessaan 14.12.2012 vahvistanut seuraavan Yleistä TYÖJÄRJESTYKSEN 1. Valvontalautakunnalla on puheenjohtajisto, jonka muodostavat valvontalautakunnan

Lisätiedot

Valvontakertomus 2014

Valvontakertomus 2014 Valvontakertomus 2014 Suomen Asianajajaliiton julkaisuja 1/2015 ISBN 978-952-5552-28-7 ISSN 0781-5840 Kuvat: Nina Kaverinen Tekstit: Pia Kauppinen ja Johanna Kainulainen Graafinen suunnittelu: NeoDesign

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 2011. 716/2011 Laki. asianajajista annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 2011. 716/2011 Laki. asianajajista annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 2011 716/2011 Laki asianajajista annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Suomen Asianajajaliitto Valvontalautakunta

Suomen Asianajajaliitto Valvontalautakunta Suomen Asianajajaliitto Valvontalautakunta Valvontakertomus 2011 Suomen Asianajajaliiton julkaisuja ISBN 978-952-5552-22-5 ISSN 0781-5840 Kuvat: Susa Junnola, Nina Kaverinen Paino: Kirjapaino Uusimaa Taitto:

Lisätiedot

Valvontamenettely. 1.2.1 Vireille tulo

Valvontamenettely. 1.2.1 Vireille tulo Valvontamenettely 1.2.1 Vireille tulo Yleisimmin kantelu tulee vireille asianajajan oman päämiehen tai päämiehen vastapuolen kantelusta tai kantelu liittyy asianajajan toimintaan jossakin määräyksenvaraisessa

Lisätiedot

LAKI ASIANAJAJISTA ASIANAJOTOIMINTAA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ. Annettu Helsingissä 12. päivänä joulukuuta 1958

LAKI ASIANAJAJISTA ASIANAJOTOIMINTAA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ. Annettu Helsingissä 12. päivänä joulukuuta 1958 A 1 LAKI ASIANAJAJISTA Annettu Helsingissä 12. päivänä joulukuuta 1958 1 Asianajaja on se, joka on maan yleisen asianajajayhdistyksen jäsenenä merkitty asianajajaluetteloon. Edellä mainittua yhdistystä

Lisätiedot

1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: Päävastuullinen lakimies: Vastapuoli / asian osallinen:

1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: Päävastuullinen lakimies: Vastapuoli / asian osallinen: TOIMEKSIANTOSOPIMUS 1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: 2. Toimeksisaaja Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy (y-tunnus 1053452-4) Aleksis Kiven katu 11 C, 33100 Tampere Puh. 010 346

Lisätiedot

Valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen. ASIANAJAJAN ESTEELLISYYS TYÖPAIKAN VAIHTUESSA tapaohjeiden näkökulma asiaan

Valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen. ASIANAJAJAN ESTEELLISYYS TYÖPAIKAN VAIHTUESSA tapaohjeiden näkökulma asiaan Valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen ASIANAJAJAN ESTEELLISYYS TYÖPAIKAN VAIHTUESSA tapaohjeiden näkökulma asiaan Nuorten päivät Vierumäki 3.10.2014 HYVÄ ASIANAJAJATAPA KOHTA 3 PERUSARVOT 3 3.3 ESTEETTÖMYYS

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

A V E R ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA AVER ASIANAJOTOIMISTO OY

A V E R ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA AVER ASIANAJOTOIMISTO OY A V E R 1 (5) ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA 1 Osapuolet 1.1 (jäljempänä asiakas ) 1.2 Aver Asianajotoimisto Oy Fredrikinkatu 25 A 24 00120

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet

Hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet Hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet Suomen Asianajajaliitto PL 194 (Simonkatu 12 B 16) 00101 Helsinki Puh. (09) 6866 120 www.asianajajaliitto.fi Taitto: Uusimaa Studio Paino: SLY-Lehtipainot Oy/Kirjapaino

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Suomen Asianajajaliitto. Valvontakertomus 2010

Suomen Asianajajaliitto. Valvontakertomus 2010 1 Suomen Asianajajaliitto Valvontakertomus 2010 ISBN 978-952-5552-07-2 ISSN 0781-5840 Kuvat: Nina Kaverinen Taitto: Tin can Oy / Seija Nikkilä Paino: Suomen Lehtiyhtymä Porvoo 2011 2 3 Valvontakertomus

Lisätiedot

ASIANAJOTOIMINTAA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ JA OHJEITA

ASIANAJOTOIMINTAA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ JA OHJEITA B 1 HYVÄÄ ASIANAJAJATAPAA KOSKEVAT OHJEET (15.1.2009) 1 JOHDANTO Asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa

Lisätiedot

Valvontakertomus 2012

Valvontakertomus 2012 Valvontakertomus 2012 Suomen Asianajajaliiton julkaisuja 2013 ISBN 978-952-5552-25-6 ISSN 0781-5840 Henkilökuvat: Nina Kaverinen Kuvituskuvat: Shutterstock Paino: Kirjapaino Uusimaa Graafinen suunnittelu

Lisätiedot

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 OIKEUSAPU JA JULKINEN PUOLUSTUS B 14.2 ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa Heinolan maalaiskunnan Siltasen kalastuskunnan S ÄÄ N N ÖT Siltasen jakokunnan yhteinen kalavesi sijaitsee Ala-Rääveli ja Imjärvi-nimisissä järvissä ja on pinta-alaltaan noin 170 hehtaaria. Sanotun kalaveden

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

4 PALUU i HAKU KAIKISTA

4 PALUU i HAKU KAIKISTA Valtiopäiväasia, HE 83/2004 Sivu 1/1 4 PALUU i HAKU KAIKISTA Asian valiokuntakäsittely HE 83/2004 vp oikeusapuhakemusten toimittamista koskevan eurooppalaisen sopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymisestä

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

Asianajotoimisto Ahtola Oy hinnasto (päivitetty 05.08.2011)

Asianajotoimisto Ahtola Oy hinnasto (päivitetty 05.08.2011) Asianajotoimisto Ahtola Oy hinnasto (päivitetty 05.08.2011) Perustuntiveloitus... 1 Toimenpidelaskutus... 2 Puhelut, neuvottelut ja kirjeenvaihto... 2 Asiakirjat... 2 Yhtiöiden perustaminen ja yhtiösopimusten

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

VALIOKUNNAN KANNANOTOT LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 40/2010 vp Hallituksen esitys laiksi luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 11 päivänä tammikuuta 2011

Lisätiedot

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN...

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN... AAVIA OY AAVIA OY:N VÄLIMIESMENETTELYN SÄÄNNÖT 1.1.2016 1 YLEISET... 2 1.1 SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN... 2 1.2 TOIMIVALTA... 2 1.3 SOVELLETTAVA LAKI JA MENETTELYN KIELI... 2 1.4 ASIAKIRJOJEN JA VIESTIEN TOIMITTAMINEN...

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa TOIMEKSIANTOSOPIMUS A. Toimeksisaaja Toimeksiannon toimeksisaaja on. Toimeksiannon vastuulakimies on Jussi Kari. Turre Legal voi käyttää myös muita lakimiehiä palvelun toteuttamiseen. B. Palvelut suorittaa

Lisätiedot

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Vakuutusehdot Voimassa 1.1.2016 alkaen Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Sisällysluettelo 1 Vakuutuksen tarkoitus 2 2 Vakuutuksen ottajat ja vakuutetut 2 3 Vakuutuskausi 2 4 Tuomioistuimet ja

Lisätiedot

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 REKISTERÖINTI JA VALVONTA Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki Lakia sovelletaan julkista tehtävää hoitavan yhteisön yksityisen

Lisätiedot

(B 2) E U R O O P A N U N I O N I N A S I A N A J A J I E N T A P A O H J E E T

(B 2) E U R O O P A N U N I O N I N A S I A N A J A J I E N T A P A O H J E E T (B 2) E U R O O P A N U N I O N I N A S I A N A J A J I E N T A P A O H J E E T Vahvistettu yksimielisesti 28.11.1998 CCBE:n yleiskokouksessa, jossa 18 valtuuskuntaa edusti Euroopan Unionin asianajajaliittoja.

Lisätiedot

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen

Lisätiedot

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU ANONYMISOITU PÄÄTÖS 21.09.2015 Dnro OKV/1735/1/2014 1/5 ASIA Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 7.10.2014 osoittamassaan

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT 31.1.2008 1 SISÄLLYSLUETTELO I Kiinteistöarviointilautakunta 2 1 Lautakunnan tehtävät 2 2 Lautakunnan jäsenet 2 3 Lautakunnan toiminta 2 4 Esteellisyys

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 394/2011 Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa Annettu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta Tehtävä 1 Toimeksiantosopimuksen muotovaatimukset on säädetty laissa kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä. Toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, ettei sopimusehtoja

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖNARVIOINTILAUTAKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖNARVIOINTILAUTAKUNNAN TYÖJÄRJESTYS KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖNARVIOINTILAUTAKUNNAN TYÖJÄRJESTYS Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan sääntöjen 8 :n mukaan lautakunta voi antaa tarkempia ohjeita ja määräyksiä asioiden

Lisätiedot

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 19.1.2001/24 19.1.2001/24 Aineisto on tekijänoikeuden alaista. Lisätietoja käyttöehdoista www.finlex.fi/fi/laki/kayttoehdot.php. Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Oikeusapu- ja ulosottoyksikkö 2.3.2016 OM 15/33/2015 ESITYS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (290/2008) MUUTTAMISEKSI

Oikeusapu- ja ulosottoyksikkö 2.3.2016 OM 15/33/2015 ESITYS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (290/2008) MUUTTAMISEKSI OIKEUSMINISTERIÖ Oikeusapu- ja ulosottoyksikkö Muistio/luonnos 2.3.2016 OM 15/33/2015 ESITYS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (290/2008) MUUTTAMISEKSI Yleisperustelut Johdanto

Lisätiedot

Taloyhtiön puheenjohtajan ja hallituksen tehtävät sekä vastuut. Asianajaja VT Erkki Pusa

Taloyhtiön puheenjohtajan ja hallituksen tehtävät sekä vastuut. Asianajaja VT Erkki Pusa Taloyhtiön puheenjohtajan ja hallituksen tehtävät sekä vastuut Asianajaja VT Erkki Pusa Hallituksen tehtävät Yhtiön hallinnon ja toiminnan asianmukainen järjestäminen kirjanpidon ja varainhoidon valvonta

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Rahoitustarkastuksesta 27 päivänä kesäkuuta 2003 annetun

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 13.7.2001/660

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 13.7.2001/660 1 of 6 21/03/2011 13:23 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 13.7.2001/660 13.7.2001/660 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki vähemmistövaltuutetusta

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Tarja Holi johtaja, valvontaosasto 16.4.2013 Tarja Holi 1 Valviran ja aluehallintovirastojen välinen työnjako sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Luennoitsijan nimi Mikä on asianajaja? Kaikki asianajajat ovat lakimiehiä Mutta kaikki lakimiehet eivät ole asianajajia Siis mitä? Sekava nimikkeistö (1/2) Lakimies

Lisätiedot

ASIANAJOTOIMINTAA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ JA OHJEITA. Kansion välilehti A1 Laki asianajajista (12.12.1958/496, viim. muut. 17.6.2011/716)...

ASIANAJOTOIMINTAA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ JA OHJEITA. Kansion välilehti A1 Laki asianajajista (12.12.1958/496, viim. muut. 17.6.2011/716)... A ASIANAJOTOIMINTAA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ Kansion välilehti A1 Laki asianajajista (12.12.1958/496, viim. muut. 17.6.2011/716)... 1 A2 Oikeusministeriön päätös yleisen asianajajayhdistyksen sääntöjen vahvistamisesta

Lisätiedot

ASIANAJAJAN SALASSAPITO- JA VAITIOLOVELVOLLISUUKSISTA VALVONTAMENETTELYSSÄ

ASIANAJAJAN SALASSAPITO- JA VAITIOLOVELVOLLISUUKSISTA VALVONTAMENETTELYSSÄ 228 Defensor Legis N:o 2 /2009 ASIANAJAJAN SALASSAPITO- JA VAITIOLOVELVOLLISUUKSISTA VALVONTAMENETTELYSSÄ (Über die anwaltliche Geheimhaltungs- und Schweigepflichten im Disziplinarverfahren) Tämän kirjoituksen

Lisätiedot

LAKI, SÄÄNNÖT JA TAPAOHJEET

LAKI, SÄÄNNÖT JA TAPAOHJEET Asianajajaoikeus LAKI, SÄÄNNÖT JA TAPAOHJEET Markku Ylönen Talentum Media Oy Helsinki Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Markku Ylönen Ulkoasu: Porkka & Kuutsa Oy Toimitus: Heidi Antinkari Taitto: Marja-Leena

Lisätiedot

Julkinen oikeusapu 2008

Julkinen oikeusapu 2008 Oikeus 2009 Julkinen oikeusapu 2008 Yksityiselle asiamiehelle annettujen oikeusapupäätösten määrä lisääntyi vuonna 2008 Valtion oikeusaputoimistoissa käsiteltiin vuonna 2008 yhteensä 71 479 julkisen oikeusavun

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12.

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12. TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12.2015 TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 UUDET

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

Poliisin menettely asiakirjojen julkisuutta ym. koskevassa asiassa

Poliisin menettely asiakirjojen julkisuutta ym. koskevassa asiassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 23.04.2015 Dnro OKV/901/1/2014 1/7 ASIA Poliisin menettely asiakirjojen julkisuutta ym. koskevassa asiassa KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 29.4.2014 osoittamassaan kantelussa

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT

ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT Etämyynnillä tarkoitetaan kuluttajasuojalain mukaan palveluiden tarjoamista kuluttajalle siten, että sopimus palveluiden tuottamisesta sekä sitä edeltävä markkinointi tapahtuu

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

2) Kuka katsotaan välitystehtäviä suorittavaksi henkilöksi?

2) Kuka katsotaan välitystehtäviä suorittavaksi henkilöksi? TIEDOTE 1 (5) Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 15.12.2015 Julkinen Välitysliikerekisteriin merkitty välitysliike VÄLITYSLIIKELAIN AMMATTIPÄTEVYYSVAATIMUSTEN MUUTOS 1.1.2016 astuu voimaan kiinteistönvälitysliikkeistä

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Antamalla toimeksiannon EMPLaw lle asiakas ( Asiakas ) hyväksyy nämä ehdot itseään sitoviksi.

Antamalla toimeksiannon EMPLaw lle asiakas ( Asiakas ) hyväksyy nämä ehdot itseään sitoviksi. YLEISET SOPIMUSEHDOT ASIANAJOTOIMISTO EMPLAW OY Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan kaikkiin Asianajotoimisto EMPLaw Oy:n ( EMPLaw ) asiakkailleen tarjoamiin palveluihin. Nämä ehdot koskevat toimeksiantoja,

Lisätiedot

HE 318/2010 vp. seuraamusta koskevista päätöksistä olisi muutoksenhakumahdollisuus tuomioistuimeen.

HE 318/2010 vp. seuraamusta koskevista päätöksistä olisi muutoksenhakumahdollisuus tuomioistuimeen. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki luvan saaneista

Lisätiedot

Kantelija on antanut hankitun selvityksen johdosta vastineensa.

Kantelija on antanut hankitun selvityksen johdosta vastineensa. PÄÄTÖS 12.11.2008 Dnro OKV/824/1/2007 1/5 ASIA VIIVÄSTYS HAASTEIDEN ANTAMISESSA KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 8.8.2007 osoittamassaan kirjoituksessa Espoon käräjäoikeuden ja Espoon kihlakunnan

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

Tällä perussäännöllä pannaan täytäntöön Eurooppa-koulujen perussäännöstä tehdyn yleissopimuksen 27 artiklan 4 kohta.

Tällä perussäännöllä pannaan täytäntöön Eurooppa-koulujen perussäännöstä tehdyn yleissopimuksen 27 artiklan 4 kohta. Eurooppa-koulut Pääsihteerin keskustoimisto Viite: 2004-D-174-fi-3 Alkup.: FR Valituslautakunta Eurooppa-koulujen valituslautakunnan perussääntö Tällä perussäännöllä pannaan täytäntöön Eurooppa-koulujen

Lisätiedot

Käsittely. Ratkaistavana. päättynyt

Käsittely. Ratkaistavana. päättynyt Valtiopäiväasia, HE 54/2004 Sivu 1/1 {SUOMEN EDUSKUNTA [4 p AtUU ': Hl HAKU KAIKISTA ) Asian valiokuntakäsittely HE 54/2004 vp laeiksi asianajajista annetun lain ja valtion oikeusaputoimistoista annetun

Lisätiedot

Oikeudenkäyntiavustajalautakunta voi tarkistaa hakijan antamien tietojen oikeellisuuden.

Oikeudenkäyntiavustajalautakunta voi tarkistaa hakijan antamien tietojen oikeellisuuden. 1 TÄRKEÄÄ TIETOA LUVAN HAKIJALLE Hakemus Hakijan on täytettävä ja allekirjoitettava hakemuslomake ja liitettävä hakemukseen sen ratkaisemiseksi tarpeellinen selvitys (tutkintotodistus, työtodistukset ja

Lisätiedot

ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207. Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi. Puh. 013-631 610, fax. 013-632 610

ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207. Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi. Puh. 013-631 610, fax. 013-632 610 1 Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi Puh. (013) 631 610, Fax (013) 632 610 asianajotoimisto@pietarinen.inet.fi ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207 LAUSUNNON

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

ASIA. Suomen Asianajajaliiton tutkintolautakunnan menettely KANTELU

ASIA. Suomen Asianajajaliiton tutkintolautakunnan menettely KANTELU ANONYMISOITU PÄÄTÖS 19.11.2014 Dnro OKV/1104/1/2013 1/7 ASIA Suomen Asianajajaliiton tutkintolautakunnan menettely KANTELU Kantelija A on 28.6.2013 tehnyt oikeuskanslerille osoitetun kantelun, jossa arvostellaan

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Vakuutusoikeus. Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki

Vakuutusoikeus. Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Vakuutusoikeus Postiosoite: PL 1005, 00521 Helsinki Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Puhelinnumeroita: Vaihde 029 564 3200 Kirjaamo 029 564 3210 Tiedottajalakimies

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu?

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Riidanratkaisu Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Technopolis / Amica Smarthouse 4.10.2013 AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Asianajaja Juha Ryynänen Oy LÄHTÖKOHTA SOPIMISEEN 2 PÄÄSÄÄNTÖ:

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen

Lisätiedot

KESKUS- KAUPPAKAMARI 1(2) Oral Hammaslääkärit Oyj:n osakkeenomistajille

KESKUS- KAUPPAKAMARI 1(2) Oral Hammaslääkärit Oyj:n osakkeenomistajille KESKUS- KAUPPAKAMARI HAKIJA TIEDOKSIANTAA 1(2) 6.8.2014 Oral Hammaslääkärit Oyj:n osakkeenomistajille Asianumero: L 3/2014 VÄLIMIESOIKEUDEN MÄÄRÄÄMINEN ASIASSA RENIDEO HOLDING OY / ORAL HAMMASLÄÄKÄRIT

Lisätiedot

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta 7 Tilastot 195 Tehtävät ja toimenpiteet Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Liedon nuorisovaltuusto Säännöt 1 / 7 25.10.12

Liedon nuorisovaltuusto Säännöt 1 / 7 25.10.12 Liedon nuorisovaltuusto Säännöt 1 / 7 Liedon nuorisovaltuuston säännöt 1 Nimi Liedon Nuorisovaltuusto käyttää nimeä Liedon Nuorisovaltuusto. Lyhennettynä nimeä voidaan käyttää muodossa Liedon nuva. 2 Tehtävä

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen. Asianajotoimisto Lakipalvelu Petri Sallinen Oy Malmikatu 7 A

Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen. Asianajotoimisto Lakipalvelu Petri Sallinen Oy Malmikatu 7 A LIPERIN KUNTA 10.09.20114 1 Diaantunnus LIPERIN KUNNAN SIVISTYSLAUTAKUNNALLE ASIA Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen OIKAISUVAATIMUKSEN TEKIJÄ Eila Hyvärinen, Joensuu AVUSTAJA

Lisätiedot