Sveitsin Ystävä. Jäsenkirje 3/2012. Hyvät Sveitsin ystävät. Maamme lyhyt kesä alkaa olla ohi, pimentyneet illat ja värikäs syksysää ovat ilonamme.

Transkriptio

1 Sveitsin Ystävä Jäsenkirje 3/2012 Hyvät Sveitsin ystävät Maamme lyhyt kesä alkaa olla ohi, pimentyneet illat ja värikäs syksysää ovat ilonamme. Toivottavasti olette osanneet sopeutua menneen kesän sääskipaljouteen ja vaihteleviin lämpötiloihin lomanvietossanne. Koetukselle joutui myös sveitsiläinen vieraamme suomalaisissa mökkiolosuhteissa. Hymy ei kuitenkaan hyytynyt edes Pielisen 13 asteiseen uimaveteen saunan löylyistä kahlatessa. Uutta oli verkosta saatujen kalojen perkaaminen ja nuotiolla savustaminen. Kesäherkuista hänen mielestään parasta oli kuitenkin uudet perunat sipuli-voi kastikkeen ja suolasillin kanssa. Kesänaapurissa tapaamamme pariskunta Keski-Euroopasta kertoi kokemuksiaan mökin hankinnasta harvaan asutusta Suomesta. Loma-asuntoa etsiessään pariskunta oli vieraillut kauniina kesäpäivänä suomalaisten ystäviensä mökillä pienen järven rannalla. Lähekkäin rannalla sijaitsevien rantamökkien asukkaat olivat viettäneet lastensa kanssa nautinnollista saunailtaa, eikä sitä mekkalaa tyynenä kesäiltana voinut olla kuulematta. Paikka oli liian meluisa hiljaisuutta etsineille lomavieraille. Onneksi löytyi myös hiljainen lomamökki metsän keskeltä kaukana naapureista ja rantasaunojista. Paras hiljaisuuden kokemus miehelle oli ollut kaksi kuukautta loppusyksystä yksin mökin hämärässä. Ajankulukseen mies vieraili hirvimiesten porukoissa ja keräili metsästä marjoja.vaimo ei aivan niin hiljaista elämystä halunnut, vaan pysyi syksyllä kotona. Lomapaikka on useimmiten valittavissa, mutta säiden kanssa auttaa vain sopeutuvainen asenne ja ennakkovarautuminen olosuhteiden vaihtumiseen. Villieläimet kuuluvat Suomen niinkuin Sveitsinkin luontoon Vaikka maittemme luonnonolosuhteet poikkeavat aika tavalla toisistaan, on meillä myös samoja kokemuksia luonnon eläinten kanssa. Villieläinten suojelusta ollaan kahdenlaista mieltä niin Suomessa, kuin Sveitsissäkin. Luzernin alueella on viisi lammasta jo tämän vuoden aikana joutunut suden suuhun. Lampaan jätöksistä otetun DNA-näytteen perusteella kaikki ovat joutuneet jo vuodesta 2009 alueella vaeltavan urossuden saaliiksi Sudet uhkaavat myös Wallisin kantonin lammaskatraita. Kuukauden aikana on löytynyt jo 21 suden raatelemaa lammasta. Neljän suden laumaan kyllästyneet eläinten kasvattajat ovat turhaan vaatineet susien hävittämistä. Liittovaltion susikonseptin mukaan vasta 25 hyötyeläimen surmaamisen jälkeen kuukauden aikana tai 35 surmaamisen jälkeen neljän perättäisen kuukauden aikana voidaan sudet tuomita hävitettäviksi. Vastaus susien hävittämistä vaatineille lammasfarmareille liittovaltion ylimmältä luonnon- ja eläintensuojeluvalvojalta oli kuitenkin tyly: "Susi elää yksinkertaisesti siellä ja teidän tulee oppia sen kanssa elämään. Uutta tekniikkaa on kuitenkin jo kehitetty lampaiden suojaksi. Lampaat saavat nahan alle upotetun pulssimittarin.vaaran uhatessa, esimerkiksi suden ilmestyessä, niiden pulssi nousee 6 0 : s t ä lyöntiin minuutissa. Samalla tekniikka lähettää automaattisesti SMS-viestin paimenelle. Toinen kysymys onkin vain, ehtiikö paimen apuun vai onko susi popsinut lampaan mittareineen jo suuhunsa. Syksyllä'on'mukava'kutsua'ystäviä'nauttimaan''herkullisista' aterioista' ja' muistelemaan' Sveitsin' matkoja' tai' tekemään' uusia'matkasuunnitelmia. Sveitsiläisiä' herkkureseptejä' saksankielellä' voi' käydä' tutkimassa'vaikka'annabelle9lehden'2000'reseptin ( Rezepte'Datenbank 'linkistä Muita' uutisia' sveitsiläisillä' kielillä' voi' hakea' ' Sveitsin' lehtiluettelon' linkeistä' ( Monet' lehdet' sisältävät' ' nettiversiossaan' ' myös' videofilmejä' kiinnosta9 vista'uutisista.' SYS:n% syksyohjelmissa' tämän' kirjeen' sivuilla' on' myös' paljon' mielenkiintoisia' tapahtumia,' kielikurssitkin' alkavat,' joten' kannattaa' pitää' ilmoittautumisessa' kiirettä,' ennenkuin'kurssiryhmät'täyttyvät.' Aktiivista'syksyä'kaikille'' Pentti'Turunen

2 SYS-kulttuuristipendiaatti Nathalie Zwimpfer sekä paikallisosaston Ruth Kostiainen ja Kari Piskonen lepotauolla Astuvansalmen kalliomaalauksilta palattaessa Mikkelin paikallisosasto esittäytyy Paikallisosasto perustettiin vuonna Perustamistyö tehtiin Seppo ja Ruth Kostiaisen toimesta yhdessä muutamien pitkäaikaisesti Sveitsissä olleitten ja maahan ihastuneiden kanssa. Hankkeen kummina toimi silloinen SYS:n "presidentti" Pentti Myyryläinen. Toimintamme reviiriksi on muodostunut Mikkeli ympäristökuntineen (Juva, Pieksämäki, Mäntyharju). Nykyinen jäsenmäärä on 40-50, joista aktiivisesti osallistuu järjestämiimme tapahtumiin. Johtokunnassa puuhaa ydinjoukko, jo vuosia lähes muuttumattomassa kokoonpanossa. Toimintamme muodostuu osaltaan stipendiaattien ja muiden vierailijoidemme erikoisalojen ja kiinnostuksen aihepiirien mukaan. Mikkeli päämajakaupunkina runsaan militärihistoriansa ansiosta tarjoaa paljon nähtävää: Jalkaväkimuseo, Päämajamuseo, viestikeskus Lokki, Mikkelin Klubi ja Kyyhkylän kuntoutuslaitos. Nämä jatkuvasti herättävät tunteikasta kiinnostusta vieraissamme. Saimaan järvimaiseman eksotiikka tarjoaa elämyksiä, joita useasti olemme hyödyntäneet tapahtumissamme. Muistamme esim valtakunnallisen kansallispäivän lotjaristeilyn Anttolan vesillä. Myös Astuvansalmen kalliomaalauksien äärellä olemme kokoontuneet höyrylaivaretkellämme ja vierailleet E.N. Setälän huvilalla Kallioniemessä. Sveitsin ruokakulttuurin juusto herättää aina uneliaimmankin jäsenkunnan pöytään raclette- ja fonduepannujen ääreen. Viime vuosien näyttävimpiä suorituksiamme ovat olleet Sveitsi-viikko 1994 laadukkain esitelmin, 2006 Theo Landisin akvarellinäyttely Mikkelin kirjastossa sekä 2008 Alppi-akatemian "lkkuna Sveitsiin"- tapahtuma matkailu- historia- ja ruokateemoin. Kansallispäivän vaiheilla olemme pyrkineet järjestämään mäkisiin maastoihimme sovelletun suppean alppivaelluksen ja päätteeksi perinteisen Bratwurst-Kartoffelsalat -aterian. Liittopresidentin puhe ulkomaiden sveitsiläisille on usein saatu kuunneltavaksi. Tervetulleina vierainamme aina joitakin täällä lomailevia mökkisveitsiläisiä. Pitkän unelmoinnin täyttymyksenä saimme keväällä 2011 toimeksi matkan ltä-sveitsiin Appenzellin kantoniin, mistä jo raportointi edellisessä jäsenkirjeessä. Toimintamme vahvuutena on mielestäni ollut tapahtumien realistinen suunnittelu, huolellinen valmistelu ja hyvä talkoohenki. Tulevaisuuden varalle kaipaisimme nuorta voimaa ja intoa riveihimme, kuten jo vuosia on huokailtu SYS:ssäkin. Teksti: Pj Markku Yli-Jama Kuvat: Mikkelin paikallisosasto Kuva ylh. vas.: Kansallispäivän risteily 100 vuotta vanhalla s/s Warkaudella Alhaalla vas.: Fondue-ilta maaliskuussa Alh. oik.: Mannerheimstipendiaatit ovat Mikkelin paikallisosaston mieluisia vieraita. Everstiluutnantti André Güss ja majuri Roger Kocher Tertin Kartanossa huhtikuussa 2012 paikallisosaston väen ympäröiminä. SYS - Sveitsin Ystävät Suomessa ry Vuorimiehenpuistikko 4 D 32 Hallitus 2012 Pentti Turunen, pj, Mia Lanz, toiminnanjohtaja Noora Amsler, projektit Elisa Kerola, stipendiaatit sys@sveitsi.fi Helsinki puh Esko Vaahtolammi, varapj ja tiedotus Seppo Haario, projektit Jaana Mutanen, projektit SYS on facebookissa! Fanita ja saat tietoa Sveitsin ja yhdistyksen ajankohtaisista tapahtumista. Asko Järvinen, talous Veli-Pekka Tihlman, talous Taitto: Mia Lanz, paino: Sälekarin kirjapaino

3 Tapahtumakalenteri syksy 2012 ja paikallisosastojen yhteystiedot JYVÄSKYLÄ Pj. Matti Eerola, To klo Esitelmä: "Sveitsin metsät ja metsätalous" Metsätalousinsinööri Matti Eerola. Paikka: Matarakatu 6. Ilmoittautumiset viim M. Eerolalle. Ti klo Esitelmä Sveitsin matkailusta ja SYS-jäsenmatkoista 2013, Mia Lanz. Paikka: Matarakatu 6. Ilmoittautumiset viim M. Eerolalle. KUOPIO Pj Päivi Heikkinen, La klo 13 Bündner-tapahtuma yhteistyössä Kuopion Dante-seuran kanssa. Esitelmät Graubündenin kielistä ja kultt., Mia Lanz, sekä matkailusta ja luonnosta, Pentti Turunen. Aperitiivi ja tutustumista yhdistysten jäsenten kesken. Tiedustelut ja ilm.: Mia Lanz, LAHTI Pj Pirjo Pfäffli, Pe klo sveitsiläinen elokuvailta, LSI:n toimistolla Rautatienkatu 19 A 4. krs. Ilm. Pirjo Pfäfflille. Pe klo sveitsiläinen ruokakurssi ja pikkujoulu. Kokkaillaan sveitsiläisiä herkkuja Mia Lanzin kanssa ja kuullaan Sveitsin joulutraditioista. Sitova ilm mennessä Pirjo Pfäfflille. MIKKELI Siht. Kari Piskonen, kari.piskonen@ristiinanapteekki.fi Lokakuussa jäsentapaaminen. To vuosikokous ja jouluateria. Tark. tiedot paik.osaston jäsenkirjeessä. LAPPI Pj Eero Pajula, epajula@nettilinja.fi Ke klo 18 Fondue-ilta puheenjohtajan kotona, Myllärintie 15, Rovaniemi. Tiedustelut ja ilm. Eero Pajulalle. OULU Yht. Raimo Petäsnoro, rpetas@hotmail.com Pe klo 18 Bündner-ilta yhteistyössä Oulun Dante-seuran kanssa. Esitelmät Graubündenin kielistä ja kulttuureista, Mia Lanz, sekä matkailusta ja luonnosta, Pentti Turunen. Aperitiivi ja tutustumista yhdistysten jäsenten kesken. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Mia Lanz, sys@sveitsi.fi, PK-SEUTU / ALPPI-AKATEMIA Pj Seppo Haario, alppiakatemia@sveitsi.fi seppo.haario@wmail.fi La klo 18 sveitsiläinen juustomestari Edi Wägeli kertoo juustosta ja juuston valmistuksesta saksaksi ja maistijaiset. Paikka: Goethe -Institut, Salomonkatu 5 B. Vapaa pääsy. Ilm. viim Seppo Haariolle Pe klo 18 Oktoberfest 2012 Perinteinen Oktoberfest järjestetään Hotelli Arthurissa, Vuorikatu 19, Helsinki. Noutopöytä, musiikkia ja ohjelmaa. Ilm. maksamalla illalliskortti mennessä. Tiedustelut Seppo Haario. Ke klo 18 Cinésuisse Der Verdingbub Goethe-Institut. Vapaa pääsy. Ilm. viim Seppo Haariolle. To klo 18 Die Geschichte von Bruno Keiser Goethe-Institut. Keiser kertoo saksaksi työstään moottoriurheilun kuvaajana Suomessa. Tarjoamme aperitiivin. Vapaa pääsy. Ilm. viim Seppo Haariolle. SYS-KIELIKURSSIT HELSINGISSÄ JA TURUSSA Kielikurssit alkavat lokakuussa ja kestävät keväälle (10 x 90. min.), jäsenhinta 65 /kurssi. Helsinki torstaisin: Italiano Due, Italiano Cinque, Italiano Avanzato ja Schwizerdütsch sekä ranskan alkeet Turku tiistaisin: Italiano Avanzato, Conversazione ja Schwizerdütsch Tiedustelut ja ilm.: Mia Lanz, sys@sveitsi.fi, SEURAA TAPAHTUMASIVUA: TAMPERE Pj Kaija Kulmala, kaija_.kulmala@pp.inet.fi Su klo 10 Sunntigszmorgä Suvantokatu 13, 8. Ilmoittautuminen viim J. Schärerille , scharer@elisanet.fi. Pe klo ja la 6. klo pääkirjasto Metso: Maailma meillä-ystävyysseurat. Ti klo 18, Suvantokatu 13, Graubünden - kaikkea muuta kuin harmaa, Vaelluskuvia Pontresinan seudulta,seppo Tolvanen, ja Interimsheimat für den Seminaristen und Ferienziel des Finnlandschweizers Markus Giss. Tarjoilu bündneriläistä, vapaaeht. maksu. Ti klo 18 Killan syyskokous Sääntömääräiset asiat. Stammtisch 2.10., 6.11.Ravintola Piazza TURKU Pj Minna Maijala systurku@hotmail.com Pe klo 18 Juustoilta. Siirtolaisinstituutti, Eerikinkatu 34. Mouhijärven Herkkujuustolan tuotteita esittelee ja maistattaa juustomestari Peter Dörig. Hinta 5. Ilm. viim E. Lehti ilt , eliisa.lehti@luukku.com. La klo 14 jouluinen te tapäivä Mia Lanzin kanssa, Tiedustelut ja ilm.: Mia Lanz, sys@sveitsi.fi, TEEMAMATKAT SYS-JÄSENILLE lisätiedot seur. jäsenkirjeessä. Tiedustelut: Mia Lanz, sys@sveitsi.fi, Valokuvausmatka: huhtikuuta 2013 Kohteet: Zürich, Bern ja Murten. Järjestelmäkameran omistaville, kuvaamisen perustiedot omaaville jäsenille. Osallistujat saavat opetusta ja henkilökohtaista opastusta saksan ja suomen kielellä, mm. kameratekniikka ja digitaalinen valokuvaus, valokuvailmaisun perusteet, luonto- ja miljöökuvaus. Asiantuntija matkalla: Bruno Keiser, valokuvaaja, speedpix.ch, matkanjohtaja: Mia Lanz, matkanjärjestäjä: FinS-Tours SA Opettajien matka kesäkuuta 2013 Kohteet: Zürich, Bern ja Suisse Romande. Kouluihin, opetushallintoon ja suunnitteluun tutustumiset. Genevejärven viehättävällä alueella päiväretki viinitilalle. Matkanjohtaja: Mia Lanz, vastuullinen matkanjärjestäjä: FinS-Tours SA Gastronomia ja kielikurssimatka: 27. heinäkuuta - 2. elokuuta 2013 Kohde: Graubünden. Kielikurssit: retoromaani ja italia. Tutustuminen gastronomiaan ja kansallisjuhlapäivän "1. August" -viettoa alppimaisemissa. Asiantuntija matkalla: Alexander Hunger, Product Manager, Schweiz Tourismus, matkanjohtaja: Mia Lanz, vastuullinen matkanjärjestäjä: FinS-Tours SA Vaellusmatka elokuuta 2013 Kohde: Ylä-Engadin. Majoittuminen on Pontresinassa. Viikon aikana tehdään vaativia korkeusvaelluksia. Korkeanpaikankammoa ei saa olla. Osallistujilla pitää olla hyvä peruskunto. Matkanjohtaja: Seppo Haario, seppo.haario@wmail.fi, Wellness-matka: ma syyskuuta 2013 Kohde: Thunersee. Hyvinvointimatkalla perehdytään energiaa, kehoa ja mieltä tasapainottavaan shiatsuun sekä kasvisruokavalioon ja joogan alkeisiin saksan ja suomen kielellä. Asiantuntija matkalla: Renate Winter, Shiatsu-hoitaja, Arctic Shiatsu, matkanjoht.: Mia Lanz, matkanjärj.: FinS-Tours SA Kuvat Mia Lanz

4 Äänestäminen Sveitsissä Sveitsin valtion (Nationalrat), kantonin ja kunnan parlamenteissa on neljän vuoden vaalikausi. Vaaleissa on yksi kierros. Bundesparlamentin (Nationalrat) puolueiden ehdokaslistat lähetetään äänioikeutetuille postitse. Äänioikeutettu valitsee yhden puolueen listan. Hän voi äänestää kaikkia listalla olevia tai pyyhkiä jonkun nimen yli. Hän voi myös lisätä ylipyyhityn nimen tilalle listalla jo olevan nimen (verdoppeln, kumulieren). Listalta poispyyhityn nimen tilalle voi myös kirjoittaa nimen toisen puolueen listalta (panaschieren). Listan ehdokkaiden alkuperäistä lukumäärää ei saa ylittää. Lista lähetetään postitse tai tuodaan vaalipäivänä uurnalle. Mm. Geneven ja Zürichin kantoneissa on kokeiltu elektronista äänestystä internetin avulla. Tämän pitäisi helpottaa myös ulkosveitsiläisten äänestystä. Suuremmissa kaupungeissa valitaan kaupungille kaupunginjohtaja ja kaupungin/kunnan parlamentti (Stadtrat / Gemeinderat/Einwohnerrat) ja kunnan johto (Stadtrat/ Gemeinderat). Parlamenttilla on lainsäädäntövalta (legislative) ja Gemeinderatilla toimeenpanovalta (exekutive). Sveitsin pienissä alle asukkaan kunnissa (noin 90 %) kunnan asioista päätetään yleensä 2 5 kertaa vuodessa kokoontuvissa Gemeindeversammlungin kokouksissa. Nämä kokoukset ovat tarkoitetut kaikille kunnan ääni- oikeutetuille asukkaille (yleensä Sveitsin kansalainen ja vähintään 18 vuotta, mutta monessa ranskankielisen Sveitsin kunnassa on äänioikeus myös ulkomaalaisilla). Kokouksissa valitaan myös kunnan johtoon Gemeinderat tai vastaava. Gemeindeversammlungilla on lainsäädäntövalta (legislative) ja Gemeinderatilla toimeenpanovalta (Exekutive). Gemeinderat valitaan yleensä kantoneissa ja kunnissa kahdella kierroksella. Kunnissa on paljon äänestyksiä ja suurissa kunnissa äänioikeutettu saa äänestyksen perusteet postitse. Suurimmissa kunnissa ennakkoäänestys tapahtuu kirjeitse ja äänestyspäivänä mennään vaaliuurnalle. Pienissä kunnissa äänestetään vain Gemeindeversammlungin yhteydessä. Äänestyksiä on paljon ja äänestyksen osallistumisprosentit ovat alhaisia. Tämän takia pienet vähemmistöt voivat vaikuttaa Gemeindeversammlungin äänestystuloksiin. Kuntien vastuulla ovat mm. energiahuolto, teiden ylläpito, koululaitos, järjestyksen ylläpito, palo- ja pelastustoiminta, terveydenhoito sekä väestönsuojelu. Sveitsin miliisijärjestelmä tarkoittaa koko Sveitsin yhteiskunnassa sitä, että useat tehtävät ovat luottamustoimia (Nebenamt), mitkä hoidetaan oman työn ohessa. Vain hallituksen (Bundes -rat) jäsenten ja suurten kaupunkien johtajien työ on päätoiminen. Parla- mentin ja kuntien poliittiset virat ovat luottamustehtäviä. Tämän takia Sveitsissä voi olla paljon pieniä kuntia. Sveitsissä on suora demokratia (Direkte Demokratie). Ihanteena on se, että kansalaiset ottavat vastuun maan asioista ja se, että he voivat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Valtion, kantonin ja kunnan tasolla voidaan järjestää kansanäänestys. Kantonissa ja kunnassa vaaditaan aloitteeseen 10 % kunnan asukkaista. Määrä voi vaihdella kantonista toiseen. Koko maata käsittävään kansanäänestyksen aloitteeseen tarvitaan allekirjoitusta. Jos kansalaista allekirjoittaa vetoomuksen 100 päivän kuluessa Bundesparlamentin tai kantonin säätämästä laista, järjestetään kokouksen päätöksestä kansanäänestys (Referendum). Pakollisia kansanäänestyksiä (Referendum ilman allekirjoituksia) ovat muun muassa Sveitsiin liittyvät kansainväliset sopimukset kuten esimerkiksi liittyminen Euroopan yhteisöön tai Euroopan talousalueeseen. Äänestysprosentit vaihtelevat. Vuonna 1992 äänestettiin liittymisestä Euroopan talousalueeseen. Aloite hylättiin äänin 50,3/49,7 ja äänestysprosentti oli 78,3. Useissa kansanäänestyksissä äänestysprosentti on noin 40. Teksti: Seppo Haario Kuvat: Giada Lanz Lähde:

5

6