SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Transkriptio

1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN Virpi Tiitinen 6/2003 Marja-Leena Ikonen ARAVA-ASUNTOMARKKINAT VUONNA 2002 Arava- ja korkotukivuokra-asuntoa hakeneet ja asunnon saaneet Asuntoa hakeneet Asunnon saaneet henk. 2 henk. 3 henk. 4+ henk. Nuoret Asuntoa hakeneet Asunnon saaneet Sisällys: VUOKRA-ASUNTOMARKKINAT ASUMISOIKEUSASUNTOMARKKINAT ASUNNOTTOMUUS Liitteet: Tietoja asuntomarkkinoista Väestö- ja asuntomarkkinatietoja 2001 ja 2002 kasvukeskuksittain Tietoja asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeista paikkakunnittain 2002 Asunnottomuuden kehitys ; Asunnottomat kasvukeskuksittain 2002 Väestö- ja asuntomarkkinatietoja 2001 ja 2002, maakunnat kunnittain Osoite Puhelin Telefax Kotisivu PL 100 (Asemapäällikönkatu 14) Helsinki (09) (09) etunimi.sukunimi@ara.fi

2 VALTION ASUNTORAHASTO VUOKRA-ASUNTOMARKKINAT Vuokra-asuntojonoissa hakijaa Valtaosa hakijoista on 1-2 henkilön talouksia Kuntien ja yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen arava- ja korkotukivuokraasuntojonoissa oli vuoden 2002 loppupuolella noin hakijataloutta. Jos asunnonvaihtajia toisesta arava- tai korkotukivuokra-asunnosta (ARA-asunnosta) ei lueta mukaan, oli jono noin Kaikista jonottajista kasvukeskusseuduilla oli kolme neljännestä, , ilman vaihtajia runsaat Suurin osa hakijoista on 1-2 henkilön kotitalouksia. (Kansilehden kuvio) Tiedot perustuvat kuntien asuntorahastolle toimittamiin asuntomarkkinaselvityksiin. Asuntojonot ovat edellisvuodesta lyhentyneet parilla tuhannella hakijalla. Kasvukeskuksissa muutokset ovat hyvin pieniä (Kuvio 1). Asuntojonolla tarkoitetaan tietyn ajankohdan poikkileikkaustilannetta. Hakijatietojen päällekkäisyys on kuntien selvityksistä pyritty poistamaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnat ovat arvioineet, että kuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen hakijajonoissa on noin 20 prosenttia päällekkäisyyttä. Kuvio 1. Hakijoita vuokra-asuntojonoissa kasvukeskuksissa 2001 ja 2002 (ilman vaihtajia) PKS Kehysalue Turun seutu Tampereen seutu Jyväskylän seutu Kuopion seutu Oulun seutu 2001 marrask marrask

3 2 Koko vuoden 2002 aikana aravavuokra-asuntoa haki yli ruokakuntaa; näistä asunnon sai vuoden aikana noin eli lähes 37 prosenttia kaikista hakijoista, kun asunnon saaneiden osuus vuotta aiemmin oli noin kolmannes. Kasvuseuduista tilanne on edelleen kirein pääkaupunkiseudulla, missä yli hakijasta asunnon sai eli noin 20 % hakijoista, kun osuus vuotta aiemmin oli 17 %. Kasvukeskuksista tilannen on helpoin Turun seudulla, missä noin hakijasta asunnon sai lähes 4 200, yli 38 % hakijoista, sekä Jyväskylän seudulla, missä noin hakijasta asunnon sai yli eli 37,5 % hakijoista. Maakunnittain tarkasteltuna helpoin tilanne on edelleen Kainuussa, missä kolme neljännestä hakijoista on saanut asunnon. Satakunnassa, Etelä-Karjalassa, Etelä- Savossa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Lapissa asunto järjestyi yli puolelle hakijoista. Pienistä vuokra-asunnoista on jatkuvasti pulaa Vuokra-asuntotilanne on jatkunut vaikeimpana yhden henkilön talouksilla. Vuokra-asuntojen hakijoista heitä on yli puolet, mutta tarjolla olevista arava- ja korkotukivuokra-asunnoista runsas viidennes on yksiöitä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yksinäisiä hakijoita oli vuoden 2002 aikana , yli puolet kaikista hakijoista; asunnon heistä sai eli noin 16 % hakeneista.. (Ks. myös kansilehden kuvio.) Kuvio 2. Haettavana olleet ARA-vuokra-asunnot ja hakijat Haettavat as Hakijat Edellisvuonna yhden hengen talouksista asunnon sai pääkaupunkiseudulla noin 13 %, joten tilanne on siitä hiukan parantunut.

4 3 Tyhjät aravavuokra-asunnot ovat lisääntyneet muuttotappioalueilla Tyhjiä aravavuokra-asuntoja oli kuntien ilmoitusten mukaan vuoden 2002 marraskuussa noin 4 900, lisäystä edellisvuoteen 700 asuntoa. Tyhjät asunnoista valtaosa, lähes asuntoa, on kasvukeskusten ulkopuolella, ja myös tyhjien asuntojen määrän kasvu keskittyy lähes yksinomaan näille väestöltään väheneville alueille. Maakunnittain tarkasteltuna tyhjien asuntojen ongelma on pahin Lapissa, missä tyhjillään on yli 5 prosenttia aravavuokra-asunnoista. Koko maan tasolla tyhjien asuntojen osuus ei ole ongelmallisen suuri, vähän yli prosentin koko aravavuokra-asuntokannasta. Sen sijaan joidenkin yksittäisten kuntien kohdalla asuntojen tyhjillään olo saattaa olla niin pitkäaikaista että aravavuokratalojen purkamista on jouduttu harkitsemaan. Parissa kunnassa aravavuokrataloja on purettu ja noin kahdessakymmenessä kunnassa purkamista on suunniteltu. Toisaalta on myös kuntia, joissa tyhjentyneet aravavuokra-asunnot on otettu uusiokäyttöön. Muun muassa Kemijärvellä asuntoja on myyty niin sanotuiksi kakkosasunnoiksi. Asuntorahasto voi myöntää vapautuksia aravarajoituksista paikkakunnilla, missä on vuokra-asuntojen ylitarjontaa. ASUMISOIKEUSASUNTOMARKKINAT Pienasunnot ovat kysytyimpiä myös asumisoikeusasuntomarkkinoilla Asumisoikeusasuntoja on rakennettu 52 paikkakunnalle, pääosin suurimpiin kaupunkeihin ja niiden työssäkäyntialueille, missä asuntojen kysynnän on oletettu olevan riittävän suurta toimivien asuntomarkkinoiden luomiseksi. Koko maan yli asumisoikeusasunnosta yli 80 prosenttia on kasvukeskuksissa. Kiinnostus asumisoikeusasuntoihin on suuri. Viime vuosina uusia järjestysnumeroita hankittu noin vuodessa. Järjestysnumeron hankkiminen on edellytys asumisoikeusasunnon hakemiselle. Numeroa haetaan kunnalta, joka myös tarkistaa hakijan asumisoikeuskelpoisuuden. Tulorajoja ei ole, mutta hakija ei saa omistaa paikkakunnalla asuntoa, joka täyttää kohtuullisen asumistason vaatimukset eikä hänellä saa olla varallisuutta siinä määrin, että hän voisi tarvettaan vastaavan asunnon hankkia. Asumisoikeusasuntoja on lainoitettu vuosittain , enimmillään yli Viime vuonna määrä oli Vanhasta kannasta asuntoja vapautui vuosina runsaat asuntoa vuodessa. Eniten kysyntää on pienistä asunnoista, yksiöistä ja kaksioista.

5 4 Kuvio 3. Asumisoikeusasunnot 2002 Käytössäolotilanne lokakuussa Tyhjillään tai vuokrattuna Asumisoikeusasuntokäytössä yksiöt kaksiot kolmiot 4h+k 5h+k - yhteensä Tyhjillään tai vuokrattuna Asumisoikeusasuntokäytössä Asumisoikeusasuntojen käyttöaste on 97 % Asuntorahaston kunnille ja omistajayhteisölle tekemän kyselyn mukaan lokakuussa 2002 kaikkiaan 345 asumisoikeusasuntoa oli vuokrattuna ja 469 asuntoa oli tyhjillään. Vuokrattujen osuus on 1, 2 % ja tyhjillään olleiden osuus on 1,7 % kaikista asumisoikeusasunnoista. Mukaan on laskettu myös lyhyen aikaa, alle 2 kuukautta tyhjillään olleet asunnot. Asuntojen käyttöaste on näin ollen 97 %, pienasuntojen käyttöaste on 99 %. (Kuvio 3 ja Taulukko 1). Taulukko 1. Asumisoikeusasuntojen käyttöaste lokakuussa 2002, % Yksiöt Kaksiot Kolmiot 4h+k 5h+k Kaikki asunnot 99,1 97,9 96,7 95,9 95,8 97,1 Suhteellisesti eniten on tyhjillään tai vuokrattuna isoja perheasuntoja. Nykyisellä korkotasolla omistusasunnon hankkiminen on realistinen vaihtoehto asumisoikeusasunnolle, ja varsinkin isoista perheasunnoista muutetaan yleisesti omistusasuntoon. Kasvukeskuksista asumisoikeusasuntoja on eniten tyhjillään tai vuokrattuna Turun seudulla, noin 340 asuntoa, mikä on 8,3 % kaikista seudun asumisoikeu-

6 5 sasunnoista. Kasvukeskusten ulkopuolella vajaakäyttöä oli suhteellisesti eniten Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan alueilla, missä oli tyhjillään tai vuokrattuna noin 50 asuntoa, (15,6 % koko kannasta), Kouvolan seudulla, missä oli tyhjillään 24 asuntoa (12,8 % kannasta) ja Kotkassa, missä oli tyhjillään tai vuokrattuna 30 asuntoa (lähes 10 % kannasta). Huono menekki on erityisesti saunattomilla asunnoilla ja isoilla kerrostaloasunnoilla. Käyttövastiketaso ylittää paikoin alueen vuokratason Ympäristöministeriön työryhmän vertasi selvityksessään 1 vuokra-asumisen, asumisoikeusasumisen ja omistusasumisen kustannuksia. Vertailu vuokra-asumisen ja asumisoikeusasumisen välillä tehtiin Tilastokeskuksen julkaisemien vuokratilastojen ja asuntorahaston tekemän asumisoikeusasuntojen omistajayhteisökyselyn perusteella. Asuntorahaston kyselystä saatiin tiedot eri omistajien asumisoikeusasuntojen keskimääräisistä käyttövastikkeista. Vertailussa oli mukana 24 kaupungin tiedot, joista suurimmassa osassa oli asumisoikeusasuntoja, joiden käyttövastiketaso ylitti alueen keskimääräisen aravavuokratason. Eri omistajayhteisöjen kesken oli eroja niin, että samalla paikkakunnalla joidenkin omistajien asumisoikeusasuntojen käyttövastiketaso ylitti aravavuokratason, joidenkin omistajien käyttövastiketaso taas alitti aravavuokratason. Muutamalla paikkakunnalla oli asumisoikeusasuntoja, joiden käyttövastikkeet ylittivät myös vapaarahoitteisten asuntojen vuokratason. (Liite 3.) Työryhmä toteaa raportissaan, että koska asumisoikeuden haltija sijoittaa asumisoikeuden saadakseen 15 prosentin pääomaosuuden, tulisi käyttövastikkeiden olla asuntopoliittisesta näkökulmasta katsottuna alempia kuin samantyyppisten valtion lainoittamien vuokra-asuntojen vuokran. Kustannusvertailua vaikeuttaa kuitenkin se, että vertailussa on jouduttu käyttämään keskiarvolukuja. Tällöin ei selviä, miten hyvin vuokra-asunnot ja asumisoikeusasunnot vastaavat toisiaan laatutasoltaan, sijainniltaan ja iältään. Asumisoikeusasuntokantahan on varsin uutta, vanhimmatkin asunnot vähän yli kymmenen vuotta vanhoja. Työryhmä vertasi myös asumisoikeusasumisen ja omistusasumisen kustannuksia. Laskelmien mukaan asumisoikeusasuminen on pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä halvempaa kuin omistusasuminen. Muualla maassa omistusasuminen on varsin kilpailukykyinen vaihtoehto asumisoikeusasumiselle, ja paikoin omistusasuminen on asumisoikeusasumista edullisempaa. Myös tämän vertailun tuloksiin on suhtauduttava varovaisesti, koska se on yhtälailla jouduttu tekemään keskiarvoluvuilla. Uusia asumisoikeusasuntoja rakennetaan vain suurimpiin kaupunkeihin Ympäristöministeriön työryhmä ehdottaa, että asumisoikeusasuntojen uustuotanto tulee suunnata alueille, joilla asumisoikeusasuminen on kilpailukykyistä ja tarpeen kohtuuhintaisena vaihtoehtona. Työryhmä ehdottaa myös, että pienten asu- 1 Asumisoikeusjärjestelmän kehittäminen, Ympäristöministeriön työryhmän ehdotukset, Ympäristöministeriön moniste 106, Helsinki 2003 (

7 6 misoikeusasuntojen eli yksiöiden ja kaksioiden osuutta uustuotannosta lisätään niiden suuren kysynnän vuoksi. Myös pienimuotoista rakentamista tulisi suosia. Samoja asioita painotetaan valtioneuvoston hyväksymässä vuoden 2003 arava- ja korkotukilainavaltuuksien käyttösuunnitelmassa. Asumisoikeusasuntoja voidaan lainoittaa lähinnä Helsingin, Tampereen, Jyväskylän sekä Oulun seutujen suurimpiin kuntiin. Tämän lisäksi asumisoikeusasuntoja voidaan lainoittaa yksittäisiin suuriin kaupunkeihin, joihin niiden lainoittaminen on alueen asuntomarkkinatilanteen kannalta tarkoituksenmukaista. Näitä periaatteita on noudatettu asuntorahaston kevään 2003 lainanjaossa. Asumisoikeusjärjestelmä on säilytettävä kilpailukykyisenä Asuntorahaston kyselyn mukaan niin kunnat kuin omistajayhteisötkin pitävät asumisoikeusjärjestelmää edelleen hyvänä vaihtoehtona muiden hallintamuotojen rinnalla. Olennaista on kuitenkin varmistaa järjestelmän kilpailukyky niin etteivät asumiskustannukset muodostu kohtuuttoman kalliiksi. Myös ympäristöministeriön työryhmä pitää ydinkysymyksenä aravarahoituksen ehtojen toimivuutta. Kun ottaa huomioon aravajärjestelmän sosiaalisen tarkoituksen ja käyttö- ja luovutusrajoitukset sen olennaisena osana, olisi aravarahoituksen oltava aina vapailta markkinoilta saatavaa rahoitusta edullisempaa. Kun aravalainaehtoja uudistettiin maaliskuussa 2003, myös asumisoikeustalojen lainaehtoja parannettiin. Uusi lainanhoitotapa hillitsee kustannusnousua, kun lainat alkavat lyhentyä heti laina-ajan alussa. Lainsäädäntöä on lisäksi tarkistettu muun muassa niin, että asumisoikeustaloja voidaan nykyään tuottaa myös vapaarahoitteisina. Tähän asti tuotanto on ollut mahdollista vain valtion tukemana, arava- tai korkotukilainoitettuna. Vapaarahoitteinen tuotanto käynnistynee senioriasuntojen rakentamisena, mutta myös muille väestöryhmille tultaneen kysynnästä riippuen tuottamaan näitä asuntoja. Asukastutkimus: suurin osa asumisoikeusasukkaista on tyytyväisiä asumismuotoonsa Asumisoikeusjärjestelmän toimivuutta on kartoitettu Kuopion yliopistossa äskettäin valmistuneessa tutkimuksessa Turvaa asumiseen Asumisoikeusko ratkaisu? 2 Professori Juhani Laurinkarin johdolla tehdyssä tutkimuksessa tarkastellaan, keitä asumisoikeusasunnoissa asuu, ovatko he tyytyväisiä järjestelmään ja asumiseensa ja mitä kehittämistoiveita heillä on. Tutkimusraportti perustuu useampaan aineistoon: vuonna 2002 toteutettuun valtakunnalliseen asukaskyselyyn ja siihen liittyviin haastatteluihin, vuosina 1991, 1995 ja 2002 koottuun seuranta-aineistoon sekä Kuopiossa ja Siilinjärvellä tehtyihin kyselyihin. Valtakunnalliseen asukaskyselyyn vastasi henkilöä. Asumisoikeusasunnossa asuvat ovat suhteellisen tyytyväisiä asuntoonsa. Vain alle viisi prosenttia vastanneista viihtyy nykyisessä asunnossaan huonosti tai ei viihdy 2 Juhani Laurinkari (toim.), Turvaa asumiseen Asumisoikueusko ratkaisu? Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 606, Helsinki 2003

8 7 siinä lainkaan. Tyytymättömyyttä yhteisten asioiden hoitamiseen on erityisesti lapsiperheiden keskuudessa. Eniten asukkaat kritisoivat asuinkiinteistöjen huoltoja korjaustoimintaa sekä järjestelmästä tiedottamista. Tiedottamista tulisi tehostaa erityisesti asumiskustannuksista ja niiden määräytymisperusteista. Tyytyväisimpiä asumismuotoon ovat ne, jotka ovat hakeutuneet asumisoikeusasukkaiksi harkiten, järjestelmän eri puolia huolella punniten. He myös aikovat pysyä asumisoikeusjärjestelmän piirissä. Viihtyvyyskysymyksissä ei tutkimuksen mukaan ole alueellisia eroja pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä. Sen sijaan asumismuotoon hakeutumisessa pääkaupunkiseudun vastaajat korostavat muita enemmän hallintasuhteen turvallisuutta ja taloudellisia näkökohtia. Hyvät kulkuyhteydet ja asuinalueen palvelut ovat myös tärkeitä asunnon valintakriteereitä. Yleisesti voidaan todeta tutkimuksen perusteella, että asumisoikeusjärjestelmä on tarjonnut monelle mahdollisuuden muuttaa laadukkaampaan asuntoon paremmalle asuinalueelle. Haastatteluaineisto osoitti, että asumisoikeusasuntojen myötä Suomessa on syntynyt uuden asukasryhmän identiteetti. Haastatellut eivät kokeneet olevansa omistusasukkaita, mutta eivät myöskään pitäneet itseään perinteisinä vuokralaisina. Tutkimus vahvistaa kuvaa asumisoikeusjärjestelmästä melko korkeasti koulutettujen, keskiluokkaan kuuluvien ihmisten asumismuotona. Asukkaista joka neljännellä on korkeakoulututkinto, ja ylemmän keskiasteen koulutuksen on suorittanut yli kolmannes asukkaista. ASUNNOTTOMUUS Asunnottomuutta on onnistuttu jonkin verran vähentämään Vailla asuntoa oli vuoden 2002 loppupuolella noin yksinäistä henkilöä ja lähes 800 perhettä. Yksinäisten asunnottomien määrä on edellisvuodesta vähentynyt yli 400:lla, perheiden määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Asunnottomuustiedot perustuvat kuntien erilaisiin rekisteri- ja asiakkuustietoihin sekä arvioihin. Asunnottomuus on edelleen etupäässä miesten ongelma. Naisia on yksinäisistä asunnottomista vajaa viidennes, noin 1 600, ja suunnilleen saman verran, reilut 1 600, on nuoria, alle 25-vuotiaita asunnottomia. Myös maahanmuuttajia on asunnottomina: yli 300 yksinäistä ja yli 200 perhettä. Maahanmuuttajien asunnottomuus keskittyy pääkaupunkiseudulle. Kunnat asuttavat vuosittain asunnotonta, mutta uusia asunnottomia tulee tilalle, ja jo asunnon saaneiden asumisratkaisut saattavat epäonnistua. Vuoden 2002 aikana kunnat ilmoittivat asuttaneensa noin yksinäistä asunnotonta ja lähes 900 asuntoa vailla ollutta perhettä. Kuvio 4.

9 8 Asunnottomat Asunnottomat perheet Tilap. tuttavien ja sukul. luona Laitoksissa Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa Asunnottomuus on suurimpien kaupunkien, erityisesti Helsingin, ongelma. Helsingissä on asunnottomista puolet, yksinäistä ja 600 perhettä. Kaikkiaan pääkaupunkiseudulla on koko maan yksinäisistä asunnottomista lähes 60 %, noin Pula kohtuuhintaisista pienasunnoista vaikeuttaa asunnottomuusongelman hoitamista suurimmissa kaupungeissa. Kuitenkin myös Helsingissä, kuten muissakin pääkaupunkiseudun kunnissa, asunnottomuutta on onnistuttu viime aikoina jonkin verran vähentämään Asunnottomuuden vähentämisohjelmissa keskeisiä keinoja ovat Valtion asuntorahaston lainoitus- ja avustustoiminta. Muun muassa rahaston varoista maksettavia omapääoma-avustuksia asunnottomien ja pakolaisten asuttamiseksi on lisätty. Avustusvaltuus nostettiin 3,36 miljoonasta eurosta 8,4 miljoonaan euroon vuonna 2002 Samalla avustussummat nousivat huomattavasti: Helsingin seudulla avustus on euroa asuntoa kohti ja muualla maassa euroa. Avustuksia on markkinoitu aktiivisesti, mutta siitä huolimatta kaikkea määrärahaa ei ole käytetty hakemusten vähäisyyden vuoksi. Vuodelle 2003 omapääoma-avustusta on käytettävissä myös 8,4 miljoonaa euroa, ja avustuksia voi hakea niin sanotun jatkuvan haun periaatteella vuoden loppuun asti. Avustuksia voi saada sekä arava- että korkotukilainoitteisiin kohteisiin joko uudisrakentamiseen tai vanhasta kannasta hankittaviin asuntoihin. Asunnottomuuden vähentäminen on myös uuden hallituksen ohjelmassa.

10 VALTION ASUNTORAHASTO /VT Liite 1. Tietoja asuntomarkkinoista Hakijoita ARA-vuokra asuntoihin yhteensä Näistä asunnon saaneita (osuus % hakijoista) 46,1 39,5 36,9 35,3 34,9 34,8 32,9 34,8 36,6 Hakijoita ARA-vuokra asuntojonoissa joulu.93 syys.94 syys.95 syys.96 marras.97 marras.98 marras.99 marras.00 marras.01 marras.02 (poikkileikkaustilanne) Jono ilman vaihtajia Tyhjät aravavuokra asunnot (vähint.2kk) joulu.93 syys.94 syys.95 syys.96 marras.97 marras.98 marras.99 marras.00 marras.01 marras.02 (osuus % kannasta) 1,5 1,4 1,0 0,9 0,9 0,8 1,0 1,1 1,2 1,4 Asunnottomat yksinäiset perheet Lähde: Kuntien asuntomarkkinaselvitykset

11 VALTION ASUNTORAHASTO Suunnitteluyksikkö/mli VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2001 JA 2002 KASVUKESKUKSITTAIN Liite 2. Arvioitu Väestön muutos Hakijat Erittäin kiir. Hakijajo- Kaikki Hakijoista Haetta- Asukas- Tyhjät aravavuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Asunnottomat väkiluku asunto- as. tarve % no ilman hakijat asunnon vana vaihtu Osuus Vuokra- Vuokra määrä % jonossa hakijajo- vaihtajia 2002 sai 2002 olleet vuus vähint. Muutos kannasta tut + tut Muutos nosta % asunnot % 2 kk tyh (yli 2 kk) tyhjät tyhjät as jänä % asunnot osuus % kannasta Pääkaupunkiseutu , , , , , , PKS:n kehysalue , , , , ,0 47 1, Turun seutu , , , , , , Tampereen seutu , , , , ,3 45 1, Jyväskylän seutu , , , , ,5 61 0, Kuopion seutu , , , , ,0 2 0, Oulun seutu , , , , ,0 38 0, Seudut yhteensä , , , , , , Muu maa , , , , , , Koko maa yhteensä , , , , , , Lähteet: Tilastokeskus (väestötiedot) Kuntien asuntomarkkinaselvitykset

12 VALTION ASUNTORAHASTO Suunnitteluyksikkö /MLI, VT, OL/ Liite 3 Tietoja asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeista paikkakunnittain ( ) (Asuntorahaston kysely omistajayhteisöille) Vertailutietoina vuokra-asuntojen keskivuokrat (huhtikuu 2002) (Tilastokeskus) Omistajayhteisö Kunta Keskimääräiset Keskimääräiset käyttövastikkeet kuukausivuokrat huhtikuu 2002 Vapaarah. Aravat /m 2 /m 2 /m 2 PKS Asoasunnot Oy Espoo 8,49 10,13 8,23 Sato-Asumisoikeus Oy Espoo 8,41 TA-Asumisoikeus Oy Espoo 7,72 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Espoo 8,10 ESY-Asumisoikeustalot Oy Espoo 8,28 YH-Asumisoikeus Oy Espoo 7,71 Asoasunnot Oy Helsinki 8,63 11,36 7,73 Sato-Asumisoikeus Oy Helsinki 8,37 YH-Asumisoikeus Oy Helsinki 8,18 TA-Asumisoikeus Oy Helsinki 8,45 Helsingin Asumisoikeus Oy Helsinki 7,65 Asoasunnot Oy Vantaa 8,10 9,66 8,01 Sato-Asumisoikeus Oy Vantaa 8,11 TA-Asumisoikeus Oy Vantaa 7,45 YH-Asumisoikeus Oy Vantaa 7,55 VAV Asumisoikeus Oy Vantaa 7,41 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Vantaa 8,71 Kehysalue *) Sato-Asumisoikeus Oy Hyvinkää 7,46 8,12 7,39 Asoasunnot Oy Hyvinkää 7,69 YH-Asumisoikeus Oy Hyvinkää 7,03 Sato-Asumisoikeus Oy Järvenpää 7,40 8,12 7,39 YH-Asumisoikeus Oy Järvenpää 7,21 Asosunnot Oy Järvenpää 7,62 ESY-Asumisoikeustalot Oy Kerava 7,65 8,12 7,39 Kanta-Suomen Asumisoikeusyhd Kerava 7,29 YH-Asumisoikeus Oy Kerava 7,25 Sato-Asumisoikeus Oy Kerava 7,36 Asoasunnot Oy Kirkkonummi 8,05 8,12 7,39 Kanta-Suomen Asumisoikeusyhd Kirkkonummi 7,26 TA-Asumisoikeus Oy Kirkkonummi 7,40 YH-Asumisoikeus Oy Kirkkonummi 7,48 Sato-Asumisoikeus Oy Kirkkonummi 7,64 Sato-Asumisoikeus Oy Nurmijärvi 7,26 8,12 7,39 TA-Asumisoikeus Oy Nurmijärvi 7,71 Asoasunnot Oy Nurmijärvi 7,36 YH-Asumisoikeus Oy Nurmijärvi 6,75 Asoasunnot Oy Sipoo 7,91 8,12 7,39 Sato-Asumisoikeus Oy Sipoo 7,58 Sato-Asumisoikeus Oy Tuusula 7,89 8,12 7,39 Kanta-Suomen Asumisoikeusyhd Tuusula 6,90 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuusula 7,83 Suomen Asumisoikeus Oy/Asoasunno Tuusula 7,93 ESY-Asumisoikeustalot Oy Tuusula 7,23 YH-Asumisoikeus Oy Tuusula 7,07 Asoasunnot Oy Vihti 8,40 8,12 7,39 1(3)

13 Omistajayhteisö Kunta Keskimääräiset Keskimääräiset käyttövastikkeet kuukausivuokrat huhtikuu 2002 Vapaarah. Aravat /m 2 /m 2 /m 2 YH-Asumisoikeus Oy Vihti 7,40 Turun seutu TA-Asumisoikeus Oy Kaarina 6,52 VASO OY Kaarina 7,12 YH-Asumisoikeus Oy Kaarina 6,95 VASO Oy Lieto 7,12 YH-Asumisoikeus Oy Naantali 7,38 VASO Oy Naantali 7,12 TA-Asumisoikeus Oy Naantali 6,55 VASO Oy Piikkiö 7,12 ASOASUNNOT OY Raisio 7,27 VASO Oy Raisio 7,12 TA-Asumisoikeus Oy Raisio 7,06 TA-Asumisoikeus Oy Turku 6,84 8,56 6,83 VASO Oy Turku 7,12 Tampereen seutu YH-Asumisoikeus Oy Kangasala 6,66 TA-Asumisoikeus Oy Kangasala 6,90 YH-Asumisoikeus Oy Lempäälä 6,64 YH-Asumisoikeus Oy Nokia 6,74 TA-Asumisoikeus Oy Nokia 7,02 YH-Asumisoikeus Oy Pirkkala 6,78 TA-Asumisoikeus Oy Pirkkala 7,19 ASOASUNNOT OY Tampere 7,27 8,85 7,00 TA-Asumisoikeus Oy Tampere 7,07 YH-Asumisoikeus Oy Tampere 6,64 YH-Asumisoikeus Oy Ylöjärvi 6,66 Jyväskylän seutu Sato-Asumisoikeus Oy Jyväskylä 7,38 8,62 7,23 YH-Asumisoikeus Oy Jyväskylä 6,75 TA-Asumisoikeus Oy Jyväskylä Jyväskylän seudun asumisoikeusyhdisjyväskylä 6,20 Sato-Asumisoikeus Oy Jyväskylän mlk 7,17 YH-Asumisoikeus Oy Jyväskylän mlk 6,57 YH-Asumisoikeus Oy Laukaa 6,18 YH-Asumisoikeus Oy Muurame 6,57 Kuopion seutu ASOASUNNOT OY Kuopio 7,28 8,59 6,56 Sato Asumisoikeus Oy Kuopio 7,10 YH-Asumisoikeus Oy Kuopio 6,98 ASOASUNNOT OY Siilinjärvi 6,35 Siilinjärven Asumisoikeus Oy Siilinjärvi 6,41 Sato Asumisoikeus Oy Siilinjärvi 6,72 Oulun seutu ASOASUNNOT OY Haukipudas 6,44 Asoasunnot Oy Oulu 7,73 8,66 6,95 TA-Asumisoikeus Oy Oulu 6,05 Sato-Asumisoikeus Oy Oulu 6,80 YH-Asumisoikeus Oy Oulu 6,43 Hämeenlinnan seutu YH-Asumisoikeus Oy Hattula 7,16 YH-Asumisoikeus Oy Hämeenlinna 6,97 8,20 7,14 ASOASUNNOT Hämeenlinna Hämeenlinnan Asumisoikeus Oy Hämeenlinna 6,20 TA-Asumisoikeus Oy Hämeenlinna 7,19 2(3)

14 Omistajayhteisö Kunta Keskimääräiset Keskimääräiset käyttövastikkeet kuukausivuokrat huhtikuu 2002 Vapaarah. Aravat /m 2 /m 2 /m 2 Joensuun seutu ASOASUNNOT OY Joensuu 6,54 8,24 6,88 Pohjois-Karjalan Asumisoikeus Oy Joensuu 6,67 Kouvolan seutu Kymenlaakson Laatu Asumisoikeus OyElimäki 6,20 Asoasunnot Oy Kouvola 7,15 7,38 6,45 Kymenlaakson Laatu Asumisoikeus OyKouvola 6,70 Kymenlaakson Laatu Asumisoikeus OyValkeala 6,40 Muu maa YH-Asumisoikeus Oy Hollola 4,07 TA-Asumisoikeus Oy Hollola 6,39 Asoasunnot Oy Kotka 6,15 7,32 6,45 YH-Asumisoikeus Oy Kotka 7,33 ESY-Asumisoikeustalot Oy Kotka 7,32 Päijät-Hämeen Asumisoikeus Oy Lahti 7,05 7,89 6,46 Asoasunnot Oy Lahti 7,33 ESY-Asimisoikeusalot Oy Lahti 7,90 TA-Asumisoikeus Oy Lahti 6,65 Sato-Asumisoikeus Oy Lahti 7,23 YH-Asumisoikeus Oy Lahti 6,78 Asoasunnot Oy Lappeenranta 7,15 8,32 6,91 Sato-Asumisoikeus Oy Lappeenranta Asoasunnot Oy Lohja 7,57 YH-Asumisoikeus Oy Lohja 6,59 Mikkelin Asumisoikeus Oy Mikkeli 6,16 Asoasunnot Oy Mäntsälä YH-Asumisoikeus Oy Mäntsälä 7,07 Asoasunnot Oy Porvoo 7,17 Sato-Asumisoikeus Oy Porvoo 7,51 YH-Asumisoikeus Oy Porvoo 7,06 TA-Asumisoikeus oy Porvoo 6,56 YH-Asumisoikeus Oy Riihimäki 7,06 8,12 7,39 Kanta-Suomen Asumisoikeusyhd Riihimäki 6,50 ASOASUNNOT Riihimäki YH-Asumisoikeus Oy Rovaniemen mlk 6,71 ASOASUNNOT OY Rovaniemen mlk 6,31 YH-Asumisoikeus Oy Rovaniemi 6,90 8,21 6,90 TA-Asumisoikeus Oy Rovaniemi 6,05 SATO-ASUMISOIKEUS OY Rovaniemi 6,47 ASOASUNNOT OY Rovaniemi 6,03 TA-Asumisoikeus Oy Salo 6,46 Asoasunnot Oy Salo 6,13 Oy Vaasan Asumisoikeus Vaasa 6,20 7,99 6,95 YH-Asumisoikeus Oy Vehkalahti 6,76 *) Pääkaupunkiseudun kehysalueen kuntien vuokrista Tilastokeskus julkaisee yhtä keskiarvolukua 3(3)

15 VALTION ASUNTORAHASTO Liite /VT Asunnottomat Ulkona, tilap.suoj., Laitoksissa Tilap. tuttavien ja Yksinäiset Asunnottomat Vuosi asuntoloissa sukul. luona asunnottomat perheet yhteensä Lähde: Kuntien asuntomarkkinaselvitykset Vaikeimmat asunnottomuuskunnat 2002 Yksinäiset asunnottomat Muutos edell. vuodesta Helsinki Tampere Espoo Turku Vantaa Lahti Oulu Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Vaasa Porvoo Järvenpää Lähde: Kuntien asuntomarkkinaselvitykset

16 VALTION ASUNTORAHASTO Liite 5 VT, MLI / Asunnottomat 2002 ( ) kasvukeskuksissa ja muualla maassa Kunta Yksinäiset asunnottomat YksinäisetMuutos Yksinäisistä asunnottomisasunnottomat perheet Alue Ulkona, porras- Asuntoloissa, LaitoksissaVapaut.vangit Tilap. tutt. jaasunnott maahan- ja parisk.näistä huon., ensisuoj.majoitusliikk. joilla ei ole as sukul.luona yhteensä naisia nuoria muutt. yhteensä maahanmuutt Espoo Helsinki Vantaa PKS yht % koko maasta 39,8 71,2 31,6 64,3 62,0 58,2 65,0 49,6 89,4 84,9 97,6 Kehyskunnat* Turku Tampere Jyväskylä Kuopio Oulu Yhteensä KASVUKESK.yht % koko maasta 73,5 81,3 76,1 76,0 80,4 79,3 84,6 74,2 94,2 89,9 97,6 Muu maa KOKO MAA Kehyskunnat*= Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti Koko maasta tiedot puuttuvat 22 kunnasta, jotka ovat enimmäkseen pieniä kuntia Lähde: Valtion asuntorahasto, Kuntien asuntomarkkinaselvitykset

17 VALTION ASUNTORAHASTO Liite 6 Suunnitteluyksikkö/mli VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2001 JA 2002 MAAKUNNAT KUNNITTAIN Arvioitu Väestön muutos Hakijat Erittäin kiir. Hakijajo- Kaikki Hakijoista Haetta- Asukas- Tyhjät aravavuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Asunnottomat väkiluku asunto- as. tarve % no ilman hakijat asunnon vana vaihtu Osuus Vuokra- Vuokra määrä % jonossa hakijajo- vaihtajia 2002 sai 2002 olleet vuus vähint. Muutos kannasta tut + tut Muutos nosta % asunnot % 2 kk tyh (yli 2 kk) tyhjät tyhjät as jänä % asunnot osuus % kannasta Pääkaupunkiseutu Espoo , , , , ,0 57 1, Helsinki , , , , ,0 0 0, Vantaa , , , , ,1 86 2, Kauniainen ,3 95 9, ,7 17 5, ,0 0 0,0 0 0 PKS yhteensä , , , , , , Muu Uusimaa Hanko ,2 19 0, , , ,1 0 0, Hyvinkää , , , , ,0 13 3, Inkoo ,9 0 0,0 0 0,0-5 Järvenpää , , , , ,0 5 1, Karjaa , , , , ,0 0 0,0 7 0 Karjalohja ,8 0 0,0 0 0,0 0 Karkkila , , , , ,0 0 0,0 2-3 Kerava , , , , ,0 14 3, Kirkkonummi , , , , ,0 5 1, Lohja , , , , ,0 5 2, Mäntsälä , , , , ,0 1 2, Nummi-Pusula ,4 0 0,0 0 0,0 0 Nurmijärvi , , , , ,0 3 2, Pohja ,8 55 9, , , ,2 0 0,0 1 0 Pornainen ,7 28 7, ,4 6 11, ,0 0 0,0 0-1 Sammatti ,8 0 0,0 0 0,0-1 Siuntio , , , , ,0 0 0,0 5 3 Tammisaari ,4 60 6, , , ,2 0 0,0 2 1 Tuusula , , , , ,1 7 1, Vihti , , , , ,0 0 0, Muu Uusimaa yht , , , , ,4 53 1, Uusimaa yhteensä , , , , , , (14)

18 Arvioitu Väestön muutos Hakijat Erittäin kiir. Hakijajo- Kaikki Hakijoista Haetta- Asukas- Tyhjät aravavuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Asunnottomat väkiluku asunto- as. tarve % no ilman hakijat asunnon vana vaihtu Osuus Vuokra- Vuokra määrä % jonossa hakijajo- vaihtajia 2002 sai 2002 olleet vuus vähint. Muutos kannasta tut + tut Muutos nosta % asunnot % 2 kk tyh (yli 2 kk) tyhjät tyhjät as jänä % asunnot osuus % kannasta Itä-Uusimaa Askola , , , , ,0 0 0,0 4 4 Lapinjärvi , , , , ,0 0 0,0 0 0 Liljendal ,1 3 0, ,7 8 12, ,6 0 0,0 0 0 Loviisa ,7 31 0, , , ,0 0 0,0 0-3 Myrskylä ,4 0 0,0 0 0,0 0 Pernaja ,7 0 0,0 0 0,0 0 Pukkila ,6 11 9, , , ,0 0 0,0 0 0 Porvoo , , , , ,0 3 0, Ruotsinpyhtää ,9-9 0,0 0 0,0 0 Sipoo , , ,0 20 5, ,0 0 0, Itä-Uusimaa yht , , , , ,0 3 0, Varsinais-Suomi Alastaro ,6 4 0, , , ,3 0 0,0 0 0 Askainen ,1 0 0, ,0 8 28, ,7 0 0,0 0 0 Aura , , , , ,0 0 0,0 2 1 Dragsfjärd ,3 0 0, ,0 36 9, ,7 0 0,0 0 0 Halikko , , , , ,0 0 0, Houtskari ,8 0 0, ,0 0 0, ,0 0 0,0 0 0 Iniö ,4 1 0, ,0 0 0, ,0 0 0,0 0-2 Kaarina ,2 72 0, , , ,4 13 3,6 9-1 Karinainen ,7 1 0, , , ,6 0 0,0 0 0 Kemiö ,5 12 0, ,0 14 9, ,3 0 0,0 3 1 Kiikala ,6 0 0, , , ,3 0 0,0 0 0 Kisko ,1 0 0, , , ,0 0 0,0 0 0 Korppoo ,9 0 0, , , ,5 0 0,0 0 0 Koski Tl ,1 0 0, , , ,0 0 0,0 0 0 Kustavi ,0 2 0, , , ,3 0 0,0 0 0 Kuusjoki ,8 1 0, , , ,0 0 0,0 0 0 Laitila ,4 7 0, , , ,6 0 0,0 3 3 Lemu ,5 7 0, ,2 6 28, ,1 0 0,0 0 0 Lieto ,4 62 6, , , ,0 5 6,8 5-1 Loimaa ,3 22 0, , , ,0 0 0,0 1-1 Loimaan kunta , , , , ,8 0 0,0 2 2 Marttila ,2 1 0, , , ,0 0 0, (14)

19 Arvioitu Väestön muutos Hakijat Erittäin kiir. Hakijajo- Kaikki Hakijoista Haetta- Asukas- Tyhjät aravavuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Asunnottomat väkiluku asunto- as. tarve % no ilman hakijat asunnon vana vaihtu Osuus Vuokra- Vuokra määrä % jonossa hakijajo- vaihtajia 2002 sai 2002 olleet vuus vähint. Muutos kannasta tut + tut Muutos nosta % asunnot % 2 kk tyh (yli 2 kk) tyhjät tyhjät as jänä % asunnot osuus % kannasta Masku , , , , ,0 0 0,0 1 0 Mellilä ,3 2 0, ,5 9 15, ,3 0 0,0 0 0 Merimasku ,0 0 0, ,0 0 0, ,0 0 0,0 0 0 Mietoinen ,6 0 0,0 0 0,0 0 Muurla ,8 0 0, ,0 0 0, ,0 0 0,0 0 0 Mynämäki , , , , ,0 0 0,0 3 0 Naantali , , , , , , Nauvo ,6 2 0, , , ,6 0 0,0 0-1 Nousiainen , , , , ,9 0 0,0 2 1 Oripää ,8 3 0, , , ,0 0 0,0 0 0 Parainen ,1 12 0, , , ,1 0 0,0 0-1 Paimio ,8 54 1, , , ,1 0 0,0 2 0 Perniö ,2 48 8, , , ,3 0 0, Pertteli ,2 2 0, , , ,9 0 0,0 0-1 Piikkiö ,7 29 0, , , ,0 0 0,0 4 0 Pyhäranta ,7 8 0, ,5 3 7, ,0 0 0,0 1 1 Pöytyä ,1 7 0, , , ,9 0 0,0 0 0 Raisio , , , , ,0 13 5, Rusko ,2 22 4, ,9 7 30, ,0 0 0,0 0 0 Rymättylä ,6 2 0, , , ,8 0 0,0 0 0 Salo , , , , ,4 4 4, Sauvo ,2 8 50, ,0 4 4, ,0 0 0,0 2-2 Somero ,1 32 0, , , ,5 0 0,0 3-2 Suomusjärvi ,9 0 0, , , ,5 0 0,0 1 0 Särkisalo ,6 0 0,0 0 0,0 0 Taivassalo ,7 0 0, , , ,6 0 0,0 0 0 Tarvasjoki ,5-2 0,0 0 0,0 0 Turku , , , , , , Uusikaupunki ,0 95 5, , , ,3 0 0,0 8-2 Vahto , , ,0 4 40, ,0 0 0,0 0 0 Vehmaa ,5 4 75, , , ,1 0 0,0 0-1 Velkua ,4 1 0, ,0 2 13, ,0 0 0,0 0 0 Västanfjärd ,9-2 0,0 0 0,0 0 Yläne ,4 13 0, , , ,0 0 0,0 0 0 Varsinais-Suomi yh , , , , , , (14)

20 Arvioitu Väestön muutos Hakijat Erittäin kiir. Hakijajo- Kaikki Hakijoista Haetta- Asukas- Tyhjät aravavuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Asunnottomat väkiluku asunto- as. tarve % no ilman hakijat asunnon vana vaihtu Osuus Vuokra- Vuokra määrä % jonossa hakijajo- vaihtajia 2002 sai 2002 olleet vuus vähint. Muutos kannasta tut + tut Muutos nosta % asunnot % 2 kk tyh (yli 2 kk) tyhjät tyhjät as jänä % asunnot osuus % kannasta Satakunta Eura , , , , ,5 0 0,0 2 1 Eurajoki , , , , ,1 0 0,0 1 0 Harjavalta ,6 3 0, , , ,9 0 0,0 5 4 Honkajoki ,8 0 0,0 0 0,0 0 Huittinen ,7 35 5, , , ,9 0 0,0 6 3 Jämijärvi ,8 0 0,0 0 0,0 0 Kankaanpää ,3 92 7, , , ,2 0 0,0 0-3 Karvia ,8 2 0, , , ,7 0 0,0 0 0 Kiikoinen ,1 2 0, ,4 4 7, ,0 0 0,0 0 0 Kiukainen ,0 0 0, , , ,5 0 0,0 2 2 Kodisjoki ,8 0 0, ,3 1 6, ,0 0 0,0 0 0 Kokemäki ,6 9 0, , , ,3 0 0,0 0-1 Kullaa ,8 0 0, , , ,9 0 0,0 0 0 Köyliö ,4 2 50, , , ,8 0 0,0 0 0 Lappi ,0 3 0, , , ,0 0 0,0 0 0 Lavia ,2 0 0,0 0 0,0 0 Luvia ,0 2 0, , , ,2 0 0,0 0 0 Merikarvia ,5 13 7, , , ,2 0 0,0 3 3 Nakkila ,9 26 0, , , ,9 0 0,0 8 4 Noormarkku ,4 10 0, , , ,4 0 0,0 0 0 Pomarkku ,1 3 0, , , ,1 0 0,0 0 0 Pori , , , , ,3 0 0, Punkalaidun ,1 12 8, , , ,5 0 0,0 1-3 Rauma , , , , ,4 0 0,0 8-5 Siikainen ,4 1 0, , , ,9 0 0,0 0 0 Säkylä , , , , ,3 0 0,0 0 0 Ulvila ,2 33 9, , , ,5 0 0,0 3-3 Vampula ,7 0 0, ,7 8 22, ,0 0 0,0 0 0 Satakunta yht , , , , ,8 0 0, Kanta-Häme 0 Forssa ,6 81 6, , , ,8 0 0, Hattula ,2 88 4, , , ,0 0 0,0 2-2 Hauho ,2 5 0, , , ,0 0 0,0 0 0 Hausjärvi ,2 52 5, , , ,8 0 0, (14)

21 Arvioitu Väestön muutos Hakijat Erittäin kiir. Hakijajo- Kaikki Hakijoista Haetta- Asukas- Tyhjät aravavuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Asunnottomat väkiluku asunto- as. tarve % no ilman hakijat asunnon vana vaihtu Osuus Vuokra- Vuokra määrä % jonossa hakijajo- vaihtajia 2002 sai 2002 olleet vuus vähint. Muutos kannasta tut + tut Muutos nosta % asunnot % 2 kk tyh (yli 2 kk) tyhjät tyhjät as jänä % asunnot osuus % kannasta Humppila ,2 1 0, , , ,3 0 0,0 1 0 Hämeenlinna , , , , ,4 22 8, Janakkala ,6 98 0, , , ,0 0 0,0 5 1 Jokioinen ,2 17 0, , , ,0 0 0,0 0 0 Kalvola ,5 7 0, , , ,7 0 0,0 2 0 Lammi ,3 29 6, , , ,2 0 0,0 5 0 Loppi ,3 57 7, , , ,7 0 0,0 0-5 Renko ,7 7 0, , , ,1 0 0,0 0-5 Riihimäki , , , , ,1 1 1, Tammela ,5 60 0, , , ,0 0 0,0 0-1 Tuulos ,8 4 0, , , ,0 0 0,0 0 0 Ypäjä ,2 9 11, , , ,0 0 0,0 0 0 Kanta-Häme yht , , , , ,1 23 6, Pirkanmaa Hämeenkyrö , , , , ,8 0 0,0 2 0 Ikaalinen ,3 21 9, , , ,5 0 0, Juupajoki ,8 3 0, , , ,2 0 0,0 0 0 Kangasala , , , , ,6 3 1, Kihniö , , , , ,5 0 0,0 0 0 Kuhmalahti ,4-2 0,0 0 0,0 0 Kuru , , ,6 15 8, ,6 0 0,0 0 0 Kylmäkoski ,2 0 0, , , ,6 0 0,0 0 0 Lempäälä , , , , ,0 2 1, Luopioinen ,7 4 0, , , ,8 0 0,0 0 0 Längelmäki ,5-8 0,0 0 0,0 0 Mouhijärvi , , , , ,0 0 0,0 0 0 Mänttä , , , , ,0 0 0,0 0-3 Nokia , , , , ,4 0 0, Orivesi ,2 96 0, , , ,7 0 0,0 6 5 Parkano ,7 9 33, , , ,4 0 0,0 5-1 Pirkkala , , , , ,0 0 0, Pälkäne ,2 13 0, , , ,1 0 0,0 0-2 Ruovesi ,1 40 0, , , ,6 0 0,0 0 0 Sahalahti ,0 9 22, , , ,1 0 0,0 2 2 Suodenniemi ,9 0 0, , , ,2 0 0, (14)

22 Arvioitu Väestön muutos Hakijat Erittäin kiir. Hakijajo- Kaikki Hakijoista Haetta- Asukas- Tyhjät aravavuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Asunnottomat väkiluku asunto- as. tarve % no ilman hakijat asunnon vana vaihtu Osuus Vuokra- Vuokra määrä % jonossa hakijajo- vaihtajia 2002 sai 2002 olleet vuus vähint. Muutos kannasta tut + tut Muutos nosta % asunnot % 2 kk tyh (yli 2 kk) tyhjät tyhjät as jänä % asunnot osuus % kannasta Tampere , , , , ,2 38 1, Toijala ,4 64 6, , , ,0 0 0, Urjala ,1 11 0, , , ,8 0 0,0 2 1 Valkeakoski , , , , ,0 0 0,0 8-4 Vammala ,7 43 0, , , ,2 0 0, Vesilahti ,8 14 0, , , ,0 0 0,0 0-4 Viiala , , , , ,0 0 0,0 0-2 Viljakkala ,7 0 0, , , ,0 0 0,0 3 2 Vilppula ,3 60 5, , , ,0 0 0,0 0 0 Virrat ,0 62 8, , , ,5 0 0,0 3 0 Ylöjärvi , , , , ,0 2 1,4 5 5 Äetsä ,8 0 0, , , ,5 0 0,0 0 0 Pirkanmaa yht , , , , ,0 45 1, Päijät-Häme Artjärvi ,4 2 0, , , ,7 0 0,0 0-1 Asikkala ,6 43 9, , , ,0 0 0, Hartola ,8 11 0, , , ,3 0 0,0 0 0 Hollola , , , , ,9 0 0, Heinola , , , , ,1 0 0,0 6-1 Hämeenkoski ,0 6 0, , , ,0 0 0,0 0-1 Kärkölä ,6 16 6, , , ,5 0 0,0 1-1 Lahti , , , , ,6 30 2, Nastola , , , , ,0 0 0,0 7 7 Orimattila ,7 60 6, , , ,0 0 0, Padasjoki , , , , ,0 0 0,0 0 0 Sysmä ,4 12 8, ,8 28 7, ,2 0 0,0 1 0 Päijät-Häme yht , , , , ,9 30 2, Kymenlaakso Elimäki ,8 27 0, , , ,0 0 0,0 0 0 Hamina , , , , ,6 0 0,0 6 1 Iitti ,7 82 0, , , ,1 0 0,0 9 3 Jaala ,5 6 0, , , ,7 0 0,0 3 0 Kotka , , , , ,2 30 9, Kouvola , , , , , , Kuusankoski , , , , ,3 0 0, (14)

23 Arvioitu Väestön muutos Hakijat Erittäin kiir. Hakijajo- Kaikki Hakijoista Haetta- Asukas- Tyhjät aravavuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Asunnottomat väkiluku asunto- as. tarve % no ilman hakijat asunnon vana vaihtu Osuus Vuokra- Vuokra määrä % jonossa hakijajo- vaihtajia 2002 sai 2002 olleet vuus vähint. Muutos kannasta tut + tut Muutos nosta % asunnot % 2 kk tyh (yli 2 kk) tyhjät tyhjät as jänä % asunnot osuus % kannasta Miehikkälä ,0 10 0, , , ,2 0 0,0 0 0 Pyhtää ,5 27 7, , , ,4 0 0,0 5 0 Anjalankoski , , , , ,4 0 0,0 6 3 Valkeala ,4 32 9, , , ,9 0 0,0 0 0 Vehkalahti , , , , ,0 0 0,0 5-1 Virolahti ,6 8 0, , , ,3 0 0,0 1 1 Kymenlaakso yht , , , , ,3 54 9, Etelä-Karjala Imatra , , , , ,2 0 0, Joutseno , , , , ,2 0 0, Lappeenranta , , , , ,4 33 6, Lemi ,9 10 0, , , ,0 0 0,0 0-1 Luumäki ,4 48 0, , , ,0 0 0,0 1 1 Parikkala ,9 45 4, , , ,0 0 0,0 3 1 Rautjärvi ,2 9 0, , , ,4 0 0,0 0 0 Ruokolahti ,6 98 9, , , ,0 0 0,0 3-1 Saari ,2 3 0, ,7 8 11, ,0 0 0,0 0 0 Savitaipale , , , , ,0 0 0,0 0 0 Suomenniemi ,1 0 0, ,0 0 0, ,0 0 0,0 0 0 Taipalsaari ,1 45 4, , , ,0 0 0,0 3 3 Uukuniemi ,8 0 0, ,0 0 0, ,0 0 0,0 0 0 Ylämaa ,1 13 0, ,9 9 10, ,0 0 0,0 0 0 Etelä-Karjala yht , , , , ,8 33 5, Etelä-Savo Enonkoski ,3 0 0, , , ,4 0 0,0 0 0 Haukivuori ,1 5 0, , , ,3 0 0,0 0 0 Heinävesi ,4 5 0, , , ,7 0 0,0 0 0 Hirvensalmi ,7 3 0, , , ,9 0 0,0 1 1 Joroinen ,2 37 0, , , ,4 0 0,0 0-6 Juva ,4 51 0, , , ,4 0 0,0 0-1 Jäppilä ,6 10 0, , , ,0 0 0,0 0 0 Kangasniemi ,4 33 0, , , ,0 0 0,0 4 4 Kerimäki ,9 49 2, , , ,6 0 0,0 1 0 Mikkeli , , , , ,4 0 0, Mäntyharju , , , , ,8 0 0, (14)

24 Arvioitu Väestön muutos Hakijat Erittäin kiir. Hakijajo- Kaikki Hakijoista Haetta- Asukas- Tyhjät aravavuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Asunnottomat väkiluku asunto- as. tarve % no ilman hakijat asunnon vana vaihtu Osuus Vuokra- Vuokra määrä % jonossa hakijajo- vaihtajia 2002 sai 2002 olleet vuus vähint. Muutos kannasta tut + tut Muutos nosta % asunnot % 2 kk tyh (yli 2 kk) tyhjät tyhjät as jänä % asunnot osuus % kannasta Pertunmaa ,8 7 14, , , ,4 0 0,0 1-1 Pieksämäki ,1 24 8, , , ,0 0 0, Pieksämäen mlk ,6 31 0, , , ,9 0 0,0 1 1 Punkaharju ,5 23 0, , , ,6 0 0,0 0-5 Puumala ,9 12 0, ,0 9 4, ,2 0 0,0 0 0 Rantasalmi , , , , ,9 0 0,0 0 0 Ristiina , , , , ,5 0 0,0 1-2 Savonlinna , , , , ,1 0 0, Savonranta ,8 6 0, , , ,7 0 0,0 0 0 Sulkava ,5 12 8, , , ,1 0 0,0 0 0 Virtasalmi ,6 0 0, , , ,9 0 0,0 0-1 Etelä-Savo yht , , , , ,3 0 0, Pohjois-Savo Iisalmi , , , , ,4 0 0, Juankoski ,4 30 0, , , ,9 0 0,0 0 0 Kaavi ,9 4 0, , , ,2 0 0,0 0 0 Kangaslampi ,1 0 0,0 0 0,0-5 Karttula , , , , ,0 0 0, Keitele ,3 15 0, , , ,0 0 0,0 0 0 Kiuruvesi ,2 73 6, , , ,5 0 0,0 4-2 Kuopio , , , , ,0 0 0, Lapinlahti ,3 92 3, , , ,0 0 0,0 3 1 Leppävirta ,6 51 0, , , ,5 0 0,0 2-4 Maaninka ,9 24 0, , , ,6 0 0,0 1 0 Nilsiä ,0 38 0, , , ,0 0 0,0 1 1 Pielavesi ,3 20 0, , , ,6 0 0,0 0-1 Rautalampi ,2 35 8, , , ,4 0 0,0 0 0 Rautavaara ,5 0 0, , , ,0 0 0,0 0-1 Siilinjärvi , , , , ,0 2 1, Sonkajärvi ,5 24 4, , , ,7 0 0,0 2 0 Suonenjoki ,4 65 7, , , ,6 0 0,0 4-1 Tervo ,6 20 0, , , ,8 0 0,0 1 1 Tuusniemi ,9 7 0, ,7 6 3, ,0 0 0,0 1 0 Varkaus , , , , ,3 0 0, Varpaisjärvi ,6 42 0, , , ,6 0 0, (14)