Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Transkriptio

1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annettua lakia siten, että avustusjärjestelmästä poistettaisiin alin tukiluokka. Tällöin avustusta ei enää myönnettäisi tavallisten opiskelija-, nuoriso- tai senioriasuntojen rakentamiseen, hankintaan tai perusparantamiseen. Tällaisia kohteita voitaisiin kuitenkin jatkossakin tukea valtion korkotukilainoituksella. Muutos perustuu Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan, ja sen tavoitteena on tehostaa avustusten käyttöä ja kohdistaa avustukset jatkossa niille henkilöryhmille, joiden tuen tarve on suurin. Samalla avustuksen määrää koskevaa säännöstä yksinkertaistettaisiin niin, että avustuksen suuruus perustuisi pelkästään kohteessa tarvittaviin, tavanomaisesta poikkeaviin tila- tai varusteratkaisuihin sekä asumiskustannusten kohtuullisuuteen. Esityksellä muutettaisiin myös vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettua lakia ja aravarajoituslakia siten, että asumisen olisi valtion tuella rahoitetuissa vuokra-asunnoissa perustuttava vuokrasopimukseen, ellei kyse ole erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien henkilöiden lyhytaikaisesta asumisesta. Vuokrasopimuksen tekemistä edellytettäisiin siis jatkossa myös vanhusten, vammaisten ja muiden tukea tarvitsevien henkilöryhmien osalta, ellei kyse ole lyhytaikaisesta, intervallityyppisestä asumisesta. Muutoksella taattaisiin se, että myös palvelutaloissa ja muissa vastaavissa erityisryhmille tarkoitetuissa asunnoissa asuvilla henkilöillä olisi käytössään kaikki asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa vuokralaisille säädetyt oikeudet. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja aravarajoituslain asukasvalintaa koskevia säännöksiä muutettaisiin ulkomaalaisten asunnonhakijoiden osalta niin, että jatkossa kaikki oleskeluluvan haltijat voisivat hakea asukkaaksi valtion tukemiin vuokra-asuntoihin riippumatta oleskeluluvan kestosta. Käytännössä asukkaiksi voitaisiin tällöin valita muutoin kuin vain lyhytaikaisesti Suomessa oleskelevat kolmannen maan kansalaiset, jotka täyttävät muut asukasvalinnalle edellä mainituissa laeissa asetetut edellytykset. Muutoksella varmistettaisiin eri ulkomaalaisryhmien yhdenvertainen kohtelu asukasvalinnassa sekä se, ettei asukasvalinnan ulkopuolelle jäisi sellaisia ryhmiä, joilla on erityisen perusteltu tarve valtion tukeman asunnon saamiseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta YLEISPERUSTELUT 1 Nykytila 1.1 Avustukset erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi Valtio tukee kohtuuhintaisten, sosiaalisin perustein vuokrattavien asuntojen rakentamista, perusparantamista ja hankintaa maksamalla tätä tarkoitusta varten otetuille lainoille korkotukea siten kuin vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa (604/2001, jäljempänä korkotukilaki) säädetään. Korkotukilainoitus on korvannut aiemmin

2 samaan tarkoitukseen myönnetyt aravalainat. Aravalainat ja niillä rahoitettu asuntokanta ovat kuitenkin edelleen olemassa. Erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asumista edistetään korkotukilainoituksen lisäksi valtion varoista myönnettävillä investointiavustuksilla. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (jäljempänä ARA) myöntää näitä avustuksia erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamista, perusparantamista ja hankintaa varten siten kuin avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetussa laissa (1281/2004, jäljempänä investointiavustuslaki) säädetään. Erityisryhmillä tarkoitetaan tässä lähinnä huonokuntoisia ja muistisairaita vanhuksia, vammaisia, asunnottomia, päihde- ja mielenterveyskuntoutujia, opiskelijoita ja nuoria. Avustuksia voidaan myöntää vain hankkeille, joita varten otettu laina on hyväksytty korkotukilain mukaiseksi korkotukilainaksi. Korkotukilainaan liittyy aina myös valtion täytetakaus. Erityisryhmien investointiavustuksen tavoitteena on lisätä erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden asumistarpeisiin soveltuvien ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisten vuokra-asuntojen tarjontaa heidän asunto-olojensa parantamiseksi. Avustuksilla kompensoidaan niitä erityisiä investointikustannuksia, joita aiheutuu erityisryhmäasunnoissa tarvittavista tavanomaista suuremmista yhteis- ja palvelutiloista sekä muista asunnoissa tarvittavista erityisistä tila- ja varusteratkaisuista. Avustuksen suuruus harkitaan aina tapauskohtaisesti, ja harkinnassa otetaan huomioon avustettavan kohteen laajuus ja kustannukset, vuokran kohtuullisuus ja erityisryhmään kuuluvien vuokranmaksukyky. Investointiavustuslain 3 ja 8 :ssä avustukset on jaettu neljään eri tukiluokkaan: ensimmäisessä tukiluokassa avustuksen enimmäismäärä on 10 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä rakentamis-, perusparantamis- tai hankintakustannuksista, toisessa tukiluokassa 25 prosenttia, kolmannessa tukiluokassa 40 prosenttia ja neljännessä tukiluokassa 50 prosenttia. Enimmäismäärät on porrastettu kunkin kohderyhmän tarpeiden mukaan. Ensimmäisessä tukiluokassa asukkaiden asunto-olot ovat huonot ja tulot poikkeuksellisen pienet, toisessa tukiluokassa asuminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluita ja kolmannessa tukiluokassa asuntoolojen järjestäminen edellyttää tukipalveluiden lisäksi merkittävästi erityisiä tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon. Neljännessä tukiluokassa edellytetään lisäksi, että asukkailla on päihde-, mielenterveys- tai muista vastaavista ongelmista aiheutunutta pitkään jatkunutta asunnottomuutta tai rakennukseen tai asuntoon tarvitaan poikkeuksellisen vaativia taikka kalliita tila- tai varusteratkaisuja asukkaiden kehitysvamman takia. Investointiavustuslain esitöiden (HE 170/2004 vp.) mukaan ensimmäiseen tukiluokkaan on tarkoitettu kuuluviksi esimerkiksi asunnottomien, pakolaisten ja opiskelijoiden asunnot. Käytännössä tämän tukiluokan mukaista avustusta on myönnetty etupäässä opiskelija-asunnoille ja vähäisemmässä määrin tavallisille nuoriso- ja senioriasunnoille. Pakolaisille tarkoitettuja asuntokohteita on avustettu vain avustusjärjestelmän ensimmäisinä vuosina, ja asunnottomille tarkoitetut kohteet ovat pääsääntöisesti saaneet ylempien tukiluokkien mukaisia avustuksia. Investointiavustusta voivat saada kunnat ja kuntayhtymät, ARA:n yleishyödyllisiksi nimeämät yhteisöt sekä näiden määräysvallassa olevat osakeyhtiöt tai asunto-osakeyhtiöt. Jos kyse on toisen, kolmannen tai neljännen tukiluokan mukaisista asunnoista, avustusta voidaan myöntää vain sellaisille yksityisille toimijoille, joiden voidaan arvioida kykenevän tuottamaan ja ylläpitämään erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja. Asuntoa, jonka rakentamiseen, hankintaan tai perusparantamiseen on myönnetty avustusta, on käytettävä asianomaisen erityisryhmän vuokraasuntona 20 vuotta avustuksen ensimmäisen erän maksamisesta lukien. Lisäksi korkotukilainoitusta koskevista korkotukilain säännöksistä johtuu, että asuntoja on käytettävä sosiaalisina vuokra-asuntoina keskimäärin 40 vuoden mittaisen rajoitusajan. 2

3 Avustukset myönnetään valtion asuntorahaston varoista, ja eduskunta päättää avustusvaltuudesta vuosittain budjetin yhteydessä. Tällä hetkellä avustusvaltuus on 120 miljoonaa euroa vuodessa, mutta keväällä 2015 päätetyssä Julkisen talouden suunnitelmassa avustusvaltuuden määrä on sovittu nostettavaksi 140 miljoonaan euroon vuodessa. Vuonna 2014 avustusvaltuus käytettiin kokonaan, ja etusijalla avustettavien hankkeiden valinnassa olivat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistihäiriöiset vanhukset. Uudistuotannon osuus avustuksista oli 97 prosenttia ja perusparannusten kolme prosenttia. Viime vuoden avustuksista muistisairaat vanhukset saivat kolmasosan, 39,1 miljoonaa euroa, kehitysvammaisten asuntoja avustettiin 38,3 miljoonalla eurolla ja huonokuntoisten vanhusten kohteita 23,1 miljoonalla eurolla. Avustuksista kohdistui opiskelija-asuntoihin vain neljä prosenttia (4,8 miljoonaa euroa), mutta niiden osuus asunnoista oli 21 prosenttia (616 asuntoa) alimman tukiluokan takia. Nuorisoasuntokohteita avustettiin 1,2 miljoonalla eurolla, ja tällä summalla rakennettiin tai perusparannettiin yhteensä 100 asuntoa. Tavallisille senioriasunnoille ei myönnetty avustuksia viime vuonna. Vuonna 2013 opiskelijaasuntokohteita avustettiin 5,6 miljoonalla eurolla, ja tällä summalla rakennettiin tai perusparannettiin yhteensä 934 asuntoa. Nuorisoasunnoille ja tavallisille senioritaloille ei myönnetty ensimmäisen tukiluokan mukaisia avustuksia vuonna ARA asettaa avustushakemuksille vuosittain hakuajan, joka päättyy lokakuun lopussa. Seuraavan vuoden tammikuussa ARA tekee ehdolliset varauspäätökset, joilla hankkeet otetaan avustusjärjestelmän piiriin. Ehdollisessa varauspäätöksessä ARA ilmoittaa tukimäärää koskevan alustava arvion, joka ei ole sitova. Varauspäätöksessä asetetaan takaraja sille, milloin hankkeen suunnitelmia ja kustannuksia koskevien asiakirjojen tulee olla ARA:ssa. Kun ARA on hyväksynyt nämä asiakirjat, hakija voi hakea ARA:lta lopullista avustuspäätöstä. Samassa yhteydessä ARA hyväksyy hankkeeseen liittyvän lainan korkotukilainaksi. 1.2 Vuokrasopimukset erityisryhmille tarkoitetuissa asunnoissa Valtion korkotuella tai aiemmin myönnetyillä aravalainoilla rahoitetut vuokra-asunnot ovat korkotukilaissa ja aravarajoituslaissa (1190/1993) säädettyjen käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisia. Asuntoja on käytettävä vuokra-asuntoina laeissa säädetyn rajoitusajan. Korkotukilain 11 :n 2 momentissa ja aravarajoituslain 4 :n 2 momentissa säädetään, että asuinhuoneistoa saadaan käyttää asumiseen myös ilman asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995, jäljempänä huoneenvuokralaki) mukaista vuokrasopimusta, kun on kyse erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevista henkilöistä. Koska erityisryhmien investointiavustusta myönnetään vain yhdessä korkotukilainoituksen tai aiemmin myönnetyn aravalainoituksen kanssa, kyseiset säännökset koskevat myös erityisryhmille tarkoitettuja kohteita. Mainittu säännös on ollut aravarajoituslaissa alusta lähtien. Lain esitöissä (HE 177/1993 vp.) sitä on perusteltu sillä, että kodinomainen asuminen olisi mahdollista myös sellaisille henkilöille, jotka eivät enää ymmärrä vuokrasopimuksen merkitystä, ja poikkeaminen tulisi kyseeseen esimerkiksi muistisairaiden ryhmäkodeissa. Korkotukilakiin kyseinen säännös on lisätty lailla 84/2003, ja sen esitöiden (HE 232/2002 vp.) mukaan tarkoituksena on ollut mahdollistaa esimerkiksi muistisairaiden ryhmäkotien ja vastaavien lainoittaminen. Tämä vuokrasopimusten tekemisestä säädetty poikkeamismahdollisuus on käytännössä johtanut siihen, että monissa valtion tuella rahoitetuissa palvelutaloissa ei ole tehty asukkaiden kanssa vuokrasopimuksia, vaan asia on hoidettu erilaisilla palvelusopimuksilla. Tämä on voinut johtaa asukkaiden kannalta epätoivottuun tilanteeseen, kun heillä ei ole ollut turvanaan huoneenvuokralaista johtuvia vuokralaisten oikeuksia. Tilannetta on asukkaiden kannalta vaikeuttanut myös se, että palvelutaloissa perittävistä asiakasmaksuista ei ole olemassa lainsäädäntöä, joka määrittelisi, millaisia ja minkä suuruisia maksuja asukkailta voidaan periä heidän tarvitsemastaan hoidosta ja huolenpidosta. Tämä puute on saattanut mahdollistaa kohtuutto- 3

4 man korkeiden asiakasmaksujen perimisen joissakin kohteissa. Tilanteen korjaamiseksi sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on valmistellut ehdotuksen kunnan järjestämisvastuulla olevan palveluasumisen asiakasmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi (Kunnan järjestämisvastuulla olevan palveluasumisen ja kotiin annettavien palvelujen asiakasmaksut, sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:7). Tarvittavat lainsäädäntömuutokset toteutettaneen myöhemmin tällä hallituskaudella. 1.3 Ulkomaalaisten henkilöiden asukasvalinta valtion tukemiin asuntoihin Valittaessa asukkaita valtion korkotuella tai aravalainalla rahoitettuihin vuokra-asuntoihin on noudatettava korkotukilain 11 ja 11 a 11 c :n ja aravarajoituslain 4 ja 4 a 4 c :n mukaisia asukasvalintasäännöksiä sekä valtioneuvoston asetusta asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin (166/2008). Asukasvalinnan tavoitteena on, että valtion tukemat asunnot osoitetaan vuokra-asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille, ja samalla pyritään vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen. Asukasvalinnassa etusijalle on asetettava kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat. Edellä mainittujen säännösten lisäksi ARA on laatinut ohjeen, Arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintaoppaan, joka sisältää tarkempia ohjeita asukasvalintasäännösten soveltamisesta vuokratalojen omistajille. Valtion tukemiin vuokra-asuntoihin voidaan korkotukilain 11 :n 3 momentin ja aravarajoituslain 4 :n 3 momentin mukaan valita asukkaaksi Suomen kansalainen ruokakuntineen sekä henkilö, jonka oleskeluoikeus on ulkomaalaislain (301/2004) 10 luvussa säädetyllä tavalla rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti. Käytännössä ulkomaalaislain 10 luvussa tarkoitetut henkilöt ovat Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisia ja heihin rinnastettavia ETA-maiden ja Sveitsin kansalaisia sekä näiden perheenjäseniä kansalaisuudesta riippumatta. EU-kansalaiset ja heihin rinnastettavat henkilöt voivat rekisteröidä oleskeluoikeutensa Suomessa, jos he täyttävät ulkomaalaislain mukaiset edellytykset ja heidän tavoitteenaan on asua Suomessa pidempiaikaisesti eli yli kolme kuukautta. Perheenjäsenet, jotka ovat kolmannen maan kansalaisia, voivat vastaavasti hakea oleskelukorttia. Pohjoismaiden kansalaisilta edellytetään vain rekisteröitymistä maistraatissa. Lisäksi asukkaaksi voidaan edellä mainittujen säännösten mukaan valita henkilö, jolle on myönnetty ulkomaalaislaissa tarkoitettu vähintään yhden vuoden oleskeluun oikeuttava oleskelulupa sekä henkilö, jolle on myönnetty oleskelulupa opiskelun perusteella. Pääsääntöisesti ensimmäinen oleskelulupa myönnetään vuodeksi. Edellä mainitut ulkomaalaisryhmät kirjattiin korkotukilain 11 :n ja aravarajoituslain 4 :n säännöksiin vuonna 2013 saatettaessa kansallisesti voimaan kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2011/98/EU). Direktiivi edellyttää sen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden yhdenvertaista kohtelua maan omien kansalaisten kanssa, mutta asuntojen tarjonnan osalta tätä yhdenvertaista kohtelua on kuitenkin mahdollista rajoittaa. Suomessa käytettiin tätä direktiivin sallimaa poikkeamismahdollisuutta, koska direktiivin kattama henkilöpiiri on laaja ja käsittää osin myös maassa lyhytaikaisesti viisumilla tai viisumivapaasti oleskelevat henkilöt. Asukasvalinnan ulottamista näin lyhyen aikaa Suomessa oleskeleviin ryhmiin ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi. Siksi korkotukilain 11 :ää ja aravarajoituslain 4 :ää muutettiin vuonna 2013 siten, että nostettiin lain tasolle se ARA:n asukasvalintaoppaassa noudatettu käytäntö, jonka mukaan valtion tukemiin vuokra-asuntoihin voidaan valita asukkaaksi vain Suomessa pysyväisluonteisemmin oleskeleva henkilö. 4

5 Valittaessa asukkaita valtion tukemiin vuokra-asuntoihin on edellä mainittujen säännösten ohella otettava huomioon myös Suomen perustuslain (731/1999) 6 ja 9 :n edellyttämä ihmisten yhdenvertainen kohtelu ja oikeus kotipaikan valintaan. Lisäksi yleisesti saatavilla olevien asuntojen tarjonnassa ja siten myös valtion tuella rahoitettujen vuokra-asuntojen asukasvalinnassa on noudatettava yhdenvertaisuuslakia (1325/2014), joka edellyttää yhdenvertaista kohtelua sekä kieltää syrjinnän iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautuneisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. 2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset 2.1 Investointiavustuksen myöntämisperusteiden muuttaminen Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa todetaan liitteessä 4, että erityisryhmien investointiavustusta jatketaan uusin rajauksin. Tätä kirjausta tarkennetaan ohjelman liitteessä 7, jonka mukaan erityisryhmien korkeiden investointiavustusten piiristä rajataan pois hyväkuntoiseen väestönosaan kohdentuva toiminta eli normaalit opiskelija-, nuoriso- ja senioriasunnot. Jäljelle jäävillä avustuksilla lisätään asuntojen turvaamista heikkokuntoisille ja asunnottomille. Muutoksen on liitteen mukaan määrä tulla voimaan vuoden 2016 alussa. Kyseistä toimenpidettä on ehdotettu toteutettavaksi myös ympäristöministeriön asettaman, kansliapäällikkö Hannele Pokan johtaman hankeryhmän raportissa (Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus, ympäristöministeriön raportteja 4/2015). Sanotun hallitusohjelmakirjauksen toteuttamiseksi investointiavustuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että laista poistettaisiin ensimmäinen tukiluokka. Tässä tukiluokassa avustuksen suuruus on enintään 10 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Ensimmäisen tukiluokan poistaminen tarkoittaisi, että jatkossa avustuksia ei voitaisi myöntää sellaisille ryhmille, joiden avustamisen ainoana perusteena ovat huonot asunto-olot ja poikkeuksellisen pienet tulot. Ensimmäisen tukiluokan mukaisilla avustuksilla rahoitetaan nykyisin lähes ainoastaan sellaisia tavallisia opiskelija-, nuoriso- ja senioriasuntoja, joiden avustamisesta on edellä mainitun hallitusohjelmakirjauksen perusteella tarkoitus luopua. Siksi hallitusohjelmakirjaus on perusteltua toteuttaa poistamalla ensimmäinen tukiluokka. Tavallisia opiskelija-, nuorisoja senioriasuntokohteita voitaisiin jatkossakin tukea valtion korkotukilainoituksella. Lisäksi nämä kohteet voisivat muutoksen myötä saada kasvukeskuksissa mahdollisesti myönnettäviä käynnistysavustuksia, joita on myönnetty tavallisille valtion tukemille vuokra-asunnoille korkotukilainoituksen ohella. Tähän asti tavalliset opiskelija-, nuoriso- ja senioriasuntokohteet eivät ole käynnistysavustuksia saaneet, koska erityisryhmäkohteet on rajattu niiden ulkopuolelle. Jos opiskelija-, nuoriso- tai seniorikohteessa tarvittaisiin normaalia enemmän tukipalveluita ja niiden vaatimia tiloja tai muita erityisiä tila- tai varusteratkaisuja, kohteelle voitaisiin myöntää avustusta ylempien tukiluokkien nojalla. Ehdotetun muutoksen seurauksena investointiavustusten käyttö tehostuisi ja avustukset kohdistuisivat niille henkilöryhmille, joiden tuen tarve asumisen järjestämisessä on kaikkein suurin. Alimman tukiluokan poistaminen selkeyttäisi myös koko avustusjärjestelmää, kun avustaminen perustuisi jatkossa vain kohteessa tarvittaviin, tavanomaista laajempien tukipalveluiden edellyttämiin tiloihin tai muihin tavanomaisesta poikkeaviin tila- ja varusteratkaisuihin. Tavallisissa opiskelija-, nuoriso- ja senioriasunnoissa ei tällaisia poikkeavia tila- tai varusteratkaisuja juuri ole, vaan keskeinen syy avustuksen myöntämiselle on asuntojen pieni koko ja siitä aiheutuvat ylimääräiset rakentamis- tai perusparannuskustannukset. Kuitenkin valtaosa valtion nykyisin pelkällä korkotuella tukemista tavallisista, muille kuin erityisryhmille tarkoitetuista vuokra-asunnoista on kooltaan pieniä, joten tavallisia opiskelija-, nuoriso- ja senioriasuntoja on perusteltua kohdella samalla tavalla eli tukea vain korkotukilainoituksella. 5

6 Muutos koskisi vain uusia hankkeita, joille tehdään ehdollinen varauspäätös vuonna 2016 tai sen jälkeen. Muutoksella ei siten olisi vaikutusta jo toteutusvaiheessa olevien kohteiden rahoitukseen. Ympäristöministeriö seuraisi alimman tukiluokan poistamisen vaikutuksia opiskelijoiden, nuorten ja ikääntyneiden asumistilanteeseen sekä avustusjärjestelmän toimivuuteen kokonaisuutena. Samalla kun investointiavustuslaista poistettaisiin alin tukiluokka, toteutettaisiin edellä mainittuun, Hannele Pokan johtaman hankeryhmän raporttiin sisältyvä ehdotus avustusprosentin määräytymisen yksinkertaistamisesta. Tämä ehdotus perustuu keväällä 2014 valmistuneeseen ympäristöministeriön teettämään selvitykseen (Erityisryhmien investointiavustusjärjestelmän toimivuus, ympäristöministeriön raportteja 14/2014). Hankeryhmän raportissa ehdotetun mukaisesti investointiavustuslakia muutettaisiin siten, että avustusprosentin määräytyminen tapahtuisi pelkästään kohteessa tarvittavien, tavanomaisesta poikkeavien tila- tai varusteratkaisujen sekä asumiskustannusten kohtuullisuuden perusteella. Näin ollen tietyille henkilöryhmille tarkoitetuille kohteille ei enää jatkossa olisi säädetty tietynsuuruista avustusta, vaan avustuksen suuruus määräytyisi kohteen, ei sen asukkaiden perusteella. Muilta osin avustuksen suuruuden määrittelyn periaatteet säilyisivät ennallaan, eli ARA:n olisi jatkossakin avustuksen suuruutta määritellessään otettava huomioon kunkin kohteen laajuus ja kustannukset, vuokran kohtuullisuus sekä erityisryhmään kuuluvien vuokranmaksukyky. 2.2 Vuokrasopimuksen edellyttäminen myös erityisryhmäasunnoissa Korkotukilain 11 :ää ja aravarajoituslain 4 :ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtion korkotuella tai aravalainalla rahoitetuissa asunnoissa olisi mahdollista asua ilman huoneenvuokralain mukaista vuokrasopimusta vain silloin, kuin kyse on erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien henkilöiden lyhytaikaisesta asumisesta. Tämä tarkoittaisi sitä, että asumisen olisi valtion tukemissa asunnoissa pääsääntöisesti perustuttava vuokrasopimukseen myös vanhusten, vammaisten ja muiden erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien henkilöiden kohdalla. Tällä muutoksella turvattaisiin se, että palvelutalojen ja muiden erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen asukkailla olisi käytössään samat huoneenvuokralaissa säädetyt oikeudet kuin muillakin vuokralaisilla. Lisäksi vuokrasopimusten edellyttäminen selkiyttäisi vuokrien ja palvelumaksujen erottamista toisistaan palvelutaloissa ja muissa vastaavissa kohteissa. Vuokrasopimusten tekemistä ei jatkossakaan edellytettäisi, jos kyse on erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien henkilöiden lyhytaikaisesta, intervallityyppisestä asumisesta. Vuokrasopimuksen solmiminen vain hyvin lyhyeksi ajaksi ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista, joten sitä ei säännöksessä edellytettäisi. Joissakin valtion rahoittamissa palvelutaloissa ja muissa erityisryhmille tarkoitetuissa kohteissa on muutamia intervalliasumiseen tarkoitettuja asuntoja. Intervalliasuminen on kuitenkin valtion tukemissa palveluasunnoissa aina poikkeuksellista ja edellyttää ARA:n nimenomaista hyväksyntää. 2.3 Ulkomaalaisten asukasvalinnan laajentaminen Korkotukilain 11 :ää ja aravarajoituslain 4 :ää muutettaisiin siten, että asukkaiksi valtion tukemiin vuokra-asuntoihin voitaisiin jatkossa valita sellaisia kolmannen maan kansalaisia, joille on myönnetty ulkomaalaislaissa tarkoitettu oleskelulupa. Laeista siis poistettaisiin vaatimus oleskeluluvan vuoden mittaisesta kestosta. Muutoksella kasvatettaisiin asunnon saamiseen kelpoisten henkilöiden piiriä nykyisestä niin, että asukkaiksi voitaisiin käytännössä valita kaikki oleskeluluvan haltijat. Oleskelulupa myönnetään lähtökohtaisesti yli kolme kuukautta kestävään oleskeluun, eli tätä lyhyemmän aikaa Suomessa oleskelevia henkilöitä ei voitaisi jatkossakaan valita asukkaiksi valtion tukemiin vuokra-asuntoihin. EU-kansalaisten ja heihin rinnastettavien henkilöiden sekä näiden perheenjäsenten asemaan ei ehdoteta muutoksia. 6

7 Myöskään muita korkotukilain ja aravarajoituslain asukasvalintasäännöksiä ei muutettaisi, eli myös alle vuoden mittaisen oleskeluluvan haltijoiden olisi valtion tukeman vuokra-asunnon saadakseen täytettävä samat, esimerkiksi hakijan asunnontarvetta, tuloja ja varallisuutta koskevat vaatimukset kuin muidenkin hakijoiden. Muutoksella varmistettaisiin yhdenvertaisuuden toteutuminen asukasvalinnassa myös ulkomaalaisten asunnonhakijoiden osalta sekä se, ettei asukasvalinnan ulkopuolelle jäisi sellaisia ryhmiä, joilla on erityisen perusteltu tarve valtion tukeman asunnon saamiseen. Tällaisia ryhmiä voivat olla esimerkiksi erityistä suojelua tarvitsevat henkilöt, kuten ihmiskaupan uhrit. Oleskeluluvan haltijoilla on pääsääntöisesti tarkoitus asua Suomessa pitempään kuin vain lyhytaikaisesti, jolloin tarve valtion tukemalle asunnolle voi olla olemassa. Opiskelijoilta ei ole voimassa olevan sääntelynkään mukaan edellytetty vuoden mittaista oleskelulupaa, joten muutoksen myötä opiskelijat ja muut oleskeluluvan haltijat asetettaisiin keskenään tasavertaiseen asemaan. Ehdotetun muutoksen myötä asukasvalinnan piiriin eivät jatkossakaan kuuluisi vain lyhytaikaisesti Suomessa oleskelevat henkilöt. Valtion tukemia asuntoja ei ole tarkoitettu niin sanotuiksi läpikulkuasunnoiksi, joten asukasvalinta on tarkoituksenmukaista rajoittaa vain pysyväisluonteisemmin Suomessa oleskeleviin henkilöihin, kuten tähänkin asti on tehty. 3 Esityksen vaikutukset 3.1 Taloudelliset vaikutukset Erityisryhmien investointiavustukset myönnetään valtion asuntorahaston varoista, ja avustusvaltuuden suuruudesta päätetään vuosittain valtion talousarviossa. Juha Sipilän hallituksen ohjelman liitteen 7 mukaan investointiavustuslain ensimmäisen tukiluokan poistamisen yhteydessä avustusvaltuutta pienennetään 15 miljoonaa euroa vuodessa verrattuna avustusvaltuuden tasoon keväällä 2015 päätetyssä Julkisen talouden suunnitelmassa Vaikutukset viranomaisten toimintaan Esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia viranomaisten toimintaan. ARA ottaisi investointiavustuslakiin ehdotetut muutokset huomioon osana normaalia avustusten myöntämisprosessia. Myös korkotukilain ja aravarajoituslain asukasvalintasäännöksiin esitetty muutos otettaisiin huomioon asukasvalintoja tekevien kunnan viranhaltijoiden ja vuokratalojen omistajayhteisöjen työntekijöiden normaalissa toiminnassa. 3.3 Yhteiskunnalliset vaikutukset Investointiavustusten ensimmäisen tukiluokan poistaminen tarkoittaisi, että avustusta ei jatkossa myönnettäisi tavallisten opiskelija-, nuoriso- tai senioriasuntojen rakentamiseen, perusparantamiseen tai hankintaan. Muutos voisi joiltakin osin heikentää tällaisten kohteiden toteuttamisen kannattavuutta, mutta toisaalta tällaisia kohteita voitaisiin jatkossakin tukea valtion korkotukilainoituksella, johon liittyy aina myös valtion täytetakaus. Avustusta ei myöskään voitaisi myöntää pakolaisten, asunnottomien tai muiden sellaisten heikossa asuntotilanteessa olevien ryhmien asunnoille, joissa ei tarvittaisi tavanomaista laajempia tukipalveluita tai muita erityisiä tila- tai varusteratkaisuja. Tätä ei kuitenkaan voida pitää ongelmallisena, sillä tällaisten henkilöryhmien asuntoja ei ole tähänkään mennessä juuri avustettu ensimmäisen tukiluokan perusteella. Jos kohteessa sen sijaan tarvittaisiin tavanomaista laajempien tukipalveluiden edellyttämiä tiloja tai erityisiä tila- tai varusteratkaisuja, avustaminen olisi jatkossakin mahdollista ylempien tukiluokkien perusteella. Siten avustukset kohdentuisivat jatkossa entistä pa- 7

8 remmin niille henkilöryhmille, jotka tarvitsevat asumisensa järjestämisessä suurinta apua yhteiskunnalta. Avustuksen määrää koskevan säännöksen yksinkertaistamisella ohjattaisiin avustusten myöntämiskäytäntöä siten, että avustuksen suuruus määräytyisi jatkossa ainoastaan rakennuksiin ja asuntoihin vaadittavien tila- ja varusteratkaisujen sekä asumiskustannusten kohtuullisuuden perusteella. Avustusjärjestelmän toimivuuden ja eri erityisryhmien yhdenvertaisen kohtelun kannalta olisi perusteltua luopua nykyisestä sääntelystä, jossa tietyille henkilöryhmille tarkoitetuille kohteille on säädetty automaattinen oikeus saada tietynsuuruista avustusta. Vaatimalla vuokrasopimuksen tekemistä myös palvelutalojen ja muiden erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen asukkailta turvattaisiin se, että näilläkin henkilöillä olisi käytössään samat huoneenvuokralaissa säädetyt oikeudet kuin muilla vuokralaisilla. Jos henkilö ei kykenisi vuokrasopimuksen tekemiseen, sopimuksen voisi tehdä hänen edunvalvojansa, huoltajansa tai muu laillinen edustajansa. Esitys koskee vain valtion tukemia vuokra-asuntoja, joten sillä ei olisi vaikutusta vapaarahoitteisissa asunnoissa noudatettuihin sopimuskäytäntöihin. Asukasvalintasäännösten muuttamisella pyritään siihen, ettei asukasvalinnan ulkopuolelle jäisi sellaisia ulkomaalaisia henkilöitä, joilla on erityisen perusteltu tarve valtion tukeman vuokraasunnon saamiseen. Esimerkiksi ihmiskaupan uhrit voivat saada alle vuoden pituisen oleskeluluvan, ja ehdotetulla muutoksella hekin tulisivat asukasvalinnan piiriin. Vuosina Maahanmuuttovirasto myönsi ensimmäisen, alle vuoden pituisen oleskeluluvan hieman yli henkilölle vuosittain. Näistä oleskeluluvista suuri osa, keskimäärin kappaletta, myönnettiin opiskelijoille, jotka voivat jo nykyisten säännösten nojalla hakea asukkaaksi valtion tukemiin asuntoihin riippumatta oleskeluluvan kestosta. Muutoksen myötä mahdollisten asunnonhakijoiden joukko kasvaisi siis aiempien vuosien tietojen perusteella noin uudella oleskeluluvan saaneella henkilöllä vuosittain. Yleisimmät oleskeluluvan myöntämisperusteet tässä ryhmässä ovat työnteko ja perhesyyt. Lisäksi tulevaisuudessa on mahdollista, että Suomeen saapuu oleskeluluvalla myös kausityöntekijöitä. Voidaan kuitenkin arvioida, että vain osa alle vuoden pituisen oleskeluluvan haltijoista olisi valtion tukeman asunnon tarpeessa. Lisäksi on huomattava, että kaikkiin asunnonhakijoihin sovellettaisiin samoja asukasvalintasäännöksiä: siten asukkaiksi valtion tukemiin asuntoihin valittaisiin jatkossakin ne henkilöt, joiden asunnontarve on kaikkein suurin sekä tulot ja varallisuus pienet riippumatta heidän kansalaisuudestaan. 4 Asian valmistelu Esitys on valmisteltu ympäristöministeriössä yhteistyössä ARA:n kanssa. Esityksestä pyydettiin lausuntoja Lausuntojen mukaan YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Lakiehdotusten perustelut 1.1 Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi 3. Erityisryhmät. Pykälästä poistettaisiin 1 kohta eli ensimmäinen tukiluokka, jossa avustamisen perusteena ovat asukasryhmän huonot asunto-olot ja poikkeuksellisen pienet tulot. Ehdotetun muutoksen myötä avustusta ei voitaisi enää jatkossa myöntää sellaisille tavallisille 8

9 opiskelija-, nuoriso-, seniori- tai muille vastaavanlaisille asuntokohteille, joissa ei ole tarvetta tavanomaista laajempien tukipalveluiden vaatimille tiloille taikka muille erityisille tila- tai varusteratkaisuille. Tällaisia tavallisia kohteita voitaisiin kuitenkin jatkossakin tukea valtion korkotukilainoituksella. Jos kohteessa sen sijaan tarvittaisiin normaalia enemmän tukipalveluita ja niiden vaatimia tiloja tai muita erityisiä tila- tai varusteratkaisuja, avustaminen olisi jatkossakin mahdollista ylempien tukiluokkien perusteella. Siten vastaisuudessakin voitaisiin myöntää avustusta esimerkiksi vammaisten opiskelijoiden taikka erityisiä tukipalveluita tarvitsevien nuorten tai ikääntyneiden asunnoille, kunhan kohde täyttää ylempien tukiluokkien saamiselle asetetut perusteet. Kun investointiavustuslain 3 :n 1 kohta poistettaisiin, nykyiset 2 5 kohta muuttuisivat 1 3 kohdaksi. Näitä kohtia muutettaisiin siten, että avustusprosentin määräytyminen yksinkertaistuisi ja se perustuisi jatkossa pelkästään kohteessa tarvittaviin tila- tai varusteratkaisuihin sekä asumiskustannusten kohtuullisuuteen, ei tiettyihin asukasryhmiin. Uudeksi 1 kohdaksi muuttuvassa nykyisessä 2 kohdassa olevaa mainintaa asumisen edellyttämistä tukipalveluista tarkennettaisiin siten, että kohdassa puhuttaisiin tukipalveluiden tarjoamisessa tarvittavista tiloista. Tämä korjaus on perusteltu, sillä avustus kohdistuu aina pelkästään tiloihin, ei niissä tarjottaviin palveluihin. Uusi 2 kohta vastaisi nykyistä 3 kohtaa. Nykyistä 4 kohtaa, jossa säädetään päihde-, mielenterveys- tai muista vastaavista ongelmista kärsivistä pitkäaikaisasunnottomista, ei jatkossa enää olisi, vaan avustuksen suuruus määräytyisi pelkästään kohteessa tarvittavien tila- tai varusteratkaisujen, ei tietyn asukasryhmän mukaan. Uusi 3 kohta vastaisi nykyistä 5 kohtaa sikäli, että siinä säädettäisiin poikkeuksellisen vaativista taikka kalliista tilatai varusteratkaisuista. Kohdassa ei kuitenkaan mainittaisi kehitysvammaisia kuten nykyisessä 5 kohdassa, vaan uusi 3 kohta soveltuisi periaatteessa kaikkiin asukasryhmiin, joilla vain on tällaisten poikkeuksellisten tila- tai varusteratkaisujen tarvetta. 7. Avustuksensaaja. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin vastaamaan 3 :ään ehdotettuja muutoksia. Momentin ensimmäisessä virkkeessä oleva viittaus 3 :n 2 4 momenttiin korjattaisiin viittaukseksi 3 :n edellä kuvatulla tavalla muutettaviin 2 ja 3 momenttiin. 8. Avustuksen suuruus. Pykälän 1 momentista poistettaisiin 1 kohta, jonka mukaan avustuksen suuruus on enintään 10 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Muutos vastaisi 3 :n 1 kohdan muutosta. Kun 8 :n 1 momentista poistettaisiin 1 kohta, nykyiset 2 4 kohta muuttuisivat 1 3 kohdaksi. Samalla kohtien sisältämät viittaukset 3 :ään muutettaisiin vastaamaan kyseisen pykälän uusia kohtia. Pykälän 2 momentti säilyisi ennallaan, eli ARA:n olisi jatkossakin otettava avustuksen suuruutta määritellessään huomioon kunkin kohteen laajuus ja kustannukset, vuokran kohtuullisuus sekä erityisryhmään kuuluvien vuokranmaksukyky. 1.2 Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta 11. Asuinkäyttö ja asukkaat. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtion korkotuella rahoitetuissa asunnoissa olisi mahdollista asua ilman vuokrasopimusta vain silloin, kun kyse on erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien henkilöiden lyhytaikaisesta asumisesta. Asumisen olisi siis valtion tukemissa asunnoissa pääsääntöisesti perustuttava huoneenvuokralain mukaiseen vuokrasopimukseen myös erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien henkilöiden kohdalla. Jos esimerkiksi muistisairas vanhus tai vaikeasti kehitysvammainen henkilö ei kykene vuokrasopimuksen tekemiseen, sopimuksen voi tehdä tällaisen henkilön puolesta hänen edunvalvojansa, huoltajansa tai muu laillinen edustajansa. Vuokrasopimusta ei kuitenkaan jatkossakaan edellytettäisi, jos kyse on erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien henkilöiden lyhytaikaisesta, intervallityyppisestä asumisesta, joka kestää enintään kolme kuu- 9

10 kautta. Intervalliasuminen on valtion tukemissa palveluasunnoissa aina poikkeuksellista ja tällaisia asuntopaikkoja voi olla kohteessa vain vähäinen määrä. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että asukkaiksi valtion tukemiin vuokraasuntoihin voitaisiin jatkossa valita sellainen kolmannen maan kansalainen, jolle on myönnetty ulkomaalaislaissa tarkoitettu oleskelulupa. Momentin 2 kohdasta siis poistettaisiin vaatimus oleskeluluvan vähintään vuoden mittaisesta kestosta. Muutoksella laajennettaisiin asunnon saamiseen kelpoisten henkilöiden piiriä nykyisestä niin, että asukkaiksi voitaisiin käytännössä valita kaikki oleskeluluvan haltijat. Momentin 3 kohta poistettaisiin tarpeettomana, sillä oleskeluluvan saaneet opiskelijat sisältyisivät uuteen 2 kohtaan. Asukasvalinnan piiriin eivät jatkossakaan kuuluisi vain lyhytaikaisesti Suomessa oleskelevat henkilöt. Muita asukasvalintaa koskevia säännöksiä ei muutettaisi. Siten kaikkien asunnonhakijoiden osalta olisi noudatettava samoja vaatimuksia esimerkiksi hakijan asunnontarpeesta, tuloista ja varallisuudesta kuin ennenkin. 1.3 Aravarajoituslaki 4. Asuinkäyttö ja asukkaat. Pykälän 2 ja 3 momenttiin ehdotetut muutokset vastaisivat korkotukilain 11 :n vastaaviin momentteihin ehdotettuja muutoksia. Siten nämä muutokset koskisivat korkotukilainoittujen vuokra-asuntojen lisäksi myös aiemmin aravalainoilla rahoitettuja asuntoja. 2 Voimaantulo Lait ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta Investointiavustuslain 3, 7 ja 8 :ään ehdotettuja muutoksia sovellettaisiin avustushakemuksiin, jotka ovat saapuneet ARA:lle 1 päivänä heinäkuuta 2015 tai sen jälkeen. Muutoksia sovellettaisiin siis syksyn 2015 ja sitä seuraavien hankehakujen avustushakemuksiin, joita koskevat varauspäätökset ARA tekee tammikuussa 2016 tai sen jälkeen. Jos syksyn 2015 hankehakuun tulee ensimmäiseen tukiluokkaan kuuluvia avustushakemuksia, niitä käsiteltäisiin pelkkinä korkotukilainahakemuksina. Tämä asia on jo mainittu syksyn hankehakua koskevissa ARA:n ohjeissa. Aiemmin tehtyihin varauspäätöksiin perustuvat avustuspäätökset toteutettaisiin ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Korkotukilain 11 :n 2 momenttiin ja aravarajoituslain 4 :n 2 momenttiin ehdotettuja muutoksia sovellettaisiin nykyisiin asukkaisiin, joiden kanssa ei ole tehty huoneenvuokralain mukaista vuokrasopimusta, 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen. Näin vuokratalojen omistajille jäisi vuoden mittainen siirtymäaika vuokrasopimusten tekemiseen tällaisten vanhojen asukkaiden kanssa. Korkotukilain 11 :n 3 momenttiin ja aravarajoituslain 4 :n 3 momenttiin ehdotettuja muutoksia sovellettaisiin asukasvalintoja tehtäessä heti lain voimaantulosta lukien. Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: 10

11 Lakiehdotukset 1. Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) 3, 7 ja 8, sellaisena kuin niistä ovat 3 ja 8 laissa 491/2010 ja 7 osaksi laissa 448/2008, seuraavasti: 3 Erityisryhmät Avustusta voidaan myöntää asuntohankkeeseen sellaista erityistä tukea tarvitsevaa asukasryhmää varten, jonka asunto-olojen järjestäminen edellyttää asuinrakennukseen tai asuntoon: 1) tavanomaista laajempien tukipalveluiden tuottamisen vaatimia tiloja; 2) merkittävästi erityisiä tila- tai varusteratkaisuja 1 kohdassa tarkoitettujen tukipalveluiden edellyttämien tilojen lisäksi; tai 3) poikkeuksellisen vaativia taikka kalliita tila- tai varusteratkaisuja 1 kohdassa tarkoitettujen tukipalveluiden edellyttämien tilojen lisäksi. 7 Avustuksensaaja Jos asunnot on tarkoitettu 3 :n 1 kohdassa tarkoitettuun ryhmään kuuluville, avustusta voidaan myöntää kaikille korkotukilain 5 :ssä tarkoitetuille korkotukilainansaajille. Jos asunnot on tarkoitettu 3 :n 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuihin erityisryhmiin kuuluville, avustusta voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle tai sellaiselle osakeyhtiölle tai asuntoosakeyhtiölle, jossa kunnalla tai kuntayhtymälle on välitön kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu määräysvalta. Avustusta voidaan myöntää myös muulle korkotukilainansaajalle, jonka arvioidaan kykenevän tuottamaan ja ylläpitämään 6 :ssä tarkoitettuja asuinrakennuksia tai asuntoja. 8 Avustuksen suuruus Avustusta voidaan myöntää kohteen korkotukilainoitettavaksi hyväksytyistä rakentamis-, hankinta- tai perusparantamiskustannuksista: 1) enintään 25 prosenttia, kun avustus myönnetään 3 :n 1 kohdan mukaiseen tarkoitukseen; 2) enintään 40 prosenttia, kun avustus myönnetään 3 :n 2 kohdan mukaiseen tarkoitukseen; 3) enintään 50 prosenttia, kun avustus myönnetään 3 :n 3 kohdan mukaiseen tarkoitukseen. 11

12 Mainittujen enimmäissuuruuksien puitteissa avustusta myönnettäessä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen on otettava kohdekohtaisesti huomioon kohteen laajuus ja kustannukset, vuokran kohtuullisuus sekä erityisryhmään kuuluvien vuokranmaksukyky. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta Tätä lakia sovelletaan hakemuksiin, jotka ovat saapuneet Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseen 1 päivänä heinäkuuta 2015 tai sen jälkeen. 2. Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 11 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) 11, sellaisena kuin se on laeissa 84/2003, 717/2006 ja 1221/2013, seuraavasti: 11 Asuinkäyttö ja asukkaat Asuntoa, jonka rakentamista, hankkimista tai perusparantamista varten korkotukilaina on myönnetty, on käytettävä vuokra-asuntona. Asuinhuoneistoa saadaan käyttää asumiseen myös ilman asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) mukaista vuokrasopimusta, kun on kyse erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien henkilöiden lyhytaikaisesta asumisesta. Asukkaaksi voidaan valita Suomen kansalainen ruokakuntineen. Tässä laissa Suomen kansalaiseen rinnastetaan henkilö: 1) jonka oleskeluoikeus on ulkomaalaislain (301/2004) 10 luvussa säädetyllä tavalla rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti; ja 2) jolle on myönnetty ulkomaalaislaissa tarkoitettu oleskelulupa. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta Nykyisiin asukkaisiin, joiden kanssa ei ole tehty asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaista vuokrasopimusta, sovelletaan 11 :n 2 momenttia sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa 31 päivään joulukuuta 2016 saakka. 3. Laki aravarajoituslain 4 :n muuttamisesta 12

13 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan aravarajoituslain (1190/1993) 4, sellaisena kuin se on laissa 1220/2013, seuraavasti: 4 Asuinkäyttö ja asukkaat Tässä laissa tarkoitettua asuinhuoneistoa on käytettävä vuokra-asuntona. Asuinhuoneistoa saadaan käyttää asumiseen myös ilman asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) mukaista vuokrasopimusta, kun on kyse erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien henkilöiden lyhytaikaisesta asumisesta. Asukkaaksi voidaan valita Suomen kansalainen ruokakuntineen. Tässä laissa Suomen kansalaiseen rinnastetaan henkilö: 1) jonka oleskeluoikeus on ulkomaalaislain (301/2004) 10 luvussa säädetyllä tavalla rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti; ja 2) jolle on myönnetty ulkomaalaislaissa tarkoitettu oleskelulupa. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta Nykyisiin asukkaisiin, joiden kanssa ei ole tehty asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaista vuokrasopimusta, sovelletaan 4 :n 2 momenttia sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa 31 päivään joulukuuta 2016 saakka. Helsingissä päivänä kuuta 2015 Pääministeri Juha Sipilä Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen 13

14 Liitteet Rinnakkaistekstit 1. Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) 3, 7 ja 8, sellaisena kuin niistä ovat 3 ja 8 laissa 491/2010 ja 7 osaksi laissa 448/2008, seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus 3 Erityisryhmät Avustusta voidaan myöntää asuntohankkeeseen sellaista erityistä tukea tarvitsevaa asukasryhmää varten, jonka: 1) asunto-olot ovat huonot ja tulot poikkeuksellisen pienet; 2) asuminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluita; 3) asunto-olojen järjestäminen edellyttää 2 kohdassa tarkoitettujen tukipalveluiden lisäksi merkittävästi erityisiä tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon; 4) asunto-olojen järjestäminen edellyttää 3 kohdassa tarkoitettuja olosuhteita ja lisäksi päihde-, mielenterveys- tai muista vastaavista ongelmista on aiheutunut pitkään jatkunutta asunnottomuutta; tai 5) asunto-olojen järjestäminen edellyttää 2 kohdassa tarkoitettujen tukipalveluiden lisäksi poikkeuksellisen vaativia taikka kalliita tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon asukkaiden kehitysvamman takia. 7 Avustuksensaaja Jos asunnot on tarkoitettu 3 :n 1 kohdassa tarkoitettuun ryhmään kuuluville, avustusta voidaan myöntää kaikille korkotukilain 3 Erityisryhmät Avustusta voidaan myöntää asuntohankkeeseen sellaista erityistä tukea tarvitsevaa asukasryhmää varten, jonka asunto-olojen järjestäminen edellyttää asuinrakennukseen tai asuntoon: 1) tavanomaista laajempien tukipalveluiden tuottamisen vaatimia tiloja; 2) merkittävästi erityisiä tila- tai varusteratkaisuja 1 kohdassa tarkoitettujen tukipalveluiden edellyttämien tilojen lisäksi; tai 3) poikkeuksellisen vaativia taikka kalliita tila- tai varusteratkaisuja 1 kohdassa tarkoitettujen tukipalveluiden edellyttämien tilojen lisäksi. 7 Avustuksensaaja Jos asunnot on tarkoitettu 3 :n 1 kohdassa tarkoitettuun ryhmään kuuluville, avustusta voidaan myöntää kaikille korkotukilain 14

15 5 :ssä tarkoitetuille korkotukilainansaajille. Jos asunnot on tarkoitettu 3 :n 2 4 kohdassa tarkoitettuihin erityisryhmiin kuuluville, avustusta voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle tai sellaiselle osakeyhtiölle tai asunto-osakeyhtiölle, jossa kunnalla tai kuntayhtymälle on välitön kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu määräysvalta. Avustusta voidaan myöntää myös muulle korkotukilainansaajalle, jonka arvioidaan kykenevän tuottamaan ja ylläpitämään 6 :ssä tarkoitettuja asuinrakennuksia tai asuntoja. 8 Avustuksen suuruus Avustusta voidaan myöntää kohteen korkotukilainoitettavaksi hyväksytyistä rakentamis-, hankinta- tai perusparantamiskustannuksista: 1) enintään 10 prosenttia, kun avustus myönnetään 3 :n 1 kohdan mukaiseen tarkoitukseen; 2) enintään 25 prosenttia, kun avustus myönnetään 3 :n 2 kohdan mukaiseen tarkoitukseen; 3) enintään 40 prosenttia, kun avustus myönnetään 3 :n 3 kohdan mukaiseen tarkoitukseen; 4) enintään 50 prosenttia, kun avustus myönnetään 3 :n 4 tai 5 kohdan mukaiseen tarkoitukseen. Mainittujen enimmäissuuruuksien puitteissa avustusta myönnettäessä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen on otettava kohdekohtaisesti huomioon kohteen laajuus ja kustannukset, vuokran kohtuullisuus sekä erityisryhmään kuuluvien vuokranmaksukyky. 5 :ssä tarkoitetuille korkotukilainansaajille. Jos asunnot on tarkoitettu 3 :n 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuihin erityisryhmiin kuuluville, avustusta voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle tai sellaiselle osakeyhtiölle tai asunto-osakeyhtiölle, jossa kunnalla tai kuntayhtymälle on välitön kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu määräysvalta. Avustusta voidaan myöntää myös muulle korkotukilainansaajalle, jonka arvioidaan kykenevän tuottamaan ja ylläpitämään 6 :ssä tarkoitettuja asuinrakennuksia tai asuntoja. 8 Avustuksen suuruus Avustusta voidaan myöntää kohteen korkotukilainoitettavaksi hyväksytyistä rakentamis-, hankinta- tai perusparantamiskustannuksista: 1) enintään 25 prosenttia, kun avustus myönnetään 3 :n 1 kohdan mukaiseen tarkoitukseen; 2) enintään 40 prosenttia, kun avustus myönnetään 3 :n 2 kohdan mukaiseen tarkoitukseen; 3) enintään 50 prosenttia, kun avustus myönnetään 3 :n 3 kohdan mukaiseen tarkoitukseen. Mainittujen enimmäissuuruuksien puitteissa avustusta myönnettäessä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen on otettava kohdekohtaisesti huomioon kohteen laajuus ja kustannukset, vuokran kohtuullisuus sekä erityisryhmään kuuluvien vuokranmaksukyky. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta Tätä lakia sovelletaan hakemuksiin, jotka ovat saapuneet Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseen 1 päivänä heinäkuuta 2015 tai sen jälkeen. 15

16 2. Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 11 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) 11, sellaisena kuin se on laeissa 84/2003, 717/2006 ja 1221/2013, seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus 11 Asuinkäyttö ja asukkaat Asuntoa, jonka rakentamista, hankkimista tai perusparantamista varten korkotukilaina on myönnetty, on käytettävä vuokraasuntona. Asuinhuoneistoa saadaan käyttää asumiseen myös ilman asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) mukaista vuokrasopimusta, kun on kyse erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevista henkilöistä. Asukkaaksi voidaan valita Suomen kansalainen ruokakuntineen. Tässä laissa Suomen kansalaiseen rinnastetaan henkilö: 1) jonka oleskeluoikeus on ulkomaalaislain (301/2004) 10 luvussa säädetyllä tavalla rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti; 2) jolle on myönnetty ulkomaalaislaissa tarkoitettu vähintään yhden vuoden oleskeluun oikeuttava oleskelulupa; 3) jolle on myönnetty oleskelulupa opiskelun perusteella. 11 Asuinkäyttö ja asukkaat Asuntoa, jonka rakentamista, hankkimista tai perusparantamista varten korkotukilaina on myönnetty, on käytettävä vuokraasuntona. Asuinhuoneistoa saadaan käyttää asumiseen myös ilman asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) mukaista vuokrasopimusta, kun on kyse erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien henkilöiden lyhytaikaisesta asumisesta. Asukkaaksi voidaan valita Suomen kansalainen ruokakuntineen. Tässä laissa Suomen kansalaiseen rinnastetaan henkilö: 1) jonka oleskeluoikeus on ulkomaalaislain (301/2004) 10 luvussa säädetyllä tavalla rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti; ja 2) jolle on myönnetty ulkomaalaislaissa tarkoitettu oleskelulupa. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta Nykyisiin asukkaisiin, joiden kanssa ei ole tehty asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaista vuokrasopimusta, sovelletaan 11 :n 2 momenttia sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa 31 päivään joulukuuta 2016 saakka. 16

17 3. Laki aravarajoituslain 4 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan aravarajoituslain (1190/1993) 4, sellaisena kuin se on laissa 1220/2013, seuraavasti: Voimassaoleva laki Ehdotus 4 Asuinkäyttö ja asukkaat Tässä laissa tarkoitettua asuinhuoneistoa on käytettävä vuokra-asuntona. Asuinhuoneistoa saadaan käyttää asumiseen myös ilman asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) mukaista vuokrasopimusta, kun kyse on erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevista henkilöistä. Asukkaaksi voidaan valita Suomen kansalainen ruokakuntineen. Tässä laissa Suomen kansalaiseen rinnastetaan henkilö: 1) jonka oleskeluoikeus on ulkomaalaislain (301/2004) 10 luvussa säädetyllä tavalla rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti; 2) jolle on myönnetty ulkomaalaislaissa tarkoitettu vähintään yhden vuoden oleskeluun oikeuttava oleskelulupa; 3) jolle on myönnetty oleskelulupa opiskelun perusteella. 4 Asuinkäyttö ja asukkaat Tässä laissa tarkoitettua asuinhuoneistoa on käytettävä vuokra-asuntona. Asuinhuoneistoa saadaan käyttää asumiseen myös ilman asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) mukaista vuokrasopimusta, kun on kyse erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien henkilöiden lyhytaikaisesta asumisesta. Asukkaaksi voidaan valita Suomen kansalainen ruokakuntineen. Tässä laissa Suomen kansalaiseen rinnastetaan henkilö: 1) jonka oleskeluoikeus on ulkomaalaislain (301/2004) 10 luvussa säädetyllä tavalla rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti; ja 2) jolle on myönnetty ulkomaalaislaissa tarkoitettu oleskelulupa. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta Nykyisiin asukkaisiin, joiden kanssa ei ole tehty asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaista vuokrasopimusta, sovelletaan 4 :n 2 momenttia sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa 31 päivään joulukuuta 2016 saakka. 17