Niskanperän rakennemallit

Transkriptio

1 Niskanperän rakennemallit Page 1

2 PERUSTEET JA MITOITUS Page 2

3 Perusteet Alakorkalo on kasvava kylä, jonka asukasmäärä on lisääntynyt vuoden 1990 jälkeen reippaasti ja tulee kasvamaan edelleenkin. (Lähde: Rovaniemen kaupungin internet-sivut, Alakorkalo) Niskanperän vahvuuksiksi luetellaan kylämäisyyttä, ainutlaatuisuutta, maalaismaisemaa, kaupungin läheisyyttä ja väljää rakentamista. Kaavan laatiminen mahdollistaa palveluiden syntymistä, väestörakenteen elpymistä ja koulun säilymistä. Kaavan laatimisesta koetaan aiheutuvan runsaan rakentamisen ja erityisesti peltoalueille rakentamisen uhkaa. (Lähde: Asukasinfo ) Keskustan ulkopuolella kysyntä kohdistuu voimakkaimmin Koskenkylään ja viime aikoina erityisesti Alakorkalon, Niskanperän ja Imarin suuntaan. Tavoitteena on tuottaa asuinalueita, joihin asuntokysyntä kohdistuu. Asumista ohjataan palvelujen, rakennetun infrastruktuurin ja toimivan joukkoliikenteen yhteyteen. (Lähde: Rovaniemen alueidenkäytön strategia) Alueelle ei kaupungin näkökulmasta kohdistu merkittävää rakentamispainetta. Kaava-alueen rajaus mahdollistaa yleiskaavallisen tarkastelun myös mahdolliselle uudelle myöhemmin asemakaavoitettavalle asuinalueelle. (Lähde: Viranomaisneuvottelu , Markku Pyhäjärvi, Rovaniemen kaupunki) Moni alueen loma-asunnoista on muutettu vakituisiksi asunnoiksi. Loputkin olisi mahdollista muuttaa kaavatyön yhteydessä. (Lähde: Viranomaisneuvottelu , Pentti Ylitalo, Rovaniemen kaupunki) Page 3

4 Mitoitus, yleiskaavoitettavat alueet Rovaniemen kaupungin Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa (MAATO-ohjelma) olevien osayleiskaavojen ja yleiskaavojen myötä uusia rakennuspaikkoja tulee arviolta 1300 lisää. Solin / Reinikainen / Tolppanen Näistä vuoden 2013 arvion mukaan noin 100 kpl sijoittuisi Niskanperän osayleiskaavan alueelle. Yleiskaavan mukaisten rakennuspaikkojen jakaminen edellyttää, että maanhaltija pääsääntöisesti vastaa infran toteuttamisesta. Niskanperän osayleiskaavan alueella olevien rakennuspaikkojen määrä lisääntyisi siten arviolta 27 % suhteessa nykytilaan. MAATO-ohjelmassa oleville yleiskaava-alueille on rakennettu yhteensä noin 21,3 asuntoa/ vuosi vuosien välillä. Luku sisältää sekä omakotitalot että rivitaloasunnot. Yleiskaavojen valmistuttua rakennettavien asuntojen määrän on arvioitu kasvavan noin 20 % nykyisestä. Vuosittain yleiskaava-alueille rakennettaisiin tällöin noin uutta asuntoa. Niskanperän alueella on rakennettu vuosina keskimäärin 5 asuntoa vuosittain. Osayleiskaavan valmistumisen jälkeen on arvioitu, että alueella rakennettaisiin vuosittain 6-7 asuntoa Maankäytön totuttamisohjelman osayleiskaavat ja yleiskaavat Rovaniemen kaupunki Page 4

5 Mitoitus, asemakaavoitettavat alueet MAATO-ohjelman mukaisesti vuosien välillä asemakaavoituksella on tavoitteena osoittaa Rovaniemelle kokonaisuudessaan noin 1000 uutta pientalotonttia ja 45 rivitalotonttia. Tämä vastaa noin 11 vuoden aikana jaettavien erillispientalojen määrää (85 asuntoa/vuosi). Rivitaloasuntojen määräksi tulee noin 270 asuntoa. Tämä vastaa noin 9 vuoden jaettavissa olevien asuntojen määrä (30 asuntoa/vuosi). MAATO-ohjelmassa nykyisellään rakentamaton Alakorkalo-Kuolavaaran alue on esitetty alustavasti vuosien aikana asemakaavoitettavaksi alueeksi. Alueelle ei ole määritetty ohjelmassa väestö- tai tonttitavoitetta ja käyttötarkoitukseksi on määritetty muu Läheiselle rakentamattomalle Nurmenkummun alueelle on arvioitu asemakaavoitettavaksi vuosina noin 40 pientalotonttia. Maankäytön totuttamisohjelman asemakaavat tavoitteellisen toteuttamisvuoden ja pääkäyttötarkoituksen ja mukaan Rovaniemen kaupunki Page 5

6 NYKYTILA, IDEOITA, AJATUKSIA Page 6

7 Nykytila, ideoita, ajatuksia Solin / Reinikainen / Tolppanen Niskanperän koululla järjestettiin Niskanperän osayleiskaavoitukseen liittyvä aloitusvaiheen asukastilaisuus Tilaisuudessa esiteltiin yleiskaavahanketta ja kerättiin asukkaiden toiveita ja mielipiteitä vuorovaikutteisten ryhmätöiden kautta. Asukkaat muodostivat kolme ryhmää, jotka laativat nelikenttäarvion Niskanperän vahvuuksista, heikkouksista, uhista sekä mahdollisuuksista. Lisäksi asukkaat saivat osoittaa kartalle tärkeitä paikkoja ja virkistyskohteita, asumisen ydinalueita ja mahdollisia laajentumisalueita, ongelmakohteita. Vahvuudet kaupungin läheisyys hyvä sijainti kylämäisyys luonto, jokimaisema väljä rakentaminen hyvät liikenneyhteydet kauniit maisemat, maalaismaisema koulu, päiväkoti liikunta- ja veneilymahdollisuus Mahdollisuudet palveluiden syntyminen hyvä väestörakenne hyvät virkistymismahdollisuudet viihtyisä alue kylämäisyys säilytettävä liikuntamahdollisuudet veneiden säilytys uimaranta matonpesupaikka kyläkauppa Heikkoudet Uhat julkinen liikenne kaupan puute, palvelujen vähyys nuorison vapaa-ajan viettomahdollisuudet valtatien ahtaat liittymät huono kylätien kunto epäyhtenäinen rakentaminen viemäriverkoston puute katuvalojen puute ympäristön hoidon puute Valtaitie 4:n ja pyörätien erotuskaiteen puute liikarakentaminen riittävät koulun/päivähoidon tilat liian tiivis rakentaminen rauhattomuus syrjäkyläksi jääminen tulvavesi lentoliikenne valtatie ja liittymät isot peltoalueet rakennuskäyttöön Page 7

8 Nykytila, ideoita, ajatuksia Solin / Reinikainen / Tolppanen Vaaralliset risteysalueet Tärkeä paikka/virkistyskohde: laavu, ulkoilureitti Alue täydennysrakentamiseen, ulkoilureitti säilytettävä Virkistyskohde: koirapuiston sijoittaminen Peltoalueet säilytettävä Alue teollisuusrakentamiseen, alue nykyisellään koetaan epäsiistiksi Katuvalojen puute, tien huono kunto Alue täydennysrakentamiseen Virkistyskohde: maastopyöräreitti Tärkeä paikka/virkistyskohde: uimaranta, matonpesupaikka, laavu Asemakaavoitettava alue, huomioitava vanhat suunnitelmat Virkistyskohde: hiihtolatu Virkistyskohde: veneenlaskupaikka Asemakaavoitettava alue, huomioitava vanhat suunnitelmat Virkistyskohde: veneenlaskupaikka Tärkeä paikka/virkistyskohde: uimaranta, perinteinen juhannuskokko Maisemallisesti ainutlaatuinen Tärkeä paikka/virkistyskohde: lintutorni Viemäröinnin puute Tärkeä paikka/virkistyskohde: laavu Page 8

9 RAKENNEMALLIT Page 9

10 Rakennemalli 1: Asemakaavoitukseen perustuva Osayleiskaavoituksella määritetään myöhemmin asemakaavoitettavat alueet. Niskanperän ja Kuolavaaran alueet muodostuvat tiiviiksi taajamamaisiksi ydinalueiksi uusien rakentamisalueiden ja nykyisten alueiden täydennysrakentamisen myötä. Lisäksi mahdollisena asemakaavoitettavana rakentamisen laajentumisalueena on osoitettu Mustonkummun alue. Asemakaavoitettavien alueiden ulkopuolelle jäävät alueet ovat haja-asutusluontoisia. Tonttien koko noin m 2 Noin uutta asukasta ja noin 300 uutta asuntoa. Jos Niskanperän osayleiskaavan alueelle toteutettaisiin noin tonttia / vuosi, olisi kaavan elinkaari vuotta. Solin / Reinikainen / Tolppanen Page 10

11 Rakennemalli 1: Asemakaavoitukseen perustuva Page 11

12 Rakennemalli 1: Asemakaavoitukseen perustuva Page 12

13 Rakennemalli 2: Mitoitukseen perustuva Osayleiskaavoituksen yhteydessä tehtävillä mitoitustarkasteluilla määritetään ranta-alueen ja kuivan maan rakentamisoikeuksien määrä. Niskanperän ja Kuolavaaran alueita sekä laajennetaan että täydennysrakennetaan. Alueiden luonne ja rakenne säilyy kylämäisenä. Olemassa olevien tieyhteyksien varrella olevia haja-alueita voidaan mitoitustarkastelun perusteella täydennysrakentaa vähäisissä määrin huomioiden alueiden rakentamiselle asettamat rajoitukset. Mitoitettavien alueiden ulkopuolelle jäävät alueet ovat haja-asutusluontoisia. Tonttien koko noin m 2. Noin uutta asukasta ja noin uutta asuntoa. Jos Niskanperän osayleiskaavan alueelle toteutettaisiin noin 6-7 tonttia / vuosi, olisi kaavan elinkaari 8-10 vuotta. Solin / Reinikainen / Tolppanen Page 13

14 Kuolavaaran alue sekä Niskanperän pohjoisosa määritetään asemakaavoitettaviksi alueiksi. Alueet muodostuvat tiiviimmäksi taajamamaiseksi alueeksi uusien rakentamisalueiden ja nykyisten alueiden täydennysrakentamisen myötä. Niskanperän osalta asemakaavoitettavan alueen etelä- ja länsipuolisilla alueilla kuivan maan rakentamisoikeuksien määrä määritetään osayleiskaavan mitoitustarkasteluilla. Alueen luonne ja rakenne säilyy kylämäisenä. Asemakaavoitettavien alueiden ulkopuolisilla rantaalueilla rakentaminen ratkaistaan mitoitustarkasteluilla. Olemassa olevien tieyhteyksien varrella olevia hajaalueita voidaan mitoitustarkastelun perusteella täydennysrakentaa vähäisissä määrin huomioiden alueiden rakentamiselle asettamat rajoitukset. Asemakaavoitettavien ja mitoitettavien alueiden ulkopuolelle jäävät alueet ovat haja-asutusluontoisia. Tonttien koko noin m 2. Noin uutta asukasta ja noin uutta asuntoa. Jos Niskanperän osayleiskaavan alueelle toteutettaisiin noin tonttia / vuosi, olisi kaavan elinkaari vuotta. Rakennemalli 3: Hybridi Page 14