Kalojen kasvattaminen maalla olevissa altaissa, Uusikaupunki

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 4/2011/3 Dnro ESAVI/388/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Hakija Kalojen kasvattaminen maalla olevissa altaissa, Uusikaupunki Sybimar Oy Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Asian vireilletulo Sybimar Oy on saattanut hakemuksen vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa sekä myöhemmin täydentänyt hakemustaan. HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Oikeus alueeseen Kasvatustoiminta tapahtuu kasvatushallissa kiertovesiperiaatteella Uudenkaupungin kaupungissa. Vedet johdetaan Uudenkaupungin raakavesiverkoston kautta ja poistovedet johdetaan viemäriverkostoon. Kalojen lisäkasvu on noin kg vuodessa. Kyseessä on uusi toiminta. Hakija on vuokrannut kalankasvatukseen tarvittavan alueen Uudenkaupungin kaupungilta. Vuokrasopimus on voimassa saakka. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu sekä käyttö Alueella on voimassa asemakaava, jonka Sanno 18 kaupunginosan korttelia 14 koskeva muutos hyväksyttiin Kortteli 14 on kaavassa merkitty ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja liikerakennusten korttelialueeksi. Toiminnan vaikutusalueella ei ole rauhoitus- tai luonnonsuojelualueita eikä muuta sellaista toimintaa, joiden käyttöön laitos saattaisi vaikuttaa. Toiminta tapahtuu teollisuusalueella. Laitoksen lähiympäristössä on muutamia asuinrakennuksia. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 Hakemuksen mukainen toiminta Toiminta Laitoksen rakenteet Kalojen jatkokäsittely Tuotanto Kalankasvatuslaitos toimii kiertovesiperiaatteella. Laitoksen lämmityksessä hyödynnetään kaatopaikalla muodostuvaa kaasua ja samalle kiinteistölle rakennettavan biokaasulaitoksen tuotannolla toimivan voimalan tuottamaa sähköä ja lämpöä. Kalankasvatuslaitoksen poistovesien ravinteita hyödynnetään edelleen paikalle rakennettavassa levänkasvatusaltaassa sekä kasvihuoneessa. Poistovedet käsitellään myös tavanomaisin menetelmin ja ne johdetaan kunnalliseen jätevesiverkostoon. Kasvatus tapahtuu kasvatushallissa, jossa on 7 kpl 600 m 3 :n kokoisia kasvatusaltaita, 12 kpl halkaisijaltaan 7 m:n ja syvyydeltään 2 m:n suuruisia poikasaltaita (n. 35 m 3 /allas) sekä 17 pientä starttiallasta (2,5 m x 2,5 m x 0,8 m). Laitosrakennukseen sijoitetaan kasvatusaltaiden lisäksi kiertoveden ja poistoveden käsittelylaitteet. Kalat perataan toisella laitoksella. Laitokselle tulee kuitenkin mahdollisuus verestää kalat. Mahdolliset verestysvedet, enintään 800 m 3, johdetaan suoraan viemäriin. Kalaa on tarkoitus kasvattaa siten, että niiden lisäkasvu on noin kg vuodessa. Kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä on noin kg/a. Suunnitelman mukaan rehu sisältää fosforia noin kg/a (rehun fosforipitoisuus 1,0 %) ja typpeä noin kg/a (rehun typpipitoisuus 7,5 %). Kasvatuslajeina ovat alkuvaiheessa siika ja myöhemmin kuha ja muut lämpimän veden kalalajit. Vedenotto ja -johtaminen Sybimar Oy on tehnyt Uudenkaupungin Veden kanssa aiesopimuksen raakaveden toimittamisesta sekä aiesopimuksen teollisuusjätevesien johtamisesta. Laitoksen vesi otetaan raakavesiverkoston kautta Uudenkaupungin raakavesialtaasta. Vesilaitoksen kanssa on sovittu enintään 450 m 3 :n vuorokausittaisesta vedenotosta. Käytännössä vettä otetaan m 3 /d. Vesilaitoksen kanssa on sovittu, että vettä otetaan pääsääntöisesti öisin. Laitokselta viemäriverkostoon johdettava vesimäärä tulee olemaan arviolta % vedenottoa pienempi, sillä vettä käytetään kasvihuoneviljelyyn ja sitä haihtuu kala- ja leväaltaista. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Kuhan kasvatus vaatii tasalämpöistä kasvatusvettä. Laitoksella hyödynnetään viereisen biokaasuvoimalan tuottamaa lämpöä ja sähköä. Kiertovesitekniikalla kala saadaan kasvamaan veden tasaisen lämpötilan vuoksi ympäri vuoden. Veden käyttö tuotettua kalamäärää kohti voidaan pienentää murto-osaan läpivirtauskasvatukseen verrattuna, jolloin poistettavan veden puhdistaminen on mahdollista sekä teknisesti että taloudellisesti.

3 Suunnitelmassa esitettyjen tietojen perusteella arvioituna kalan kasvuun sitoutuu kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Laitoksen oman flotaatiokäsittelyn teho fosforin suhteen on noin 60 %. Käsittelyn jälkeen vesi sisältää fosforia 0,4 * (4 800 kg kg) = kg eli 3,2 g tuotettavaa kalakiloa kohti. Ennen viemäriverkostoon johtamista jätevedestä sitoutuu vielä osa kasvihuoneen kasveihin ja levänkasvatukseen. Kasvatusaltaissa kiertävä vesi puhdistetaan jatkuvasti rumpusuodattimilla. Kierrosta poistettava vesi, jonka seassa on kiintoainetta, johdetaan selkeytyskaivoon, jonka pohjalta laskeutunut liete kuljetetaan biokaasulaitokseen ja pinnasta otettava ravinnepitoinen vesi hyödynnetään kasvihuoneen kasteluvetenä ja levänkasvatusaltaissa. Kasvihuone- ja levänkasvatukseen sitoutuu ravinteita. Tätä määrää on vaikea ennakolta arvioida, mutta pelkästään kasvihuoneen kasteluun arvioidaan kuluvan vähintään 10 % laitokselle päivittäin tulevasta vesimäärästä. Levänkasvatus on kokeellista toimintaa, mutta tulee sekin sitomaan ravinteita. Voidaan arvioida, että kalankasvatuslaitokselta poistuu fosforia enintään kg vuodessa kunnalliseen viemäriverkkoon. Suoraan vesistöön ei päädy lainkaan ravinnepitoista jätevettä. Uudenkaupungin kaupungin teollisuusjätevesien johtamisesta tehdyn aiesopimuksen mukaan, hakija saa johtaa viemäriverkostoon enintään 7 kgp/d ja 30 kgn/d vuosikeskiarvona mitattuna. Hakijan laitokselta viemäriverkostoon johdettavan jäteveden kuormitus saa siten olla enintään kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Toiminnasta ei aiheudu haju-, pöly- tai meluhaittaa. Laitoksella on käytössä paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja siinä sovelletaan ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Jätehuolto Laitoksella syntyy vuosittain jätteitä seuraavasti: kuolleet kalat noin kg, rehusäkit kg ja sekajätettä. Kuolleet kalat toimitetaan omalle biokaasulaitokselle. Rehusäkit ja muut sekajätteet toimitetaan asianmukaiseen paikkaan kunnallisen jätehuollon kautta. Toiminnan vaikutukset Laitoksella ei ole vesistövaikutuksia. Jätevesi johdetaan tehokkaiden puhdistus- ja ravinteiden talteenottomenetelmien jälkeen viemäriverkostoon. 3 Toiminnan tarkkailu Laitoksella tarkkaillaan tulevaa ja lähtevää vesimäärää ja päivittäin käytettävää rehumäärää. Lisäksi seurataan kalamäärää, kalatauteja, hoitoon käytettäviä kemikaaleja ja kalojen kuolleisuutta. Aiesopimuksessa jätevesien johtamisesta viemäriverkostoon on sovittu jäteveden laadun tarkkailusta ja näytteenotosta.

4 4 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Uudenkaupungin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että hakijan arvion mukaan fosforia johdetaan kalanviljelylaitokselta viemäriverkkoon enintään kg vuodessa. Mikäli Uudenkaupungin jätevedenpuhdistamon fosforireduktio on jatkossa samalla tasolla kuin vuonna 2009 (97,7 %), päätyy laitokselta peräisin olevaa fosforia mereen 23 kg vuodessa. Viemäriverkkoon johdettavan typen määrästä ei hakemuksessa esitetä arviota, mutta hakemuksen liitteenä olevan Uudenkaupungin veden ja hakijan välisen aiesopimuksen mukaan hakija saa johtaa typpeä viemäriverkostoon enintään kg vuodessa. Mikäli jätevedenpuhdistamon typen puhdistusteho olisi 70 % kuten vuonna 2009, päätyisi laitokselta peräisin olevaa typpeä mereen enintään kg vuodessa. Uudenkaupungin keskuspuhdistamon jätevesikuormitus mereen vuonna 2009 oli 381 kg fosforia ja kg typpeä. Näin ollen puhdistamolta mereen päätyvä kuormitus kasvaisi Sybimar Oy:n jätevesien vaikutuksesta vuoden 2009 tasoon verrattuna fosforin osalta 6 % ja typen osalta 11 %. Uudenkaupungin merialueen kokonaiskuormitus oli 2 t fosforia ja 300 t typpeä vuonna Verrattuna kokonaiskuormitukseen, olisi Sybimar Oy:n kuormitus molempien ravinteiden osalta vain runsaan prosentin luokkaa, millä ei käytännössä ole vaikutusta jätevesien purkualueen ja Uudenkaupungin edustan merialueen tilaan. Lisäksi on huomioitava, että jätevedenpuhdistamon fosfori- ja typpikuormitus ovat vähentyneet viime vuosina huomattavasti. Mikäli hakijan esittämät arviot kasvatettavan kalan ja kuormituksen määrästä toteutuvat, olisi fosforin ominaiskuormitus 0,06 g/kg/a ja typen ominaiskuormitus 8,2 g/kg/a (laskettuna mereen päätyvän kuormituksen perusteella). Fosforin ominaiskuormitus olisi vain murto-osa perinteisten verkkoaltaiden kalankasvatuksen ominaiskuormituksesta ja typen ominaiskuormituskin vain noin kuudesosa verkkoaltaiden keskimääräisestä ominaiskuormituksesta. Vaikka jätevesien purkualue ja Uudenkaupungin merialueen sisäosa on luokiteltu ekologiselta tilaltaan välttäväksi, voidaan Sybimar Oy:n hakema ympäristölupa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen mielestä myöntää. Perusteina tähän ovat kuormituksen vähäinen osuus merialueen kokonais-

5 kuormituksesta ja kasvatuksen erittäin alhainen ominaiskuormitus verrattuna verkkoaltaissa meressä tapahtuvaan kalankasvatukseen. Sybimar Oy:n laitoksen lähistöllä ei ole tiedossa alueita, joiden luonnonsuojelulliset tai muut vastaavat arvot heikentyisivät merkittävästi kyseessä olevan toiminnan johdosta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on puoltanut Sybimar Oy:n ympäristölupahakemusta kasvattaa kalaa noin kg vuodessa hakijan esittämillä rehuja ravinnemäärillä. ELY-keskus on muun ohella myös esittänyt, että lupa olisi voimassa toistaiseksi ja että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulisi panna vireille 10 vuoden päästä siitä, kun lupa on lainvoimainen. Hankkeessa on otettu huomioon Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteet vuoteen ) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmä on todennut, että kalankasvatustoiminta, joka tapahtuu kiertovesiperiaatteella, sisältyy yhtenä osana laajempaan hankkeeseen, jossa energiaa ja ravinteita pyritään kierrättämään tehokkaasti energia- ja elintarviketuotannossa. Suoraa vesistökuormitusta ei synny, koska kierrosta poistuva vesi johdetaan esipuhdistuksen kautta kunnalliseen viemäriverkkoon, eli lopullinen puhdistus tapahtuu Vakka-Suomen Veden Häpönniemen puhdistamolla. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut -ryhmä on pitänyt kalankasvatuksen siirtymistä kiertovesitekniikkaan erittäin hyvänä ja kannatettavana kehityksenä. Kalatalouspalvelut -ryhmällä ei ole ollut huomauttamista hakemuksen johdosta ja on katsonut, että lupa kalojen kasvattamiseen voidaan myöntää kuten lupahakemuksessa on esitetty. 3) Uudenkaupungin kaupungin ympäristö- ja lupalautakunta on todennut, että kalanviljelylaitos sijoittuu Uudenkaupungin kaupungin omistamalle kiinteistölle. Sybimar Oy on tehnyt vuokrasopimuksen kaupungin kanssa. Alueen kaavamuutos on hyväksytty Toiminnan vaikutusalueella ei ole rauhoitus- tai luonnonsuojelualueita. Lähimmät vakituiset asuintalot sijaitsevat noin metrin etäisyydellä kalanviljelyhallista. Noin 150 metrin etäisyydellä sijaitsee yksi vapaa-ajan rakennus. Uudenkaupungin kaupungin ympäristö- ja lupalautakunta on esittänyt, että kalanviljelylaitokselta ei saa aiheutua naapureille kohtuutonta rasitusta, kuten esimerkiksi melu- tai hajuhaittaa. Häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava viipymättä Uudenkaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jätevedet tulee tarvittaessa käsitellä laitoksella ennen viemäriin johtamista. Jätevesien esikäsittelyä laitoksella tulee tehostaa, mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi vesihuoltolaitoksen toiminnan tai vesiensuojelun kannalta. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava, varastoitava ja toimitettava asianmukaisesti. 5

6 6 Selitys Hakija on selityksessään 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksen johdosta todennut, että ELY-keskuksen esittämät velvoitteet ovat linjassa sekä kalankasvatustoiminnan yleisten velvoitteiden kanssa että avuksi laitoksen oman toiminnan ja ympäristökuormitusten seurannassa. Sybimar Oy ei ole vastustanut ELY-keskuksen esittämiä velvoitteita. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmän muistutuksesta. 3) Uudenkaupungin kaupungin ympäristö- ja lupalautakunnan muistutuksen johdosta hakija on todennut, että kalanviljelylaitoksen toiminnasta ei pitäisi aiheutua naapureille kohtuutonta rasitusta. Liikenne voi päiväsaikaan alueella hieman lisääntyä nykytilanteesta, mutta ei häiritsevissä määrin. Kiertovesilaitoksella tapahtuva kalankasvatus edellyttää vedenpuhdistamista toiminnallisuuden kannalta. Hyödyntämättömäksi kelpaamattomat vesijakeet esikäsitellään tarvittaessa vesihuoltolaitoksen kanssa tekemän sopimuksen mukaisesti. Jätteet toimitetaan ainoastaan vastaanottajille, joilla on lupa vastaanottaa ja/tai hyödyntää kyseistä jätettä. Biologisesti hajoavat jätteet esim. kuolleet kalat, lietteet ja kasvihuoneesta poistuva vihermassa pyritään ensisijaisesti käyttämään konseptissa olevassa biokaasulaitoksessa energiantuotantoon. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Sybimar Oy:lle luvan kalojen kasvattamiseen kalankasvatuslaitoksessa Uudenkaupungin kaupungin Sanno 18 kaupunginosan korttelissa 14 sijaitsevalla tontilla 1 RN:o 14:1. Lisäkasvun suuruus on noin kg/a. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet Toiminta ja päästöt 1. Kalankasvatusaltaat sekä kiertoveden ja poistoveden käsittelylaitteet on sijoitettava kasvatushalliin. 2. Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa niin, ettei niistä aiheudu ympäristölle tai sen käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3. Vettä on käytettävä laitoksella mahdollisimman tehokkaasti hakemuksessa esitetyllä tavalla tai muulla vastaavalla tavalla siten, että veden käyt-

7 tö täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen (BAT) vaatimukset. 4. Laitoksella käytettävä vesi on käsiteltävä hakemuksessa esitetyllä tavalla flotaatiolla ja rumpusuodattimilla sekä johdettava selkeytyskaivoon ennen kuin se johdetaan pois laitoksesta. 5. Ominaispäästö laitokselta kaupungin viemäriverkostoon tai muualle puhdistusta varten johdettavassa vedessä saa olla enintään 3,5 g fosforia ja enintään 30 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan jakamalla laitokselta pois johdettavan veden sisältämä ravinnemäärä kalan vuotuisella lisäkasvulla. 6. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet. 7. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. Laitoksella käytettävä rehu ja kemikaalit on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 8. Selkeytyskaivoon kertyvä liete on poistettava, käsiteltävä ja sijoitettava siten, että siitä ei aiheudu vesien pilaantumista eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuolto 9. Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 10. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Kalat on perattava perkaamossa, jolla on asianmukainen lupa siihen. 11. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on asianmukaisesti hyödynnettävä. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet 12. Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 7

8 8 Tarkkailu- ja raportointi 13. Luvan saajan on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen. 14. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - laitokselle johdetun veden määrästä (m 3 /d) kuukausikeskiarvona ilmaistuna ja vaihteluvälistä, - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, - laitokselle tuodun ja sieltä poistetun kalan määrästä, - päivittäin käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - kalojen lisäkasvusta, - laitokselta pois johdettavan veden laadun tarkkailussa määritellyt kokonaisfosfori ja -typpipitoisuuksista, - laitoksella tapahtuvan verestyksen yhteydessä tulevan veden, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, - laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista, - laitoksella tehdyistä huoltotoimenpiteistä sekä häiriötilanteista ja niiden vaikutuksista ympäristöön sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella ja liitettävä siihen luotettava selvitys vuoden aikana laitokselle toimitetuista rehumääristä ja -laaduista. Luvan saajan on vaadittaessa annettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 15. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuslaitokselta viemäriverkostoon johdettavan jäteveden määrää sekä sen kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet neljännesvuosittain.

9 Tarkkailujen tulokset on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16. Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 9 Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Aluehallintovirasto voi ympäristösuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Luvan saajan on viimeistään toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi päättää, että lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen on liitettävä sopimukset raakaveden toimittamisesta ja teollisuusjätevesien johtamisesta sekä yhteenveto tehdyistä tarkkailuista. Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vahinkoa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinta Sybimar Oy:n kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu ravinnepäästöjä vesistöön. Kalankasvatuslaitoksen käyttämä vesi käsitellään ensin laitoksella, jonka jälkeen se hyödynnetään kasvihuoneen kasteluvetenä ja levänkasvatusaltaissa. Sen jälkeen jätevesi johdetaan Uudenkaupungin kaupungin viemäriverkostoon, mistä luvan saaja on tehnyt aiesopimuksen kaupungin

10 kanssa. Viemäriverkostoon johdettu jätevesi puhdistetaan kaupungin jätevedenpuhdistamossa, jolla on voimassa oleva ympäristölupa. Koska Sybimar Oy:n kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu ravinnepäästöjä vesistöön, se ei vaaranna Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Toiminnasta ei aiheudu melu- tai hajuhaittaa, koska kalankasvatus tapahtuu hallissa, eikä haittaa alueen käytölle. Kaavassa alue on merkitty ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja liikerakennusten korttelialueeksi, joten toiminta on kaavan mukainen. Veden johtamisesta laitokselle luvan saaja on tehnyt aiesopimuksen Uudenkaupungin kaupungin kanssa. Vettä otetaan suhteellisen vähän ja se kierrätetään laitoksella. Sekä laitoksen vedenkäyttö että kalankasvatustoiminta täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) vaatimukset. Edellä sanotun perusteella luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa, koska kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. 10 Lupamääräykset Ympäristölle, sen käytölle ja terveydelle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi annetaan lupamääräykset Luvan saaja ja Uudenkaupungin kaupunki ovat tehneet aiesopimuksen raakaveden toimittamisesta laitokselle. Sopimuksen mukaan laitokselle toimitetaan vettä enintään 450 m 3 /d. Tässä päätöksessä ei siten ole tarpeen antaa määräyksiä veden määrästä. Määräykset 3. ja 4. vedenkäsittelystä ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että vettä käytetään laitoksella mahdollisimman tehokkaasti ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaan. Luvan saaja on tehnyt aiesopimuksen Uudenkaupungin kaupungin kanssa teollisuusjätevesien johtamisesta kaupungin viemäriverkostoon. Sopimuksen mukaan fosforipäästö laitokselta pois johdettavassa vedessä saa olla enintään kg ja typpipäästö enintään kg vuodessa. Tästä syystä aluehallintovirasto ei ole antanut määräyksiä ravinnepäästöjen kokonaismääristä. Sen varmistamiseksi, että luvan saaja puhdistaa laitoksen jätevedet ja hoitaa laitosta ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti silloinkin, kun laitos toimii vajaalla kapasiteetilla, aluehallintovirasto on antanut lupamääräykset Ominaispäästö laitokselta pois johdettavassa vedessä saa olla enintään 3,5 g fosforia ja enintään 30 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot on määrätty ottaen huomioon ilmoitetun vesienkäsittelytehon ja teollisuusjätevesien johtamisesta tehdyssä aiesopimuksessa määrätyt fosforin ja typen enimmäismäärät kg/v (6,4 g/kala kg) ja kg/v (27,4 g/kala kg)

11 ja laitoksella kasvatettavien kalojen lisäkasvun enimmäismäärän kg vuodessa. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annetut lupamääräykset koskevat näitä velvollisuuksia. Lupamääräys 12. koskien häiriö- ja muita poikkeustilanteita on tarpeen haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Lupamääräykset hoitopäiväkirjasta, tarkkailusta ja raportoinnista ovat tarpeen kuormituksen ja vaikutusten selvittämiseksi, valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä hakemusta lupamääräysten tarkistamiseksi varten. Vaikutustarkkailu ei ole tarpeen, koska laitoksen jätevesiä ei johdeta vesistöön eikä laitoksesta ennalta arvioiden aiheudu melu- tai hajuhaittaa. 11 Luvan voimassaolo Koska luvan mukainen toiminta on ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) ja tällä hetkellä parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatteiden mukainen, lupa on voitu myöntää toistaiseksi voimassa olevaksi. Lupamääräysten tarkistaminen tulee kuitenkin tehdä määräajoin, jotta toiminnan vaikutuksia ja niiden vähentämismahdollisuuksia voidaan arvioida uudelleen. Lainkohdat Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55 ja 56. VASTAUKSET MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on ottanut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus laskuttaa käsittelymaksun myöhemmin. Sovellettu oikeusohje Käsittelymaksu määräytyy aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2010) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on yli kg/a.

12 12 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Sybimar Oy Energiaitie UUSIKAUPUNKI Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Uudenkaupungin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

13 13 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Birgitta Vauhkonen Juha Helin Hannu Kokko Pamela Westerlund Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen (puheenjohtaja), Juha Helin ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Pamela Westerlund. PW/sl

14 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.