Suomen väestö, 8. luento

Transkriptio

1 Suomen väestö, 8. luento asutuksen leviäminen, väestön kehitys, kulttuuri ja murrealueet, vähemmistöt Kirjallisuutta: Löytönen & Kolbe (1999; toim.) Suomi: maa, kansa, kulttuuri

2 Susiluola? Asutuksen alku Jääkauden jälkeen pyyntielinkeinoja (metsästys ja kalastus) talvi metsäisillä alueilla, vedet kulkuteinä Vanhimmat asuinpaikat: Enossa eaa (Yoldiameri). Ancylus-järven (7500 ekr.) ajoilta Porvoonjoen ja Vantaan laaksoissa lähellä Salpausselkää. Myös Juankoski, Joutseno ja Utsjoki. (Pajalassa BP) Merenlahdet savikoiksi, pelloiksi Pronssi- ja rautakaudella sisämaahan

3 Hirvenpääkulttuuria idästä länteen Kampakeraamisen kulttuurin aikaan idästä uudisasukkaita ( eaa.)

4 Pienet populaatiot Kaksi muuttoaaltoa 4000 vuotta sitten idästä 2000 vuotta sitten etelästä Ruotsista ja Baltiasta nuorakeraaminen kulttuuri Lounais-Suomeen ja rannikolle 1100-luvulla väestöä vain henkeä Väestö pieni ja eristyksissä

5 Suomen asutus hauta- ja kalmistolöytöjen mukaan (pisteet) ja keskiajalla noin 1560 (viivoitettu), keskiajan kaupungit ympyröillä

6 Varhainen asutus 1200 luvulla asutus keskittyi Ahvenanmaalle (ruotsalaiset), Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan, josta työntyi kiila Hämeeseen. Karjalaiset erillään Laatokan rannoilla Saarekkeita Päijänteen rannoilla ja Savossa Suomalaisten geeniperimästä 75 % läntistä ja vain 25 % itäistä perua Muualla Suomessa oli saamelaisia, kielisukulaisia (jäänteitä nimistössä)

7 Ruotsinkielisiä ristiretkien aikaan rannikoille. Pähkinäsaaren rauhan raja seuraa geneettistä ja kulttuurirajaa (Lappalainen & Orava/HS -08)

8 Asutus leviää Ruotsinkielistä asutusta rannikolla Keskiajalla maatalous levisi 1560 yksittäisiä taloja ja kyliä n. 7500, joista 1/3 Varsinais-Suomessa Kyliä Pohjanmaan jokivarsilla Kaupunkeja 8: Helsinki, Turku, Naantali, Pori, Rauma, Tammisaari, Porvoo ja Viipuri Suomen asukasluku n

9 Asutushistoria v. sota tuhosi Oulujärven rantojen asutuksen 1670-luvulla kruunun tuella asutus levisi Lappiin, 1700-luvulla Sallaan ja Inariin Saamelaisille jäi Utsjoki, Enontekiö ja Inarin tunturit 1695: n henkeä suuri nälänhätä 27 % kuoli 1700-luvun alussa n as. 1810: n. 1 milj. as.

10 Pysyvän maaseutuasutuksen leviäminen (Rikkisen 1990 mukaan). Historiallisen ajan alussa asutut alueet on merkitty rasterilla.

11 Suomen asutuksen Leviämissuunnat luvulla Kustaa Vaasa asutti Itä- ja Pohjois- Suomea Näkyy tautiperimässä esim. MS-tauti Etelä-Pohjanmaalla

12 Väestönkehitys Paikallinen liikkuvuus vähäistä (taudit) Väkilukua on seurattu kirkonkirjojen avulla luvulta asti 1750: henkeä, syntyvyys suurta kuolleisuus promillea kohosi epidemia- (1740-l.) ja sotavuosina 1742-, , , kolera 1833 ja 1836 nälkävuosi : n kuollutta enemmän, nälkä altisti taudeille väestönkasvu keskimäärin promillea

13 Absoluuttinen ja suhteellinen väestönkehitys Suomessa (Westerholm 2002) Sodat ja kurjuus ovat muokanneet kansakunnan identiteettiä

14

15 Väkiluku kasvaa 1800-luvulla tuotanto ei riittänyt tarpeisiin henkeä, kun Vanha-Suomi liitettiin 1812 Suomeen Teollistumisen alussa syntyvyys pysyi korkeana, 35 promillea 1930 vain runsaat 20 promillea 1900-luvulla kuolleisuus on ylittänyt 20 promillea vain sotavuosina 1918 ja

16 Kehitys tasaantuu Terveydenhoidon kehityttyä vaihtelut vähäisempiä väestö lähes kaksinkertaistui 1930: n. 3,5 milj. asukasta Elinkeinorakenteen muutos: 1880 maataloudesta sai elantonsa 75 % Muuttoliike kaupunkeihin: 1870 kaupungeissa asui vain 7,5 % 1930 jo 20,6 % väestöstä

17 Suomen väestön kehitys henkeä n n n. 1 miljoona

18 Väestönkasvu ja kaupungistumisaste

19 Siirtolaisten aika Pohjois-Amerikkaan muutti henkeä, n jäänyt pysyvästi Sotien jälkeen syntyneisyys 28 promillea: suuret ikäluokat Sotalapsia jäi Ruotsiin ja Tanskaan n. 10 % eli 7000 (lähetettiin ) Suurten ikäluokkien tulo työmarkkinoille, työpaikkoja ei riittänyt kaikille Siirtolaisuus Ruotsiin 1960 ja -70 lukujen vaihteessa, henkeä

20 Lähtömuutto Pohjois-Amerikkaan Suomesta (Westerholm 2002)

21 Suomen ja Ruotsin välinen siirtolaisuus (Westerholm 2002)

22 Siirtoväki Neuvostoliitolle luovutettiin 12 % viljelyalasta Muualle asutettiin lähes as. Talvisodan jälkeen pika-asutuslaki 1940 Maanhankintalaki 1945, välirauha Siirtoväki + rintamamiehet Asutuksen ja viljelyn painopiste siirtyi pohjoisemmaksi, nyt tilat autioituvat

23 Siirtoväen asuttaminen vuoden 1945 alkuun mennessä ja siirtoväen muuttoliikesuunnat vuosina (katkoviivat). Rikkisen 1990 mukaan.

24 Viime aikainen kehitys 1980-luvulla siirtolaisten paluumuutto usein suurempaa kuin lähtömuutto Korkeasti koulutettujen siirtolaisuus (sairaanhoitajat, ulkomaiset tytäryhtiöt) Kuolleisuus alle 10 promillen 1952 (nyt yl. n. 9 promillea) Luonnollinen väestönkasvu alentunut + siirtolaiset = väestönkasvu n. 2 promillea Uutta työvoimaa tulee markkinoille hitaasti

25 Muuttotase , nousukausi , lama , laman jälkeen inkeriläiset paluumuuttajat ja pakolaiset

26 Suomalaisnainen synnyttää nykyisin keskimäärin 1,83 lasta.

27 Väestön ikärakenne Suomessa (Westerholm 2002; SVT)

28 Väkiluku lääneittäin 1900, 1939, 1950 ja 1995 (Löytönen & Kolbe 1999) Uusimaa kasvaa nopeimmin

29

30

31 Huoltosuhde heikkenee

32 Murre- ja kulttuurialueet Suomenkielen lounais-, hämäläis-, ja Etelä-Pohjanmaan murteet Kaakkois-, savolais-, Pohjois-Pohjanmaan ja Peräpohjolan murteet (meänkieli) Suomen ruotsin murteet Saamen murteet (koltan-, inarin- ja pohjoissaame) Itäinen ja läntinen ruokakulttuuri

33

34 Ruoka-alueet (Raento & Raento 2001) ja mielikuva-alueet (Viitala 1991)

35

36 Suomea puhutaan myös maan rajojen ulkopuolella

37 Suomalainen kulttuuri ranskalaisessa oppikirjassa Vapaa-ajan viettotavat: TV:n katselu, liikunta ja ulkoilu, kirjojen lukeminen Kirjallisuutta runsaasti Kalevalasta Muumipeikkoon, kirjastot Elokuvia: 7 veljestä, Kaurismäki, Mantila Tietotekniikan ja terveysvaikutteisten ravintoaineiden tutkimus Sanomalehtien lukeminen

38 Suomen taiteet ranskalaisessa oppikirjassa 2005 (Cabouret) arkkitehtuuri muotoilu maalaustaiteen kulta-aika säveltäjiä Sibeliuksesta Saariahoon Savonlinnan oopperajuhlat, Kuhmon kamarimusiikki, Porin jazz, Kaustisten kansanmusiikki, Seinäjoen tangomarkkinat ja saamelaisten joiku tanssi (Kuopio ja Uotinen)

39 Suomessa puhutut kielet Suomessa oli suomenkielisiä 86,7 91,9 92,6 91,7 % ruotsinkielisiä 12,9 8,6 5,7 5,5 saamenkielisiä 0,05 0,06 0,03 0,03 muita 0,31 0,20 1,67 2,75 (venäjä, viro, englanti )

40 Eniten puhutut kielet ja suurimmat ulkomaiden kansalaisten ryhmät 2005 (2009) suomi ruotsi venäjä (51 683) viro (25 096) englanti (12 063) somali (11 681) arabia (9 682) romani n kurdi, kiina, albania viittomakieli n Venäjä (28 214) Viro (25 416) Ruotsi (8 568) Somalia (5 549) Kiina (5 056) Thaimaa (4 498) Irak (3 956) Turkki (3 820) Saksa (3 597) Britannia (3 375

41 Ulkomaalaisten määrä Suomessa Uudet Suomen kansalaiset (Raento & Raento 2002) 2008 kansalaisuuden sai 6700 (1/3 venäläisiä)

42 Suomessa asuvat ulkomaiden kansalaiset kunnittain 2002 (STV) Pääkaupunkiseutu, Turku ja Tampere ovat keskittymiä.

43 Viralliset kielet Hallitusmuodon mukaan suomi ja ruotsi ovat tasavertaiset kansalliskielet ja kansalaisella on oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisen kanssa asioidessa 3 virallista vähemmistökieltä 1) saamenkieli 2) romanikieli 3) viittomakieli käyttäjämäärät pieniä

44 Ruotsinkieliset Ruotsalaisia muutti jo Ristiretkien aikaan. Suomi oli osa Ruotsia, suoraan Tukholman vallan alla. Nykyään Suomen ruotsinkielisistä 29 % asuu pääkaupunkiseudulla Kunnat ruotsinkielisiä (15 Ahvenanmaalla) tai 2- kielisiä (vähemmistökieltä puhuu vähintään 8 % tai 3000 henkeä) Suomessa on 43 kaksikielistä kuntaa Ruotsinkielisistä kunnista 3 sijaitsee Ahvenanmaan ulkopuolella (Närpiö, Luoto/Larsmo 92,9 % ja Korsnäs)

45 Ruotsinkielisten asema Suomessa Ahvenanmaa kuuluu Kansainliiton 1921 päätöksellä Suomeen edellyttäen, että alue on demilitarisoitu ja ruotsinkielinen 1919 valtiosääntö ja 1922 kielilaki turvasi ruotsinkielisten edut ja oikeudet opetukseen, oma yliopisto oma hiippakunta joukko-osastoja armeijassa

46 Ruotsinkielisen väestön jakaantuminen Kotikunnan kielirakenne Ruotsinkielisissä kunnissa asuvat % 26,7 18,9 14,0 Kaksikielisissä 69,1 78,3 81,7 Suomenkielisissä. 4,2 3,0 4,3

47 Ruotsinkieliset alueet 3 kokonaisuutta rannikoilla: - Uudenmaan rannikko (Pyhtää Hanko) - Turunmaa (Kemiö Parainen) - Pohjanmaan rannikko (53 % asukkaista) Kristiinankaupungista Kokkolaan Teollistumisen ja kaupungistumisen myötä saarekkeet suomalaistuvat

48

49

50 Ruotsinkielisten määrä luku n , nyt alle as. - Määrää vähentää muutto Ruotsiin, 1975 oli ¼ syntyneistä muuttanut - Suomi asuinpaikkana suppeampi ja rajoitetumpi kuin suomenkielisille

51 Saamelaiset Kieli sai virallisen aseman vasta 1991 Saamenkielisiä Suomessa n Saamelaisia on yhteensä Kulttuuri- ja itsehallintolaki 1995 Porosaamelaiset (siidat eli lapinkylät) Metsäsaamelaiset (pyynti) Elinkeinorajasta kieliraja suomalaisten ja saamelaisten välille Kansallispäivä 6. helmikuuta

52 Saamelaiset On oikeus porolaitumiinsa, metsästysmaihinsa ja kalavesiinsä Suomen alkuperäiskansa (itsemääräämisoikeus, oikeus kieleen ja luonnonrikkauksiin; YK:n ihmisoikeuskomitea) Inarin saame ja kolttien kieli on uhattuna, pohjoissaamea käytetään yleisesti Kolmannes asuu kotiseutualueen ulkopuolella Norjassa (40 000) ja Ruotsissa (20 000) saamelaisia on enemmän ja etelämpänä.

53 Romanit Suomeen 1500-luvun lopulla Romanikielen puhujia n Romaneja noin Yli puolet Uudellamaalla

54 Suomen romaniväestö Maaseudun toimeentulomahdollisuuksien heiketessä romanit muuttivat Etelä- Suomen keskuksiin.

55 Venäläinen vähemmistö ja ortodoksit 1710-luvulta asti omissa ryhmissään, omaksuivat suomen tai ruotsin toiseksi kieleksi 1990-luvulla muutto Inkerinmaalta 1892 Suomen ortodoksit erottuvat omaksi hiippakunnaksi 1918 valtionapua pappien palkkaukseen, kirkko menetti 90 % omaisuudestaan sodassa Karjalan evakot ja jälleenrakennus (mm. 13 kirkkoa, 20 hautausmaata)

56 Ortodoksien osuus väestöstä, kirkot ja kappelit 2000 (Raento & Husso 2002)

57 Suomen Venäläiset Venäjänkielisiä on yli , Eniten Kaakkois-Suomessa, jossa yli 62 % vieraskielisistä puhuu äidinkielenään venäjää Kieli- ja työllistymisongelmia Korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista n. 42 % venäläisiä.

58 Islamilainen perinne 1700-luvulta lähtien venäläisten sotajoukkojen mukana tataareja Torikauppiaita Riihimäki Pietari radan varteen ja rautateitä pitkin Ouluun ja Kemiin asti Perheet muuttivat Venäjältä vasta 1917 vallankumouksen jälkeen pakolaisina 215 Venäjän muslimia Perustivat islamilaisia seurakuntia Suomeen Tataareja jäljellä n. 800 (Helsinki, Tampere)

59 Juutalaiset Venäläisen sotaväen mukana palvelun päätyttyä jäivät Suomeen kauppiaita kansalaisoikeudet vasta itsenäistymisen yhteydessä 1918 nykyisin n seurakuntaa (Helsinki, Turku)

60 Uskonnot 2 kansankirkkoa: evankelis-luterilainen 82,4 % väestöstä ortodoksinen 1,2 % (n ) islamia tunnustavia asuu n (rek. 8000) helluntaiseurakunnat n Jehovan todistajat n vapaakirkot roomalaiskatoliset adventtikirkko 4000 mormonikirkko juutalaiset seurakunnat uskontokuntiin kuulumattomia 14,5 %

61 Kysymyksiä esim. a) Suomen väestön kehitys b) Suomen perinteiset vähemmistöt