TEHKÄÄ LAPSIA YRITTÄKÄÄ EDES! yliopiston Arkkitehtuurinosastolla laatinut arkkitehti Mari Myllylä. Siinä on kauneuden ja viihtyvyyden lisäksi

Transkriptio

1 1/2006 Otsikko voi tuntua räikeältä jopa sopimattomalta tai ainakin kuluneelta, mutta niin se vain on, että syntyvyys täytyy saada nousemaan, jotta kunta on elinkelpoinen. Kuntaministeri Manninen on kuntarakenneuudistusta koskevissa puheissaan painottanut, että sellaisilla kunnilla, joiden syntyvyys laskee alle 10 lapsen vuodessa, ei ole olemassaolon oikeutusta. Tällöin ei ole kysymys siitä, menestyykö kunta taloudellisesti tai pystyykö se tuottamaan kuntalaisilleen tarpeelliset palvelut, ei edes siitä, onko koulussa tarpeeksi oppilaita peruskoulun toimimiseksi. Valtiovalta on asettanut syntyvyyden yhdeksi kriittiseksi mittariksi jaettaessa kuntia elinkelpoisiin ja elinkelvottomiin. Syntyvyys tärkeä kriteeri Ristijärvellä näyttäisi koulun toiminta tulomuuton ansiosta säilyvän, vaikka syntyvyyden määrä on ollut alhainen koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Jos sitten sattuisi niin, että kuntarakenneuudistus tuottaa lainsäädännöllisen ratkaisun, jonka mukaan kunnat, joiden syntyvyys on tietyllä aikavälillä laskenut alle 10 lapsen vuodessa, joutuisivat liittymään johonkin toiseen kuntaan, kävisi koulun kuten monen muunkin palvelun olemassaolo kyseenalaiseksi. Maakuntahallintokokeilu, niin hyvä kuin se teoriassa onkin, on käytännössä osoittanut, kuinka vähän omalla paikkakunnalla on mahdollisuuksia vaikuttaa palveluiden toimivuuteen, jos päätökset syntyvät muualla. Kun päätöksiä tekevät paikkakunnalle vieraat ihmiset, vaikuttavat ratkaisujen sisältöön vain TEHKÄÄ LAPSIA YRITTÄKÄÄ EDES! kylmät numerot, jos nekään. Joskus näyttää siltä, että keskittämisestä tulee itseisarvo taikka keskuspaikkojen vahvistamisen väline. Ystävällinen ympäristö Palveluiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että mahdollisimman monet ristijärveläisten elämään vaikuttavat ratkaisut tehdään paikallisesti. Nyt pitäisi saada syntyvyys sille tasolle, että silläkin mittarilla mitattuna Ristijärvellä on olemassaolon oikeutus. Ristijärvi on jo nykyisellään hyvä asuinpaikka lapsiperheille ja käynnissä olevat kehittämistoimet parantavat asumis- ja palveluympäristöä entisestään. Tahdon sanoa, että Ristijärvellä on lasten hyvä kasvaa ja lapsiperheen turvallista asua, tänne kannattaa hankkia lapsia. Kunnan elinkeinostrategia on tuottanut jo nyt uusia työpaikkoja niin paikkakuntalaisille kuin tulomuuttajillekin. Käynnissä olevat kehittämistoimet tähtäävät paljon merkittävämpään työpaikkojen lisääntymiseen. Samalla kun kehitetään senioreita houkuttelevaa palvelu- ja toimintaympäristöä, luodaan ihanteellisia olosuhteita erityisesti lapsiperheille, mutta myös muille kuntalaisille ja matkailijoille. Ristijärvellä ei tehdä seniorireservaattia, joka suunniteltaisiin vain ikäihmisille. Meidän tavoitteenamme on vuorovaikutuksellinen ympäristö, jossa varmistetaan, että enemmän tai vähemmän toimintarajoitteisten kuten ikääntyneiden ja lapsiperheiden on helppoa ja turvallista toimia. Hyvä esimerkki on juuri valmistunut liikenne- ja liikkumisturvallisuussuunnitelma, jonka on Oulun yliopiston Arkkitehtuurinosastolla laatinut arkkitehti Mari Myllylä. Siinä on kauneuden ja viihtyvyyden lisäksi huomioitu myös toimintarajoitteisten ihmisten turvallisuus. Suunnitelma on valtakunnallinen pilottitutkimus, ja sitä ovat rahoittaneet liikenne- ja viestintäministeriö ja Tiehallinto. Suunnitelman mukainen toteutus parantaa Kirkonkylän pääraitin ja sen lähialueen kauneutta, turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Esimerkiksi suunnitelma tuo mielenkiintoisella tavalla maantielle kävelykadun piirteitä. Lääkäripalvelut saatava kuntoon Ristijärveä varjostaa tällä hetkellä lääkäripalvelujen puute. Soili Kasasen lähtemisen jälkeen maakuntahallinto ei ole järjestänyt tänne vakinaista lääkäriä ja juuri tätä kirjoitettaessa on tilanne, ettei täällä ole edes tilapäisen lääkärin vastaanottoa. Kunnanhallitus on tähän saakka antanut maakuntahallinnolle työrauhan asian hoitamiseen, mutta nyt se on puuttunut asiaan, ja tulee toimimaan niin, että lääkäripalvelu saadaan asianmukaiselle tasolle. On totta, että ongelma riippuu lääkäreiden saatavuudesta, mutta siltikään maakuntahallinto ei ole tehnyt kaikkea mahdollista Ristijärven tilanteen hoitamiseksi. Emme tosin me ristijärveläisetkään ole hoitaneet omaa osuuttamme kunnialla. Meille on parin kuukauden ajan ollut tulossa lääkäri, mutta hänelle ei ole pystytty osoittamaan hänen ja perheensä tarpeiden mukaista asuinpaikkaa. Ristijärveltä ei ole vielä löytynyt ostettavissa olevaa maa- tai metsätilaa taikka rakennettavaa tonttia järven rannalta. Paikan täytyisi sijaita Kirkonkylän ulkopuolella, jopa 30 kilometrin matkakaan ei olisi este, mutta harrastuksen takia pitäisi olla ainakin muutama hehtaari tilaa. Tällaisen paikan omistajilla olisi nyt tilaisuus tehdä kotiseudun hyväksi sellainen teko, josta riittää kiitosta pitkäksi aikaa, eli myydä lääkäriperheelle koti/rakennuspaikka Ristijärveltä. Rantatontteja tarvitaan Ostettavissa olevien rantatonttien puute on ollut muutoinkin ongelmana. Uudet asukkaat ja entisten pysyminen Ristijärvellä ovat paikkakunnan menestymisen kannalta välttämättömiä. Ristijärvellä on kysyntää tonteista ja nimenomaan omarantaisista asuntotonteista. Kemilän tilasta viime kesänä myytyjen seitsemän tontin menekki osoittaa kysynnän vilkkautta. Vaikka rakennuspaikat sijaitsevat 12 kilometrin päässä kuntakeskuksesta, ne menivät kaupaksi muutamassa kuukaudessa, osasta syntyi jopa jonotuskilpailu. Kunnan tonttivaranto loppui Kemilän tontteihin ja yksityisiltä maanomistajilta on tonttimaata ollut hyvin rajoitetusti saatavilla. Pitkien neuvotteluiden jälkeen seurakunta ja kunta ovat päässeet sopimukseen maa-alueiden vaihtamisesta niin, että Iiniemeen saadaan 10 rakennustonttia. Ne on alun perin kaavoitettu vapaa-ajan tonteiksi, mutta kaupan teossa on sovittu, että kunnalla on oikeus kaavoittaa ne asuintonteiksi. Kunnan tarkoitus on myydä ne samanlaisilla ehdoilla kuin Kemilän tontit eli varmistaa myyntiehdoilla ja kaavoituksella, että rakennuspaikat on otettava ja voi ottaa käyttöön vain vakituiseen asumiseen. Tämän vaihtokaupan avulla pystytään tyydyttämään rantatonttien kysyntää jonkin, toivottavasti ei pitkän aikaa. Kysynnän jatkumisen vuoksi on erittäin tärkeää, että vaihtokauppa ehdittiin tehdä ajoissa, niin että tontit saadaan myyntiin jo tulevan kesän rakentamiseen. Elinvoima ratkaisee Ristijärvi paikkakuntana elää juuri nyt kriittistä aikaa. Monet merkit osoittavat, että Ristijärvellä on hyvät edellytykset kehittyä elinvoimaiseksi alueeksi, jos meiltä löytyy tarpeeksi vahva yhteinen tahto asioiden toteuttamiseen. Samanlaisena elämänmeno ei voi nykyisen ajan pyörteissä jatkua, mutta Ristijärvellä on niin paljon hyviä ominaisuuksia, että niiden avulla sillä on hyvät mahdollisuudet menestyä. Kunnanjohtaja Reijo Fredriksson Ristijärven Sotaveteraanit ry täyttää toukokuun 30. pnä tänä vuonna 40 vuotta. Kainuun sotaveteraanipiiri ry täyttää saman määrän vuosia marraskuun kuudentena. Piirin historiikkia varten kokoontui yhteiskuvaan myös Ristijärven yhdistyksen nykyinen hallitus. Kuvassa: Takarivi vas. Niilo Oikarinen (vpj), Seppo Tähkäpää (pj), Väinö Kemppainen, Onni Suutari, Esko Mäkäräinen, Arvi Karjalainen, Heikki Kemppainen, Teuvo Väisänen (siht.). Eturivi: Vilho Konttinen, Toivo Tolonen, Lauri Koskelo, Tyyne Rautiainen ja Pirkko Konttinen. Tasavallan Presidentti on joulukuun 6. päivänä 2005 antanut Yrjö Kurkiselle Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin. Ansioristin luovutustilaisuus pidettiin kunnanvaltuuston kokouksen yhteydessä. Perusteluina merkin saamiselle oli mm. pitkäaikainen puheenjohtajuus sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja edelleen perusturvalautakunnassa, pitkäaikainen kunnanvaltuuston jäsen, varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja sekä muut luottamustoimet. ONNEA YRJÖLLE!

2 2 Ristijärvi tiedottaa Pientalojen energia-avustusten hakeminen vuonna 2006 Valtion asuntorahaston varoista julistetaan haettavaksi ympärivuotisessa käytössä olevien enintään kahden asuinhuoneiston pientalojen energia-avustukset. Energia-avustuksella voidaan tukea laiteinvestointeja siinä yhteydessä, kun kohteen pääasiallinen lämmitysjärjestelmä uusitaan. Avustusta ei siten myönnetä esim. yksittäisen lisälämmitykseen tarkoitetun takan tai kamiinan rakentamiseen. Avustusta voidaan myöntää, kun 1) asuinkiinteistö liitetään kauko- tai aluelämpöön 2) rakennetaan pelletti- tai muu puulämmitysjärjestelmä 3) rakennetaan maalämpöpumppujärjestelmä tai 4) uusitaan öljylämmitys järjestelmällä, jossa on aurinkokerääjä. Kaukolämpöön liityttäessä avustettaviin kustannuksiin luetaan myös kaukolämmön liittymismaksu. Avustusta voidaan myöntää myös aurinkokerääjän hankintakustannuksiin, jos aurinkokerääjä liitetään muuhun lämmitysjärjestelmään. Kohdassa 2 tarkoitettuna toimenpiteenä ei pidetä pelkän öljykattilan öljypolttimen korvaamista pelletin käyttöön soveltuvalla polttimella. Kohdassa 4 tarkoitetun toimenpiteen yhteydessä tehtävien laiteinvestointien avustaminen edellyttää, että järjestelmä koostuu sellaisista laitteista, jotka on tarkoitettu aurinkoenergian ja öljylämmityksen yhdistämiseen. Avustuksen myöntämisedellytykset ovat muutoin samat kuin muissakin energia-avustuksissa. Tämä merkitsee mm. sitä, ettei toimenpiteitä saa aloittaa ennen myöntöpäätöksen antamista tai kunnan antamaa ennakkoaloituslupaa. Avustuksen hakuaika alkaa ja päättyy Hakuajan jälkeen hakemuksensa jättäneille hakijoille ei avustusta voida myöntää. Avustusta myönnetään käytettävissä olevan määrärahan puitteissa. Hakemuslomakkeita ja ohjeita saatavana Yhteispalvelupisteessä. Lisätietoja: kunnanrakennusmestari Pertti Härkönen Rakennus- ja ympäristötoimi KUNNAN- VIRASTO pidetään suljettuna heinäkuussa välisen ajan Kunnanhallitus PÄIVÄHOITO- PAIKAT (Perhepäivähoito/Päiväkoti) ovat haettavana välisenä aikana. Entisten ja uusien (syksyllä) päivähoitopaikkaa tarvitsevien on jätettävä hakemus. Päivähoitohakemuslomakkeita liitteineen saa Yhteispalvelupisteestä ja Päiväkodilta. Hakemukset palautetaan Yhteispalvelupisteeseen. (Yksityisillä perhepäivähoitajilla ilmoitusvelvollisuus.) Hautalan isäntäväelle ansaittu palkinto pitkäjänteisestä laatutyöstä Walter Ehrströmin Säätiö on myöntänyt Kerttu ja Lauri Härköselle kultaisen Walter Ehrström -mitalin. Mitali voidaan myöntää tiloille, joiden tuottama maito on ollut parhaassa luokassa yhtämittaisesti 25 vuoden ajan. Tänä vuonna mitali myönnettiin 64 suomalaiselle maitotilalle. Valtionavustukset yksityisteiden parantamiseen vuodelle 2007 Tiehallinto jakaa vuosittain yksityisteiden valtionavustuksia parantamishankkeisiin. Avustukset on tarkoitettu valtionavustuskelpoisten yksityisteiden parantamishankkeisiin. Tien avustuskelpoisuudesta on säädetty YksTieL:n 93 :ssä. Parantamisen valtionavustus on harkinnanvarainen. Parantamishankkeet asetetaan tiepiireissä kiireellisyysjärjestykseen. Etusijalle asetetaan huonokuntoiset sillat ja tierummut, kuivatuskohteet, routavauriot, liikenneturvallisuuskohteet ja tien kantavuuden parantaminen. Valtionavustuksen osuus on % parantamishankkeen hyväksytyistä kustannuksista. Vuodelle 2007 tarkoitetut parantamisavustushakemukset pyydetään lähettämään tiepiireihin vuoden 2006 elokuun loppuun mennessä. Aikaisempina vuosina hakemukset on pyydetty toimittamaan tiepiireihin vuoden loppuun mennessä. Aikaistamisella pyritään nopeuttamaan päätöksen tekoa ja parantamistöiden aloittamista. Valtionapua haetaan siltä tiepiiriltä, jonka alueella enin osa tiestä sijaitsee. Hakemuslomakkeita ja tarkempia ohjeita saa tiepiiristä ja Tiehallinnon Internetsivuilta Avustuskelpoisia tiekuntia pyydetään päivittämään yhteystietonsa tiepiiriin, jotta tiekunnille lähetettävä informaatio löytää oikeaan osoitteeseen. Tarkempia tietoja antavat Oulun tiepiirin yksityistieasiantuntijat Kari Uutela p ja Marja-Leena Heikkilä p Tiehallinto Oulun tiepiiri Onko lapsesi koulumatka turvallinen? KUTSU VANHEMPAINILTAAN eskarin ja luokan oppilaiden vanhemmille kaikille alle kouluikäisten vanhemmille lapsi matkustajana turvallisuuden edistäminen lapsi pyöräilijänä lapsi Ristijärven liikenteessä Keskuskoululla tiistaina 9.5. klo aloitamme kahvilla. Mukana koulutusohjaaja Eero Kalmakoski Liikenneturvasta Oulusta. TERVETULOA! Walter Ehrströmin säätiön kultamitalilla palkitut Kerttu ja Lauri Härkönen mitalijuhlassa valtioneuvoston juhlahuoneistossa Helsingissä Mitalit jakoi maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Kerttu ja Lauri Härkönen myöntävät maidon tuottamisen olevan pitkäjänteistä työtä, jossa laatua ei voi unohtaa yhtenäkään päivänä. Härköset kiittävät lomittajia ja eläinlääkäreitä sekä kaikkia yhteistyökumppaneita hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Kuvassa Härköset uuden maitohuoneen edustalla. Navetan laajennus- ja peruskorjausprojekti alkaa olla jo loppusuoralla.

3 Ristijärvi tiedottaa 3 SEURAKUNNASSA TAPAHTUU Su 7.5. (3. su pääsiäisestä, 2. rukouspäivä) klo 10 eht. jumalanpalvelus kirkossa, kuntaväen pyhä, kirkkokahvitilaisuus srk-kodilla klo 15 isoskoulutus srk-kodilla Ma 8.5. klo 10 perhekerho srk-kodilla klo vohvelikahvit lähetyksen kirpputorilla klo 13 Lönnrot-piiri srk-kodilla Ti 9.5. klo 19 raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla, Mirja Heikkinen, Veikko Järvin Ke klo keskiviikkokerhon kevätjuhla srk-kodilla, vieraita Kuhmosta, ruoka + kahvi 5 e Su (4. su pääsiäisestä) klo 10 perhejumalanpalvelus kirkossa, saarnaa Pauliina Pihlaja-Mikkonen, lasten ja perheiden pyhä, kirkkokahvit srk-kodilla Ti klo 10 syöpäpotilaiden kokoontuminen srk-kodilla Ke klo Ehtoollisen vietto Kotokunnaalla Pe klo 19 nuorten ilta srk-kodilla La klo rippikoulun palvelupäivä srk-kodilla Su (5. su pääsiäisestä) klo 10 eht. jumalanpalvelus kirkossa Hiisijärven ja sotiemme veteraanien kirkkopyhä, kaatuneiden muistopäivän kunniakäynti sankarihaudoille, kirkkokahvit ja sv-seurahetki srk-kodilla klo 14 Hilma Moilasen synt. seurat Uvan Juntulassa, muistamiset kolehdin kautta lähetystyölle Ma klo 10 näkövammaisten kokoontuminen srk-kodilla Helatorstaina klo 10 eht. jumalanpalvelus kirkossa Su (6. su pääsiäisestä) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa, pappina Kalle Seppänen klo 7 lähtö srk-kodilta Aholansaaren retkelle, paluu illansuussa, matkan hinta n. 50 euroa, ilm mennessä, p , Ma klo 19 kirkkovaltuuston, neuvoston ja työntekijöiden yhteinen kokous srk-kodilla Su 4.6. (Helluntai) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa To 8.6. klo 19 luontoseurat Vuorilammin laavulla, lähtö klo 18 Seitenoikean kioskilta lähetysjuhlat Jyväskylässä Su (Kolminaisuudenp.) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa To klo 19 pihaseurat pappilassa, mukana rov. Airi Huotari, tarjoilua klo alkaen Su (2. su helluntaista) klo 10 eht. jumalanpalvelus kirkossa, 60 vuotta sitten rippikoulunsa käyneitä kutsutaan mukaan Tiekirkko avoinna klo Pe klo 20 juhannuskokko pappilan rannassa, tarjoilua lähetyksen hyväksi La klo 10 juhannuskirkko Su (3. su helluntaista) klo 10 eht. jumalanpalvelus kirkossa, saarnaa diakoni Veikko Kettunen, klo 13 juhannusseurat Jokikylän Lakirinteellä, veisataan siionin virsiä klo 15 Helmi Kemppaisen muistoseurat Tolosenjoen Kivimäellä Rippikoululeiri Joutenlammilla Evankeliumijuhla Joensuussa Su 2.7. (4. su helluntaista) klo 10 konfirmaatio ja eht. jumalanpalvelus kirkossa Ke 5.7. klo 19 herättäjäjuhlille lähtöseurat kirkossa, veisataan Siionin virsiä Herättäjäjuhlat Ylivieskassa, Kansanlähetyspäivät Alajärvellä Su 9.7. (5. su helluntaista) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa, pappina Olavi Ronkainen Su (Apostolien päivä) klo 10 eht. jumalanpalvelus kirkossa, kesäasukkaiden ja kesävieraiden pyhä, kirkkokahvit kirkkopihalla (sateella srk-kodilla) klo 14 luontoseurat Perttu Kemppaisen muistomerkillä Mustavaarassa Su (7. su helluntaista) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa, pappina Olavi Ronkainen VeisuuVestivaali alkaen klo 14 srk-kodilla piispa Olavi Rimpiläisen luennolla virren merkityksestä, päättyen su klo 15 Esa Ruuttusen Erkki Tynin kirkkokonserttiin Su klo 10 Kirkastussunnuntain jumalanpalvelus kirkossa klo 18 kesäseurat Koskenkylän Kääriössä Su 6.8 (9. su helluntaista) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa, pappina Olavi Ronkainen Su (10. su helluntaista) klo 10 perhejumalanpalvelus kirkossa, koulutielle lähtevien siunaaminen Su (11. su helluntaista) klo 10 eht. jumalanpalvelus kirkossa klo 15 sv-seurat Tuomaanvaaran Hokkalassa, mukana Tuomo Ruuttunen Su (12. su helluntaista) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa Su 3.9. (13. su helluntaista) klo 10 eht. jumalanpalvelus kirkossa ruskamatka Lappiin Pallaksen maisemiin. Vaelletaan Vuontispirtiltä käsin, käydään Saana-tunturilla ja Norjassa. Vuoden 2005 Ämmäksi valittiin omaishoitaja Hilkka Karppinen. Valinta julistettiin omaishoitajien virkistyspäivän yhteydessä Ristijärven Pirtillä Hilkka Karppinen on toiminut tyttärensä omaishoitajana jo 50 vuoden ajan. Puhua osaa moni. Harvempi kuunnella kuulla oikein. Sanantekijöistä puutetta. Selittää osaa jokainen varsinkin joka ei kuuntele usko eikä tee ja jonka rakkauskin luuloteltua. Vain korva lähellä maata ruohoa vanamoa oppii kuulemaan. Vain lähellä ihmistä sanantekijäksi: Palvelemaan Rakastamaan Ottamaan todesta Maaria Leinonen Vuoden pikkuämmä v oli pikkuneiti Pyykkönen, joka kasteessa sai nimen Iida-Mari Helena. Kuvassa Pyykkösten perhe julkistamisjuhlassa Ristijärven Pirtillä. KESÄASUKKAIDEN JA KESÄVIERAIDEN KIRKKOPYHÄ Kesäasukkaiden ja kesävieraiden pyhää vietetään su Päivä alkaa jumalanpalveluksella klo 10 kirkossa, jonka jälkeen on kirkkokahvit kirkkopihassa (sateella srk-kodilla). VEISUUVESTIVAALI Tapahtuma alkaa pe klo 14 srk-kodilla, jossa piispa Olavi Rimpiläinen luennoi virren merkityksestä. Yhteisveisuuta nykyvirsikirjan, vuoden -38 virsikirjan ja Siionin virsien äärellä. Lisäksi konsertteja kirkossa. VeisuuVestivaali päättyy su 30.7 klo 15 Esa Ruuttusen ja Erkki Tynin kirkkokonserttiin. Ristijärven kirkko on avoinna klo hiljentymiseen ja tutustumiseen. Esittelyä ja hartautta voi tiedustella puh. (08) tai YHTEISVASTUUKERÄYKSEN JA LÄHETYSTYÖN KANNATUS 2005 Viime vuonna yhteisvastuukeräyksen tuotto seurakunnassamme kohosi 6336 euroon. Tulos osoittaa jokaisen seurakuntalaisen lahjoittaneen 4,11 euroa. Kuopion hiippakunnassa (Kainuu, Pohjois-Savo, Keski-Savo, Pohjois-Karjala) yhteisvastuukeräykseen kertyi euroa, koko maassa 4,7 milj. euroa. Lähetystyötä tuettiin Ristijärvellä alustavan tiedon mukaan eurolla, mikä tekee 17,81 euroa seurakuntalaista kohden. Kainuussa, Kajaanin rovastikunnassa, kertyi lähetystukea yht euroa. Summasta puuttuu lähes kokonaan Inkerin kirkon työlle Vienan Karjalassa ja muualla osoitettu tuki. Ristijärveltä Inkerin kirkon työlle (Vienan Karjalaan) on vuosittain lahjoitettu noin 5000 euroa. Koko kirkon lähetyskannatus oli vuonna 2005 yhteensä 44,46 milj. euroa. Kiitokset teille kaikille, jotka olette eri tavoin tukeneet lähetystyötä ja YV-keräystä! RUSKAMATKA LAPPIIN Lapin ruska ja tunturit kutsuvat jälleen lapinlumoon. Vaellamme Pallas-tuntureilla, käymme myös Saanalla ja Norjassa Jäämeren rannalla. Majoituspaikkana on Vuontispirtti Pallaksen kainalossa Raattaman kylän lähellä. Ilmoittaudu kansliaan, puh tai pappilaan , josta tarkempia tietoja, toukokuun loppuun mennessä.

4 4 Ristijärvi tiedottaa VAPAA-AIKATOIMI TIEDOTTAA Tervehdys kirjastosta ja Oulusta Kirjasto- ja tietopalvelualan ammatilliset erikoistumisopintoni Oulussa ovat edenneet viimeisten viikkojen tiukkaan koetukseen. Opiskelukokonaisuus on ollut innostava ja ryhmämme henki hyvä. Ilokaan ei ole hukkunut kiireisiin kuvioihin. Silloin tällöin tänä vuonna työssä käydessäni olen tilastoinut kirjaston toimintaa vuodelta Aineistohankintoja kertyi seuraavasti: 627 kirjaa, 4 nuottijulkaisua, 11 peruskarttaa Ristijärven alueelta, 13 CD-levyä, 2 äänikirjaa, 22 VHS-videota, 8 CD-ROM-levyä, 7 DVD levyä sekä sanoma- ja aikakauslehtivuosikertoja yhteensä 57. Vanhentunutta aineistoa ja kaksoiskappaleita poistettiin yhteensä 1009 kpl. Tästä osa on Jokikylän koululta pääkirjastoon siirrettyä kirjakokoelmaa. Vuoden aikana lainoja kertyi yhteensä kpl, joka on 14,5 lainaa/asukas. Tulos on 10 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Erityisesti lainauksen lasku näkyi lasten ja nuorten aineistossa. Suunta on sama useimmissa Kainuun kunnissa. Myös Kirjastolehden 2/2006 tekemässä kyselyssä ilmeni, että kunnankirjastoissa perinteiset käyttöluvut ovat laskussa kautta linjan. Suuri enemmistö vastanneista kertoi kirjalainojen, fyysisten käyntien ja musiikin lainauksen laskevan. Kunnankirjastot menettävät asiakkaitaan internetin suosion takia. Laajakaistojen yleistyminen ja musiikin imurointi mainittiin erityisesti. Toinen usein mainittu syy oli kaupallisen ja muun kilpailun lisääntyminen ihmisten vapaa-ajasta ja huomiosta. Tänä vuonna kirjastossamme aineistohankintojen painopistealueita ovat lasten- ja nuortenkirjallisuus sekä Hyvän iän aineisto, joka on suunnattu seniori-ikään ehtineille ja sitä vanhemmille. Junioriikäisten ja nuorten kirjakokoelmia on kartutettu alkuvuonna n. 60 kirjalla. Kannattaa käydä tutustumassa uutuushyllyihin. Hyvän iän kokoelmaan on hankittu tammikuussa 15 äänikirjaa cd-muodossa. Tervetuloa tutustumaan vaikka Veikko Honkasen lukemaan Tuntemattomaan sotilaaseen tai Ilkka Remeksen Nimessä ja veressä -kirjan tihentyviin tunnelmiin Lars Svedbergin lukemana. Äänikirjojen lainaaika on kaksi viikkoa. Jo vuosien ajan Opetusministeriö on jakanut kirjastoille projektimuotoisesti avustuksia internetyhteyksiin ja -laitteisiin. Kirjastoille ja yhteispalvelupisteille suunnatuista Suomi verkossa -kampanjan varoista lääninhallitus myönsi kirjastollemme avustuksen uuden asiointipäätteen hankkimiseen. Hankinta on tehty, mikä tarkoittaa, että käsikirjastossa on uusi laitteisto tulostusmahdollisuuksineen aikuisten ja opiskelijoiden käyttöön. Laitteiston Microsoftin Office-paketti sisältää myös Access-ohjelman. Kainuun kirjastoissa on jo vuoden ajan suunniteltu kirjastomaksujen yhtenäistämistä etenkin kaukopalvelumaksujen osalta. Ristijärven kunnanhallitus on määrittänyt kirjastomaksut seuraavanlaisiksi lukien. Kirjastokortti entisen tilalle 5,00 euroa Kaukolainatilaus Maakuntakirjasto ja Kainuun kirjastot 2,00 euroa Muut kirjastot 4,00 euroa + lähettäjäkirjaston perimät maksut. Kaukolainapalvelu tieteellisestä kirjastosta: lähettäjäkirjaston perimät maksut, kuitenkin vähintään 4 euroa. Myöhästymismaksu 0,50 euroa alkava viikko/laina Enimmäismaksu/ laina 5,00 euroa Palautuskehotus 1,00 euroa/ kerta Kadonneen tai vahingoittuneen aineiston korvaukset. Asiakas korvaa joko tuomalla tilalle uuden tai maksamalla indeksillä tarkistetun hankintahinnan. Aineiston korjaus 1,50 5,00 euroa Asiakas joutuu lainauskieltoon, jos maksuja on maksamatta vähintään viisi euroa Kopioiden, faxien ja tulosteiden osalta noudatetaan kunnan yleistä hinnoittelua. Poistetut kirjat 0,50 1,00 euroa kunnon mukaan Viikolla 12 vietettiin valtakunnallista lukuviikkoa. Teemana oli runous. Silloin kirjastossamme alkoi sekä lapsille, nuorille että aikuisille siis kaikille suunnattu runojen kirjoittamisaika. Aihe on vapaa. Syntyneet runot saa jättää kirjaston tiskillä olevaan runosalkkuun mennessä. Runoista sykähdyttävimmät palkitaan jonakin kauniina kesäisenä päivänä. Runoillaan! Tapaamisiin kirjastossa. Hyvän ja valoisan kevään toivotuksin Maritta Karjalainen Kainuulaiset ovat aitoja ihmisiä!, muisti Jaakko-isä kertoa pikku-marikalle jokavuotisilla Kainuun lomareissuilla. Ne ei esitä vaan ovat niinku ovat. Ihania Ihmisiä! Aito on helppo määritellä. Vai onko? Onko aito sama kuin oikea? Soile väittää, että juustoleipä murustellaan kahvin sekaan. Marika on tottunut syömään tämän kainuulaisen herkun lakkahillon kanssa lautaselta. Kainuulainen leipä merkitsee Soilelle ohrarieskaa, Marikalle uunissa paistettua hapanta ruisleipää. Kumpi on oikeassa? Löytyykö Jokikylästä aidompi Kainuun henki kuin Koskenkylästä? Entäpä aito kainuulainen? Ristijärven Historia kertoo kainuulaisen kansan tarinan. Kirjaa lukiessamme opimme, että kainuulainen on tottunut ansaitsemaan kovalla työllä elantonsa ja että kainuulaisen yhteys luontoon on vahva. Vaikka yhä harvempi kainuulaisista saa tänä päivänä elantonsa suoraan maataloudesta, rytmittävät vuodenajat yhä eloa: marjastus, metsästys, kalastus, sienestys ja muut vuoden kiertoon liittyvät luonnontapahtumat liittävät ihmisen luonnon kiertokulkuun ja värittävät kainuulaisen arkea. Puhtaaseen luontoon liitetään myös aitous ja sitä Kainuusta löytyy! Ristijärveltä pohjoiseen, valtatie 5:n varrella on taiteilija Reijo Kelan tilataideteos Hiljainen Kansa. Kertooko hiljaisuus aitoudesta? Helsinkiläisinä koemme Kainuun rauhan ainutlaatuisena. Sen voi löytää luonnosta, mutta myös kansan parista. Kainuulainen ei pidä turhaa ääntä itsestään. Eikä asioiden kanssa hötkyillä. Sähäkällä helsinkiläisellä voi olla tämän kanssa totuttelemista. Helsinkiläinen kun on tottunut saamaan vastauksen heti, jotta voi siirtyä seuraavaan asiaan. Ristijärven Kirkonkylän raitti on muuttunut kolmessakymmenessä vuodessa. Suurin osa pikku- Aito kainuulainen liikkeistä on lopetettu. Hevoset eivät kuljeta enää ihmisiä. Matkamies on muuttanut nimensä historiasta tutuksi Huminaksi. Turisti saa kävellä rauhassa, ihmetellä kylän verkkaista eloa. Näennäinen liikkumattomuus on kuitenkin silmänlumetta, tieto vieraasta on jo kiirinyt läpi kylän. Hiljaisia kyllä nämä aidot kainuulaiset, mutta eivät nukuksissa. RISTIJÄRVEN KIRJASTO AVOINNA ma klo ti ke to pe puh. (08) Näyttelyjä Ristijärven kirjastossa: alkaen Kansalaisopiston taidepiiri Posliinipiiriläiset toukokuun ajan. HÖLÖSEVIIKKOA vietämme taas perinteiseen tapaan Viikon ohjelma kootaan Yhteispalvelupisteessä. Pyydämme ilmoittamaan viikon tapahtumat mennessä Yhteispalvelupisteeseen, puh tai sähköpostilla yhteispalvelu@ristijarvi.fi. Ristijärven vapaa-aikatoimi Soile Härkösen ja Marika Rosenborgin Ristijärven Historiaa (Turpeinen, Arffman, Oikarinen, 2004) kommentoiva kolumnisarja päättyy tähän. Hyvällä tuurilla voit kohdata kirjoittajat Ristijärvellä jonakin päivänä. Palautetta voi antaa osoitteessa ristijarvenlukupiiri@yahoo.com

5 Ristijärvi tiedottaa KESÄN 2006 LEIRITARJONTAA NUORTEN VIESTINTÄLEIRI Kainuun Opistolla Järjestäjä Kainuun ELVI ry ja Kainuun kesäyliopisto Kohderyhmä 7 17-vuotiaat viestinnästä kiinnostuneet. Hinta 110 e, seuraavat sisaret 80 e. Hintaan sisältyy ruokahuolto ja vakuutukset. Tiedustelut Kainuun ELVI ry, leirivastaava Tanja Kemppainen, gsm , Kainuun kesäyliopisto toimisto (08) Sitovat ilmoittautumiset mennessä kesäyliopiston toimistoon Seminaarinkatu 2, PL 51, Kajaani, p. (08) tai telefax (08) , sähköposti: kainuun.kesayliopisto@oulu.fi. Ilmoittautumisajan jälkeen tapahtuvista perumisista perimme 20 % leirimaksusta. Kainuun Liikunnan SPORTTIKARNEVAALIT liikuntaleiri vuotiaille Kainuun Liikunta järjestää Sporttikarnevaalit liikuntaleirin Kajaanissa kaikille kainuulaisille vuotiaille tytöille ja pojille. Lajeina leirillä on jalkapallo, salibandy, tanssi, yleisurheilu, yleisleiri, judo ja paini. Leirin hinta on 75 euroa, joka sisältää ohjauksen, ruokailut, majoituksen, vakuutuksen ja leirituotteen. Leirillä on myös toiminnalliset avajaiset ja leiridisko. Ilmoittautumiset Kainuun Liikunnan toimistoon perjantaihin mennessä puh tai netin kautta Lisätietoja leiristä saat Kainuun Liikunnasta Tuija Kyllöseltä puh tai Valtakunnallinen Porukalla -tapahtuma Tapahtuma järjestetään Ristijärvellä perjantaina klo alkaen Virtaalan ympäristössä. Maksuttomiin Porukalla -pisteisiin toivotetaan tervetulleiksi lapset ja nuoret yhdessä vanhempiensa, isovanhempiensa ja tuttujensa kanssa. Kiertueen aikana viikolla 19 järjestetään perheliikunnan tapahtumia liki 200 paikkakunnalla, joissa perheet pääsevät kokemaan perheliikunnan iloa ja kokeilemaan erilaisia yhdessä liikkumisen muotoja. Suomen Ladun ja valtakunnallisen perheliikuntaverkoston organisoiman tapahtuman järjestää Ristijärven kunta yhdessä paikallisten toimijoiden sekä Kainuun Liikunnan kanssa. Lisätietoja: Raili Lassila, , raili.lassila@ristijarvi.fi 5 Leiripäivä ristijärveläisille alle kouluikäisille lapsille järjestetään Hiisijärvellä Leirimaksu on 5 e. Leiri ristijärveläisille alle 12-vuotiaille nuorille järjestetään Hiisijärvellä Leirimaksu on 10 e. Ilmoittautumiset molemmille leireille mennessä joko Annikille puh tai Rallulle puh tai Leirikutsu lähetään kaikille ilmoittautuneille. Liiku terveemmäksi porukalla! Valtakunnallista Sydänviikkoa vietettiin huhtikuun ensimmäisellä viikolla teemalla Pieni ottaa isosta mallia. Kaikessa. Teemaan liittyen Kainuun Sydänyhdistys yhdessä Kainuun Liikunnan kanssa järjesti Keskuskoululle toimintailtapäivän, jossa välitettiin viestiä terveellisistä elintavoista. Oppilaille järjestettyjen toimintapisteiden aiheina olivat ravinto ja liikunta. Sydänpisteessä he pääsivät toiminnallisten tehtävien kautta testaamaan tietonsa mm. kasviksista ja juureksista. Sydämen toimintaa puolestaan havainnollisti oppilaille esitetty Olipa kerran ihminen -animaatio. Toisessa pisteessä nautittiin liikunnan riemusta Norsun topsypuikko -sählyssä. Vartin mittainen liikuntatuokio nostatti hien pintaan lähes jokaisella. Koulun loputtua toimintapäivää jatkettiin vanhempien ja isovanhempien kanssa. Sydänyhdistyksen väki teki verenpaine- ja kolesterolimittauksia, mitä varten monet olivatkin paikalle saapuneet. Ohjelmassa oli myös ohjattua taukojumppaa sekä mahdollisuus ostaa Sydänyhdistyksen myymiä tuotteita kuten askelmittareita ja T-paitoja. Iltapäivän aikana annettiin osallistujille ajankohtaisinta tietoa mm. lasten ja nuorten liikunnan tärkeydestä sekä terveellisestä ravinnosta. Sydänviikon teemalla haluttiin korostaa aikuisten vastuuta lasten terveydestä. Lapsena opitut elintavat ennustavat hyvin myöhempää, aikuisiän terveyttä. Aikuinen toimiikin mallina lapselle ja lapsen elämänpiiriin kuuluvat aikuiset vaikuttavat omilla elintavoillaan lasten omaksumiin tottumuksiin. Sydänterveyttä edistävien elintapojen yleistymisellä myös kansansairaudet saadaan vähenemään. Lisätietoja: Kunnon kevätpäivä Paljakassa Kainuun Liikunnan ja Kainuun kuntien yhteisesti organisoima maakunnallinen kaikille ikäihmisille suunnattu liikuntapäivä pidetään tänä vuonna Paljakassa. Päivän aikana on mahdollisuus osallistua liikuntatarjottimen monipuoliseen tarjoiluun. Ohjelmassa on mm. patikointia, lihashuoltoa, Mölkkyä, monipuolista sisäliikuntaa, ruokailua ja tanssia. Tapahtumaan järjestetään kuljetukset. Tarkempi ohjelmatarjonta, ilmoittautumisohjeet ja kuljetusaikataulut ovat noudettavissa Virtaalasta ja yhteyspalvelupisteestä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Kainuun Liikunta, p NAPPULAKISOJEN TULOKSET 2000 synt. tytöt: 1. Anni Leinonen 0.49 (puolankalainen), 1. Eveliina Tolonen 0.52 (paltamolainen), 1. Alisa Korhonen 1.04 (ristijärveläinen) synt. pojat: 1. Juhani Huusko 1.01, 2. Mikko Moilanen 1.18, 3. Teppo Kähkönen synt. tytöt: 1. Silja Leinonen synt. pojat: 1. Sampo Laakso synt. tytöt: 1. Sanni Karjalainen 0.41, 2. Emmi-Lotta Tolonen 0.46, 3. Milla Huusko synt. pojat: 1. Teemu Pääkkö 0.36, 2. Elias Korhonen 0.37, 3. Mika Moilanen 0.53, 4. Arttu Hoffren 1.02, 5. Aapeli Korpela KAINUUN VALTUUSTOHIIHDOT KUHMO TULOKSET: MAASTOHIIHTO: NAISET YL. 2,5 km: 1. Maarit Rauhala Kuhmo 14, v. 2,5 km: 1. Helka Tolonen Ristijärvi 12,49. N 60 2,5 km: 1. Vieno Malinen Kuhmo 16,46. MIEHET 40 v 5 km: 1. Jouni Kilpeläinen Kuhmo 17,17, 2. Heikki Huotari Kuhmo 18,05, 3. Olavi Oikarinen Ristijärvi 23, v. 5 km: 1. Mikko Kanniainen Kuhmo 13,44, 2. Martti Malinen Kuhmo 16,10, 3. Mauno Heikkinen Ristijärvi 16,34, 4. Eino Kähkönen Kuhmo 18, v. 5 km: 1. Asko Kähkönen Kuhmo 15,07, 2. Sulevi Moilanen Suomussalmi 18.58, 3. Väinö Kärnä Kuhmo 19,24, 4. Heikki Heikkinen Kuhmo 22,28. TARKKUUSHIIHTO L:aika Arvio Erotus 1. Eino Kähkönen Kuhmo 4,39 4,30 0,09 2. Seppo Vilen Kuhmo 3,49 3,33 0,16 3. Asko Kähkönen Kuhmo 3,50 4,10 0,20 4. Mikko Kanniainen Kuhmo 3,44 3,15 0,29 5. Vieno Malinen Kuhmo 7,57 8,35 0,38 6. Heikki Heikkinen Kuhmo 5,41 6,30 0,49 7. Sulevi Moilanen Suomussalmi 6, ,02 8. Olavi Oikarinen Ristijärvi 6,56 8,00 1,04 KUNTIEN VÄLISET PISTEET: 1. Kuhmo 63 1 /2, 2. Ristijärvi 14 1 /2, 3. Suomussalmi 5 1 /2. TANDEM HIIHTO (ei laskettu kuntapisteisiin): 1. Kuhmo 2 (Asko Kähkönen ja Eino Kähkönen), 2. Kuhmo 1 (Anneli Kinnunen ja Mikko Kanniainen).

6 6 Ristijärvi tiedottaa Kevätaurinko välillä välähtää tätä kirjoittaessa taivaalta kevään tuloa luvaten ja kesää ennustaen, mutta koulussa vielä ahkera työnteko jatkuu joitakin viikkoja kohti sadonkorjuupäivää. Todistuksethan saadaan nykyisin aina viikon 22 lauantaina. Lauantaina 3.6., päivä alkaa koululaisjumalanpalveluksella klo 9 ja jatkuu koululla pienellä kevätjuhlalla, jolloin 9. luokkalaiset saavat juhlallisesti päättötodistukset. Molempiin tilaisuuksiin ovat vanhemmat tervetulleita. Oppilailla alkaa kesäloma noin klo 11. Koulun vuosikertomus tulee kertomaan hyvin tapahtumarikkaasta vuodesta. Meillä on ollut mm. paljon vierailijoita, kouluhan on avoin ympäröivään yhteiskuntaan. Oppilaat ovat saaneet paljon tietoa ohitse oppikirjojen. Vanhempainillassa lokakuussa etsittiin iloa arkeen lasten ja nuorten kanssa. Johdattelijana oli MLL:n projektityöntekijä Aikku Seppänen. Ja kaikki jotka siellä olivat tietävät, että jos kasvatusasioissa ja rajojen asettamisessa perheessä nousee elämä, se on vain hyvä asia. Monenlaista valistusta ovat oppilaat saaneet. Olemme harjoitelleet poistumista palomestari Pertti Mikkosen johdolla kuvitellusti palavasta koulusta. Entinen huumeidenkäyttäjä Kari Korhonen kävi valistamassa hyvin eloisasti ja mieleen jäävästi huumeiden vaarallisuudesta. Poliisi Ville Hokkanen opetti liikennekulttuuria. Toivottavasti isä noudattaa nyt liikennesääntöjä opettaen siten myös lapsilleen liikenteessä käyttäytymistä. Liikennevalistusta pienempien lasten vanhemmille antaa koulutusohjaaja Eero Kalmakoski Liikenneturvasta. Eko-Kympistä Seija Komulainen kertoi jätehuollosta. Kotona voitte nyt kysyä lapsiltanne jätteenkäsittelystä. Maanpuolustuskoulun luentosarja opetti mm. ihmissuhdeasioita, ympäristönsuojelua, toimimista tulipalotilanteissa ja ensiaputaitoja. Sydänyhdistys valisti oppilaita terveellisestä ruuasta ja liikunnan tärkeydestä. Vierailijoita on käynyt läheltä ja kaukaa. Arja Yamada Japanista tutustui koulumme opetukseen ja oppilaisiin kuvaten myös ahkerasti. Japanissa on suuri kiinnostus Suomen koululaitokseen, joka kansanvälisessä Välähdyksiä Keskuskoulun arkipäivään Pisa-tutkimuksessa menestyi parhaimmilla oppilaitten oppimistuloksilla. Oppimistulokset myös meidän koulussamme ovat hyvät, toistaiseksi monien pienten opetusryhmien ansiosta, tuki- ja erityisopetuksen, hyvien kouluavustajien, pätevien opettajien ja koulun hyvän hengen ansiosta. Koulumme hyvät tulokset totesivat myös koulun arviointikäytäntöihin tutustumassa olleet Eero K. Niemi, Esko Korkeakoski Opetushallituksesta ja koulutoimentarkastaja Veijo Kosola Oulun lääninhallituksesta. Toivottavasti kunnan toiminta ja talous edelleenkin edistää koulumme tasokkuutta. Todellisia taide-elämyksiäkin on ollut. Sotkamolainen nuorten jousiorkesteri Jouheat soitti oppilaita kiinnostavasti musiikkia barokista alkaen Harri Potter -sävelmään. Näytti olevan mielenkiintoista seurata ikätoverien musisointia. Konsertin mahdollisti Läänin taidetoimikunnan apuraha. Kajaanin kaupunginteatterin esityksessä Isin talviuni saivat alakoulun oppilaat iloisilla kevätpiirustuksillaan osallistua Isän talviunesta herättämiseen. Se oli monille oppilaille ensimmäinen teatteriesitys, joka varmaan jäi muistojen joukkoon. Nyt vielä keväällä koulun pienimmät tekevät omia lauluja Soivan Siilen sanaverstaassa, Taiteen keskustoimikunnan tuella. Myös liikunnassa on ollut vipinää. Maria Heikkinen Kainuun Liikunnasta liikutti luokkia ja opettajia taukoliikunnassa. KLL:n maakunnallisissa kisoissa Kuhmossa voittivat mitaleita Jaakko Mäkäräinen, Aki Valtonen, Heli Karhu ja Atte Leinonen. He toivat Ristijärveä omilla taidoillaan Kainuun kartalle, kuten kolme yhdeksännen oppilasta, Milla Suutari, Joonas Möttönen ja Yrjö Heikkinen, jotka osallistuivat Taitaja-kisaan Kajaanissa. Ristijärven nuorten näkyvyys maakunnallisissa tapahtumissa on tärkeää. Saavatpahan nähdä, että Ristijärvelläkin on osaavia nuoria. Hiihtämistä on innokkaasti harrastettu tunneilla ja kilpailuissa. Kaikki luokkalaiset hiihtivät kilpaa ja luokkalaisia oli hiihtämässä 5.4. Saukkovaaralla. 5. luokka osallistui Valio-viestiin hiihtämällä Vuokatissa. Nou hätä -kisassa kilpailee joukkue: Miika Keränen, Antti Möttönen ja Petri Torvinen. On opeteltu hyviä tapoja ko. viikolla ja vietetty ystävänpäivää, valittu Lucia-neidoksi Riikka Ritola. Paljon muutakin on tapahtunut ja on tapahtumassa vielä nyt keväällä koulussamme. Kaikesta edellisestä voi huomata kuinka paljon oppilaat oppivat ja kokevat varsinaisen opetuksen ulkopuolella. Koulumme opetussuunnitelma alkaa kokonaisuudessaan olla valmis. Laatiminen on kestänyt n. 6 7 vuotta. Toimitan ne syksyllä kirjastoon tutustumista varten. Seuraava ote on esitys koulumme arvoiksi ja toiminta-ajatukseksi: PERUSOPETUKSEN ARVOT Ristijärven Keskuskoulussa noudatettavien arvojen pohjana on Opetushallituksen hyväksymän opetus- Pesäpalloa Lyömässä Johannes, taustalla Mikko neuvoo. suunnitelman perusteiden mukainen perusopetuksen arvopohja. Lapsen ja nuoren kasvua tasapainoiseksi ja itsetunnoltaan terveeksi edistävät koulun toimintaa ohjaavat arvot: turvallisuus hyvät tavat, johon liittyy toisen kunnioittaminen, erilaisuuden hyväksyminen kannustava ilmapiiri, jossa jokaisen oppilaan on mahdollisuus edetä kykyjensä mukaisesti vastuullisuus: omasta työstä ja työyhteisön muista jäsenistä opetuksen osana on suomalaisen kulttuurin, perinteiden ja arvojen kunnioittaminen, joka myös edesauttaa vieraiden kulttuurien ymmärtämistä ja kunnioittamista oppimisen ilon löytäminen ja kokeminen tulevaisuuteen myönteisesti suhtautuminen luonnosta iloitseva ja vastuullisesti ympäristöön asennoituva kansalainen KOULUN TOIMINTA-AJATUS: Ristijärven Keskuskoulu on turvallinen pieni työyhteisö, jossa kaikkia yhteisön jäseniä kannustava yhteishenki. Jokainen oppilas saa tarpeelliset tiedot ja taidot kasvaakseen ja kehittyäkseen tasapainoiseksi ihmiseksi, selviytyäkseen jatko-opinnoissa ja elämässä yleensäkin. Hän saa myös tukea erityisosaamiseensa: mm. musiikin, urheilun, kulttuurin, käden taitojen alueella. Kiitos viherkasveista, joita syksyllä saimme. Ne lisäsivät koulumme viihtyisyyttä, mutta mielellämme otamme niitä vastaan edelleenkin. Kevätterveisin rehtorin kansliasta Liisa Joensuu vs. rehtori Olemme Keskuskoulun 4.-luokka. Oulun Lipossa A-junioreiden SM-kultamitalin voittanut Mikko Tolonen tuli käymään luokassamme. Mikko tuli meidän luokkaan ja saimme kysellä häneltä pesiksestä. Hän oli käynyt Ristijärveltä Kajaanin Pallokerhon harjoituksissa nuorempana ja kun hän lähti opiskelemaan Ouluun, niin hän pelasi Lipossa. Sitten lähdimme pelaamaan urheilukentälle. Teimme kaksi joukkuetta ja Mikko oli tuomari. Peli oli tiukka. Toiseksi viimeinen lyöjä teki joukkueelleen kaksi pistettä ja joukkue voitti 9 8. Pelin jälkeen Mikko opetti lyöntejä. Sitten hän kirjoitti nimmareita räpyliin. Sen jälkeen Mikko lähti. Johannes Koskela ja Henri Tolonen Matka ampumahiihdon MC-kisoihin Kontiolahdelle aamulla klo 8.00 lähdimme matkaan. Matka kesti n. 3 tuntia. Kun tulimme Kontiolahden ampumahiihtostadionille, niin sieltä sai lähteä heti kisa-alueelle. Ensin oli naisten 7,5 km pikakilpailu ja sitten oli miesten 10 km pikakilpailu. Ristijärven Kaisa Mäkäräinen oli sijalla 47. Paras suomalaisista miehistä oli Jouni Kinnunen sijalla 42. Kun kummatkin päivän kisat olivat ohi, lähdimme paluumatkalle. Matkalla pysähdyimme Kolinportissa, jossa sai syödä ja ostaa jotakin. Santeri 8. lk

7 Ristijärvi tiedottaa YSTÄVÄNPÄIVÄ Ystävänpäivänä koulullamme tehtiin ahkerasti sydämiä ensimmäisellä tunnilla. Sen jälkeen ne ripustettiin kaulaan ja koko loppu koulupäivä siihen kerättiin nimiä niiltä, joilta saivat halin tai kirjoittivat sille oman nimensä jota halasivat. Siitä se sitten alkoi, kaikki etsivät halattavia ihmisiä ja suurin piirtein rutistivat heiltä ilmat pihalle. Pihalla koulumme pienimmät eivät arastelleet ollenkaan tulla pyytämään, että saisiko laittaa nimensä listaan. Nimiä kaikille luul- LASTEN HEIJASTINLIIVIKAMPANJA Ristijärven 1-luokkalaisille lukuvuodelle Liivejä saatiin kokoon yhteensä 10 kpl, eli jokainen syksyllä koulunsa aloittava ekaluokkalainen saa oman liivin. Kampanjaan osallistuivat: Urakoitsija Kuvaja Eino RistiLepo Ky Laahtasen Leirintä- ja lomakylä Metsäkoneurakointi Kemppainen Erkki Suutari Mikko Keijo Mäkäräinen Ky Ristijärven Apteekki Taksi Heikkinen Esko Tiliristi Ky Kiitämme kaikkia lahjoittajia! tavasti tuli ihan kivasti. (Ainakin näin toivotaan ) Loppu päivästä n. klo Yläkoulun oppilaat (ja muutama nuorempikin) siirtyivät juhlasaliin. Siellä luettiin ystävänpäivään liittyviä juttuja ja runoja, joita oli saanut kirjoittaa edellisenä perjantaina. 12 parasta luettiin ja palkittiin. Sen jälkeen julistettiin vuoden Valentino, (siis poika, joka on ollut mielestämme mukava, kohtelias... RISTIJÄRVEN PERUSKOULUN HIIHTOKILPAILUT SAUKKOVAARALLA TULOKSET 3 lk TYTÖT 1 km: 1. Susanna Mertanen 5.58, 2. Salla Kaartinen 6.02, 3. Raija Kemppainen 6.06, 4. Elina Karhu 6.35, 5. Ira Mäkäräinen lk POJAT 1 km: 1. Miro Tuohimaa 5.46, 2. Ali Härkönen 7.15, 3. Pyry Laakso lk TYTÖT 1 km: 1. Minna Torvinen 4.28, 2. Ruut Heikkinen 6.00, 3. Maiju Suutari 6.15, 4. Tytti Tolonen lk POJAT 1 km: 1. Johannes Koskela 4.34, 2. Markus Oikarinen 4.54, 3. Hannu Kemppainen 5.12, 4. Miikka Moilanen 5.45, 5. Janne Härkönen 5.58, 6. Nikke Kemppainen 6.00, 7. Henri Tolonen lk TYTÖT 2 km: 1. Riitta-Liisa Hutri 7.05, 2. Petra Torvinen 7.27, 3. Heli Pyykkönen 11.10, 4. Aune Halkola 11.22, 5. Suvi Kurkinen lk POJAT 2 km: 1. Esko Karjalainen 8.16, 2. Arttu Heikkinen 8.29, 3. Tuomas Kemppainen 12.32, 4. Risto Kemppainen lk TYTÖT 2 km: 1. Noora Härkönen 9.45, 2. Silja Haapaluoma 11.11, 3. Elsa Mertanen 12.00, 4. Piia Mikkonen 13.08, 5. Marjut Mäkäräinen lk POJAT 2 km: 1. Janne Torvinen 9.02, 2. Markus Heikkinen lk TYTÖT 2 km: 1. Heli Karhu 8.04, 2. Laura Leinonen 9.44, 3. Noora Mikkonen 11.56, 4. Kirsi Kemppainen 12.44, 5. Marjo Mäkäräinen lk POJAT 2 km: 1. Atte Leinonen 6.20, 2. Juha Oikarinen 9.20, 3. Simo Niskanen 10.07, 4. Samu Heikkinen 11.31, 5. Henri Kemppainen lk TYTÖT 3 km: 1. Johannna Määttä 28.10, 2. Saara Päivärinta 30.11, 3. Marja Suutari lk POJAT 3 km: 1. Petri Torvinen 9.38, 2. Mikko Kemppainen 13.44, 3. Juha Oikarinen lk TYTÖT 3 km: 1. Ilona Heikkinen 12.33, 2. Milla Suutari lk POJAT 3 km: 1. Jaakko Mäkäräinen 8.05, 2. Jyrki Nurminen 10.35, 3. Ari Keränen 16.27, 4. Pasi Heikkinen 20.48, 5. Mikko Oikarinen yms.) YRJÖ HEIKKINEN (9. lk.). Sitten oli vuorossa tarina, jossa oli eläin- ja muita hahmoja joita opettajat saivat esittää tarinan mukaan. Lukijana oli Tuula. Eira esitti pikkulintua, Hannele poroa, Raili karhua, Anna-Leea jäkälää, Ritva jänistä ja Liisa puuta. Tarina oli hauska, varsinkin kun näki opettajien kohelluksen. Sen jälkeen oppilaat saivat lähteä kotiin. Saara ja Johanna Ristijärven peruskoulun hiihtokilpailut TULOKSET Esikoulu: Tytöt: Sonja Hutri 1.25, Natalia Koskela 1.38, Minna Heikkinen 1.40, Jenni Huusko 1.42, Sanna Tolonen Pojat: Eero Heikkinen 1.02, Oskari Oikarinen 1.10, Santeri Karjalainen 1.31, Arttu Pulkkinen 1.37, Lauri Kemppainen Ristijärven Keskuskoulun 1 2 luokat 1. lk pojat: 1. Olli Kemppainen 1.48, 2. Antti Huusko 1.53, 3. Visa Laakso 2.07, 4. Janne Pääkkö lk tytöt: 1. Pauliina Oikarinen 3.38, 2. Eini Tolonen 3.53, 3. Taija Heikkinen 4.22, 4. Silja Hutri 5.02 ja Iris Heikkinen 5.02, 6. Elisa Vornanen 5.09, 7. Rosa Koskela 5.18, 8. Taina Savikko 5.20, 9. Tiia Niskanen lk pojat: 1. Eetu Heikkinen ja Antti Karjalainen 3.44, 3. Timo Kinnunen 3.48, 4. Hannes Karjalainen 4.34, 5. Aleksi Härkönen 4.35, 6. Jere Peräjärvi JÄÄKOLKKA Koulumme ensimmäinen jääkolkkaturnaus järjestettiin 1.3. ja silloin oli karsinnat oli finaali. Jääkolkkaa pelattiin koulun oppilaiden kesken. Suunnittelimme peliä myös opettajien kanssa, mutta se on vielä vähän epävarma. Finaalissa pelasivat vastakkain kahdeksas ja seitsemäs luokka. Finaalissa kahdeksas luokka vei voiton. Seiskat olivat tyytyväisiä toiseen sijaan ja yhdeksäs luokka oli hienosti kolmannella sijalla. Menkäähän kaikki nauttimaan jääkolkasta, se on ihan mukava peli. Mike ja Tm TIEDOTE KOULUN ALKAMISESTA SYYSLUKUKAUSI ALKAA KAIKILLA OPPILAILLA klo 9. * Ensimmäinen koulupäivä * on koulukuvaus Koulun alkamiseen liittyviin kysymyksiin vastaa rehtori puh LUKUVUODEN LOMAT KAINUUN KOULUISSA: Syyslukukausi Kevätlukukausi Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma Lomapäivä Hyvät tavat -viikko Ristijärven keskuskoululla vietettiin Hyvät tavat -viikkoa marraskuuta. Maanantaiaamuna saimme kaulaamme laput, joihin tuli kerätä kohteliaisuuksia toisilta oppilailta. Mitä enemmän teki hyviä tekoja toisille, sitä enemmän niitä keräsi itsekin. Alakerran aulassa oli Hyvät tavat -visa. Kysymykset koostuivat hyvistä ruokatavoista, oikeista tervehdystavoista ja kohteliaasta kanssakäymisestä. Keskiviikkona saimme taas laput kaulaan, joihin saimme kerätä positiivisia kommentteja itsestämme. Oli mukava kuulla, mitä ihmiset ajatte- Ammattikorkeakoulussa opiskeleva Samuel Msiska vieraili myös koulullamme ja kertoi kotimaastaan Sambiasta, elämästään Suomessa ja miten erilaista elämä Suomessa on. Hän osasi puhua suomea yllättävän hyvin. 7 livat toisistaan. Viikko huipentui perjantaina Hyvät tavat -juhlaan salissa. Ohjelmassa oli mm. näytelmiä, leikkimielinen Tuttu Juttu -show ja kolme erilaista arvontaa, joista voitti hienoja palkintoja. Teemaviikon jälkeen oppilaat ovat jatkaneet hyviä tapoja. Viikko oli todella hauska ja toi mielenkiintoista vaihtelua opiskeluun. Toivomme, että vastaavanlaista viikkoa vietettäisiin useampanakin vuonna vielä tämänkin jälkeen, koska hyvät tavat eivät saa koskaan unohtua. Kirjoittivat: Riikka, Ilona ja Terttu 9. lk.

8 8 Ristijärvi tiedottaa Taiteen ja kulttuurin senioriakatemian tulevan lukuvuoden opinto-ohjelma valmistumassa Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia Ristijärvellä tarjoaa ensi lukuvuodeksi monipuolisen valikoiman taiteen ja kulttuurin opintoja. Opinnot koostuvat lyhytkursseista, työpajoista ja Studia Generalia -luentosarjasta. Senioriakatemian lukukausi alkaa elokuussa Studia Generalia -luennot ovat maksuttomia tilaisuuksia, muut kurssit maksullisia. Kurssit ovat tällä hetkellä työn alla, joten tiedot ovat ennakkotietoja ja muutokset ovat mahdollisia. Taiteen ja kulttuurin senioriakatemian virallinen opinto -ohjelma ilmestyy tämän kevään aikana. Taiteen ja kulttuurin Senioriakatemiaan on suunnitteilla seuraavia koulutuksia: Kuvataiteen opinnot: Piirustus ja maalaus 1,5 op opettaja: Anja von Zanzen Valokuvaus ja elokuva: Kuvasta kertomukseksi valokuvauksen työpaja 1,5 op opettaja: Valokuvaaja Liisa Söderlund Elokuvan työpaja 5 op lokakuu 2006 kevät 2007 opettaja: Taiteiden maisteri Merja Koskela Elokuvan historia 2 3 op (mahdollisuus tenttiä kirjapakettina) kevät 2007 Graafinen suunnittelu: Kirjojen graafinen suunnittelu ja julisteet 2,5 op kevät 2007 opettaja: Graafikko Tapani Aartomaa Kankaanpainanta 1,5 op kevät 2007 opettaja: Kaarina Kellomäki Taideterapia: Terapeuttisen kuvailmaisun työpaja 1 op opettaja: Taideterapeutti, kuvataideopettaja Meri-Helga Mantere Väriopin johdantokurssi 3 op / 2 pv, aika: , opettajana Martti Huttunen. Ensi lukuvuoden Studia Generalia -luentosarjan teemoina ovat Lönnrot, Kalevala, Kanteletar, kansanrunous ja -perinne. Lisätietoja kursseista antaa ja ilmoittautumisia vastaanottaa koulutussuunnittelija Hanna-Maija Liitos puh , s-posti: hanna-maija.liitos@seniorpolis.com Senioriakatemian kursseille ei ole mitään pohjakoulutusvaatimuksia, vaan opiskelijat valitaan kursseille ilmoittautumisjärjestyksessä. 4H-Yhdistys tiedottaa: Lannoitesäkit Lannoitesäkkejä kerätään tulevana kesänä. Keräykseen kelpaavat Kemira Grow How n pienlannoitesäkit ja niiden lavahuput sekä Kemira Grow How n ja Tigoteamin suurlannoitesäkit. Muuta muovia ei voida vastaanottaa. Talteen saatu muovi kuljetetaan hyötykäyttöön teollisuuteen. Piensäkeistä ja lavahupuista valmistetaan uusiomuovia uusien säkkien raaka-aineeksi. Suursäkit hyödynnetään energiana. Säkkivarasto sijaitsee Siltasuolla (entinen tielaitoksen varikkoalue) säkkejä sinne voi toimittaa välisenä aikana. Tuodut säkit pitää ilmoittaa 4H-toimistolle. Pakkausohjeita saatte 4H-toimistolta. Käsityökurssi Nuorille kello Käsityöneuvonta-asemalla. Kurssilla valmistetaan virkkaamalla pipo ja lasityö tiffany-tekniikalla. Tarvikemaksu noin 15 e ja kurssimaksu 10 e. Ilmoittautumiset 4H-yhdistyksen toimistoon 6.6. mennessä. 4H-Työpalvelun kautta voi tilata apua esim. pihatöihin, siivoukseen ja vaikka lemmikkieläinten hoitamiseen. Tunti veloitus 12 e. Yhdistyksen kautta saatavana marjakasvien, hedelmäpuiden ja koristekasvien taimia. Jätä tilaukset ajoissa näin varmistat taimien saannin. Yhdistykseltä saa myös apua pihasuunnitteluun. Näistä asioista lisätietoa saatte toiminnanjohtaja Annikki Hyttiseltä puh Tietoa Eläkeliiton Ristijärven yhdistyksestä Yhdistyksellä oli viime vuoden lopussa 154 jäsentä. Parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo 10 kokoonnumme kerhoon Willa Wanhan kokoustilaan. Kahvittelun ja jutustelun lomassa laulelemme ja yleensä pyydettynä joku asiantuntija kertoilee meille ikäihmisiä kiinnostavista asioista. Kevään seuraavassa kerhossa ke pankinjohtaja Pirkko Kemppainen kertoo säästämisestä ym. Kevätkauden päätös pidetään Koskikodalla Koskenkylällä keskiviikkona Syksyllä kerhot jatkuvat syyskuun loppupuolella. Kerhojen lisäksi toimintaamme kuuluu retkiä. Tänä vuonna suunnitelmissa on seuraavaa: *kesällä kesäteatteriretki täällä Kainuussa * retki Riikaan, menomatkalla liittokokouksen pääjuhla Kouvolassa, hinta 399 e. * ruskaretki Lappiin, hinta 280 e, piirin retki. * matka Bulgarian Aurinkorannalle, hinta e, lento Kajaanista. * kylpyläretki Haapsaluun Fra Mare -kylpylään, hinta e lähtijämäärästä riippuen. Ilm. ja tiedustelut Mairelle p Muusta toiminnasta mainittakoon laulukuoro, joka Sirpa Mikkosen johtamana kokoontuu. Virtaalassa harrastamme allasjumppaa ja senioritansseja. Tule mukaan toimintaamme, sinäkin, joka vasta olet muuttanut Ristijärvelle. Tavoitteemme on antaa sisältöä ikäihmisten elämään, yhdessä parantaa eläkeläisten elämänlaatua. Liity jäseneksi. Jäsenmaksu on 7 e. Jäsenmaksu sisältää lehden. Soittele! Sihteeri Hilkan puhelin on ja puheenjohtaja Mairen jo edellä. Tervetuloa joukkoomme! Ystävällisin terveisin Maire ja Hilkka 4H-Yhdistyksen toiminnanjohtaja vaihtui Ristijärvellä Vuodesta 1984 alkaen Ristijärvellä 4H:n toiminnanjohtajana työskennellyt Eeva Mulari siirtyi vuoden alusta muihin tehtäviin. Ristijärven toiminnanjohtajana jatkaa Annikki Hyttinen, joka aloitti työnsä Annikki siirtyi Ristijärvelle Hyrynsalmen toiminnanjohtajan toimesta.

9 Ristijärvi tiedottaa 9 Se on helppokäyttöinen matkaviestin. Laite perustuu GSM-teknologiaan. Viestimeen tarvitaan SIMkortti, niin kuin matkapuhelimeenkin. Laitteen käytöstä menee tavallinen puhelinmaksu, sen mukaan minkä puhelinliittymän on valinnut. Laite voidaan paikantaa tarvittaessa. Siihen tarvitaan käyttäjän lupa. Henkilön sijainti nähdään kartalla, jota voidaan katsoa Internetin kautta mistä vain. Matkaviestimestä voidaan sanoa, että se on helpompi versio kännykästä. Soneco Call Care on suunniteltu henkilöille, jotka tarvitsevat hyvin yksinkertaisella käyttöliittymällä varustetun ja pienikokoisen matkaviestimen, esimerkiksi sellaiset ihmiset, joiden muisti, näkö ja käden koordinaatio on heikentynyt, pitkäaikaissairaat, yksin asuvat ikäihmiset tai hyvin pienet lapset. Vanhemmat voivat olla huolettomampia, kun voivat tavoittaa lapsensa milloin vaan. Myös yksin työskentelevät voivat käyttää laitetta lisäämään turvallisuutta. Myös yritykset voivat hyödyntää laitetta, esim. hoitoalan yritykset, voi säästä monta askelta. Viestimessä on vain yksi toimintonäppäin ja kolme värivaloa (vihreä, keltainen ja punainen). Viestimeen voidaan ohjelmoida kullekin värille yksi numero. Hätänumero Ristijärvellä alkoi Ristijärven kirkonkylän kyläyhdistyksen hallinnoima hanke: Uuden mobiiliteknologian käytön oppiminen, testaaminen, kehittäminen ja käyttöönotto alueella elämänlaadun parantamiseksi. Hanke päättyy Kyläyhdistyksellä on viisi kappaletta Soneco Call Care matkaviestintä. Mikä on Soneco Call Care? Yhdestä maailman kulmasta kuumoittaa meille vieläkin rauhan päivä. Siellä vasta kannallamme seisotaan; syvälle kuin tirisilmäiset myyrät siellä itsemme kaivamme aina maan ytimeen asti. Ylös kohden taivasta kohoopi huikea pirtti Impivaaran aholla. Uusi koto ja uusi sydän luokaamme itsellemme metsien kohdussa. Aleksis Kivi Impivaarasta Deserve-hankkeessa mukana vetäjät Lasse Kilponen ja Eija Pyykkönen. 112 toimii neljäntenä numerona. Käyttäjä ei tarvitse muistaa kuin väri jota tietty henkilö käyttää. Vaikka laitteesta ei voi soittaa kuin kolmeen ohjelmoidusta numerosta + hätänumeroon, viestimeen voi soittaa kuka tahansa mistä numerosta tahansa tavallisen puhelimen tavoin. Soneco Call Care lisää turvallisuutta, kohottaa elämänlaatua mahdollistamalla vapaamman liikkumisen henkilöille, joiden liikkuminen on esimerkiksi sairauden vuoksi rajoitettua. Viestimen käyttäjän omaisten ja hoitajien on helppo tavoittaa käyttäjä ja tarvittaessa paikantaa. Olitpa seniori, juniori tai työikäinen, nyt Sinulla olisi mahdollisuus tulla testaamaan Soneco Call Care viestintä. Sinulle ei tule mitään kustannuksia testauksen aikana. Meille olisi tärkeää, että testaajia olisi mahdollisimman paljon ja eri ikäluokista. Saataisiin sekä hyviä että huonoja kommentteja, jotta laitetta voisi kehittää paremmaksi. Otahan reippaasti yhteyttä. Annan mielelläni lisätietoja, puhelimella tai ja sähköpostilla eija.pyykkonen@seniorpolis.com Kesää odotellen Eija Pyykkönen projektisihteeri JUKOLA SYNNYTTI IMPIVAARAN Jukolan taide- ja hoitoyhteisö on laajentunut lähes tuplaten, kun siihen on liitetty Hiisijärven 30-luvulla rakennettu kansakoulu. Impivaaraksi ristitty rakennus sijaitsee kulmittain samassa pihapiirissä Jukolan, entisen asuntolan, kanssa. Hirsisessä 400 m 2 :n rakennuksessa sijaitsee kahden-, kolmen- ja neljän huoneen ja keittiön asunnot sekä luokkahuone. Toinen toistaan auttaen Jukola toimii apua tarvitsevien kotina ja työyhteisönä. Tärkeä osa asukkaista ovat aikuiset kehitysvammaiset, joille Jukola tarjoaa mahdollisuuden päästä elämänkaaressaan vaiheeseen, jossa oman erikoisosaamisen kautta voi liittyä suurempaan, mutta turvalliseen yhteisöön. Kehitysvammaisille lapsille ja nuorille Jukola toimii väliaikaishoitopaikkana. Maisemaan kuuluvat myös paikalla asuvien työntekijöiden lapset, jotka tuovat siihen oman keveän ja elämää uhkuvan laatunsa. Paikalla asuvien ns. perhehoitajien lisäksi Jukolassa työskentelee sairaanhoitaja. Paikka ottaa mielellään vastaan harjoittelijoita ja kansainvälisten vapaaehtoisjärjestöjen nuoria. Kulttuuria monella tasolla Elokuussa kolme vuotta jatkunut toiminta on juurruttanut itseään paitsi arkisella kotitalouteen kuuluvalla aherruksella myös monipuolisella kulttuurielämällä. Jukolassa on tuotettu mm. runoesityksiä koko kylälle, sirkusleiri Pohjois-Suomen nuorille, nukketeatteria lapsille, joulunäytelmä Kainuun murteella ja terveyden te toja. Musisoitu on päivittäin ja viikoittain ja pala palalta on rakennuksia kohennettu. Vuoden alussa on aloitettu Taidepaja, joka on keskittynyt korttien valmistukseen. Halukkaat vieraat voivat tutustua näihin tekijöidensä suurella hartaudella ja ylpeydellä valmistamiin tuotteisiin. Kesäaikaan työ siirtyy ulkoilmaan, mm. luonnonmukaisesti viljeltävien kasvien pariin. Leirejä ja kursseja Kesäkuussa Jukola avaa ovensa Vasemmalla Jukola, oikealla Impivaara. lastenleireille. Alle kouluikäisten päiväleiri on ja kouluikäisten leiri ja järjestäjinä ovat Ristijärven kunta ja 4H-järjestö. Elokuussa on tarkoitus aloittaa kaikille avoin kurssitoiminta taideleirillä, jonne saapuu opettajaksi kuvanveistäjä Oliva Stutz Sveitsistä. Tarkemmat tiedot ajankohdasta ja hinnoista saat puhelimitse: tai / Koskela tai sähköpostitse: jukola.yhteiso@kainuunosku.net Merja Koskela Korkea kuin kirkko, syvä kuin uskonto, luja kuin muuri, maahankiinnitetty kuin talonpojan työ ja kaikki inhimillinen askar, mutta sentään kaikissa taivaan tuulissa humahteleva, ihmislempeyden läpitunkema, ihmisrakkauden rajattomilla kauneuskuvilla itseään ja maanpiiriä kansoittava niin on tulevaisuuden taide oleva. Eino Leino: Tulevaisuuden taide

10 10 Ristijärvi tiedottaa TERVEYTTÄ SYÖMMOALLE Palvelua syrjäseudulle HIISI-HOIDON TERVEYSILTA pe klo TIETOA ENSIAVUSTA Kouluttajana SPR:n ensiapukouluttaja, sairaanhoitaja Pirkko Porthan Hiisi-hoito tuo terveydenhuollon palveluita Hiisijärven seudulle. Se on yksi kuudesta Kajaanin yliopistokeskuksen hallinnoimasta DESERVE- kehittämishankkeesta, joilla etsitään tapoja lisätä palveluita syrjäseuduilla. Pohjoisen periferian ohjelman hanke vertailee kehitettyjä palveluja Skotlannissa, Ruotsissa, Islannissa ja Suomessa ja tutkii erilaisten toimintatapojen siirrettävyyttä maasta toiseen. Suomen kaikki kokeiluhankkeet ovat Kainuun alueella ja useimmissa käytetään hyväksi uutta teknologiaa. Hiisi-hoito on ainoa terveydenhoitoon liittyvä hanke ja se kestää vuoden 2006 loppuun. Hiisi-hoidosta vastaa Jukolan taide- ja hoitoyhteisö yhteistyössä Hiisijärvi ry:n kanssa. Hoitotyön toteuttavat Jukolassa työskentelevät sairaanhoitaja Pirkko Porthan ja hoitopedagogi Kimmo Koskela. Terveysiltojen toteuttajana toimii myös Merja Koskela. Hiisijärvi on n. 50 asukkaan alue Ristijärven kaakkoisosassa, josta on 1/2 1 tunnin matka terveyspalveluihin omalla autolla ja jonka julkiset liikenneyhteydet ovat puutteelliset. Hankkeella pyritään luomaan edellytyksiä kotikylässä asumiseen myös avuntarpeen lisääntyessä. Terveyttä mittatilauksena Asukkailta on kysytty heidän toiveitaan ja toimintaa kehitetään vastaamaan niitä. Seuraaville palveluille on osoittautunut olevan tarvetta: verenpaineen, kolesterolin tai verensokerin mittaaminen ensiavun ja perushoidon välineistön ylläpito terveysneuvonta terveyden te lat Kevään aikana on terveysilloissa ollut teemoina piilevä diabetes ja itsehoito. Oman hoitavan lisänsä ovat niihin tuoneet Kajaanin kaupunginteatterin Konsta Pylkkänen etsii kortteeria -esitys, Hiisijärven kuoro sekä Hiisi-kahvit. Hankkeen tuella on mahdollista myös tarjota tutustumiskerrat seuraaviin terapiamuotoihin: lääkinnällinen lymfaterapia vyöhyketerapia öljydispersiokylvyt kirofonetiikka Hiisi-hoidon palvelut on tarkoitettu myös alueen kesäasukkaille. Soittamalla kannattaa varmistaa, että Hiisi-hoitaja voi ottaa vastaan. Lisätiedot ja ajanvaraukset: Jukolan taide- ja hoitoyhteisö Kimmo Koskela Pirkko Porthan Merja Koskela hoitopedagogi erikoissairaanhoitaja taiteen maisteri terapeutti terapeutti jukola.yhteiso@kainuunosku.net Yhteyshenkilö Kajaanin yliopistokeskuksessa: Andra Aldea-Partanen Jukolan taide- ja hoitoyhteisö, Hiisijärvi Tervetuloa! Hiisi-kahvit Tietokone käytettävissäsi Hiisijärvellä Osku-projektin lakattua vuoden vaihteessa kylän yhteinen tietokone on käytettävissä Jukolan taide- ja hoitoyhteisön ylläpitämänä. Koneella on internet-yhteys. Soita ja varmista pääsy koneelle: tai / Koskela. Os. Harjulantie 8 (hiekkojen kyltistä 150 m) Kajaanin kaupunginteatteri la 6.5. klo 14! Professori Kari Uusikylä puhuu luovuudesta ja kirkkoherra Pentti Hakkarainen pylväskilvoittelijoista. Luentojen lisäksi esiintyy performanssitaiteilija Juha Valkeapää. Vapaa pääsy Ristijärvi IRTI-festivaali Koulutustapahtuma Kajaanin Yliopistokeskus Taiteen ja Kulttuurin Senioriakatemian Studia Generalia -luento aiheesta : Kotikatu-sarjan tuotantoprosessi Miten Kotikatu -sarja on syntynyt ja kehittynyt vuosien aikana? Luennoitsijana tuottaja Hannu Kahakorpi, Yle Luento pidetään sunnuntaina klo Ristijärvellä Monitoimikeskus Virtaalassa, osoite Koulutie 4, Ristijärvi Luento on maksuton. Tervetuloa! Lisätiedot: Koulutussuunnittelija Hanna-Maija Liitos, hanna-maija.liitos@seniorpolis.com, puh , SENIORIKYLÄ-SEMINAARI VIRTAALASSA! Nyt kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus on tulla tutustumaan seniorikylän kehittämishankkeiden toimintaan klo Monitoimikeskus Virtaalaan. Tilaisuudessa voit esittää kysymyksiä hankevetäjille ja tuoda esille omia Seniorikylän kehittämisideoita. Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille. TERVETULOA! Lisätietoja: projektipäällikkö Hannu Tervonen sekä projektipäällikkö Harri Helenius

11 Ristijärvi tiedottaa 11 MONITOIMIKESKUS VIRTAALAN UUDET AUKIOLOAJAT ma suljettu, huoltotyöt ti pe 9 20 la su Harrasteryhmät omalla aikataululla, sisäänpääsy sovitaan henkilökunnan kanssa puh VIRTAALAN KAUSIKORTTIEN UUDET HINNAT 10 x 47,50 e eläk., opisk., tyött., lapset 28,50 e 20 x 88 e eläk., opisk., tyött., lapset 52,80 e 40 x 150 e eläk., opisk., tyött., lapset 90 e Uutuutena sulkapallon kausikortti 10x, 95 e; 20x, 176 e ; 40 x, 300 e (1 krt = 1kenttä) Uutuutena pelkän saunan maksu (ei sis. altaassa käyntiä) pelin ja k-salin päälle 2,20 e ja 2 e. Puh VIRTAALAN KESÄN AUKIOLOAJAT Paltamon kansalaisopisto järjesti Ristijärvellä kalankäsittely ja -ruokakurssin Kalasta ruoaksi. Kurssin vetäjänä oli Rainon Kalan Raino Hietanen Kajaanista. Eipä tiedetty ennen kurssia, että hauesta saa loihdittua niin hienon aterian, maukkaista kuha- ja lohikukoista puhumattakaan ja miten helposti kalan filerointi onnistuu, kun on oikeat välineet ja taito hyppysissä. ma suljettu, huoltotyöt ti la su harrasteryhmät omalla aikataululla, sisäänpääsy sovitaan henkilökunnan kanssa. Helatorstaina, Juhannuksen pyhinä Virtaala suljettu Puh KATVELAN SUOJELUSKUNTA- JA LOTTAMUSEO AVOINNA ma suljettu ti, ke, pe to suljettu la su Pääsymaksut aik. 3 e eläk.(ym.) 2 e alle 12 v. 1 e Kainuun Kokoomus ry luovutti Sauli Niinistön kirjan Viiden vuoden yksinäisyys jokaiseen Kainuun kirjastoon. Ristijärvellä kirjan otti vastaan kirjastosihteeri Maritta Karjalainen ja sen luovutti Ristijärven Kokoomuksen puheenjohtaja Kaisa Tolonen. Tiedustelut puh

12 12 Ristijärvi tiedottaa Ristijärven hammashuollon historiasta ja nykypäivästäkin Ristijärven historia -teoksessa hammashuollon osuus näyttää jääneen kesken 1970-luvulle. Sen jälkeen kuitenkin on tapahtunut huomattavia muutoksia Ristijärven hammashuollossa. Ristijärven ensimmäisten kouluhammaslääkäreiden, HLL Irene Sirkeisen 1950-luvulla ja HLL Terttu Jussilan vv , uraauurtavan työn jälkeen Keski-Kainuun kansanterveystyön kuntainliiton aika vv oli merkittävä palvelujen kehittämisen kannalta. Ristijärvikin sai uuden terveysaseman, jonne ensimmäisen vaiheen valmistuttua vuonna 1985 hammashoitolakin siirtyi keskuskoululta ja sai ajanmukaisempien toimitilojen lisäksi uuden hoitoyksikön. Kuntainliiton aikana luotiin myös perusta voimakkaalle ennaltaehkäisevälle työlle. Keski-Kainuun kansanterveystyön kuntainliiton ensimmäisenä hammashuollon vastaavana hammaslääkärinä toimi HLL Maija Moilanen o.s. Taipalus, toimien samalla Ristijärvellä terveyskeskushammaslääkärinä vv HLL Liisa Kuukasjärvi Paltamosta oli kuntainliiton vastaavana hammaslääkärinä vv Ristijärvellä vt. terveyskeskushammaslääkärinä ja III terveyskeskushammaslääkärin virassa toimi HLL Tuula Roininen o.s. Tolonen, joka kuntainliiton purkauduttua vuoden 1987 lopussa jatkoi Ristijärven kunnan vastaavana hammaslääkärinä saakka, sekä edelleen lähtien Kainuun Maakunta -kuntayhtymän palveluksessa Ristijärven toimipisteen vastuuhammaslääkärinä. Kainuun Maakunta -kuntayhtymän suun terveyden huollon vastuualuepäällikkö alkaen on johtava hammaslääkäri Heikki Pulli Kajaanista. Ristijärvelle saatiin kuntainliiton aikana kaksi hammashoitajan virkaa, joista toisen haltija oli lähinnä vastaanottotoiminnassa mukana ja toisen haltija toimi lisäksi kuntainliiton alueella yhteisenä valistus- ja terveyskasvatustehtävissä, sijoituspaikkana Ristijärvi. Hammashoitajan viranhaltijoina Ristijärvellä toimivat mm. Helena Huotari-Ijäs ( ), Anna- Kaisa Ruotsalainen ( ), Hanna Karjalainen ( ) ja Tiina Juntunen (1990 ). Kuntainliiton aikana valistushammashoitajan virassa toimivat Vuokko Karjalainen ( ), Anneli Keränen ( ), Leila Korhonen ( ), Hilkka Haverinen ( ). Kuntainliiton purkauduttua vuoden 1987 lopussa, tämä alun pitäen valistusvirka jäi Ristijärvelle, jossa virassa oli Tuulikki Hiltunen ( ), Sirpa Mäkäräinen ( ), Tuula Pietarila ( ), Ritva Rimpiläinen ( ). Erityisesti 1990-luvulta lähtien ajoittain hoitajien työnjakoa vaihdeltiin ja toista hammashoitajan virkaa täytettiin näinä vuosina säästösyistä vain osa- ja/tai määräaikaisesti, jolloin siinä oli useita hoitajia: Merja Kovalainen, Silja Räisänen, Hanna Mikkonen, Tanja Mattila, Kaisu Klemetti, Arja Heikkinen, Pirjo Kinnunen ja Heidi Koivunen (2005 ). Kansanterveyslain voimaantulon jälkeen vuonna 1972 myös Ristijärvellä on tapahtunut erittäin merkittävä hammasterveyden paraneminen. Koko väestö on ollut hammashoidon piirissä 70-luvulta alkaen. Panostamalla ennaltaehkäisevään ja järjestelmälliseen hoitoon erityisesti lapsilla ja nuorilla, näiden ryhmien osalta hampaiden terveydentila on saatu Ristijärvellä valtakunnallisesti erittäin huonosta tilanteesta jopa maakunnallisesti tarkasteltuna keskimääräistä paremmalle tasolle. Hampaiden terveydentilaa ja sen kehitystä on voitu seurata käyttäen apuna mm. tervehampaisten osuutta ikäryhmässä ja DMFT-arvoa, joka kuvaa reikiintymisen vaurioittamia hampaita keskimääräisen, yhteenlasketun paikattujen, poistettujen ja reikiintyneiden hampaiden lukumäärällä. Niinpä vielä vuonna 1983 Ristijärvellä ei ollut yhtään tervehampaista 17-vuotiasta, vuonna 1997 heitä oli 40 % ikäryhmästään. Vuonna 1974 oli keskimäärin jokaisella ristijärveläisellä 12-vuotiaalla reikiintyneenä tai reikiintymisen vuoksi paikattu tai poistettu 10,3 hammasta (eli DMFT-arvo 10,3), valtakunnassa vastaavana aikana 7,4. DMFT 12-v. Ristijärvi Koko maa Kainuu ,3 7, ,8 1, ,3 1,1 1, ,5 1,2 Vuonna 1994 saatiin ensi kerran Ristijärvellä tilanne 12-vuotiaiden osalta keskiarvoisesti valtakunnan tasolle, jopa sen paremmalle puolelle. Vuonna 1997 hammasterveys keskimäärin oli parhaimmillaan Ristijärvellä kuten koko maassa, Kainuun DMTF 1,5 oli tällöin sairaanhoitopiireittäin verrattuna huonoin koko maassa. Tämä lasten ja nuorten hampaiden tilan merkittävä paraneminen vaati reilun 20 vuoden ajan ja pitkäjänteisen työn, kuten koko maassa. Hampaiden terveydentilan paraneminen reikiintymisen suhteen, mahdollisti hampaiden perusterveyshuoltoon kuuluvan lasten ja nuorten oikomishoidon laajentamisen ja järjestelmällisen toteutuksen 1980-lopulta lähtien. Vuodesta 1989 alkaen oikomishoidon ohjaajana Ristijärvellä on toiminut professori, HLT, EHL, Pertti Pirttiniemi Oulun yliopistosta. Muita erikoishammashoidon palveluja mm. suukirurgian ja purentafysiologian alalta on saatu Kainuun Keskussairaalan suusairauksien poliklinikalta. Vuoden 1997 jälkeen on tapahtunut Ristijärvellä, niin kuin muuallakin maassa lievä reikiintymisen lisääntyminen (v DMFT 12-v Ristijärvellä edelleen Kainuun sairaanhoitopiirin matalin). Hyvän kehityksen pysähtymisen vuoksi valtakunnallisesti, on vasta viime vuosina havahduttu vaatimaan limsa- ja karkkiautomaattien poistamista kouluilta. Ristijärvellähän karkinmyynti lopetettiin kaukoviisaasti jo v. 1995! Nuorten suunterveyden hyvän kehityksen aikaansaamisessa ovat hammashuollonhenkilöstön kanssa yhteistyössä olleet monet tahot, mm. yksilö itse, perheet, muun terveydenhuollon, päivähoidon ja koulun henkilöstö sekä hallinto- ja luottamusmiehet, jotka todella ovat ymmärtäneet suun terveydenhuollon merkityksen ja osoittaneet voimavarat pitkäjänteiselle ja kauaskantoiselle ennaltaehkäisevälle työlle. Ristijärven hammashuollossa alkoi taas uusi ajanjakso, kun hammashuolto terveydenhuollon osana siirtyi uuteen organisaatioon, toimintansa aloittaneeseen Kainuun maakunta -kuntayhtymään. V lokakuusta alkaen hammaslääkäripalveluja Ristijärvellä on ollut osa-aikaisesti. Hammaslääkäri Tuula Roinisen ollessa osa-aikaeläkkeellä noin joka kolmas viikko, tänä aikana ristijärveläisten kiireellisestä hammaslääkärin hoidon tarpeesta huolehtivat muut kuntayhtymän hammashoitolat, ensisijaisesti Paltamo. V alusta alkaen muutamana päivänä kuukaudessa Ristijärven hammashoitolassa on toiminut suuhygienisti Anne Alm erityisesti suun terveyden edistämistyössä ja ehkäisevässä hoidossa, yhdessä hammashoitaja Heidi Koivusen kanssa. Ennaltaehkäisevän työn jatkuvuus on tärkeää turvata organisaatioiden muuttumisesta huolimatta. Tuula Roininen hammaslääkäri KOTIHOITO TIEDOTTAA KOTIHOIDON PUHELINNUMEROT KOTIHOITO klo välillä kodinhoitajat Kotisairaanhoito Sievänen Raija Juntunen Tiina Raija Mulari ASUMISPALVELUT TUPALA Aholantie 16 puh KAJASTUS Saukontie 1 puh RISTIJÄRVEN HAMMASHOITOLA MUISTINEUVOLA Ajanvaraus Raija Sievänen puh Jos ole huolissasi muististasi hakeudu muistineuvolaan, jossa sinulle tehdään kartoitus muististasi ja tarvittaessa ohjataan tarkempiin tutkimuksiin. IKÄIHMISTEN PALVELUOHJAUS YHTEISPALVELUPISTEESSÄ (nuortentila) parillisen viikon keskiviikkona klo ohjaaja Raija Mulari puh Palvelujen tarpeen kartoitus, tietoa eri palveluista, palvelun tuottajista. LYHYTAIKAISHOITO KAJASTUS omaishoitajien vapaat ja kotihoidon tukena. LISÄÄ TIETOA ERI PALVELUISTA ANTAVAT KOTIHOIDON TYÖNTEKIJÄT Hammaslääkärin vastaanottoa ei ole Ristijärven hammashoitolassa hammaslääkärin ollessa n. joka kolmas viikko osa-aikaeläkkeellä. Hammashoitaja paikalla, puh Lomien vuoksi hammashoitola on kokonaan suljettu Suuhygienisti paikalla Em. aikoina kiireellistä hammaslääkärin hoitoa voi saada Kajaanin, puh tai Paltamon, puh , , hammashoitoloista.

13 Ristijärvi tiedottaa Kainuun maakunta -kuntayhtymä ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYS toukokuu 2006 Viikko päivä Viikonloppupäivystys Arki-iltapäivystys 18 5 pe Nina Peltokallio 6 la Nina Peltokallio 7 su Nina Peltokallio 19 8 ma Marja Pietikäinen 9 ti Nina Peltokallio 10 ke Marko Bogdanoff 11 to Jyrki Lappalainen 12 pe Jyrki Lappalainen 13 la Jyrki Lappalainen 14 su Jyrki Lappalainen ma Marja Pietikäinen 16 ti Jyrki Lappalainen 17 ke Marko Bogdanoff 18 to Marja Pietikäinen 19 pe Marko Bogdanoff 20 la Marko Bogdanoff 21 su Marko Bogdanoff ma Marja Pietikäinen 23 ti Jyrki Lappalainen 24 ke Marja Pietikäinen 25 to Marja Pietikäinen 26 pe Jyrki Lappalainen 27 la Jyrki Lappalainen 28 su Jyrki Lappalainen ma Marja Pietikäinen 30 ti Ann-Helena Leppänen 31 ke Ann-Helena Leppänen Viikonloppupäivystys alkaa perjantaina tai aattona klo 16 ja päättyy maanantaina tai ensimmäisenä arkena klo 8. Iltapäivystys alkaa klo 16 ja päättyy seuraavana aamuna klo 8. Kirsti Manninen eläinlääkintähuollon vastuualueen päällikkö Hiisipiitsi-turnaus järjestetään Hiisijärven hiekoilla Viides Hiisipiitsi-turnaus pidetään viimevuotiseen tapaan viikkoa ennen juhannusta. Tapahtumasta ilmoitetaan myöhemmin tarkemmin. Ristijärven Pyry Vuonna 2006 Ristijärven yksiköt hälytettiin pelastustehtäviin 40 kertaa. Hälytysmäärä on suurin koskaan kirjattu. Hälytysmääriä ovat lisänneet hälytyslähdöt muiden kuntien tilanteisiin. Suurin tehtävien aiheuttaja oli tieliikenne, liikenneonnettomuuksia oli 7 ja ajoneuvopaloja 2. Ihmisen pelastamisia oli 2 kertaa ja eläimen pelastamistehtäviä 4 kertaa. Rakennuspaloja oli 3 ja samoin myöskin öljyvahinkojen torjuntatehtäviä. Automaattisten paloilmoittimien lisääntyessä myöskin niiden aiheuttamat erheelliset hälytykset lisääntyivät. Näitä tarkistustehtäviä oli 4 kertaa. Myrsky- ja lumituhot olivat hälytyksen aiheena 3 kertaa. Metsäpaloja oli yksi ja yhden kerran sammutettiin todennäköisesti tahallaan sytytettyä halkopinoa. Loput hälytykset olivat erilaisia avunantotehtäviä oman ja naapurikuntien alueelle. Vaikka onnettomuuksien määrä olikin suuri, niin todella vakavia niistä oli vain muutama. Pelastuslaitoksen ensisijaisena tehtävänä on kuitenkin pyrkiä torjumaan onnettomuudet jo ennakolta. Tähän päämäärään pyritään mm. palotarkastuksilla sekä tiedotuksella ja valistuksella. Vuoden aikana on annettu neuvontaa tulipalojen- ja muiden onnettomuuksien torjunnasta sekä harjoiteltu alkusammutusta koululla ja monella työpaikalla. Tänä vuonna yleinen palotarkastus suoritetaan omakotitaloissa ja niihin verrattavissa kohteissa Uvan suunnalla ja se alkaa toukokuussa ja jatkuu elo- syyskuussa. Pelastuslaitoksen alueella on päätetty, että suuret karjatilat (yli 75 lypsylehmää, 200 lihanautaa, 250 emakkoa, 1000 lihasikaa) tarkastetaan joka vuosi ja pienemmät maatilat joka viides vuosi. Ristijärvellä kerran vuodessa tarkastettavien Kainuun pelastuslaitos tiedottaa Hitsaus ja kulmahiomakoneen käyttö aiheuttavat suurimmat tulipaloriskit autoa korjattaessa. Tulitöistä syntyvät kipinät sytyttävät helposti tuleen sekä auton että autotallin. Tulipalon nopea kehittyminen yllättää poikkeuksetta korjaajat, ja seurauksena on usein vakavia palovammoja. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK on erittäin huolissaan siitä, että korjaajat eivät näytä tiedostavan autojen korjaamiseen liittyviä palo- ja henkilöriskejä. Kevät tuo tullessaan halun laittaa 13 määrä vähenee aikaisemmasta. Viime vuoden palotarkastuksissa havaittiin, että palovaroittimista puuttuu pattereita. Myöskin vanhemmat palovaroittimet voivat vikaantua itsestään, joten laite on hyvä testata muutaman kuukauden välein. Ilman patteria laite ei toimi. Palovaroittimen oikea sijoituspaikka on huoneen katto, koska silloin laite havaitsee palonalun mahdollisimman aikaisin. Kattilahuoneet, jotka on osastoitu omaksi palo-osastokseen, on varustettava ovella, joka sulkeutuu ja salpautuu itsekseen. Monesta kattilahuoneen ovesta puuttuu lukko tai salpa, jolloin ovi tulipalotilanteessa avautuu helposti ja palo pääsee leviämään muihin tiloihin. Samat vaatimukset koskevat kaikkia palo-ovia. Vanhat maanalaiset öljysäiliöt: Säiliöiden tarkastuksessa on havaittu, että yli 30 vuotta vanhat maan alla sijaitsevat terässäiliöt on hyvä tarkastuttaa, vaikka Ristijärvellä se ei ole pakollista. Vanhoista säiliöistä on muutaman kerran löydetty jopa reikä tarkastuksessa. Vanha säiliökin voi olla riittävän hyväkuntoinen palvelemaan tehtävässään vielä useita vuosia. Sen kuntoa ei vain voi todeta muutoin kuin tarkastuttamalla. Mahdollisen vuotavan öljysäiliön omistaja on kuitenkin vastuussa, mikäli tapahtuu öljyvahinko. Mikäli vanha öljysäiliö jää pois käytöstä, niin nykyisten ohjeiden mukaan se tulee poistaa maan alta, jotta se ei vuosien kuluttua aiheuta mitään vahinkoja. Nuohous: Nuohousasetus on muuttunut siten, että myös kevyellä polttoöljyllä toimivien öljykattiloiden savuhormi on nuohottava kerran vuodessa. Tällaisen kattilan hormi olisi hyvä nuohouttaa pakkaskaudella. Tällöin mahdollinen kosteuden tiivistyminen hormiin on havaittavissa ja tällaisen hormin huurtumisvaara huomattaisiin. Kosteus ja siitä aiheutuva huurtuminen voivat pahimmillaan johtaa hormin tukkeutumiseen ja häkävaaraan. Usein vanha puulämmityksen aikainen hormi on liian iso nykyisille tehokkaille öljypolttimille. Hormi voidaan tarvittaessa pienentää sopivaksi sisäputkella tai se voidaan lämpöeristää ullakolla. Pelastuslaitokselle tulee välillä kyselyjä, että saako nuohota itse. Nuohousasetuksen mukaan nuohouksen suorittaa ammattitutkinnon suorittanut nuohooja. Rakennuksen omistaja on vastuussa lakisääteisen nuohouksen suorittamisesta. Mikäli omistaja nuohoaa itse, kyse ei ole lakisääteisestä nuohouksesta ja silloin mahdollisesti tapahtuvissa vahingoissa kiinteistöä ei ole asianmukaisesti nuohottu. Nuohoojan tulee suorittaa nuohous pääsääntöisesti kerran vuodessa. Vapaa-ajan asunnon tulisijat hormeineen nuohotaan joka kolmas vuosi. Mikäli vapaa-ajan asuntoa vuokrataan ulkopuolisille, on nuohous suoritettava vuosittain. Nuohoojan työturvallisuuden takaamiseksi tikapuut ja kattosillat on pidettävä sellaisessa kunnossa, että katolla voi liikkua turvallisesti. Puusta tehdyt tikapuut on uusittava hyvissä ajoin, etteivät ne lahoaisi vaaralliseen kuntoon. Hätäkeskus on siirtynyt viime joulukuussa Ouluun, joten kaikkiin hätänumeroon 112 soitettuihin puheluihin vastataan Oulusta. Myöskin poliisille tarkoitetut hätäpuhelut soitetaan nyt numeroon 112. Palotarkastaja Pertti Mikkonen puh Ristijärven paloasema puh SPEK: Tulipalo yllättää keväiset autojen korjaajat auto parempaan kuntoon. Se näkyy myös tulipalotilastoissa. Viime vuoden huhtikuussa hitsauksesta ja polttoleikkauksesta aiheutuneet autojen ja autotallien tulipalot yli kymmenkertaistuivat vuoden alkukuukausiin verrattuina. Jotta autojen korjaamiseen liittyviä tulipaloja syttyisi tänä vuonna vähemmän, kannattaa tulitöihin varautua huolella. Korjauspaikan valintaan tulee kiinnittää huomiota. Korjauspaikan rakenteiden tulee olla paloturvallisia, kun tehdään tulitöitä. Kaikki syttyvä tavara on ehdottomasti siirrettävä pois tulityöpaikan läheisyydestä. Varsinkin maalit ja palavat nesteet lisäävät huomattavasti syttymisriskiä. Mikäli joitakin materiaaleja ei voida siirtää turvaan, ne tulee suojata palamattomilla suojapeitteillä. Tulityön tekijä ei itse aina havaitse palonalkua työskennellessään. Sekä hänen omaa että työn turvallisuutta parantaa työparina toimiva henkilö, joka toimii palovartijana. Myös tulityön jälkeisestä vartioinnista on tärkeää huolehtia. Sitä on syytä jatkaa vähintään tunnin ajan työn päättymisen jälkeen. Tiedotuspäällikkö Juha Hassila, (09) ,

14 14 Ristijärvi tiedottaa RISTIJÄRVEN YHTEISPALVELUPISTE Ristijärvellä tapahtuu kesällä 2006 Yhteispalvelu Aholantie 25, Ristijärvi, puh , fax , AVOINNA MA PE KUNNAN ASIAKASPALVELU, LOMAKE- JA NEUVONTAPALVELU kunnan eri hallintokuntien lomakkeet, -täyttöopastus, lomakkeiden palautus ASIAKASNETTI, NUORISONETTTI maksuton internetti -piste KELA-lomakkeet ja lomakkeiden palautus mm. asumistuki, kotihoidontuki, opintotuki, palautuskuoret POLIISI -lupapalvelut mm. henkilökortti- ja aseenkantoluvat, ajokortit, passit, huviluvat, arpajaisluvat TIEHALLINNON INFO-PISTE KOPIOINTI- JA FAX-PALVELU MUUT ASIAKASPALVELUT kiinteistötietojärjestelmästä mm. kiinnitysrekisteriotteet, lainhuutotodistukset, rasitustodistukset, karttaotteet, kalastusluvat, kunnan julkaisujen myynti, kunnan kokoustilojen varaukset, venepaikkojen varaukset MATKAILUINFO esitteet, opastus Lisäksi yhteispalvelupisteessä; KOKOUSTILOJA VAPAA-AIKATOIMISTO NUORISO- JA SENIORITILAT 4H-YHDISTYS KAHVIPISTE KUNNAN PUHELINVAIHDE TERVETULOA! Ristijärven kirkonkylän kyläyhdistys ry tiedottaa Toimintasuunnitelma vuodelle 2006 Kyläyhdistys jatkaa toimintaansa aikaisempien vuosien tapaan toimien jäsentensä yhteistyöelimenä. Yhdistys pyrkii jäsentensä ja kyläläisten aktivoimiseen tavoitteena asuinviihtyisyyden ja yhteenkuuluvuuden lisääminen. Vuodelle 2006 asetettavat tavoitteet: Jäsenistö; Jäsenistön määrää lisätään ja aktivoidaan mukaan toimintaan. Tapahtumat; Olemme mukana perinteisissä tapahtumissa järjestäjinä. Järjestämme mm. talvella elokuvaretken, keväällä ulkoilutapahtuman ja kesällä lauluiltoja. Olemme mukana ideoimassa ja toteuttamassa senioriliikuntatalon käyttöä. Projektit; Olemme mukana projekteissa, jotka palvelevat yhdistyksemme tavoitteita. Tiedotus; Toiminnasta tiedotamme Ristijärvi tiedottaa -lehdessä ja ilmoitustauluilla. Varainhankinta; Toimintaan haemme kunnan avustuksen ja keräämme varoja kioskimyynnillä eri tilaisuuksissa sekä keräämme jäsenmaksua. Jäsenmäärämme on nyt 39. Ne, jotka haluavat liittyä kyläyhdistyksemme jäseneksi, voivat maksaa jäsenmaksun yhdistyksen tilille nro Maksun suuruus on 5 e/ jäsen ja perhe/ kannatusmaksu 10 euroa. Johtokuntaan 2006 kuuluvat: Arto Tolonen (pj), Tiina Kela, Jussi Pietikäinen, Aila Hyyryläinen, Jari Karjalainen, Sinikka Kähkönen ja Riitta Leinonen. Sihteerinä toimii Tiina Kela. Johtokunta Arto Tolonen, puheenjohtaja klo Paltamon Kansalaisopiston perinnehenkiset kevätiltamat Virtaalassa Ristijärven Kevähölöseviikko Keväisiä tapahtumia viikon varrella ohjelmassa mm. Ma klo METSÄTAPAHTUMA Ristijärven Metsästysmajalla. Ohjelmassa: luentoja omaisuudenhoitopalveluista, metsäverotuksesta, metsien lannoituksesta. Metsälannoitusnäytös. Kahvitarjoilu. Järj. MHY-Kajaanin Seutu ry, LKV Pe klo KUNNIAKIERROS URHEILUKENTÄLLÄ keräyslistoja saatavana Virtaalassa ja Yhteispalvelupisteessä La klo REITARI Topi Mikkola Virtaalassa Su klo KALLIOKOSKEN KIERROS klo Hiisi-Hoidon terveysilta, tietoa ensiavusta. Kouluttajana SPR:n ensiapukouluttaja, sairaanhoitaja Pirkko Porthan Keväretki Louhenmyllyn laavulle kuuntelemaan kosken kuohuja. Järj. Uvan Kyläyhdistys Studia Generalia -luento Kotikatu-sarjan tuotantoprosessi Taiteen ja kulttuurin senioriakatemiassa. Luennoi Hannu Kahakorpi. Kirkonkylän kyläyhdistys järjestää uusille kuntalaisille tutustumistapahtuman. Viikon ohjelmista pyydämme ilmoittamaan Yhteispalvelupisteeseen, puh klo Kalastuskauden avaus Laahtasella IRTI Uuden esittävän taiteen festivaali Esittävää taidetta alkukesään. Festivaali avaa Nuori Teatteri -koulutustapahtuman mm. Roi Vaaran ja Reijo Kelan voimin. Tapahtumaa tukee Kainuun Naisyrittäjyys Leader Nuori Teatteri Perinteinen teatteritaiteen koulutusviikko nuorille Ristijärvellä, jo vuodesta klo Perinteinen Uvan Myllytapahtuma Karppalan myllyllä IV Veisuuvestivaali Koe yhteislaulun ja veisuun perinne ja henki. Esiintyjinä mm. Mikko Alatalo ja Pasi Kaunisto. Tapahtumista toisaalla tässä lehdessä ja kotiin jaettavissa monisteissa. Taiteen- ja kulttuurin senioriakatemian tulevan lukuvuoden opinto-ohjelma myös toisaalla tässä lehdessä. Lue lisää tai soita puh. (08) Yrittäjillä ulkoilupäivä Sunnuntaina Ristijärven yrittäjät järjestivät Ristijärven Pirtillä ulkoilupäivän. Sää suosi ulkoilijoita ja paikalle oli kerääntynyt lukuisa joukko yrittäjiä perheineen. Oli pilkkimistä, kirveenheittoa, makkaranpaistoa, arvontaa ja muuta hauskaa. Tapahtuman todettiin onnistuneen hienosti. Perinnettä päätettiin jatkaa.

15 Ristijärvi tiedottaa TERVETTÄ MENOA! Nuoriso- ja vapaa-aikamessut Kajaanihallilla Kainuuseen on tulossa kevään korvalla iso järjestömessutapahtuma, joka on ainut laatuaan Kainuussa. Aiemmin vastaavaa tapahtumaa ei ole järjestetty, mutta tarkoituksena on saada messut pysyväksi vuosittaiseksi tapahtumaksi Kainuussa. Messut ovat neljän yhteishankkeen yhdessä toteuttamat; Yksin ja Yhdessä Vahvoina HYVÄ! -projektin, Kajaanin kaupungin nuorisotyön Terveet Elämäntavat hankkeen, Nuorten tieto- ja neuvontakeskuksen sekä Kainuun Liikunnan. Järjestely-yhteistyö aloitettiin jo syksyllä 2005, ja nyt yhteistyö ja vilske ovat kuumimmillaan. Messujen tarkoituksena on esitellä mitä terveitä harrastusmahdollisuuksia on Kainuussa tarjolla. Pääpaino on nuorissa, jotka tutustuvat messuihin jo perjantaipäivänä koulujensa opettajien johdolla. Tänä vuonna tutustumisryhmiksi on valittu Kajaanin perusopetuksen 5 9-luokkalaiset nuoret. Lauantaipäivä on suunnattu sitten aikuisemmille opiskelijoille, perheille ja vanhemmille, isovanhemmille sekä kaikelle yleisölle avoimeksi messutapahtumaksi. Messuilla on tarjolla järjestö- ja harrastustoiminnan esittelyä yli 60:n yhdistyksen ja tahon voimin. On musiikkia, tanssiesityksiä, kulttuuria, luonnonsuojelua, päihde- ja huumevalistusta, terveellistä ravintoa, kansanterveys-, potilas- ja vammaisjärjestöjä, mittauksia, liikuntaseuroja, nuorisojärjestöjä, moottoriurheilua, karting-näytöksiä, tietokonepelejä, kamppailulajeja, suopotkupalloa, liidokkeja, esityksiä, koneita ja laitteita, jne. Kajaanihallin sekä sisä- että ulkoalueet ovat messupäivänä käytössä. Esittelijöille paikat ovat veloituksettomat, samoin yleisöllä on lauantaipäivänä vapaa pääsy. Tervetuloa tutustumaan järjestöjen toimintaan ja terveellisiin harrastusmahdollisuuksiin! Liisa Klemetti järjestötoiminnanohjaaja Yksin ja Yhdessä Vahvoina HYVÄ! -projekti liisa.klemetti@dnainternet.net Sotkamontie 13 H 38, KAJAANI KUNNAN TILOJEN KÄYTTÖKORVAUKSET Valtuustosali ja johtokeskus hinta 5,85 e/ tunti, enintään 24,40 e/ tilaisuus esitysvälineet 6,10 e/ kerta (ei peritä, jos käytössä vain piirtoheitin) keittiötilan käyttö 2,45 e/ kerta jälkien siivous (tiskaus, ym.) 8,55 e/ kerta (ei peritä, jos käyttäjä huolehtii) Keittiötilaa ei vuokrata erikseen. Vuokraa ei peritä valtuustoryhmien kokouksista, kyläyhdistysten ja muiden ristijärveläisten yhdistysten omista vuosi- ym. kokouksista, virka-aikana järjestetyistä, maakunta ky:n työkokouksista, valtion viranomaisten virka-aikana järjestämistä viranomaiskokouksista. RISTIJÄRVEN KALASTUSKUNTA TIEDOTTAA PYYDYSYKSIKKÖMAKSUT V Kalastuskunnan osakkaat sekä paikkakunnalla asuvat (myös mökkiläiset). verkot, katiskat ym. (verkko enintään 2,2 x 30 m) 1.40 e/yksikkö *verkko yli 2,2 x 30 m 2 yks. *verkko enintään 2,2 x 60 m 2 yks. *verkko yli 2,2 x 60 m 4 yks. *rysä (vanteen halk. alle 1,5 m) 1 yks. * isorysä (vanteen halk. yli 1,5 m) 20 yks. *koukut (10 kpl) 1 yks. * pitkäsiima (100 koukkua) 1 yks. * nuotta ja paunetti 20 yks. ravustus 8.40 e/kausi koskikalastus ja uistelu 6.00 e/kausi (erillistä viehelupaa ei tarvita, jos on ostanut vähintään 4 pyydysyksikköä) 2. Ulkopaikkakuntalaiset verkot, katiskat ym. enintään 5 yksikköä 2.80 e/yksikkö koskikalastus ja uistelu (koskee myös pyydysyksikkö 3.40 e/vrk ostaneita) 6.70 e /vko e/kk e/kausi vetouistelukilpailut muilta kuin paikkakunnan e/kerta yhdistyksiltä KALASTUSLUPIA MYYVÄT: Puh. Erkki Tervo, Sipilänniementie 26, Ristijärvi Jorma Tolonen, Ahmolahdentie 2, Ristijärvi Eetu Kemppainen, Tolosenjoentie 106A, Ristijärvi Laahtasen leirintä- ja lomakylä, Ristijärvi SEO Perhovaara Ay, Ristijärvi Café 5-stop, Ristijärvi Ristijärven Yhteispalvelupiste Paltamon Viihde ja Vapaa-aika Pyyntirajoitukset Pienin sallittu verkon silmäkoko 50 mm jäiden lähdöstä toukokuun loppuun. Kalojen alamitat Järvitaimen 40 cm Kuha 37 cm Harjus 30 cm Rapu 10 cm (kalastusalueen päätös) Lisätietoja: Hoitokunnan pj. Pekka Karppinen puh /työ tai TOPI MIKKOLAN 15-VUOTISJUHLAKIERTUE: 15 Yhteispalvelupisteen liiketila liiketilaa voidaan luovuttaa ristijärveläisten yhdistysten ja yhteisöjen kokoustilaksi. Tilojen siistimisestä vastaa tilaisuuden järjestäjä. myynti- ja esittelytilaisuuksissa hinta 41,48 e/ vähintään 4 tuntia kestävä tilaisuus, lyhyemmät 10,37 e/ tunti. Keskuskoulun juhlasali koululuokka 3,50 e/ tunti, 11,70 e/ päivä (väh. 6 h) kotitalousluokka 4,00 e/ tunti, 23,40 e/ päivä (väh. 6 h) keittiö välineineen 4,70 e/ tunti, 22,50 e/ päivä (väh. 6 h) Atk-luokka välineineen 12,80 e/ tunti, 29,95 e/ päivä (väh. 6 h) keskuskoulu sali 35,40 e/ kerta (enintään 1 päivä), 70,60 e/ lukuvuosi Jos vuokratiloissa käytetään koulun av-välineitä, hintaa korotetaan 15 %. Yleishyödyllisiltä yhteisöiltä ja yhdistyksiltä vuokraa ei peritä, mikäli tilaisuus on yleishyödyllinen ja julkinen. Edellytyksenä, että yhdistys toimii kunnan alueella. Tilat siistittävä käytön jälkeen. Koulutilojen luovutuksesta opetuksen ulkopuoliseen käyttöön päättää rehtori. Ristijärven kunnanhallitus REITARI MONOLOGI REIDAR SÄREISTÖNIEMEN ELÄMÄSTÄ ROSA LIKSOMIN ROMAANIN POHJALTA SOVITUS JA OHJAUS JANI MANNINEN RISTIJÄRVELLÄ La 20.5 klo Monitoimikeskus Virtaala Liput 10 e.

16 16 Ristijärvi tiedottaa KOULUTUSTAPAHTUMA KESÄLLÄ 2006 Nuoren Teatterin X koulutustapahtuma Ensi kesänä Ristijärven Nuoren Teatterin koulutustapahtuma järjestetään 10. kerran. Juhlavuoden 2006 teemana on kokeellinen teatteri, tanssi ja esittävä taide. Ohjaajia vuonna 2006 ovat teatteriohjaajat Atro Kahiluoto, Aune Kallinen, Eino Saari, tanssija-koreografi Mikko Orpana sekä näyttelijä Heikki Törmi. Koulutustapahtumassa opetusta antaa myös valo- ja äänisuunnittelija (rekrytointi kesken), joka on myös esitysten tekninen vastaava. Yhdessä valmistettavien esitysten/esityksen lisäksi perusopetusta annetaan seuraavissa aineissa; esitystilanteen perusteet (Atro Kahiluoto), liikeilmaisu (Aune Kallinen ), puhe ilmaisukeinona (Eino Saari), tanssi/painovoima (Mikko Orpana) sekä tunteet lihaksi (Heikki Törmi). Kaikki koulutustapahtuman ohjaajat ovat saaneet ammatillisen pätevyyden alan johtavissa oppilaitoksissa (Eino Saari Turun Taideakatemiassa, muut Teatterikorkeakoulussa) ja ovat ansioituneita oman alansa taiteilijoita sekä kouluttajia. Lisätietoja ohjaajista saa nuoren teatterin kotisivuilta Koulutustapahtuma huipentuu yleisötilaisuuteen lauantaina Silloin leirin aikana valmistunut yhteisesitys saa ensiiltansa. Esitys alkaa klo OSALLISTUMISMAKSUT Koulutustapahtuman opetusmaksu on 180 euroa. Ristijärveläisille nuorille opetusmaksu on 100 euroa Ristijärven kunnan taloudellisesta tuesta johtuen. Ruokailumaksu on 50 euroa sisältäen aamiaisen, lounaan, päivällisen ja iltapalan. Majoitus koululuokissa sisältyy opetusmaksuun. IRTI Uuden Esittävän Taiteen Festivaali Ristijärven Kulttuuritapahtuma ry Nuori Teatteri järjestää koulutustapahtuman yhteydessä IRTI Uuden Esittävän Taiteen Festivaalin, johon pääesiintyjiksi tulevat performanssitaiteilija Roi Vaara, tanssija Reijo Kela, muusikko Heikki Laitinen sekä äänitaiteilija Juha Valkeapää. Edellä mainitut taiteilijat esiintyvät useamman kerran viikonlopun aikana. Heidän lisäkseen esiintyvät performanssitaiteilija Mimosa Pale, muusikko Yrjänä Saurus, La Sega del Canto -yhtye, nuori ristijärveläinen rumpali Ilkka Tolonen sekä kajaanilainen Tanskassa sirkusta opiskeleva Uoti Huotari. Festivaaliin liittyy myös kolme luentoa. Professori Kari Uusikylä tulee luennoimaan luovuudesta, teatteriohjaaja Eero-Tapio Vuori teatterin uusista muodoista ja kirkkoherra Pentti Hakkarainen pylväspyhimyksistä. Pentti Hakkaraisen luento on yhteydessä Juha Valkeapään kaksi vuorokautta kestävään pylväspyhimysesitykseen. ILMOITTAUTUMISET: nuoriteatteri@ristijarvi.fi p Festivaalin tarkoitus on käynnistää koulutustapahtuma ja antaa esimerkkejä mitä kaikkea esittävä taide voi olla. Festivaali sijoittuu koulutustapahtuman ensimmäiseen viikonloppuun. Esityksiä on Ristijärven lisäksi myös Kajaanissa. Festivaalin päärahoituksesta vastaa Kainuun naisyrittäjyys LEADER+. Festivaalin esitysten jälkeen järjestetään keskustelutilaisuuksia esiintyjien, koulutustapahtuman oppilaiden ja muun yleisön kanssa. Keskusteluissa painotamme esiintyjän suhdetta työhönsä sekä analysoimme esityksiä sekä yleisön katsojakokemuksia. Kaikki festivaalin esitykset ovat avoimia yleisölle. MITÄ ON NUORI TEATTERI? Nuori Teatteri on tuottanut teatteriesityksiä ja järjestänyt teatteri- ja tanssikoulutusta nuorille vuodesta 1997 lähtien. Nuoren Teatterin tärkeimmät tapahtumat ovat kesällä pidettävä nuorten koulutustapahtuma ja talvisin tuotettu teatteriproduktio. Vuonna 2006 koulutustapahtuma pidetään Ristijärvellä. Alusta saakka Nuori Teatteri on panostanut korkeatasoiseen opetukseen. Aikuisuuden kynnyksellä olevat nuoret ovat saaneet ammattitaitoista opetusta teatterin ja tanssin alueilta niin kesäisin kuin talvisinkin. Nuoren Teatterin toimintaan osallistuneista moni nuori on päätynyt hyvää ilmaisutaitoa vaativaan ammattiin esimerkiksi näyttelijöiksi, sirkustaiteilijoiksi, toimittajiksi, opettajiksi ja nuoriso-ohjaajiksi. Teatterista tai tanssista mahdollisena ammattina haaveileville Nuori Teatteri on tietysti erinomaista koulutusta, mutta se ei ole toiminnan ainoa tavoite. Nuori Teatteri antaa mahdollisuuden kehittyä sosiaalisissa taidoissa ja itsensä ilmaisussa eli antaa eväitä elämää varten teatteri- ja kulttuurikasvatuksen kautta. Nuoren Teatterin taiteellisena johtajana on toiminut muusikko-kapellimestari Esa Ronimus ja vuodesta 2004 lähtien näyttelijä-ohjaaja Heikki Törmi Kajaanin Kaupunginteatterista. Nuoren Teatterin taustaorganisaatio on Ristijärven Kulttuuritapahtuma ry. NUOREN TEATTERIN KOULUTUS- TAPAHTUMA Nuori Teatteri järjestää kesäisin teatterin ja tanssin koulutustapahtuman Ristijärvellä yli 12- vuotiaille nuorille. Suurin osa koulutustapahtumaan osallistuvista nuorista on Oulun läänistä, mutta osallistujia on vuosittain tullut Helsinkiä ja Sodankylää myöten. Osanottajamäärä on vaihdellut välillä ja keski-ikä on ollut vuotta. Koulutustapahtuman opetus on koostunut aineopinnoista ja produktioista. Nuoret on jaettu ennen kurssin aloittamista oppilaan aineopetus- ja produktioryhmiin. Aineopetusryhmissä on vuosien varrella opiskeltu mm. puheilmaisua, improvisaatiota, tunneilmaisua, fyysistä ilmaisua, tanssia, läsnäoloa, pantomiimia, kameran edessä näyttelemistä, kuunnelmien tekemistä, lavastamista ja valosuunnittelua. Aineopetusta on kurssilla annettu n. 24 tuntia/opiskelija. Produktioryhmissä nuoret ovat tehneet koulutustapahtuman aikana ohjaajansa kanssa noin puolen tunnin produktion. Näiden lyhytnäytelmien aiheeksi on vuosittain valittu mm. antiikin näytelmät, William Shakespeare, Anton Tsehov ja Veikko Huovinen. Opiskelijat ovat kirjoittaneet/ dramatisoineet näytelmät yhdessä ohjaajansa kanssa. Koulutustapahtuma on huipentunut produktioiden esittämiseen yleisölle. NUOREN TEATTERIN TALVINÄYTELMÄ Nuori Teatteri on tuottanut vuodesta 1998 lähtien myös talviproduktion. Ohjaajana ja kouluttajana on alusta alkaen toiminut Kajaanin Kaupunginteatterin näyttelijä Heikki Törmi. Harjoitukset ovat käynnistyneet syksyllä ja ensi-ilta on ollut maalis-huhtikuun aikana ja useimpina vuosina esitys on vieraillut kevään lopulla myös Kajaanin Kaupunginteatterissa. Talvella 2006 Nuori Teatteri tuotti ja organisoi yhdessä Generaattorin ja Kainuun ammattiopiston kanssa kulttuuriteoksen nimeltä TUNNE! yhteistyössä Kajaanin Tanssiteatterin, Kajaanin Kaupunginteatterin, Kainuun Musiikkiopiston, Suomussalmen Kiannan Voima ry:n, Sakari Kukon sekä Kajaanin ja Sotkamon mieslaulajien kanssa. Tekijöitä esityksessä oli opettajat ja taustahenkilöt mukaan lukien reilusti yli 300 henkilöä. Esitys valmistui Ristijärven uuteen Virtaalasaliin, keskuskentälle sekä näiden lähimaastoon. Keskuskentälle rakennetaan veistoksellinen lumilavastus, mikä valaistaisiin luonnontulella. TUNNE! -projektin ensi-ilta oli TULEVAISUUDEN TAVOITTEITA Nuoren teatterin tavoitteena on kasvaa seuraavien kolmen vuoden aikana Suomen merkittävimmäksi lasten- ja nuorten koulutustapahtuman järjestäjäksi teatterin ja tanssin alalla. Nuori Teatteri pyrkii myös tulevaisuudessa yhdistämään taiteentekijöitä yhteisproduktioilla, järjestämällä teatteri- ja tanssikoulutuksen lisäksi myös muiden taiteiden koulutusta sekä toimimaan keskustelufoorumina Oulun läänin taiteilijoille. Tulevaisuudessa Nuori Teatteri pyrkii luomaan vielä tiiviimmät yhteistyösuhteet Kajaanin Kaupunginteatterin alueteatteriryhmän, Generaattori-hankkeen, Routa-ryhmän, Kajaanin Tanssiteatterin kanssa, Suomussalmen Retikka-teatterin sekä muiden Oulun läänin harrastajateattereiden ja taideyhteisöiden kanssa. Lauletaan ja veisataan taas vapaasti! Ristijärven neljäs Veisuuvestivaali ajoittuu heinäkuun viimeiseen viikonloppuun Tapahtumassa kohtaavat jälleen iskelmät, laulelmat, perinteiset virret ja hengelliset laulut. Mikko Alatalo johtaa Virtaalassa oman konserttinsa lisäksi yhteislaulutilaisuuden. Festivaalin kevyen musiikin annista vastaavat Alatalon lisäksi Pasi Kaunisto, Sakari Kukko ja Nuas-Piirpauke yhdessä senegalilaisen Wawfaalyhtyeen kanssa. Kaunisto ja Kukko orkestereineen esiintyvät myös kirkossa, jossa he tulkitsevat Vimpelin Väinämöisen Korkea Veisun. Kirkkokonsertin pitää Esa Ruuttunen, Erkki Tynin toimiessa urkurina. Yleisön toivomia virsiä veisataan tuttuun tapaan kirkossa järjestetyissä tilaisuuksissa. Virsien merkityksestä saapuu puhumaan piispa Olavi Rimpiläinen. Vestivaalitori järjestetään Virtaalan pihalle lauantaina Myyntipaikan voi varata Yhteispalvelupisteestä p Talkooväkeä kaivataan taas sekä Nuori Teatteri-leirin, Irti-festivaalin että Veisuuvestivaalin järjestelyissä. Apua tarvitaan mm. lipunmyynnissä, keittiössä ja yövalvonnassa. Yhteydenottoanne odottaa Stiina Kallioinen kristiina.kallioinen@ristijarvi.fi VEISUUVESTIVAALIOHJELMA 2006 PERJANTAI SEURAKUNTAKOTI Avajaiset Olavi Rimpiläinen Kahvitarjoilu KIRKKO Siioninvirsien yhteisveisuutilaisuus VIRTAALA Yhteislaulutilaisuus/ koulu- ja muut rakkaat laulut sekä virret Liput 5/0 e Mikko Alatalo VIRTAALA Liput 12/8/5 e Mikko Alatalo VIRTAALA Senegalilainen Wawfaal-yhtye Liput 12/8/5 e LAKIRINNE Siioninvirsiseurat LAUANTAI KIRKKO VESTIVAALITORI Vanhojen virsien VIRTAALAN PIHALLA yhteisveisuutilaisuus kainuulaisia herkkuja ja käsitöitä myytävänä Wawfaal- yhtye KIRKKO Lasten virsien yhteisveisuutilaisuus KIRKKO Korkea Veisu Ohjelma 10/6/5 e Pasi Kaunisto, Sakari Kukko ja Iltasoitto kellotapulista 18 Nuas-Piirpauke VIRTAALA Kevyen musiikin konsertti Liput 12/8/5 e Pasi Kaunisto, Sakari Kukko ja Nuas-Piirpauke SUNNUNTAI KIRKKO Jumalanpalvelus KIRKKO Nykyvirsien yhteisveisuutilaisuus KIRKKO Hengellisen musiikin konsertti Esa Ruuttunen, Erkki Tyni Ohjelma 10/6/5 e Lisäksi aloitamme yhteistyön Teatterikorkeakoulun ja taiteen ammattikorkeakoulujen kanssa. NUOREN TEATTERIN MERKITYS Nuori Teatteri on tehnyt uraauurtavaa kulttuurityötä Kainuussa. Se on mahdollistanut satojen nuorten pääsyn teatteriharrastuksen pariin. Nuoren Teatterin aloittama laaja toiminta antoi alkukipinän 3xShakespeare-projektille. Generaattorin ulkomaita myöten kehuttuihin teatteriproduktioihin osallistuvista nuorista merkittävä osa on saanut teatterin peruskoulutuksensa Nuoren Teatterin koulutustapahtumissa ja talviproduktioissa.

17 Ristijärvi tiedottaa Olen Kainuun Sanomista mielenkiinnolla seurannut palstaa 60- vuotta sitten ja nimen Ristijärvi vilahtaessa silmiini olen sen visusti saksinut talteen. Niistä uutisista on päällimmäisinä kumpunut käytyjen sotien läheisyys ristijärveläistenkin jokapäiväiseen elämään, mutta ennakoiko uutinen Sairaala sijoitetaan Suomelaan ja lääkärille rakennetaan talo elämääni täällä tulevaa tärkeintä muutosta. Vastaavasti olen seurannut Helsingin Sanomista 50-vuotta sitten ja syksystä 2005 erityisellä mielenkiinnolla Porkkalan vuokra-alueen luovutuksen edistymistä. Olemme siellä entisellä vuokra-alueella saaneet viettää jo muutamana kesänä Tiina tyttäremme perheen kesäasunnolla yhteisiä hetkiä ja voineet tutustua alueeseen niin maalla kuin mereltäkin katsottuna. Mutta mitä myös oli kirjoitettu Hesarissa eli päivänä, jona iltajunalla saavuin Ristijärvelle, mistä saapumisesta pakkasen kynsiin olen jo vuosia sitten kertonut. Nyt 50-vuotta myöhemmin eli olin aamusta levoton. Mittarissa Iijärven tasossa vain puo- PUOLI VUOSISATAA RISTIJÄRVELLÄ let vuoden 1956 tasosta eli -24 C ja vitikeli. Molemmat vanhentuneelle miehelle vähän liikaa. Auringon jo päivällä vähän nitistäessä pakkasta lähdin harvoin hiihtämälleni alaladulle. Iijärven jäällä siinä aseman kohdalla, laskevan pakkasauringon aikaan pasahti päähäni olen hiihtänyt tasan puoli vuosisataa Ristijärven ja koko Kainuunkin latuja. Illalla kotona vein lattialla matollaan rentoutuvalle Ruusa vaimolleni tilkan konjakkia, mutta itselleni tupla-annoksen arvuuttaen samalla mikä päivä ja mikä kellonaika nyt on. Ei arvannut. Oli iltajunan ja minun saapumiseni aika tasan 50 vuotta sitten. Kimposipa Ruusa kaulaani ja minäkin siten ukon sain, ja lasimme iloisesti kilahtivat. Olen usein pilke silmäkulmassani todennut, että sinä helmikuuna tapahtui valtakunnassa muutakin merkittävää kuin Hyvösen Heikin ja minun saapuminen Ristijärvelle nimittäin Urho Kekkonen valittiin presidentiksi ja tuli yleislakko. Kunnan hallinnossa oli tapahtunut röhlömi, mikä välillisesti saattoi minut Ristijärvelle ja Elsa tätinsä sanomaan Ruusalle ettei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvää. niin Sinäkin ukon sait. Silloisen Maalaiskuntien Liiton kautta sain Liisan, Ailin ja Hellinin oheen tarvittavan lisäavun ja niin saimme kesää kohden asiat järjestykseen. Päiväni venyivät, mutta siitä huolimatta ehdin muistini mukaan helmikuun kolmantena sunnuntaina Lakivaaran talolle johtaneen hevostien päästä umpea kahlaten Kivikylän tornille, nykyiselle Tuulentuvalle. Hiihtäessä teeret lähes sauvojen sompien alta nousivat kiepeistään pakkastaivaalle. Torni kohosi vaaran kuusten tavoin tykkylumisena ja tornin ulkopuoliset, ylös saakka suorina johtavat portaat olivat pelottavat mutta haastavat. Halusin nähdä myös ylhäältä, minne juna minut oli tuonut ja missä nyt olen. Kesän kielessä pyöräilin sunnuntaisin tutustumassa kouluihin ja poikkesimpa jo tutuksi tulleiden Teerimetsällä Möykkysenjoen pohjoispäässä. Vasemmalta kunnalliskodin, sittemmin keskuskoulun talonmies Väinö Mäkäräinen, minä, tilanhoitaja Martti Oikarinen ja Karhuahon Erkki Suutari minua lukuunottamatta ovat autuaimmilla metsästysmailla. Edessä äkäinen pystykorvamme Pete. 17 Etäisyyksissä sinitaivaan alla kohosivat toinen toistensa lomissa valkohuippuiset vaarat ja niiden välistä erottuivat pienet, lumipeiliset järvet. Näky vei sydämeni täältä en lähde minnekään. Ne kiepeistään lentoon lähteneet teeretkin! isäntienkin juttusilla. Päätin käydä katsomassa tornista myös kesään puhjennutta Ristijärveä, kun Kivikyän, entisen Lakitien nousussa pyörryin. Pitkät työpäivät ja vastuu olivat nostaneet verenpaineeni. Nyt oli lääkityksen ja rentoutumisen paikka. Syksyllä pyöräilin jo tulevan Ruusa vaimoni kanssa ja töiden salliessa aloimme viettää myös iltojen yhteisiä teehetkiä niin Suomelan sairaalan vintillä kuin Aholassa kunnantalolla. Tästä puolen vuosisadan ajasta sydämelliset kiitokseni Teille ristijärveläiset erityisesti sille sukupolvelle, jonka harvenneiden rivien kanssa sain viettää vielä 1.2. yhteisen hetken seurakuntakodilla sotainvalidityön merkeissä auringon kullatessa ulkona kirkkotarhamme, mitä katsellessani ajatukseni ajoittaen siirtyivät siitä hetkestä puolen vuosisadan takaiseen ensimmäiseen työpäivääni. Teidän veteraanisukupolven perimmäisestä ansiosta, uhristanne Isänmaamme kunniaksi ja kotiseutunne hyväksi olen saanut olla rinnallanne nämä viisi vuosikymmentä Ristijärvellä. Raimo Jani Heikkinen ja Kari Mikkonen osallistuvat Pohjoisen rallin Eurosarjaan Corolla Gt:llä, Kari toimii kartturina. Ensimmäinen osakilpailu oli Oulujärvi-ralli Ensimmäinen pätkä meni kohtuullisen hyvin, kakkospätkällä alkoivat tekniset ongelmat: auto kävi kolmella pytyllä. Huollossa koetettiin etsiä vikaa, muttei löydetty ja niinpä keskeytys oli edessä. Myöhemmin vika löytyi; kaasutin vika. Seuraava osakilpailu Platina-ralli Sonkajärvellä Ekat pätkät meni hyvin, mutta sitten tuli jarruongelmia, sen myötä vauhdikas ulosajo. Auto saatiin onneksi takaisin tielle ja matka jatkui hissukseen maaliin. Sijoitus oli huono, muttei oltu viimeisiäkään. Platina-rallin jälkeen tehtiin jarruremonttia ja paljon testiä ajettiin Suopunkiralli Rovaniemellä. Suurin odotuksin lähdettiin reitille, mutta onnetar oli kääntänyt meille lopullisesti selkänsä. Kakkospätkällä katkesi vetoakseli, joten kallella kypärin kotiin. Seuraavat kisat pojilla ovat Merihelmiralli Kemissä 17.6., Venetsia- Kuva: Ilpo Tervonen. RALLIUUTISIA laisralli Kokkolassa 26.8., Kives- Mutkat 2.9. Paltamossa. Kisoja on kiertänyt tänä vuonna muitakin oman kylän miehiä; ensimmäistä rallikautta ajava Teijo Karjalainen Mäkäräisen Martin toimiessa kartturina sekä jokkiskuskit Kalle ja Lasse Leinonen, kalustona Fiat. Autona Teijolla ja Martilla on Escort 2000 RS. Ongelmitta pojat eivät talven kisoista päässeet, heilläkin oli tekniikkamurheita. Jani ja Kari kiittävät sponsoreitaan: Sähkötoimisto Pekkala Oy Paltamo, Café 5-Stop, Tiliristi Ky, Taksi Mara, Auto- ja konehuoltopiste, Nuohousliike P. Oikarinen, Ristijärvi-hyvän iän kunta, Metsätyö Erkki Kemppainen Oy, net, Kajaanin Eräasuste, Kuljetusliike S. Mikkonen Kajaani, Autokorikorjaus J. Schroderus Kajaani, Autokoulu Driving Center Kajaani, UPM. Huolto; Seppo Mikkonen, Ismo Saari, Markku Väyrynen, Lasse Leinonen. Treeni pätkän linkous; Jarmo Tolonen. Ristijärven Rallihurjat toivottavat hyvää kesän odotusta.

18 18 Ristijärvi tiedottaa SENIORI- ASUNNOT Ristijärven ensimmäiset senioriasunnot valmistuivat sisäpuolisten töiden osalta helmikuussa Suotuisan syksyn myötä rakennukset valmistuivat hyvin aikataulussa ja ensimmäiset asukkaat pääsivät asuntoihin helmikuun loppupuolella. Ulkopuolisten työt piha-alueiden pintarakenteiden osalta aloitetaan välittömästi säiden salliessa, todennäköisesti touko-kesäkuun vaihteessa. Laadukkaita asuntoja löytyy vielä kiinnostuneille, kuitenkin niin, että vapaita kaksioita on enää A-talossa. Seniorivirtaa Oy esittelee mielellään asuntoja kiinnostuneille. Parhaiten esittely onnistuu soittamalla allekirjoittaneelle, jolloin sovitaan molemmille sopiva esittelyaika. Kevätterveisin Seniorivirtaa Oy Harri Helenius ***** Kunnan vuoden 2005 tilinpäätös talousarviota parempi As. Oy Ristijärven Kalliopelto A ja B Hinnasto Huom! Asuntojen hinnoissa ei ole huomioitu mahdollisia tukia. Varaustilanteen voi tarkistaa myyjältä! Nro Tyyppi Koko m 2 Velaton hinta A1 3h+k+s A2 3h+k+s A3 3h+k+s A4 2h+k+s A5 2h+k+s B1 2h+k+s B2 2h+k+s B3 3h+k+s B4 3h+k+s B5 4h+k+s Myyjä Seniorivirtaa Oy Harri Helenius Aholantie 19, Ristijärvi Puh harri.helenius@ristijarvi.fi RISTIJÄRVI Tilinpäätös Tilinpäätös Asukasluku Veroprosentti Verotulot, milj. e 3,3 3,2 Valtionosuudet, milj, e 3,6 3,5 Vuosikate, milj. e -0,04-0,5 Poistot, milj. e 0,3 0,4 Vuosikate, % poistoista -13,0-92,5 Lainat, e/asukas Konsernilainat easukas Kunnan talous vuodelta 2005 toteutui huomattavasti talousarviota paremmin. Negatiivisesta vuosikatteesta saatiin pois euroa, mutta se jäi edelleen negatiiviseksi noin euron verran. Toimintatuottoja kertyi noin euroa ennakoitua enemmän ja verotuksellisia tuloja noin euroa ennakoitua enemmän. Käyttötalousmenot alittuivat talousarvioon verrattuna noin euroa. Kunta otti talousarviolainaa vuoden aikana euroa. Lainamäärä vuoden lopussa oli e/as. Toteutuneiden investointien nettomäärä oli euroa. Kattamatonta alijäämää kunalla on vuoden 2005 lopussa yhteensä euroa.

19 Ristijärvi tiedottaa 19

20 20 Ristijärvi tiedottaa Ristijärvi Tiedottaa 1/2006 Julkaisija: Ristijärven kunta Aholantie Ristijärvi Puh Vastaava toimittaja: Reijo Fredriksson Puh GSM Sivunvalmistus: Paltamon Kirjapaino Ky Painopaikka: Kainuun Sanomat, 2006