1/2006. Energiatuki vuosina 2005 ja 2006 s. 9. Biopolttoaineille ehdotettu käyttövelvoitetta s. 12. Suomen energiatalous vuonna 2005 s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2006. Energiatuki vuosina 2005 ja 2006 s. 9. Biopolttoaineille ehdotettu käyttövelvoitetta s. 12. Suomen energiatalous vuonna 2005 s."

Transkriptio

1 1/2006 Energiatuki vuosina 2005 ja 2006 s. 9 Biopolttoaineille ehdotettu käyttövelvoitetta s. 12 Suomen energiatalous vuonna 2005 s. 23

2 Sisältö Energia-alalla tapahtuu Vuoden ensimmäisen uutisosion aiheita ovat yrityksille myönnetyt vuoden 2006 päästökauppaoikeudet, turvevoimalaitoksia koskeva juuri valmistunut turvelauhteen syöttötariffiselvitys sekä sähkön jakeluhäiriö-, hinta- ja tuotantoasiat. Työryhmä suosittelee lakisääteiseen velvoitteeseen perustuvaa biopolttoaineiden käyttöönottoa Energia-alan kevään puhutuin teema, liikenteen biopolttoaineet, olivat keskiössä helmikuun lopulla ilmestyneessä selvityksessä. Työryhmä ehdottaa käyttövelvoitetta kaikille biopolttoaineita myyville yrityksille, mutta jättää kysymyksen kotimaisen tuotannon mahdollisuuksista avoimeksi. Ydinenergia-alan asiantuntijoiden riittävyys väestön ikääntyessä Tulevaisuuden ydinenergia-alan asiantuntijoiden määrää uhkaa romahdus. Uusien ydinvoima-asiantuntijoiden rekrytointi on entistä kiivaampaa ja vanhat ydinasiantuntijat ovat avainroolissa tietotaidon levittämisessä. Uusia julkaisuja s. 27 Tilastoja s. 30 JULKAISIJA Kauppa- ja teollisuusministeriö energiaosasto Aleksanterinkatu 4 (PL 32) VALTIONEUVOSTO Puh. (09) Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Internetissä ilmestyvät pdf-versio, englanninkielinen tiivistelmä sekä suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset taulukot. TOIMITUS Päätoimittaja ylijohtaja Taisto Turunen Toimituspäällikkö Jorma Aurela Toimitussihteeri Lea Kurki Tilastot Saku Slioor/Tilastokeskus Puh. (09) TAITTO Mainostoimisto Grafex, Joensuu PAINO Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopio 2006 KANNEN KUVA futureimagebank

3 Energia-alalla tapahtuu Energia- ja ilmastostrategian käsittely jatkuu eduskunnassa Valtioneuvoston eduskunnalle selontekona antaman energia- ja ilmastostrategian käsittely jatkuu eduskunnassa. Eduskunnan täysistunto päätti lähettää selonteon talousvaliokuntaan mietinnön laatimista varten. Talousvaliokunnalle lausunnon tulevat antamaan valtiovarainvaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta sekä ympäristövaliokunta. Valiokunnat ovat aloittaneet selonteon käsittelyn ja asiantuntijakuulemiset helmikuun puolivälissä. Talousvaliokunnan tavoitteena on antaa mietintönsä viimeistään touko-kesäkuun vaihteessa. Eduskunta antaa mietinnön pohjalta vastauksensa valtioneuvoston selontekoon. Vastauksesta ilmenee eduskunnan kanta strategiassa esitettyihin linjauksiin. Keskustelutilaisuus sähkömarkkinoista kauppa- ja teollisuusministeriössä Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen järjesti keskustelutilaisuuden sähkömarkkinoista. Paikalla oli viranomaisten, tutkimuslaitosten, sähkön tuottajien ja myyjien, verkkoyhtiöiden, sähkön käyttäjien sekä polttoainetoimittajien edustajia. Keskustelu oli vilkasta ja markkinoiden toiminnasta esitettiin vastakkaisiakin näkemyksiä. Keskustelussa nousivat päällimmäisinä esille sähkön toimitusvarmuuteen ja päästökaupan hintavaikutuksiin liittyvät kysymykset. Ministeri Pekkarinen painotti, että nykyinen yhteiskunta on niin riippuvainen sähköstä, että sähkön toimitusvarmuudelle on asetettava entistä tiukempia vaatimuksia. Ministeri toivoi toimialan pohtivan keinoja riittävän kapasiteetin ylläpitämiseksi. Päästökaupan windfall-voittojen osalta ministeri ilmoitti, että hallituksessa selvitetään malleja, joilla tuottajien saamia windfall-voittoja voitaisiin leikata. Aiheeseen palataan seurantapalaverissa Tiedustelut Taisto Turunen, puh. (09) Petteri Kuuva, puh. (09) Tiedustelut Petteri Kuuva, puh. (09) Timo Ritonummi, puh. (09) Energiakatsaus 1/2006 1

4 Päästökaupassa annettu uusia jakopäätöksiä Valtioneuvosto on helmikuun aikana antanut kaikkiaan kaksikymmentä uutta laitoskohtaista päästöoikeuksien jakopäätöstä. Päätöksistä kahdeksan koskee tehdyssä isojaossa mukana olleita laitoksia, joiden osalta jakopäätös on käsitelty uudelleen. Loput kaksitoista kohdistuvat niin kutsuttuihin uusiin osallistujiin, joille valtioneuvosto on myöntänyt päästökauppakaudelle päästöoikeuksia uusille osallistujille tarkoitetusta päästöoikeusvarauksesta. Valtioneuvoston uudelleen käsittelemiin tapauksiin lukeutuu kaksi Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) osittain hyväksymää valitusta, jotka Äänevoima Oy ja Keravan Energia Oy tekivät valtioneuvoston joulukuussa 2004 antamasta myöntämispäätöksestä. Oikeus hyväksyi valitukset siltä osin, kun ne koskivat Keravan Energia Oy:n neljää laitoskohtaista kohtuullistamisratkaisua ja Äänevoima Oy:n omistaman laitoksen jakokriteereissä käytettäviä laitostietoja. Oikeus palautti jakopäätöksen hyväksymiltään osin takaisin valtioneuvostolle, joka antoi asiassa uudet laitoskohtaiset päätökset. Valtioneuvosto korjasi päätöksillään jakopäätökseen sisältyneet Äänevoima Oy:n ja Keravan Energia Oy:n laitoskohtaisten myöntämispäätösten virheet ja puutteellisuudet, minkä seurauksena Äänevoima Oy:n laitos sai jonkin verran lisää päästöoikeuksia. Mainitulla päätöksellä ei kuitenkaan ole vaikutusta muille laitoksille joulukuun 2004 päätöksessä myönnettyihin päästöoikeuksiin. Korkein hallinto-oikeus on valituksista antamissaan päätöksissä todennut, että valtioneuvoston päätös on lainvoimainen kaikkien niiden laitosten osalta, joiden päästöoikeuksista ei ole valitettu KHO:lle tai joiden osalta KHO ei ole valituksen johdosta muuttanut valtioneuvoston päätöstä. Tuomioistuimen linjaus tarkoittaa muun muassa sitä, että muille laitoksille myönnettyjä päästöoikeuksia ei voi muuttaa ja päästöoikeuslaskelmissa käytetty sovituskerroin pysyy ennallaan. Valtioneuvosto antoi kaksitoista uutta osallistujaa koskevaa jakopäätöstä. Päästöoikeudet myönnettiin laitoksille, joista neljän laitoksen päätoimiala on kaukolämmöntuotanto, viiden teollisuuden energiantuotanto, yhden massan ja paperin valmistus, yhden massan valmistus ja yhden tiilien valmistus. Päästöoikeuksia myönnettiin yhteensä hiilidioksiditonnia, mikä vastaa 18,2 prosenttia uusille osallistujille varatusta 2,5 miljoonan CO 2 -päästöoikeuskiintiöstä. Tämän jälkeen uusille osallistujille varatusta osuudesta on käytetty 52,5 prosenttia eli hiilidioksiditonnia vastaava määrä päästöoikeuksia. Kaikkiaan uusien osallistujien varaukseen jää nyt tehtävien päätösten jälkeen päästöoikeuksia yhteensä hiilidioksiditonnia. Määrä vastaa 47,5 prosenttia uusille osallistujille varatusta kokonaispäästöoikeusmäärästä. Tiedustelut Helena Kantola, puh. (09) Turvelauhteen syöttötariffiselvitys valmistunut Maaliskuussa ilmestyneen selvityksen tavoitteena oli tarkastella turvevoimalaitoksia koskevaa rajattua sähkön syöttötariffijärjestelmää. Tarkasteltaviksi laitoksiksi hyväksyttiin selvityksessä sellaiset suuret turvevoimalaitokset, jotka ennen EU-laajuisen päästökaupan käyttöönottoa tuottivat lauhdesähköä edullisemmin kuin vastaavat kivihiiltä tai maakaasua käyttävät laitokset. Tällaisten turvevoimalaitosten lauhdesähköteho on yhteensä noin 500 MW, ja niiden käyttö on järjestelmässä tarkoitus varmistaa siten, että ne tuottaisivat sähköä en- 2 Energiakatsaus 1/2006

5 nen tuontipolttoaineita käyttäviä lauhdutusvoimalaitoksia. Lisäksi syöttötariffijärjestelmä olisi määräaikainen vuosina Selvityksen taustalla tarkasteltiin Irlannin turvesähköä koskevaa syöttötariffijärjestelmää sekä Saksassa ja Itävallassa käytettäviä, uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön syöttötariffijärjestelmiä. Lisäksi selvitykseen sisältyy lakiasiantuntijan lausunto, jonka johtopäätöksenä on, ettei EY-lainsäädäntö Suomen tilanteessa aseta esteitä kaavaillun syöttötariffijärjestelmän toteuttamiselle, mutta toteutus vaatii kuitenkin uutta kansallista lainsäädäntöä. Selvityksessä on hahmoteltu kaavaillun järjestelmän toteutukseen liittyvää neljää osa-aluetta: tariffitason määritys-, sähköntuotannon todentamis-, tariffivarojen keräämis- sekä tariffivarojen maksamismekanismeja. Parhaimpana tariffin muotona pidettiin järjestelmässä sähkön markkinahinnan päälle maksettavaa tukea, eli niin kutsuttua hintapreemiota turvelauhdetuotannolle. Tuen maksuun tarvittavat varat kerättäisiin kaikilta sähkön käyttäjiltä. Järjestelmän taloudellisia vaikutuksia selvityksessä arvioitiin kolmella mahdollisella toteutusvaihtoehdolla ensimmäisen EU-päästökauppavuoden 2005 markkinaolosuhteissa. Tulosten mukaan kaavailtu järjestelmä olisi toteutusvaihtoehdosta riippuen lisännyt 1,2 6,2 miljoonan euron panostuksella energiaturpeen kulutusta lauhdetuotannossa noin 0,5 2,2 miljoonaa MWh (polttoaineena). Keskimääräinen tuki turvelauhdesähkölle oli tarkastelluissa vaihtoehdoissa vuonna 2005 noin 3 6 euroa/mwh (sähkö) eli suuruusluokkaa prosenttia sähkön markkinahinnan keskiarvosta vuonna Samalla järjestelmä olisi pienentänyt muun sähkön myyntiä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla arviolta 7 28 miljoonaa euroa. Syöttötariffijärjestelmän vaikutukset vaihtelevat eri vuosina markkinatilanteen mukaan. Valmistunut selvitys on yksi valtioneuvoston uuden energia- ja ilmastopoliittisen selonteon mukaisista toimenpiteistä, jonka laati kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta GreenStream Network Oy. Selvityksellä oli laajapohjainen ohjausryhmä, johon kuuluivat kauppa- ja teollisuusministeriön edustajien lisäksi valtiovarain- ja ympäristöministeriön, Energiamarkkinaviraston, Kilpailuviraston, Energiateollisuus ry:n, kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n ja Turveteollisuusliitto ry:n edustajat. Ohjausryhmässä oli varsin erilaisia näkemyksiä selvityksen kohteena olleesta syöttötariffijärjestelmästä ja sen tarpeellisuudesta. Kauppa- ja teollisuusministeriö on käynnistänyt rajattua syöttötariffijärjestelmää koskevan lain valmisteluun liittyvät toimet. Selvityksen täydellinen nimi on Selvitys turvelauhdesähkön tuotannon turvaamisesta suhteessa kivihiililauhde- ja maakaasulauhdesähköön rajattua syöttötariffijärjestelmää käyttäen ja se on ladattavissa pdf-muodossa ministeriön verkkosivuilta: > julkaisurekisteri. Tiedustelut Sirkka Vilkamo, puh. (09) Aimo Aalto, puh. (09) Motivan KTM-työohjelma käynnistynyt Kauppa- ja teollisuusministeriö tilasi helmikuussa Motiva Oy:ltä KTM-työohjelman vuotta 2006 koskevan osuuden. KTM-työohjelman päätavoitteita ja painopistealueita ovat teollisuuden, energia-alan ja palvelusektorin sopimusmenettelyjen toimeenpano- ja uusien sopimusmenettelyjen kehittäminen, energiakatselmustoiminnan laadukas toimeenpano, uuden energiateknologian ja bioenergian käyttöönoton vauhdittaminen sekä asenteisiin, käyttötottumuksiin ja valintoihin vaikuttaminen. Työohjelmaan sisältyy useita Euroo- Energiakatsaus 1/2006 3

6 pan älykäs energiahuolto -ohjelman hankkeita. Valtion omistama osakeyhtiö Motiva Oy on perustettu edistämään energiansäästöä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Motivan toiminnasta valtaosa muodostuu KTM-työohjelman toteutuksesta. Työohjelman keskeinen lähtökohta on valtioneuvoston marraskuussa 2005 eduskunnalle antama selonteko Lähiajan energia- ja ilmastopoliittisia linjauksia kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi. Tiedustelut Erkki Eskola (KTM), puh. (09) Ilari Aho (Motiva), puh. (09) Sähkönjakelijoiden varautumista jakeluhäiriöihin selvittävän työryhmän asettaminen Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on kartoittaa sähkönjakelijoiden käytettävissä olevat keinot ja valmiudet erilaisten jakeluhäiriöiden ehkäisemiseen, selvittämiseen sekä sähkökatkojen pitämiseen mahdollisimman lyhyinä. Työryhmän tehtävänä on laatia ehdotus, jolla voidaan parantaa sähkönjakelijoiden toimintavalmiuksia häiriötilanteissa. Työryhmän tulee arvioida myös, voidaanko Suomessa asettaa toiminnallisia tavoitteita sähkönjakelun varmuudelle ja enimmäistavoitteita jakeluhäiriöiden pituudelle. Työryhmän täytyy työssään myös tutkia, onko sähkökatkosten ja muiden jakeluhäiriöiden tilastointi ja seuranta riittävää sekä selvittää, ovatko sähkökatkosten ja häiriöiden määrä tai vakavuus muuttuneet viime vuosina. Selvitysmies Jarl Forstén suositteli sähkön toimitusvarmuuden parantamista koskeneessa selvitysmiestyössään vuonna 2002 verkonhaltijoille kymmenen vuoden toimenpidesuunnitelmia, joista tulisi käydä ilmi sähkönjakelun keskeytysten vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ja niiden toteuttamisaikataulu. Työryhmän tulee siten selvittää, ovatko sähkönjakelijat laatineet selvitysmiehen ehdotuksen mukaisia toimenpidesuunnitelmia sekä arvioida tarve näiden suunnitelmien mahdolliseen ohjeistukseen ja valvontaan. Työryhmän tarkoitus on myös kartoittaa, minkälaisia jakeluverkon käyttövarmuuden arviointimenetelmiä on käytettävissä ja tuleeko niitä ohjeistaa. Lisäksi ryhmä arvioi, voidaanko Suomessa asettaa toiminnallisia tavoitteita sähkönjakelun varmuudelle ja enimmäistavoitteita jakeluhäiriöiden pituudelle sekä arvioida näiden tavoitteiden kustannusvaikutukset. Työryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Taisto Turunen kauppa- ja teollisuusministeriöstä ja jäseninä ovat edustajat kauppa- ja teollisuusministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, Energiamarkkinavirastosta, Huoltovarmuuskeskuksesta, Kuluttajavirastosta sekä Turvatekniikan keskuksesta. Pysyvinä asiantuntijoina työryhmässä toimivat Fortum Sähkönsiirto Oy:n ja Vattenfall Verkko Oy:n edustajat. Työryhmän tulee luovuttaa loppuraporttinsa ministeriölle viimeistään 31. päivänä elokuuta Tiedustelut Juha Turkki, puh. (09) Pienimuotoisen sähköntuotannon verkkoonpääsy Suomi on johtavia teollisuusmaita, kun tarkastellaan uusituvilla, erityisesti biopolttoaineilla tehdyn sähkön osuutta sähkön kokonaishankinnasta. Suomi on edelläkävijä ja tiennäyttäjä myös säh- 4 Energiakatsaus 1/2006

7 kön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) käytössä. Avoimilla sähkömarkkinoillamme sähkön tuotanto ei ole monopolisoitua tai luvanvaraistettua. Kuka tahansa saa tuottaa sähköä verkkoon toteuttaessaan ympäristö- ja laatuvaatimukset. Sähkömarkkinalain mukaisesti sähköverkon haltijoilla on liittämisvelvollisuus verkkoonsa haluavalle sähköntuotannolle ja siirtovelvollisuus siirtää tuotettu sähkö kohtuullista korvausta vastaan. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähköntuotantoa edistetään sekä antamalla investoinneille harkinnanvaraista investointiavustusta että maksamalla tuotetulle sähkölle tuotantotukea. Sähkön tuotantotuessa on kolme tasoa ja korkeinta, 6,9 euroa/mwh, saa tuulivoimalla ja metsähakkeella tuotetulle sähkölle. Lisäksi verotuksessa annetaan CHP-tuotannolle etua lämmöntuotannon verotuksessa. Biopolttoaineista ei lämmöntuotannon veroja peritäkään. Näistä lähtökohdista tarkastellen ei pienimuotoisella, kotimaisiin energialähteisiin perustuvalla sähköntuotannolla, erityisesti CHP-tuotannolla, pitäisi olla ongelmia liittyä tuotannon ja verkon kannalta sopivalle jännitetasolle ja tuottaa sähköä samoille markkinoille kaiken muun sähköntuotannon kanssa, jos sähköntuotanto rakentuu terveelle taloudelliselle pohjalle. Selvitykset ja useat yhteydenotot osoittavat kuitenkin, että liityntä- ja siirtokustannukset vaihtelevat suuresti eri verkkoyhtiöiden välillä. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa todetaankin: Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon edistämiseksi sekä biopolttoaineiden ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi pienvoimalaitosten verkkoon liittymistä helpotetaan energiamarkkinoiden sääntelyä kehittämällä. Tästä aiheutuvat lisäkustannukset huomioidaan muiden verkonkäyttäjien tariffeissa. Tätä strategian kohtaa ja esille tullutta liittymisja siirtokustannusten kirjavuutta selvitetään ja parannusehdotusta valmistellaan ministeriön sekä Energiamarkkinaviraston yhteisenä virkatyönä. Uusiutuvaan energiaan perustuvan sähköntuotannon pääasiallinen edistäminen pohjautuu edelleen investointi- ja tuotantotukiin. Tällä työllä tasoitetaan liittymis- ja siirtokustannuksia, jolloin joissain sähkönsiirtoverkoissa nämä kustannukset voivat alentua merkittävästikin. Tämä osaltaan edistää pienimuotoista sähköntuotantoa. Mahdollinen lakiesitys on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn jo syyskauden alussa. Tiedustelut Timo Ritonummi, puh. (09) Energiamarkkinavirasto avannut kuluttajille sähkön tarjoushintojen nettipalvelun Energiamarkkinavirasto on avannut uuden nettipalvelun, josta kuluttajat löytävät sujuvasti ja nopeasti tarjolla olevat ajantasaiset sähkön myyntitarjoukset. Uuden palvelun tavoitteena on helpottaa sähkön hintatietojen saatavuutta, kuluttajien sähkön oston kilpailuttamista sekä tarjousten vertailua. Palvelun on mahdollistanut joulukuussa 2004 voimaan tullut sähkömarkkinalain muutos. Energiamarkkinavirasto tarjoaa uudella nettipalvelulla kuluttajille mahdollisimman yksinkertaisen ja helpon tavan saada tietoa sähkön hinnoista sekä verrata eri sähkönmyyjien ajankohtaisia sähkötarjouksia. Palvelua varten kuluttajan tarvitsee tietää vain oman käyttöpaikan postinumero, nykyinen siirtotariffi ja vuotuinen sähkön käyttömäärä. Palvelussa tarjotaan tietoa myös myyjien tarjoaman sähkön alkuperästä ja kuluttaja voi halutessaan esimerkiksi hakea ensisijaisesti uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä koskevia tarjouksia. Varsinaista uutta sähkösopimusta sähkönmyyjän kanssa Energiamarkkinaviraston palvelussa ei Energiakatsaus 1/2006 5

8 kuluttaja voi tehdä, vaan sitä varten palvelusta löytyvät myyjien yhteystiedot sekä linkit niiden verkkosivuille. Palvelussa tarjoukset on ryhmitelty sopimustyypin perusteella toistaiseksi voimassaoleviin, määräaikaisiin ja pörssihintaan sidottuihin sopimuksiin, joista kuluttaja voi valita haluamansa. Energiamarkkinaviraston sähkön nettihintapalvelu on maksuton sekä sähkönmyyjille että kuluttajille. Suomessa on yli seitsemänkymmentä sähkön vähittäismyyjää, joista yli viisikymmentä on jo rekisteröitynyt palvelun käyttäjiksi. Myyjät ylläpitävät palvelussa olevia tarjoustietoja ja ne voivat päivittyä jopa kerran vuorokaudessa. Sähkön myyjät voivat kohdistaa nettihintapalveluun ilmoittamansa tarjoushinnat haluamalleen alueelle jopa postinumeron tarkkuudella. Kuluttajille näkyvistä tulosteista käyvät ilmi annetulla postinumeroalueella kulloinkin voimassa olevat tarjoukset. Palvelussa näkyvät tarjoushintojen ohella myös paikallisten myyjien toimitusvelvollisuushinnat. Kuluttajille sähkönmyyjien kilpailuttaminen ja toimittajan vaihtaminen on ollut mahdollista jo vuodesta 1998 lähtien. Kuitenkin vain pieni osa sähkönkäyttäjistä on Suomessa tähän mennessä käyttänyt mahdollisuutta hyväkseen ja vaihtanut sähkönmyyjää. Selvitysten mukaan kotitalouksista vain viidesosa on ylipäätään vertaillut sähkönmyyjien hintoja ja joka kymmenes kotitalous vaihtanut sähkönmyyjää. Valtaosa kuluttajista on tähän saakka pitänyt myyjän vaihtamista ja vaihtoehtojen vertailua liian vaikeana. Uusi palvelu on tavoittanut kohderyhmänsä varsin nopeasti, sillä ensimmäisen käyttökuukauden aikana järjestelmän kautta on suoritettu noin hakua. Maksuton palvelu on käytettävissä verkko-osoitteessa: Tiedustelut Arto Rajala (KTM), puh. (09) Tapio Silvennoinen (EMV), puh. (09) Energia-asioissa tärkeitä kysymyksiä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella Euroopan unionin energiapolitiikan kehittäminen on ajankohtainen teema Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Keskustelu energiapolitiikan uudistamisesta konkretisoituu Euroopan komission maaliskuussa 2006 julkaiseman turvallista, kestävää ja kilpailukykyistä energiapolitiikkaa koskevan vihreän kirjan jatkokäsittelyssä. Vihreä kirja luo pohjaa EU:n energiapolitiikkaa koskeville laaja-alaisille linjauksille ja tuleville toimille. Energian maailmanlaajuisen kysynnän kasvu näkyy hinnoissa ja toimitusvarmuuden näkymissä. Samanaikaisesti kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevat sopimukset ja päästökauppajärjestelmä vaikuttavat voimakkaasti energialähteiden valintaan samoin kuin teollisuuden kilpailukykyyn. Julkisen konsultointivaiheen jälkeen vihreää kirjaa seuraa konkreettisempia toimenpideehdotuksia esittelevä valkoinen kirja, joka julkaistaan komission aikataulusta riippuen Suomen puheenjohtajuuskauden lopulla. Muita keskeisiä asialistalla olevia kysymyksiä ovat EU:n sähkön ja maakaasun sisämarkkinoiden kehittämisen toimeenpano, energiatehokkuuden edistäminen sekä vuoropuhelu suurten energiantuottajamaiden kanssa. Sähkön ja kaasun sisämarkkinoihin liittyen komissio julkaisee Suomen kaudella loppuraportin kilpailun toiminnasta energiasektorilla sekä erillisen raportin sisämarkkinadirektiivien toimeenpanosta. Raporttien pohjalta neuvostossa käydään keskustelua sisämarkkinoiden kehittämisen toimeenpanosta. Energiatehokkuusasioissa komissio julkaisee kesällä toimintasuunnitelman ja tämän asiakirjan jatkokäsittely ajoittuu Suomen kaudelle. Energiantuottajamaiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa Suomen erityisenä intressinä on EU:n ja Venäjän välisen dialogin kehittäminen esimerkiksi 6 Energiakatsaus 1/2006

9 alueellisella tasolla. Energiakysymysten ulkosuhteisiin liittyen Suomen kaudella järjestetään useita korkean tason kokouksia. EU-maiden energiaasioista vastaavat ministerit kokoontuvat unionin liikenne-, televiestintä- ja energianeuvostoon Brysseliin 23. marraskuuta. Tiedustelut Ari Hietamäki, puh. (09) Niina Honkasalo, puh. (09) Euroopan unionin bioenergiatoimintasuunnitelma neuvoston käsittelyssä Euroopan komissio esitti joulukuussa 2005 ehdotuksensa biomassaa koskevaksi toimintasuunnitelmaksi. Suunnitelman lähtökohtina ovat EU:n energiapolitiikan päätavoitteet, joita ovat kilpailukyky, kestävyys ja huoltovarmuus. Energiapolitiikan keskeisiä elementtejä ovat energian kysynnän vähentäminen talouskasvun olosuhteissa, uusiutuvan energian käytön lisääminen, energian hankinnan hajauttaminen sekä kansainvälisen yhteistyön kehittäminen. Biomassatoimintasuunnitelma on osa uusiutuvan energian edistämistoimintaa. EU:n uusiutuvan energian tuotannosta noin puolet tuotetaan biomassalla. Puuperäisiä polttoaineita, jätepolttoaineita ja peltoenergiaa hyödyntämällä Eurooppa voi alentaa riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja kehittää maaseutualueiden taloudellisia toimintoja. Toimintasuunnitelmassa esitetään biomassan edistämistoimenpiteitä lämmityksessä, sähkön tuotannossa ja liikenteessä. Seuraava askel on yksittäisten toimenpide-ehdotusten tekeminen. Biomassalla tuotettiin vuonna 2003 noin neljä prosenttia eli 69 Mtoe EU:n primäärienergiasta. Komissio arvioi, että biomassatoimintasuunnitelman toimenpiteiden vaikutuksesta biomassan käyttö voisi saavuttaa 150 Mtoe:n suuruusluokan vuonna 2010 tai pian sen jälkeen. Toimintasuunnitelmassa todetaan, että liikenteen biopolttoaineet ovat kallis tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, mutta niillä on suuria etuja huoltovarmuuden lisäämisessä. Sähköntuotannossa biomassalla saavutetaan suurimmat kasvihuonekaasujen vähentymishyödyt. Bioenergian käytön kannattavuus on paras lämmön tuotannossa. Komissio antoi helmikuussa 2006 ehdotuksensa myös erilliseksi liikenteen biopolttoaineita koskevaksi strategiaksi, joka käsittelee laajemmin toimintasuunnitelman tätä osa-aluetta. Biomassatoimintasuunnitelma on käsittelyssä sekä energianeuvostossa että maatalousneuvostossa. Neuvoston päätelmät on tarkoitus hyväksyä kesäkuussa energianeuvoston kokouksessa. Tiedustelut Erkki Eskola, puh. (09) Kansainvälinen energiakatselmuskonferenssi syyskuussa Lahdessa Kauppa- ja teollisuusministeriö järjestää yhteistyössä ympäristöministeriön ja ulkoasiainministeriön kanssa kansainvälisen International Energy Audit Conference -konferenssin Lahdessa Audit 06-konferenssi on osa kansainvälistä toimintasuunnitelmaa, joka hyväksyttiin kesäkuussa 2002 Bonnissa. Suomen EU-puheenjohtajakauteen liittyen konferenssi kytkeytyy Asem-huippukokoukseen. Audit 06-tapahtuman odotetaan kokoavan yhteen laajan joukon energiapolitiikan päättäjiä sekä käytännön säästötoimien suunnittelijoita ja toi- Energiakatsaus 1/2006 7

10 meenpanijoita. Konferenssin avaa kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen. Ensimmäisenä päivänä tullaan kuulemaan korkean tason puheenvuoroja esimerkiksi Euroopan komissiolta, Maailman Pankilta ja YK:lta. Toisena ja kolmantena päivänä keskitytään varsinaiseen energiakatselmustoimintaan. Konferenssiin odotetaan osanottajaa. Käytännön järjestelyistä vastaa Motiva Oy. Tarkemmat ja ajankohtaiset tiedot Audit 06-tapahtumasta löytyvät Motivan kotisivuilta ja Audit 06-energiakonferenssin omilta verkkosivuilta: Tiedustelut Heikki Väisänen (KTM), puh. (09) Erkki Eskola (KTM), puh. (09) Irmeli Mikkonen (Motiva), puh. (09) ryhmiin, joilla on hyvät mahdollisuudet muuttaa omia toimintatapojaan: viesti suunnataan erityisesti kaupunkilaisille, perheille ja kotitalouksille. Kouluille järjestetään kilpailuja ja erilaisia materiaalipaketteja. Suomi toimii tiiviissä yhteistyössä EU-komission kanssa, ja kansallisia kampanjatoimia koordinoi Ilmastonmuutoksen viestintäohjelma. Ohjelmasta voi hakea rahoitusta myös paikalliseen toimintaan. Hankehaku päättyy Työhön osallistuvat kauppa- ja teollisuusministeriön lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö, maaja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Opetushallitus ja Motiva Oy. Muita kumppaneita ovat kunnat, järjestöt ja yritykset. Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) ovat myös vahvasti mukana. Lisätietoa löytyy verkkosivuilta: Ilmastokampanja käynnistyy kesäkuussa Euroopan unionin komissio järjestää kaikissa 25 jäsenmaassaan ilmastokampanjan tunnuksella Sinä vaikutat ilmastonmuutokseen. Säädä, sammuta, kierrätä, kävele. Tee muutos. Tavoitteena on parantaa kansalaisten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja aktivoida heitä tekoihin muutoksen hillitsemiseksi. Kampanjan perusajatus on positiivinen ja ihmisläheinen: ilmastonmuutoksen hillitseminen on mahdollista, ja pienetkin teot ovat tärkeitä. Kampanja käynnistyy EU-maiden pääkaupungeissa Maailman ympäristöpäivänä 5. kesäkuuta 2006 ja aktivoituu uudelleen kesälomakauden jälkeen elo-syyskuussa jatkuen helmikuulle Suomen toimet ovat kiinteä osa eurooppalaista kampanjaa. Kampanjaa jalkautetaan vauhdittamalla alueellista toimintaa ja tuomalla paikallinen näkökulma, tieto ja toimijat osaksi kampanjaa. Kansalaisista pyritään vaikuttamaan erityisesti Tiedustelut Kirsti Kärkkäinen, puh , Nina Broadstreet (KTM), puh. (09) Energiakatsaus 1/2006

11 Mika Anttonen Energiatuen käyttö vuonna 2005 ja vuoden 2006 linjaukset Energiatuki vuonna 2005 Energiatuella pyritään lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja uuden tehokkaan energiateknologian käyttöönottoa sekä vähentämään energian tuotannosta ja käytöstä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Energiatuki on harkinnanvarainen edistämismuoto ja sitä voidaan myöntää yrityksille ja yhteisöille, esimerkiksi kunnille. Viime vuonna energiatukea myönnettiin yli 33,1 miljoonaa euroa, josta reilut 1,9 miljoonaa euroa oli Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea. Työvoima- ja elinkeinokeskusten kautta tukea myönnettiin 9,5 miljoonaa euroa ja kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosaston kautta 23,6 miljoonaa euroa. Tukia myönnettiin liki saman verran kuin vuonna Vuonna 2005 myönteisiä energiatukipäätöksiä tehtiin kaikkiaan 360 kappaletta (v. 2004; 323), joista noin seitsemäsosa energiaosastolla ja loput TE-keskuksissa. TE-keskusten kautta kulkevat lähinnä pienet, tavanomaisen teknologian hankkeet ja energiansäästökatselmukset. Lukumääräisesti positiivisia päätöksiä tehtiin vuonna 2005 hieman enemmän uusiutuvien energialähteiden kuin energiansäästön kohdalla. Rahallisesti uusiutuviin energialähteisiin käytettiin noin 86 % koko valtuudesta. EAKR-päätöksiä tehtiin 53 kappaletta. Energiaosastolla käsitellään pääsääntöisesti uutta teknologiaa koskevat sekä erityisen suuret hankkeet. Vuotta 2005 hallitsivat viime vuosien tapaan puupolttoaineisiin liittyvät investoinnit kuten pienvoimalaitokset, lämpölaitokset ja puupolttoainei- Taulukko 1. Energiatukipäätösten jakautuminen eri alueille Energiaosasto (kpl) TE-keskukset (kpl) 1. Uusiutuva energia, investoinnit * = Energiansäästö, investoinnit Energiansäästö, selvitykset ja katselmukset Uusiutuva energia, selvitykset 5 0 Yhteensä kappaletta Yhteensä milj. 23,6 milj. 9,5 milj. * EAKR-rahasta Energiakatsaus 1/2006 9

12 den tuotantohankkeet. Puun energiakäyttöön liittyviä investointeja tuettiin 19,7 miljoonalla eurolla. Voimalaitoksiin ja lämpökeskuksiin tästä käytettiin noin 15,2 miljoonaa euroa ja loppuosa tuesta sitoutui puupolttoaineiden tuotantoon liittyviin hankkeisiin kuten erilaisiin hakkureihin ja murskaimiin. Rakennettavien laitosten yhteenlasketut energiatuotantotehot ovat noin 10 MW sähköä ja 120 MW lämpöä. Useissa laitoksissa polttoainevalikoimaan puupolttoaineiden lisäksi kuului myös turve. Uusiutuvien energialähteiden käytön investointeja tukevia selvityshankkeita tuettiin reilulla eurolla. Huomioitavaa on myös, että yritysten ja kuntien lämmöntuotantohankkeista erityisesti pellettikattila-nimikkeellä tuettiin yli 40 hanketta. Tämä on selkeä osoitus pellettien kilpailukyvystä ja pellettien käytön lisääntymisestä Suomessa myös suuremman kokoluokan kattiloissa. Uuden teknologian, uuden sovelluksen tai uutta teknologiaa osittain sisältävien hakkeiden osuus oli ennätyksellisen suuri: noin 20 miljoonaa euroa kohdistui edellä mainittuihin hankkeisiin. Tämä tulee olemaan myös jatkossa selkeä suuntaus, sillä energiatukea kohdennetaan yhä enenevässä määrin uuden teknologian hankkeisiin. Vuonna 2005 tuulivoimahankkeita tuli käsittelyyn vasta viimeisellä neljänneksellä ja niiden lopullinen päätöksenteko siirtyi tälle vuodelle määrärahojen niukkuuden myötä. Näin ollen vuonna 2005 tuulivoimahankkeisiin ei sitoutunut energiamäärärahoja. Tällä hetkellä käsittelyssä on noin 15 MW edestä tuulivoimahankkeita. Uusiutuvan energiatuotannon lisäksi tärkeä kokonaisuus on energiansäästö- ja tehokkuustoiminnan tukeminen. Katselmustukipäätöksiä ja muita energiansäästöön tai tehokkuuteen liittyviä päätöksiä tehtiin yhteensä 119 kappaletta. Energiansäästöinvestointeja oli edellisvuosia hieman vähemmän ja näin ollen säästöinvestoinnit sitoivat alle 10 % kaikesta energiatuesta. Viime vuonna päättynyttä energiansäästösopimuskautta on kuitenkin jatkettu ja nähtävissä on säästöinvestointien suunnittelun ja toteuttamisen jatkuminen. Energiakatselmuksia sekä energiansäästö- ja tehokkuusinvestointeja tuettiin yhteensä noin 4,6 miljoonalla eurolla. Muihin uusiutuviin energialähteisiin kuten biokaasuun, maalämpöön, pienvesivoimaan ja kierrätyspolttoaineisiin liittyvien hankkeiden tukemiseen käytettiin ennätyksellisesti runsaat 8,7 miljoonaa euroa. Tästä noin 2,5 miljoonaa euroa sitoutui bio- Taulukko 2. Energiatuen jakautuminen 2005 Tuki (milj. euroa) Osuus energiatuesta ( %) Puun energiakäyttö energian tuotanto 15,2 46 puupolttoaineiden tuotanto 4,5 14 Muut uusiutuvat energialähteet biokaasu 2,5 7 pienvesivoima 0,9 2,7 aurinkohankkeet/lämpöpumput 3,6 11 kierrätyspolttoaineet 1,7 5 Energian säästö ja tehokkuus 2,7 8 Selvitykset energiansäästöön liittyvät 1,9 6 uusiutuviin liittyvät 0,1 0,3 Yhteensä 33, Energiakatsaus 1/2006

13 kaasuhankkeisiin ja 3,6 miljoonaa euroa aurinkotai lämpöpumppuhankkeisiin. Aurinkohankkeisiin sisältyy yli 3 miljoonan euron tuki yhteen projektiin, jossa hyödynnetään aurinkolämpöä turpeen kuivauksessa. Kyseinen sovellus mahdollistaa monenkertaisen turpeen tuotantotehokkuuden ja samalla ympäristövaikutukset vähenevät huomattavasti. Pienvesivoimahankkeisiin (alle 1 MW) myönnettiin noin 0,9 miljoonaa euroa energiatukea. Vuoden 2006 näkymiä Valtioneuvosto antoi eduskunnalle valmistelemansa selonteon Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi. Strategiassa uusiutuvilla energialähteillä ja energiansäästöllä nähdään olevan tärkeä merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Strategia linjaa myös energiatuen käyttöä. Linjausten mukaan päästökauppasektorille myönnettävistä investointituista luovutaan muiden paitsi uuden teknologian hankkeiden kohdalla. Päästökauppasektorin ulkopuolella sitä vastoin voidaan edelleen tukea myös tavanomaisen tekniikan investointihankkeita. Lisäksi voidaan molemmilla sektoreilla tukea selvityksiä sekä energiakatselmuksia ja -analyyseja tuen kohdealueella. Huomioitava on, että tuulivoimainvestointien tukemista jatketaan, mutta ainoastaan uuden teknologian hankkeiden suhteen. Strategian mukaan energiatukimäärärahojen arvioidaan olevan Kioto-kaudella noin 26 miljoonaa euroa vuosittain. Näin ollen energiatuki tulisi jonkun verran laskemaan nykyiseen verrattuna. Tämä on lähinnä seurausta siitä, että strategiassa tämä nähdään kustannustehokkaana tapana hankkia päästövähennyksiä myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Strategian mukaan päästövähennysyksiköitä hankittaisiin niin kutsutuilla Kioton mekanismeilla 10 miljoonan tonnin edestä ja tähän on varauduttu käyttämään yhteensä 100 miljoonaa euroa. Lisäksi yleisesti nähdään, että päästökaupan myötä nouseva sähköhinta luo entistä parempia edellytyksiä esimerkiksi uusiutuvilla energialla tuotetulle sähkölle. Tämä vähentää suoraan tukien tarvetta. Vuoden 2006 hankekäsittelyssä otetaan huomioon se, että erityisen suurten hankkeiden määrä on merkittävästi lisääntynyt viimeisen vuoden aikana. Myös pienten hankkeiden määrät ovat kasvussa kuten vuodet 2004 ja 2005 osoittivat. Tällöin TE-keskukset myönsivät energiatukea keskimäärin noin 40 prosenttia enemmän kuin edellisinä vuosina. Tämä johti siihen, että nykyisten tukivaltuuksien riittävyys pienille ja keskisuurille hankkeille pyritään turvaamaan ottamalla käyttöön suurille hankkeille tarkoitetut tukimaksimit ja hankekokomaksimit. Näitä ovat seuraavat: maksimituki yhdelle hankkeelle euroa ja maksimikustannus yhdelle hankkeelle on euroa tavanomaisissa hankkeissa (koko hanke) tai uuden teknologian hankkeissa uuden teknologian osuus. Lisäksi otetaan käyttöön hankkeen minimikustannus, jolloin ei käsiteltäisi kustannuksiltaan alle euron investointihankkeita. Vuonna 2006 kauppa- ja teollisuusministeriön käytössä olevat tukimäärärahat ovat vuoden 2005 tasolla. Pääpaino tullee edelleen olemaan bioenergian tukemisessa, sillä puupolttoaineiden vahvan kasvun uskotaan jatkuvan. Myös energiansäästöön ja tehokkuuteen liittyvän katselmus- ja analyysitoiminnan tuloksien arvioidaan realisoituvan säästöinvestoinneiksi uuden sopimuskauden siivittämänä. Lisäksi odotettavissa on merkittäviä panostuksia tuulivoimaan. Tiedustelut Mika Anttonen, puh. (09) Energiakatsaus 1/

14 Jukka Saarinen Työryhmä suosittelee lakisääteiseen velvoitteeseen perustuvaa biopolttoaineiden käyttöönottoa Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama liikenteen biopolttoainetyöryhmä luovutti mietintönsä Työryhmän tehtävänä oli valmistella ehdotus toimista, joilla liikenteen biopolttoaineiden käyttö voitaisiin nostaa Suomessa viiden prosentin tasolle ja arvio siitä, kuinka nopeasti tavoite on mahdollista saavuttaa. Lisäksi tarkoituksena oli tehdä arvio pidemmän aikavälin tavoitteista liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotolle sekä siitä, missä määrin ja millä keinoin tavoitteiden mukainen käyttö voi perustua kotimaisista raaka-aineista tuotettuihin liikenteen biopolttoaineisiin. Työryhmän puheenjohtajana toimi tutkimusjohtaja Kai Sipilä Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta ja työryhmässä olivat edustettuina kaikki aihepiiriin liittyvät ministeriöt. Lisäksi työryhmässä oli pysyvät asiantuntijat Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskuksesta sekä Öljy- ja Kaasualan Keskusliitosta. Valtiovarainministeriön edustaja jätti työryhmän mietintöön eriävän mielipiteensä. Työryhmän yleisiä arviointiperiaatteita Liikenteen biopolttoaineiden edistämisessä on tärkeää tarkastella erikseen biopolttoaineiden laajamittaista taajama- ja maatalouden pienkäyttöä. Laajamittaisella biopolttoaineiden käytöllä pyritään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, energiansaannin turvaamiseen sekä uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen. Työryhmä pitää tärkeänä, että liikenteen biopolttoaineiden edistäminen nähdään pitkäjänteisenä toimintana, jossa käytettävissä olevaa teknologiaa hyödynnetään kustannus- ja energiatehokkaasti ottaen huomioon biomassan hyödyntäminen myös muussa toiminnassa. Voimassa olevat pakokaasu- ja polttoainedirektiivit sekä polttoainestandardit on täytettävä ja näin turvattava ajoneuvokaluston toiminta. Ohjauksen suunnittelussa tulee ot- 12 Energiakatsaus 1/2006

15 Lähitulevaisuudessa autoihin saatetaan tankata polttoainetta, johon on sekoitettu etanolia tai biodieseliä. Työryhmän kaavailema biopolttoaineiden käyttövelvoite koskisi kaikkia liikennepolttoaineita myyviä yrityksiä. Kuva: futureimagebank taa huomioon EU:n sisämarkkinasäännökset. Teknologioiden ja markkinoiden kehitys alalla on voimakasta. Kansainväliset biopolttoainemarkkinat ovat kasvussa erityisesti pidemmällä aikavälillä, millä on vaikutusta saatavuuteen ja hintaan. Tällä hetkellä biopolttoaineet perustuvat lähinnä peltobiomassan ja biokaasun hyödyntämiseen. Tulevaisuudessa markkinoille on tulossa käyttöominaisuuksiltaan ja päästöiltään nykyisiä parempia toisen sukupolven biopolttoaineita, joiden tuotanto perustuu myös muulle kuin peltobiomassalle. Toimia suunniteltaessa on tarpeen ottaa huomioon koko biopolttoaineiden tuotanto- ja käyttöketjun kasvihuonekaasu- ja muut päästöt sekä biopolttoaineiden tuotannon ekologiset kysymykset. Biopolttoaineiden käytön edistäminen Työryhmä toteaa, että toimeksiannossa tavoiteltu biopolttoaineiden viiden prosentin energiaosuus on teoreettisesti mahdollista saavuttaa vuoteen 2010 mennessä. Biopolttoaineiden hyödyntäminen tapahtuisi joustavimmin sekoittamalla nykyisiä biokomponentteja etanolia ja biodieseliä käytössä oleviin polttoaineisiin. Biopolttoaineiden saatavuus ja kustannukset huomioiden työryhmä kuitenkin katsoo, että realistinen tavoite liikenteen biopolttoaineille olisi kolmen prosentin energiaosuus vuonna Työryhmän mielestä käyttövelvoite on ensisijainen edistämiskeino. Käyttövelvoitteen etuna valmisteverokannustimiin nähden on muun muassa Energiakatsaus 1/

16 suurempi varmuus tavoitteen saavuttamisesta. Valmisteveronalennuksen osalta nähdään ongelmalliseksi myös sen mitoitus ja biopolttoaineiden käytön huono ennustettavuus. Käyttövelvoite olisi vuosittain kasvava niin, että se olisi yksi prosentti vuonna 2008, kaksi prosenttia vuonna 2009 ja kolme prosenttia vuonna Vuonna 2010 tästä aiheutuva lisäkustannus olisi arviolta miljoonaa euroa vuodessa ja vaikutus polttoaineiden hintoihin suuruusluokaltaan 3 senttiä/litra. Velvoite kohdistettaisiin kaikkiin liikennepolttoaineita markkinoille toimittaviin yrityksiin. Velvoite olisi joustava sallien toimijoiden toteuttaa velvoitteensa tuomalla markkinoille jotain tai joitakin biopolttoaineita tarvittava osuus toimittamastaan liikennepolttoaineiden kokonaismäärästä. Työryhmä ei näe järkevänä ottaa käyttöön lähivuosina sellaisia biopolttoaineita, jotka edellyttäisivät uutta ajoneuvokalustoa tai jakeluverkostoa. Poikkeuksena on kuitenkin metaani eli maakaasu ja biokaasut erityisesti taajamakäytössä. Työryhmä ehdottaa, että nykyisiä metaanin käyttöä suosivia verotuskäytäntöjä jatketaan pitkäjänteisesti. Ajoneuvoverotuksen kehittäminen tekniikkaneutraalisti hiilidioksidiohjaavaksi tukee osaltaan biopolttoaineiden edistämistä silloin, kun ajoneuvobiopolttoaineyhdistelmällä päästään matalampiin CO2-päästöihin. Biopolttoaineiden tuotanto kotimaassa Suomessa voidaan tuottaa etanolia ja biodieseliä samoilla tuotantokustannuksilla kuin muualla Euroopassa. Raaka-aineiden hintataso on sama EU:n yhteismarkkinoilla. Euroopassa tuotetut polttoaineet eivät ole kuitenkaan pystyneet nykyisillä markkinoilla kilpailemaan Euroopan ulkopuolelta tuotavien biopolttoaineiden kuten Brasiliassa tuotetun etanolin kanssa. Kysynnän ja tarjonnan muutokset voivat kuitenkin nopeastikin vaikuttaa biopolttoaineiden hintoihin kansainvälisillä biopolttoainemarkkinoilla. Kotimaisista raaka-aineista voitaisiin valmistaa peltopohjaisia biopolttoaineita noin 2 3 prosentin osuus liikenteen polttoaineiden kulutuksesta vuonna Pidemmällä aikavälillä uusia teknologioita hyödyntäen kotimaisista raaka-ainevaroista voitaisiin valmistaa jopa 7 prosentin osuus vuonna Työryhmän mielestä käytännössä ei ole kuitenkaan mahdollista edellyttää, että tarvittava biopolttoainemäärä tuotettaisiin kotimaassa kotimaisista raaka-aineista. Toimijat valitsevat markkinaehtoisesti käytettävät biopolttoaineet. Biopolttoaineiden lähinnä biokaasun tai biodieselin pientuotanto ja käyttö maatiloilla voi olla järkevää yksittäisen maatilan tai maatilojen muodostamien yhteistyöyritysten talouden kannalta esimerkiksi silloin, kun tuotanto tapahtuu lannan käsittelyn tai rehun tuotannon sivutuotteena. Työryhmä toteaa, että tarkoituksenmukaisin tapa käyttää tilakohtaisesti tuotettua kasviöljyä energiatuotteena olisi sen hyödyntäminen lämmityspolttoaineena tai työkoneiden polttoaineena. Pidemmän aikavälin tavoitteet Teknologioiden ja markkinoiden kehitys alalla on voimakasta. Tulevaisuudessa markkinoille on tulossa käyttöominaisuuksiltaan ja päästöiltään nykyistä parempia toisen sukupolven biopolttoaineita, joiden tuotanto perustuu myös muulle kuin peltobiomassalle. Työryhmä ehdottaa käynnistettäväksi kansallisen kehitysohjelman uusien toisen sukupolven biopolttoaineiden suomalaisten tuotantoteknologioiden kehittämiseksi ja uusien biopolttoaineiden saamiseksi markkinoille vuoteen 2015 mennessä. Näin olisi mahdollista vähintään puolittaa biopolttoaineiden aiheuttamat lisäkustannukset kansantaloudelle. Kehitystyön onnistuessa olisi mahdollista saavuttaa liikenteen biopolttoaineilla jopa 8 prosentin osuus vuoteen 2020 mennessä. 14 Energiakatsaus 1/2006

17 Biopolttoaineiden käytön vaikutuksia Nykyisillä biopolttoaineilla ei ole nykyajoneuvoissa merkittäviä etuja haitallisten päästöjen vähentämisessä. Maa- ja biokaasun käytöllä sekä uusien toisen sukupolven biopolttoaineiden käytöllä suurina pitoisuuksina voidaan kuitenkin vähentää erityisesti taajamaliikenteen haitallisia päästöjä. Päästöjen osalta liikenteen biopolttoaineiden etuna onkin lähinnä mahdollisuus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Biopolttoaineistakin aiheutuu epäsuorasti päästöjä muun muassa polttoaineen valmistuksessa, kuljetuksissa, jalostuksessa ja jakelussa. Biopolttoaineiden kohdalla viljelyn ja polttoaineen prosessoinnin päästöt voivat muodostaa merkittävän osan koko ketjun päästöistä. VTT:n ja MTT:n meneillään olevasta yhteishankkeesta on saatu alustavia tuloksia liikenteen biopolttoaineiden kasvihuonekaasupäästöistä Suomen olosuhteissa. Rypsipohjaisella biodieselillä arvioidaan saatavan noin 5 prosentin kasvihuonekaasupäästövähenemä verrattuna fossiiliseen dieselpolttoaineeseen ja vastaavasti viljaetanolilla noin 5 10 prosentin kasvihuonekaasupäästövähenemä verrattuna bensiiniin nykyisillä viljelyketjuilla. Tulevaisuuden viljelyketjuilla ja käyttämällä viljan tuotannossa oljen tai rypsin kortta kiinteänä polttoaineena korvaamaan fossiilista polttoainetta on mahdollista saavuttaa suurempia kasvihuonekaasupäästövähenemiä. Alustavien tulosten perusteella toisen sukupolven biopolttoaineilla on mahdollista saavuttaa suurempia päästövähenemiä. Metsätähteestä paperitai sellutehtaaseen integroidussa laitoksessa tuotetulle synteettiselle dieselille arvioitiin mahdolliseksi saada noin 80 prosentin kasvihuonekaasupäästövähenemä. Jos raaka-aineena olisi ruokohelpi, alustava arvio vähenemästä olisi noin 70 prosenttia. Kansallisen huoltovarmuuden kannalta liikenteen biopolttoaineiden käyttöönoton merkitys riippuu siitä, missä määrin niiden tuotanto tapahtuu kotimaassa. Varsinkin pidemmällä aikavälillä, jos Suomeen syntyy metsäpohjaisiin raaka-aineisiin perustuvaa toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoa, joilla voidaan korvata huomattavasti suurempi osuus polttoainekäytöstä kuin nykyisillä biopolttoaineilla, voidaan huoltovarmuutta ja myös kriisivalmiutta parantaa olennaisesti. Huoltovarmuusnäkökohtien taloudellista merkitystä ja suhdetta biopolttoaineiden käytöstä aiheutuviin kustannuksiin on kuitenkin hyvin vaikea arvioida. Maaseudun kehittämisen näkökulmasta liikenteen biopolttoaineiden tuotanto toisi peltokasveille uusia käyttökohteita. Jos Suomessa tuotettaisiin biopolttoaineita kotimaisista raaka-aineista, tuotanto vaikuttaisi maataloudessa osittaisena toimeentulolähteenä tai toimeentulon jatkumisena. Biopolttoaineiden tuotantolaitokset toisivat laitoskoosta ja prosessista riippuen uutta työpaikkaa laitosta kohden. Suomessa kehitteillä olevan uuden teknologian vientipotentiaali voi olla huomattava. Laitevalmistuksella ja viennillä olisi merkittävä välitön työllistävä vaikutus. Tiedustelut Jukka Saarinen, puh. (09) Nina Broadstreet, puh. (09) Energiakatsaus 1/

18 Kim Fyhr Ydinenergia-alan asiantuntijoiden riittävyys väestön ikääntyessä Uhkaako myös ydinenergia-alaa asiantuntijoiden massaeläköityminen? Viime aikoina julkinen keskustelu on käynyt vilkkaana vaikutuksista, joita erityisesti suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana aiheuttaa suomalaiselle työelämälle ja taloudelle. Tämä artikkeli kohdistaa huomion yhteen suhteellisen pieneen, mutta tärkeään osa-alueeseen nimittäin ydinenergia-alaan. Kysymys kuuluu: riittävätkö ydinenergia-alan asiantuntijat tulevaisuudessa suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Kysymys on tärkeä, sillä korkeatasoinen asiantuntijajoukko on perusedellytys ydinvoiman turvalliselle käytölle myös tulevaisuudessa. Yhtenä keskeisenä tekijänä tilanteen arvioinnin taustalla on Suomen väestön ikärakenne, jonka seurauksena lähivuosina siirtyy eläkkeelle suuri joukko eri alojen asiantuntijoita. Sama tendenssi on nähtävissä myös ydinenergia-alalla. Tarkasteltaessa erityisesti ydinenergia-alaa on huomioitava viime vuosina tehdyt kauaskantoiset päätökset, kuten Olkiluoto 3 -laitosyksikön rakentaminen ja Posiva Oy:n loppusijoitushanke, joiden perusteella Suomi on sitoutunut ydinalan toimintaan eri muodoissaan pitkälle tulevaisuuteen. Tämän ja alan kannalta keskeisten turvallisuuskysymysten hallinnan vuoksi asiantuntijoiden määrän selkeä väheneminen olisi huolestuttavaa. Ydinvoimateollisuus kasvoi ja vakiintui pääosin 1970-luvulla ja sitä seuraavan vuosikymmenen alussa. Pelkkä suurten ikäluokkien väestöllinen volyymi ei siis riitä selittämään tämän ikäryhmän suhteellista yliedustusta ydinalan asiantuntijoiden joukossa, vaan myös alan suhdanteet vaikuttivat suurten ikäluokkien sijoittumiseen ydinalan asiantuntijoiksi. Sen sijaan 1950-luvun loppupuolella ja 1960-luvulla syntyneitä asiantuntijoita poliittiset ja taloudelliset suhdanteet ovat kohdelleet selvästi ankarammalla kädellä. Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden, ydinvoimakriittisen ympäristöliikkeen nousun ja 1990-luvun alun laman myötä hiljentynyt rekrytointi vaikeuttivat alan tilannetta ja erityisesti juuri näiden ikäluokkien työllistymistä. Käsitykseni mukaan 1970-luvulla syntyneet ja sitä nuoremmat asiantuntijat puolestaan ovat hyötyneet ja tulevat ilmeisesti jatkossakin hyötymään ydinvoimalle suopeammasta ilmapiiristä ja ydinvoiman 16 Energiakatsaus 1/2006

19 Reaktori-insinööri Per-Erik Hägg oli mukana käynnistämässä Loviisan voimalaitosta vuonna Uusi reaktori-insinööri Jukka Sorjonen jatkaa työtä 2000-luvulla. Reaktori-insinööri vastaa esimerkiksi ydinpolttoaineen vuosittaisesta latauksesta voimalaitoksen reaktoreihin. Kuva: Seija Niinimäki (Fortum) lisärakentamisesta johtuneesta rekrytoinnista. Noin vuosi sitten ydinenergianeuvottelukunta päätti, että olisi perusteltua päivittää vuonna 2000 laaditun Toimenpiteitä ydinenergia-alan tietämyksen säilyttämiseksi -työryhmäraportin asiantuntijoiden määrää koskevat tiedot. Ydinalan keskeisille organisaatioille lähetettiin tietopyyntö, jonka johdosta saatujen erimuotoisten, mutta kuitenkin suuntaa-antavien vastausten perusteella on mahdollista tarkastella alan asiantuntijoiden riittävyyttä lähivuosina. Riittävätkö asiantuntijat? Kun puhutaan asiantuntemuksen säilyttämisestä, on syytä kiinnittää huomiota yliopistojen vastuulla olevaan akateemiseen peruskoulutukseen. Vuoden 2000 työryhmäraportissa todettiin, että yliopistojen silloinen koulutuskapasiteetti riittää tyydyttämään uusien asiantuntijoiden tarpeen. Viime vuosina alan kannalta keskeisimpien teknillisten oppiaineiden suosio on kasvanut. On syytä kuitenkin huomata, että ydinenergia-alan opetusvirkoja on lukumääräisesti vain vähän. Tämä tieto-taidon säilyttämisen ja uuden tiedon luomisen kannalta tärkeä sektori on siis jossain määrin haavoittuva. Siksi on äärimmäisen tärkeää varmistaa, että ydinalan opetusresurssit pidettäisiin vähintäänkin ennallaan. Selvää tietenkin on, ettei pelkästään yliopistokoulutus pätevöitä täysin alan eri tehtäviin, vaan tarvitaan vuosia kestävää käytännön perehdytystä. Vuoden 2000 tieto-taito-raportin perusteella voidaan laskea, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita asiantuntijoita oli alan organisaatiois- Energiakatsaus 1/

20 Ydinporukka Jari Pesonen, Heikki Sjövall, Herkko Pilt ja Marjo Mustonen TVO:sta valmistelivat Olkiluoto 3 -aineiston Säteilyturvakeskuksen lupakäsittelyä varten vuonna Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikkö sai valtioneuvoston periaatepäätöksen vuonna 2002 ja rakentamisluvan vuonna Sen suunniteltu käyttöaika ulottuu 2070-luvulle asti. Kuva: Hannu Huovila (TVO) sa yhteensä 518. Tämä luku sisältää pääsääntöisesti ainoastaan teknillisen ja luonnontieteellisen alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt. Joidenkin organisaatioiden ilmoitusten rakenteesta johtuen käytetään jäljempänä lukua 614, joka sisältää myös muita kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita asiantuntijoita. Tässä vaiheessa on syytä huomata, että vastauksia arvioidaan nimenomaan asiantuntijoiden määrän eikä laadun näkökulmasta. Uusien vastausten perusteella yksikään organisaatio ei näytä olevan erityisen huolissaan vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden asiantuntijoiden tulevasta riittävyydestä, vaikka suuret ikäluokat erottuvat piikkinä alan monen keskeisen toimijan henkilöstön ikärakenteesta. Huomioitava on, että myös varsinaisia suuria ikäluokkia hieman vanhemmat ikäluokat ovat edelleen varsin hyvin edustettuina ydinalan asiantuntijoiden joukossa. Tosin Suomen ydinalan keskimmäinen sukupolvi ei näytä olevan asiantuntijamäärien valossa aivan niin aliedustettu kuin mitä voisi ennakolta kuvitella. Toiseksi, suurin osa alan toimijoista vaikuttaa huomioineen jo hyvissä ajoin asiantuntijoiden eläkkeelle siirtymisen ja aloittaneen uusien asiantuntijoiden rekrytoinnin. Erityisesti Olkiluoto 3 -hankkeella näyttää olleen ikärakennetta korjaava vaikutus alan kannalta tärkeiden toimijoiden osalta. Asian toinen puoli tietenkin on, että laitosprojekti on saattanut houkutella asiantuntijoita alan muista organisaatioista. Lisärekrytoinnin tarvetta 18 Energiakatsaus 1/2006

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energiatuki. Hakeminen

Energiatuki. Hakeminen Energiatuki Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, energiansäästön tehostaminen, uuden energiateknologian käyttöönoton edistäminen, energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentäminen,

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotannon edistäminen Suomessa Poistetaan esteitä ja luodaan mahdollisuuksia Rahoitusta

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto TransEco-seminaari 4.12.2012 Nykyinen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö EU-säädökset RES-direktiivi (2009/28/EY) Vaatimus

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014 Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus VÄHÄHIILISEEN SUOMEEN Reilu kaksi viikkoa sitten julkistettiin parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa ylijohtaja Riku Huttunen TeollisuusSummit, Oulu, 14.10.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

RAPORTTI DIREKTIIVIN 2003/30/EY EDELLYTTÄMÄ KERTOMUS LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA MUIDEN UUSIUTUVIEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN EDISTÄMISESTÄ SUOMESSA

RAPORTTI DIREKTIIVIN 2003/30/EY EDELLYTTÄMÄ KERTOMUS LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA MUIDEN UUSIUTUVIEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN EDISTÄMISESTÄ SUOMESSA DIREKTIIVIN 2003/30/EY EDELLYTTÄMÄ KERTOMUS LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA MUIDEN UUSIUTUVIEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN EDISTÄMISESTÄ SUOMESSA 0.0.1Johdanto Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin liikenteen

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot