1/2006. Energiatuki vuosina 2005 ja 2006 s. 9. Biopolttoaineille ehdotettu käyttövelvoitetta s. 12. Suomen energiatalous vuonna 2005 s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2006. Energiatuki vuosina 2005 ja 2006 s. 9. Biopolttoaineille ehdotettu käyttövelvoitetta s. 12. Suomen energiatalous vuonna 2005 s."

Transkriptio

1 1/2006 Energiatuki vuosina 2005 ja 2006 s. 9 Biopolttoaineille ehdotettu käyttövelvoitetta s. 12 Suomen energiatalous vuonna 2005 s. 23

2 Sisältö Energia-alalla tapahtuu Vuoden ensimmäisen uutisosion aiheita ovat yrityksille myönnetyt vuoden 2006 päästökauppaoikeudet, turvevoimalaitoksia koskeva juuri valmistunut turvelauhteen syöttötariffiselvitys sekä sähkön jakeluhäiriö-, hinta- ja tuotantoasiat. Työryhmä suosittelee lakisääteiseen velvoitteeseen perustuvaa biopolttoaineiden käyttöönottoa Energia-alan kevään puhutuin teema, liikenteen biopolttoaineet, olivat keskiössä helmikuun lopulla ilmestyneessä selvityksessä. Työryhmä ehdottaa käyttövelvoitetta kaikille biopolttoaineita myyville yrityksille, mutta jättää kysymyksen kotimaisen tuotannon mahdollisuuksista avoimeksi. Ydinenergia-alan asiantuntijoiden riittävyys väestön ikääntyessä Tulevaisuuden ydinenergia-alan asiantuntijoiden määrää uhkaa romahdus. Uusien ydinvoima-asiantuntijoiden rekrytointi on entistä kiivaampaa ja vanhat ydinasiantuntijat ovat avainroolissa tietotaidon levittämisessä. Uusia julkaisuja s. 27 Tilastoja s. 30 JULKAISIJA Kauppa- ja teollisuusministeriö energiaosasto Aleksanterinkatu 4 (PL 32) VALTIONEUVOSTO Puh. (09) Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Internetissä ilmestyvät pdf-versio, englanninkielinen tiivistelmä sekä suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset taulukot. TOIMITUS Päätoimittaja ylijohtaja Taisto Turunen Toimituspäällikkö Jorma Aurela Toimitussihteeri Lea Kurki Tilastot Saku Slioor/Tilastokeskus Puh. (09) TAITTO Mainostoimisto Grafex, Joensuu PAINO Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopio 2006 KANNEN KUVA futureimagebank

3 Energia-alalla tapahtuu Energia- ja ilmastostrategian käsittely jatkuu eduskunnassa Valtioneuvoston eduskunnalle selontekona antaman energia- ja ilmastostrategian käsittely jatkuu eduskunnassa. Eduskunnan täysistunto päätti lähettää selonteon talousvaliokuntaan mietinnön laatimista varten. Talousvaliokunnalle lausunnon tulevat antamaan valtiovarainvaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta sekä ympäristövaliokunta. Valiokunnat ovat aloittaneet selonteon käsittelyn ja asiantuntijakuulemiset helmikuun puolivälissä. Talousvaliokunnan tavoitteena on antaa mietintönsä viimeistään touko-kesäkuun vaihteessa. Eduskunta antaa mietinnön pohjalta vastauksensa valtioneuvoston selontekoon. Vastauksesta ilmenee eduskunnan kanta strategiassa esitettyihin linjauksiin. Keskustelutilaisuus sähkömarkkinoista kauppa- ja teollisuusministeriössä Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen järjesti keskustelutilaisuuden sähkömarkkinoista. Paikalla oli viranomaisten, tutkimuslaitosten, sähkön tuottajien ja myyjien, verkkoyhtiöiden, sähkön käyttäjien sekä polttoainetoimittajien edustajia. Keskustelu oli vilkasta ja markkinoiden toiminnasta esitettiin vastakkaisiakin näkemyksiä. Keskustelussa nousivat päällimmäisinä esille sähkön toimitusvarmuuteen ja päästökaupan hintavaikutuksiin liittyvät kysymykset. Ministeri Pekkarinen painotti, että nykyinen yhteiskunta on niin riippuvainen sähköstä, että sähkön toimitusvarmuudelle on asetettava entistä tiukempia vaatimuksia. Ministeri toivoi toimialan pohtivan keinoja riittävän kapasiteetin ylläpitämiseksi. Päästökaupan windfall-voittojen osalta ministeri ilmoitti, että hallituksessa selvitetään malleja, joilla tuottajien saamia windfall-voittoja voitaisiin leikata. Aiheeseen palataan seurantapalaverissa Tiedustelut Taisto Turunen, puh. (09) Petteri Kuuva, puh. (09) Tiedustelut Petteri Kuuva, puh. (09) Timo Ritonummi, puh. (09) Energiakatsaus 1/2006 1

4 Päästökaupassa annettu uusia jakopäätöksiä Valtioneuvosto on helmikuun aikana antanut kaikkiaan kaksikymmentä uutta laitoskohtaista päästöoikeuksien jakopäätöstä. Päätöksistä kahdeksan koskee tehdyssä isojaossa mukana olleita laitoksia, joiden osalta jakopäätös on käsitelty uudelleen. Loput kaksitoista kohdistuvat niin kutsuttuihin uusiin osallistujiin, joille valtioneuvosto on myöntänyt päästökauppakaudelle päästöoikeuksia uusille osallistujille tarkoitetusta päästöoikeusvarauksesta. Valtioneuvoston uudelleen käsittelemiin tapauksiin lukeutuu kaksi Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) osittain hyväksymää valitusta, jotka Äänevoima Oy ja Keravan Energia Oy tekivät valtioneuvoston joulukuussa 2004 antamasta myöntämispäätöksestä. Oikeus hyväksyi valitukset siltä osin, kun ne koskivat Keravan Energia Oy:n neljää laitoskohtaista kohtuullistamisratkaisua ja Äänevoima Oy:n omistaman laitoksen jakokriteereissä käytettäviä laitostietoja. Oikeus palautti jakopäätöksen hyväksymiltään osin takaisin valtioneuvostolle, joka antoi asiassa uudet laitoskohtaiset päätökset. Valtioneuvosto korjasi päätöksillään jakopäätökseen sisältyneet Äänevoima Oy:n ja Keravan Energia Oy:n laitoskohtaisten myöntämispäätösten virheet ja puutteellisuudet, minkä seurauksena Äänevoima Oy:n laitos sai jonkin verran lisää päästöoikeuksia. Mainitulla päätöksellä ei kuitenkaan ole vaikutusta muille laitoksille joulukuun 2004 päätöksessä myönnettyihin päästöoikeuksiin. Korkein hallinto-oikeus on valituksista antamissaan päätöksissä todennut, että valtioneuvoston päätös on lainvoimainen kaikkien niiden laitosten osalta, joiden päästöoikeuksista ei ole valitettu KHO:lle tai joiden osalta KHO ei ole valituksen johdosta muuttanut valtioneuvoston päätöstä. Tuomioistuimen linjaus tarkoittaa muun muassa sitä, että muille laitoksille myönnettyjä päästöoikeuksia ei voi muuttaa ja päästöoikeuslaskelmissa käytetty sovituskerroin pysyy ennallaan. Valtioneuvosto antoi kaksitoista uutta osallistujaa koskevaa jakopäätöstä. Päästöoikeudet myönnettiin laitoksille, joista neljän laitoksen päätoimiala on kaukolämmöntuotanto, viiden teollisuuden energiantuotanto, yhden massan ja paperin valmistus, yhden massan valmistus ja yhden tiilien valmistus. Päästöoikeuksia myönnettiin yhteensä hiilidioksiditonnia, mikä vastaa 18,2 prosenttia uusille osallistujille varatusta 2,5 miljoonan CO 2 -päästöoikeuskiintiöstä. Tämän jälkeen uusille osallistujille varatusta osuudesta on käytetty 52,5 prosenttia eli hiilidioksiditonnia vastaava määrä päästöoikeuksia. Kaikkiaan uusien osallistujien varaukseen jää nyt tehtävien päätösten jälkeen päästöoikeuksia yhteensä hiilidioksiditonnia. Määrä vastaa 47,5 prosenttia uusille osallistujille varatusta kokonaispäästöoikeusmäärästä. Tiedustelut Helena Kantola, puh. (09) Turvelauhteen syöttötariffiselvitys valmistunut Maaliskuussa ilmestyneen selvityksen tavoitteena oli tarkastella turvevoimalaitoksia koskevaa rajattua sähkön syöttötariffijärjestelmää. Tarkasteltaviksi laitoksiksi hyväksyttiin selvityksessä sellaiset suuret turvevoimalaitokset, jotka ennen EU-laajuisen päästökaupan käyttöönottoa tuottivat lauhdesähköä edullisemmin kuin vastaavat kivihiiltä tai maakaasua käyttävät laitokset. Tällaisten turvevoimalaitosten lauhdesähköteho on yhteensä noin 500 MW, ja niiden käyttö on järjestelmässä tarkoitus varmistaa siten, että ne tuottaisivat sähköä en- 2 Energiakatsaus 1/2006

5 nen tuontipolttoaineita käyttäviä lauhdutusvoimalaitoksia. Lisäksi syöttötariffijärjestelmä olisi määräaikainen vuosina Selvityksen taustalla tarkasteltiin Irlannin turvesähköä koskevaa syöttötariffijärjestelmää sekä Saksassa ja Itävallassa käytettäviä, uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön syöttötariffijärjestelmiä. Lisäksi selvitykseen sisältyy lakiasiantuntijan lausunto, jonka johtopäätöksenä on, ettei EY-lainsäädäntö Suomen tilanteessa aseta esteitä kaavaillun syöttötariffijärjestelmän toteuttamiselle, mutta toteutus vaatii kuitenkin uutta kansallista lainsäädäntöä. Selvityksessä on hahmoteltu kaavaillun järjestelmän toteutukseen liittyvää neljää osa-aluetta: tariffitason määritys-, sähköntuotannon todentamis-, tariffivarojen keräämis- sekä tariffivarojen maksamismekanismeja. Parhaimpana tariffin muotona pidettiin järjestelmässä sähkön markkinahinnan päälle maksettavaa tukea, eli niin kutsuttua hintapreemiota turvelauhdetuotannolle. Tuen maksuun tarvittavat varat kerättäisiin kaikilta sähkön käyttäjiltä. Järjestelmän taloudellisia vaikutuksia selvityksessä arvioitiin kolmella mahdollisella toteutusvaihtoehdolla ensimmäisen EU-päästökauppavuoden 2005 markkinaolosuhteissa. Tulosten mukaan kaavailtu järjestelmä olisi toteutusvaihtoehdosta riippuen lisännyt 1,2 6,2 miljoonan euron panostuksella energiaturpeen kulutusta lauhdetuotannossa noin 0,5 2,2 miljoonaa MWh (polttoaineena). Keskimääräinen tuki turvelauhdesähkölle oli tarkastelluissa vaihtoehdoissa vuonna 2005 noin 3 6 euroa/mwh (sähkö) eli suuruusluokkaa prosenttia sähkön markkinahinnan keskiarvosta vuonna Samalla järjestelmä olisi pienentänyt muun sähkön myyntiä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla arviolta 7 28 miljoonaa euroa. Syöttötariffijärjestelmän vaikutukset vaihtelevat eri vuosina markkinatilanteen mukaan. Valmistunut selvitys on yksi valtioneuvoston uuden energia- ja ilmastopoliittisen selonteon mukaisista toimenpiteistä, jonka laati kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta GreenStream Network Oy. Selvityksellä oli laajapohjainen ohjausryhmä, johon kuuluivat kauppa- ja teollisuusministeriön edustajien lisäksi valtiovarain- ja ympäristöministeriön, Energiamarkkinaviraston, Kilpailuviraston, Energiateollisuus ry:n, kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n ja Turveteollisuusliitto ry:n edustajat. Ohjausryhmässä oli varsin erilaisia näkemyksiä selvityksen kohteena olleesta syöttötariffijärjestelmästä ja sen tarpeellisuudesta. Kauppa- ja teollisuusministeriö on käynnistänyt rajattua syöttötariffijärjestelmää koskevan lain valmisteluun liittyvät toimet. Selvityksen täydellinen nimi on Selvitys turvelauhdesähkön tuotannon turvaamisesta suhteessa kivihiililauhde- ja maakaasulauhdesähköön rajattua syöttötariffijärjestelmää käyttäen ja se on ladattavissa pdf-muodossa ministeriön verkkosivuilta: > julkaisurekisteri. Tiedustelut Sirkka Vilkamo, puh. (09) Aimo Aalto, puh. (09) Motivan KTM-työohjelma käynnistynyt Kauppa- ja teollisuusministeriö tilasi helmikuussa Motiva Oy:ltä KTM-työohjelman vuotta 2006 koskevan osuuden. KTM-työohjelman päätavoitteita ja painopistealueita ovat teollisuuden, energia-alan ja palvelusektorin sopimusmenettelyjen toimeenpano- ja uusien sopimusmenettelyjen kehittäminen, energiakatselmustoiminnan laadukas toimeenpano, uuden energiateknologian ja bioenergian käyttöönoton vauhdittaminen sekä asenteisiin, käyttötottumuksiin ja valintoihin vaikuttaminen. Työohjelmaan sisältyy useita Euroo- Energiakatsaus 1/2006 3

6 pan älykäs energiahuolto -ohjelman hankkeita. Valtion omistama osakeyhtiö Motiva Oy on perustettu edistämään energiansäästöä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Motivan toiminnasta valtaosa muodostuu KTM-työohjelman toteutuksesta. Työohjelman keskeinen lähtökohta on valtioneuvoston marraskuussa 2005 eduskunnalle antama selonteko Lähiajan energia- ja ilmastopoliittisia linjauksia kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi. Tiedustelut Erkki Eskola (KTM), puh. (09) Ilari Aho (Motiva), puh. (09) Sähkönjakelijoiden varautumista jakeluhäiriöihin selvittävän työryhmän asettaminen Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on kartoittaa sähkönjakelijoiden käytettävissä olevat keinot ja valmiudet erilaisten jakeluhäiriöiden ehkäisemiseen, selvittämiseen sekä sähkökatkojen pitämiseen mahdollisimman lyhyinä. Työryhmän tehtävänä on laatia ehdotus, jolla voidaan parantaa sähkönjakelijoiden toimintavalmiuksia häiriötilanteissa. Työryhmän tulee arvioida myös, voidaanko Suomessa asettaa toiminnallisia tavoitteita sähkönjakelun varmuudelle ja enimmäistavoitteita jakeluhäiriöiden pituudelle. Työryhmän täytyy työssään myös tutkia, onko sähkökatkosten ja muiden jakeluhäiriöiden tilastointi ja seuranta riittävää sekä selvittää, ovatko sähkökatkosten ja häiriöiden määrä tai vakavuus muuttuneet viime vuosina. Selvitysmies Jarl Forstén suositteli sähkön toimitusvarmuuden parantamista koskeneessa selvitysmiestyössään vuonna 2002 verkonhaltijoille kymmenen vuoden toimenpidesuunnitelmia, joista tulisi käydä ilmi sähkönjakelun keskeytysten vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ja niiden toteuttamisaikataulu. Työryhmän tulee siten selvittää, ovatko sähkönjakelijat laatineet selvitysmiehen ehdotuksen mukaisia toimenpidesuunnitelmia sekä arvioida tarve näiden suunnitelmien mahdolliseen ohjeistukseen ja valvontaan. Työryhmän tarkoitus on myös kartoittaa, minkälaisia jakeluverkon käyttövarmuuden arviointimenetelmiä on käytettävissä ja tuleeko niitä ohjeistaa. Lisäksi ryhmä arvioi, voidaanko Suomessa asettaa toiminnallisia tavoitteita sähkönjakelun varmuudelle ja enimmäistavoitteita jakeluhäiriöiden pituudelle sekä arvioida näiden tavoitteiden kustannusvaikutukset. Työryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Taisto Turunen kauppa- ja teollisuusministeriöstä ja jäseninä ovat edustajat kauppa- ja teollisuusministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, Energiamarkkinavirastosta, Huoltovarmuuskeskuksesta, Kuluttajavirastosta sekä Turvatekniikan keskuksesta. Pysyvinä asiantuntijoina työryhmässä toimivat Fortum Sähkönsiirto Oy:n ja Vattenfall Verkko Oy:n edustajat. Työryhmän tulee luovuttaa loppuraporttinsa ministeriölle viimeistään 31. päivänä elokuuta Tiedustelut Juha Turkki, puh. (09) Pienimuotoisen sähköntuotannon verkkoonpääsy Suomi on johtavia teollisuusmaita, kun tarkastellaan uusituvilla, erityisesti biopolttoaineilla tehdyn sähkön osuutta sähkön kokonaishankinnasta. Suomi on edelläkävijä ja tiennäyttäjä myös säh- 4 Energiakatsaus 1/2006

7 kön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) käytössä. Avoimilla sähkömarkkinoillamme sähkön tuotanto ei ole monopolisoitua tai luvanvaraistettua. Kuka tahansa saa tuottaa sähköä verkkoon toteuttaessaan ympäristö- ja laatuvaatimukset. Sähkömarkkinalain mukaisesti sähköverkon haltijoilla on liittämisvelvollisuus verkkoonsa haluavalle sähköntuotannolle ja siirtovelvollisuus siirtää tuotettu sähkö kohtuullista korvausta vastaan. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähköntuotantoa edistetään sekä antamalla investoinneille harkinnanvaraista investointiavustusta että maksamalla tuotetulle sähkölle tuotantotukea. Sähkön tuotantotuessa on kolme tasoa ja korkeinta, 6,9 euroa/mwh, saa tuulivoimalla ja metsähakkeella tuotetulle sähkölle. Lisäksi verotuksessa annetaan CHP-tuotannolle etua lämmöntuotannon verotuksessa. Biopolttoaineista ei lämmöntuotannon veroja peritäkään. Näistä lähtökohdista tarkastellen ei pienimuotoisella, kotimaisiin energialähteisiin perustuvalla sähköntuotannolla, erityisesti CHP-tuotannolla, pitäisi olla ongelmia liittyä tuotannon ja verkon kannalta sopivalle jännitetasolle ja tuottaa sähköä samoille markkinoille kaiken muun sähköntuotannon kanssa, jos sähköntuotanto rakentuu terveelle taloudelliselle pohjalle. Selvitykset ja useat yhteydenotot osoittavat kuitenkin, että liityntä- ja siirtokustannukset vaihtelevat suuresti eri verkkoyhtiöiden välillä. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa todetaankin: Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon edistämiseksi sekä biopolttoaineiden ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi pienvoimalaitosten verkkoon liittymistä helpotetaan energiamarkkinoiden sääntelyä kehittämällä. Tästä aiheutuvat lisäkustannukset huomioidaan muiden verkonkäyttäjien tariffeissa. Tätä strategian kohtaa ja esille tullutta liittymisja siirtokustannusten kirjavuutta selvitetään ja parannusehdotusta valmistellaan ministeriön sekä Energiamarkkinaviraston yhteisenä virkatyönä. Uusiutuvaan energiaan perustuvan sähköntuotannon pääasiallinen edistäminen pohjautuu edelleen investointi- ja tuotantotukiin. Tällä työllä tasoitetaan liittymis- ja siirtokustannuksia, jolloin joissain sähkönsiirtoverkoissa nämä kustannukset voivat alentua merkittävästikin. Tämä osaltaan edistää pienimuotoista sähköntuotantoa. Mahdollinen lakiesitys on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn jo syyskauden alussa. Tiedustelut Timo Ritonummi, puh. (09) Energiamarkkinavirasto avannut kuluttajille sähkön tarjoushintojen nettipalvelun Energiamarkkinavirasto on avannut uuden nettipalvelun, josta kuluttajat löytävät sujuvasti ja nopeasti tarjolla olevat ajantasaiset sähkön myyntitarjoukset. Uuden palvelun tavoitteena on helpottaa sähkön hintatietojen saatavuutta, kuluttajien sähkön oston kilpailuttamista sekä tarjousten vertailua. Palvelun on mahdollistanut joulukuussa 2004 voimaan tullut sähkömarkkinalain muutos. Energiamarkkinavirasto tarjoaa uudella nettipalvelulla kuluttajille mahdollisimman yksinkertaisen ja helpon tavan saada tietoa sähkön hinnoista sekä verrata eri sähkönmyyjien ajankohtaisia sähkötarjouksia. Palvelua varten kuluttajan tarvitsee tietää vain oman käyttöpaikan postinumero, nykyinen siirtotariffi ja vuotuinen sähkön käyttömäärä. Palvelussa tarjotaan tietoa myös myyjien tarjoaman sähkön alkuperästä ja kuluttaja voi halutessaan esimerkiksi hakea ensisijaisesti uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä koskevia tarjouksia. Varsinaista uutta sähkösopimusta sähkönmyyjän kanssa Energiamarkkinaviraston palvelussa ei Energiakatsaus 1/2006 5

8 kuluttaja voi tehdä, vaan sitä varten palvelusta löytyvät myyjien yhteystiedot sekä linkit niiden verkkosivuille. Palvelussa tarjoukset on ryhmitelty sopimustyypin perusteella toistaiseksi voimassaoleviin, määräaikaisiin ja pörssihintaan sidottuihin sopimuksiin, joista kuluttaja voi valita haluamansa. Energiamarkkinaviraston sähkön nettihintapalvelu on maksuton sekä sähkönmyyjille että kuluttajille. Suomessa on yli seitsemänkymmentä sähkön vähittäismyyjää, joista yli viisikymmentä on jo rekisteröitynyt palvelun käyttäjiksi. Myyjät ylläpitävät palvelussa olevia tarjoustietoja ja ne voivat päivittyä jopa kerran vuorokaudessa. Sähkön myyjät voivat kohdistaa nettihintapalveluun ilmoittamansa tarjoushinnat haluamalleen alueelle jopa postinumeron tarkkuudella. Kuluttajille näkyvistä tulosteista käyvät ilmi annetulla postinumeroalueella kulloinkin voimassa olevat tarjoukset. Palvelussa näkyvät tarjoushintojen ohella myös paikallisten myyjien toimitusvelvollisuushinnat. Kuluttajille sähkönmyyjien kilpailuttaminen ja toimittajan vaihtaminen on ollut mahdollista jo vuodesta 1998 lähtien. Kuitenkin vain pieni osa sähkönkäyttäjistä on Suomessa tähän mennessä käyttänyt mahdollisuutta hyväkseen ja vaihtanut sähkönmyyjää. Selvitysten mukaan kotitalouksista vain viidesosa on ylipäätään vertaillut sähkönmyyjien hintoja ja joka kymmenes kotitalous vaihtanut sähkönmyyjää. Valtaosa kuluttajista on tähän saakka pitänyt myyjän vaihtamista ja vaihtoehtojen vertailua liian vaikeana. Uusi palvelu on tavoittanut kohderyhmänsä varsin nopeasti, sillä ensimmäisen käyttökuukauden aikana järjestelmän kautta on suoritettu noin hakua. Maksuton palvelu on käytettävissä verkko-osoitteessa: Tiedustelut Arto Rajala (KTM), puh. (09) Tapio Silvennoinen (EMV), puh. (09) Energia-asioissa tärkeitä kysymyksiä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella Euroopan unionin energiapolitiikan kehittäminen on ajankohtainen teema Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Keskustelu energiapolitiikan uudistamisesta konkretisoituu Euroopan komission maaliskuussa 2006 julkaiseman turvallista, kestävää ja kilpailukykyistä energiapolitiikkaa koskevan vihreän kirjan jatkokäsittelyssä. Vihreä kirja luo pohjaa EU:n energiapolitiikkaa koskeville laaja-alaisille linjauksille ja tuleville toimille. Energian maailmanlaajuisen kysynnän kasvu näkyy hinnoissa ja toimitusvarmuuden näkymissä. Samanaikaisesti kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevat sopimukset ja päästökauppajärjestelmä vaikuttavat voimakkaasti energialähteiden valintaan samoin kuin teollisuuden kilpailukykyyn. Julkisen konsultointivaiheen jälkeen vihreää kirjaa seuraa konkreettisempia toimenpideehdotuksia esittelevä valkoinen kirja, joka julkaistaan komission aikataulusta riippuen Suomen puheenjohtajuuskauden lopulla. Muita keskeisiä asialistalla olevia kysymyksiä ovat EU:n sähkön ja maakaasun sisämarkkinoiden kehittämisen toimeenpano, energiatehokkuuden edistäminen sekä vuoropuhelu suurten energiantuottajamaiden kanssa. Sähkön ja kaasun sisämarkkinoihin liittyen komissio julkaisee Suomen kaudella loppuraportin kilpailun toiminnasta energiasektorilla sekä erillisen raportin sisämarkkinadirektiivien toimeenpanosta. Raporttien pohjalta neuvostossa käydään keskustelua sisämarkkinoiden kehittämisen toimeenpanosta. Energiatehokkuusasioissa komissio julkaisee kesällä toimintasuunnitelman ja tämän asiakirjan jatkokäsittely ajoittuu Suomen kaudelle. Energiantuottajamaiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa Suomen erityisenä intressinä on EU:n ja Venäjän välisen dialogin kehittäminen esimerkiksi 6 Energiakatsaus 1/2006

9 alueellisella tasolla. Energiakysymysten ulkosuhteisiin liittyen Suomen kaudella järjestetään useita korkean tason kokouksia. EU-maiden energiaasioista vastaavat ministerit kokoontuvat unionin liikenne-, televiestintä- ja energianeuvostoon Brysseliin 23. marraskuuta. Tiedustelut Ari Hietamäki, puh. (09) Niina Honkasalo, puh. (09) Euroopan unionin bioenergiatoimintasuunnitelma neuvoston käsittelyssä Euroopan komissio esitti joulukuussa 2005 ehdotuksensa biomassaa koskevaksi toimintasuunnitelmaksi. Suunnitelman lähtökohtina ovat EU:n energiapolitiikan päätavoitteet, joita ovat kilpailukyky, kestävyys ja huoltovarmuus. Energiapolitiikan keskeisiä elementtejä ovat energian kysynnän vähentäminen talouskasvun olosuhteissa, uusiutuvan energian käytön lisääminen, energian hankinnan hajauttaminen sekä kansainvälisen yhteistyön kehittäminen. Biomassatoimintasuunnitelma on osa uusiutuvan energian edistämistoimintaa. EU:n uusiutuvan energian tuotannosta noin puolet tuotetaan biomassalla. Puuperäisiä polttoaineita, jätepolttoaineita ja peltoenergiaa hyödyntämällä Eurooppa voi alentaa riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja kehittää maaseutualueiden taloudellisia toimintoja. Toimintasuunnitelmassa esitetään biomassan edistämistoimenpiteitä lämmityksessä, sähkön tuotannossa ja liikenteessä. Seuraava askel on yksittäisten toimenpide-ehdotusten tekeminen. Biomassalla tuotettiin vuonna 2003 noin neljä prosenttia eli 69 Mtoe EU:n primäärienergiasta. Komissio arvioi, että biomassatoimintasuunnitelman toimenpiteiden vaikutuksesta biomassan käyttö voisi saavuttaa 150 Mtoe:n suuruusluokan vuonna 2010 tai pian sen jälkeen. Toimintasuunnitelmassa todetaan, että liikenteen biopolttoaineet ovat kallis tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, mutta niillä on suuria etuja huoltovarmuuden lisäämisessä. Sähköntuotannossa biomassalla saavutetaan suurimmat kasvihuonekaasujen vähentymishyödyt. Bioenergian käytön kannattavuus on paras lämmön tuotannossa. Komissio antoi helmikuussa 2006 ehdotuksensa myös erilliseksi liikenteen biopolttoaineita koskevaksi strategiaksi, joka käsittelee laajemmin toimintasuunnitelman tätä osa-aluetta. Biomassatoimintasuunnitelma on käsittelyssä sekä energianeuvostossa että maatalousneuvostossa. Neuvoston päätelmät on tarkoitus hyväksyä kesäkuussa energianeuvoston kokouksessa. Tiedustelut Erkki Eskola, puh. (09) Kansainvälinen energiakatselmuskonferenssi syyskuussa Lahdessa Kauppa- ja teollisuusministeriö järjestää yhteistyössä ympäristöministeriön ja ulkoasiainministeriön kanssa kansainvälisen International Energy Audit Conference -konferenssin Lahdessa Audit 06-konferenssi on osa kansainvälistä toimintasuunnitelmaa, joka hyväksyttiin kesäkuussa 2002 Bonnissa. Suomen EU-puheenjohtajakauteen liittyen konferenssi kytkeytyy Asem-huippukokoukseen. Audit 06-tapahtuman odotetaan kokoavan yhteen laajan joukon energiapolitiikan päättäjiä sekä käytännön säästötoimien suunnittelijoita ja toi- Energiakatsaus 1/2006 7

10 meenpanijoita. Konferenssin avaa kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen. Ensimmäisenä päivänä tullaan kuulemaan korkean tason puheenvuoroja esimerkiksi Euroopan komissiolta, Maailman Pankilta ja YK:lta. Toisena ja kolmantena päivänä keskitytään varsinaiseen energiakatselmustoimintaan. Konferenssiin odotetaan osanottajaa. Käytännön järjestelyistä vastaa Motiva Oy. Tarkemmat ja ajankohtaiset tiedot Audit 06-tapahtumasta löytyvät Motivan kotisivuilta ja Audit 06-energiakonferenssin omilta verkkosivuilta: Tiedustelut Heikki Väisänen (KTM), puh. (09) Erkki Eskola (KTM), puh. (09) Irmeli Mikkonen (Motiva), puh. (09) ryhmiin, joilla on hyvät mahdollisuudet muuttaa omia toimintatapojaan: viesti suunnataan erityisesti kaupunkilaisille, perheille ja kotitalouksille. Kouluille järjestetään kilpailuja ja erilaisia materiaalipaketteja. Suomi toimii tiiviissä yhteistyössä EU-komission kanssa, ja kansallisia kampanjatoimia koordinoi Ilmastonmuutoksen viestintäohjelma. Ohjelmasta voi hakea rahoitusta myös paikalliseen toimintaan. Hankehaku päättyy Työhön osallistuvat kauppa- ja teollisuusministeriön lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö, maaja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Opetushallitus ja Motiva Oy. Muita kumppaneita ovat kunnat, järjestöt ja yritykset. Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) ovat myös vahvasti mukana. Lisätietoa löytyy verkkosivuilta: Ilmastokampanja käynnistyy kesäkuussa Euroopan unionin komissio järjestää kaikissa 25 jäsenmaassaan ilmastokampanjan tunnuksella Sinä vaikutat ilmastonmuutokseen. Säädä, sammuta, kierrätä, kävele. Tee muutos. Tavoitteena on parantaa kansalaisten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja aktivoida heitä tekoihin muutoksen hillitsemiseksi. Kampanjan perusajatus on positiivinen ja ihmisläheinen: ilmastonmuutoksen hillitseminen on mahdollista, ja pienetkin teot ovat tärkeitä. Kampanja käynnistyy EU-maiden pääkaupungeissa Maailman ympäristöpäivänä 5. kesäkuuta 2006 ja aktivoituu uudelleen kesälomakauden jälkeen elo-syyskuussa jatkuen helmikuulle Suomen toimet ovat kiinteä osa eurooppalaista kampanjaa. Kampanjaa jalkautetaan vauhdittamalla alueellista toimintaa ja tuomalla paikallinen näkökulma, tieto ja toimijat osaksi kampanjaa. Kansalaisista pyritään vaikuttamaan erityisesti Tiedustelut Kirsti Kärkkäinen, puh , Nina Broadstreet (KTM), puh. (09) Energiakatsaus 1/2006

11 Mika Anttonen Energiatuen käyttö vuonna 2005 ja vuoden 2006 linjaukset Energiatuki vuonna 2005 Energiatuella pyritään lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja uuden tehokkaan energiateknologian käyttöönottoa sekä vähentämään energian tuotannosta ja käytöstä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Energiatuki on harkinnanvarainen edistämismuoto ja sitä voidaan myöntää yrityksille ja yhteisöille, esimerkiksi kunnille. Viime vuonna energiatukea myönnettiin yli 33,1 miljoonaa euroa, josta reilut 1,9 miljoonaa euroa oli Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea. Työvoima- ja elinkeinokeskusten kautta tukea myönnettiin 9,5 miljoonaa euroa ja kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosaston kautta 23,6 miljoonaa euroa. Tukia myönnettiin liki saman verran kuin vuonna Vuonna 2005 myönteisiä energiatukipäätöksiä tehtiin kaikkiaan 360 kappaletta (v. 2004; 323), joista noin seitsemäsosa energiaosastolla ja loput TE-keskuksissa. TE-keskusten kautta kulkevat lähinnä pienet, tavanomaisen teknologian hankkeet ja energiansäästökatselmukset. Lukumääräisesti positiivisia päätöksiä tehtiin vuonna 2005 hieman enemmän uusiutuvien energialähteiden kuin energiansäästön kohdalla. Rahallisesti uusiutuviin energialähteisiin käytettiin noin 86 % koko valtuudesta. EAKR-päätöksiä tehtiin 53 kappaletta. Energiaosastolla käsitellään pääsääntöisesti uutta teknologiaa koskevat sekä erityisen suuret hankkeet. Vuotta 2005 hallitsivat viime vuosien tapaan puupolttoaineisiin liittyvät investoinnit kuten pienvoimalaitokset, lämpölaitokset ja puupolttoainei- Taulukko 1. Energiatukipäätösten jakautuminen eri alueille Energiaosasto (kpl) TE-keskukset (kpl) 1. Uusiutuva energia, investoinnit * = Energiansäästö, investoinnit Energiansäästö, selvitykset ja katselmukset Uusiutuva energia, selvitykset 5 0 Yhteensä kappaletta Yhteensä milj. 23,6 milj. 9,5 milj. * EAKR-rahasta Energiakatsaus 1/2006 9

12 den tuotantohankkeet. Puun energiakäyttöön liittyviä investointeja tuettiin 19,7 miljoonalla eurolla. Voimalaitoksiin ja lämpökeskuksiin tästä käytettiin noin 15,2 miljoonaa euroa ja loppuosa tuesta sitoutui puupolttoaineiden tuotantoon liittyviin hankkeisiin kuten erilaisiin hakkureihin ja murskaimiin. Rakennettavien laitosten yhteenlasketut energiatuotantotehot ovat noin 10 MW sähköä ja 120 MW lämpöä. Useissa laitoksissa polttoainevalikoimaan puupolttoaineiden lisäksi kuului myös turve. Uusiutuvien energialähteiden käytön investointeja tukevia selvityshankkeita tuettiin reilulla eurolla. Huomioitavaa on myös, että yritysten ja kuntien lämmöntuotantohankkeista erityisesti pellettikattila-nimikkeellä tuettiin yli 40 hanketta. Tämä on selkeä osoitus pellettien kilpailukyvystä ja pellettien käytön lisääntymisestä Suomessa myös suuremman kokoluokan kattiloissa. Uuden teknologian, uuden sovelluksen tai uutta teknologiaa osittain sisältävien hakkeiden osuus oli ennätyksellisen suuri: noin 20 miljoonaa euroa kohdistui edellä mainittuihin hankkeisiin. Tämä tulee olemaan myös jatkossa selkeä suuntaus, sillä energiatukea kohdennetaan yhä enenevässä määrin uuden teknologian hankkeisiin. Vuonna 2005 tuulivoimahankkeita tuli käsittelyyn vasta viimeisellä neljänneksellä ja niiden lopullinen päätöksenteko siirtyi tälle vuodelle määrärahojen niukkuuden myötä. Näin ollen vuonna 2005 tuulivoimahankkeisiin ei sitoutunut energiamäärärahoja. Tällä hetkellä käsittelyssä on noin 15 MW edestä tuulivoimahankkeita. Uusiutuvan energiatuotannon lisäksi tärkeä kokonaisuus on energiansäästö- ja tehokkuustoiminnan tukeminen. Katselmustukipäätöksiä ja muita energiansäästöön tai tehokkuuteen liittyviä päätöksiä tehtiin yhteensä 119 kappaletta. Energiansäästöinvestointeja oli edellisvuosia hieman vähemmän ja näin ollen säästöinvestoinnit sitoivat alle 10 % kaikesta energiatuesta. Viime vuonna päättynyttä energiansäästösopimuskautta on kuitenkin jatkettu ja nähtävissä on säästöinvestointien suunnittelun ja toteuttamisen jatkuminen. Energiakatselmuksia sekä energiansäästö- ja tehokkuusinvestointeja tuettiin yhteensä noin 4,6 miljoonalla eurolla. Muihin uusiutuviin energialähteisiin kuten biokaasuun, maalämpöön, pienvesivoimaan ja kierrätyspolttoaineisiin liittyvien hankkeiden tukemiseen käytettiin ennätyksellisesti runsaat 8,7 miljoonaa euroa. Tästä noin 2,5 miljoonaa euroa sitoutui bio- Taulukko 2. Energiatuen jakautuminen 2005 Tuki (milj. euroa) Osuus energiatuesta ( %) Puun energiakäyttö energian tuotanto 15,2 46 puupolttoaineiden tuotanto 4,5 14 Muut uusiutuvat energialähteet biokaasu 2,5 7 pienvesivoima 0,9 2,7 aurinkohankkeet/lämpöpumput 3,6 11 kierrätyspolttoaineet 1,7 5 Energian säästö ja tehokkuus 2,7 8 Selvitykset energiansäästöön liittyvät 1,9 6 uusiutuviin liittyvät 0,1 0,3 Yhteensä 33, Energiakatsaus 1/2006

13 kaasuhankkeisiin ja 3,6 miljoonaa euroa aurinkotai lämpöpumppuhankkeisiin. Aurinkohankkeisiin sisältyy yli 3 miljoonan euron tuki yhteen projektiin, jossa hyödynnetään aurinkolämpöä turpeen kuivauksessa. Kyseinen sovellus mahdollistaa monenkertaisen turpeen tuotantotehokkuuden ja samalla ympäristövaikutukset vähenevät huomattavasti. Pienvesivoimahankkeisiin (alle 1 MW) myönnettiin noin 0,9 miljoonaa euroa energiatukea. Vuoden 2006 näkymiä Valtioneuvosto antoi eduskunnalle valmistelemansa selonteon Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi. Strategiassa uusiutuvilla energialähteillä ja energiansäästöllä nähdään olevan tärkeä merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Strategia linjaa myös energiatuen käyttöä. Linjausten mukaan päästökauppasektorille myönnettävistä investointituista luovutaan muiden paitsi uuden teknologian hankkeiden kohdalla. Päästökauppasektorin ulkopuolella sitä vastoin voidaan edelleen tukea myös tavanomaisen tekniikan investointihankkeita. Lisäksi voidaan molemmilla sektoreilla tukea selvityksiä sekä energiakatselmuksia ja -analyyseja tuen kohdealueella. Huomioitava on, että tuulivoimainvestointien tukemista jatketaan, mutta ainoastaan uuden teknologian hankkeiden suhteen. Strategian mukaan energiatukimäärärahojen arvioidaan olevan Kioto-kaudella noin 26 miljoonaa euroa vuosittain. Näin ollen energiatuki tulisi jonkun verran laskemaan nykyiseen verrattuna. Tämä on lähinnä seurausta siitä, että strategiassa tämä nähdään kustannustehokkaana tapana hankkia päästövähennyksiä myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Strategian mukaan päästövähennysyksiköitä hankittaisiin niin kutsutuilla Kioton mekanismeilla 10 miljoonan tonnin edestä ja tähän on varauduttu käyttämään yhteensä 100 miljoonaa euroa. Lisäksi yleisesti nähdään, että päästökaupan myötä nouseva sähköhinta luo entistä parempia edellytyksiä esimerkiksi uusiutuvilla energialla tuotetulle sähkölle. Tämä vähentää suoraan tukien tarvetta. Vuoden 2006 hankekäsittelyssä otetaan huomioon se, että erityisen suurten hankkeiden määrä on merkittävästi lisääntynyt viimeisen vuoden aikana. Myös pienten hankkeiden määrät ovat kasvussa kuten vuodet 2004 ja 2005 osoittivat. Tällöin TE-keskukset myönsivät energiatukea keskimäärin noin 40 prosenttia enemmän kuin edellisinä vuosina. Tämä johti siihen, että nykyisten tukivaltuuksien riittävyys pienille ja keskisuurille hankkeille pyritään turvaamaan ottamalla käyttöön suurille hankkeille tarkoitetut tukimaksimit ja hankekokomaksimit. Näitä ovat seuraavat: maksimituki yhdelle hankkeelle euroa ja maksimikustannus yhdelle hankkeelle on euroa tavanomaisissa hankkeissa (koko hanke) tai uuden teknologian hankkeissa uuden teknologian osuus. Lisäksi otetaan käyttöön hankkeen minimikustannus, jolloin ei käsiteltäisi kustannuksiltaan alle euron investointihankkeita. Vuonna 2006 kauppa- ja teollisuusministeriön käytössä olevat tukimäärärahat ovat vuoden 2005 tasolla. Pääpaino tullee edelleen olemaan bioenergian tukemisessa, sillä puupolttoaineiden vahvan kasvun uskotaan jatkuvan. Myös energiansäästöön ja tehokkuuteen liittyvän katselmus- ja analyysitoiminnan tuloksien arvioidaan realisoituvan säästöinvestoinneiksi uuden sopimuskauden siivittämänä. Lisäksi odotettavissa on merkittäviä panostuksia tuulivoimaan. Tiedustelut Mika Anttonen, puh. (09) Energiakatsaus 1/

14 Jukka Saarinen Työryhmä suosittelee lakisääteiseen velvoitteeseen perustuvaa biopolttoaineiden käyttöönottoa Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama liikenteen biopolttoainetyöryhmä luovutti mietintönsä Työryhmän tehtävänä oli valmistella ehdotus toimista, joilla liikenteen biopolttoaineiden käyttö voitaisiin nostaa Suomessa viiden prosentin tasolle ja arvio siitä, kuinka nopeasti tavoite on mahdollista saavuttaa. Lisäksi tarkoituksena oli tehdä arvio pidemmän aikavälin tavoitteista liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotolle sekä siitä, missä määrin ja millä keinoin tavoitteiden mukainen käyttö voi perustua kotimaisista raaka-aineista tuotettuihin liikenteen biopolttoaineisiin. Työryhmän puheenjohtajana toimi tutkimusjohtaja Kai Sipilä Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta ja työryhmässä olivat edustettuina kaikki aihepiiriin liittyvät ministeriöt. Lisäksi työryhmässä oli pysyvät asiantuntijat Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskuksesta sekä Öljy- ja Kaasualan Keskusliitosta. Valtiovarainministeriön edustaja jätti työryhmän mietintöön eriävän mielipiteensä. Työryhmän yleisiä arviointiperiaatteita Liikenteen biopolttoaineiden edistämisessä on tärkeää tarkastella erikseen biopolttoaineiden laajamittaista taajama- ja maatalouden pienkäyttöä. Laajamittaisella biopolttoaineiden käytöllä pyritään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, energiansaannin turvaamiseen sekä uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen. Työryhmä pitää tärkeänä, että liikenteen biopolttoaineiden edistäminen nähdään pitkäjänteisenä toimintana, jossa käytettävissä olevaa teknologiaa hyödynnetään kustannus- ja energiatehokkaasti ottaen huomioon biomassan hyödyntäminen myös muussa toiminnassa. Voimassa olevat pakokaasu- ja polttoainedirektiivit sekä polttoainestandardit on täytettävä ja näin turvattava ajoneuvokaluston toiminta. Ohjauksen suunnittelussa tulee ot- 12 Energiakatsaus 1/2006

15 Lähitulevaisuudessa autoihin saatetaan tankata polttoainetta, johon on sekoitettu etanolia tai biodieseliä. Työryhmän kaavailema biopolttoaineiden käyttövelvoite koskisi kaikkia liikennepolttoaineita myyviä yrityksiä. Kuva: futureimagebank taa huomioon EU:n sisämarkkinasäännökset. Teknologioiden ja markkinoiden kehitys alalla on voimakasta. Kansainväliset biopolttoainemarkkinat ovat kasvussa erityisesti pidemmällä aikavälillä, millä on vaikutusta saatavuuteen ja hintaan. Tällä hetkellä biopolttoaineet perustuvat lähinnä peltobiomassan ja biokaasun hyödyntämiseen. Tulevaisuudessa markkinoille on tulossa käyttöominaisuuksiltaan ja päästöiltään nykyisiä parempia toisen sukupolven biopolttoaineita, joiden tuotanto perustuu myös muulle kuin peltobiomassalle. Toimia suunniteltaessa on tarpeen ottaa huomioon koko biopolttoaineiden tuotanto- ja käyttöketjun kasvihuonekaasu- ja muut päästöt sekä biopolttoaineiden tuotannon ekologiset kysymykset. Biopolttoaineiden käytön edistäminen Työryhmä toteaa, että toimeksiannossa tavoiteltu biopolttoaineiden viiden prosentin energiaosuus on teoreettisesti mahdollista saavuttaa vuoteen 2010 mennessä. Biopolttoaineiden hyödyntäminen tapahtuisi joustavimmin sekoittamalla nykyisiä biokomponentteja etanolia ja biodieseliä käytössä oleviin polttoaineisiin. Biopolttoaineiden saatavuus ja kustannukset huomioiden työryhmä kuitenkin katsoo, että realistinen tavoite liikenteen biopolttoaineille olisi kolmen prosentin energiaosuus vuonna Työryhmän mielestä käyttövelvoite on ensisijainen edistämiskeino. Käyttövelvoitteen etuna valmisteverokannustimiin nähden on muun muassa Energiakatsaus 1/

16 suurempi varmuus tavoitteen saavuttamisesta. Valmisteveronalennuksen osalta nähdään ongelmalliseksi myös sen mitoitus ja biopolttoaineiden käytön huono ennustettavuus. Käyttövelvoite olisi vuosittain kasvava niin, että se olisi yksi prosentti vuonna 2008, kaksi prosenttia vuonna 2009 ja kolme prosenttia vuonna Vuonna 2010 tästä aiheutuva lisäkustannus olisi arviolta miljoonaa euroa vuodessa ja vaikutus polttoaineiden hintoihin suuruusluokaltaan 3 senttiä/litra. Velvoite kohdistettaisiin kaikkiin liikennepolttoaineita markkinoille toimittaviin yrityksiin. Velvoite olisi joustava sallien toimijoiden toteuttaa velvoitteensa tuomalla markkinoille jotain tai joitakin biopolttoaineita tarvittava osuus toimittamastaan liikennepolttoaineiden kokonaismäärästä. Työryhmä ei näe järkevänä ottaa käyttöön lähivuosina sellaisia biopolttoaineita, jotka edellyttäisivät uutta ajoneuvokalustoa tai jakeluverkostoa. Poikkeuksena on kuitenkin metaani eli maakaasu ja biokaasut erityisesti taajamakäytössä. Työryhmä ehdottaa, että nykyisiä metaanin käyttöä suosivia verotuskäytäntöjä jatketaan pitkäjänteisesti. Ajoneuvoverotuksen kehittäminen tekniikkaneutraalisti hiilidioksidiohjaavaksi tukee osaltaan biopolttoaineiden edistämistä silloin, kun ajoneuvobiopolttoaineyhdistelmällä päästään matalampiin CO2-päästöihin. Biopolttoaineiden tuotanto kotimaassa Suomessa voidaan tuottaa etanolia ja biodieseliä samoilla tuotantokustannuksilla kuin muualla Euroopassa. Raaka-aineiden hintataso on sama EU:n yhteismarkkinoilla. Euroopassa tuotetut polttoaineet eivät ole kuitenkaan pystyneet nykyisillä markkinoilla kilpailemaan Euroopan ulkopuolelta tuotavien biopolttoaineiden kuten Brasiliassa tuotetun etanolin kanssa. Kysynnän ja tarjonnan muutokset voivat kuitenkin nopeastikin vaikuttaa biopolttoaineiden hintoihin kansainvälisillä biopolttoainemarkkinoilla. Kotimaisista raaka-aineista voitaisiin valmistaa peltopohjaisia biopolttoaineita noin 2 3 prosentin osuus liikenteen polttoaineiden kulutuksesta vuonna Pidemmällä aikavälillä uusia teknologioita hyödyntäen kotimaisista raaka-ainevaroista voitaisiin valmistaa jopa 7 prosentin osuus vuonna Työryhmän mielestä käytännössä ei ole kuitenkaan mahdollista edellyttää, että tarvittava biopolttoainemäärä tuotettaisiin kotimaassa kotimaisista raaka-aineista. Toimijat valitsevat markkinaehtoisesti käytettävät biopolttoaineet. Biopolttoaineiden lähinnä biokaasun tai biodieselin pientuotanto ja käyttö maatiloilla voi olla järkevää yksittäisen maatilan tai maatilojen muodostamien yhteistyöyritysten talouden kannalta esimerkiksi silloin, kun tuotanto tapahtuu lannan käsittelyn tai rehun tuotannon sivutuotteena. Työryhmä toteaa, että tarkoituksenmukaisin tapa käyttää tilakohtaisesti tuotettua kasviöljyä energiatuotteena olisi sen hyödyntäminen lämmityspolttoaineena tai työkoneiden polttoaineena. Pidemmän aikavälin tavoitteet Teknologioiden ja markkinoiden kehitys alalla on voimakasta. Tulevaisuudessa markkinoille on tulossa käyttöominaisuuksiltaan ja päästöiltään nykyistä parempia toisen sukupolven biopolttoaineita, joiden tuotanto perustuu myös muulle kuin peltobiomassalle. Työryhmä ehdottaa käynnistettäväksi kansallisen kehitysohjelman uusien toisen sukupolven biopolttoaineiden suomalaisten tuotantoteknologioiden kehittämiseksi ja uusien biopolttoaineiden saamiseksi markkinoille vuoteen 2015 mennessä. Näin olisi mahdollista vähintään puolittaa biopolttoaineiden aiheuttamat lisäkustannukset kansantaloudelle. Kehitystyön onnistuessa olisi mahdollista saavuttaa liikenteen biopolttoaineilla jopa 8 prosentin osuus vuoteen 2020 mennessä. 14 Energiakatsaus 1/2006

17 Biopolttoaineiden käytön vaikutuksia Nykyisillä biopolttoaineilla ei ole nykyajoneuvoissa merkittäviä etuja haitallisten päästöjen vähentämisessä. Maa- ja biokaasun käytöllä sekä uusien toisen sukupolven biopolttoaineiden käytöllä suurina pitoisuuksina voidaan kuitenkin vähentää erityisesti taajamaliikenteen haitallisia päästöjä. Päästöjen osalta liikenteen biopolttoaineiden etuna onkin lähinnä mahdollisuus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Biopolttoaineistakin aiheutuu epäsuorasti päästöjä muun muassa polttoaineen valmistuksessa, kuljetuksissa, jalostuksessa ja jakelussa. Biopolttoaineiden kohdalla viljelyn ja polttoaineen prosessoinnin päästöt voivat muodostaa merkittävän osan koko ketjun päästöistä. VTT:n ja MTT:n meneillään olevasta yhteishankkeesta on saatu alustavia tuloksia liikenteen biopolttoaineiden kasvihuonekaasupäästöistä Suomen olosuhteissa. Rypsipohjaisella biodieselillä arvioidaan saatavan noin 5 prosentin kasvihuonekaasupäästövähenemä verrattuna fossiiliseen dieselpolttoaineeseen ja vastaavasti viljaetanolilla noin 5 10 prosentin kasvihuonekaasupäästövähenemä verrattuna bensiiniin nykyisillä viljelyketjuilla. Tulevaisuuden viljelyketjuilla ja käyttämällä viljan tuotannossa oljen tai rypsin kortta kiinteänä polttoaineena korvaamaan fossiilista polttoainetta on mahdollista saavuttaa suurempia kasvihuonekaasupäästövähenemiä. Alustavien tulosten perusteella toisen sukupolven biopolttoaineilla on mahdollista saavuttaa suurempia päästövähenemiä. Metsätähteestä paperitai sellutehtaaseen integroidussa laitoksessa tuotetulle synteettiselle dieselille arvioitiin mahdolliseksi saada noin 80 prosentin kasvihuonekaasupäästövähenemä. Jos raaka-aineena olisi ruokohelpi, alustava arvio vähenemästä olisi noin 70 prosenttia. Kansallisen huoltovarmuuden kannalta liikenteen biopolttoaineiden käyttöönoton merkitys riippuu siitä, missä määrin niiden tuotanto tapahtuu kotimaassa. Varsinkin pidemmällä aikavälillä, jos Suomeen syntyy metsäpohjaisiin raaka-aineisiin perustuvaa toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoa, joilla voidaan korvata huomattavasti suurempi osuus polttoainekäytöstä kuin nykyisillä biopolttoaineilla, voidaan huoltovarmuutta ja myös kriisivalmiutta parantaa olennaisesti. Huoltovarmuusnäkökohtien taloudellista merkitystä ja suhdetta biopolttoaineiden käytöstä aiheutuviin kustannuksiin on kuitenkin hyvin vaikea arvioida. Maaseudun kehittämisen näkökulmasta liikenteen biopolttoaineiden tuotanto toisi peltokasveille uusia käyttökohteita. Jos Suomessa tuotettaisiin biopolttoaineita kotimaisista raaka-aineista, tuotanto vaikuttaisi maataloudessa osittaisena toimeentulolähteenä tai toimeentulon jatkumisena. Biopolttoaineiden tuotantolaitokset toisivat laitoskoosta ja prosessista riippuen uutta työpaikkaa laitosta kohden. Suomessa kehitteillä olevan uuden teknologian vientipotentiaali voi olla huomattava. Laitevalmistuksella ja viennillä olisi merkittävä välitön työllistävä vaikutus. Tiedustelut Jukka Saarinen, puh. (09) Nina Broadstreet, puh. (09) Energiakatsaus 1/

18 Kim Fyhr Ydinenergia-alan asiantuntijoiden riittävyys väestön ikääntyessä Uhkaako myös ydinenergia-alaa asiantuntijoiden massaeläköityminen? Viime aikoina julkinen keskustelu on käynyt vilkkaana vaikutuksista, joita erityisesti suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana aiheuttaa suomalaiselle työelämälle ja taloudelle. Tämä artikkeli kohdistaa huomion yhteen suhteellisen pieneen, mutta tärkeään osa-alueeseen nimittäin ydinenergia-alaan. Kysymys kuuluu: riittävätkö ydinenergia-alan asiantuntijat tulevaisuudessa suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Kysymys on tärkeä, sillä korkeatasoinen asiantuntijajoukko on perusedellytys ydinvoiman turvalliselle käytölle myös tulevaisuudessa. Yhtenä keskeisenä tekijänä tilanteen arvioinnin taustalla on Suomen väestön ikärakenne, jonka seurauksena lähivuosina siirtyy eläkkeelle suuri joukko eri alojen asiantuntijoita. Sama tendenssi on nähtävissä myös ydinenergia-alalla. Tarkasteltaessa erityisesti ydinenergia-alaa on huomioitava viime vuosina tehdyt kauaskantoiset päätökset, kuten Olkiluoto 3 -laitosyksikön rakentaminen ja Posiva Oy:n loppusijoitushanke, joiden perusteella Suomi on sitoutunut ydinalan toimintaan eri muodoissaan pitkälle tulevaisuuteen. Tämän ja alan kannalta keskeisten turvallisuuskysymysten hallinnan vuoksi asiantuntijoiden määrän selkeä väheneminen olisi huolestuttavaa. Ydinvoimateollisuus kasvoi ja vakiintui pääosin 1970-luvulla ja sitä seuraavan vuosikymmenen alussa. Pelkkä suurten ikäluokkien väestöllinen volyymi ei siis riitä selittämään tämän ikäryhmän suhteellista yliedustusta ydinalan asiantuntijoiden joukossa, vaan myös alan suhdanteet vaikuttivat suurten ikäluokkien sijoittumiseen ydinalan asiantuntijoiksi. Sen sijaan 1950-luvun loppupuolella ja 1960-luvulla syntyneitä asiantuntijoita poliittiset ja taloudelliset suhdanteet ovat kohdelleet selvästi ankarammalla kädellä. Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden, ydinvoimakriittisen ympäristöliikkeen nousun ja 1990-luvun alun laman myötä hiljentynyt rekrytointi vaikeuttivat alan tilannetta ja erityisesti juuri näiden ikäluokkien työllistymistä. Käsitykseni mukaan 1970-luvulla syntyneet ja sitä nuoremmat asiantuntijat puolestaan ovat hyötyneet ja tulevat ilmeisesti jatkossakin hyötymään ydinvoimalle suopeammasta ilmapiiristä ja ydinvoiman 16 Energiakatsaus 1/2006

19 Reaktori-insinööri Per-Erik Hägg oli mukana käynnistämässä Loviisan voimalaitosta vuonna Uusi reaktori-insinööri Jukka Sorjonen jatkaa työtä 2000-luvulla. Reaktori-insinööri vastaa esimerkiksi ydinpolttoaineen vuosittaisesta latauksesta voimalaitoksen reaktoreihin. Kuva: Seija Niinimäki (Fortum) lisärakentamisesta johtuneesta rekrytoinnista. Noin vuosi sitten ydinenergianeuvottelukunta päätti, että olisi perusteltua päivittää vuonna 2000 laaditun Toimenpiteitä ydinenergia-alan tietämyksen säilyttämiseksi -työryhmäraportin asiantuntijoiden määrää koskevat tiedot. Ydinalan keskeisille organisaatioille lähetettiin tietopyyntö, jonka johdosta saatujen erimuotoisten, mutta kuitenkin suuntaa-antavien vastausten perusteella on mahdollista tarkastella alan asiantuntijoiden riittävyyttä lähivuosina. Riittävätkö asiantuntijat? Kun puhutaan asiantuntemuksen säilyttämisestä, on syytä kiinnittää huomiota yliopistojen vastuulla olevaan akateemiseen peruskoulutukseen. Vuoden 2000 työryhmäraportissa todettiin, että yliopistojen silloinen koulutuskapasiteetti riittää tyydyttämään uusien asiantuntijoiden tarpeen. Viime vuosina alan kannalta keskeisimpien teknillisten oppiaineiden suosio on kasvanut. On syytä kuitenkin huomata, että ydinenergia-alan opetusvirkoja on lukumääräisesti vain vähän. Tämä tieto-taidon säilyttämisen ja uuden tiedon luomisen kannalta tärkeä sektori on siis jossain määrin haavoittuva. Siksi on äärimmäisen tärkeää varmistaa, että ydinalan opetusresurssit pidettäisiin vähintäänkin ennallaan. Selvää tietenkin on, ettei pelkästään yliopistokoulutus pätevöitä täysin alan eri tehtäviin, vaan tarvitaan vuosia kestävää käytännön perehdytystä. Vuoden 2000 tieto-taito-raportin perusteella voidaan laskea, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita asiantuntijoita oli alan organisaatiois- Energiakatsaus 1/

20 Ydinporukka Jari Pesonen, Heikki Sjövall, Herkko Pilt ja Marjo Mustonen TVO:sta valmistelivat Olkiluoto 3 -aineiston Säteilyturvakeskuksen lupakäsittelyä varten vuonna Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikkö sai valtioneuvoston periaatepäätöksen vuonna 2002 ja rakentamisluvan vuonna Sen suunniteltu käyttöaika ulottuu 2070-luvulle asti. Kuva: Hannu Huovila (TVO) sa yhteensä 518. Tämä luku sisältää pääsääntöisesti ainoastaan teknillisen ja luonnontieteellisen alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt. Joidenkin organisaatioiden ilmoitusten rakenteesta johtuen käytetään jäljempänä lukua 614, joka sisältää myös muita kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita asiantuntijoita. Tässä vaiheessa on syytä huomata, että vastauksia arvioidaan nimenomaan asiantuntijoiden määrän eikä laadun näkökulmasta. Uusien vastausten perusteella yksikään organisaatio ei näytä olevan erityisen huolissaan vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden asiantuntijoiden tulevasta riittävyydestä, vaikka suuret ikäluokat erottuvat piikkinä alan monen keskeisen toimijan henkilöstön ikärakenteesta. Huomioitava on, että myös varsinaisia suuria ikäluokkia hieman vanhemmat ikäluokat ovat edelleen varsin hyvin edustettuina ydinalan asiantuntijoiden joukossa. Tosin Suomen ydinalan keskimmäinen sukupolvi ei näytä olevan asiantuntijamäärien valossa aivan niin aliedustettu kuin mitä voisi ennakolta kuvitella. Toiseksi, suurin osa alan toimijoista vaikuttaa huomioineen jo hyvissä ajoin asiantuntijoiden eläkkeelle siirtymisen ja aloittaneen uusien asiantuntijoiden rekrytoinnin. Erityisesti Olkiluoto 3 -hankkeella näyttää olleen ikärakennetta korjaava vaikutus alan kannalta tärkeiden toimijoiden osalta. Asian toinen puoli tietenkin on, että laitosprojekti on saattanut houkutella asiantuntijoita alan muista organisaatioista. Lisärekrytoinnin tarvetta 18 Energiakatsaus 1/2006

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Avauspuheenvuoro Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Paasitorni, Helsinki Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiavirasto energiapolitiikan toteuttajana Energiapolitiikan linjausten käytännön

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia Petteri Kuuva Sähköseminaari 27.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallintaseminaari Helsingin messukeskus 17.5.2006 Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Yli-insinööri Pentti Puhakka

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa

Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa Biomass policies asiantuntijaseminaari 23.1.2016 Öljy- ja biopolttoainealan kommenttipuheenvuoro Helena Vänskä www.oil.fi @OilFi www.oil.fi Hallitusohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot