Toimintaohjeita vaara- ja häiriötilanteissa

Transkriptio

1 Pelastussuunnitelman LIITE 2: Toimintaohjeet hätätilanteissa 1 (9) Toimintaohjeita vaara- ja häiriötilanteissa 1. Hätäilmoituksen tekeminen ja avun opastaminen perille Hätänumeroon tulee soittaa aina kiireellisissä, todellisissa hätätilanteissa hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön ollessa uhattuna tai vaarassa tai jos on syytä epäillä näin olevan. Hätänumeroon tulee soittaa myös silloin, jos haluaa ilmoittaa poliisille havaitsemastaan meneillä olevasta rikoksesta. Jos epäilyttää, onko kyseessä hätätilanne vai ei, on aina parempi soittaa hätänumeroon kuin olla soittamatta. Soita hätäilmoitus aina mieluummin hiukan liian aikaisin kuin liian myöhään.

2 Pelastussuunnitelman LIITE 2: Toimintaohjeet hätätilanteissa 2 (9) 2.

3 Pelastussuunnitelman LIITE 2: Toimintaohjeet hätätilanteissa 3 (9) 3. Hätäensiapu Aivojen mahdollisuus selvitä vaurioitta ilman happea heikkenevät 10 % jokainen minuutti. Eli 10 minuutin kuluttua mahdollisuudet ovat matemaattisesti nolla. Hätätilanteissa ensimmäiset minuutit ovat ratkaisevia, jolloin ehkä vain sinä voit auttaa. Uskalla siis auttaa! Taitoja opetetaan hätäensiapu- ja ensiapukurssilla. Jokaiselle olisi hyödyllistä hankkia nämä taidot ja virkistää muistia kolmen vuoden välein käymällä kursseilla säännöllisesti. Toimintaohjeissa vaaratilanteisiin löytyy lyhyet ohjeet hätäensiavun varalle. Pidäthän ne aina saatavilla myös kotona. Taloyhtiön kotisivujen kautta löydät lisää ohjeita ensiavun antamiseen ja sieltä löytyy myös ohjeita esim. myrkytyksiin, tapaturmiin ja paloturvallisuuteen liittyen. TAPATURMA TAI SAIRASKOHTAUS Selvitä mitä on tapahtunut? - Sairaskohtaus vai tapaturma Pelasta potilas välittömästä vaarasta. - Sähkö, tuli, kaasu Onko potilas hereillä? - Puhuttele ja ravista varovasti. Hengittääkö, toimiiko sydän? - Jos potilas ei herää, aseta potilas selälleen ja avaa kiristävät vaatteet. Avaa hengitystiet taivuttamalla päätä taaksepäin. Tunnustele syke kaulavaltimolta. Jos potilas hengittää, aseta hänet tukevaan kylkiasentoon ja pidä lämpimänä. Hälytä apua numerosta Kutsu tarvittaessa paikalle lisäapua avustamaan ensiavun antamisessa tai opastamaan ammattiapu tapahtumapaikalle. Jos potilas ei hengitä. - Aloita puhalluselvytys sulkemalla sieraimet ja puhaltamalla kaksi kertaa (rinta kohoaa puhallettaessa). Jos puhallukset eivät mene perille, avaa hengitystie paremmin. Kokeile kaulavaltimolta ja jos sydämen sykettä ei tunnu, aloita paineluelvytys. Vuorottele rytmillä 2 puhallusta ja 30 painelua ja kokeile palautuuko potilaan oma syke. Jatka puhalluspaineluelvytystä kunnes syke palautuu tai et enää jaksa tai saat ammattiapua. MYRKYTYS Myrkytystapauksessa tai epäiltäessä myrkytystä otetaan välittömästi yhteyttä terveyskeskukseen tai Myrkytystietokeskukseen, puh. (09) (suora) tai (09) 4711 (vaihde). Puhelin palvelee 24 tuntia vuorokaudessa. Hätätilanteessa soita numeroon 112. Ensiavuksi myrkytystapauksessa annetaan lääkehiiltä estämään myrkyn imeytymistä (ei kuitenkaan syövyttävää ainetta tai petrolituotetta ( * ) nielleelle!). Noudata käyttöohjeita. Älä okseta autettavaa. Terveyskeskukseen kannattaa ottaa mukaan myrkytyksen aiheuttaneen aineen pakkaus tai etiketti, tarvittaessa kasvin lehti tai sieni, jos ei tiedä varmasti mistä kasvista tai sienestä on kysymys. Jos epäillään, että lapsi on syönyt lääkettä, myrkyllistä kasvia tai sientä, tarkistetaan onko lapsen suussa vielä nielemättömiä pillereitä tai kasvin tai sienen osia ja poistetaan ne huuhtelemalla suu. Tarkempia ohjeita myrkytystapauksissa saa Myrkytystietokeskuksesta. ( * ) mm. bensiini, mineraalitärpätti, lamppuöljy, sytytysneste, lakkabensiini, dieselöljy ja parafiiniöljy

4 Pelastussuunnitelman LIITE 2: Toimintaohjeet hätätilanteissa 4 (9) 4. Yleinen vaaramerkki Väestöhälyttimien kuntoa testataan kuukausittain kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo Tarkista säännöllisesti, kuuluko äänimerkki huoneistoon sisälle tai asuinkiinteistön pihaan. Testauksen äänimerkki on seitsemän sekunnin pituinen tasainen ääni. Yleinen vaaramerkki on taas minuutin mittainen, seitsemän sekunnin sykleissä vuorottain nouseva ja laskeva sireenin ääni. Jos viranomaiset soittavat yleisen vaaramerkin, on kyseessä todennäköisesti kaasu-, säteily- tai jokin muu suojautumista vaativa vaaratilanne. Säteilyonnettomuuksissa sisälle suojautuminen ja joditabletin ottaminen ovat riittäviä toimenpiteitä pahoissakin ydinvoimalaitosonnettomuuksissa lukuun ottamatta alle 20 km etäisyydellä voimalaitoksesta, jossa onnettomuus on tapahtunut. Johtuipa tilanne mistä syystä hyvänsä, toimintaohjeet ovat aluksi aina samat: siirry välittömästi sisätiloihin. Yleisestä vaaramerkistä tiedotetaan väestöhälyttimien lisäksi myös pakkosyöttönä kaikilla radiokanavilla ja tv-ruudussa juoksevalla tekstillä. Säteilyvaaran uhatessa: Mene sisätiloihin. Sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot sekä sammuta ilmastointi. Tiivistä kaikki raot. Varaa ruokaa ja juotavaa ja suojaa ne tiiviisiin astioihin. Viranomaiset antavat toimintaohjeita ja tietoa tapahtumista radion ja TV:n välityksellä. Ota joditabletti vasta viranomaisen kehotuksesta. Vältä puhelimen käyttöä linjojen tukkeutumisvaaran vuoksi.

5 Pelastussuunnitelman LIITE 2: Toimintaohjeet hätätilanteissa 5 (9) 5. Toimintaohjeita erilaisiin uhkatilanteisiin Väkivaltaisen ja uhkaavan käyttäytymisen tunnistaminen Sanattomat tunnusmerkit: o Levottomuus ja arvaamattomuus o Tuijotus, katseella mittailu o Puhumattomuus, hampaiden kiristely o Käsien nyrkkiin puristelu, sormen heristely o Käyttäytyminen, joka on aiemmin ennakoinut väkivaltaa Sanalliset tunnusmerkit: o Solvaava, herjaava kielenkäyttö, kiroilu o Väittely, uhkailu ja riidan haastaminen o Epäluuloinen puhe o Puheen muodollistaminen o Puheen sekavuus tai erittäin väkivaltainen sisältö o Äänen korottaminen Toiminta väkivaltatilanteessa: Pysy rauhallisena, älä provosoidu! Jätä uhkaajalle tilaa ja säilytä hänen reviirinsä. Pidä kädet näkyvissä, älä käännä selkääsi uhkaajalle. Vältä äkkinäisiä liikkeitä ja tuijottamista. Rauhoita puhumalla selkeästi, lyhyesti ja myötäillen, älä keskeytä. Älä vähättele tilannetta, älä oikaise huumautuneen harhoja. Pyri voittamaan aikaa niin, että muita tulisi paikalle. Kiinnitä ympäristön huomio tapahtumaan. Hälytä lisäapua heti kun voit, pyri hälyttämään niin, että uhkaaja ei huomaa. Pyri irrottautumaan otteesta ja pakene heti, jos tilanne näyttää muuttuvan vaaralliseksi. PAKENEMINEN EI OLE HEIKKOUTTA! Toiminta aseellisessa uhkauksessa sekä varkaus- tai ryöstötapauksessa Pysy rauhallisena, älä vastusta tai ärsytä ryöstäjää. Tarkkaile uhkaajaa ja paina mieleesi erityisiä tuntomerkkejä. Kiinnitä ympäristön huomio tapahtumaan. Älä hälytä apua uhattuna. Pidä kädet näkyvissä, älä käännä selkääsi uhkaajalle. Vältä äkkinäisiä liikkeitä ja tuijottamista. Anna uhkaajan paeta ja ottaa mukaan haluamansa, rikollisten kiinniottaminen kuuluu aina ensisijaisesti poliisille. Ryöstäjän poistuessa tarkkaile pakenemissuuntaa, kulkuneuvoa ja apureiden määrää. Hälytä apua vasta kun se voi tapahtua vaaratta. Murron jälkiä ei saa siivota ennen kuin tapahtumapaikka on perusteellisesti tutkittu.

6 Pelastussuunnitelman LIITE 2: Toimintaohjeet hätätilanteissa 6 (9) 6. Vaaratilanteiden jälkeen Jos kotonasi tai omistamassasi kiinteistössä on tapahtunut vahinko, jossa on tuhoutunut omaisuutta (tai sattunut vakavia henkilövahinkoja): - Ota yhteyttä isännöitsijään hoitaaksesi kiinteistövakuutusasiat. - Mikäli asiaan liittyy rikos, sen epäily tai suuri palovahinko, ilmoita asiasta myös poliisille. Pyydä ilmoituksesta jäljennös vakuutusyhtiötä varten (rikosilmoitus tai poliisitutkintapöytäkirja). - Ota viipymättä yhteyttä omaan vakuutusyhtiöösi (koti- tai palovakuutus). Vakuutusyhtiön tekemä vahinkotarkastus pitää tehdä ennen korjaustöiden aloittamista. Älä hävitä vahingoittunutta omaisuutta ennen vahinkotarkastusta. Vahinkotarkastuksen ja korvauskäsittelyn yhteydessä sovitaan vahingoittuneen omaisuuden korvaamisesta. Tulipaloissa jos syttymissyy ei ole täysin selvä, lupa omaisuuden siirtoon on saatava poliisilta. - Jos et voi yöpyä kodissasi, selvitä missä voisit olla väliaikaisesti yötä. Sovi mahdollisesta tilapäismajoituksen kustannuksista vakuutusyhtiösi kanssa etukäteen. Palaneessa tilassa ei välttämättä voi oleskella poliisin tutkimusten ja mahdollisten haitallisten kaasujen vuoksi. Ota kotoa mukaasi mm. avaimet, henkilöllisyystodistus/passi, luottokortit, henkilökohtaiset lääkkeet, pankki- ja luottokortit, pankkitilien tunnusluvut, todistukset ja kuva-albumit. - Estä lisävahingot. Varmista, että tilan jälkivartioinnista ja murtosuojauksesta huolehditaan. Asiasta sovitaan esim. isännöitsijän kanssa. Suojaa omaisuus ulkopuoliselta ilkivallalta, varastamiselta ja kastumiselta. - Luetteloi varastettu, tuhottu tai vaurioitunut omaisuutesi mahdollisimman pian. Tulipaloissa irtoomaisuus voidaan yleensä puhdistaa noesta ja savun hajusta, samoin kastunut omaisuus voidaan pestä ja kuivattaa ammattiliikkeen avulla. - Käytä jälkivahinkojen torjuntaan erikoistuneita auktorisoituja liikkeitä, Kiinteistövakuutus on tarkoitettu korvaamaan rakenteisiin tulleita vahinkoja. Koti- tai palovakuutus on tarkoitettu korvaamaan irtain omaisuutesi. Tulipalon jälkeen huolehdi terveydestäsi: Jos olet hengittänyt palopaikalla savukaasuja ja olet huonovointinen, hakeudu terveydenhuollon päivystykseen. Rikoksen uhriksi joutuminen tai tulipalo tai muu suuri kotia kohdannut vahinko voi olla mieltä järkyttävä kokemus. Henkistä tukea onnettomuuden jälkeen voivat tarvita niin uhri, läheiset, auttajat kuin silminnäkijätkin. Ulkopuolista apua kannattaa hakea. Henkinen jälkihoito auttaa käsittelemään onnettomuuden aiheuttamia reaktioita ja kärsimystä, helpottaa ahdistusta sekä ennaltaehkäisee myöhempiä stressioireita. Rikosuhripäivystys tarjoaa henkistä tukea, oikeudellista neuvontaa ja käytännön apua. Palvelut on suunnattu kaikenlaisten rikosten uhreille. Rikosilmoituksen tekeminen ei ole ehto palvelujen piiriin pääsemiseksi. Kotimurto aiheuttaa turvattomuudentunteen ja huolta tapahtuman jälkeen pitkäksi aikaa. Turvattomuudentunne ja pelko kotimurron jälkeen voivat jopa muuttaa uhrin elämäntapaa ratkaisevasti rajoittaen hänen liikkumistaan kodin ulkopuolelle. Erityisen tärkeää on käsitellä tapaus lasten kanssa, koska nämä voivat mm. alkaa pelätä yksin kotona olemista. Lähde: Rikoksen uhreille tukea ja tietoa

7 Pelastussuunnitelman LIITE 2: Toimintaohjeet hätätilanteissa 7 (9) Henkistä jälkihoitoa ja keskusteluapua tarjoavat paikalliset ja valtakunnalliset auttajat mm. - terveyskeskukset ja sairaalat - kriisiryhmät ja -keskukset - työterveyshuolto - sosiaalitoimistot - seurakunnat (henkisen huollon ryhmät, diakoniapäivystys) sekä kirkon valtakunnallinen Palveleva puhelin (su-to 18-01, pe-la 18-03) - perheneuvolat ja perheasiainneuvottelukeskukset - mielenterveystoimistot - rikosuhripäivystys, Auttava puhelin (ma-ti klo 13-21, ke-pe 17-21) - Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelin (ma-pe klo 9-06, la 15-06, su 15-22) - on internetissä toimiva kriisikeskus Yhteyden sosiaali- ja kriisipäivystykseen saat tarvittaessa hätäkeskuksen kautta soittamalla numeroon Punaisen Ristin ensihuollon hälytysryhmä tarjoaa suomalaisille aineellista ja henkistä tukea onnettomuuksissa ja muissa erityistilanteissa ensimmäisten vuorokausien aikana. Se on osa Vapaaehtoisen pelastuspalvelun organisaatiota ja hälytysjärjestelmää. Myös seurakunnan diakoniatyöntekijät avustavat akuutissa hätätilanteessa olevia.

8 Pelastussuunnitelman LIITE 2: Toimintaohjeet hätätilanteissa 8 (9) 7. Palovaroittimet Palovaroitin havaitsee pienenkin määrän tulipalossa syntyvää savua. Se on tultakin vaarallisempaa. Pienessäkin palonalussa savu täyttää asunnon muutamassa minuutissa, ja yöllä saatat menehtyä savuun heräämättä, ellei sinulla ole toimivaa palovaroitinta. Toimiva palovaroitin herättää sinut. Saat aikaa pelastautua ja kutsua apua, ennen kuin on liian myöhäistä. Palovaroitin on lakisääteinen varuste jokaisessa kodissa ja vapaa-ajan asunnossa. Sen hankinnasta ja toimintakunnosta vastaa asunnon haltija eli asukas. Laki ja vakuutukset ovat aina puolellasi, jos huolehdit omasta velvollisuudestasi. Pidä siis huolta palovaroittimistasi, niin nekin pitävät huolta sinusta. Jokaisen asunnon jokaisessa kerroksessa on oltava vähintään yksi toimiva palovaroitin. Se sijoitetaan makuuhuoneiden ja muiden tilojen väliin ja ylemmissä kerroksissa portaikon yläpuolelle. Palovaroittimia on oltava vähintään yksi kutakin alkavaa 60 m² kohti. Turvallisessa kodissa palovaroitin on kaikissa makuuhuoneissa ja eteisessä. Jos palo alkaa makuuhuoneesta, palovaroitin herättää nukkuvan ajoissa. Palovaroittimen oikea paikka on katossa vähintään puolen metrin päässä seinästä ja muista esteistä, sillä savu ja lämpö nousevat ylöspäin. Vältä palovaroittimen asentamista ilmanvaihtoventtiilien edustalle, keittiöön ja pesutiloihin, koska niissä palovaroittimet voivat vikaantua. Ilmanvaihtoventtiilien edustan pöly ja jatkuva veto, keittiörasvat ja kuumuus sekä pesutilojen kosteus voivat aiheuttaa palovaroittimen toiminnassa häiriöitä. Tarkemmat ohjeet löydät palovaroittimen mukana tulevista asennusohjeista. Palovaroittimien hoito-ohjeet: 1. Testaa palovaroittimesi toiminta kerran kuukaudessa sekä silloin, kun olet ollut pidempään poissa kotoa tai vapaa-ajan asunnolta. Paristo on saattanut tyhjentyä poissa ollessasi. 2. Vaihda paristot kaikkiin palovaroittimiin vähintään kerran vuodessa. 3. Vaihda paristo välittömästi, jos palovaroitin alkaa harvakseen piippailla. Se on merkki siitä, että pariston virta on loppumassa. 4. Vaihda palovaroitin uuteen, kun se lakkaa toimimasta. Palovaroitin voi lakata toimimasta esimerkiksi pitkän käyttöiän uuvuttamana. Vaihda se uuteen, jos hälytysääni ei kuulu testattaessa moitteettomasti, vaikka paristo olisi vaihdettu.

9 Pelastussuunnitelman LIITE 2: Toimintaohjeet hätätilanteissa 9 (9) 8. Kotivara Kotivara on osa omatoimista suojelua. Kotivara on talouskohtainen varmuusvara, joka koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja sen sisältö voi vaihdella talouden ruokatottumusten mukaan. Kotivaran tulisi riittää kahdeksi viikoksi. Kotivara sisältää mm. riittävän isoja kannellisia astioita veden kuljettamiseen ja varastoimiseen henkilökohtaiset lääkkeet ja joditabletit (2 kpl/hlö) hygieniatarvikkeet erityisruokavalion elintarvikkeet tölkinavaaja paristoilla toimiva radio, taskulamppu ja sopivat paristot molempiin tuorekelmut, ilmastointiteippi, muovipurkit kynttilät ja tulitikut käteistä rahaa vaipat yms. lemmikkieläinten tarvikkeet Kotivaraa käytetään jatkuvasti, päivittäin. Erityisen tarpeellista se on poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten jos joku perheenjäsenistä sairastuu, jakelua koskeva häiriö estää hankinnat kaupasta, kelirikkotilanteessa, liikennehäiriön estäessä yhteydet tai poikkeusolot, lakko, onnettomuus tms. keskeyttävät normaalin elämänkulun. Suositus kotivaran elintarvikkeista yhdelle henkilölle kahdeksi viikoksi: 1 kg maitojauhetta 100 g:n pusseissa 2 kg lihaa, kalaa, makkaraa säilykkeitä, liemikuutioita ja tyhjiöpakattuja leikkeleitä 800 g leivänpäällistä juustoja, voileipätahnoja, marmeladia, keitettyjä munia 1 kg kuivatuotteita jauhoja, hiutaleita, muroja, makaronia, jälkiruokajauheita 2,5 kg erilaista leipää näkkileipää, pakastettuja tai pakattua limppua, korppuja, keksejä 2 kg juureksia, kasviksia perunoita, porkkanoita, kaalia,, sipulia, kuivattuja herneitä 1 kg marja- ja hedelmävalmisteita säilykkeitä ja pakasteita 500 g rasvaa voita, margariinia tai öljyä 4 kg sekalaisia kuiva-aineita 1 l mehutiivistettä saadaan noin 5 l mehua 32 l juomavettä ja muita juomia pikakahvia, teetä, kaakaota, sokeria, kestokermaa, mausteita, makeisia, suolaa Juomavettä ja muita juomia tarvitaan 16 litraa henkeä kohden viikoksi. Lisäksi vettä tarvitaan hygieniaan ja WC:n huuhteluun. Tuotteet on suojattava. Suojatavoista yksinkertaisin on tiiviiden, huuhtomisen kestävien pakkausten käyttäminen. Huomioi tarvikkeiden hankinnassa erikseen lapset, vanhukset ja sairaat.