Yksi millilitra sisältää 50 mg ihmisen normaalia immunoglobuliinia (IVIg), josta vähintään 97 % on IgG:tä.

Transkriptio

1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Flebogamma DIF, 50 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi millilitra sisältää 50 mg ihmisen normaalia immunoglobuliinia (IVIg), josta vähintään 97 % on IgG:tä. IgG:n prosenttipitoisuus alaluokissa on noin 66,6% IgG 1, 28,5% IgG 2, 2,7 % IgG 3 ja 2,2% IgG 4. Se sisältää vähäisen määrän IgA:ta (alle 0,05 mg/ml). Apuaine: Yksi millilitra sisältää 50 mg D-sorbitolia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta LÄÄKEMUOTO Infuusioneste, liuos Liuos on kirkas tai hieman opalisoiva ja väritön tai vaaleankeltainen. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1. Käyttöaiheet Flebogamma DIFia käytetään: Korvaushoito: Primaareissa immuunipuutosoireyhtymissä, kuten: - synnynnäinen agammaglobulinemia ja hypogammaglobulinemia - CVI-tauti (tavallinen vaihteleva immuunivajavuus) - vaikea sekamuotoinen immuunivajavuus - Wiskott-Aldrichin oireyhtymä Myelooma tai krooninen lymfosyyttinen leukemia, johon liittyy vaikea sekundaarinen hypogammaglobulinemia ja toistuvia infektioita. Lapset, joilla on synnynnäinen AIDS ja toistuvia infektioita. Immunomodulaatio Idiopaattinen trombosytopeeninen purppura (ITP), lapsilla tai aikuisilla, joilla on suuri verenvuotoriski, tai verihiutaletason korjaamiseen ennen leikkausta Guillain-Barrén oireyhtymä Kawasakin tauti. Allogeeninen luuydinsiirto 2

2 4.2. Annostus ja antotapa Annostus Annostus ja antotapa riippuvat käyttöaiheesta. Korvaushoidossa annos voidaan joutua määräämään potilaalle yksilöllisesti farmakokineettisen ja kliinisen vasteen mukaan. Seuraavat annostukset ovat vain ohjeellisia. Primaaristen immuunipuutosoireyhtymien korvaushoito Annoksella pitäisi saavuttaa IgG:n pohjataso 4 6 g/l (mitattuna ennen seuraavaa infuusiota). Hoidon aloittamisesta tasapainon saavuttamiseen menee 3 6 kuukautta. Suosituksen mukainen aloitusannos on 0,4 0,8 g/kg, minkä jälkeen annoksen pitää olla ainakin 0,2 g/kg kolmen viikon välein. Pohjatason 6 g/l saavuttamiseksi annoksen pitää olla suunnilleen 0,2 0,8 g/kg/kk. Kun vakaa tila on saavutettu, lääkettä annetaan 2 4 viikon välein. Lääkkeen pohjatasot pitää mitata oikean annoksen ja annosvälin löytämiseksi. Myelooman tai kroonisen lymfosyyttisen leukemian korvaushoito, kun niihin liittyy vaikea sekundaarinen hypogammaglobulinemia ja toistuvia infektioita; korvaushoito lapsille, joilla on AIDS ja toistuvia infektioita. Suosituksen mukainen annos on 0,2 0,4 g/kg 3 4 viikon välein. Idiopaattinen trombosytopeeninen purppura Akuutin vaiheen hoidossa 0,8 1 g/kg ensimmäisenä päivänä. Sama hoito voidaan toistaa kerran kolmen päivän kuluessa tai 0,4 g/kg päivittäin 2 5 päivän ajan. Hoito voidaan toistaa, jos oireet uusiutuvat. Guillain-Barrén oireyhtymä 0,4 g/kg/vrk 3 7 päivän ajan. Tietoja käytöstä lasten lääkkeeksi on vähän. Kawasakin tauti. 1,6 2,0 g/kg useampana annoksena 2 5 päivän aikana tai 2,0 g/kg yhtenä annoksena. Potilaille pitää antaa samanaikaisesti asetyylisalisyylihappoa. Allogeeninen luuydinsiirto Hoitoa ihmisen normaalilla immunoglobuliinilla voidaan käyttää esihoitona ennen elinsiirtoa ja elinsiirron jälkeen. Infektioiden hoidossa ja hylkimisreaktioiden ennaltaehkäisyssä annokset määrätään potilaskohtaisesti. Aloitusannos on yleensä 0,5 g/kg/viikko. Hoito aloitetaan seitsemän päivää ennen elinsiirtoa ja sitä jatketaan enintään kolme kuukautta elinsiirron jälkeen. Jos vasta-ainepuutos jatkuu, suositeltava annos on 0,5 g/kg/kuukausi, kunnes vasta-ainetasot ovat normalisoituneet. 3

3 Annossuositukset on tiivistetty seuraavaan taulukkoon: Käyttöaihe Annos Injektioiden tiheys Primaarisen immuunipuutoksen korvaushoito - aloitusannos: 0,4-0,8 g/kg - sen jälkeen: 2-4 viikon välein, kunnes IgG:n 0,2-0,8 g/kg pohjataso on vähintään 4-6 g/l Sekundaarisen immuunipuutoksen korvaushoito AIDS-lapset Immunomodulaatio: Idiopaattinen trombosytopeeninen purppura Guillain-Barrén oireyhtymä Kawasakin tauti Allogeeninen luuydinsiirto - Infektioiden hoito ja hylkimisreaktioiden ennaltaehkäisy - Pysyvä vasta-ainemuodostuksen puutos Antotapa 0,2-0,4 g/kg 0,2-0,4 g/kg 0,8-1 g/kg tai 0,4 g/kg/vrk 0,4 g/kg/vrk 1,6-2 g/kg tai 2 g/kg 0,5 g/kg 0,5 g/kg 3-4 viikon välein, kunnes IgG:n pohjataso on vähintään 4-6 g/l 3-4 viikon välein 1. päivänä, mahdollinen lisäannos kerran kolmen päivän sisällä 2-5 päivän ajan 3-7 päivän ajan useina annoksina 2-5 päivän ajan yhdessä asetyylisalisyylihapon kanssa yksi annos yhdessä asetyylisalisyylihapon kanssa viikoittain 7 päivää ennen elinsiirtoa ja enintään 3 kuukautta elinsiirron jälkeen kuukausittain, kunnes vastaainetasot palautuvat normaaleiksi Flebogamma DIF annetaan 30 minuutin laskimoinfuusiona aloitusnopeudella 0,01-0,02 ml/kg/min. Jos potilas sietää hoitoa hyvin, infuusionopeutta voidaan vähitellen lisätä maksiminopeuteen 0,1 ml/kg/min Vasta-aiheet Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle (ks. kohta 4.4). Yliherkkyys homologisille immunoglobuliineille, etenkin hyvin harvinaisissa IgA-puutostiloissa, kun potilaan veressä on IgA-vasta-aineita. Fruktoosi-intoleranssi (ks. kohta 4.4) Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Infuusionopeuteen voi liittyä joitakin vakavia lääkehaittavaikutuksia. Kohdassa 4.2 Annostus ja antotapa suositeltua infuusionopeutta pitää huolellisesti noudattaa. Potilaita pitää tarkkailla huolellisesti mahdollisten haittavaikutusten varalta koko infuusion ajan. 4

4 Tiettyjä haittavaikutuksia voi esiintyä normaalia useammin, kun - infuusionopeus on suuri - potilaalla on hypo- tai agammaglobulinemia yhdessä IgA-puutoksen kanssa tai ilman sitä - potilaalle annetaan ihmisen normaalia gammaglobuliinia ensimmäistä kertaa, tai joskus harvoin kun aiemmin käytetty ihmisen normaali immunoglobuliinivalmiste vaihdetaan toiseen valmisteeseen tai kun edellisestä infuusiosta on pitkä aika. Todelliset yliherkkyysreaktiot ovat harvinaisia. Niitä voi esiintyä hyvin harvoin, kun potilaalla on IgA-puutos ja IgA-vasta-aineita. Ihmisen normaali immunoglobuliini voi aiheuttaa joissakin harvoissa tapauksissa verenpaineen laskua, josta seuraa anafylaktinen reaktio, vaikka potilaat olisivat aikaisemmin sietäneet hoitoja ihmisen normaalilla immunoglobuliinilla. Mahdolliset haittavaikutukset voidaan usein välttää: - Varmistetaan, että potilaat eivät ole yliherkkiä ihmisen normaalille immunoglobuliinille injisoimalla hitaasti aloitusnopeudella 0,01-0,02 ml/kg/min. - Potilaita tarkkaillaan tiiviisti haittavaikutusten varalta koko infuusiojakson ajan. Jos potilaat eivät ole tottuneet saamaan ihmisen normaalia immunoglobuliinia, jos potilaan IVIg-tuote on vaihdettu tai jos edellisestä infuusiosta on pitkä aika, potilaita tulee tarkkailla ensimmäisen infuusion ajan erityisen tarkasti ja tunnin ajan infuusion jälkeen, jotta mahdollisten haittavaikutusten oireet havaittaisiin mahdollisimman pian. Kaikkia muita potilaita pitää seurata vähintään 20 minuuttia hoidon jälkeen. Kliinisiä todisteita on saatu IVIg-hoidon ja tromboembolisten haittavaikutusten, kuten sydäninfarktin, halvauksen, keuhkoveritulpan ja sisälaskimotromboosin yhteydestä. Näiden arvellaan johtuvan veren viskositeetin lisääntymisestä, kun immunoglobuliinia infusoidaan nopeasti riskipotilailla. On oltava erityisen varovainen, kun IVIg-hoitoa ja infuusiota määrätään ylipainoisille potilaille ja potilaille, joilla on jo tromboottisia riskitekijöitä (kuten korkea ikä, korkea verenpaine, diabetes mellitus, verisuonisairauksia tai verisuonitukoksia tai potilaille, joilla on hankittu tai peritty tromboositaipumus, liikkumattomina kauan olleille potilaille, vaikeasti hypovoleemisille potilaille ja potilaille, joilla on veren viskositeettia lisääviä sairauksia). Munuaisten äkillistä vajaatoimintaa on raportoitu potilailla, jotka saavat IVIg-hoitoa. Useimmissa tapauksissa riskitekijät, kuten munuaisten vajaatoiminta, diabetes mellitus, hypovolemia, ylipaino, samanaikaisesti käytetyt munuaisille haitalliset lääkevalmisteet tai yli 65 vuoden ikä, on tunnistettu. Jos potilaalla on munuaisten vajaatoimintaa, IVIg-hoidon keskeyttämistä pitää harkita. Vaikka munuaisten toimintahäiriöt ja munuaisten äkillinen vajaatoiminta on yhdistetty useiden lisensioitujen IVIg-tuotteiden käyttöön, sakkaroosia stabilointiaineena sisältävien tuotteiden osuus on epäsuhtaisen suuri tästä kokonaismäärästä. Riskipotilaille voidaan harkita sellaisten IVIg-tuotteiden käyttöä, jotka eivät sisällä sakkaroosia. Potilaille, joilla on munuaisten äkillisen vajaatoiminnan tai tromboembolisten haittavaikutusten riski, IVIg-valmisteita pitää infusoida mahdollisimman pienellä nopeudella ja annoksella. IVIg-hoidon aikana pitää aina huolehtia: - potilaiden riittävästä nesteytyksestä ennen IVIg-infuusion aloittamista - potilaiden virtsanerityksen seurannasta - potilaiden seerumin kreatiniinitasojen seurannasta - siitä, ettei loop-diureetteja käytetä samanaikaisesti. Jos haittavaikutuksia ilmenee, infuusionopeutta pitää pienentää tai infuusio on lopetettava. Tarvittava hoito riippuu haittavaikutusten laadusta ja vakavuudesta. 5

5 Sokin saanutta potilasta hoidetaan yleisten sokinhoito-ohjeiden mukaisesti. Kun käytetään ihmisen verestä tai plasmasta valmistettuja lääkkeitä, käytössä on standardimenetelmiä infektioiden estämiseksi. Luovuttajat valitaan tarkoin, ja yksittäisistä luovutuksista ja plasmapooleista seulotaan infektioiden erityiset tunnusmerkit, ja virusten inaktivoinnissa/poistossa käytetään tehokkaita menetelmiä. Varotoimista huolimatta infektioiden siirtymismahdollisuutta ei voida täysin sulkea pois, kun käytetään ihmisen verestä tai plasmasta valmistettuja lääkkeitä. Tämä koskee myös tuntemattomia tai uusia viruksia tai muita taudinaiheuttajia. Käytettyjä menetelmiä pidetään tehokkaina sellaisia vaipallisia viruksia vastaan kuin HIV, HBV ja HCV sekä sellaisia vaipattomia viruksia vastaan kuin HAV ja parvovirus B19. On olemassa vakuuttavia kliinisiä kokemuksia siitä, että hepatiitti A ja parvovirus B19 eivät siirry immunoglobuliinien kanssa, ja niiden vasta-ainepitoisuudellakin lienee suuri merkitys virusturvallisuuden kannalta. On erittäin suositeltavaa, että aina kun Flebogamma DIF-valmistetta annetaan potilaalle, valmisteen nimi ja eränumero merkitään muistiin, jotta potilas ja valmiste-erä pystytään yhdistämään toisiinsa. Apuaineita koskevat varoitukset: Yksi millilitra tätä lääkevalmistetta sisältää 50 mg apuaineena käytettyä sorbitolia. Lääkevalmistetta ei tule antaa potilaille, joilla on harvinainen perinnöllinen fruktoosi-intoleranssi. Vauvoissa ja pienissä lapsissa perinnöllistä fruktoosi-intoleranssia ei ehkä ole vielä diagnostisoitu ja se voi olla kuolettava, joten heille ei pidä antaa sorbitolia sisältäviä liuoksia. Tapauksessa, jossa muille potilaille on annettu tahattomasti tätä sorbitolia sisältävää valmistetta ja epäillään fruktoosi-intoleranssia, tiputus on heti lopetettava, normaali veren sokeritaso on palautettava ja elintoiminnot on stabiloitava tehohoidossa. Valmisteen ei uskota vaikuttavan veren glukoositason määritykseen Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Rokotteet, joissa käytetään eläviä, heikennettyjä viruksia Immunoglobuliinin anto voi heikentää elävien, heikennettyjen virusrokotusten, kuten tuhka-, vihuri- ja vesirokko- sekä sikotautirokotusten tehoa kuudesta viikosta kolmeen kuukauteen. Tämän valmisteen annon jälkeen on odotettava kolme kuukautta, ennen kuin eläviä, heikennettyjä virusrokotuksia annetaan potilaalle. Tuhkarokon kohdalla tämä heikennys voi kestää jopa vuoden. Tuhkarokkorokotteen saavien potilaiden tulisikin tarkistuttaa vasta-ainepitoisuutensa. Serologisten kokeiden häiriöt Immunoglobuliini-infuusion jälkeen passiivisesti potilaan vereen siirtyneiden erilaisten vasta-aineiden ohimenevä lisääntyminen voi johtaa harhaanjohtaviin tuloksiin serologisissa kokeissa. Vasta-aineiden passiivinen kiinnittyminen erytrosyyttien antigeeneihin, esimerkiksi A, B ja D, voi vaikuttaa joihinkin serologisiin kokeisiin, joissa tutkitaan punasolujen vasta-aineita, esimerkiksi antiglobuliinikoe (Coombin koe) Raskaus ja imetys Tämän lääkevalmisteen turvallisuutta raskauden aikana ei ole tutkittu kontrolloiduissa kliinisissä kokeissa, minkä vuoksi valmistetta pitää antaa varoen raskaana oleville ja imettäville naisille. Immunoglobuliineista saadut kliiniset kokemukset viittaavat siihen, ettei haitallisia vaikutuksia raskauteen, sikiöön tai vastasyntyneeseen ole odotettavissa. 6

6 Immunoglobuliinit erittyvät äidinmaitoon, ja ne voivat edistää suojaavien vasta-aineiden siirtymistä vastasyntyneeseen Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn Tutkimuksia valmisteen vaikutuksesta ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn ei ole tehty. Koska Flebogamma DIF saattaa aiheuttaa huimausta, potilaiden on noudatettava varovaisuutta ajaessaan tai käyttäessään koneita Haittavaikutukset Ajoittaisia haittavaikutuksia, kuten vilunväristyksiä, päänsärkyä, kuumetta, oksentelua, allergisia reaktioita, pahoinvointia, nivelkipuja, verenpaineen alenemista ja kohtalaista alaselän särkyä, saattaa esiintyä. Ihmisen normaali immunoglobuliini voi poikkeuksellisesti aiheuttaa äkillistä verenpaineen laskua ja yksittäisissä tapauksissa anafylaktisen sokin, vaikka potilas ei olisi ollut aiemmilla hoitokerroilla yliherkkä. Ihmisen normaalin immunoglobuliinin käytön yhteydessä on havaittu ohimenevää aseptista meningiittiä, yksittäistapauksia ohimenevää hemolyyttistä anemiaa/hemolyysiä ja joitakin harvoja ohimeneviä ihoreaktiotapauksia. Seerumin kreatiinitason nousua ja/tai akuuttia munuaisten vajaatoimintaa on havaittu. Erittäin harvoin: tromboembolisia reaktioita, kuten myokardiaalinen infarkti, halvaus, pulmonaarinen embolia ja syvälaskimotromboosi. Valmisteella on tehty kaksi kliinistä monikeskustutkimusta. Toinen tutkimus tehtiin lapsille ja aikuisille, joilla oli primaarinen immuunipuutos, ja toinen tutkimus potilaille, joilla oli krooninen immunologinen trombosytopeeninen purppura akuutissa vaiheessa. Ensimmäisessä tutkimuksessa oli 46 potilasta, joista 41 oli mukana loppuun saakka. Heitä seurattiin vuoden kestäneen hoidon ajan, jolloin he saivat mg/kg 3 4 viikon välein. Toisessa tutkimuksessa oli mukana yhteensä 20 potilasta. Potilaat saivat lääkettä 400 mg painokiloa kohti viitenä peräkkäisenä päivänä, ja heitä seurattiin kolmen kuukauden ajan. Näin ollen kaikkiaan 66 potilasta sai Flebogamma DIFia ja he saivat yhteensä 806 infuusiota. Molemmista tutkimuksista saadut tulokset osoittavat tuotteen hyvää siedettävyyttä, koska haittavaikutusten esiintyvyys oli vähäistä ja useimmat haittavaikutukset olivat voimakkuudeltaan lieviä tai kohtalaisia. Näihin kahteen tutkimukseen osallistuneille potilaille annetuista 806 infuusiosta 10,8 %:ssa (1-puolinen 95 % luottamusvälin yläraja = 12,9 %) esiintyi haittavaikutuksia, joiden oletettiin liittyvän tuotteeseen. Kukaan potilaista ei kuollut, ja vain kuusi potilasta keskeytti tutkimuksen. Tutkimuksen keskeyttäminen ei kenellekään johtunut mahdollisista haittavaikutuksista. Neljällä potilaalla oli kahdeksan vakavaa haittavaikutusta, joiden ei katsottu johtuvan tutkimuslääkkeestä. Kuume ja päänsärky olivat molemmissa tutkimuksissa useimmiten raportoituja, mahdollisesti lääkevalmisteeseen liittyviä haittavaikutuksia. Ne lääkehaittavaikutukset, joita näissä kahdessa tutkimuksessa esiintyi vähintään 5 %:lla potilaista, on luokiteltu alla olevassa taulukossa MedDRA:n järjestelmän elinluokituksen mukaan: Esiintyvyys on määritetty seuraavien kriteerien mukaan: - hyvin yleinen: >1/10 - yleinen: >1/100 - <1/10 - melko harvinainen: >1/ <1/100 - harvinainen: >1/ <1/

7 - hyvin harvinainen: <1/10 000, tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin) Haittavaikutukset on esitetty kussakin yleisyysluokassa haittavaikutuksen vakavuuden mukaan alenevassa järjestyksessä. Elinluokitus Tutkimukset Hermoston Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina Ruoansulatuselimistö Ihon ja ihonalainen kudos Luusto, lihakset ja sidekudos Verisuonisto Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat Haittavaikutus Positiivinen Coombs-testi, systolinen verenpaine alentunut, systolinen verenpaine kasvanut, kehon lämmönnousu Päänsärky Huimaus Keuhkoputkitulehdus, yskä, hengityksen vinkuminen Ripuli, pahoinvointi, oksentelu, vatsakipu, ylävatsakipu Nokkosihottuma, kutiseva ihottuma, kosketusihottuma Selkäkipu, nivelkipu, myalgia, lihaskouristukset Hypotensio, hypertensio, diastolinen hypertensio, verenpaineen vaihtelut Kuume, injektiopaikan reaktiot Vilunpuistatukset, voimattomuus, kipu, antopaikan tulehdus, antopaikan ödeema, antopaikan kipu, antopaikan kutina, antopaikan turvotus, implantin siirtyminen Haittavaikutusten esiintymistiheyden määritys: Yleinen Yleinen Katso kohdasta 4.4 lisätietoja taudinaiheuttajien mahdollisesta siirtymästä Yliannostus Yliannostus voi johtaa nesteylikuormitukseen ja hyperviskositeettiin etenkin riskipotilailla, joita ovat iäkkäät potilaat ja munuaisten vajaatoimintaa sairastavat potilaat. 5. FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1. Farmakodynamiikka Farmakoterapeuttinen ryhmä: immunoseerumit ja immunoglobuliinit: ihmisen normaali immunoglobuliini, laskimoannostelu, ATC-koodi: J06BA02. Ihmisen normaali immunoglobuliini sisältää pääosin immunoglobuliini G:tä (IgG), jossa on paljon vasta-aineita taudinaiheuttajia vastaan. Ihmisen normaali immunoglobuliini sisältää IgG-vasta-aineita, joita on normaaliväestössä. Se valmistetaan yleensä plasmapoolista, joka on koottu vähintään luovuttajan plasmasta. Siinä on immunoglobuliini G:n alaluokkia lähes samassa suhteessa kuin ihmisen luonnollisessa plasmassa. Riittävät annokset tätä lääkevalmistetta saattavat palauttaa epänormaalin alhaiset immunoglobuliini G:n tasot normaaleiksi. 8

8 Muiden käyttöaiheiden kuin korvaushoidon toimintamekanismeja ei täysin tunneta, mutta niihin sisältyy immunomodulaarisia vaikutuksia. Kroonisille ITP-potilaille tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa saavutettiin verihiutaleiden mediaanitason merkittävää kasvua (64 000/µl), vaikka normaaleja tasoja ei saavutettukaan. Flebogamma DIFilla tehtiin kaksi kliinistä tutkimusta, joista toinen oli korvaushoitotutkimus primaarista immuunipuutoksesta kärsiville potilaille (sekä aikuisille että yli 10-vuotiaille lapsille), ja toinen oli immunomodulaatiotutkimus aikuisille immunologista itrombosytopeenistä purppuraa sairastaville aikuisille Farmakokinetiikka Ihmisen normaali immunoglobuliini on välittömästi infuusion jälkeen biologisesti täysin käytettävissä vastaanottajan verenkierrossa. Se jakautuu varsin nopeasti plasmaan ja ekstravaskulaariseen nesteeseen ja tasapaino intra- ja ekstravaskulaaristen lihasaitioiden välillä saavutetaan noin 3 5 päivässä. Flebogamma DIFin puoliintumisaika on noin päivää. Puoliintumisaika voi vaihdella potilaskohtaisesti, erityisesti primaarissa immuunipuutoksessa. IgG ja IgG-kompleksit hajoavat retikuloendoteliaalijärjestelmän soluissa Prekliiniset tiedot turvallisuudesta Rotilla ja hiirillä on tehty toksisuustutkimuksia yksittäisannoksilla. Flebogamma DIF-valmisteella tehdyissä ei-kliinisissä tutkimuksissa, joissa annostus oli enintään mg/kg, ei esiintynyt kuolleisuutta eikä valmisteella hoidetuilla eläimillä ilmennyt vahvistettuja, relevantteja haittavaikutuksia hengityselimissä, verenkierrossa tai keskushermostossa, mikä tukee Flebogamma DIF-valmisteen turvallisuutta. Kokeet toistuvaisannosten toksisuudesta sekä alkion ja sikiön toksisuuskokeet eivät ole mahdollisia toteuttaa vasta-aineinduktion ja vasta-ainetuotannon häiriöiden vuoksi. Tuotteen vaikutuksia vastasyntyneiden immuunijärjestelmään ei ole tutkittu. 6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1. Apuaineet D-sorbitoli Injektionesteisiin käytettävä vesi Yhteensopimattomuudet Tätä lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden tai infuusionesteiden kanssa. Valmiste on annettava erillisellä nesteensiirtoletkulla Kestoaika Kaksi vuotta Säilytys Säilytä alle 30 C. Ei saa jäätyä. 9

9 6.5. Pakkaustyyppi ja pakkauskoko 10 ml, 50 ml, 100 ml, 200 ml tai 400 ml liuospullo (tyypin II lasia), jossa on korkki (klorobutyylikumia). Pakkauskoko: 1 pullo Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä Erityiset varotoimet hävittämiselle ja muut käsittelyohjeet Valmisteen pitää olla huoneen- tai kehonlämpöinen ennen käyttöä. Liuoksen tulee olla kirkasta tai hieman opalisoivaa. Älä käytä sameaa tai sakkaantunutta liuosta. Käyttämätön tuote ja jätemateriaali tulee hävittää paikallisten säädösten mukaisesti. 7. MYYNTILUVAN HALTIJA Instituto Grifols, S.A. Can Guasch, 2 - Parets del Vallès Barcelona - Espanja 8. MYYNTILUVAN NUMERO(T) EU/1/07/404/ MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ 23/08/ TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ Lisätietoa tästä lääkevalmisteesta on saatavilla Euroopan lääkeviraston (EMEA) kotisivuilta 10