SISÄLLYS. huomioon ottamisesta tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavissa päivärahoissa. N:o Laki

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1446 Laki Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta Laki kuntajakolain muuttamisesta Valtioneuvoston asetus kuntien valtionosuudesta annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen radiotaajuusalueiden käyttösuunnitelmasta Ahvenanmaan maakunnassa Sosiaali- ja terveysministeriön asetus maatalousyrittäjien eläkelain 10 :ssä tarkoitetun perusprosentin ja yrittäjien eläkelain 9 :ssä tarkoitetun maksuprosentin vahvistamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkelain 12 b :ssä tarkoitetun työntekijäin eläkemaksun vahvistamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkelain 7 a :n 3 momentissa tarkoitetun kertoimen vahvistamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta sairausvakuutusjärjestelmän mukaisissa päivärahoissa ja kuntoutusrahalain mukaisissa kuntoutusrahoissa Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta työttömyysturvalain perusteella maksettavissa päivärahoissa Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavissa päivärahoissa N:o 1446 Laki Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta 16 päivänä helmikuuta 2001 annettuun lakiin (136/2001) uusi 1 a ja 1 b seuraavasti: 1a Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan alan koulutuksen järjestää Laurea-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Vankeinhoidon koulutuskeskuksen kanssa. Tässä koulutuksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (255/1995) ja sen nojalla säädetään. Koulutuksesta huolehtivat kumpikin oppilaitos siten kuin siitä valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään ja ammattikorkeakoulun ja koulutuskeskuksen kesken sovitaan. HE 127/2001 LaVM 21/2001 HaVL 18/2001 SiVL 10/2001 EV 173/

2 4014 N:o 1446 Koulutuksen suunnittelusta voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Opiskelijat ovat ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Heihin ei sovelleta tämän lain opiskelijavalintaa, opiskelijan erottamista eikä oikaisua ja muutoksenhakua koskevia säännöksiä. 1b Ammattikorkeakouluopetuksen rahoitus Laurea-ammattikorkeakoululle suoritetaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavasta koulutuksesta aiheutuviin käyttökustannuksiin rahoitusta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) säädetään. Ammattikorkeakoulu maksaa Vankeinhoidon koulutuskeskukselle korvausta sen antamasta koulutuksesta. Ammattikorkeakoulu ja koulutuskeskus toteavat korvauksen suuruuden vuosittain ennen varainhoitovuoden alkua. Korvaus määräytyy ammattikorkeakoulututkinnolle lasketun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän perusteella. Ammattikorkeakoulu maksaa korvauksen koulutuskeskukselle varainhoitovuoden alusta lukien kuukausittain yhtä suurina erinä, viimeistään kuukauden 15 päivänä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Johannes Koskinen

3 4015 N:o 1447 Laki kuntajakolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1997 annetun kuntajakolain (1196/1997) 41 sekä muutetaan 10 luvun otsikko ja seuraavasti: 10 luku Yhdistymisavustukset 38 Laskennallinen yhdistymisavustus Jos kuntajakoa muutetaan niin, että muutos merkitsee kuntien määrän vähenemistä, asianomaisille muutoksen jälkeen toimiville kunnille suoritetaan muutoksen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina neljänä vuotena laskennallisilla perusteilla määräytyvää yhdistymisavustusta. Kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna maksettavan yhdistymisavustuksen määrä lasketaan muutoksen kohteena olevien kuntien asukaslukujen perusteella seuraavasti: Kunnan asukasluku Avustus euroa/asukas Yli asukkaan kunnan laskentaperusteena on 131 euroa asukasta kohti. Jos suurimman kunnan asukasmäärä on yli , laskelmassa otetaan huomioon vain asukasta. Yhdistymisavustuksen määrän laskennassa kunnan asukaslukuna käytetään kuntajaon muutoksen voimaantuloa edeltävän vuoden alkaessa ollutta väestötietolain (507/1993) 18 :n mukaista asukaslukua. Ensimmäisenä voimaantulovuotta seuraavana vuotena avustuksen määrä on 80, toisena 60, kolmantena 40 ja neljäntenä 20 prosenttia voimaantulovuoden määrästä. Avustuksen määrä koko avustuskaudella on enintään euroa. Silloin kun yhdistymisavustusta saa useampi kuin yksi kunta, avustus jaetaan kuntien kesken asukaslukujen suhteessa. Sisäasiainministeriö maksaa avustuksen HE 129/2001 HaVM 22/2001 EV 174/2001

4 4016 N:o 1447 vuosittain kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä. 39 Valtionosuuksien vähenemisen korvaaminen Jos 38 :ssä tarkoitettu kuntajaon muutos vähentää asianomaisten kuntien valtionosuuksia, kunnille myönnetään vähennyksen johdosta kuntajaon muutoksen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina neljänä vuotena valtionosuuksien vähenemisen korvausta. Kuntajaon muutoksen voimaantulovuodelta maksettavan korvauksen määrä lasketaan vertaamalla muutoksen kohteena oleville kunnille muutosta edeltävänä vuotena myönnettyjä yleistä valtionosuutta, verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ja tehtäväkohtaisia käyttökustannusten valtionosuuksia samalla alueella muutoksen jälkeen toimivien kuntien muutoksen voimaantulovuonna saamiin vastaaviin valtionosuuksiin. Laskelman tekee sisäasiainministeriö opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön omalta osaltaan antamien tietojen perusteella. Ensimmäisenä voimaantulovuotta seuraavana vuotena korvauksen määrä on 80, toisena 60, kolmantena 40 ja neljäntenä 20 prosenttia voimaantulovuoden määrästä. Silloin kun korvausta saa useampi kuin yksi kunta, korvaus jaetaan kuntien kesken asukaslukujen suhteessa. Kuntien asukaslukujen perusteena pidetään väestötietolain mukaisia kuntajaon voimaantulovuoden alun väestötietoja. Sisäasiainministeriö maksaa korvaukset yhdistymisavustusten yhteydessä. 40 Investointi- ja kehittämishankkeiden tuki Sisäasiainministeriö voi, jos kunnat pitävät sitä kuntajaon muutoksen kannalta tarpeellisena, myöntää kunnille 38 :ssä tarkoitetun kuntajaon muutoksen edistämiseksi tukea elinkeinotoimen, yhdyskuntarakenteen, ympäristönsuojelun, opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon investointija kehittämishankkeisiin. Jos kunnat pyytävät investointi- ja kehittämishankkeiden tukea sellaiseen 1 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen, johon muu viranomainen voi myöntää valtionosuutta tai -avustusta muun lain nojalla tai valtion talousarviossa muuhun tarkoitukseen osoitetuista määrärahoista, sisäasiainministeriön tulee ennen tuen myöntämistä kuulla tätä viranomaista. Mikäli kuntajaon muutoksen kohteena oleva kunta on asettanut 1 momentissa tarkoitetun tuen kuntajaon muutoksen ehdoksi, kuntajaon muutos voidaan tehdä vain, jos tuki hyväksytään. Sisäasiainministeriö päättää tuen maksamisesta samalla, kun se päättää kuntajaon muutoksesta. Tätä pykälää sovelletaan kuntajaon muutoksiin, jotka tulevat voimaan vuoden 2003, 2004 tai 2005 alusta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen

5 4017 N:o 1448 Valtioneuvoston asetus kuntien valtionosuudesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, muutetaan kuntien valtionosuudesta 30 päivänä joulukuuta 1996 annetun asetuksen (1271/1996) 2, 2 a :n 1 ja 2 momentti sekä 3, sellaisina kuin niistä ovat 2 sekä 2 a :n 1 ja 2 momentti asetuksessa 1065/1998, seuraavasti: 2 Määrättäessä kunnan verotulojen perusteella tehtäviä valtionosuuksien tasauksia otetaan kuntien valtionosuuslain 7 :n mukaisina laskennallisina verotuloina huomioon verot vahvistamisvuotta edeltävältä verovuodelta. Mikäli verotulojen maksuunpanotiedot eivät ole käytettävissä joulukuun 1 päivään mennessä, voidaan käyttää tätä aikaisemman verovuoden tietoja. Tällöin valtionosuuksien tasausten oikaisu tehdään kahden kuukauden kuluessa maksuunpanotietojen valmistumisesta. 2a Kunnan laskennallisena kunnallisverona käytetään verontilityslain (532/1998) 3 a :ssä tarkoitettua laskennallista kunnallisveroa ja kunnan yhteisövero-osuutena mainitun pykälän mukaista maksettavaa yhteisöveroa. Kunnan laskennallinen kiinteistövero saadaan kertomalla kunnan kiinteistöverolain (654/1992) 11, 12, 12 a, 13, 13 a ja 14 :ssä tarkoitettujen kiinteistöjen kiinteistölajeittaisten verotusarvojen yhteismäärät kaikkien kuntien kiinteistölajeittaisilla verotusarvoilla painotetuilla keskimääräisillä kiinteistöveroprosenteilla. 3 Kuntien valtionosuuslain 10 :ssä tarkoitettu syrjäisyysluku muodostuu kahden väestöpohjaindeksin summasta, joiden kummankin minimiarvo on 0. Ensimmäinen väestöpohjaindeksi (paikallinen väestöpohjaindeksi) mittaa väestön määrää 25 kilometrin etäisyydellä ja toinen (seudullinen väestöpohjaindeksi) 50 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta. Paikallinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä :sta enintään 25 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus :lla. Seudullinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä :sta enintään 50 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus :lla. Indeksit lasketaan Tilastokeskuksen viiden vuoden välein tarkistamasta tilastosta, joka koskee väestön jakautumista neliökilometrin kokoisille alueille. Syrjäisyyslisään oikeutetut kunnat vuodenvaihteen tilaston perusteella ovat seuraavat: Kunta Syrjäisyysluku Utsjoki 1,94 Enontekiö 1,88 Savukoski 1,85 Muonio 1,77 Kolari 1,70 Pelkosenniemi 1,64 Salla 1,64 Kittilä 1,63 Ranua 1,60 Puolanka 1,58 Pello 1,56

6 4018 N:o 1448 Inari 1,54 Taivalkoski 1,53 Posio 1,45 Ylitornio 1,45 Hyrynsalmi 1,36 Vaala 1,36 Pudasjärvi 1,32 Pyhäntä 1,31 Sodankylä 1,30 Houtskari 1,30 Kestilä 1,22 Ilomantsi 1,19 Suomussalmi 1,19 Kinnula 1,19 Kuhmo 1,14 Kemijärvi 1,13 Värtsilä 1,10 Kivijärvi 1,03 Uukuniemi 1,01 Rautavaara 1,00 Pulkkila 0,99 Piippola 0,99 Utajärvi 0,95 Pihtipudas 0,94 Valtimo 0,93 Viitasaari 0,90 Keitele 0,86 Perho 0,85 Juuka 0,84 Vuolijoki 0,84 Hailuoto 0,83 Korppoo 0,81 Karstula 0,79 Pyhäjärvi 0,79 Kannonkoski 0,77 Kärsämäki 0,77 Nurmes 0,75 Halsua 0,75 Puumala 0,74 Lestijärvi 0,72 Iniö 0,71 Kuivaniemi 0,68 Kyyjärvi 0,68 Kuhmoinen 0,66 Tervola 0,66 Kuusamo 0,66 Savonranta 0,63 Heinävesi 0,63 Rantsila 0,63 Vesanto 0,63 Lieksa 0,61 Joutsa 0,56 Tuupovaara 0,53 Nauvo 0,53 Haukivuori 0,53 Merikarvia 0,53 Kustavi 0,52 Kesälahti 0,51 Ristijärvi 0,51 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä valtionosuutta vuodelle Sen lisäksi, mitä tämän asetuksen 3 :ssä säädetään, Reisjärven ja Virolahden kunnat ovat oikeutettuja syrjäisyyslisään vuonna Syrjäisyysluku on mainittuna vuonna Reisjärven kunnassa 0,64 ja Virolahden kunnassa 0,50. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2001 Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen Hallitusneuvos Arto Sulonen

7 4019 N:o 1449 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen radiotaajuusalueiden käyttösuunnitelmasta Ahvenanmaan maakunnassa Annettu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, säädetään 16 päivänä marraskuuta 2001 annetun radiolain (1015/2001) 6 :n 2 momentin nojalla: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään niiden radiotaajuusalueiden käytöstä (käyttösuunnitelma), jotka on radiolain 6 :n 1 momentin nojalla määrätty käytettäväksi televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan Ahvenanmaan maakunnassa. Tämä asetus ei koske: 1) satelliitin välityksellä tapahtuvaan televisio- ja radiotoimintaan määrättyjä taajuusalueita; 2) lyhyillä, keskipitkillä ja pitkillä radioaalloilla tapahtuvaa radiotoimintaa; 3) televisiotoiminnan osalta televisiolähettimiä, joiden suurin sallittu lähetysteho on enintään 2 kw; eikä 4) radiotoiminnan osalta radiolähettimiä, joiden suurin sallittu lähetysteho on enintään 50 W. 2 Analogiset televisioverkot Analogiseen televisiotoimintaan käytettävät taajuusalueet ovat MHz ja MHz. Maakunnan alueella on televisioverkkoja toimiluvanvaraiseen televisiotoimintaan siten kuin Ahvenanmaan maakuntahallitus määrää. Analogisten televisioverkkojen käyttöön tarkoitetut radiotaajuudet ja verkoissa käytettävien radiolähettimien suurimmat sallitut lähetystehot määrätään liitteessä. 3 Digitaaliset televisioverkot Digitaaliseen televisiotoimintaan käytettävä taajuusalue on MHz. Digitaaliseen toimiluvanvaraiseen televi-

8 4020 N:o 1449 siotoimintaan maakunnan alueella osoitetaan yksi kanavanippu. Digitaalisten televisioverkkojen käyttöön tarkoitetut radiotaajuudet ja verkoissa käytettävien radiolähettimien suurimmat sallitut lähetystehot määrätään liitteessä. Kanavanipussa toimivien televisiotoiminnan harjoittajien suostumuksella voidaan televisiotoiminnasta vapaaksi jäävää kanavanipun siirtokapasiteettia käyttää muuhun toimintaan. Muuhun toimintaan käytettävä osuus siirtokapasiteetista ei kuitenkaan saa olla enemmän kuin 15 prosenttia kanavanipun vuotuisesta siirtokapasiteetista. 4 Analogiset radioverkot Analogiseen FM-moduloituun radiotoimintaan käytettävä taajuusalue on 87,5 108 MHz. Maakunnan alueella on radioverkkoja alueelliseen ja paikalliseen toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan siten kuin Ahvenanmaan maakuntahallitus määrää. Analogisten radioverkkojen käyttöön tarkoitetut radiotaajuudet sekä suurimmat sallitut lähetystehot määrätään liitteessä. 5 Digitaaliset radioverkot Digitaaliseen radiotoimintaan käytettävä taajuusalue on MHz. Digitaaliseen toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan osoitetaan kaksi kanavanippua. Digitaalisen radiotoiminnan käyttöön tarkoitetut kanavaniput ja niissä käytettävien radiolähettimien suurimmat sallitut lähetystehot määrätään liitteessä. Kanavanipussa toimivien televisiotoiminnan harjoittajien suostumuksella voidaan televisiotoiminnasta vapaaksi jäävää kanavanipun siirtokapasiteettia käyttää muuhun toimintaan. Muuhun toimintaan käytettävä osuus siirtokapasiteetista ei kuitenkaan saa olla enemmän kuin 15 prosenttia kanavanipun vuotuisesta siirtokapasiteetista. 6 Ensimmäisen sukupolven matkaviestinverkot Ensimmäisen sukupolven analogiseen matkaviestintoimintaan (NMT450) käytettävät taajuusalueet ovat MHz ja MHz. Maakunnan alueella analogisia matkaviestinverkkoja on maakuntahallituksen suostumuksella yksi. 7 Toisen sukupolven matkaviestinverkot Toisen sukupolven digitaaliseen matkaviestintoimintaan (GSM) käytettävät taajuusalueet ovat MHz ja MHz (900 MHz:n taajuusalue) ja MHz ja MHz (1800 MHz:n taajuusalue). Maakunnan alueella maakuntahallituksen suostumuksella sekä 900 MHz:n että 1800 MHz:n taajuusalueella toimivia digitaalisia GSM-matkaviestinverkkoja on kaksi. 8 Kolmannen sukupolven matkaviestinverkot Kolmannen sukupolven digitaaliseen matkaviestintoimintaan (UMTS) käytettävät taajuusalueet ovat MHz ja MHz. Maakunnan alueella maankuntahallituksen suostumuksella toimivia digitaalisia UMTSmatkaviestinverkkoja on neljä. 9 Viranomaisradioverkko Valtakunnallisen digitaalisen viranomaisradioverkon (VIRVE) toimintaan käytettävät taajuusalueet ovat MHz ja MHz. Valtakunnallisia digitaalisia viranomaisradioverkkoja on yksi.

9 N:o Radiotaajuuksien osoittaminen televerkkoyrityksille Viestintäviraston on osoitettava samanlaista matkaviestintoimintaa harjoittaville televerkkoyrityksille tasapuolisesti ja syrjimättömästi alueellisesti käytettäväksi yhtä paljon taajuuksia, jos matkaviestinverkkojen alueellisten liikennemäärien tai muiden painavien perusteiden vuoksi ei ole syytä menetellä toisin. 11 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2001 Ministeri Kimmo Sasi Neuvotteleva virkamies Mikael Nyberg /200

10 4022 N:o 1449 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA AHVENANMAAN MAAKUNNASSA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta Paikkakunta Kanava ERP (kw) SUND SUND SUND Digitaalinen televisiotoiminta Kanava ERP (kw) Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta Taajuus (MHz) ERP (kw) Huom. 88, ,3 93, , ,9 97,1 0, , ,8 102, ) 104,3 1 1) 104,9 105, ) 1) 106,8 1 1) 107,2 0,2 1) 1) Olennaisesti rajoitettu teho Viestintäviraston määräämissä sektoreissa 2.2 Digitaalinen radiotoiminta Tunnus Nimi Taajuuslohko FIN10002 AHVENANMAA1 10C FIN20002 AHVENANMAA2 10B

11 4023 N:o 1450 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus maatalousyrittäjien eläkelain 10 :ssä tarkoitetun perusprosentin ja yrittäjien eläkelain 9 :ssä tarkoitetun maksuprosentin vahvistamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) 10 :n 2 ja 6 momentin sekä samana päivänä annetun yrittäjien eläkelain (468/1969) 9 :n 1 ja 5 momentin, sellaisina kuin ne ovat, ensin mainitun lain 10 :n 2 momentti laissa 1319/1995 ja 6 momentti laissa 842/1996 ja viimeksi mainitun lain 9 :n 1 momentti laissa 1436/1991 ja 5 momentti laissa 841/1996, nojalla: 1 Maatalousyrittäjien eläkelain 10 :n 2 momentissa tarkoitettu perusprosentti ja yrittäjien eläkelain 9 :n 1 momentissa tarkoitettu maksuprosentti vuonna 2002 on 21,1. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho Hallitussihteeri Maritta Hirvi

12 4024 N:o 1451 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkelain 12 b :ssä tarkoitetun työntekijäin eläkemaksun vahvistamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 b :n 1 momentin, sellaisena kuin se on laissa 979/1993, nojalla: 1 Työntekijäin eläkelain 12 b :ssä tarkoitettu työntekijäin eläkemaksu on 4,4 prosenttia vuonna Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho Hallitussihteeri Maritta Hirvi

13 4025 N:o 1452 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkelain 7 a :n 3 momentissa tarkoitetun kertoimen vahvistamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 7 a :n 3 momentin, sellaisena kuin se on laissa 1482/1995, nojalla: 1 Työntekijäin eläkelain 7 a :n 3 momentissa tarkoitettu kerroin vuonna 2002 on 0, Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho Hallitussihteeri Maritta Hirvi

14 4026 N:o 1453 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta sairausvakuutusjärjestelmän mukaisissa päivärahoissa ja kuntoutusrahalain mukaisissa kuntoutusrahoissa Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa 13 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1286/2001) 2 :n nojalla: 1 Sairausvakuutuslain (364/1963) 16 :ssä tarkoitetuista verotuksessa todetuista tai sairausvakuutusasetuksen 10 :n (473/1963) mukaisesti selvitetyistä työ- ja virkasuhteessa saaduista työtuloista vähennetään 4,8 prosenttia. Mitä 1 momentissa säädetään vähennyksen tekemisestä sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan perusteena käytettävistä työtuloista, sovelletaan vastaavasti kuntoutusrahalain (611/1991) 14 :n mukaan määrätyn kuntoutusrahan perusteena käytettäviin työtuloihin. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho Hallitussihteeri Lauri Pelkonen

15 4027 N:o 1454 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta työttömyysturvalain perusteella maksettavissa päivärahoissa Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa 13 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1286/2001) 2 :n nojalla säädetään: 1 Sen estämättä, mitä työttömyysturvalaissa (602/1948) ja ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan perusteena olevan palkan määrittämisestä annetussa asetuksessa (1227/1996) säädetään, työtulo-osuuden määrästä vähennetään 4,8 prosenttia, jos työttömyyspäivärahan perusteena oleva työttömyysturvalain 23:ssä tarkoitettu palkka määritellään tammikuun 1 päivän 2002 jälkeen. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho Hallitussihteeri Lauri Pelkonen

16 4028 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1455 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavissa päivärahoissa Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa 13 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1286/2001) 2 :n nojalla: 1 Sen estämättä, mitä tapaturmavakuutuslaissa (608/1948) säädetään, vuodelle 2002 maksettavan päivärahan määrästä vähennetään työntekijämaksuja vastaavana osuutena 4,8 prosenttia, ei kuitenkaan työnantajalle korvausta suoritettaessa. 2 Siltä osin kuin päiväraha perustuu yrittäjätyötuloihin ei 1 :ssä tarkoitettua vähennystä kuitenkaan tehdä. 3 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho Hallitussihteeri Lauri Pelkonen N:o , 2 arkkia EDITA OYJ, HELSINKI 2001 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN