asiakaslehti 3/2011 Perheenlisäys vuodeksi s. 4 Kiitotiellä verkkopäällikön kanssa s. 6 Tuomo Rinne herättää talovanhukset henkiin s.

Transkriptio

1 asiakaslehti 3/2011 Perheenlisäys vuodeksi s. 4 Kiitotiellä verkkopäällikön kanssa s. 6 Tuomo Rinne herättää talovanhukset henkiin s. 12

2 tässä numerossa 4 Lainasisko Saksasta 6 Verkkopäällikön matkassa 9 Tuotevinkit 10 Tuulivoimaa kaupungissa 12 Vanhan talon uusi elämä 16 Viihteen valtikat testissä 18 Uutta virtaa työntekoon Tietovirtaa 22 Ristikko 23 Palvelukortti Jakelukeskeytykset Ota e-lasku käyttöösi! Lue lisää 2

3 Pä äkirjoitus Kierrätys tuo hyvän mielen Mari Lehtinen viestintäpäällikkö Puristan sylissäni vastapestyjä räsymattoja, jotka jo poisnukkunut äitini on kutonut. Niiden tuoksu tuo mieleeni kesätuulen, ja mieli tekee aikamatkaa lapsuuteen. Voi kuinka ekologisesti äitini onkaan toiminut antaessaan kuluneille lakanoille ja reikäisille paidoille kymmeniä vuosia lisää elinikää. Edellinen sukupolvi osasi kierrättämisen. Kesälomani aluksi tein jokavuotiset kierrätysrutiinit: inventoin vaatekaapin sekä vein kesämökille kertyneen ylimääräisen tavaran paikalliselle Sortti-asemalle ja talven aikana kertyneet lasit keräykseen. Rakennusmateriaalin kierrätys se vasta kivaa on. Peruskorjaamme 30-luvun omakotitaloa. Olemme uusiokäyttäneet talon sisäovet, ja vanhaa paneelia hyödynsimme eri puolilla sisustusta. Lopputulokseen olemme tyytyväisiä tuntuu kuin talo jatkaisi näin hyvillä mielin elämäänsä kaikesta repimisestämme huolimatta. Myös Vantaan Energiassa kierrätys ja materiaalitehokkuus ovat kunniassa. Martinlaakson voimalaitoksella ja lämpökeskuksilla kerätään erilleen kymmeniä eri jätejakeita, ja kaikki kierrätetään, mikä voidaan. Energiantuotannon sivutuotteena syntyvästä lentotuhkasta suurin osa menee hyötykäyttöön betonin ja asfaltin raaka-aineeksi. Paperiakin kierrätykseen menee noin kiloa vuosittain. Tavoitteemme on vähentää paperin kulutusta; keinoina muun muassa sähköinen asiakirjojen hallinta ja asiakkaille tarjottava e-lasku. Tarkkoja olemme myös materiaalin käytössä. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa hyödynnämme 90 prosenttia polttoaineesta, kun hyötysuhde erillistuotannossa on vain 40 prosenttia. Ja samalla energiaa säästyy. Vuotuinen energiansäästö riittää Vantaalla lämmittämään noin pientaloa. Martinlaakson voimalaitoksella olemme tehostaneet prosessiveden käsittelyä hyvin tuloksin. Kemikaalien käyttö veden käsittelyssä on vähentynyt huomattavasti. Myös jäteveden määrä on vähentynyt yli 25 prosenttia vuonna 2010 verrattuna edelliseen vuoteen. Hyvä asia kierrätyksen kannalta on myös Vantaan Energian tuleva jätevoimala. Teemme energiaa sekajätteestä, jota ei voida hyödyntää materiaalina. Näin tämä kierrättämätön jätekin palautuu koteihin kaukolämpönä ja sähkönä. Jätteiden hyödyntäminen pääkaupunkiseudulla tulee tehostumaan jätevoimalan myötä. Näin on tapahtunut ainakin Ruotsissa ja muualla Euroopassa, jossa jäte voimalat ovat olleet toiminnassa jo useita vuosia. Kesän muistot mielessä syksyä odotellessa! Vantaan Energian toimintaa leimaa ympäristövastuullisuus ja asiakaskeskeisyys. Yhtiöllä on ollut vuodesta 1999 käytössä ISO ympäristöjärjestelmä. Kuva matti immonen on Vantaan Energian asiakaslehti. 13. vuosikerta. ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Vantaan Energia Katuosoite Peltolantie 27, Tikkurila Postiosoite PL 95, Vantaa, puhelin (09) , faksi (09) , Lehden osoitteenmuutokset Päätoimittaja Mari Lehtinen, puhelin (09) Toimitus ja ulkoasu Legendium Oy Kannessa Tuomo Rinne Kannen kuva Matti Immonen Repro Faktor Oy Paino Forssa Print 2011 Ympäristösertifikaatti ISO 14001:2004 ISSN

4 Perheenlisäys vuodeksi Väkeväisen perhe avasi ovensa vaihto-oppilaalle ja sai rikkaan vuoden uuden perheenjäsenen myötä. Teksti Minna Saano Kuvat Matti Immonen Väkeväisten terassilta kuuluu iloinen nauru ja puheensorina. Muistatteko, kun tutustuttiin pelaamalla Unoa? Niin, ja kirjoitettiin lappuja, joissa luki ikkuna, a window, das Fenster. Puhe soljuu kuin missä tahansa perheessä suomeksi siitä huolimatta, että yksi perheenjäsen on saksalainen. Sophia Pfeiffer, 17, tuli Väkeväisen perheeseen Annaleenan, 15, ja Eveliinan, 12, isosiskoksi vuosi sitten syksyllä. Sophia on AFS-järjestön välittämä vaihto-oppilas, kotoisin Mössingenistä, Saksasta. Uusi tytär ei nirsoile Kyösti Väkeväinen sattui lukemaan, että vaihto-oppilaiden isäntäperheistä on pulaa. Ajattelin, että tarjoamalla kodin vaihto-oppilaalle saisimme annoksen kansainvälisyyttä ja lapsille mahdollisuuden harjoitella vieraita kieliä kotioloissa. Niin Sophia saapui Väkeväisille ja asettui asumaan alakerran työhuoneeseen. Aluksi vähän jännitti, mitä kaikkea eteen tulee, kun perheeseen saapuu uusi ihminen eri kulttuurista, mutta kaikki on sujunut todella hyvin, kertoo perheen äiti Anu-Elina Väkeväinen. Kyösti ja Anu-Elina ovat toimineet Sophialle vanhempina samalla tavalla kuin omille tytöilleenkin. Sophialla on kotiintuloajat ja hän ilmoittaa aina menoistaan. Kyösti on kuljettanut kutakin tyttöä omiin harrastuksiin, Sophiaa käsipallotreeneihin ja -peleihin, ja siinä sivussa itsekin innostunut lajista. Yhteinen kiva harrastus tytöillä on ollut ruoanlaitto. Perhe on oppinut valmistamaan saksalaisia ruokia, ja Sophia on kerännyt reseptivihkoonsa suomalaisia ohjeita. Sophia ei ollenkaan nirsoile ruoan suh- 4

5 Tyttöjen yhteinen harrastus on ollut ruoanlaitto. Yhdessä on valmistettu niin suomalaisia kuin saksalaisiakin herkkuja. Haikeus on molemminpuolista, kun Sophia lähtee takaisin Saksaan. teen. Hän on syönyt kaikkea, kehuu Anu- Elina. Ei ihan. Muikku ei mennyt, Sophia muistuttaa. Vaihto-oppilas on täysivaltainen perheenjäsen, myös velvollisuuksineen, kuten kotitöineen. Ensimmäisenä päivänä näytin Sophialle, mihin astiat tiskikoneesta laitetaan, ja seuraavana päivänä hän jo tyhjensi koneen mitään kyselemättä. Sophia on aina ollut mukana yhteisissä toimissa, niin lumenluonnissa kuin koiran ulkoiluttamisessakin. Ja tietysti myös lomamatkoillamme eri puolilla Suomea, Anu-Elina Väkeväinen kertoo. Kulttuurit kohtaavat kotioloissa Kouluasiat Tikkurilan lukiossa Sophia hoiti erinomaisesti. Isä auttoi tarvittaessa matematiikan tehtävissä, ja äiti käänsi vaikeimpia asioita englanniksi. Sophia puolestaan tarkisti silloin tällöin Eveliinan saksan tehtävät. Kevättalvella muu perhe kävi katsomassa lukiovuoden kohokohtaa, esikoisen vanhojen tansseja. Koulusta Sophia sai suuren kaveripiirin vaihto-oppilaita, joihin muukin perhe on tutustunut. Yhtenäkin päivänä meillä oli nuoria Tsekistä, Färsaarilta, Meksikosta ja USA:sta. Kyllä siinä oli kansainvälistä fiilistä omassa olohuoneessa, muistelee Kyösti Väkeväinen. Haikeus on molemminpuolista, kun Sophia lähtee takaisin Saksaan. Mutta jo syksyllä Väkeväiset matkaavat Mössingeniin. Meillä on ollut paljon iloa tästä vuodesta. Kun nuorelle antaa mahdollisuuden olla omana itsenään perheenjäsen ja muu perhe on halukas oppimaan uutta, saa koko perhe vuodesta paljon kaikkea ihanaa, kiteyttää Anu-Elina Väkeväinen. Isäntäperheen edellytykset Hyvä vaihto-oppilaan isäntäperhe on aivan tavallinen suomalainen perhe. Ei ole väliä, kuuluuko perheeseen lapsia vai ei, minkä ikäisiä lapset ovat, onko koti maalla vai kaupungissa. Nuorelle ei tarvitse järjestää erityistä ohjelmaa, eikä hänelle tarvitse varata omaa huonetta. Isäntäperheen tärkeimmät vaatimukset ovat avoimuus, joustavuus ja kiinnostus ulkomaalaisen nuoren elämään ja hänen kulttuuriinsa. Lisätietoja: 5

6 työvuorossa Katse tulevaisuuteen uudella sähköautolla kelpaa huristella. Lentoaseman sähkön takuumies 6

7 Kiitotievaloille sallitaan vain sekunnin mittainen sähkökatkos. Teksti Vesa Ville Mattila Kuvat Matti Immonen Verkkopäällikkö Jarmo Hammarberg vastaa Helsinki- Vantaan lentoaseman sähkönjakeluverkosta. Hänen työssään hyvin suunniteltu merkitsee moninkertaisesti varmistettua. Vantaan Aviaenergia Oy Perustettu 2010, jolloin Vantaan Energia osti toiminnot Finavialta 480 sähköasiakasta ja 80 kaukolämpöasiakasta 7 työntekijää Verkostossa 2 sähköasemaa, 50 muuntoasemaa, 100 km sähkökaapelia, 40 km viestiliikennekaapelia, 10 km kaukolämpöputkistoa työskennellyt lentoasemalla erilaisissa energianhuoltotehtävissä liki 30 vuotta. Olen Verkko päällikkönä aloitin viime vuonna, Jarmo Hammarberg kertoo. Hammarbergin työnantaja Vantaan Aviaenergia Oy Vantaan Energian tytäryhtiö hoitaa sähköverkko- ja kaukolämpötoimintaa Helsinki-Vantaan lentoasemaalueella. Asiakkaat ovat yritysasiakkaita, suurimpina Finavia ja Finnair, pienimpinä terminaaleissa toimivat myymälät. Ennakkohuolto aina ajallaan Työpäivän aluksi Hammarberg tarkistaa tietokoneelta illan ja yön tapahtumat lentoaseman jakeluverkossa. 7

8 Pitkälle automatisoitu ja kokonaan maakaapeloitu älykäs sähköverkko varmistaa lentoaseman erikoistoimintojen vaatiman korkeatasoisen sähkönlaadun. Mikäli mitään yllättävää ei löydy, Hammarberg paneutuu ennakkohuoltosuunnitelmiin ja huoltojärjestelmien päivittämiseen. Mitä pitäisi huoltaa, milloin ja miten, jotta toimintavarmuus säilyisi, eivätkä huoltotoimenpiteet haittaisi lentoaseman toimintoja ja asiakkaita? Seuraan kaikkien kriittisten sähkölaitteiden kuntoa ja huoltosuunnitelmia sekä analysoin toimintojamme. Isoimmista huolloista Vantaan Aviaenergia tekee Finavian kanssa turvallisuusselvityksen, jossa tarkastellaan vaikutuksia lentoaseman sähkönjakeluun ja toimenpiteitä mahdollisten ongelmien varalta. Turvallisesti ja varmasti Usein Hammarberg pistäytyy lentoasemaalueen työmailla. Niitä hehtaarin kokoisella alueella riittää sähkömuuntamoista uudisrakennuksiin. Lentoasema-alueen turvavalvotulle alueelle minunkin täytyy aina mennä tur- Lentoasemalla aina tapahtuu. vatarkastuksen kautta. Ylipäätään turva- ja turvallisuusasiat sekä häiriöttömän energian turvaaminen ovat lentoasemalla työskentelyn avainasioita. Esimerkiksi kaikkien lennonvarmistuslaitteiden sähkönsaanti on moninkertaisesti varmistettu, ja kiitotievaloille sallitaan vain sekunnin mittainen sähkökatkos, Hammarberg toteaa. Helsinki-Vantaan lentoasema: 3 kiitotietä 2 terminaalia 33 operoivaa lentoyhtiötä työntekijää yritystä Vuosittain vajaat 13 miljoonaa matkustajaa, yli nousua ja laskua 8

9 Toimittanut Minna Saano Kuvat Valmistajat ja Shutterstock tuotevinkit Kun neulansilmä on kutistunut Langanpujotin Hexe on tarkoitettu auttamaan langan pujottamista neulan silmään. Hexen metallipiikki ohjaa langan neulan silmästä läpi. Neulana voidaan käyttää aivan tavallista silmäneulaa. Hinta: 4 euroa Sieppari kylppäriin Hiussieppari sopii pesu- ja suihkualtaiden sekä kylpyammeiden venttiilien reikiin. Se kerää hiukset pesuvedestä ja auttaa siten pitämään hajulukon siistinä. Hiussieppari on helppo asentaa paikalleen ja vaihtaa uuteen. Hinta: 2 kpl 4,50 euroa Auringosta iltavalo Airamin aurinkokennovalaisin LED-askellaatta toimii aurinkoenergialla ja sopii ulkokäyttöön keväästä syksyyn. Se on helppo asettaa pihan koristekohteisiin, maahan tai terassin lattialle. Kestää päällä kävelyn tasaisella alustalla. Latausaika 6 10 tuntia aurinkoisella säällä, valaisuaika 6 8 tuntia. Hinta: 7 euroa Kasvit kuiviksi ja säilöön OBH Nordican kasvikuivuri kuivaa tehokkaasti sienet, hedelmät, vihannekset ja yrtit. Kuivaussäilöntä säilyttää ainesten vitamiinit, ja kuivat ainekset maistuvat tuoreilta vuosienkin säilytyksen jälkeen. Kuivuri painaa 3,7 kg ja on kooltaan 33 x 23 x 34,5 cm. Hinta: 59,90 euroa 9

10 Teksti Minna Saano Kuvat Matti Immonen Tuulimylly katolla Tuulivoimalat ovat useimmille ainakin kuvista tuttuja. Entäpä jos tuulimylly pyörisikin omalla pihalla? Ei ole vaikea löytää Vantaan Hämevaarasta Janne Käpylehdon taloa. Jo tien päästä näkyy katolla pyörivä tuulimylly, josta on tarkoitus puhua. Kehä III:n sisäpuolella tämä on tietääkseni ainoa asuinrakennuksen yhteydessä oleva tuulivoimala, sanoo Käpylehto ja viittaa tuulimyllyyn, joka istuu katolle kuin se olisi siihen alun perin rakennettukin. Siipien kärkiväli on 2,1 metriä, ja mylly pyörii kolmimetrisen maston päässä. Tämä asennustapa katolle on poikkeuksellinen, sillä tavallisesti tuulivoimalat asennetaan maahan. Voimalan asentaminen katolle oli helppoa ja sen huoltaminen käy kätevästi, koska masto on nivelletty. Tosin tämän neljän vuoden aikana, jonka voimala on paikoillaan ollut, ei sitä ole tarvinnut kertaakaan huoltaa. Tuuli lämmittää Käpylehto on aikaisemmin toiminut tuulivoimayrittäjänä, joten oli luonnollista, että hän halusi omassa asumisessaankin hyödyntää tuulen voimaa. Halusin esimerkinomaisesti kokeilla, mitä naapurit ja rakennusvalvonta sanovat tuulivoimalan perustamisesta tällaiselle kaavoitetulle kaupunkialueelle. Naapureiden kuuleminen meni virallisen prosessin mukaisesti, mutta Käpylehto kävi itsekin kertomassa heille aikeistaan. Suhtautuminen oli myönteistä, ja erityisesti sen jälkeen, kun tuulivoimala asennettiin, ovat naapurit todenneet, että sehän on ihan hauskan näköinen. Rakennusvalvonnalle tämä tuulivoimalahakemus oli ensimmäinen ja aiheutti siksi hieman hämmennystä. Lopulta rakennusvalvonta totesi, että tämän kokoisena ja tällä asennustavalla voimala ei tarvitse toimenpidelupaa. Käpylehdon tuulimylly on nimellisteholtaan 600 W, ja sen tuottaman energian Käpylehto käyttää lämmitykseen. Hänen voimalansa ei ole yhteydessä yleiseen sähköverkkoon. Mikäli voimala kytkettäisiin jakeluverkkoon, pitäisi asiasta sopia sähköverkkoyhtiön kanssa yhteensopivuuden ja sopimusasioiden varmistamiseksi. Vuodessa tuulivoimalani tuottaa muutamia satoja kilowattitunteja. Vaikka voimala on lähinnä kuriositeetti, niin kyllä se jonkin verran pienentää sähkölaskua. Kohti tuulimyllyjä Tuulivoima on energiamuotona ympäristöystävällinen samoin kuin itse mylly: siipien pyörimisestä ei synny häiritseviä varjoja, eikä niistä syntyvää ääntä kuule, ellei seiso aivan voimalan vieressä. Oman kokemukseni mukaan tuulivoimalan hankintaan on monia syitä, ei pelkästään taloudellisia. Joitakin kiinnostaa teknologia, toisia pr-arvot, sähköntuotannon omavaraisuus tai ekologiset seikat. Hieman järeämpien, nimellisteholtaan 5 20 kw:n pientuulivoimaloiden Käpylehto uskoo yleistyvän lähitulevaisuudessa, ensin teollisuusympäristöissä, maatiloilla ja omakotitaloissa haja-asutusalueilla. Tällaisilla paikoilla pientuulivoimala on otollinen: tontit ovat isoja, on totuttu tekemään investointeja, ja maatiloilla perustustöitä voidaan tehdä itse. Moni ohikulkija on pysähtynyt juttelemaan ja kyselemään tuulimyllystä ja sen toiminnasta. Tuulivoima synnyttää ihmisissä positiivisia ajatuksia. Siitä on jollain tapaa tullut myös ilmastonmuutoksen vastustuksen symboli, sanoo Käpylehto, joka miettii katolleen tuulimyllyn rinnalle myös aurinkokeräimiä lämpimän veden tuottamiseen. Suunnitteletko omaa sähköntuotantoa? Jos suunnittelet omaa pienimuotoista sähköntuotantoa, ota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteyttä: Vantaan Rakennusvalvontaan > Asuminen ja rakentaminen Vantaan Energian liittymä myyntiin > Sähkö > Sähköliittymän rakentaminen 10

11 Janne Käpylehto on monenlaisessa mukana ja valmis kokeilemaan uusia asioita. Kuten lukemista fysiikan tenttiin vaihtelun vuoksi katolla. Tuulivoima synnyttää ihmisissä positiivisia ajatuksia. Osta tuulisähköä! Vantaan Energia on Suomen suurimpia tuulisähkön tuottajia. Lue lisää 11

12 Teksti Jaakko Liikanen Kuvat Matti Immonen Harvoin tarjolla Yhdessä tasossa Tammisaaren keskustassa. Rakennusvuosi 1875, lisäosa vuodelta Neliöitä 170. Merinäköala pienellä siristelyllä. Entisöidään vanhaa kunnioittaen vastaamaan nykyajan vaatimuksia kiinnostaako? Billnäsissä toimivan Rakennusapteekin leivissä töitä paiskivan Tuomo Rinteen kesäkalenteri hehkuu punaisena. Rinne vastaa vanhojen rakennusten restaurointi- ja korjaussuunnittelusta sekä käytännön toteutuksista. Kesäkuun alussa hän työskenteli Rakennusapteekin vuosi sitten Tammisaaren Sepänkadulta ostamassa kiinteistössä, jonka portinpielen kivipylvääseen on hakattu vuosiluku Sisällä on remontti käynnissä. Lähes ensitöinä revittiin seinistä kipsilevyt ja eristeenä olleet mineraalivillat, Rinne kertoo. Remppaa on tehty pitkin kevättä. Kolmeksi huoneistoksi vuosien saatossa eroteltu kiinteistö on tarkoitus avata alkuperäisen mukaiseksi yhdeksi asunnoksi. Muurari Kim Holstein katselee kaakeliuunin paikkaa. 12

13 Upea puutalo Tammisaaren keskustassa saa aikanaan pintaansa uuden maalin ja elämän alkuperäisessä muodossaan yhtenä asuntona. 13

14 Vanhan talon kunnostaminen alkaa kovalla purkutyöllä. Puulattiat paljastetaan muovimattojen alta, seinät vapautetaan kipsilevy- ja maalikerroksista. Julkisivua on jouduttu osin purkamaan lahonneiden hirsien kohdalta. Lisätietoja: Viitisen kymmentä numeroitua uunin osaa on lattialla kasaamistaan odottamassa. Viereisessä huoneessa on Eliel Saarisen suunnittelema valkoinen kaakeliuuni. Ei se toki alkuperäisenä ole tuossa ollut. Kyseinen uuni näyttää art decolta 1920-luvulta, Holstein kertoo. Talo avoimena Ensimmäinen yleinen näyttö järjestettiin talossa jo kesäkuun alussa. Silloin nähtävillä oli rakenteitaan myöten avattu talo. Puulattiat on paljastettu vuosikymmenten saatossa laitettujen muovimattojen ja laminaattien alta ja hirsiseinät kipsilevyjen ja tapetti- sekä maalikerrosten takaa. Taloa nykyisin peittävä alkydimaali rapsutetaan myös ajallaan pois, ja talo maalataan pellavaöljymaalilla. Rakennuksen julkisivussakin on kolmimetrinen aukko kohdassa, josta hirret on poistettu. Katolta roiskunut vesi on tehnyt tehtävänsä ja hirret lahonneet. Onhan 140-vuotiaassa talossa "pientä" laittamista. Muuten hirret ovat varsin hyvässä kunnossa. Mutta onhan 140-vuotiaassa talossa pientä laittamista, Rinne sanoo ja vaikuttaa hyvin tyytyväiseltä työhönsä. On tämä oikea aarreaitta. Ullakoltakin löysin narulle kuivumaan laitettuja kalanpäitä. Ties kuinka pitkän ajan takaa. Energiatehokas 140-vuotias Energiatehokaskin vanha talo voi olla. Rakenteet ja materiaalit ovat hyviä, ja suoran sähkölämmityksen voi laittaa halutessaan. Energiansäästöä saa myös polttamalla vaikka kerran päivässä puuta kaakeliuuneissa, joita talossa on lähes joka huoneessa, Rinne toteaa. Vanhat rakennusmateriaalit ovat lähes kaikki kierrätettäviä. Hirretkin voi hakata klapeiksi. Ja eristesammaleet voi laittaa kompostiin. Mineraalivillat pitää kiikuttaa kaatopaikalle, missä ne eivät ikinä maadu. Ei ihan muuttovalmis Ihan muuttovalmista kämppää asunnon ostaja ei tule saamaan. Ajatus on, että ostajalle tarjotaan myös asunnon entisöinti. Kokonaisuudelle kertyy hintaa noin euroa: puolet kiinteistöstä nykymuodossaan ja toinen puoli vanhaa kunnioittavasta entisöinnistä Rakennusapteekin vetämänä ja toteuttamana projektina. Se on ajatuksena, mutta emmehän me mahdollisen ostajan mielihaluista tiedä. Ei tätä kyllä oikein voi ryhtyä remppaamaan siihen tyyliin, että pikkaisen iltaisin töiden jälkeen laittelen, Rinne naurahtaa. 14

15 Muurari Kim Holstein kokoaa vanhaa uunia kuin palapeliä. Hän sanoo huomanneensa, että vanhat talot ja entisöinti kiinnostavat ihmisiä jatkuvasti enemmän. Esittelyyn tulevat hakevat vinkkejä omiin projekteihinsa. Haluamme näyttää, että korjausrakentaminen ei tarkoita vanhan kärräämistä pois ja korvaamista kipsilevyillä. Emme silti rakenna museota vaan asuntoa, jossa nykyajan mukavuudet toteutetaan vanhaa rakennusta kunnioittavalla tavalla. Asunnostahan on myös merinäköala. Mistä se näkyy? Tuosta erkkerin kulmasta kun katsoo, niin meri näkyy. Tottahan mies puhuu. Sentin viiru merta kimaltelee Sepänkatua pitkin katseltaessa vajaan kilometrin päässä. No menikö talo kesäkuun näytössä jo kaupaksi? Ei ole vielä myyty. Kiinnostusta on, mutta näin suuri investointi vaatii tietysti kypsyttelyä. Miten parantaa vanhan talon energiatehokkuutta? Huomioi ainakin nämä: 1. Rakennuksen energiatehokkuus: Ovatko ikkunat tiiviit, vetääkö lattian raosta? Tiivistäminen ja lisäeristäminen ovat yksinkertaisia keinoja säästää energiaa. 2. Lämmöntuotanto: Jos vanhan lämmitysjärjestelmän uudistaminen kokonaan on liian iso operaatio, voisiko energian säästämiseksi hankkia ilmalämpöpumpun tai hyödyntää aurinkoenergiaa käyttöveden lämmittämiseen? 3. Ilmanvaihto: Pääseekö ilma sisään ja ulos? Rakenteiden veto on usein vanhan talon ominaisuus. Liika tiivistäminenkin on pahasta, ja aina on huolehdittava ilman ja kosteuden vaihtuvuudesta. 4. Käyttötottumukset: Helpoin keino säästää energiaa on katsoa peiliin. Onko sisälämpötila liian korkea, tuuletanko turhaan, muistanko sammuttaa lamput tai seisonko pitkissä suihkuissa? 5. Räätälöi toimenpiteet: Jos koet tarvetta tehdä jotain talosi energiatehokkuudelle, kannattaa miettiä yhdessä asiantuntijoiden kanssa toimenpiteet kokonaisuutena, oman talon yksilölliset ominaisuudet huomioiden. Asiantuntijan vinkit antoi myyntipäällikkö Vesa Saarenheimo Rautakeskosta. 15

16 testissä Teksti Reino Laukkanen Kuvat Reino Laukkanen ja Shutterstock Viihteen valtikat Kyllästynyt kapulakasaan? Kaukosäädin kadonnut vanhasta laitteesta? Yleiskaukosäädin auttaa. Yleiskaukosäädintä hankkiessa kannattaa tutustua tarjontaan perusteellisesti. Monipuolisimmilla voi säätää jopa talon lämmitysjärjestelmää. Parhaimmilla saa yhden näppäimen alle suoraan monen laitteen toimintaketjun. Säädinten käyttöönotto vaatii kuitenkin viitseliäisyyttä. Kaikkia toimintoja ei ehkä pysty enää hyödyntämään, mutta toimeen voi silti tulla. Yksinkertaista etsivälle One For All 2 Combi Control on tarkoitettu talouksiin, joissa viihde-elektroniikkaa on vähän ja kaukosäätimellä halutaan käyttää vain televisiota ja esimerkiksi digisovitinta tai satelliittivastaanotinta. Se sopii erinomaisesti myös korvaamaan kadonneen kaukosäätimen. TV:n ohjelmaopasta ei tällä säätimellä löytynyt. One For All 6+3 Smart Control -mallilla voi ohjata kolmea laitetta yhtä aikaa, vaikkapa televisiota, dvd:tä ja vahvistinta. Niiden lisäksi sitä voi käyttää projektorin, Blu-ray-soittimen, MP3-soittimen mukaan lukien ipodin, kotiteatterilaitteiston, Play- Station 2:n, Windows Media Playerin ja monien muiden toistolaitteiden ohjaa- 16

17 miseen. Nintendo Wii:n kanssa yhteistyö ei onnistu. Kun kaukosäätimeen yhdistettäviä laitteita on paljon, ennen laitteiden asennusta kannattaa kirjoittaa ylös kaikkien liitettävien laitteiden mallimerkinnät. Elleivät omat laitteet löydy käyttöohjeen koodiluettelosta, voi One for all -kapuloiden muistit päivittää maahantuojalla. Valtikka vaativalle Philips Prestigo ohjaa jopa kuutta eri laitetta. Tietokoneohjelmiston asentamisen jälkeen Prestigo-kaukosäädin asetetaan vastakkain hallittavan laitteen kaukosäätimen kanssa ja Prestigo kopioi itseensä tarvittavat tiedot. JVC:n muutaman vuoden vanhaan cd-radioon RV-NB10W ei löytynyt yhteyttä cd-soittimena, sen sijaan saman laitteen väittäminen radioksi tuotti tulosta. Cd-toimintoa ei pystynyt hallitsemaan, vaikka ruudulle tuli cd-teksti. PlayStation 3:a en saanut yhdistymään, sen sijaan LG:n dvd-karaoke-laite DVX382K yhdistyi. Vanhaan Onkyo-viritinvahvistimeen Prestigon sai liitettyä, mutta radiokanavia ei voi vaihtaa eikä sleep-toimintoa saa päälle. Tämän kaukosäätimen käyttö perustuu näyttöruudun hyödyntämiseen. Ohjelmoimisen jälkeen ruudulta valitaan haluttu toiminto. Jos tietokannasta ei löydy jotain kauko-ohjainta, voi Prestigoon kopioida manuaalisesti tuon ohjaimen toiminnot yksi kerrallaan. Tosi nörteille Jos kärsivällisyyttä riittää haasteelliseen asentamiseen, Logitech Harmony One on hyvä valinta paljon vaativalle. Kapulassa on kosketusnäyttö, ja laite aktivoidaan asentamalla ohjelmisto pakkauksen mukana tulevalta cd-levyltä. Oikean asennustiedoston löytäminen vaatii hieman nörttiyttä. Ohjelmiston asennus mukana tulevalta cd:ltä ei saanut kaukosäädintä toimimaan tyydyttävästi. Ohjelma piti poistaa tietokoneelta, ja valmistajan nettisivuilta asennettu uudempi ohjelmaversio sai kaukosäätimen lopulta toimimaan paremmin. Ei ole kuitenkaan kovin käytännöllistä, että viritinvahvistimeen saa virran päälle vasta yhdeksänneltä ruudulta. Miksei virtaa voisi laittaa päälle heti ensimmäiseltä ruudulta? Asennuksen onnistuminen synnyttää käyttäjässä ylpeyden tunteen, eikä tämän parempaa kaukosäädintä tunnu olevan missään. Nämä testattiin: Logitech Harmony One Hinta: euroa ONE FOR ALL 6+3 Smart Control Hinta: 59,90 euroa ONE FOR ALL 2 Combi Control / Essence 2 Hinta: 24,90 euroa Philips Prestigo Hinta: 45,15 euroa 17

18 Teksti Anna Koroma-Mikkola Kuvitus Elina Warsta Ilolla takaisin töihin Tuntuuko, että loma sujahti kuin siivillä ja töistä on vaikea saada otetta? Mistä saisi ammennettua iloa ja intoa työhön? Yllättävää kyllä, työpäivästä on sallittua jopa nauttia. Miksi loman jälkeen tuntuu usein vaikealta palata töihin, työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka? Lomalla ihminen palautuu ja alkaa ajatella asioita eri tavalla, kun on rauhallinen tahti. Ehtii miettiä syntyjä syviä; olenko tyytyväinen elämääni ja työhöni? Sen jälkeen paluu työmaailmaan saattaa tuntua vieraalta ja on luonnollista, että työrytmiin tottuminen vie aikaa. Miten ihmiset oireilevat, jos työ tuntuu vain välttämättömältä pahalta? Työ muuttuu hyvin raskaaksi ja tulee ihan fyysisiä oireita; yöuni alkaa häiriintyä, är- 18

19 gallup Meillä ei ole sellaista akkua, jonka voisi ladata kesälomalla täyteen ja se riittäisi koko vuodeksi. Teksti ja kuvat: Maiju Riihola 1. Millä mielellä palaat loman jälkeen töihin? 2. Mistä asioista koet iloa työssäsi? syyntyminen ja kyynisyys kasvavat. Seuraa väsymystä, niskahartiaseudun kipuja, immuniteetin laskua ja muuta sairastamista. Vähitellen myös ammatillinen itsetunto heikkenee ja masennus- ja työuupumusriski kasvavat. Mistä työn ilo syntyy? Iloa syntyy, kun on kiva porukka, jonka kanssa tekee töitä. Tärkeää on myös, että työ tuntuu mielekkäältä, tavoitteet ovat selkeitä, johtaminen kunnossa ja on mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön. Toki työssä on aina myös vaativia ja ikäviä asioita. Silti jokaisesta työstä pitäisi pystyä löytämään edes pieniä hyviä puolia, jotta työtä jaksaa tehdä. Hyvinvointi on kuitenkin lopulta itsestä kiinni. Vaikka ulkoiset puitteet työpaikalla olisivat kunnossa, toinen ihminen voi töissä hyvin ja toinen ei. Mikä auttaa työn ilon löytämisessä? Loman jälkeen voisi hyvin keskustella ja miettiä porukalla, mitä pystyisimme tekemään työn ilon lisäämiseksi yhdessä ja kukin itse. Tutkitusti myönteisyys lisääntyy, kun sitä ryhdytään aktiivisesti kehittämään. Ne seikat, joihin huomio kiinnittyy, alkavat kasvaa. Usein ne valitettavasti ovat niitä negatiivisia asioita ja lopputuloksena alkaa tuntua, että kaikki on huonosti. On tärkeää oppia huomaamaan arjen pienet ilot ja positiivinen palaute. Puhutaan, että paineen alla on tehokasta työskennellä. Pitääkö se paikkansa? Se on harhakäsitys. Paine toimii vain tiettyyn rajaan saakka. Tehokkaimmin työ sujuu levollisena ja rauhallisena. Tutkimusten mukaan työn iloa kokevat tuntevat selviävänsä vähemmällä töistä. Kiireisenä taas tarkkaavaisuus kutistuu ja koko keho kiristyy. Stressi kuormittaa muistia, jonka johdosta alkaa unohtaa asioita ja tehdä virheitä. Sen sijaan myönteisyyden on huomattu lisäävän henkilökohtaista vahvuutta ja jopa korottavan esimerkiksi kylmän ja kivun sietokynnystä. Mitä jokainen voi tehdä itse? On hyvä oppia tuntemaan omat toiveensa sekä olemaan terveellä tavalla itsekäs. Jokainen voisi tehdä itselleen pienen tavoitetähden ja miettiä, mikä estää minua tekemästä tai ehdottamasta asioita tavoitteen toteutumiseksi. Sitten pitää ryhtyä konkreettisesti toimimaan sitä kohti. Muutos vaatii kuitenkin havahtumista. Monesti ollaan kuin unessa ja kuljetaan omalla mukavuustasolla, vaikka siellä olisi huono olla. Asioiden muuttaminen on niin iso ponnistus, että ihmisellä on tosi suuri kynnys lähteä siihen. Oleellista on myös oppia huolehtimaan omasta ajasta ja palautumisesta, sillä jokainen tarvitsee irtioton töistä jokaisena päivänä. Meillä ei ole sellaista akkua, jonka voisi ladata kesälomalla täyteen ja se riittäisi koko vuodeksi. Minkä asian muuttaisit ensimmäiseksi suomalaisilla työpaikoilla? Työpaikoilla tarvitaan toiveikkuutta ja yhteishenkeä. Avoimuus, palautteen anto, kiittäminen, kehuminen, niissä on puutteita. Samaa fiilistä työpaikoille kuin oli Leijonien MM-mestaruuden aikaan: Ihanaa, Virtanen, ihanaa! Positiivinen ilmapiiri lähtee ihan yksinkertaisista asioista, kuten tervehtimisestä ja kiinnostuksen osoittamisesta toista kohtaan. Ollaan ihmisiksi! Myös henkilökohtaista puheeksi ottamisen taitoa pitäisi kasvattaa. Vaikenemalla ei muutosta tapahdu. Marja-Liisa Manka on Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin professori. 1. Odotusta täynnä. Toki järveä ja laituria on töissä ikävä. 2. Onnistumisista. Se riemun tunne tuo hyvää mieltä. Jani Valkila, Helsinki 1. Hyvällä mielellä. Tytär aloittaa syksyllä tarhassa, joten luvassa on erilainen arki. 2. Ihmisten kanssa olemisesta, pidän asiakaspalvelutyöstä. Marleena Sirpelä, Vantaa 1. Lomaa on vielä jäljellä, mutta varmasti palaan sen jälkeen levänneenä töihin. 2. Asioiden onnistumisesta. Einar Eriksson, Helsinki 19

20 tietovirtaa Vantaa Energiassa lähes 40 kesäharjoittelijaa Roosa Nieminen Ville Oksanen Vantaan Energiassa oli kesätöissä tänäkin vuonna nelisenkymmentä reipasta harjoittelijaa erilaisissa tehtävissä eri toimipisteissä. Kesätyöntekijöinä oli niin korkeakouluissa ja ammattikouluissa opiskelevia kuin lukiolaisia ja peruskoululaisiakin. Työsuhteiden kestot vaihtelivat muutamista viikoista kuukausiin touko syyskuun aikana. Yksi tämän kesän kesäharjoittelijoista on Roosa Nieminen, neljännen vuoden energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopiston teknillisestä korkea koulusta. Roosa työskentelee Martinlaakson voimalaitoksella kunnossa pidossa. Olen jo toista kesää harjoittelijana samoissa tehtävissä. Niinpä olen oppinut varsinaisen työn ohella paljon myös Vantaan Energian organisaatiosta. Olen siten pystynyt nyt paremmin kiinnittämään huomiota myös esimies-alaissuhteisiin ja niiden toimivuuteen, Roosa kertoo. Vantaan Energia on ollut todella hyvä kesätyöpaikka ja antanut minulle mahdollisuuden tutustua voimalaitokseen. Työilmapiiri on ollut viihtyisä, ja palkastakin on jäänyt hieman säästöön talven varalle. Lisäksi on arvokasta, että saan tästä työstä opiskelussa vaadittavan harjoittelun. Myös Metropolia Ammattikorkeakoulussa opiskeleva Ville Oksanen sai kesäpaikan Vantaan Energiasta. Hakiessani alkuvuodesta kesätöitä huomasin Vantaan Energian tarjoavan minua kiinnostavaa paikkaa sähköverkkojen suunnittelusta. Samalla oli mahdollisuus saada työkokemusta energia-alalta, sillä aloitan syksyllä toisen vuoden energiatekniikan opinnot Metropoliassa. Kesän aikana olen oppinut paljon sähkösuunnittelutyöstä ja saanut arvokasta kokemusta työelämästä. Me Vantaan Energiassa koemme tärkeäksi, että voimme antaa nuorille mahdollisuuden kartuttaa työkokemusta ja työelämän taitoja. Toivomme myös, että saamme harjoittelijoista yhtiöömme tulevaisuuden osaajia. Haku ensi vuoden kesätöihin käynnistyy jälleen tammikuussa Lampunvalintakone opastaa, kun koti kaipaa valoa. Kierrätä lamput oikein Energiansäästö- ja loisteputki lamput sisältävät pieniä määriä elohopeaa ja siksi ne tulee palauttaa sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) tai ongelmajätteen keräyspisteisiin. Myös LED-lamput tulee palauttaa SERkeräyspisteisiin. Keräyspisteiden lisäksi osa kaupoista ottaa lamppuja vastaan asiakkailtaan. Halogeenilamput, hehkulamput ja autojen lamput voi laittaa tavalliseen sekajätteeseen. Lampunvalintakone neuvoo lampun valinnassa Lamppuvalikoiman laajeneminen sekä hehkulamppujen asteittainen poistuminen markkinoilta voivat tehdä lampun valinnasta monimutkaista. Valintaa helpottamaan Motiva on tuottanut yhteistyössä valaistusalan toimijoiden kanssa helppokäyttöisen verkkopalvelun Kone kysyy käyttäjältä muutamia keskeisiä kysymyksiä, suosittelee annettujen tietojen pohjalta käyttökohteeseen soveltuvia lampputyyppejä sekä listaa niiden plussat ja miinukset. Yhtenä kriteerinä on lampun energiatehokkuus. Kaikkiin käyttötarkoituksiin energiansäästölamppu ei kuitenkaan sovi, vaan kone suosittelee sitä silloin, kun sen käyttö on järkevää. Valintakone tarjoaa pika-apua lampun valintaan niin, ettei tarvitse syvällisesti perehtyä lampputekniikkaan tai käyttää kohtuuttomasti aikaa tiedon etsimiseen. Yksityiskohtaisempaa tietoa löytyy 20

21 Lainaa sähkönkulutusmittari kirjastosta Jätevoimalan maanrakennustyöt käynnistyvät Vantaan kaupungin rakennusvalvonnan rakennuslupajaos myönsi kokouksessaan jätevoimalalle rakennusluvan. Maanrakennustyöt alkavat tontilla syyskuussa, ja alustavan arvion mukaan jätevoimala on käytössä vuonna Jätevoimalan kokonaisala on yli kerrosneliömetriä. Varsinaisen jätevoimalarakennuksen ulkomitat ovat noin 100 x 200 metriä ja korkeus noin 45 metriä maan pinnasta. Lisäksi tontille rakennetaan hallintorakennus, jonne tulee muun muassa jätevoimalan työntekijöille sosiaalitiloja, toimistotilat ja nykyaikaiset tilat vastaanottaa jätevoimalassa vierailevia ryhmiä. Syksyllä 2010 käynnistimme YVA-menettelyn, jossa selvitetään, olisiko jätevoimalassa mahdollista polttaa normaalin sekajätteen seassa pieniä määriä erilliskerättyä ongelmajätteeksi luokiteltua jätettä kuten puu- ja sairaalajätettä. YVA-menettely päättyy nyt syksyllä, kun Uudenmaan ELY-keskus antaa lausunnon YVA-selostuksesta. Vasta sen jälkeen Vantaan Energia voi hakea ympäristölupaa ongelmajätteiden poltolle. Jätevoimala auttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä se vähentää ympäristöhaittoja ja kaatopaikalle päätyvän sekajätteen määrää. Yhtiömme hiilen käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa vähenee noin 30 prosenttia. Myös hiilidioksidipäästöt Vantaalla vähenevät noin 20 prosenttia nykyisestä. Lisätietoja: > Tietoa konsernista > Jätevoimala > Ympäristönsuojelu Lainaamme asiakkaillemme viikoksi maksuttoman mittarin, jolla voi mitata yksittäisten kodinkoneiden energiankulutuksen. Mittareita saa lainata kaikista Vantaan kirjaston toimipisteistä. Mittarin avulla voi selvittää kodin sähkölaitteen sähkönkulutuksen tietyn ajan kuluessa tai yhden käyttökerran aikana. Testaaminen käy helposti: laita mittari pistorasiaan ja testattavan laitteen pistotulppa mittariin. Vuorokauden kuluttua näet kulutuksen mittarin näytöstä. Mittarin lisäksi lainaaja saa mukaan käyttöohjeet ja taulukon tavallisimpien kodin sähkölaitteiden keskimääräisestä kulutuksesta. Omia mittaustuloksia voi verrata taulukon arvoihin; näin ehkä paljastuu kodin sähkösyöppökin. Kulutusmittari lainataan kirjastosta kirjastokortilla. Laina-aika on viikko. Mittari lainaa ei voi uusia eikä varata kuten kirjalainaa. Voit varata mittarin myös asiakas palvelustamme: > Asiakaspalvelu Energiamittareiden laina-aika on yksi viikko ja lainaus tapahtuu muun kirjastomateriaalin tavoin. kuva johanna kannasmaa Vikanumero palvelee 24 tuntia Yhteinen vikapalvelunumeromme sähkölle ja lämmölle on Numeroon voi tehdä vikailmoituksen, ja sieltä saa tietoa häiriöistä sähkön ja lämmön jakelussa. Numero on maksuton. Mikäli linjalla on ruuhkaa, kuulet ajankohtaisen nauhoitetun tiedotteen. Häiriöpaikan sijaitessa Vantaan ulkopuolella tulee vikailmoitus tehdä tulee vikailmoitus tehdä paikallisen verkkoyhtiön vikapäivystysnumeroon. Lähes reaaliaikaista tietoa jakeluhäiriöistä : > Jakelukeskeytykset Kaupungin ulkovalaistusta hoitaa Vantaan kaupunki. Ulkovalaistuksen vikailmoitukset tehdään numeroon

22 pähkinä purtavaksi Syysristikon oikeat vastaukset julkaisemme joulukuussa ilmestyvässä -lehdessä. Ristikon 2/11 ratkaisu 22