VALMISTEYHTEENVETO. Moksonidiini on tarkoitettu lievän tai keskivaikean essentiaalisen verenpainetaudin hoitoon aikuisille.

Transkriptio

1 VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Moxonidin Mylan 0,2 mg kalvopäällysteiset tabletit Moxonidin Mylan 0,4 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Moxonidin Mylan 0,2 mg kalvopäällysteiset tabletit Yksi tabletti sisältää 0,2 mg moksonidiinia. Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi tabletti sisältää 94,5 mg laktoosimonohydraattia. Moxonidin Mylan 0,4 mg kalvopäällysteiset tabletit Yksi tabletti sisältää 0,4 mg moksonidiinia. Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi tabletti sisältää 94,3 mg laktoosimonohydraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta LÄÄKEMUOTO Tabletti, kalvopäällysteinen. Tabletit ovat pyöreitä, halkaisija noin 6 mm. 0,2 mg:n kalvopäällysteinen tabletti on hennon vaaleanpunainen ja 0,4 mg:n kalvopäällysteinen tabletti on tumman vaaleanpunainen. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1 Käyttöaiheet Moksonidiini on tarkoitettu lievän tai keskivaikean essentiaalisen verenpainetaudin hoitoon aikuisille. 4.2 Annostus ja antotapa Annostus Aikuiset Hoito on aloitettava pienimmällä moksonidiiniannoksella. Tämä tarkoittaa 0,2 mg:n vuorokausiannosta moksonidiinia aamuisin. Jos hoitovaste on riittämätön, annosta voidaan suurentaa 0,4 mg:aan kolmen viikon kuluttua. Tällöin vuorokausiannos voidaan ottaa kerta-annoksena (aamuisin) tai jaettuna kahteen annokseen (aamuisin ja iltaisin). Jos hoitovaste on vielä toisenkin kolmen viikon hoitojakson jälkeen riittämätön, vuorokausiannosta voidaan suurentaa edelleen enintään annokseen 0,6 mg, joka annetaan jaettuna aamu- ja ilta-annokseen. Suurin sallittu kerta-annos on 0,4 mg moksonidiinia ja suurin sallittu vuorokausiannos on 0,6 mg moksonidiinia. Hoitoa ei tule lopettaa äkillisesti vaan vähitellen kahden viikon aikana (katso myös kohta 4.4). Erityisryhmät Iäkkäät potilaat Mikäli munuaisten toiminta ei ole heikentynyt, annossuositus on sama kuin aikuisille (ks.kohta 4.4). 1

2 Pediatriset potilaat Moksonidiinia ei saa antaa lapsille eikä alle 18-vuotiaille nuorille, koska tästä ikäryhmästä ei ole riittävästi tietoa turvallisuudesta tai terapeuttista tietoa. Antotapa Ruoan samanaikainen nauttiminen ei vaikuta moksonidiinin farmakokinetiikkaan, joten moksonidiini voidaan ottaa ennen ateriaa, sen aikana tai sen jälkeen. Tablettien kanssa on otettava riittävästi nestettä. 4.3 Vasta-aiheet Moksonidiini on vasta-aiheista, jos potilaalla on - yliherkkyys moksonidiinille tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille - sairas sinus -oireyhtymä - bradykardia (leposyke <50 lyöntiä/minuutti) - II. tai III. asteen eteis-kammiokatkos - sydämen vajaatoiminta 4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Tapauksia eriasteisista AV-katkoksista on raportoitu markkinoille tulon jälkeen potilailta jotka käyttävät moksonidiinia. Näiden tapausraporttien perusteella, syy-yhteyttä moksonidiinin ja eteiskammiojohtumisen hidastumisen väliltä ei voi suoraan poissulkea. Siksi, varovaisuutta suositellaan hoidattaessa potilaita joilla on taipumus kehittää AV-katkos. Jos moksonidiinia määrätään potilaille, joilla on ensimmäisen asteen AV-katkos, on bradykardian välttämiseksi oltava erityiseen huolellinen. Moxonidiinia ei saa käyttää korkeamman asteisissa AV katkoksissa (ks. kohta 4.3). Moksonidiinin käytössä vaikeaa sepelvaltimotautia tai epästabiilia angina pectorista sairastavien potilaiden hoidossa on syytä erityiseen huolellisuuteen, sillä kokemusta näiden potilasryhmien hoidosta on vain rajallisesti. Koska kliininen näyttö moksonidiinin turvallisesta käytöstä keskivaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden hoidossa puuttuu, on lääkkeen käytössä tällaisten potilaiden hoidossa syytä erityiseen varovaisuuteen. Moksonidiinin käytössä munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden hoidossa kehotetaan varovaisuuteen, sillä moksonidiini erittyy pääosin munuaisten kautta. Näillä potilailla mahdolliset annosten suurentamiset on toteutettava huolellisesti, etenkin hoidon alkuvaiheessa. Hoito on aloitettava 0,2 mg:n vuorokausiannoksin. Tämän jälkeen annosta voidaan keskivaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastaville potilaille (GFR yli 30 ml/min mutta alle 60 ml/min) suurentaa enintään 0,4 mg:aan vuorokaudessa ja vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastaville potilaille (GFR alle 30 ml/min) enintään 0,3 mg:aan vuorokaudessa, jos tämän katsotaan olevan kliinisesti tarpeen, ja edellyttäen, että potilas sietää lääkkeen hyvin. Jos moksonidiinia käytetään samanaikaisesti beetasalpaajan kanssa ja molemmat lääkitykset on lopetettava, on beetasalpaajahoito lopetettava ensin ja moksonidiinihoito vasta muutaman päivän kuluttua. Moksonidiinin käytön lopettamiseen ei toistaiseksi ole raportoitu liittyvän rebound-hypertensiota. Moksonidiinilääkitystä ei kuitenkaan suositella lopetettavaksi yhtäkkisesti vaan vähitellen kahden viikon kuluessa. 2

3 Iäkäs populaatio voi olla alttiimpaa verenpainetta alentavien lääkkeiden kardiovaskulaarisille vaikutuksille. Siksi hoito on aloittava pienimmällä annoksella ja annoslisäykset on tehtävä varovasti jotta vältytään vakavilta seurauksilta joita nämä reaktiot voivat aiheuttaa. Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen galaktoosi-intoleranssi, saamelaisilla esiintyvä laktaasinpuutos tai glukoosi-galaktoosi-imeytymishäiriö, ei tule käyttää tätä lääkettä. 4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Moksonidiinin ja muiden verenpainelääkkeiden samanaikainen käyttö johtaa additiiviseen verenpainetta alentavaan vaikutukseen. Koska trisykliset masennuslääkkeet saattavat heikentää keskushermoston kautta vaikuttavien verenpainelääkkeiden tehoa, trisyklisten masennuslääkkeiden ja moksonidiinin samanaikaista käyttöä ei suositella. Moksonidiini voi voimistaa trisyklisten masennuslääkkeiden vaikutusta (vältettävä samanaikaista käyttöä), rauhoittavien lääkkeiden, alkoholin, sedatiivien ja unilääkkeiden sedatiivista vaikutusta. Moksonidiini voimisti kohtalaisesti kognitiivisten toimintojen heikkenemistä potilailla, jotka saivat samanaikaisesti loratsepaamia. Moksonidiinin samanaikainen käyttö saattaa voimistaa bentsodiatsepiinien sedatiivista vaikutusta. Moksonidiini eliminoituu tubulaarisen erityksen kautta. Tubulaarisen erityksen kautta eliminoituvien muiden lääkeaineiden yhteisvaikutuksen mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Tolatsoliini voi heikentää moksonidiinin tehoa annoksesta riippuen. 4.6 Fertiliteetti, raskaus ja imetys Raskaus Moxonidin Mylan -valmisteen käytöstä raskauden aikana ei ole riittävää tietoa. Eläintutkimuksissa on todettu sikiötoksisia vaikutuksia suuria annoksia käytettäessä (ks. kohta 5.3). Ihmiseen kohdistuvan riskin mahdollisuutta ei tunneta. Moksonidiinia ei pidä käyttää raskauden aikana ellei tämä ole selvästi välttämätöntä. Imetys Moksonidiini erittyy rintamaitoon eikä Moxonidin Mylan -valmistetta pidä käyttää imetyksen aikana. Jos moksonidiinihoito katsotaan välittömäksi, imetys on lopetettava. Hedelmällisyys Moxonidin Mylan -valmisteen käytöstä hedelmällisessä iässä oleville naisille ei ole riittävää tietoa. 4.7 Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn Vaikutusta ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn ei ole tutkittu. Uneliaisuutta ja heitehuimausta on kuitenkin raportoitu, mikä on otettava huomioon näihin toimiin ryhdyttäessä. 4.8 Haittavaikutukset Moksonidiinilla hoidettujen potilaiden raportoimista haittavaikutuksista yleisimpiä ovat suun kuivuminen, huimaus, yleinen heikkous ja uneliaisuus. Nämä oireet usein vähenevät ensimmäisten hoitoviikkojen jälkeen. Haittavaikutukset elinjärjestelmän mukaisesti luokiteltuna (plasebokontrolloiduissa kliinisissä 3

4 tutkimuksissa, n=886 moksonidiinilla hoidettua potilasta, todetuin esiintymistiheyksin): *näitä haittavaikutuksia ei todettu useammin kuin lumelääkettä käytettäessä Umpieritys Psyykkiset haitat Hermosto Silmät Hyvin yleiset (> 1/10) Yleiset (> 1/100, < 1/10) ajattelun muutokset, unettomuus unihäiriöt, päänsärky*, heitehuimaus, kiertohuimaus, uneliaisuus Melko harvinaiset (> 1/1000, < 1/100) gynekomastia, impotenssi ja libidon heikkeneminen ahdistus, hermostuneisuus, ruokahaluttomuus sedaatio, pyörtyily* silmien kuiva kutina tai kirvely tinnitus Kuulo ja tasapainoelin Sydän bradykardia Verisuonisto vasodilataatio hypotensio (mukaan lukien ortostaattinen hypotensio), raajojen parestesiat, perifeerisen verenkierron häiriöt Ruuansulatuskanava suun kuivuminen ripuli, pahoinvointi/ oksentelu, dyspepsia*, ummetus ja muut ruuansulatuskanavan häiriöt Maksa ja sappi Iho ja ihonalainen kudos Luusto, lihakset ja sidekudos Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat ihottuma/kutina selkäkipu astenia angioedeema niskakipu edeema eri paikoissa, jalkojen heikkous, nesteretentio, parotisrauhasen kipu Hyvin harvinaiset (< 1/10 000) maksareaktiot Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä 4

5 haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle: www-sivusto: Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri PL 55 FI Fimea 4.9 Yliannostus Yliannostusoireet Muutamassa raportoidussa yliannostustapauksessa potilaat ovat sietäneet jopa 19,6 mg:n annoksia ilman vakavia haittavaikutuksia. Yliannostuksen oireina ilmeni päänsärkyä, raukeutta, uneliaisuutta, hypotensiota, heitehuimausta, heikkoutta, bradykardiaa, suun kuivumista, oksentelua, väsymystä ja ylävatsakipua. Moxonidin Mylan -valmisteen farmakodynaamisista ominaisuuksista johtuen aikuisilla voidaan odottaa seuraavia oireita: päänsärky, sedaatio, uneliaisuus, verenpaineen lasku, ortostaattisen säätelyn häiriöt, heitehuimaus, astenia, bradykardia, suun kuivuminen, väsymys ja ylävastakivut. Harvoin voi esiintyä oksentelua ja ohimenevää paradoksaalista verenpaineen nousua. Vakavissa yliannostustapauksissa suositellaan etenkin potilaan tajunnan tason ja hengitystoiminnan (hengityslaman varalta) tarkkailua. Muutamien suurin annoksin toteutettujen eläinkokeiden perusteella myös ohimenevää hypertensiota, takykardiaa ja hyperglykemiaa saattaa ilmetä. Yliannostustapausten hoito Vakavissa yliannostustapauksissa on tarkkailtava potilasta tajunnan häiriöiden ja hengityslaman varalta. Hoitoon kuuluvat lääkeaineen imeytymistä estävät toimenpiteet, esim. mahahuuhtelu (pian lääkkeen ottamisen jälkeen), lääkehiilen tai laksatiivien antaminen, sekä muu oireenmukainen hoito. Moksonidiinille ei tunneta erityistä vastalääkettä. Jos potilaalla ilmenee hypotensiota, voidaan harkita verenkierron tukemista nesteiden ja dopamiinin avulla. Bradykardiaa voidaan hoitaa atropiinilla. Alfareseptoriantagonistit saattavat vähentää tai kumota moksonidiiniyliannoksen aiheuttamaa paradoksaalista hypertensiivistä vaikutusta. Pediatriset potilaat Seuraava 2-vuotiaalla lapsella ilmennyt vahingossa tapahtunut yliannostustapaus on raportoitu: Lapsi söi tuntemattoman määrän moksonidiinia. Suurin mahdollinen otettu määrä oli 14 mg. Lapsen oireet olivat seuraavat: sedaatio, kooma, hypotensio, mioosi ja hengenahdistus. Oireet hävisivät täysin 11 tunnin kuluessa mahahuuhtelun, glukoosi-infuusioiden, mekaanisen ventilaation ja levon jälkeen. 5. FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1 Farmakodynamiikka Farmakoterapeuttinen ryhmä: Verenpainelääkkeet, antiadrenergiset lääkeaineet, keskushermostoon vaikuttavat, ATC-koodi: C02AC05 Moksonidiinin on osoitettu alentavan verenpainetta tehokkaasti erilaisissa eläinkoemalleissa. Käytettävissä olevat kokeelliset tiedot viittaavat siihen, että moksonidiini laskee verenpainetta keskushermostovaikutuksen kautta. 5

6 Moksonidiini sitoutuu selektiivisesti aivorungon I 1 -imidatsoliinireseptoreihin. Näitä imidatsoliinille herkkiä reseptoreita on erityisesti rostraalisessa ventrolateraalisessa medullassa, joka on tärkeä alue sympaattisen hermoston sentraalisessa säätelyssä. Tämä interaktio I 1 -imidatsoliinireseptoreiden kanssa näyttää vähentävän sympaattisten hermojen toimintaa, mikä on osoitettu sympaattisten sydän-, sisäelin- ja munuaishermojen osalta. Moksonidiini eroaa muista keskushermostoon vaikuttavista verenpainelääkkeistä hakeutumalla enemmän I 1 -imidatsoliinireseptoreihin ja vain jossain määrin keskushermoston alfa 2 -adrenergisiin reseptoreihin. Keskushermostoon vaikuttavien verenpainelääkkeiden tavallisimmat haittavaikutukset, sedaatio ja suun kuivuminen, välittyvät ilmeisesti välillisesti alfa 2 -adrenergisten reseptoreiden kautta. Moksonidiini alentaa systolista ja diastolista verenpainetta sekä levossa että rasituksessa. Moksonidiinin vaikutuksia kuolleisuuteen ja sydän-verisuoniperäiseen sairastavuuteen ei tunneta. Ihmisessä moksonidiini vähentää systeemistä vaskulaarista resistessiä ja alentaa siten myös valmtimoverenpainetta. 5.2 Farmakokinetiikka Imeytyminen Moksonidiini imeytyy nopeasti suun kautta annettuna. Ihmisellä imeytyy noin 90 % suun kautta annetusta annoksesta. Ruoka ei vaikuta moksonidiinin farmakokinetiikkaan. Moksonidiinilla ei ole ensikierron metaboliaa, ja sen biologinen hyötyosuus on 88 %. Jakautuminen Vain noin 7 % moksonidiinista sitoutuu ihmisen plasman valkuaisaineisiin (Vd ss = 1,8 ± 0,4 l/kg). Huippupitoisuudet plasmassa saavutetaan minuutin kuluttua kalvopäällysteisen tabletin ottamisesta. Metabolia Moksonidiinista metaboloituu %, lähinnä 4,5-dehydromoksonidiiniksi ja aminometaaniamidiinijohdokseksi imidatsoliinirenkaan avautuessa. 4,5-dehydromoksonidiinin verenpainetta alentava vaikutus on vain kymmenesosa ja aminometaaniamidiinijohdoksen alle sadasosa moksonidiinin vaikutuksesta. Eliminaatio Moksonidiini ja sen metaboliitit eliminoituvat lähes kokonaan munuaisten kautta. Yli 90 % annoksesta eliminoituu munuaisten kautta 24 tunnissa ja noin 1 % erittyy ulosteessa. Muuttumattomasta moksonidiinista erittyy kumulatiivisesti noin %. Plasmasta eliminoitumisen keskimääräinen puoliintumisaika on 2,2 2,3 h ja munuaiseliminaation puoliintumisaika 2,6 2,8 h. Munuaisten vajaatoiminta Keskivaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa (GFR 30 < 60 ml/min) AUC-arvo suureni 85 % ja puhdistuma pieneni 52 %. Näillä potilailla moksonidiinin hypotensiivistä vaikutusta tulee tarkoin seurata, varsinkin hoidon alussa. Annostusta on muutettava näillä potilailla niin, että suurin vuorokausiannos on korkeintaan 0,4 mg ja suurin kerta-annos 0,2 mg. Vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa (GFR < 30 ml/min) puhdistuma vähenee 68 % ja eliminaation puoliintumisaika pitenee jopa 7 tuntiin. Näiden potilaiden moksonidiinihoito tulee aloittaa 0,2 mg:n vuorokausiannoksella, jota voidaan nostaa enintään 0,3 mg:aan vuorokaudessa, jos tämä on kliinisesti perusteltua ja potilas sietää lääkkeen hyvin.. Näillä potilailla moksonidiinin hypotensiivisiä vaikutuksia tulee tarkoin seurata, varsinkin hoidon alussa. Pediatriset potilaat Farmakokineettisiä tutkimuksia ei ole tehty lapsilla. 6

7 5.3 Prekliiniset tiedot turvallisuudesta Toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta, geenitoksisuutta ja karsinogeenisuutta koskevien konventionaalisten prekliinisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille. Reproduktiotoksisuutta koskevissa tutkimuksissa ei ole todettu hedelmällisyyteen kohdistuvia vaikutuksia eikä teratogeenisuutta. Sikiötoksisia vaikutuksia havaittiin rotilla 3 mg/kg ja kaneilla 0,7 mg/kg ylittävillä vuorokausiannoksilla. Peri- ja postnataalisissa tutkimuksissa 1 mg/kg ylittävillä vuorokausiannoksilla oli vaikutuksia rottien kehitykseen ja poikasten elinkykyyn. 6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1 Apuaineet Tabletin ydin: Laktoosimonohydraatti Krospovidoni (tyyppi A) Povidoni K25 Magnesiumstearaatti Päällyste: Hypromelloosi Titaanidioksidi (E171) Makrogoli 400 Punainen rautaoksidi (E172) 6.2 Yhteensopimattomuudet Ei oleellinen. 6.3 Kestoaika 2 vuotta. 6.4 Säilytys Säilytä alle 30 ºC. 6.5 Pakkaustyyppi ja pakkauskoot PVC/PVDC/Al-läpipainopakkaus, jossa 10, 28, 28 x 1, 30, 50, 98 tai 100 tablettia. Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä. 6.6 Erityiset varotoimet hävittämiselle Ei erityisvaatimuksia hävittämisen suhteen. 7. MYYNTILUVAN HALTIJA Mylan AB PL Tukholma Ruotsi 7

8 8. MYYNTILUVAN NUMERO(T) 0,2 mg: ,4 mg: MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ Myyntiluvan myöntämisen päivämäärä: Viimeisimmän uudistamisen päivämäärä: TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ