Jalostuksen tavoiteohjelma Englanninkääpiöterrieri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jalostuksen tavoiteohjelma Englanninkääpiöterrieri"

Transkriptio

1 Jalostuksen tavoiteohjelma Englanninkääpiöterrieri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi]

2 Sisällys Sisällys YHTEENVETO...4 Kuvaus rodusta ja sen käyttötarkoituksesta...4 Rodun tilanne ja jalostustavoitteet...4 Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet...4 Terveys ja lisääntyminen...4 Ulkomuoto...4 Tärkeimmät suositukset jalostuskoirille RODUN TAUSTA...5 Alkuperä ja käyttötarkoitus...5 Rodun kehitys nykyiseen muotoonsa...5 Sukulaisrodut, joiden kanssa yhteinen kehityshistoria...6 Eri linjat...6 Ensimmäiset koirat Suomessa, koiramäärän kehitys JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA...6 Nykyinen rotua harrastava yhdistys/järjestö ja aiemmat rotujärjestöt...6 Jäsenmäärä ja sen kehitys...6 Jalostusorganisaation rakenne ja jalostustoimikunnan tehtävät RODUN NYKYTILANNE Populaation rakenne ja sukusiitos...8 Rekisteröintimäärät Suomessa ja tuonnit...9 Rodun jalostusurosten ja -narttujen ikä...9 Sukusiitos Jalostuspohja...10 Rodun populaatiot muissa maissa...14 Yhteenveto rodun jalostuspohjan laajuudesta...14 Tärkeimmät jalostuspohjaa kaventavat tekijät Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet Rotumääritelmän maininnat luonteesta ja käyttäytymisestä sekä rodun käyttötarkoituksesta Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa...16 Tilanne luonteissa tänä päivänä...16

3 Erot eri maiden populaatioiden välillä...16 Luonnetesti Käyttö- ja koeominaisuudet...16 Rodun alkuperäinen käyttö...16 Alkuperäiset, rodunomaiset käyttäytymistarpeet ja niiden täyttäminen...16 Kokeet...17 Näyttelyt ja jalostustarkastukset Kotikäyttäytyminen ja lisääntyminen Yhteenveto rodun käyttäytymisen ja luonteen keskeisimmistä ongelmakohdista sekä niiden korjaamisesta Terveys ja lisääntyminen Muut rodulla todetut merkittävät sairaudet Yleisimmät kuolinsyyt Lisääntyminen Sairauksille ja lisääntymisongelmille altistavat anatomiset piirteet Yhteenveto rodun keskeisimmistä ongelmista terveydessä ja lisääntymisessä Ulkomuoto...22 Rotumääritelmä...22 Rodun koirien näyttelykäynnit YHTEENVETO AIEMMAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Jalostuksen tavoitteet Suositukset jalostuskoirille ja yhdistelmille...25 Vaatimukset yhdistyksen pentuvälitykseen pääsemiseksi...26 Suositus yksittäisen koiran maksimijälkeläismäärälle Rotuyhdistyksen toimenpiteet Uhat ja mahdollisuudet sekä varautuminen ongelmiin...27 Rodun jalostuksen suurimmat uhat ja ongelmat...27 Varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma ja tavoiteohjelman seuranta...28

4 1. YHTEENVETO Kuvaus rodusta ja sen käyttötarkoituksesta Nykyisin englanninkääpiöterrierit ovat pelkästään seura- ja harrastekoirina. Kokonsa, ketteryytensä ja luonteensa puolesta se sopii hyvin esim. agilityyn, vieheenvetoon tai koiratanssiin. Ohut karvapeite rajoittaa ulkoharrastuksia. Rottaongelmaa ei enää ole, mutta pienjyrsijät eivät ole turvassa ETT:n osuessa kohdalle. Vaistot ovat tallella. Rodun tilanne ja jalostustavoitteet Pienen rodun ongelma on jalostuspohjan kapeus. Englanninkääpiöterriereillä on kuitenkin ainutlaatuinen mahdollisuus laajentaa jalostuspohjaa rodun toisen linjan (TMT, toy manchesterin terrieri) yksilöillä. TMT:t ovat pääosin Pohjois-Amerikkaan rekisteröityjä englanninkääpiöterrierejä, joiden historia juotaa ennen maailmansotia Englannista Amerikkaan vietyihin yksilöihin. Jalostuspohjaa laajennettaessa on hyödynnettävä koko maailman populaatiota, joka nykytekniikan ansiosta on helppoa. Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet Taistelutahto yhdistettynä valppauteen ja nopeuteen ovat hyviä ominaisuuksia eri harrastuksille. Varauksellisuus vieraita kohtaan on tavallista, mutta ETT ei saa koskaan olla aggressiivinen eikä arka. Helposti luettavissa olevan ruuminkielen vuoksi se harvoin joutuu väärin ymmärretyksi. Terveys ja lisääntyminen Silmätutkimuksia on alettu tekemään alun pitäen kaihin vuoksi, mutta löytyneiden sairauksien kirjo onkin laajempi. Kymmenen vuoden aikana silmien tutkimusprosentti on 49 %, joista 80 % on ollut terveitä. Polvien osalta 90 % on ollut terveitä, ykkösen polvia 6 %, kakkosen 2 % (=4 kpl) ja kolmosen yksi kpl sekä nelosen 1 kpl. Demodikoosi on nuorien koirien melko yleinen vitsaus, joka paranee yleensä itsestään. Urokset astuvat normaalisti. Nartut synnyttävät hyvin ja koiran kokoon nähden pentueet ovat suuria, keskimäärin 4-6 pentua eikä 8 pennun pentuekaan ole ainutlaatuinen. Ulkomuoto ETT:ssä ei ole liioiteltuja piirteitä. Pään tulee olla kauniisti meislattu, silmät ovat tummat ja mantelin muotoiset. Selkäkaari asettuu oikeaan kohtaan seistessä. Selkä ei ole aivan suora, toisaalta selkäkaari ei tarkoita luisua lantiotakaan. Värimerkit ovat tarkoin määriteltyjä ja luovat tunnusomaisen ilmeen. Karvapeitteen tulisi olla kattava. Koko on vaihteleva. Tärkeimmät suositukset jalostuskoirille Hyvä luonne ja terveys. Kattava karvapeite, hyvä koko, ei hammaspuutoksia. Uroksella ei liikaa jälkeläisiä.

5 2. RODUN TAUSTA Alkuperä ja käyttötarkoitus Englanninkääpiöterrieri (ETT) on vanhin englantilainen kääpiökoirarotu. Se tunnetaan historiassa ilmiömäisen nopeana rottien tappajana. Rodun kehitys nykyiseen muotoonsa Englanninkääpiöterrierin tarkkaa syntyperää ei tunneta. Koirien ulkonäkö oli 1800-luvulle saakka sivuseikka, ainoastaan metsästysominaisuuksilla oli merkitystä. Englantilaisilla maatiloilla oli terriereitä tuhoeläinten torjujina. Kun metsästys muuttui hyötymetsästyksestä herrasmiesurheiluksi, alettiin myös arvostaa koirien ulkonäköä. Rotujen jalostaminen ja kiinnostus näyttelytoimintaan 1800-luvun puolessa välissä sai vauhtia. Ensimmäisen kerran esitettiin Black and Tan terrierejä vuoden 1861 näyttelyssä Birminghamissa. Englanninkääpiöterrieri on vanhin englantilainen kääpiökoirarotu, viralliselta nimeltään English Toy Terrier (Black and Tan). Sillä on yhteinen tausta manchesterinterrierin kanssa. Molemmat polveutuvat Black and Tan - ja English White Terriereistä (kutsutaan myös Old English Terrieriksi). Pieniä mustia rottakoiria esiintyy vanhoissa maalauksissa, mm. R. Marshallin "Canine Meeting, 1855", joka on luultavasti vanhin koiranäyttelyä kuvaava maalaus. Siinä on ainakin yhdeksän eri rotuista koiraa, mm. kääpiöspanieleita, terrireitä, bullterrieri ja bulldog. Maalaus on tärkeä johtolanka ETT:n historiassa ja siitä ilmenee että rotu on ollut olemassa samaan aikaan kuin sukupuuttoon kuollut English White Terrier. Teollistuminen toi rottaongelman maaseudun ja laivojen lisäksi myös kaupunkeihin. Pian alettiin kilpailla kenen koira oli paras järjestämällä verisiä kilpailuja. Parhaat rotantappajat olivat korkeasti palkittuja ja pubien takahuoneissa järjestettiin vedonlyöntikilpailuja niiden tappotaidoista. Parhaimmat koirat listivät hengiltä parisataa rottaa tunnissa. Kun rotantappokilpailut kiellettiin, siirryttiin asteittain koiranäyttelyihin. Kaikki koot olivat sallittuja, mutta koirat kilpailivat eri luokissa painon mukaan alle 3,2 kg, 3,2-9 kg ja yli 9 kg. Painavimmista koirista ei koskaan tullut suosittuja, vaan ne hävisivät ajan myötä. Tuohon aikaan korvien tuli olla joko pystyt, puolipystyt, riippuvat tai typistetyt. Typistyskiellon jälkeen väheni suurimman kokoluokan koirien - tämän päivän manchesterinterrierin - suosio. Kääpiömuunnos tunnustettiin omaksi rodukseen ja sitä alettiin kutsua nimellä Miniature Black-and-Tan Terrier. Naisten keskuudessa oli muotia kanniskella pieniä koiria ja niiden kysyntä lisääntyi. Miniature Black-and-Tan Terrier oli monen muun kääpiökoirarodun tavoin lähellä sukupuuttoa, mutta kasvattajat onnistuivat palauttamaan rodun elinvoiman. Tänään meillä on terrieri, joka edelleen kykenee alkuperäiseen tehtäväänsä, tuhoeläinten hävittämiseen. Kuuluisista koirien omistajista liikkuu aina tarinoita. Sen lisäksi että Agatha Christie ilmeisesti omisti ETT:n, tai sen edeltäjän, ovat ETT:t olleet sekä Englannin että Norjan hovin uskollisia seuralaisia. ETT on ollut myös usealla englantilaisella herttualla ja kreivillä. Kuningas Edward VII tytär Maud, josta tuli Norjan kuningatar

6 avioliiton kauttaa Haakon VII kanssa, oli luultavasti ensimmäinen, joka toi ETT:n Norjan kuningashuoneeseen ja sen myötä Pohjoismaihin. Sukulaisrodut, joiden kanssa yhteinen kehityshistoria manchesterinterrieri Eri linjat Rodussa on tavattavissa kaksi valtalinjaa englannissa kehittynyt ETT ja yhdysvalloissa kehittynyt TMT ( toy manchester terrier) molempien taustalla on Englannin teollisuuskaupunkien liepeillä aikoinaan vaikuttanut black and tan terrier. TMT:t ovat 1800-luvulla ja aina ennen maailmansotien alkuun asti englannista tuoduista kantakoirien jälkeläisiä. Pohjois-Amerikan kennelliitot rekisteröivät sekä toy manchesterinterrierit, että manchesterinterrierit yhdeksi roduksi ja molemmilla on yhtenäinen rotumääritelmä. Rodun kotimaassa Iso-Britaniassa on jo hyvin varhain ETT erotettu omaksi rodukseen manchesterinterrieristä. Vaikka rotumääritelmissä TMT:n ja ETT:n välillä on eroavaisuuksia on rotutyyppi yhtenäinen molempien linjojen välillä ja molemmissa linjoissa esiintyy paljon vaihtelua ulkomuodossa linjojen sisällä. Eri maissa on eri käytäntöjä TMT-tuontien ETT:ksi rekisteröimisessä. Suomessa se tapahtuu omistajan toimesta, Englantiin vietynä koiran tulee olla valioitunut TMT:nä, jotta siitä tulee ETT. FCI-maissa englanninkääpiöterrieri kuuluu terrieriryhmään, mutta Englannissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa ne kuuluvat Toy-ryhmään. ETT&TMT -yhdistelmiä on tehty kaikissa maissa. Ensimmäiset koirat Suomessa, koiramäärän kehitys Rodun on tuonut Suomeen Nanny Ehrnlund (Gillaborg) 60-luvun lopussa. Ilmeisimmin ensimmäinen Suomessa syntynyt englanninkääpiöterrieri oli Gillaborg Iidesfis ( ), jonka mielenkiintoisen elämäntarinan voi lukea yhdistyksen kotisivuilta. Vuosittainen rekisteröintimäärä kasvaa tasaisesti ja vuonna 2012 tehtiin uusi ennätys, 73 koiraa joista kolme oli tuontikoiraa. Koko populaatio lienee koiraa. Pienen rodun harrastajat ovat riippuvaisia toisistaan maailmanlaajuisesti. Yhteydenpito on tiivistä ympäri maailman. 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA Nykyinen rotua harrastava yhdistys/järjestö ja aiemmat rotujärjestöt Suomen Englanninkääpiöterrierit ry on perustettu vuonna 2003, toiminta käynnistettiin 2013 ja nykyinen rotujärjestö on Suomen Terrierijärjestö ry. Aikaisemmin on toimittu Suomen Kääpiökoirayhdistyksen alajaostona. Jäsenmäärä ja sen kehitys 2012 SKKY alajaosto, 47 jäsentä 2013 Suomen Englannin kääpiöterrierit ry. (SEKT ry.) 49 jäsentä

7 2014 SEKT ry 74 jäsentä? Jalostusorganisaation rakenne ja jalostustoimikunnan tehtävät Sekt ry:n alla toimii jalostustoimikunta, jossa on 3 jäsentä. Toimikunnan tehtäviin kuuluu kerätä, analysoida ja raportoida tietoja rodun terveydentilasta, sekä ylläpitää ja tuottaa rodun jalostukseen liittyviä ohjeistuksia ja tilastoja.

8 4. RODUN NYKYTILANNE Rodun perinnöllinen monimuotoisuus tarkoittaa sen geenimuotojen (alleelien) runsautta. Puhutaan myös jalostuspohjan laajuudesta. Mitä monimuotoisempi rotu on, sitä useampia erilaisia versioita sillä on olemassa samasta geenistä. Tämä mahdollistaa rodun yksilöiden geenipareihin heterotsygotiaa, joka antaa niille yleistä elinvoimaa ja suojaa monen perinnöllisen vian ja sairauden puhkeamiselta. Monimuotoisuus on tärkeää myös immuunijärjestelmässä, jonka geenikirjon kapeneminen voi johtaa esimerkiksi tulehdussairauksiin, autoimmuunitauteihin ja allergioihin. Jalostus ja perinnöllinen edistyminenkin ovat mahdollisia vain, jos koirien välillä on perinnöllistä vaihtelua. Suurilukuinenkin koirarotu on monimuotoisuudeltaan suppea, jos vain pientä osaa rodun koirista ja sukulinjoista on käytetty jalostukseen tai jos rodussa on koiria, joilla on rodun yksilömäärään nähden liian suuret jälkeläismäärät. Tällaiset koirat levittävät haitalliset mutaatioalleelinsa vähitellen koko rotuun, jolloin jostakin yksittäisestä mutaatiosta saattaa syntyä rodulle uusi tyyppivika tai -sairaus. Vähitellen on vaikea löytää jalostukseen koiria, joilla ei tätä mutaatiota ole. Ihannetilanteessa jalostukseen käytetään koiria tasaisesti rodun kaikista sukulinjoista. Monimuotoisuutta turvaava suositus yksittäisen koiran elinikäiselle jälkeläismäärälle on pienilukuisissa roduissa enintään 5 % ja suurilukuisissa enintään 2-3 % laskettuna rodun neljän vuoden rekisteröintimääristä. Jos rodussa rekisteröidään neljän vuoden aikana yhteensä 1000 koiraa, ei yksittäinen koira saisi olla vanhempana useammalle kuin koiralle. Toisen polven jälkeläisiä koiralla saisi pienilukuisissa roduissa olla korkeintaan 10 % ja suurilukuisissa 4-6 % laskettuna neljän vuoden rekisteröinneistä (Kennelliiton nettisivut, MMT Katariina Mäki ).

9 Jalostuspohja/vuosi/sukupolvi. Huom. Tässä Suomen Kennelliiton KoiraNet-tietokannan tehollisen populaation kaavassa ei pystytä ottamaan huomioon jalostuskoirien epätasaisia jälkeläismääriä eikä keskinäisiä sukulaisuuksia, joten luku on jopa kymmenkertainen yliarvio todellisesta tilanteesta. Sen kehittymissuunta on kuitenkin tärkeä Populaation rakenne ja sukusiitos Taulukko 1. Vuosittaiset rekisteröinnit Pennut (kotimaiset) Tuonnit Rekisteröinnit yht Pentueet Pentuekoko 4 3 4,2 2,8 3,4 3,9 3,1 3,5 3,4 4,4 4 Kasvattajat Jalostukseen käytetyt eri urokset - kaikki kotimaiset tuonnit ulkomaiset keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 10 kk 4 v 7 kk 3 v 3 kk 4 v 7 kk 5 v 3 v 5 kk 3 v 3 kk 3 v 1 kk 2 v 8 kk 3 v 1 kk 2 v 9 kk Jalostukseen käytetyt eri nartut - kaikki kotimaiset tuonnit keskimääräinen jalostuskäytön ikä 8 v 4 kk 3 v 3 kk 3 v 3 v 4 kk 2 v 10 kk 3 v 1 kk 2 v 11 kk 2 v 6 kk 3 v 2 kk 3 v 2 kk 3 v Isoisät Isoäidit

10 Sukusiitosprosentti 0,00 % 2,45 % 0,17 % 1,29 % 3,61 % 2,81 % 5,23 % 3,05 % 0,56 % 1,48 % 2,87 % Populaation rakenteeseen vaikuttavat syntyvien pentueiden määrät, niiden vanhempien keskinäiset sukulaisuussuhteet ja se, käytetäänkö yksittäistä koiraa tai sukulinjaa keskimääräistä enemmän jalostukseen. Monimuotoisuus populaatiorakenteessa on rodulle suuri etu. Rekisteröintimäärät Suomessa ja tuonnit Englanninkääpiöterriereiden rekisteröintimäärät ovat ollet tasaisessa kasvussa ja vuosittain on rekisteröity myös tuontikoiria rekisteriin. Rodun jalostusurosten ja -narttujen ikä Jalostukseen käytettyjen urosten ikä keskimäärin vaihtelee 3-5 vuoden välillä. Keskimääräinen narttujen jalostuskäytön ikä on hieman matalampi 2-3 vuotta viimeisen kymmenen vuoden aikana.

11 Sukusiitos Sukusiitoksella tarkoitetaan toisilleen sukua olevien koirien yhdistämistä. Tällä voidaan menettää perinnöllistä vaihtelua ja sen vaarana on haitallisten, resessiivisesti periytyvien geenien yleistyminen. Sukusiitoksen haittoina on raportoitu muun muassa hedelmällisyyden ja vastustuskyvyn heikkenemistä sekä luonneongelmia. Onnistuessaan sukusiitoksella voidaan saada positiivisiakin tuloksia ja vakiinnuttaa esimerkiksi jotain tiettyä ominaisuutta kantaan. Sukusiitosprosentilla tarkoitetaan matemaattista arvoa, jolla kuvataan jalostusyhdistelmästä syntyvän yksilön mahdollisuutta periä esivanhempiensa identtisiä geenejä vanhemmiltaan. Sukusiitosprosentti lasketaan tietyn matemaattisen kaavan mukaisesti. Yksittäiselle yhdistelmälle suositus on alle 6,25 % (vähintään 5 sukupolvesta laskettuna), joka vastaa serkusten paritusta. Jos kasvattaja on toiminut Kennelliiton yleisen jalostuksen tavoiteohjelman vastaisesti parittamalla keskenään isän/emän ja jälkeläisen tai täyssisarukset, jolloin yhdistelmän sukusiitosprosentti on aina vähintään 25, voidaan pentue rekisteröidä vain EJ-rekisteriin (ei jalostukseen rekisteri) Jalostuspohja Taulukko 2. Jalostukseen käytetyt urokset ja nartut vuosina

12

13 Taulukko 3. Vuositilasto - jalostuspohja Per vuosi - pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset jalostukseen käytetyt eri nartut isät/emät 1 1 0,6 0,75 0,75 0,8 1 0,83 0,79 0,88 0,82 - tehollinen populaatio 1 (50%) 5 (62%) 5 (50%) 10 (62%) 10 (62%) 12 (55%) 11 (69%) 15 (62%) 17 (61%) 20 (62%) 14 (64%) - uroksista käytetty jalostukseen 20 % 0 % 27 % 30 % 25 % 10 % 44 % 24 % 9 % 7 % 7 % - nartuista käytetty jalostukseen 60 % 44 % 75 % 40 % 41 % 39 % 44 % 44 % 11 % 12 % 15 % Per sukupolvi (4 vuotta) - pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset jalostukseen käytetyt eri nartut isät/emät 0,8 0,55 0,58 0,79 0,69 0,68 0,86 0,92 1,08 0,97 0,89 - tehollinen populaatio 12 (43%) 11 (42%) 13 (46%) 17 (47%) 19 (38%) 22 (34%) 27 (39%) 34 (44%) 36 (40%) 42 (42%) 47 (44%) - uroksista käytetty jalostukseen 21 % 17 % 21 % 21 % 23 % 22 % 27 % 24 % 20 % 17 % 11 % - nartuista käytetty jalostukseen 21 % 28 % 50 % 56 % 49 % 46 % 41 % 41 % 34 % 23 % 19 %

14 Taulukko 4. Jalostukseen 15 eniten käytettyä urosta vuosina Kaikista tänä aikana käytetyistä uroksista (49 kpl) 13 yksilöä on tuottanut noin 50 % kannasta. Jalostusurokset Tilastointiaikana Toisessa polvessa Yhteensä # Uros Pentueita Pentuja %-osuus kumulat.% Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja 1 SASNDASH LORD ARNIE ,54 % 8 % RAINSONGS SWEET BABY JAMES KZN BRMK ,03 % 13 % SAINT LAZAR'S NOPSANNALLEN KING ,75 % 17 % LORDLUPI BEAU SAVAGE DE NANROX ,91 % 21 % RANDALLCARR TUDOR PRINCE ,91 % 25 % ARIANE BIRTHDAY HONOUR ,63 % 29 % KHANBULL'S DEWEY ,63 % 32 % PIKIRUUSUN AITO ADONIS ,35 % 36 % YURRUGAR FADE TO BLACK ,07 % 39 % ZIRLEAN DICKENS ,07 % 42 % YURRUGAR SECRET AGENT ,07 % 45 % ZIRLEAN JOSHAMEE GIBBS ,79 % 48 % BONWILD RAINSONG DREAM LOVER ,79 % 51 % STONEMEADOW'S ESTO PERPETUA ,79 % 53 % NOPSANNALLEN SECRET LOVE OF SADE 2 9 2,51 % 56 %

15 Taulukko 5. Jalostukseen 15 eniten käytettyä narttua (kaikkiaan jalostukseen käytetty 218 kpl) Jalostusnartut Tilastointiaikana Toisessa polvessa Yhteensä # Narttu Pentueita Pentuja %-osuus Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja 1 SASNDASH TUDOR ROSE ,75 % RAINSONG IT HAD TO BE YOU BURMACK ,47 % ZIRLEAN JEWEL ,19 % NOPSANNALLEN PORVOON PLIKKA ,35 % GREAT BERNINA'S BERÄKYLÄN BIKE ,07 % BEAU SAVAGE MY LOVED ONE ,07 % NOPSANNALLEN KYLLIKKI SADE ,07 % GREAT BERNINA'S DILLIPUTTI ,07 % BEAU SAVAGE MY LADY ,79 % LADYDAY'S ONE LOVE BEAU SAVAGE ,79 % NOPSANNALLEN GOLDA MEIR 3 9 2,51 % BRÖSING'S TOY MUSIC STAR 2 9 2,51 % OROMUSON THE BUD OF ROSE 3 9 2,51 % CRANBERRY COCK AUTUMN'S GIRL 3 9 2,51 % BEAU SAVAGE LITTLE QUEEN 2 8 2,23 %

16 Rodun populaatiot muissa maissa Yhteenveto rodun jalostuspohjan laajuudesta Englanninkääpiöterriereiden rekisteröintimäärät ovat Suomessa olleet suuressa nousussa 2000-luvun alun muutamasta yksilöstä vuodessa viime vuosien vakiintuneeseen n. 40 yksilöön vuodessa. Suurimmillaan rekisteröintimäärä oli vuonna 2012, jolloin rekisteröitiin 70 suomessa syntynyttä pentua. Naapurimaista vain Norja yltää rekisteröintimäärillään Suomen tasolle, Norjassa rekisteröidään keskimäärin n. 40 pentua vuosittain. FCI maista Ruotsissa ja Saksassa rekisteröidään säännollisesti pentuja ja rekisteröinnit ovat vakiintuneet yksilön välille vuosittain. Muualla FCI maissa rekisteröintimäärät ovat satunnaisia. Rodun suurimmat populaatiot ovat maailmanlaajuisesti rodun kotimaassa Iso- Britanniassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa. Näistä kahdessa jälkimmäisessä valtaosa koirista on TMT linjaa. Iso-Britanniassa rekisteröidään vuosittain keskimäärin noin n. 120 yksilöä ja Australiassa keskimäärin 65 yksilöä. Urosten keskimääräinen käyttöikä jalostukseen on 2000-luvulla pysynyt suhteellisen tasaisena 3 ja 5 vuoden välillä. Koska vuosituhannen alkuvuosilla rekisteröityjä pentuja on syntynyt vähän vuosittain, niin tämä vääristää tilastollista analyysiä, sillä yhdelläkin pentueella on suhteessa suuri vaikutus keskimääräiseen käyttöikään. Narttujen keskimääräinen käyttöikä jalostukseen on samana aikana pysynyt hieman matalampana, 2-3 vuodessa. Korkeampi käyttöikä jalostukseen mahdollistaa jalostukseen käytettyjen koirien terveyden paremman varmentamisen, koska koirat ovat jo ehtineet ohittaa useimpien perinnöllisten vikojen ja sairauksien yleisimmän ilmenemisiän. Sukusiitosasteessa vuosittain on havaittavissa suuria vaihteluja vuosittain, mutta tässäkin yhden pentueen vaikutus on erittäin suuri otannan pienuuden vuoksi. Korkeimmillaan sukusiitosprosentti on ollut vuonna 2009, yli 5%, pääsääntöisesti kuitenkin alle 3 % ja koko otanta aikana alle Kennelliiton suositellun maksimin 6,25 %. Sukusiitosaste on kuitenkin laskettu puutteellisen sukupolvitiedon mukaan, joten se on aliarvio todellisesta tilanteesta. Eri sukuisten tuontikoirien käyttö ja monipuolinen olemassa olevan jalostusmateriaalin käyttö vaikuttavat positiivisesti sukusiitosasteen kehitykseen tulevaisuudessa.

17 Tehollisen populaation koko on otettu Kennelliiton Koiranet-palvelusta, joten kaavassa ei pystytä ottamaan huomioon jalostuskoirien epätasaisia jälkeläismääriä eikä keskinäisiä sukulaisuuksia, joten luvut voivat olla jopa kymmenkertaisia yliarvioita todellisesta tilanteesta. Kehityksen suunta on kuitenkin tärkeä ja sitä pystytään tarkastelemaan näiden lukujen perusteella. Englanninkääpiöterrierin sukupolvittainen (4 vuotta) tehollinen populaatio on vuosina kasvanut vuosina 12:sta 47:ään. Koko populaation koon kasvun vuoksi suhteellinen tehollinen populaatio ei kuitenkaan ole noussut samassa suhteessa, vaan on koko 2000-luvun pysytellyt %:ssa. Matalimmillaan (34 %) se oli vuonna 2008, jonka jälkeen se on noussut 44 %:iin (vuonna 2013). Isät/emät suhde on vuosina vaihdellut välillä 0,55-1,08 ollen korkeimmillaan vuonna 2011 ja matalimmillaan vuosina Suhde on näyttänyt vakiintuvan seurantajakson lopulla keskimäärin 0,9 tasolle. Mitä suurempi isät/emät suhde on, sitä enemmän eri uroksia on käytetty jalostukseen suhteessa jalostukseen käytettyjen narttujen määrään. Isät/emät suhteen kehityssuunnan tulisi siis olla nouseva ennemmin kuin laskeva. Sekä jalostukseen käytettyjen urosten että narttujen osuudet ovat viimeisen 10 vuoden aikana pysyneet tasaisina. Tarkasteltuna käyttöastetta yhden sukupolven ajalla (4 vuotta) urosten käyttöaste on ollut keskimäärin 20 % ja vaihdellut 11%-27%. Narttujen käyttöaste on ollut keskimäärin 37% ja vaihdellut 19%- 56%. Tarkastelujakson lopussa vuosina käyttöaste on ollut hienoisessa laskussa, mutta tämä todennäköisesti johtuu populaation voimakkaasta kasvusta vuosina Jalostukseen käytettävien koirien osuuden kehityksen suunta on laskeva tällä hetkellä, mutta kuitenkin hyvällä tasolla. Kehityssuunta tulisi muuttaa positiiviseksi ja sitä tulisi kasvattaa rodun perimän monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Englanninkääpiöterriereitä rekisteröidään nykyisin yhden sukupolven eli 4 vuoden aikana noin 217 koiraa. Kennelliiton enimmäissuosituksena yhden koiran jälkeläisten osuudelle sukupolven rekisteröinneistä on 3-5 %, eli n. 6,5-11 jälkeläistä ensimmäisessä polvessa. Jalostustoimikunta pitää enimmäissuosituksena 12 ensimmäisen polven jälkeläistä. Viimeisen 10 vuoden aikana jalostukseen käytetyistä uroksista 8 on ylittänyt tämän määrän. Runsaimmin jalostukseen käytettyjen yksilöiden joukossa on lähisukulaisia, mikä kaventaa entisestään jalostuspohjaa. Tämä tulee ottaa huomioon jalostusurosvalinnoissa ja pyrkiä tietoisesti käyttämään vähän käytettyjä uroksia, ulkomaalaisia uroksia ja tuontikoiria jalostuspohjan laventamiseksi. Jalostukseen käytettävien eri yksilöiden määrä on siis kasvussa, mutta koko populaation koon kasvun vuoksi jalostukseen käytettyjen koirien osuudet ovat laskussa. Rodun perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi eri yksilöitä tulis käyttää mahdollisimman laajasti jalostukseen. Varsinkin jalostuskäytössä olevien urosten vähäinen määrä, eli harvojen ns. matadoriurosten liiallinen käyttö kaventaa jalostuspohjan laajuutta englanninkääpiöterriereillä. Tärkeimmät jalostuspohjaa kaventavat tekijät Pieni rotu maailmanlaajuisesti. Jalostukseen käytettävien urosten maantieteellinen sijainti rajoittaa jalostuskäyttöä. 4.2 Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet Rotumääritelmän maininnat luonteesta ja käyttäytymisestä sekä rodun käyttötarkoituksesta Pienikokoinen koira, jolla on terrierin luonne ja olemus. Valpas luonne ilmentää rodun historiallista käyttöä rottakoirana. Ei saa olla koskaan liian hermostunut.

18 4.2.2 Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa Tilanne luonteissa tänä päivänä Pienen koiran tulee saada olla koira ja ongelmakäyttäytyminen, esim. pelokkuus voi johtua myös omistajan liiasta suojelemisesta. ETT ei ole riitaa haastava ja vieraiden koirien on helppo lukea sen signaaleja. ETT tarvitsee runsaasti liikuntaa ja aktivitetteja. Erot eri maiden populaatioiden välillä Maailmanlaajuiseisti erittäin harvalukuisen rodun jalostamisessa tehdään paljon yhteistyötä ja tämän vuoksi myös jalostusmateriaali on laajasti levinnyt kautta maailman, mikä omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että luonneominaisuudet ovat hyvin yhtenevöiset kautta maailman ja varsinaisia eroja populaatioiden välillä ei voida erityisesti todeta. Luonnetesti Luonnetestissä on käynyt yhdeksän koiraa, joista 8 on saanut hyväksytyn tuloksen ja yksi keskeyttänyt. Ohessa on kaavio luonnetestissä saaduista pisteistä osa-alueittain Käyttö- ja koeominaisuudet Rodun alkuperäinen käyttö Rotu on alun perin jalostettu rotan ja pienriistan tappamiseen. Rotu oli erityisen suosittu rotantappokilpailuissa Britanniassa. Rotantappokilpailut kiellettiin Britanniassa lukujen vaihteessa. Alkuperäiset, rodunomaiset käyttäytymistarpeet ja niiden täyttäminen Englanninkääpiöterrieri on edelleen tehokas rottien ja pienriistan ja lintujen pyyntäjä, mutta varsinaisena metsästyskoirana sitä ei voi kuvata. Englanninkääpiöterrieri ei aktiivisesti hae riistaa, mutta tilaisuuden tullen on kykenevä hoitamaan alkuperäisen rodun käyttötarkoituksen eli hiiren, rotan tai vaikkapa kanin tappamisen. Tapporavistuksen taito on jäljellä ja saaliin syömiseen ei ole taipumusta vaan kiinnostus saaliiseen loppuu yleensä liikkeen loppumiseen.

19 Kokeet Ei rodunomaisia käyttökokeita. Näyttelyt ja jalostustarkastukset Näyttelyt on erittäin suosittu harrastus englanninkääpiöterriereiden omistajien ja kasvattajien joukossa. Näyttelykäyntien määrät ovat nousseet koko 2000-luvun ja rekisteröintimäärien kasvaessa ovat lähteneet eksponentiaaliseen nousuun. Näyttelykäyntien kehitys vuosina suhteessa näyttelyiden määrään on esitetty seuraavassa kaaviossa. Jalostustarkastuksia ei ole järjestetty Kotikäyttäytyminen ja lisääntyminen Yksinoloon liittyvät ongelmat Rodunomaisia ongelmia ei ole havaittu. Perheissä on yleensä useampi kuin yksi koira. Lisääntymiskäyttäytyminen Narttujen kiiman merkit selvästi tunnistettavissa. Urokset astuvat luonnollisesti. Sosiaalinen käyttäytyminen Hyvät laumataidot, puhuu hyvää koiran kieltä. Pelot ja ääniherkkyys

20 Valppauden vuoksi mikään ei jää huomaamatta ja siksi saattaa reagoida haukkumalla. Ei saa olla pelokas. Rakenteelliset tai terveydelliset seikat, jotka voivat vaikuttaa koirien käyttäytymiseen Kokoon nähden suuret hampaat, joiden hoitamiseen on panostettava. Pienissä leukaluissa luukato voi olla tuhoisaa ja parodontiitti kivulias, varsinkin ikääntyvillä koirilla Yhteenveto rodun käyttäytymisen ja luonteen keskeisimmistä ongelmakohdista sekä niiden korjaamisesta Keskeisimmät ongelmakohdat Haukkuherkkyys oudoissa tilanteissa. Ongelmien syyt ja vähentäminen Koiran kokemattomuus. Erilaisiin tilanteisiin tutustuttaminen Terveys ja lisääntyminen Muut rodulla todetut merkittävät sairaudet Silmäsairaudet Harmaakaihi (HC) Kaihissa silmän linssi tai sen kapseli menettää läpinäkyvyytensä. Linssin samentuman määrästä riippuu, kuinka paljon näkö huononee. Kaihi voi olla synnynnäinen tai hankittu, perinnöllinen tai ei-perinnöllinen. Perinnöllinen harmaakaihi on usein molemminpuolinen. Harmaakaihi voidaan todeta perinnöllisten silmäsairauksien varalta tehtävässä silmätutkimuksessa. Synnynnäinen kaihi on useimmiten silmän kehityshäiriön seuraus. Kaihi etenee yleensä melko hitaasti, mutta voi johtaa sokeuteen. Tunnetut harmaakaihin perinnölliset muodot periytyvät resessiivisesti, eli väistyvästi. Progressiivinen retinaaliatrofia eli verkkokalvon etenevä surkastuminen (PRA) Verkkokalvon asteittainen surkastuma on hankalin perinnöllinen silmäsairaus, jossa silmän valoa aistivat solut tuhoutuvat. PRA periytyy resessiivisesti (väistyvästi). Sairauden kantajat ovat terveitä. Sairailla yksilöillä näkö alkaa heiketä asteittain verkkokalvon rappeuman edetessä. Koirasta tulee täysin sokea yksilöstä riippuen 1-8 vuoden välillä. Verkkokalvon vajaakehitys (RD) RD on synnynnäinen silmän kehityshäiriö, josta on eri vakavuusasteita, lievistä muutoksista sokeutta aiheuttaviin suuriin muutoksiin. Muutokset jaetaan kolmeen muotoon, multifokaaliin MRD, geografiseen GRD ja totaaliseen TRD. MRD on lievin ja TRD vakavin muoto. Muutokset voidaan todeta jo pennulla. PHTVL/PHPV PHTVL/PHPV on sairaus, jossa linssin ja silmänpohjan välinen sikiökautinen verisuoni ei ole normaalisti

21 surkastunut. Sairaudessa on eri asteita (asteet 1-6) lievistä asteen 1 muutoksista sokeutta aiheuttaviin asteen 6 muutoksiin. PPM PPM on värikalvon kehityshäiriö, jossa sikiöaikaisten suonten ja kalvojen jäänteitä on kiinnittyneenä värikalvoon ja mahdollisesti linssiin tai sarveiskalvoon. Muutokset ovat yleensä lieviä, eivätkä aiheuta oireita. Distichiasis/Ektooppinen cilia Distichiasis ja ektooppinen cilia, eli ylimääräiset luomikarvat ovat perinnöllisiä sairauksia, joissa luomen reunaan kasvaa karvoja, jotka hankaavat sarveiskalvoa ja voivat aiheuttaa ylimääräistä kyynelvuotoa, silmän siristelyä ja sarveiskalvohaavaumia. Oireilevilta koirilta karvat voidaan poistaa. Hammas- ja purentaviat Hammaspuutokset ovat yleisiä ja yleensä perinnöllisiä, mutta niiden periytymismekanismia ei tunneta. Yleisimmin vika on hampaiden määrässä tai sijainnissa. ETT:llä tulee olla leikkaava purenta. Yleisimmin puuttuvia hampaita ovat ensimmäiset ja toiset välihampaat sekä kolmannet alaposkihampaat. Hammaspuutokset ovat tavallisempia pysyvissä hampaissa kuin maitohampaissa ja osa niistä saattaa johtua puhkeamattomista hampaista. Maitokulmahampaiden irtoamattomuus estää toisinaan pysyvien kulmahampaiden kasvamisen oikeille paikoilleen. Hammasvioista ei yleensä ole haittaa koiran elämälle. Ei ole ollut perusteltua suositella koirien poistamista jalostuksesta hammaspuutosten vuoksi. Alapurentoja ei ETT:llä juurikaan ole raportoitu. Demodikoosi Demodikoosi on sikaripunkin aiheuttama koiran ihosairaus. Kaikilla koirilla on pieni määrä sikaripunkkeja ihollaan, mutta koiran immuunipuolustus estää demodikoosin puhkeamisen. Jos immuunipuolustus ei toimi kunnolla, sikaripunkit pääsevät aiheuttamaan yleistyneen demodikoosin, jonka oireena on kutina ja karvanlähtö. Demodikoosi on melko yleinen nuorilla koirilla. Siihen tarvitaan harvoin lääkitystä, vaiva paranee yleensä itsestään. Umpierityssairaudet Hypotyreoosi eli kilpirauhasen vajaatoiminta johtuu liian alhaisesta kiertävien kilpirauhashormonien määrästä. Kilpirauhasen vajaatoiminta on koiran yleisin sisäerityssairaus ja sen taustalla on useimmiten immunologinen tulehdusreaktio. Hypotyreoosilla on geneettistä taustaa. Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Kilpirauhasen vajaatoiminta on harvinainen alle 2-vuotiailla koirilla. Yleisimmät oireet, uneliaisuus, lihavuus ja liikunnan siedon aleneminen, johtuvat aineenvaihdunnan hidastumisesta. Myös iho-oireita sekä harvemmin hermostollisiakin oireita esiintyy. Hoitona on elinikäinen levotyroksiinikorvaushoito. Cushingin taudissa veren kortisoli, eli kortisonihormonitaso on liian korkea. Cushingin tauti johtuu yleisimmin hyvänlaatuisesta kasvaimesta joko aivolisäkkeessä tai lisämunuaisessa. Tauti on yleisempi keskiiän ohittaneilla koirilla. Tyypillisimmät oireet ovat runsas juominen ja virtsaaminen, lisäksi voi olla iho-

22 oireita, lihasheikkoutta ja tavanomainen ruumiinrakenne, tynnyrimäinen vartalo tikkujalkoineen. Cushingin tautiin on olemassa lääke, jonka avulla koira voi elää vuosia. Sokeritauti eli diabetes mellitus aiheuttaa veren glukoosi eli sokeritason pysyvän nousun verensokeria laskevan insuliinin erityksen vähenemisen (tyyppi 1) tai glukoosi-intoleranssin (tyyppi 3) seurauksena. Tyyppi 1 on yleisempi ja johtuu haiman insuliinia tuottavien solujen tuhoutumisesta autoimmuunireaktion vuoksi. Hoitona on pysyvä insuliinikorvaushoito. Tyypissä 3 verensokeri on ollut koholla niin pitkään, ettei haima reagoi siihen normaalisti. Tyypin 3 yleisimpiä syitä ovat pitkäkestoinen kortisonilääkitys ja Cushingin tauti. Hoitona tyypissä 3 on muiden hormonien tason tasapainottaminen, jolla tauti voi jopa kokonaan parantua. Autoimmuunitautia sairastavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Umpierityssairauksia on tiedossa vain yksittäisillä englanninkääpiöterriereillä. Kivesviat Kivesviasta tai piilokiveksistä puhutaan, kun uroskoiran kiveksistä toinen tai molemmat jäävät laskeutumatta kivespussiin. Normaalisti kivekset laskeutuvat koiralla pian syntymän jälkeen, viimeistään luovutusikään mennessä. Urosta ei kuitenkaan pitäisi tuomita piilokiveksiseksi, ennen kuin se on puolivuotias. Piilokiveksisyys eli kryptorkismi on toispuoleisena paljon tavallisempaa kuin molemminpuoleisena. Vika on yleensä perinnöllinen, mutta tarkkaa genetiikkaa ei tunneta. Todennäköistä on, että samaa ilmiasua aiheuttavat useat eri mutaatiot eri geeneissä. Koirilla laskeutumaton kives jää yleensä kokonaan vatsaonteloon tai vaihtoehtoisesti nivuskanavaan. Väärästä sijainnista johtuva liian korkea lämpötila kiveksessä johtaa siihen, ettei siittiöitä tuoteta. Laskeutumaton kives on altis kiveskasvaimille sekä kiveskiertymälle. Jälkimmäinen aiheuttaa kovaa vatsakipua; kiveskasvainta sen sijaan on hankala huomata piilokiveksestä. Kuuden ikävuoden jälkeen kiveskasvaimen riski on piilokiveksisellä jo yli kymmenkertainen laskeutuneeseen kivekseen verrattuna. Yleisimmin piilokiveksen kasvaimet ovat sertolinsolukasvaimia ja seminoomia. Piilokivekseen liittyvien terveysriskien takia piilokiveksisille uroksille suositellaan kastraatiota. Kivesvikaisella koiralla ei ole osallistumisoikeutta näyttelyyn. Kivespuutoksista on raportoitu??? Napatyrä Napatyrä tarkoittaa synnynnäistä vikaa vatsanpeitteiden sulkeutumisessa. Tällöin lievimmillään vähän vatsaontelon rasvaa tukeutuu navan kohdalta ihon alle tyräksi. Vakavammissa tapauksissa jopa suolia pääsee reiän kautta ulos vatsaontelosta. Vatsaontelon seinämään voi jäädä reikä traumaattisen napanuoran katkeamisen tai napatulehduksen seurauksena, mutta usein kyseessä on perinnöllinen vaiva. Napatyrä periytyy todennäköisesti polygeenisesti. Napatyrä voi lievimmillään parantua itsekseen, suuret tyrät vaativat kirurgisen korjauksen. Napatyriä raportoidaan harvoin eikä koiria suositella käytettäväksi jalostukseen.

23 4.3.3 Yleisimmät kuolinsyyt Taulukko 6. Kaikki Suomen Kennelliiton tietokantaan kirjatut englanninkääpiöterriereiden kuolinsyyt. Syy Keskim. elinikä kpl Kasvainsairaudet, syöpä 9 vuotta 7 kuukautta 3 Kasvainsairaudet, syöpä 7 vuotta 7 kuukautta 1 Maksan, munuaisten tai suoliston kasvain 12 vuotta 4 kuukautta 1 Muu kasvainsairaus 8 vuotta 11 kuukautta 1 Lopetus ilman sairauden diagnosointia 10 vuotta 0 kuukautta 2 Muu sairaus, jota ei ole listalla 3 vuotta 1 kuukautta 3 Sydänsairaus 1 vuotta 5 kuukautta 1 Muu sydämen sairaus tai vajaatoiminta 1 vuotta 5 kuukautta 1 Tapaturma tai liikennevahinko 3 vuotta 11 kuukautta 6 Vanhuus (luonnollinen tai lopetus) 12 vuotta 8 kuukautta 5 Kuolinsyytä ei ole ilmoitettu 8 vuotta 11 kuukautta 4 Kaikki yhteensä 7 vuotta 7 kuukautta Lisääntyminen Keskimääräinen pentuekoko Keskimääräinen pentuekoko englanninkääpiöterriereillä on viimeisen kymmennen vuoden aikana vuosina ollut 3,6 pentua. Astumisvaikeudet Englanninkääpiöterrierillä ei ole havaittu astumisvaikeuksia yleisesti. Uroksilla on pääsääntöisesti hyvä sukupuolivietti ja nartuilla selkeät kiimat. Tiinehtymisvaikeudet Pääsääntöisesti englanninkääpiöterrierit tiinehtyvät hyvin. Joitakin yksittäisiä tapauksia on tyhjäksi jääneistä nartuista, mutta tällöin yleensä syynä on ollut astutuksen väärä ajankohta. Synnytysongelmat Synnytysongelmia ei ole havaittu englanninkääpiöterriereillä. Nartut synnyttävät itsenäisesti ja hyvin pennut. Pentujen hoitamiseen liittyvät ongelmat nartuilla Yleisiä ongelmia ei ole havaittu englanninkääpiöterriereillä pentujen hoidossa.

24 Pentukuolleisuus???? Synnynnäiset viat ja epämuodostumat??? Sairauksille ja lisääntymisongelmille altistavat anatomiset piirteet Englanninkääpiöterrieri on terverakenteinen ja kaikilta osin liioittelematon ulkomuodoltaan. Tämän johdosta englanninkääpiöterriereille ei tavata anatomisesti sairauksille tai lisääntymisongelmille altistavia piirteitä Yhteenveto rodun keskeisimmistä ongelmista terveydessä ja lisääntymisessä Keskeisimmät ongelmakohdat??? Ongelmien mahdollisia syitä??? 4.4. Ulkomuoto Rotumääritelmä Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry, hyväksytty ENGLANNINKÄÄPIÖTERRIERI (ENGLISH TOY TERRIER) Alkuperämaa: Iso-Britannia YLEISVAIKUTELMA: Tasapainoinen, tyylikäs ja tiivis. Sirorakenteinen ja kuiva. OMINAISPIIRTEET: Kääpiökoira, jolla on terrierin luonne ja olemus. LUONNE: Valpas luonne ilmentää rodun historiallista käyttöä rottakoirana. Ei koskaan liian hermostunut. PÄÄ: Pitkä ja kapea ja täyteläinen silmien alta. Kallo: Litteä. Otsapenger: Niukka. Kirsu: Musta. Kuono: Kapenee kevyesti muodostaen kiilamaisen yleisvaikutelman niin sivulta kuin edestäkin. Vaikka kuono antaa vaikutelman yläpurennasta, liiallinen kuonon suippous on virhe. Huulet: Tiiviit. Posket: Poskilihakset eivät voimakkaat.

25 Leuat / hampaat: Ylä- ja alaleuka tiiviisti vastakkain. Leuat vahvat, säännöllinen ja täydellinen leikkaava purenta, ts. alaleuan etuhampaat koskettavat kevyesti yläleuan etuhampaiden takapintaa. Hampaat tasaiset ja vahvat. Silmät: Tummat tai mustat, iiris ei saa erottua vaaleana. Pienet, mantelinmuotoiset, vinoasentoiset, säihkyvät. Korvat: Kynttilänliekin muotoiset, kärjistään terävähköt, korkealle kallon takaosaan kiinnittyneet, verraten lähellä toisiaan. Eteenpäin taivutettuna korva ei saa ulottua silmään saakka. Yhdeksän kuukauden ikäisestä korvien tulee olla pystyssä. Korvan koko sisäpinnan tulee näkyä edestä katsottuna. Korvalehti on ohut. KAULA: Pitkä, siro, loivasti kaartuva. Niskalinja liittyy sulavasti ja tyylikkäästi lapoihin. Ei löysää kaulanahkaa. RUNKO: Tiivis. Selkä: Kaareutuu kevyesti lapojen ja lanteen välillä ja laskeutuu hännän tyveä kohti. Lanne: Kaareva, tiivis. Rintakehä: Kapea ja syvä, kylkiluut kaarevat. HÄNTÄ: Tyvestä paksu, kärkeä kohden kapeneva. Matala hännänkiinnitys. Ei ulotu kintereen alapuolelle. Liikaa selälle kääntyvä häntä on virhe. RAAJAT: Siro luusto erityisen toivottava. ETURAAJAT: Lavat: Viistot. Kyynärpäät: Tiiviisti rintakehän myötäiset. Eturaajat: Suorat, suoraan lapojen alapuolella. Etukäpälät: Sirot, tiiviit, varpaat selvästi erottuvat ja kaarevat. Kynnet syvänmustat. Kaksi keskimmäistä varvasta muita pitemmät. TAKARAAJAT: Yleisvaikutelma: Pakarat pyöreähköt. Ei saa syntyä vaikutelmaa, että raajat ovat asennoltaan liikaa rungon alla. Polvet: Hyvin kulmautuneet. Kintereet: Matalat. Eivät ulko- eivätkä sisäkierteiset. Takakäpälät: Kissankäpälät. Sirot, tiiviit, varpaat selvästi erottuvat ja kaarevat. Kynnet syvänmustat. Jäniksenkäpälät eivät ole toivotut. LIIKKEET: Vaivattomat, ilmentävät tervettä rakennetta. Ihanteellinen eturaajojen liikunta muistuttaa lisättyä ravia. Korkeat (ns. hackney) tai laahaavat askeleet ovat virheitä. Takaliikkeet sulavat ja täsmälliset, hyvä työntö. KARVAPEITE: Tiheä, pinnanmyötäinen ja kiiltävä. Karvapeitteen tulee kauttaaltaan olla peittävää ja lyhyttä. VÄRI: Musta punaruskein merkein (black and tan). Musta sysimustaa; tan-väri syvää, kirkasta punaruskeaa, joka muistuttaa tuoreen kastanjan väriä. Värit eivät saa sekoittua toisiinsa vaan niiden tulee erottua selvästi ja terävärajaisesti. Tanväriä eturaajoissa ranteisiin asti, raajan takaosassa lähes kyynärpäähän. Joka varpaassa ohut musta viiva ja keskellä rannetta sekä leuan alla selvä musta merkki (ns. peukalon jälki). Takaraajat tan-väriset edestä ja sisäpuolelta, musta raita katkaisee tan-värityksen säären keskeltä. Syvä tan-väri takaraajojen ulkosivuilla, väririkko ja housut ovat virheitä. Syvä tan-väri kuonossa. Kirsu musta. Musta väri kuononselällä alkaa kirsusta ja kaartuu silmien kohdalla alas kurkkuun. Tan-merkki kummankin silmän yläpuolella ja pieni tan-merkki kummassakin poskessa. Alaleuka ja kurkku tan-väriset, huulet mustat. Karva korvien sisäpuolella tan-väristä (korvien takana virhe). Rintakehän kummallakin puolella hieman tanväriä. Vatsa ja hännänalus tan-väriset. Valkeat karvat läiskänä missä tahansa ovat vakava virhe. KOKO: Ihannesäkäkorkeus cm. Ihannepaino 2,7-3,6 kg.

26 VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen sekä vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin. Selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen ovat hylkääviä virheitä. HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin. Jalostukseen tulee käyttää vain toiminnallisesti ja kliinisesti terveitä, rakenteeltaan rodunomaisia koiria. Rodun koirien näyttelykäynnit Taulukko 7. Näyttelytulosten yhteenveto vuosilta ERI EH H T EVA HYL Yhteensä Junioriluokka 60% (394 tulosta) 27% (176 tulosta) 10% (65 tulosta) 2% (12 tulosta) 1% (7 tulosta) 0% (3 tulosta) 657 tulosta Nuorten luokka 59% (199 tulosta) 28% (96 tulosta) 10% (33 tulosta) 2% (8 tulosta) 0% (1 tulosta) 1% (2 tulosta) 339 tulosta Avoin luokka 59% (257 tulosta) 29% (124 tulosta) 10% (45 tulosta) 1% (3 tulosta) 1% (4 tulosta) 0% (1 tulosta) 434 tulosta Käyttöluokka 0% (0 tulosta) 0% (0 tulosta) 0% (0 tulosta) 0% (0 tulosta) 0% (0 tulosta) 0% (0 tulosta) 0 tulosta Valioluokka 86% (445 tulosta) 11% (56 tulosta) 2% (10 tulosta) 1% (3 tulosta) 0% (2 tulosta) 0% (0 tulosta) 516 tulosta Veteraaniluokka 70% (53 tulosta) 22% (17 tulosta) 7% (5 tulosta) 1% (1 tulosta) 0% (0 tulosta) 0% (0 tulosta) 76 tulosta Yhteensä 67% (1348 tulosta) 23% (469 tulosta) 8% (158 tulosta) 1% (27 tulosta) 1% (14 tulosta) 0% (6 tulosta) 2022 tulosta Ulkomuoto ja rodun käyttötarkoitus???? Keskeisimmät ongelmakohdat???? 5. YHTEENVETO AIEMMAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA Rodulla ei ole ollut aiempaa tavoiteohjelmaa. Jalostuksen ulkopuolelle jäävien koirien osuus Jalostusikäisiä uroksia (s ) oli yhteensä 99, joilla on vähintään EH-näyttelytulos. Näistä 46:lla on ollut vähintään yksi pentue syntyi 199 kaikkiaan urospentua. Karkeasti ottaen puolella on näyttelytulos ja jalostuksen ulkopuolelle jää 3/4 uroskannasta. Jalostussuositusten ja PEVISAn ajantasaisuuden arviointi Rodulla ei ole PEVISA-ohjelmaa. Englanninkääpiöterriereiden kasvattajat ovat erittäin valveuteuneita rodun terveystilanteen kartoittamisessa ja populaation monimuotoisuuden vaalimisessa. Lähes kaikki jalostukseen käytettävät koirat ovat virallisesti silmä- ja polvitarkastettuja sekä suurella osalla on myös sydänkuuntelutulos. Uroksia käytetään maltillisesti ja mahdollisimman laajasti. Yhteenvetona voi pitää, että suositukset ovat riittävät tällä hetkellä.

27 6. JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS 6.1 Jalostuksen tavoitteet Jalostuspohja Rodun yleinen harvinaisuus vaikeuttaa jalostuspohjan laajentumista. Kymmenen viimeisen vuoden aikana on tuotu yhteensä 20 urosta Britanniasta, Yhdysvalloista, Ruotsista ja Australiasta, joista kahdellatoista on ollut jälkeläisiä. Suomessa syntyneistä uroksista 23:lla on ollut vähintään yksi pentue. Narttutuonteja on 24, joista kahta ei ole käytetty jalostukseen. Suomessa syntyneistä nartuista 33 on käytetty jalostukseen. Käyttäytyminen ja luonne Luonteen kehitys edelleen enemmän yhteiskuntakelpoisemmaksi jäseneksi. Painottaa kasvattajien vastuuta perehdyttää pennun ostajat ETTn kouluttamiseen. Käyttöominaisuudet Ei vaalita enää, mutta ovat tallella. Terveys ja lisääntyminen Lisääntymisen osalta on tavoitteena säilyttää nykytilanne. Kiinnitetään huomiota esim. välihammaspuutoksiin. Seuraavalla seurantakaudella on valmistauduttava terveystulosten raja-arvojen asettamiseen jos sairaudet ja viat lisääntyvät. JCM Liian nuoret koirat Ulkomuoto Hyvällä tasolla, mutta yksityiskohtia voi parantaa, esim. karvapeitteen parantaminen ja oikeanlaisten liekkikorvien muoto. 6.2 Suositukset jalostuskoirille ja yhdistelmille Suositukset jalostukseen käytettävien koirien ja yhdistelmien ominaisuuksista Suositellaan yhdistelmiä, joissa yksittäinen koira ei ensimmäisen kolmen polven sukutaulussa esiinny useammin kuin kerran, jolloin sukukatokerroin on 1.0 (100% sukutaulusta eri koiria), ja joissa neljän polven sukukatokerroin on yli 0.90 (90 % sukutaulusta eri koiria). Yhdistelmän sukusiitosprosentti ei saa ylittää 6.25% viidellä polvella. Jalostuskoiran tulee olla terve ja luonteeltaan tasapainoinen; - ei saa olla arka tai vihainen/aggressiivinen - Jalostukseen käytettävän koiran tulee olla vähintään 24kk - yli 5-vuotiaan ensisynnyttäjän jalostukseen käyttämistä tulee harkita

28 - yli 8-vuotiaan nartun jalostukseen käyttäminen edellyttää eläinlääkärin antamaa terveystodistusta, joka ei saa olla 6 kuukautta vanhempi. - Penikoimisvälin tulee olla vähintään 10 kuukautta, tätä tiheämpi penikoiminen sallitaan nartulle yhden kerran ja tällöin seuraavan synnytyksen väli on oltava vähintään yksi vuosi - Jalostuskoirille suositellaan tehtäväksi viralliset terveys tutkimukset (silmä- ja polvitarkastus, sydänkuuntelu sekä lonkka- ja kyynärnivelkuvaukset ) - Jalostuskoiralla tulee olla näyttelytulos EH - Jalostusuroksen jälkeläismäärä ei saa ylittää 12 elinikänään ja jalostuskäytön edellytetään jakaantuvan tasaisesti eri vuosille - Jalostukseen on suositeltavaa käyttää vain koiria, jotka pystyvät lisääntymään luonnollisesti ja hoitamaan pentujaan - Narttuja, jotka ovat keisarileikattu kahdesti ei enää jalostuskäyttöön Vaatimukset yhdistyksen pentuvälitykseen pääsemiseksi Astutushetkellä pentueen molemmilla vanhemmilla tulee olla voimassa olevat, viralliset silmä- sydän- ja polvitarkastuslausunnot. o o o Silmätutkimukselle ei ole yleistä alaikärajaa. Alle vuoden ikäiselle koiralle tehty tutkimus on voimassa korkeintaan yhden vuoden lausuntopäivästä, yli yksivuotiaalle tehty kaksi vuotta Sydänkuuntelu on tehty yli yksivuotiaana Polvitutkimushetkellä koiran on oltava vähintään 12 kk:n ikäinen. Alle kolmevuotiaalle koiralle tehty tutkimus on voimassa kaksi vuotta lausuntopäivästä. Yli kolmevuotiaalle koiralle annettu lausunto on voimassa pysyvästi. Suositus yksittäisen koiran maksimijälkeläismäärälle Yksittäisen uroksen järkevä jalostuskäyttö nykyisellä koiramäärällä on 15 jälkeläistä yhden sukupolven aikana eli ennen 4 ikävuotta.

29 6.3 Rotuyhdistyksen toimenpiteet 6.4 Uhat ja mahdollisuudet sekä varautuminen ongelmiin Rodun jalostuksen suurimmat uhat ja ongelmat Vahvuudet o Rodun sisällä vallitseva avoimuus ja yhteistyökyky o Koiranet jalostusjärjestelmä o Aktiivinen harrastajakunta o Pieni sukusiitosprosentti o Jalostukseen käyttämätöntä reserviä o Kasvattajat tuovat uusia koiria ulkomailta o Terrierin luonne soveltuu myös harrastus- ja seurakoiralle o Avoimuus sairauksien ja vikojen suhteen o TMT linja käytettävissä laajentamaan jalostuspohjaa o Virallisten terveystutkimusten vapaaehtoinen suorittaminen Heikkoudet o Matador-urosten ja -isoisien jalostuskäyttö o Näyttelyissä esitetään yksiä ja samoja koiria, joita myös suositaan jalostuksessa o Jalostukseen käyttämätöntä reserviä o Virallisten terveystutkimusten ja tiedon vähäisyys o Terveys- ja sairaustietojen raportointi perustuu vapaaehtoisuuteen saadaanko riittävän laajasti tietoa rodun todellisesta tilanteesta Mahdollisuudet o Jalostuspohjan tehokkaampi käyttäminen o Yhteistyö ulkomaisten kasvattajien kanssa uuden jalostusmateriaalin saamiseksi o Jalostukseen käyttämätöntä reserviä o Jalostustarkastukset o Uroslista uroskäytön laajentamiseksi Uhat o o o o Pieni tehollinen populaatio ja geenipoolin kaventuminen Riittävän laajan terveyskartoituksen puuttuminen rodussa saattaa olla muitakin laajoja ongelmia Tuontikoirien tuntemattomat taustat Pentujen teettäminen ilman aitoa kiinnostusta rotuun ja sen hyvinvointiin Varautuminen ongelmiin Riski Syy Varautuminen Miten vältetään Toteutuessaan merkitsee Liian suuri pentujen kysyntä Pennunostajien tarkka valikointi Pentutehtailu Rodun yleistyminen, pienten rotujen lisääntyvä suosio Pennut helppo myydä, jos ei ole mitään vaatimuksia jalostuskoirille Pennunostajien opastus ja tiedon jakaminen kerhon kotisivujen kautta, urosten omistajien valistaminen vastuusta Tiivis ja avoin yhteistyö kasvattajien kesken Pennunostajien opastus, tiivis ja avoin yhteistyö kasvattajien ja harrastajien kesken Ongelmakoirien lisääntyminen, pennut vääriin koteihin, pentutehtailua, terveys ja luonteet heikkenevät Terveys ja luonteet heikkenevät, populaatiosta saatava tieto vähenee

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua ja hokkaido Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Seurakoira Metsästys Linnut, pieneläimet Seurakoira Metsästys Yleisvaikutelma Pienikokoinen Tasapainoinen Hyväluustoinen Hyvät lihakset Voimakas Liikunta

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: REKISTERINUMERO: TUONTIKOIRA/TUONTIMAA: SYNTYMÄAIKA: VANHEMMAT: KASVATTAJA: TUNNISTUSMERKINTÄ: SUKUPUOLI: UROS UROKSELLA

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010 ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010 OHJELMA Klo 9.45 klo 10.00 klo 10.15 klo 12.00 klo 12.30 aamukahvi tilaisuuden avaus / Espanjanvesikoirien jalostustoimikunta Luonne ja sen testaaminen sekä luonnetyöryhmän

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

HOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa

HOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 2 FCI:n numero: 190 Hyväksytty: FCI 12.1.1998 SKL-FKK 13.5.2000 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry HOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa KÄYTTÖTARKOITUS: Käyttökoira. FCI:N LUOKITUS:

Lisätiedot

Akita vrt. Amerikanakita. rotumääritelmävertailua

Akita vrt. Amerikanakita. rotumääritelmävertailua vrt. rotumääritelmävertailua Historia Rotujen historia on sama noin 1950-luvulle saakka. Alkuperäinen metsästyskoiratyyppi oli 1900-luvulle tultaessa pitkälti kadonnut rotuun risteytettyjen länsimaisten

Lisätiedot

ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI 14.8.96, käännös SKL-FKK 3.12.97) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira

ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI 14.8.96, käännös SKL-FKK 3.12.97) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI 14.8.96, käännös SKL-FKK 3.12.97) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira YLEISVAIKUTELMA: - Alaskanmalamuutti, eräs vanhimmista arktisista

Lisätiedot

IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti

IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti Ryhmä: 3 FCI:n numero: 139 Hyväksytty: FCI 2.4.2001 SKL-FKK 8.6.2002 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti Pohjoismainen Kennelunioni Dansk

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 16.9.2012 Tyrnävä Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari(sihteeri) Minitiimin You Make Hearts

Lisätiedot

Skotlanninhirvikoira

Skotlanninhirvikoira Skotlanninhirvikoira Skotlanninhirvikoiran rotumääritelmä (Huom! Materiaalin kuvat ovat tarkoitettu keskustelun pohjaksi, eli mitä erinomaista ja myös mitä korjattavaa kuvista löytyy.) Rotumääritelmä hyväksytty

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

AIREDALENTERRIERI 1/4 (AIREDALE TERRIER) Alkuperämaa: Iso-Britannia

AIREDALENTERRIERI 1/4 (AIREDALE TERRIER) Alkuperämaa: Iso-Britannia Ryhmä: 3 FCI:n numero: 7 Hyväksytty: FCI 22.11.2012 Kennelliitto 11.12.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry AIREDALENTERRIERI 1/4 (AIREDALE TERRIER) Alkuperämaa: Iso-Britannia Pohjoismainen

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Lahti 19.10.2014 Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: Rainer Vuorinen Pia Enlund Peltsun Boop-Jedi Warrior REKISTERINUMERO: FI35188/09 TUNNISTUSMERKINTÄ: siru

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi

VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi Ryhmä: 1 FCI:n numero: 347 Hyväksytty: FCI 12.8.2011 Kennelliitto 8.5.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi Pohjoismainen

Lisätiedot

SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa

SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 3 FCI:n numero: 103 Hyväksytty: FCI 26.5.2015 Kennelliitto 25.8.2015 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen

Lisätiedot

AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY

AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY Tämä kysely on koirakohtainen ja eikä sen täyttäminen vaadi Brasilianterrieri - Fox Paulistinha ry jäsenyyttä. Toivomme saavamme tietoa myös täysin terveistä koirista.

Lisätiedot

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE HISTORIA Buhundin tyyppisiä pystykorvia on ollut joka puolella pohjoista havumetsävyöhykettä jo esihistoriallisella ajalla. Koirien luurankoja on löydetty mm. vanhoista

Lisätiedot

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus)

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus) KKK-HHS / Pointterijaos Koiran nimi Terveystiedustelu 1 Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli Uros 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Narttu Väri Onko koirasi ääniherkkä (esim. ilotulitus,

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä:

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä: 1/6 Yksi Suomen Puolanvinttikoirat ry:n tehtävistä on kartoittaa puolanvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin

Lisätiedot

AMERIKANCOCKERSPANIELI 1/5 (AMERICAN COCKER SPANIEL) Alkuperämaa: Yhdysvallat

AMERIKANCOCKERSPANIELI 1/5 (AMERICAN COCKER SPANIEL) Alkuperämaa: Yhdysvallat Ryhmä: 8 FCI:n numero: 167 Hyväksytty: FCI 22.1.1999 Kennelliitto 24.3.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry AMERIKANCOCKERSPANIELI 1/5 (AMERICAN COCKER SPANIEL) Alkuperämaa: Yhdysvallat KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE 1/5 (GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE) Alkuperämaa: Ranska

GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE 1/5 (GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE) Alkuperämaa: Ranska Ryhmä: 6 FCI:n numero: 66 Hyväksytty: FCI 5.5.2003 Kennelliitto 3.12.2013 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE 1/5 (GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE) Alkuperämaa: Ranska Pohjoismainen

Lisätiedot

CHIHUAHUA 1/5 (CHIHUAHUEÑO) Alkuperämaa: Meksiko

CHIHUAHUA 1/5 (CHIHUAHUEÑO) Alkuperämaa: Meksiko Ryhmä: 9 FCI:n numero: 218 Hyväksytty: FCI 15.9.2010 Kennelliitto 1.12.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry CHIHUAHUA 1/5 (CHIHUAHUEÑO) Alkuperämaa: Meksiko Pohjoismainen Kennelunioni Dansk

Lisätiedot

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013 Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat

Lisätiedot

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.

Lisätiedot

KARAATIN SÄKENÖIVA SHANNON

KARAATIN SÄKENÖIVA SHANNON JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 21.4.2013 Kiljava Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari, Katriina Kauhaniemi, Eeva-Riitta Alanen

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

AZAWAKH 1/4 (AZAWAKH) Alkuperämaa: Malin ja Nigerin pohjoisosat, Azawakhin laakso. Vastuumaa: Ranska

AZAWAKH 1/4 (AZAWAKH) Alkuperämaa: Malin ja Nigerin pohjoisosat, Azawakhin laakso. Vastuumaa: Ranska Ryhmä: 10 FCI:n numero: 307 Hyväksytty: FCI 17.4.2015 Kennelliitto 25.8.2015 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry AZAWAKH 1/4 (AZAWAKH) Alkuperämaa: Malin ja Nigerin pohjoisosat, Azawakhin laakso.

Lisätiedot

LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVA 1/5 (VÄSTGÖTASPETS) Alkuperämaa: Ruotsi

LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVA 1/5 (VÄSTGÖTASPETS) Alkuperämaa: Ruotsi Ryhmä: 5 FCI:n numero: 14 Hyväksytty: FCI 27.5.2014 Kennelliitto 2.9.2014 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVA 1/5 (VÄSTGÖTASPETS) Alkuperämaa: Ruotsi Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE. http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html

Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE. http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html Alkuperäismaa: Meksiko Uusimman rotumääritelmän julkaisupäivä: 28.01.2014 (ei vielä suomennettu)

Lisätiedot

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake

Lisätiedot

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Parsonrussellinterrierit ry / Jalostustoimikunta KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Kysely on syytä palauttaa allekirjoituksella varustettuna, sillä vastanneiden nimet julkaistaan Parsonlehdessä.

Lisätiedot

KEESHOND TERVEYSKYSELY

KEESHOND TERVEYSKYSELY KEESHOND TERVEYSKYSELY Vuosi 2008 Hyvä kessun omistaja, Ole hyvä ja täytä etusivulle kysytyt koiran, kasvattajan ja omistajan tiedot. Rastita toiselle sivulle tiedot koiran virallisista tutkimustuloksista.

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

APINAPINSERI 1/5 (AFFENPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa

APINAPINSERI 1/5 (AFFENPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 2 FCI:n numero: 186 Hyväksytty: FCI 18.4.2007 Kennelliitto 27.11.2008 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry APINAPINSERI 1/5 (AFFENPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

BRASILIANTERRIERI (TERRIER BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia

BRASILIANTERRIERI (TERRIER BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia Ryhmä: 3 FCI:n numero: 341 Hyväksytty: FCI 6.6.2007 SKL-FKK 3.9.2013 Suomen KennelliittoFinska Kennelklubben ry BRASILIANTERRIERI (TERRIER BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia Pohjoismainen Kennelunioni Dansk

Lisätiedot

KÄÄPIÖSNAUTSERI 1/6 (ZWERGSCHNAUZER) Alkuperämaa: Saksa

KÄÄPIÖSNAUTSERI 1/6 (ZWERGSCHNAUZER) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 2 FCI:n numero: 183 Hyväksytty: FCI 18.4.2007 Kennelliitto 27.11.2008 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry KÄÄPIÖSNAUTSERI 1/6 (ZWERGSCHNAUZER) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

SVKL:n erikoiskoulutus 28.2.2015 AZAWAKH

SVKL:n erikoiskoulutus 28.2.2015 AZAWAKH SVKL:n erikoiskoulutus 28.2.2015 AZAWAKH Azawakh, FCI 307 Alkuperämaa Mali KÄYTTÖTARKOITUS: Näkönsä avulla metsästävä koira. Paimentolaiset arvostivat yhtä lailla sen kauneutta kuin kumppanuutta. LYHYT

Lisätiedot

Jalostustarkastus Pakaalla 25.9.2004 Tuomareina Maija Mäkinen ja Harri Lehkonen

Jalostustarkastus Pakaalla 25.9.2004 Tuomareina Maija Mäkinen ja Harri Lehkonen Jalostustarkastus Pakaalla 25.9.2004 Tuomareina Maija Mäkinen ja Harri Lehkonen Melukylän Guru Kultamurun jälkeläiset: Tarkastettavan oli kaikkiaan 11 uroksen jälkeläistä neljästä eri yhdistelmästä. Ryhmä:

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

Ryhmä: 1. SAKSANPAIMENKOIRA 1/5 (DEUTSCHER SCHÄFERHUND) Alkuperämaa: Saksa Normaali karvapeite

Ryhmä: 1. SAKSANPAIMENKOIRA 1/5 (DEUTSCHER SCHÄFERHUND) Alkuperämaa: Saksa Normaali karvapeite Ryhmä: 1 FCI:n numero: 166 Hyväksytty: FCI 23.12.2010 SKL-FKK 11.1.2011 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry SAKSANPAIMENKOIRA 1/5 (DEUTSCHER SCHÄFERHUND) Alkuperämaa: Saksa Normaali karvapeite

Lisätiedot

PRAHANROTTAKOIRA 1/5 (PRAŽSKÝ KRYSARÍK) Alkuperämaa: Tsekki

PRAHANROTTAKOIRA 1/5 (PRAŽSKÝ KRYSARÍK) Alkuperämaa: Tsekki Ryhmä: 9 FCI:n numero: ei FCI-rotu Hyväksytty CMKU 15.11.2008 Kennelliitto 21.10.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry PRAHANROTTAKOIRA 1/5 (PRAŽSKÝ KRYSARÍK) Alkuperämaa: Tsekki KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

CIRNECO DELL ETNA 1/6 (CIRNECO DELL ETNA) Alkuperämaa: Italia

CIRNECO DELL ETNA 1/6 (CIRNECO DELL ETNA) Alkuperämaa: Italia Ryhmä: 5 FCI:n numero: 199 Hyväksytty: FCI 3.11.1999 SKL-FKK 23.2.2001 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry CIRNECO DELL ETNA 1/6 (CIRNECO DELL ETNA) Alkuperämaa: Italia Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

VENÄJÄNVINTTIKOIRA (BORZOI) 1/6 (RUSSKAYA PSOVAYA BORZAYA) Alkuperämaa: Venäjä

VENÄJÄNVINTTIKOIRA (BORZOI) 1/6 (RUSSKAYA PSOVAYA BORZAYA) Alkuperämaa: Venäjä Ryhmä: 10 FCI:n numero: 193 Hyväksytty: FCI 22.11.2006 Kennelliitto 17.6.2008 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry VENÄJÄNVINTTIKOIRA (BORZOI) 1/6 (RUSSKAYA PSOVAYA BORZAYA) Alkuperämaa: Venäjä

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Suomen Kääpiöpinserit ry tuomarikoulutusmateriaali 2011. Tekijä: Suomen Kääpiöpinserit ry jalostustoimikunta. Kääpiöpinseri

Suomen Kääpiöpinserit ry tuomarikoulutusmateriaali 2011. Tekijä: Suomen Kääpiöpinserit ry jalostustoimikunta. Kääpiöpinseri Suomen Kääpiöpinserit ry tuomarikoulutusmateriaali 2011 Tekijä: Suomen Kääpiöpinserit ry jalostustoimikunta Kääpiöpinseri KÄYTTÖTARKOITUS: Seurakoira. LUOKITUS: Kuuluu FCI:n ryhmään 2 (Pinserit, snautserit,

Lisätiedot

VÄRIT Jalostuskoiraa tulee aina tarkastella kokonaisuutena. Väri on vain yksi osatekijä koirassa. Rotumääritelmässä on määritelty saksanpystykorvien

VÄRIT Jalostuskoiraa tulee aina tarkastella kokonaisuutena. Väri on vain yksi osatekijä koirassa. Rotumääritelmässä on määritelty saksanpystykorvien JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ, KLEINSPITZ JA POMERANIAN Koiranjalostuksen keskeisiä tavoitteita ovat: - rodun geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen - rodunomaisen ja yhteiskuntakelpoisen luonteen säilyttäminen

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

PITKÄKARVAINEN PYRENEITTENPAIMENKOIRA 1/5 (CHIEN DE BERGER DES PYRENEES A POIL LONG) Alkuperämaa: Ranska

PITKÄKARVAINEN PYRENEITTENPAIMENKOIRA 1/5 (CHIEN DE BERGER DES PYRENEES A POIL LONG) Alkuperämaa: Ranska Ryhmä: 1 FCI:n numero: 141 Hyväksytty: FCI 25.5.2009 Kennelliitto 30.6.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry PITKÄKARVAINEN PYRENEITTENPAIMENKOIRA 1/5 (CHIEN DE BERGER DES PYRENEES A POIL LONG)

Lisätiedot

FILA BRASILEIRO 1/4 (FILA BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia

FILA BRASILEIRO 1/4 (FILA BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia Ryhmä: 2 FCI:n numero: 225 Hyväksytty: FCI 12.1.1993 SKL-FKK 10.8.1993 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry FILA BRASILEIRO 1/4 (FILA BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia KÄYTTÖTARKOITUS: Vahtikoira

Lisätiedot

KOOIKERHONDJE 1/5 (NEDERLANDSE KOOIKERHONDJE) Alkuperämaa: Alankomaat

KOOIKERHONDJE 1/5 (NEDERLANDSE KOOIKERHONDJE) Alkuperämaa: Alankomaat Ryhmä: 8 FCI:n numero: 314 Hyväksytty: FCI 19.01.2011 Kennelliitto 10.1.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry KOOIKERHONDJE 1/5 (NEDERLANDSE KOOIKERHONDJE) Alkuperämaa: Alankomaat Pohjoismainen

Lisätiedot

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 Hyvä whippetin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 1985 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS - ULKOMUOTO RET JLOSTUSKTSELMUS 1(8) Paikka Hämeenlinna rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Laulava Laika Rekisterinumero FI46299/10 Sukupuoli U Tunnistusmerkintä tarkastettu Syntymäaika 15.7.2010 ika

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS RET JLOSTUSKTSELMUS 1(8) Paikka Hämeenlinna rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Tulimaan Valo Rekisterinumero FI33062/12 Sukupuoli U Tunnistusmerkintä tarkastettu Syntymäaika 22.4.2012 ika 25.7.2015 N

Lisätiedot

tuomarikoulutusmateriaali 2011 Tekijä: Suomen Kääpiöpinserit ry jalostustoimikunta

tuomarikoulutusmateriaali 2011 Tekijä: Suomen Kääpiöpinserit ry jalostustoimikunta Suomen Kääpiöpinserit i it ry tuomarikoulutusmateriaali 2011 Tekijä: Suomen Kääpiöpinserit ry jalostustoimikunta Kääpiöpinseri KÄYTTÖTARKOITUS: Seurakoira. LUOKITUS: Kuuluu FCI:n ryhmään 2 (Pinserit, snautserit,

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Erkki ja Jaana Taipale KOIRAN NIMI Golden Heroes Forest Spirit FI56402/12 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

DOBERMANNI 1/6 (DOBERMANN) Alkuperämaa: Saksa

DOBERMANNI 1/6 (DOBERMANN) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 2 FCI:n numero: 143 Hyväksytty: FCI 14.2.1994 SKL-FKK 8.2.1995 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry DOBERMANNI 1/6 (DOBERMANN) Alkuperämaa: Saksa KÄYTTÖTARKOITUS: FCI:N LUOKITUS: Seura-,

Lisätiedot

Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder

Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder UROSKAVALKADI Suomen Keeshond ry Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder CINEREUS RINTIN MOON SHADOWS, "Ezio" Rek. nro FI10311/13 Synt.

Lisätiedot

SUOMEN CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELIYHDISTYS ry. CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELI ~ ROTUESITE ~

SUOMEN CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELIYHDISTYS ry. CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELI ~ ROTUESITE ~ SUOMEN CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELIYHDISTYS ry. CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELI ~ ROTUESITE ~ Rodun historiaa Jo 1400-luvulta löytyy maalauksia eri puolilta Eurooppaa pienistä kääpiöspanieleista, jotka

Lisätiedot

RANSKANBULLDOGGI 1/5 (BOULEDOGUE FRANCAIS) Alkuperämaa: Ranska

RANSKANBULLDOGGI 1/5 (BOULEDOGUE FRANCAIS) Alkuperämaa: Ranska Ryhmä: 9 FCI:n numero: 101 Hyväksytty: FCI 6.4.1998 Kennelliitto 18.4.2011 SuomenKennelliitto- Finska Kennelklubben ry RANSKANBULLDOGGI 1/5 (BOULEDOGUE FRANCAIS) Alkuperämaa: Ranska Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Rodun historiaa Länsigöötanmaanpystykorva, kotoisammin göötti, on vanha ruotsalainen rotu. Sitä käytettiin ilmeisesti jo viikinkiaikana pihakoirana Länsi-Göötanmaalla

Lisätiedot

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 17.9.2011 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 26.4.2012

Lisätiedot

PULI 1/5 (PULI) Alkuperämaa: Unkari

PULI 1/5 (PULI) Alkuperämaa: Unkari Ryhmä:1 FCI:n numero:55 Hyväksytty: FCI 6.12.2013 Kennelliitto 4.2.2014 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry PULI 1/5 (PULI) Alkuperämaa: Unkari Pohjoismainen Kennelunioni Dansk Kennel Klub Hundaræktarfélag

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.04.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 16.6.2015 Eeva Ylinen, Linda Merk, Henna Porali, Kaisa

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

PERUNKARVATONKOIRA 1/6 (PERRO SIN PELO DEL PERÚ) Alkuperämaa: Peru

PERUNKARVATONKOIRA 1/6 (PERRO SIN PELO DEL PERÚ) Alkuperämaa: Peru Ryhmä: 5 FCI:n numero: 310 Hyväksytty: FCI 13.8.2013 Kennelliitto 8.10.2013 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry PERUNKARVATONKOIRA 1/6 (PERRO SIN PELO DEL PERÚ) Alkuperämaa: Peru Pohjoismainen

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS RET JLOSTUSKTSELMUS - ULKOMUOTO Gloria G de la Serve de la hapelle d'lexadre Lori 25.7.2015 1(8) Paikka Hämeenlinna ika 25.7.2015 rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Gloria G de la Serve de la hapelle

Lisätiedot

RUOTSINLAPINKOIRA. - rotumääritelmä - rotumääritelmän tulkintaohje

RUOTSINLAPINKOIRA. - rotumääritelmä - rotumääritelmän tulkintaohje RUOTSINLAPINKOIRA - rotumääritelmä - rotumääritelmän tulkintaohje 1 RUOTSINLAPINKOIRA (Svensk Lapphund) Alkuperämaa: Ruotsi Ryhmä 5 FCI:n numero 135 Hyväksytty: FCI 22.9.2000 SKL-FKK 20.10.2001 KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI Tämä infopaketti sisältää seuraavaa: Neuvoja aloittelevalle kasvattajalle Jalostusneuvonnan perusohje Jalostustiedustelulomake Hyväksymis-

Lisätiedot

VENÄLÄIS-EUROOPPALAINEN LAIKA 1/6 (RUSSKO-EVROPEÏSKAÏA LAÏKA) Alkuperämaa: Venäjä

VENÄLÄIS-EUROOPPALAINEN LAIKA 1/6 (RUSSKO-EVROPEÏSKAÏA LAÏKA) Alkuperämaa: Venäjä Ryhmä: 5 FCI:n numero: 304 Hyväksytty: FCI 2.3.2011 Kennelliitto 20.3.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry VENÄLÄIS-EUROOPPALAINEN LAIKA 1/6 (RUSSKO-EVROPEÏSKAÏA LAÏKA) Alkuperämaa: Venäjä

Lisätiedot

ESPANJANVINTTIKOIRA (GALGO ESPAñOL) Alkuperämaa: Espanja. (Hyväksytty: FCI 26.5.1982, käännös SKL-FKK 14.11.2000)

ESPANJANVINTTIKOIRA (GALGO ESPAñOL) Alkuperämaa: Espanja. (Hyväksytty: FCI 26.5.1982, käännös SKL-FKK 14.11.2000) ESPANJANVINTTIKOIRA (GALGO ESPAñOL) Alkuperämaa: Espanja (Hyväksytty: FCI 26.5.1982, käännös SKL-FKK 14.11.2000) KÄYTTÖTARKOITUS: Nopeavauhtiseen ja näön avulla tapahtuvaan jäniksen ajometsästykseen käytettävä

Lisätiedot

Kanarianpodenco. SVKL erikoiskoulutus 26. 27.2.2011

Kanarianpodenco. SVKL erikoiskoulutus 26. 27.2.2011 SVKL:n erikoiskoulutus 26. 27.2.2011 Kanarianpodenco Kanarianpodenco Kanarianpodenco http://www.kelb-tal-fenek.de/podcan/pcbilder.htm Kanarianpodenco Kanarianpodenco, FCI 329 Alkuperämaa Kanariansaaret

Lisätiedot

Dandiedinmontinterrierit - DDT ry. TERVEYSKYSELY sivu 1

Dandiedinmontinterrierit - DDT ry. TERVEYSKYSELY sivu 1 Dandiedinmontinterrierit - DDT ry. TERVEYSKYSELY sivu 1 * Jos sinulla on useampi dandie, ole hyvä ja täytä jokaiselle oma lomake KIITOS! * Mikäli kirjoitustila loppuu kesken, lisätilaa löytyy lomakkeen

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

SUOMEN KÄÄPIÖPINSERIT RY Tuomarikoulutusmateriaali 2014. Suomen Kääpiöpinserit ry

SUOMEN KÄÄPIÖPINSERIT RY Tuomarikoulutusmateriaali 2014. Suomen Kääpiöpinserit ry SUOMEN KÄÄPIÖPINSERIT RY Tuomarikoulutusmateriaali 2014 KÄYTTÖTARKOITUS: Seurakoira LUOKITUS: Kuuluu FCI:n ryhmään 2 (Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat) Vihreällä kuvapohjalla

Lisätiedot

BURGOSINSEISOJA 1/5 (PERDIGUERO DE BURGOS) Alkuperämaa: Espanja

BURGOSINSEISOJA 1/5 (PERDIGUERO DE BURGOS) Alkuperämaa: Espanja Ryhmä: 7 FCI:n numero: 90 Hyväksytty: FCI 9.11.1998 Kennelliitto 14.4.2015 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry BURGOSINSEISOJA 1/5 (PERDIGUERO DE BURGOS) Alkuperämaa: Espanja KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

SKV. JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO Paikka: Raisio aika: 14.7.2007. Numero

SKV. JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO Paikka: Raisio aika: 14.7.2007. Numero SKV Numero JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO Paikka: Raisio aika: 14.7.2007 Nimi: Jaxonville Leo Lottovoitto synt: 18.6.2006 sp uros rek.nro FIN35240/06 Isä: Cimillan Indescribable rek.nro FIN31258/98 Emä: Stenrikas

Lisätiedot

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2014-2018

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2014-2018 BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2014-2018 Hyväksytty BichonFrisé Ry:n vuosikokouksessa 17.3.2013 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 10.12.2013 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Rotumääritelmä. Tyyppierot kolmen rodun välillä: bernhardinkoira landseer newfoundlandinkoira

Rotumääritelmä. Tyyppierot kolmen rodun välillä: bernhardinkoira landseer newfoundlandinkoira Rotumääritelmä sen tulkinta ja arvosteluohjeet Tyyppierot kolmen rodun välillä: bernhardinkoira landseer newfoundlandinkoira Tulkinnan ja arvosteluohjeet ovat laatineet: Elina Haapaniemi, Marion Klok,

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

Suomen Kiinanharjakoirat Ry Jalostustoimikunta. Jalostusohjesäännöt SISÄLLYS. Jalostusohjesäännöt 1/14. 1. Jalostustoimikunta

Suomen Kiinanharjakoirat Ry Jalostustoimikunta. Jalostusohjesäännöt SISÄLLYS. Jalostusohjesäännöt 1/14. 1. Jalostustoimikunta Jalostusohjesäännöt Jalostusohjesäännöt astuvat voimaan 07.04.2014. SISÄLLYS 1. 1.1 Toimikunnan tarkoitus 1.2 Jäsenet 1.3 Jäsenten edellytykset 1.4 Toimikunnan tehtävät 1.5 Kokoukset ja pöytäkirjat 2.

Lisätiedot

Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015

Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015 Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015 1.PERUSTIEDOT 1.1 Onko koirasi.. a) Papillon b) Phalène Sukupuoli.. a) uros b) narttu 1.2 Koiran syntymävuosi ja kuukausi. 1.3 Onko koirallasi

Lisätiedot

ESTRELANVUORISTOKOIRA 1/5 (CAO DA SERRA DA ESTRELA) Alkuperämaa: Portugali

ESTRELANVUORISTOKOIRA 1/5 (CAO DA SERRA DA ESTRELA) Alkuperämaa: Portugali Ryhmä: 2 FCI:n numero: 173 Hyväksytty: FCI 30.3.2009 SKL-FKK 26.1.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry ESTRELANVUORISTOKOIRA 1/5 (CAO DA SERRA DA ESTRELA) Alkuperämaa: Portugali KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen 1.1.2013 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.2.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot