PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Metsola Jyrki Puheenjohtaja

Transkriptio

1 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Kunnanhallitus AIKA klo 17:00-19:23 PAIKKA Huutjärven koulu Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Metsola Jyrki Puheenjohtaja Lehto Raul Varapuheenjohtaja Helle Tiina Jäsen Huovila Kari Jäsen Liimatainen Mervi Jäsen Paavola Erja Jäsen Söderholm Jukka Jäsen Turunen Riikka Jäsen Skoas Anne Varajäsen Koskinen Tommi Pöytäkirjanpitäjä Eho Jouni Esittelijä Kallio Osmo Kvalt pj Vanhala Toni Kvalt I vpj Cederlund Freddie Kvalt II vpj Poissa Rosqvist Kim ASIAT :t ALLEKIRJOITUS Jyrki Metsola Puheenjohtaja Tommi Koskinen Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS PÖYTÄKIRJA NÄHTÄVILLÄ Pöytäkirja luettiin ja tarkastettiin kokouksessa. Pyhtään kunnanvirasto klo Pöytäkirjan julkaisu yleiseen tietoverkkoon TODISTAA Ilmoitustaulunhoitaja Tiina Sundgren

2 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Kunnanhallitus ASIAT Otsikko Sivu 146 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastaminen Kunnanvaltuuston kokouksen päätösten täytäntöönpano Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta sosiaali- ja 6 terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. 150 Hallintosäännön muuttaminen Sitoumus Sepra Ry:n rahoitukseen vuodelle Maakunnallinen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kunnan lehti-ilmoituksia ja kuulutuksia koskevan sopimuksen 18 irtisanominen 154 Kymenlaakson liiton perussopimuksen muuttaminen Tiedoksi-asiat khall 21

3 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Khall Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja niille, joilla on oikeus tai velvollisuus osallistua kokoukseen, toimielimen päättämällä tavalla vähintään neljä (4) kalenteripäivää ennen kokouspäivää (hallintosääntö 121 ). Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden (hallintosääntö 129 ). Päätösehdotus Päätös Toimielin toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksyttiin.

4 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Pöytäkirjan tarkastaminen Khall Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla (hallintosääntö 141 ). Toimielin on päättänyt että pöytäkirja tarkastetaan kokouksessa. Pöytäkirja pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kunnan verkkosivuilla siten kun KuntaL 140 :ssä tarkemmin säädetään (hallintosääntö 142 ). Päätösehdotus Päätös Toimielin toteaa, että tämän kokouksen pöytäkirja tarkastetaan kokouksessa eikä pöytäkirjantarkastajia valita. Hyväksyttiin.

5 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Kunnanvaltuuston kokouksen päätösten täytäntöönpano Khall Hallintojohtaja: Kuntalain 39 :n mukaisesti tarkastetaan kunnanvaltuuston tekemät päätökset. Päätösehdotus: Päätös: Koska kunnanvaltuuston kokouksen tekemät päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, eikä valtuusto ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset muutoinkaan ole lainvastaisia, kunnanhallitus päättää panna ne täytäntöön. Hyväksyttiin.

6 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Khall / /2020 Valmistelija Hallintojohtaja Tommi Koskinen, p Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö pyytävät kunnilta lausuntoa sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevasta lainsäädännöstä. Lausuntoa pyydetään mennessä. Lausunnon voi antaa vastaamalla asiaa koskevaan sähköiseen kyselyyn tai vapaamuotoisesti. Pyhtään kunnan on tarkoituksenmukaista antaa asiassa vapaamuotoinen lausunto, joka keskittyy kunnan kannalta olennaisiin uudistuksessa ehdotettaviin kohtiin. Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esitysluonnoksella ehdotettaisiin säädettäväksi uuden hallintotason perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lait, joita olisivat maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, laki pelastustoimen järjestämisestä sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki sekä ehdotukset kuntien rahoitusta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön, maakuntien ja kuntien henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä eräiden yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi. Perustettaville uusille maakunnille siirrettäisiin vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Pyhtään kunnan lausunto koskee siis lähinnä maakuntien rahoituslakia sekä sosiaalija terveydenhuollon järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen: Pyhtään kunta pitää sote-uudistusta yleisesti tarpeellisena ja lainsäädännössä esitettyjä tavoitteita pääpiirteittäin kannatettavina. Lakipakettiin sisältyy kuitenkin epäkohtia, joista kunta nostaa esille seuraavia näkökulmia. Opiskelijahuolto: Pyhtään kunta katsoo, että opiskelijahuollon kuraattori- ja psykologipalvelut tulee jatkossakin järjestää osana koulutuksen järjestäjän organisaatiota tai siten, että koulutuksen järjestäjä sopii ko. palvelujen tuottamisesta kuntien yhteistoimintana tai sote-maakunnan kanssa. Kuitenkin siis siten, että koulutuksen järjestäjä on järjestämisvelvollinen myös opiskelijahuollon palveluista. Koulutuksen järjestäjä tuntee parhaiten oppilaitosympäristön sekä opiskelijoiden tarpeet. Lisäksi moniammatillisen työyhteisön toiminta on yleensä helpommin järjestettävissä, kun työnantaja on sama.

7 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Kunta ei näe, että opiskeluhuollon palvelujen siirtäminen osaksi isompaa kokonaisuutta parantaisi palvelujen järjestämiseen nykyään valtakunnallisesti liittyvää eriarvoisuutta. Resurssien ja päätöksenteon siirtyminen kauemmaksi asiakkaista saattaisi jossain tapauksissa jopa lisätä eriarvoisuutta palvelujen saatavuudessa ja laadussa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuus ja tehtävien jako maakunnan ja kunnan välillä on lakiesityksessä kuvattu selkeästi. Todellisuudessa kuntien vastuulle jäävän hyte-työn resursointi ja toteuttaminen jää nähtäväksi, jos ja kun maakuntien rahoitusmalli tulee leikkaamaan rahoitusta jo ennestään kriisiytyneeltä kuntataloudelta. Kymenlaakson sote-maakunnan suhde Uudenmaan erillisratkaisuun ja sotepalvelujen turvaamiseen: Lakia sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla tulisi soveltaa myös Kymenlaakson sote-maakuntaan, jonka seurauksena Kymenlaakson sote-maakunta olisi myös osa HUSmaakuntayhtymää. Tällä vaihtoehdolla turvattaisiin Kymenlaakson sotemaakunnan erikoissairaanhoidon palvelut. Jos Kymenlaakson sote-maakuntaan ei voi soveltaa Uudenmaan erillisratkaisua niin Sote-maakuntalain 52 edellytyksin yhteistyöalueelle voisi perustaa erikoissairaanhoidon sote-maakuntayhtymän. Tällä vaihtoehdolla turvattaisiin Kymenlaakson sote-maakunnan erikoissairaanhoidon palvelut. Jos yhteistoiminta-alueella ei voi perustaa erikoissairaanhoidon palvelujen maakuntayhtymää niin siinä tapauksessa Kymenlaakso edellyttää Sotemaakuntalain 6 muutosta. Sote-maakunta voi alueellaan harjoittaa vähäriskistä liiketoimintaa, joka tukee sen lakisääteisten tehtävien toteuttamista. Sote-maakunnan toiminnasta kilpailutilanteessa markkinoilla säädetään lain 15 luvussa. Uudenmaan erillisratkaisun myötä HUS maakuntayhtymän tulee voida harjoittaa vähäriskistä liiketoimintaa Kymenlaakso sote-maakunnan alueella. Myös tällä vaihtoehdolla voitaiisiin turvata erikoissairaanhoidon palveluja alueella. Palvelujen turvaamisella viitataan erityisesti talouteen, lääkäri-, hoitaja- ja hoivaresurssien saatavuuteen sekä asiakkaan valinnanvapauden turvaamiseen. Lainsäädännöllisesti tulee varmistaa sote-maakuntien välinen yhteistyö ja estää sotemaakuntien välisen haitallisen kilpailun syntyminen. Laissa tulee erityisesti huomioida HUS sote-maakuntayhtymän rahoitus ja oikeus toimia tulevalla yhteistyöalueella. Laissa on oltava selkeä pykälä kuinka HUS maakuntayhtymä toimii Uudenmaan neljän sote-maakunnan ja Helsingin kanssa sekä muiden yhteistyöalueiden (nykyinen HYKS erva) kanssa.

8 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Maakuntien rahoitus: 3 Valtion rahoitus sote-maakunnille. Sote-maakunnille myönnetään valtion rahoitusta sote-maakunnan asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien perusteella siten kuin jäljempänä tarkemmin säädetään. Näiden määräytymistekijöiden painot lain voimaantulovuotta edeltävänä vuotena ovat seuraavat: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve 79,705 Asukasmäärä 13,112 Asukastiheys 1,465 Vieraskielisyys 1,954 Kaksikielisyys 0,342 Saamenkielisyys 0,013 Saaristoisuus 0,110 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 0,977 Pelastustoimi 2,333 Asukasmäärä 1,510 Asukastiheys 0,116 Riskitekijät 0,697 Edellä 1 momentissa tarkoitetut määräytymistekijöiden painot muuttuvat vuosittain määräytymistekijöiden ja sote-maakuntien tehtävämuutosten perusteella kohdistuvan rahoituksen muutosten mukaisesti. Kullekin sotemaakunnalle myönnetään valtion rahoituksena euromäärä, joka saadaan laskettaessa yhteen 13 :ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset ja 21 :ssä tarkoitetut pelastustoimen laskennalliset kustannukset. Kunta toteaa edellä esitetystä seuraavat huomiot: Laki sote-maakuntien rahoituksesta -Tarvevakioidun rahoituksen tulee olla oikeudenmukainen ja huomioida alueiden erityispiirteet, jotka ovat syntyneet vuosien aikana -Kymenlaakson sote-maakunnassa on kaksi suurta kaupunkikeskusta -Kouvola on Suomen suurin kaupunki, jossa ei ole erikoissairaanhoidon keskussairaalaa -Kymenlaakson alueella asukasperusteinen raha ja asukastiheys ei kuvaa oikein rahoituksen tarvetta sote-palvelujen tuottamiseksi -Kriteerit eivät huomioi alueen erityispiirteitä -Sairastavuus ja sosioekonomiset asiat eivät riitä Kymenlaakson sotemaakunnan tarvevakioinninlähtökohdaksi -Tarvevakioidun rahoituksen tietopohjan perusta ei ole riittävä eikä kuvaa Kymenlaakson tilannetta. Rahoitustarpeen oikeudenmukainen arviointi ja kriteeristö pitää tehdä kattavamman sairausluokituksen kautta -Kuolemaan johtavien elintapasairauksien painotus pitää olla vahvempi

9 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Alueen työttömyys ja sosioekonominen tilanne pitää huomioida paremmin -Perusterveydenhuollon rahoitus on turvattava tarvevakioinnissa selkein perustein -Lakiluonnoksen kustannusten kasvun 80% leikkuri on liikaa koko valtakunnan muuttotappioalueille ja erityisesti tulevan Kymenlaakson sotemaakunnan alueella -Malli ei ota riittävästi huomioon köyhyyttä, köyhyysindeksi pitäisi olla mukana yhtenä kriteerinä -Luotava rahoitusmalli ei saa ajaa Kymenlaakson sote-maakuntaa palkkakilpailuun -Investointeja koskevaan osuuteen pitää saada riittävän pitkä siirtymäaika, nyt ei ole siirtymäaikoja -Rahoituksen kautta tulee turvata riittävä määrä koulutuspaikkoja Kymenlaakson alueella -Kymenlaakson alue edellyttää huomattavasti suurempaa rahoitusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, joka huomioi myös kannusteet kun saadaan tuloksia aikaan -Sosiaalipuolen tarvevakioinnin kriteerit tulee perustua koko maata koskeviin tilastoihin ja diagnooseihin -Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon rooli pitää arvioida oikein -Rahoituksen laskennan perusteena oleva aineisto perustuu aineistoon. Tämä on hyvä pohja, mutta ei riittävä todellisten kriteerien ja rahoitustarpeen arviointiin. Kriteerit ja pohja-aineisto tulee olla kattavammat kuin nyt käytetyt. Kuntien rahoitus: Uudistuksen rahoitusratkaisu ja tätä koskevat valinnat johtavat tilanteeseen, jossa käytännössä kaikki uudistuksesta aiheutuvat talouden muutosvaikutukset kohdistuvat kuntiin ja kuntatalous yksin toimii näiden muutosvaikutusten tasaajana. Uudistus muuttaa kaikkien kuntien verotuloja ja valtionosuutta ja voi aiheuttaa suuria muutoksia kunnan verotulojen ja valtionosuuksien suhteeseen. Vaikka uudistuksen lähtökohtana ja tavoitteena on, että kuntien talouteen kohdistuvat muutokset nykytilaan verrattuna ovat mahdollisimman pienet, on muutoksilla merkittäviä vaikutuksia kuntien talouden tasapainoon ja rahoitusasemaan. Tätä ei voida vallitsevassa kuntatalouden tilanteessa ja koronaepidemian vaikutukset huomioiden pitää hyväksyttävänä. Kunta katsoo, että uudistuksella ei saa olla vaikutusta kunnan talouden tasapainoon. Tämän varmistamiseksi enimmäismuutosten rajauksen tulisi olla +/- 0 asukasta kohti tai ainakin merkittävästi vähemmän kuin lakiluonnosten mukainen +/- 100 euroa asukasta kohti. On myös kohtuutonta, että uudistuksen suurimmat häviäjät ovat kuntia, joilla on lähtökohtaisesti alhaiset sote-kustannukset. On myös huomioitava, että koronapandemia vaikuttaa kuntien talouteen vuosina ja sen myötä myös lakiluonnosten mukaan pysyviin taloudellisiin siirto- ja tasausmekanismeihin. Arviointikautta tulisi muuttaa

10 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ tai koronapandemian vaikutukset ottaa huomioon mekanismien laskennassa. Uudistuksen toimeenpanosta aiheutuu myös merkittäviä muutoskustannuksia sote-maakunnille ja kunnille. Kunta katsoo, ettei muutoskustannuksista ole esitetty riittävän luotettavaa arviota, minkä vuoksi arvioita tulisi tarkentaa yhdessä kuntien kanssa. Tässä tulisi kiinnittää erityistä huomiota kunnille aiheutuviin suoriin ja välillisiin kustannuksiin ja varata niihin täysimääräinen valtion rahoitus. Kiinteistöt: Kuntien näkökulmasta keskeinen kysymys uudistuksen voimaantullessa on kuntien omistukseen jäävien toimitilojen käyttö siirtymäkauden vuokrajärjestelyn (3+1 vuotta) jälkeen ja vuokrataso siirtymäkaudella. Keskeinen ongelma kuntien näkökulmasta on se, että ne joutuvat olemaan pitkään epätietoisia siitä, tulevatko sote-maakunnat hyödyntämään tiloja siirtymäkauden jälkeen. Epätietoisuus kuntien omistamien toimitilojen tulevasta käytöstä uhkaa kuntien investointimahdollisuuksien yleisen heikkenemisen ohella estää toimitilojen ylläpidon kannalta välttämättömätkin investoinnit. Esitystä tulisi muuttaa siten, että sote-maakunnan tulee viimeistään 12 kuukautta ennen vuokrasopimuksen päättymistä ilmoittaa kunnalle toimitiloista, joiden käytöstä maakunta haluaa käynnistää kunnan kanssa neuvottelut vuokrajärjestelyitä koskevan siirtymäkauden jälkeen. Sotemaakunnan laiminlyödessä tämän ilmoitusvelvollisuutensa kunnalla olisi oikeus pidentää vuokrasopimusta yhdellä vuodella. Lisäksi sotemaakuntien investointeja koskevaa rahoitus- ja ohjausjärjestelmää tulisi kehittää siten, että sote-maakunnille muodostuisi mahdollisuus hankkia kunnilta omistukseensa palvelutoiminnassa tarvittavia toimitiloja. Yksityisten palveluntuottajien rooli palvelutuotannossa: Kunta pitää tärkeänä, että yksityisten palveluntuottajien rooli pysyy myös uudistuksen jälkeen mahdollisimman keskeisenä. Lakiluonnosten ja niistä tehtyjen tulkintojen perusteella tätä on syytä epäillä. Tutkimus- sekä käytännössä koettu tieto osoittaa, että käytännössä ainoa tapa kehittää merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustehokkuutta ja saatavuutta on ollut yksityisen sektorin palveluntuottajien mukaan ottaminen palvelutuotantoon. Esimerkiksi Pyhtään kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisulkoistusta voidaan pitää onnistuneena. On valitettavaa, jos yksityisen sektorin tuoma tehostamispotentiaali jätetään uudistuksen yhteydessä käyttämättä. Kunta pitää lisäksi hankintasopimusten mitättömyyttä koskevaa lainsäädäntöä jokseenkin kohtuuttomana, vaikka mahdollisten osaoptimointien johdosta sitä voidaan pitää jossain määrin tarpeellisenakin.

11 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Sote-uudistukseen liittyvä materiaali lausuntopyyntöineen on luettavissa osoitteesta: Päätösehdotus Päätös Kunnanhallitus päättää antaa asiassa selostusosassa esitetyn lausunnon. Hyväksyttiin.

12 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Hallintosäännön muuttaminen Khall / /2020 Valmistelija Hallintojohtaja Tommi Koskinen, p Kuntalain 98 : Toimielimen päätöksentekotavat Toimielimelle kuuluvista asioista voidaan päättää varsinaisessa kokouksessa, sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvassa kokouksessa (sähköinen kokous) tai sähköisesti ennen kokousta (sähköinen päätöksentekomenettely). Sähköisessä kokouksessa ja sähköisessä päätöksentekomenettelyssä kunnan tulee huolehtia tietoturvallisuudesta ja siitä, etteivät salassa pidettävät tiedot ole ulkopuolisen saatavissa. Pyhtään kunnan hallintosäännössä on määrätty, että kunnan muut toimielimet voivat kokoontua sähköisessä toimintaympäristössä, mutta valtuuston kokouksesta on määrätty seuraavasti: 80 Valtuuston varsinainen kokous Valtuusto voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokouksen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää. Valtuuston puheenjohtajan kanssa on keskusteltu, että vaikka valtuuston kokouksen sähköiseen järjestämiseen sisältyy jäsenmäärältään vähäisempien toimielinten kokouksia enemmän kokouksen sujuvuuteen liittyviä riskitekijöitä, on esimerkiksi poikkeustilanteiden varalta tarkoituksenmukaista muuttaa hallintosäännön 80 kuulumaan seuraavasti: 80 Valtuuston kokous Valtuusto voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokouksen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää. Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous). Valtuusto voi myös tehdä päätöksiä suljetussa sähköisessä päätöksentekomenettelyssä ennen kokousta (sähköinen päätöksentekomenettely).

13 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Kunnanhallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa, että sähköisiin kokouksiin ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia lakien edellyttämällä tavalla. Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että hallintosäännön 80 muutetaan kuulumaan seuraavasti: 80 Valtuuston kokous Valtuusto voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokouksen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää. Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous). Valtuusto voi myös tehdä päätöksiä suljetussa sähköisessä päätöksentekomenettelyssä ennen kokousta (sähköinen päätöksentekomenettely). Kunnanhallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa, että sähköisiin kokouksiin ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia lakien edellyttämällä tavalla. Päätös Asian käsittelyn aikana kunnanhallitus päätti yksimielisesti ehdottaa valtuustolle että hallintosäännön 80 ja 117 muutetaan kuulumaan seuraavasti: 80 : Valtuusto voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokouksen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää. Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous). Kokous voidaan pitää myös varsinaisen kokouksen ja sähköisen kokouksen yhdistelmänä. Valtuusto voi myös tehdä päätöksiä suljetussa sähköisessä päätöksentekomenettelyssä ennen kokousta (sähköinen päätöksentekomenettely). Kunnanhallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa, että sähköisiin kokouksiin ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia lakien edellyttämällä tavalla.

14 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Toimielin voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokouksen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää. Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous). Kokous voidaan tarvittaessa pitää myös varsinaisen kokouksen ja sähköisen kokouksen yhdistelmänä. Toimielin voi myös tehdä päätöksiä suljetussa sähköisessä päätöksentekomenettelyssä ennen kokousta (sähköinen päätöksentekomenettely). Kunnanhallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa, että sähköisiin kokouksiin ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia lakien edellyttämällä tavalla.

15 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Sitoumus Sepra Ry:n rahoitukseen vuodelle 2021 Khall / /2020 Valmistelija Hallintojohtaja Tommi Koskinen, p Kehittämisyhdistys Sepra ry on yhdistys, jonka tavoitteena on kotiseudun kehittäminen asukkaidenaktiivisuuden ja omatoimisen työn avulla. Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt Sepralle ohjelmakaudelle tietyn kehyksen varoja, joka pohjautuu asukaslukuun, maaseutuluokitukseen sekä asukkaiden kanssa yhdessä laaditun Sepra 2020 strategian laatuun. Suomessa on 54 vastaavaa yhdistystä, joiden toimintaa MMM rahoittaa, ja se, minkä verran kullekin yhdistykselle on myönnetty maaseuturahaston Leader-rahoitusta perustuu paitsi maaseutuasukkaiden määrään myös siihen minkä verran strategia on saanut kansallisessa arvioinnissa pisteitä. Kansallinen keskiarvo strategioilla oli 3,4 ja 4,0 pisteellään Sepran strategia oli Kaakkois-Suomen paras, ja valtakunnallisesti viides. Strategialleen saamasta rahoituskehyksestä Sepran hallitus myöntää tukea paikallisten yrittäjien ja yhdistysten pieniin hankkeisiin. Pyhtään kunta on ollut mukana vuosittaisella euron maksuosuudella. Pyhtää on ollut mukana Leader Sepran (Kehittämisyhdistys Sepra ry:n) toiminta-alueella ja Sepran ohjelmien sekä strategioiden toteutuksen julkisessa rahoituksessa vuodesta 2001 alkaen. Maaseudun toimintaryhmänä aloittaneen Sepran työ on ohjelmakausien myötä laajentunut kattamaan myös kalataloussektorin paikallislähtöisen kehittämisen ESKO 2020 strategian - sekä EU tietopisteenä (EDIC Kymenlaakso) toimimisen. Toiminnan tulosten on todettu hyödyttävän alueen kehittymistä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmakauden tuloksia ovat mm. 68 toteutettua ympäristöä parantavaa toimenpidettä 43 htv hankkeiden aikana työllistynyttä sekä yli 450 organisaatiota, jotka olleet mukana hankkeissa yritysten kehittämiseen ja investointeihin kohdennettu n reilu 2,1 miljoonaa kohdennettu yhdistysten toiminnan kehittämiseen ja alueen elinvoimaisuuteen liittyviin investointeihin, ml. 74 uutta tai kunnostettua rakennusta ja rakennelmaa, joiden eteen on tehty talkootyötuntia Pyhtää on osallistunut rahoitukseen välillä sovitusti vuosisummalla. Yhteensä rahoitus seitsemän vuoden aikana on mahdollistanut sen, että pyhtääläiset asukkaat, yritykset ja yhdistykset ovat voineet hyötyä aktivointi- ja kehittämistyöstä, hankeneuvonnasta sekä

16 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ erilaisista tapahtumista yhtä lailla kuin maaseudun ja kalatalouden osalta hankerahoituksesta. Pyhtään alueen toimijoiden sekä Pyhtään alueen hankkeisiin on myönnetty yli tukea, mistä 42% on EU varoja, ja 38% valtionvaroja ja 20% kuntarahaa. Pyhtään kunnan osallistuminen julkisen rahoituksen kuntaosuuteen koko ohjelmakaudelle on edellytys sille, että Pyhtään alueen yrittäjät, asukkaat ja yhteisöt voivat olla mukana hyötymässä Leader-rahoituksesta. Sepra Ry. esittää kunnalle, että se sitoutuu rahoittamaan toimintaa eurolla vuodessa vuosina Rahoituksesta päätetään vuosittain valtuuston talousarviovalmistelun yhteydessä. Yhteensä Pyhtään kunnan rahoitus ajalla on euroa. Leader Sepra aikoo hakea nykyisen suuruista (2,5 milj ) rahoitusta maaseuturahastosta sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta 1 milj ). Olemalla mukana euron vuotuisella rahoituksella Pyhtään toimijat voivat hakea jatkossakin rahoitusta näistä varoista nykyiseen tapaan. Kuntasitoumukset MMM edellyttää saavansa Leader-ryhmien alueiden kunnilta mennessä, siirtymäkauden rahoitushakemuksen yhteydessä. Päätösehdotus Päätös Kunnanhallitus päättää, että kunta sitoutuu rahoittamaan Sepra Ry:n toimintaa eurolla vuonna 2021 talousarviossa myönnetyn määrärahan puitteissa. Hyväksyttiin.

17 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Maakunnallinen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Hvltk Valmistelija Rehtori, Sari Hakulinen, Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on kunnan tai useamman kunnan yhteinen lastensuojelulaissa (417/2007,12 ) määritelty suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Kymenlaakson maakunnan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on kuntien yhteisesti työstämä strateginen asiakirja joka on pohjana kunnan omalle hyvinvointisuunnitelmalle. Kokouksessa kuraattori Tytti Eriksson esittelee suunnitelman. Maakunnallinen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on liitteenä. Päätösehdotus Päätös Merkitään tiedoksi Merkittiin tiedoksi. Tytti Eriksson poistui klo tämän pykälän käsittelyn jälkeen. Khall / /2020 Valmistelija Rehtori, Sari Hakulinen, Päätösehdotus Päätös Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi maakunnallisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan ja saattaa sen edelleen valtuustolle tiedoksi. Esittelijä muutti päätösehdotuksen kuulumaan seuraavasti: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy maakunnallisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman liitteiden mukaisesti. Kunnanhallitus hyväksyi muutetun päätösehdotuksen. Liitteet Liite[1] Maku_HySu_1_strategiaosa_ Liite[2] Maku_HySu_2_toimenpideosa_ (1)

18 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Kunnan lehti-ilmoituksia ja kuulutuksia koskevan sopimuksen irtisanominen Khall / /2020 Valmistelija Hallintojohtaja Tommi Koskinen, p Kunnalla on ollut vuodesta 1999 asti Loviisan Sanomien kanssa voimassa oleva sopimus (liitteenä) koskien kunnan ilmoituksia, kuulutuksia ja Pyhtäänlehden julkaisemista. Sopimuksen perusteella kunta on sitoutunut käyttämään Pyhtäänlehteä pääasiallisena ilmoitusmedianaan. Eri lähteistä on saatu viime aikoina palautetta, että Pyhtäänlehden sisällöt eivät ole täysin vastanneet kunnan tarpeita ja näin ollen kunnan on tarkoituksenmukaista tarkastella ilmoituksia koskevaa sopimusta. Todettakoon, että kunnan ilmoituksista tai kuulutusten julkaisemisesta lehdissä ei ole olemassa esimerkiksi lakisääteistä velvoitetta, joka vaikuttaisi asiaan pakottavalla tavalla. Sopimuksen mukaisesti osapuolet voivat irtisanoa sopimuksen päättymään kalenterivuoden vaihteessa. Irtisanomisesta on ilmoitettava toiselle osapuolelle viimeistään syyskuun loppuun mennessä. Osapuolten on neuvoteltava irtisanomisen perusteista ennen irtisanomista tai viimeistään kuukauden kuluessa irtisanomisilmoituksen jättämisestä. Päätösehdotus Päätös Kunnanhallitus päättää, että Pyhtään kunta irtisanoo kunnan ilmoituksia ja kuulutuksia koskevan sopimuksen alkaen. Hallitus kehottaa hallintojohtajaa käynnistämään pikaisesti selvityksen sekä toimenpiteet uuden sopimuksen solmimiseksi. Asian käsittelyn aikana kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä seuraavan muutetun päätösehdotuksen: Pyhtään kunta irtisanoo kunnan ilmoituksia ja kuulutuksia koskevan sopimuksen alkaen. Hallitus kehottaa hallintojohtajaa käynnistämään pikaisesti selvityksen sekä toimenpiteet uuden sopimuksen kilpailuttamiseksi.

19 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Kymenlaakson liiton perussopimuksen muuttaminen Khall / /2020 Valmistelija Hallintojohtaja Tommi Koskinen, p Kymenlaakson liiton voimassa oleva perussopimus on tullut voimaan Kuntalaki (410/2015) on muuttunut , kunnallisvaalien ajankohta ja valtuustokauden ajankohta on muuttunut ( 7) ja vuoden 2021 alusta Iitin kunta siirtyy valtioneuvoston päätöksellä Päijät-Hämeen maakuntaan. Kuntalain 56 :ssä säädetään kuntayhtymän perussopimuksessa sovittavista asioista, joista uusia asioita ovat tarvittaessa sopiminen järjestämisvastuun siirtymisestä (2 kohdassa), menettely kuntayhtymän alijäämän kattamisesta (10 kohta), ja talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä ja raportointi jäsenkunnille (11 kohta). Kuntalain 57 :n mukaan, jos perussopimuksessa ei ole toisin sovittu, perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kymenlaakson liiton perussopimuksessa ei ole sovittu perussopimuksen muuttamisesta. Liitteenä on liiton hallituksen hyväksymä ehdotus perussopimuksen muuttamisesta. Ehdotus käsittää vain välttämättömät muutokset ja lisäykset, joita ovat jäsenkuntaluettelon päivittäminen :ssä 2, termien ja viittausten päivittäminen ajantasalle, sekä kuntalain edellyttämät lisäykset alijäämän kattamisesta ja talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä ja raportoinnista jäsenkunnille. Lisäykset ovat pykälinä 28 ja 30. Vastaavasti entiset pykälät on siirretty pykäliksi Perussopimuksen uudet säädökset eivät vaikuta lähivuosina liiton käytännön toimintaan, koska Kymenlaakson liitossa alijäämän kattaminen ei ole ajankohtaista taseessa olevan ylijäämän vuoksi, ja liiton toimisto on laatinut jo aikaisemminkin puolivuosittain raportin toiminnastaan. Kymenlaakson liitolla ei ole sellaista järjestämisvastuullaan olevaa toimintaa, minkä siirtämisestä olisi tarkoituksenmukaista sopia perussopimuksessa, joten säädöstä järjestämisvastuun siirtämisestä ei perussopimukseen esitetä. Perussopimukseen sisältyy edelleen vapaaehtoisena tehtävänä Kymenlaakson kesäyliopiston ylläpito (3 ). Päätösehdotus Päätös Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että se hyväksyy Kymenlaakson liiton perussopimuksen muuttamisen liitteen mukaisesti. Hyväksyttiin.

20 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Toni Vanhala poistui esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. (Hallintolaki kohta 4) Liitteet Liite[3] Maakuntahallituksen pöytäkirjanote / Kymenlaakson liiton perussopimus alkaen

21 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Tiedoksi-asiat khall Khall Kuntayhtymien pöytäkirjat - Saaristotoimikunta 1/ , 2/ / ja 5/ Kotkan-Haminan seudun seutuneuvottelukunnan muistiot Kotkan-Haminan seudun seutuneuvottelukunta 1/ Toimielinten pöytäkirjat - Nuorisovaltuusto 9/ Hyvinvointilautakunta 3/ Valvontajaosto 5/ Tarkastuslautakunta 5/ Johtoryhmän kokoukset Johtoryhmä on kokoontunut: , ja Päätösehdotus: Päätös: Kunnanhallitus merkitsee edellä olevat asiat tiedoksi. Hyväksyttiin.

22 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Muutoksenhakuohje/oikaisuvaatimus koskee pykäliä: 146, 147, 148, 150, 152, 155 MUUTOKSENHAKUKIELTO Oikaisuvaatimus / Kunnallisvalitus Muutoksenhakukielto ja sen peruste x Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, kuntalain 136 :n nojalla tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Muu peruste, mikä

23 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Muutoksenhakuohje/oikaisuvaatimus koskee pykäliä: 149, 151, 153, 154 Oikaisuvaatimusohjeet Edellä mainittuihin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on toimitettava Pyhtään kunnan kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kunnanviraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimusviranomainen Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Pyhtään kunta Kunnanhallitus Kirjaamon yhteystiedot: Postiosoite: Motellikuja 4, Siltakylä Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: (05) Kunnanviraston aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava: päätös, johon haetaan oikaisua miten päätöstä halutaan oikaistavaksi millä perusteella oikaisua vaaditaan. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

24 PYHTÄÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Tiedoksianto Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta muutoksenhakuaikaan. Jos muutoksenhakuajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.