vetävät selluteollisuutta Etelä-Amerikkaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vetävät selluteollisuutta Etelä-Amerikkaan"

Transkriptio

1 nro KILPAILUETUA OMASTA SÄHKÖSTÄ ASIAKASLÄHTÖISTÄ TUTKIMUSTOIMINTAA VAIHTOEHTO TIESUOLALLE vetävät selluteollisuutta Etelä-Amerikkaan KEMIRAN SIDOSRYHMÄLEHTI

2 pääkirjoitus KEMIRA-LEHTI on Kemiran sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. JULKAISIJA Kemira Oyj Porkkalankatu 3 PL 330, Helsinki puh Päätoimittaja Susanna Aaltonen puh KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Yritysjulkaisut Lapinmäentie 1, PL Sanoma Magazines Toimitus Anu Virnes-Karjalainen Hannu Virtanen Ulkoasu AD Marika Slade Kannen kuva Botnia PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy, Forssa 2007 ISSN Painos kpl PAPERI Galerie One 80 g/m 2. Sen päällystyksessä käyte tään Kemiran CoCoatkalsiumsulfaattipigmenttiä. Kemira lyhyesti Kemira on kemianyhtiö, jolla on neljä liiketoiminta-aluetta: Kemira Pulp&Paper, Kemira Water, Kemira Specialty ja Kemira Coatings. Kemira on toimialoillaan johtava maailmanlaajuinen yhtiö, jonka liiketoiminnoilla on ainutlaatuinen kilpailuasema ja suuri keskinäinen synergia. REACH-valmistautuminen hyvässä vauhdissa REACH-asetuksen valmistelu EU:ssa alkoi yli 10 vuotta sitten. Asetus astui pitkällisen käsittelyn jälkeen voimaan Kyseessä on suurin EU:ssa tähän asti toteutettu lainsäädäntömuutos ja sen läpivientiin on valmistauduttu huolella. Jos valmisteluun kului aikaa, ei toimeenpanokaan tapahdu hetkessä. Siihen on varattu kokonaista 11 vuotta. Tämäkin aikataulu tulee olemaan yrityksille ja myös asetusta hallinnoimaan perustetulle ja Helsinkiin sijoitetulle Euroopan kemikaalivirastolle erittäin haasteellinen. Eurooppa ei ole yksin parantamassa kemikaaliturvallisuutta. Myös muualla maailmassa on valmisteilla vastaavia lainsäädäntömuutoksia. Näiden valmistelu vie vielä vuosia ja viranomaiset ovat asioiden jouduttamiseksi pyytäneet suuria teollisuusyrityksiä tekemään REACH:istä oman globaalin standardinsa. REACH:in ohella otetaan käyttöön myös uusi maailmanlaajuinen harmonisoitu kemikaalien KEMIANTEOLLISUUDELLA luokitus- ja merkintäjärjestelmä, GHS. Kemianteollisuudella on edessä iso urakka. ON EDESSÄ ISO URAKKA. REACH on tiedon keruun, kulun ja dokumentoinnin haaste. Kunkin aineen rekisteröinti edellyttää yksityiskohtaiset tiedot aineista, niiden erilaisesta käytöstä ja turvallisuudesta. Mukana tietojen keräämisessä on lukuisia eri tahoja, joista osa on yleensä vielä keskenään kilpailevia: valmistajat, maahantuojat, jakelijat, käyttäjät, viranomaistahot ja kansalaisjärjestöt. Tietojen vaihto ei voi tapahtua ilman erityissopimuksia lakimiestulkintoineen, tarvitaan riittävästi aikaa ja hyvät tietojärjestelmät. REACH:in vaatimuksista suoriutuminen vaatii yrityksiltä huomattavat aineelliset ja henkilöresurssit. REACH:istä aiheutuvat kustannukset, kemikaaliviraston kuluja myöten, tulevat teollisuuden maksettaviksi rekisteröintimaksujen muodossa. Erityinen haaste on rekisteröintiaineiston immateriaalioikeuksien omistajuutta koskevat kysymykset. Yritykset, joilla on toimivat tuoteturvallisuusjärjestelmät tukenaan ja jotka ovat osallistuneet kansainvälisiin kemikaalien riskinarviointeihin ja rekisteröineet uusia aineita eri maanosissa, selviytyvät myös REACH:in vaatimuksista. Kemira kuuluu näiden yritysten joukkoon. Kemirassa REACH-valmistautuminen on täydessä vauhdissa. On ollut ilo nähdä, millä innolla kemiralaiset ovat ottaneet REACH-ajan uudet haasteet vastaan. Liisa Rapeli-Likitalo Reach Competence Center Manager Vuonna 2006 Kemiran liikevaihto oli noin 2,5 miljardia euroa ja henkilöstömäärä Kemira toimii 40 maassa.

3 26 LEVERKUSENIN TUTKIMUSKESKUS palvelee etenkin sellu- ja paperiteollisuutta. 8 ELINA ENGMAN: Tasapuolisuutta ilmastotalkoisiin. 30 HUONEILMAN LAATU on osa asumisen viihtyisyyttä. 23 Sisältö MAAPALLLON TÄRKEIN luonnonvara on vesi. 8 Energiapeli kovenee Kemira saa kilpailuetua omasta sähköntuotannosta. 11 Luottamus jatkuu vahvana Euroopan kemianteollisuuden ensi vuosi näyttää valoisalta. 12 Yhteistyötä Uruguayssa Kemikaalien tuotanto kytkeytyy osaksi Metsä-Botnian sellutehdasta. 18 Pitkäjänteistä palvelua Georgia-Pacific Nordic valitsi Kemiran vuoden 2006 toimittajaksi. 20 Vaihtoehto tiesuolalle Kemira tarjoaa ratkaisun ympäristöystävälliseen tienhoitoon. 23 Ei elämää ilman vettä Vesi on maapallon tärkein luonnonvara. 24 Kierrätyskuidut haastavat Kierrätyskuitu vaatii omanlaisensa ratkaisut kemikaalitoimittajalta. 26 Asiakaslähtöistä tutkimusta Leverkusenin teknologiakeskus toimii yhdessä metsäteollisuuden kanssa. 30 Helpotusta allergikoille Tikkurilan sisämaalit soveltuvat jokaiseen kotiin. 34 Itämeri ei voi hyvin Itämeren puhdistaminen vaatii tuntuvia toimia. JOKA NUMEROSSA 4 Ajan ihminen Kemikaaliviraston käynnistäjä Geert Dancet. 5 Ajan asiat Kemian alan ja Kemiran kuulumiset. 29 Kynävieras Professori Terttu Vartiainen. 33 Kemiran osavuosikatsaus Liikevaihto nousi 16 prosenttia. 37 Missä Mille luuraa? Etsi Millennium-logo lehdestä. 38 Ristikko Voita grillaussetti. 3/2007 Kemira 3

4 Geert Dancet KEMIKAALIVIRASTON KÄYNNISTÄJÄ TEKSTI MAARIT SEELING KUVA LEHTIKUVA Euroopan kemikaaliviraston ECHA:n toiminta käynnistyi Helsingissä kesäkuun alussa muutaman kymmenen väliaikaisen virkamiehen voimin. Viraston vt. pääjohtajan belgialaisen Geert Dancetin tehtävänä on varmistaa, että aikanaan henkilöä työllistävä virasto on täydessä valmiu dessa vuoden kuluttua. 1. Mitkä ovat kemikaaliviraston päätehtävät? Kemikaalivirasto johtaa ja koordinoi kemiallisten aineiden lupamenettelyä REACH-asetuksen mukaisesti tavoitteenaan taata johdonmukainen menettely kaikissa EU-maissa. Virasto myös tarjoaa EU:n jäsenmaille ja instituutioille tieteellistä ja teknistä tukea, hallinnoi tietotekniikan ohjelmistoja ja tietokantoja sekä jakaa tietoa kemikaaleista. 2. Millaiset lähtökohdat REACH-asetus antaa kemikaaliviraston toiminnalle? REACH-asetus on laaja eivätkä sen määräykset avaudu helposti. Kaikki on kuitenkin tehty, jotta uusia säännöksiä olisi mahdollisimman helppo ymmärtää ja toteuttaa. Euroopan komissio on yhdessä sidosryhmiensä kanssa valmistellut ohjeistusta ja tietotekniikan työkaluja asetuksen täytäntöönpanoa helpottamaan. Lisäksi kansalliset neuvontapalvelut auttavat yrityksiä löytämään kulloinkin tarvittavan tiedon. 3. Mitä mahdollisuuksia EU-viraston tulo Helsinkiin tarjoaa suomalaisille yrityksille? Kemikaalivirasto tarjoaa palvelujaan EU-markkinoille ja on vuorovaikutuksessa kaikkien alueella toimivien yritysten kanssa. Sen rekrytointi ja hankintapolitiikka noudattaa normaalia EU käytäntöä. Käytännössä kuitenkin muun muassa lukuisten tapaamisten ja kokousten majoitus ja ravitsemuspalvelut hankitaan käytännön syistä yleensä paikallisilta palvelu tuottajilta. 4. Miten helppoa virastoon on palkata henkilökuntaa? Tähän asti kemikaaliviraston tarjoamat tehtävät ovat herättäneet suurta kiinnostusta kaikissa jäsenmaissa. Esimerkiksi jo nyt tehtäviin on tulossa henkilöstöä noin kymmenestä eri kansallisuudesta ja valmistelevassa työssä oli mukana asiantuntijoita lähes kaikista Euroopan maista. 5. Mitä odotatte omalta tehtävältänne? Kemikaalivirasto aloitti kesäkuussa vielä vajaalla miehistöllä. Henkilöstön määrä kasvaa kuitenkin nopeasti kesän ja syksyn aikana. Kuluvan vuoden viimeiset kuukaudet tulevat olemaan erittäin kiireisiä, kun pyrimme luomaan toimivat käytännöt, kontaktit ja hyvän tiimihengen itse virastossa. Odotan myös, että pystyn saattamaan loppuun monet vielä käynnissä olevat projektit, jotka liittyvät Euroopan kemikaaliviraston toiminnan käynnistämiseen. 4 Kemira 3/2007

5 ajan asiat LYHYESTI» EU:n uusi kemikaalivirasto (ECHA) aloitti virallisesti toimintansa Helsingissä Viraston tehtävänä on tukea EU: n kemikaaliasetuksen (REACH) toimeenpanoa. REACH-menettelyjen tarkoituksena on antaa tarkempaa tietoa kemikaaleista, varmistaa, että niiden käyttö on turvallista, ja vahvistaa Euroopan teollisuuden kilpailukykyä.» Kemiran Oulun tutkimuskeskus juhlisti 40-vuotista taivaltaan Oulun tutkimuskeskuksen palveluksessa on nyt noin sata henkilöä. Vesitutkimus muodostaa peroksiditutkimuksen kanssa tutkimusvolyymien suurimman kokonaisuuden.» 87 prosenttia kemiralaista osallistui Kemiran henkilöstökyselyyn. Kemira-konsernin työtyytyväisyys on erittäin hyvällä tasolla. Työtyytyväisyyttä kuvaava indeksi on kyselyn perusteella 66. Työtyytyväisyys ylittää selvästi kansainvälisen yleistason. LEHTIKUVA Rehu- ja elintarvikelisäaineiden tuotantoa Kiinaan» Kemira on voittanut IR Magazine Nordic Awards -palkinnon erinomaisista sijoittajasuhteistaan suomalaisten small or mid cap -yritysten sarjassa. Vuosittain järjestettävässä IR Magazine Nordic Awards -tapahtumassa palkitaan yrityksiä, jotka ovat hoitaneet sijoittajasuhteita menestyksekkäästi. Voittajat valittiin riippumattoman ja kattavan tutkimuksen perusteella. Sen suorittivat pohjoismaisilla osakemarkkinoilla toimivat kansalliset ja kansainväliset salkunhoitajat ja analyytikot.» Georgia-Pacific Nordic Oy palkitsi Kemira Pulp&Paperin vuoden toimittajana Kemira toimittaa Georgia-Pacificille sekä sellu- että paperikemikaaleja kuten Borinoa, vetyperoksidia, väriaineita ja optisia kirkasteita. Kemira lisää rehu- ja elintarviketeollisuudessa käytettävän kalsium propionaatin tuotantoaan perustamalla tehtaan Kiinaan. Tuotantolaitoksen kapasiteetti on tonnia, ja se valmistuu vuonna 2008 Kemiran toimi paikalle Yixingiin Itä-Kiinaan. Investointi sisältää myös rehun lisä aineseosten valmistus kapasiteettia. Tuotantolaitoksen perustaminen vahvistaa Kemiran asemaa maailman johtavana kalsiumpropionaattivalmista jana ja se luo perustan Kemiran markkinaaseman voimakkaalle kehittämiselle rehu- ja elintarviketeollisuuden ratkaisutoimittajana. Kemiran kalsiumpropionaatin tuotantolaitos toimii jo Tielissä, Hollannissa. Kalsium propionaatti on orgaaninen suola, jota käytetään rehujen ja elintarvikkeiden säilönnässä. Sen maailmanlaajuinen käyttö kasvaa jatkuvasti erityisesti Aasiassa elintason ja väestön kasvaessa voimakkaasti. Kalsiumpropionaattia käytetään enenevässä määrin teollisen rehun säilyvyyden parantamiseksi. Yixingin tehdas on konkreettinen osoitus vahvistuvasta läsnäolostamme Aasian kasvavilla markkinoilla Kemiran strategian mukaisesti. Investointi tukee tavoitettamme tulla johtavaksi rehu- ja elintarviketeollisuuden ratkaisuntoimittajaksi. Pystymme myös palvelemaan asiakkaitamme ympäri maailman entistä paremmin, kertoo liiketoimintayksikkö ChemSolutionsin johtaja Petri Helsky. Liiketoiminta-alue Kemira Pulp&Paperiin lähtien kuulunut liiketoimintayksikkö ChemSolutions on erikoistunut orgaanisten happojen ja happojohdannaisten toimittamiseen vaativiin asiakassovellutuksiin. ChemSolutions - yksikön liikevaihto vuonna 2006 oli noin 170 miljoonaa euroa. 3/2007 Kemira 5

6 ajan asiat KEMIRA SPECIALTYN OMISTUSVAIHTOEDOT SELVITETÄÄN Osana keskittymistä avainalueisiinsa Kemira Oyj on käynnistänyt hankkeen, jossa selvitetään omistusvaihtoehtoja Pigments- ja Chemidet -liiketoimintayksiköille. Selvitysten arvioidaan valmistuvan vuoden 2007 aikana. Liiketoimintayksikkö ChemSolutions on siirtynyt osaksi liiketoiminta-alue Kemira Pulp&Paperia. Kemira Pigments valmistaa titaanidioksidipigmenttiä Porissa. Chemidet valmistaa Ruotsissa Helsingborgissa natriumperkarbonaattia pesuaineteollisuuden tarpeisiin. ChemSolutions on erikoistunut orgaanisten happojen ja happojohdannaisten toimittamiseen vaativiin asiakassovellutuksiin. TIKKURILALLE MYYNTIYHTIÖ KIINAN MARKKINOILLE Kemiran maaliliiketoiminnasta vastaava Kemira Coatings (Tikkurila) on perustanut myyntiyhtiön Kiinaan. Tikkurila (Beijing) Paints Co., Ltd -niminen yhtiö aloitti toimintansa Pekingissä. Samassa yhteydessä Tikkurila osti Kiinassa toimivan CEIEC-Feelings-nimisen myyntiyhtiön. CEIEC-Feelings on toiminut vuodesta 2002 Tikkurilan kauppa- ja rakennusmaalien maahantuojana Kiinassa. Vuoden 2007 liikevaihdoksi arvioidaan noin kaksi miljoonaa euroa. Yrityskaupan tavoitteena on luoda perusta Kemiran markkina - aseman voimakkaalle kehittämiselle Kiinan nopeasti kasvavilla kauppa- ja rakennus maalimarkkinoilla. PAPERIPIGMENTTIEN TUOTANTOA LISÄTÄÄN SIILINJÄRVELLÄ Kemira lisää paperipigmenttinä käytettävän kalsiumsulfaattipigmentin tuotantoa Siilinjärvellä tonnilla tonniin. Investointi on suuruudeltaan 4,9 miljoonaa euroa ja sisältää uuden tuotantolinjan ja märkäjauhatusyksikön Siilinjärvellä sekä pilot-mittakaavaisen tutkimuslaitteiston Espoon-tutkimuskeskuksessa. Mineraalipigmenttien osuus papereissa lisääntyy paperin jalostusasteen noustessa. Maailmanlaajuisen kysynnän arvioidaan kasvavan noin kolme prosenttia vuodessa seuraavan kymmenen vuoden aikana ja kalsiumsulfaattipigmenttien kulutuksen moninkertaistuvan niin täyteaine- kuin paperinpäällystyssovelluksissa. MAAILMALTA» Hehkulampun vaihtaminen 24 watin pienloistelamppuun säästää sen elinaikana vastaavan määrän energiaa, millä vähäkulutuksinen Toyota Prius -auto kulkee New Yorkista San Fransiscoon. (Earth Policy Institute, )» Euroopan kemianteollisuuden energiankulutus tuoteyksikköä kohti väheni lähes 40 prosenttia. Vaikka tuotanto on kasvanut yli 50 prosenttia, kasvihuonekaasujen päästöt ovat tippuneet runsaan viidenneksen. (Cefic.org, )» Kahvi sisältää enemmän liukoisia ravintokuituja kuin tee tai appelsiinimehu. Kahvia on kuitenkin juotava kuppitolkulla, mikäli aikoo siten hankkia terveysviranomaisten suositteleman määrään, noin 20 grammaa, päivittäisiä ravintokuituja. (Chemical & Engineering News, )» Uusi laite muuttaa lämmön ääneksi, josta saadaan sähköä. Keksintö saattaa johtaa hukkalämmön hyödyntämiseen ja aurinkoenergian uudenlaiseen käyttöön. Se soveltuu muun muassa tietokoneiden ja tutkien jäähdyttämiseen. (Tiede.fi, ) 6 Kemira 3/2007

7 ajan asiat VÄRILLÄ ON VÄLIÄ ELOKUVANTEOSSAKIN Ensi vuoden syyskuussa ensi-iltaan tulevan hellyttävän, tytöstä ja koirasta kertovan elokuvan, Kaisa Rastimon ohjaaman Myrskyn lavasteet on maalattu Kemiran maaliliiketoiminnasta vastaavan Tikkurilan väreillä. Lavastuksesta vastaa Kati Ilmaranta (kuvassa), elokuva- ja tv-lavastuksen professori, joka on aiemminkin lavastanut Rastimon elokuvia. Lavasteitten maalaus eroaa jonkin verran normaalista maalauksesta, sillä pintojen ei ole tarkoitus kestää kuin kuvausten ajan. Pääasia on, että ne näyttävät hyvältä. On olemassa myös lavastukseen tarkoitettuja maaleja, mutta me käytämme oikeita maaleja, lähinnä Tikkurilan vesiohenteisia, Ilmaranta kertoo UUSI TEKNOLOGIAKESKUS KÄYTTÖÖN LEVERKUSENISSA Kemira PPC Germany GmbH.n uudisrakennus Leverkusenissa Saksassa on on otettu käyttöön. PPC Germanyn palveluksessa on 164 henkilöä, joista uusiin neliömetrin toimisto- ja laboratoriotiloihin on muuttanut yli puolet. Loput jatkavat toimintaansa Leverkusen Chemieparkissa. Leverkusenista on kuluneen vuoden aikana tullut Kemiran paperiliiketoiminnan merkittävä keskus. TIKKURILALLE MOSKOVAAN LOGISTIIKKA- JA ASIAKASPALVELUKESKUS Kemira-konsernin maaliliiketoiminnasta vastaava Kemira Coatings (Tikkurila) vahvistaa asemaansa Venäjän maalimarkkinoilla. Tikkurila rakentaa Moskovaan logistiikka- ja asiakaspalvelukeskuksen vastatakseen voimakkaan kasvun ja kysynnän haasteisiin. Mytishin kaupunginosaan rakennettava keskus on tarkoitus avata ja toteaa samalla, miten Tikkurilasta saa sävyt valmiiksi sekoitettuna. Värien kanssa saa olla tarkkana. Ne muuttuvat, kun niitä tarkastelee objektiivin läpi. Myrskyn värimaailma on maanläheinen, hentosävyinen ja vaalea. Näin se ei syö Kaukasianpaimenkoiran värejä. kesällä Keskukseen tulee tilat myös laajamittaiselle asiakaskoulutukselle. Kemira Coatings on vienyt Venäjälle maaleja Tikkurila-tuotemerkin alla jo vuosikymmeniä. Lisäksi yhtiöllä on maassa paikallista valmistusta kaikkiaan kuudessa maalitehtaassa. Näitä maaleja myydään muun muassa Finncolor- ja Teks -tuotemerkeillä. LAPINLAHDEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTUS KEMIRALLE Lapinlahden kunta on valinnut Kemiran hoitamaan jätevedenpuhdistustaan. Sopimuksen kesto on kuusi vuotta. Lisäksi sopimukseen kuuluu optiona kuuden vuoden jatkoaika. Sopimuksen kokonaisarvo on noin viisi miljoonaa euroa. Kemira on kehittänyt palvelumallejaan kokonaisratkaisujen suuntaan, jolloin se ottaa yhä laajemman vastuun asiakkaiden vesien ja jätevesien puhdistuksesta sekä lietteen käsittelystä OSAKEMARKKINAT Markkina-arvo noin 2 miljardia euroa Kemiran osakkeen hinta oli heinäkuun lopussa noussut vuoden aikana noin 25 prosenttia. Helsingin pörssin indeksi, OMX Helsinki CAP, oli noussut vastaavana aikana noin 30 prosenttia. Vuoden alusta Kemiran osakkeen hinta oli kuitenkin halventunut noin 7 prosenttia Osakkeen alkuvuoden korkein hinta oli 19,20 euroa, alin 15,26 euroa ja keskihinta noin 17 euroa. Kemiran markkina-arvo oli heinäkuun lopussa noin 2 miljardia euroa. Ulkomaalaisomistus oli heinäkuun lopussa 22,1 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 19,2 prosenttia. Kotimaiset instituutiot omistivat 17,7 ja kotitaloudet 8,5 prosenttia. Kemiralla oli hallussaan 3,1 prosenttia yhtiön osakkeista ja Suomen valtiolla 48,6 prosenttia. Tietoja Kemiran osakkeesta ja omistajista löytyy Kemiran internet - sivuilta osoitteesta kohdasta Sijoittajat -> Osake Kirjoittaja on Kemira Oyj:n sijoittajasuhdepäällikkö Andreas Langhoff HEX/KEMIRA KURSSIKEHITYS KEMIRA OMX Helsinki CAP FTSE EUROFIRST 300 CHEMICALS VOLUME TAPAHTUMAKALENTERI klo 9.00 osavuosikatsaus 9 kk /2007 Kemira 7

8 8 Kemira 3/2007

9 Kilpailuetua omasta sähköstä Kemiran omistukset sähköntuotantoyhtiöissä ovat kovaa valuuttaa jatkuvasti kovenevassa energiapelissä, sanoo Kemiran energiajohtaja Elina Engman. TEKSTI MATTI REMES KUVAT JUHA SALMINEN Ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta tuli vuoden kuumin puheenaihe maailmassa. Keskustelu todennäköisesti lämpenee entisestään tulevien kuukausien aikana. Etenevätkö neuvottelut Kioton sopimuksen jatkosta YK:n ilmastokokouksessa? Entä missä muodossa EU:n kiistelty päästökauppa jatkuu vuoden 2012 jälkeen? Näistä asioista tehdään aikanaan poliittisia päätöksiä, joilla on suuria vaikutuksia energiaintensiivisten yritysten toimintaedellytyksiin, Kemiran energiajohtaja Elina Engman toteaa. Engman kannattaa toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Hän korostaa kuitenkin, että kansainvälisillä markkinoilla toimivilla yrityksillä pitää olla tasapuoliset päästövelvoitteet. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehtävien päästövähennysten tulee kohdella tasapuolisesti eri yrityksiä, Elina Engman korostaa. Teollisuus haluaa olla mukana torjumassa ilmastonmuutosta. Päästövähennykset tulee kuitenkin tehdä tasa puolisesti niin, etteivät rajoitukset vääristä kilpailua, Engman sanoo ja jatkaa: EU:n ei pidä sitoutua vähennyksiin yksipuolisesti, vaan kaikkien päästöiltään merkittävien maiden on osallistuttava ilmastonmuutoksen torjuntaan. Päästökauppa on tehokas ja tasapuolinen vasta, kun Yhdysvallat sekä Kiinan ja Intian kaltaiset kehittyvät taloudet tulevat siihen mukaan. EU:n nykyinen päästökauppa ei Engmanin mielestä toimi kunnolla. Siitä kertoo päästö oikeuksien raju hintaheilahtelu. Viime vuoden helmikuussa hiilidioksiditonnin hinta kohosi 30 euroon, mutta nyt hinta on romahtanut puolen euron tienoille. KEMIRA VÄHENTÄNYT PÄÄSTÖJÄ MERKITTÄVÄSTI Kemian alan yritykset ovat EU:n nykyisen päästökauppajärjestelmän ulkopuolella. Engman uskoo kuitenkin, että vuonna 2013 suunnitelluksi alkavalla uudella kaudella mukaan tulee uusia toimialoja, todennäköisesti myös kemian teollisuus. Jatko on kuitenkin vielä täysin auki. Kukaan ei esimerkiksi tiedä, mitä kaasuja päästökauppajärjestelmään lopulta sisällytetään. Engman huomauttaa, että Kemira ja koko kemianteollisuus ovat tehneet viime vuosina jo paljon päästöjensä vähentämiseksi. Samalla linjalla aiomme jatkaa myös tulevaisuudessa. Lisävelvoitteet lisäävät kuitenkin väistämättä kustannuksiamme. Johdannaisten hintojen nousu pohjoismaisessa sähköpörssissä viittaa siihen, että sähkön hinta nousee huomattavasti tulevina vuosina. Suojausten ja pitkäjänteisen hankinta politiikkamme ansiosta Kemiran hankkiman energian hintaan ei ole kuitenkaan odotettavissa dramaattisia muutoksia ainakaan ensi vuonna. Engman odottaa Kemiran energiankulutuksen nousevan tulevina vuosina. Ennustettu sähkön hinnan nousu ei ole kuitenkaan energiajohtajan yöunia vienyt. Olemme varautuneet markkinasähkön hinnanmuutoksiin erilaisin suojausmenetelmin, jotka ulottuvat viiden vuoden päähän. Hintasuojausten menestyksekäs käyttö edellyttää sähköpörssin meka-» 3/2007 Kemira 9

10 nismien perusteellista tuntemista. Päästökaupan lisäksi sähkön hintaan vaikuttavat vesitilanne keskeisillä vesi voiman tuotantoalueilla Norjassa ja Ruotsissa. Hintoja voivat heiluttaa myös pitkään jatkuvat paukkupakkaset, häiriöt sähköntuonnissa Venäjältä tai ongelmat sähkönsiirrossa koti maassa. Kemira edustaa energiaintensiivistä teollisuutta, johon kuuluvat kemianteollisuuden lisäksi rauta- ja terästeollisuus sekä paperi- ja sellu teollisuus. Suomessa Kemira kuluttaa sähköä noin kaksi terawattituntia vuodessa. Siitä noin puolet kuluu Finnish Chemicalsin kloraattituotantoon. Koko konsernin kulutus on noin kolme terawattituntia. Suurimmat sähköä kuluttavat tuotantolaitokset sijaitsevat Suomen lisäksi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. OMAT OSUUDET ANTAVAT KILPAILUETUA Suojausten avulla hankittavan sähkön hinta on tiedossa vuosiksi eteenpäin. Vieläkin suurempi merkitys vakaalle energianhankinnalle ovat Kemiran omistusosuudet sähköntuotantoyhtiöissä. Pohjolan Voiman ja Teollisuuden Voiman osakkaina konserni saa osuutensa verran sähköä omakustannushintaan. Kyseiset energiayhtiöt investoivat uuteen voimantuotantokapasiteettiin. Tämä puolestaan mahdollistaa Kemiran tehtaiden kapasiteetin noston nyt ja tulevaisuudessa. Kemiran käyttämästä sähköstä noin puolet tulee Suomessa omasta tuotannosta. Olkiluodon kolmannen ydin reaktorin valmistuttua oman tuotannon osuus kotimaassa nousee yli 80 prosentin. Omat osakkuudet ovat Kemiralle merkittävä kilpailuetu. Niiden hankkiminen oli aikanaan yhtiöltä viisas päätös. Engman korostaa, että energiaasioissa haasteellisinta on nähdä kauas "OMAT OSAKKUUDET ENERGIAYHTIÖISSÄ OVAT KEMIRALLE MERKITTÄVÄ KILPAILUETU." tulevaisuuteen. Tänään tehtävien päätösten vaikutukset voivat ulottua kymmenen vuoden päähän, usein kauemmas. Pelkkä kvartaaliajattelu ei istu näihin asioihin. Kemiran kannalta on tärkeää myös se, että omistukset sähköntuotannossa ovat pääosin vesi- ja ydinvoimassa. Lisäksi yhtiö omistaa ympäristöystävällistä tuuli- ja vetyenergiaa sekä korkean hyötysuhteen prosessivoimaa. Suomessa käyttämästämme energiasta 60 prosenttia on hiilidioksidivapaata. Uuden ydinvoimalan myötä luku nousee 80 prosenttiin. Yhtä paljon päästötöntä energiaa käyttäviä suuryrityksiä ei kemianteollisuudesta löydy, eikä niitä ole montaa muillakaan toimialoilla. Engmanin mielestä on tärkeää, että päästöttömien energiamuotojen lisäksi energiantuotanto on mahdollisimman monipuolista. Euroopassa on nyt meneillään kova bioenergiabuumi, mutta myöskään tuulivoimaa tai muita uusiutuvia energiamuotoja ei pidä unohtaa. Engman muistuttaa, että yrityksen kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää myös energiakustannusten kurissapitämistä. Tämä on tärkeää, sillä tuotannon kasvaessa lisääntyy myös energian kulutus. Mitä kalliimpaa energian hankkiminen on, sitä tärkeämmäksi tulee energiatehokkuus. Energiatehokkuuden parantaminen on ollut Pohjoismaissa sijaitseville Kemiran tuotantolaitoksille arki päivää jo useiden vuosien ajan. Muun muassa Suomessa konserni on sitoutunut kauppa- ja teollisuusminis te riön teollisuuden energiansäästö ohjelmaan. Voimme hyödyntää Pohjoismaiden hyviä käytäntöjä myös muissa maissa. Tuotantolaitoksissa prosessit ovat käytännössä samanlaisia missä päin maailmaa tahansa. ENERGIAMARKKINOISSA SUURIA EROJA Sen sijaan energian hankinnassa kussakin maassa on omat erityispiirteensä. Erityisesti Kemiran kasvu kehittyville markkinoille tuo lisähaastetta energiaasioiden hoitamiseen. Sähkön hankinnassa jokainen maa on erilainen. Euroopassa voidaan vielä toimia samojen ohjenuorien kanssa, mutta ei tarvitse mennä kuin Yhdysvaltoihin, niin asiat ovat toisin. Pohjoismaiden kaltaista kehittynyttä sähkömarkkinaa ei Euroopan ulkopuolelta löydy. Etenkään kehittyvissä talouksissa kilpailua ei ole nimeksikään, vaan sähkö on ostettava yhdeltä valtiolliselta toimittajalta. Uruguayssa olemme ensimmäinen teollinen suurasiakas paikalliselle sähkö yhtiölle, joten joudumme luomaan sikäläisten viranomaisten kanssa tariffit ja muut perusasiat. Valtiollisen verkon lisäksi Kemiran kemikaalitehtaat saavat Uruguayssa sähköä Botnian sellutehtaasta, joka tuottaa sähköä yli oman tarpeensa. Tämä on tärkeää toimitusvarmuuden kannalta, sillä Uruguayssa on ajoittain pula sähköstä. Ylipäätään kehittyvien talouksien keskeinen ongelma ovat kapasiteettiongelmat energian tuotannossa ja -siirrossa. Monet ulko maiset yritykset ratkaisevat asian rakentamalla oman voi malaitoksen tuotantolaitoksensa viereen. 10 Kemira 3/2007

11 Eurooppa nyt KEMIAN ALAN LUOTTAMUS JATKUU VAHVANA Euroopan kemianteollisuuden näkymät ensi vuodelle ovat valoisat, vaikka kuluvan vuoden kasvuluvuista toimiala joutuukin todennäköisesti hieman tinkimään. Näin arvioi Euroopan kemianteollisuuden yhteistyöjärjestö Cefic kesällä julkaistussa talouskatsauksessaan. Cefic ennustaa tuotannon kasvavan tänä vuonna Euroopassa 2,7 prosenttia, mikä on 0,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Luvussa ei ole mukana lääketeollisuus. Vuonna 2008 Cefic uskoo kemianteollisuuden kasvun yltävän 2,3 prosenttiin. Vauhdin odotettu hidastuminen liittyy ennen kaikkea siihen, että maailmantalouden suhdannehuippu näyttäisi tältä erää olevan ohi. Muiden toimialojen tavoin myös kemianteollisuuteen vaikuttavat Yhdysvaltain talouden epävarmuustekijät, muun muassa ennätysmäisen suuri vaihtotaseen vaje sekä yksityisen ja julkisen sektorin velkaantuminen. Vastaavasti Aasian markkinoiden veto jatkuu vahvana. Erityisen hyvä uutinen Euroopan kemianteollisuudelle ovat kuitenkin kotimarkkinoiden valoisat näkymät. Monien yllätykseksi maan osan talousveturi Saksa on toipunut nopeasti vuosikymmenen alkupuolella maata koetelleesta taantumasta. Economist-lehden talousasiantuntijoilta keräämä konsensusennuste ennakoi maan talouden kasvavan tänä vuonna 2,8 prosenttia. Keväällä vastaava arvio oli vielä puoli prosenttiyksikköä alhaisempi. Eurooppalaisten kemian alan yritysten luottamus tulevien kuukausien kehitykseen on vahva. Useimmat maat hyötyvät EU:n suotuisan talouskehityksen vauhdittamasta kysynnästä ja viennin suotuisasta kehityksestä EU: n ulkopuolelle, Cefic toteaa. Ceficin mukaan kemian ala on selvinnyt suhteellisen hyvin myös energian ja raaka-aineiden hintojen noususta. Yritykset ovat sopeutuneet jopa yllättävän hyvin öljyn korkeaan hintaan. Hintojen nousun haitalliset vaikutukset kemianteollisuudelle ovat jääneet enna- Tuotannon kasvu % ,1 5,0 4,5 4,5 4,2 koitua vähäisemmäksi, Cefic arvioi. Myös suomalaiset kemianyritykset arvioivat lähiaikojen näkymiä varsin vakaiksi. Kemianteollisuus ry:n kesällä julkaiseman katsauksen mukaan alan kasvuvauhti kotimaassa saattaa kuitenkin jäädä muuta Eurooppaa hieman hitaammaksi. Myönteistä suomalaisyrityksille on se, että viennin kannalta tärkeissä maissa kasvu pysyy EU:n keskimääräistä kasvua nopeampana. Venäjän kansantulon kasvun 3,5 2,0 2,0 1,7 Epäorgaaninen peruskemia 3,4 3,0 2,8 Erikois- ja hienokemia 2,7 2,1 2,3 arvioidaan asettuvan tänä vuonna kuuden prosentin tienoille. Kemiallisten tuotteiden valmistus oli vuoden 2007 alkukuukausina selvästi alhaisemmalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tuotannon supistuminen johtui lähinnä maali- ja lääketeollisuudesta. Maali- ja väriteollisuuden tuotteissa kysyntää ovat kuitenkin pitäneet yllä vilkas rakentaminen, teollisuuspinnoitteita käyttävän metalliteollisuuden hyvä suhdannetilanne sekä vahvana jatkuva ulkomaankauppa. Teknokemian tuotteiden ja muiden kemiallisten tuotteiden tuotanto on Kemianteollisuuden mukaan pysytellyt suunnilleen edellisvuoden tasolla. Myös metsäteollisuuskemikaaleissa kysynnän kehitys on ollut tänä vuonna tasaista. Vanhoissa tuotantomaissa ala ei juuri kasva, mutta Aasiassa ja muilla kehittyvillä markkinoilla paperin tuotanto kasvaa lisääntyvän kysynnän myötä. Lääketeollisuus Kuluttajakemikaalit Kemianteollisuus pl. lääketeollisuus TEKSTI MATTI REMES KEMIANTEOLLISUUDEN TUOTANNON KASVU ,6 2,0 1,3 Petrokemia 0,2 1,7 1,5 Muovit, kumi, keinokuidut Lähde: Cefic ja Eurostat 3/2007 Kemira 11

12 Sellu valmistuu Uruguayssa yhteistyön voimin Kemiran rakennuttama täyden palvelun kemikaalisaareke toimittaa kaikki Metsä-Botnian sellutehtaiden tarvitsemat kemikaalit Uruguayssa. Miljoona tonnia vuodessa tuottavan tehtaan sellu suuntautuu lähes kokonaisuudessaan vientiin. TEKSTI PEKKA SÄILÄ KUVAT EP EASTPRESS PICTURES JA JUHA SALMINEN 12 Kemira 3/2007

13 Suomi tunnetaan Uruguayssa tällä hetkellä erityisen hyvin. Botnian rakennuttama, noin miljardi euroa maksanut sellutehdas Fray Bentosin pikkukaupungin liepeillä on suurin suomalainen tehdasprojekti Latinalaisessa Amerikassa kautta aikojen. Samalla se on myös 3,5 miljoonan asukkaan Uruguayn historian suurin investointi. Jotain hankkeen koosta kertoo sekin, että Suomen vienti Uruguayhin kasvoi sellutehdashankkeen vauhdittamana yli 16-kertaiseksi vuonna 2006 edelliseen vuoteen verrattuna. Botnian tehdas tuottaa lähes miljoona tonnia eukalyptussellua vuosittain. Sellun valmistuksessa tarvittavat kemikaalit tulevat kaikki Kemiralta. Kooltaan kemikaalisaareke on noin kahdeksan hehtaaria ja se on myös Kemiran suurin investointi Uruguayssa. Toimituksia varten Kemira investoi runsaat 80 miljoonaa euroa, rakennuttamalla Botnian tehdasalueelle erillisen kemikaalisaarekkeen. Kemiran neljä tehdasta palvelevat Botnian sellutehtaan kaikkia kemikaalitoimituksiin liittyviä tarpeita. Tehtaissa tuotetaan sellunvalmistuksessa tarvittavat kemikaalit: klooridioksidi, happi ja vetyperoksidi. Natriumkloraattiyksikkö valmistaa raakaainetta kloori dioksiditehtaalle. Yhteistyö kahden yrityksen välillä on valtavan kokoisella tehdasalueella hyvin tiivistä. Botnia ja Kemira jakavat päivittäisissä töissään niin valvomon, laboratorion, konttorin kuin ruokalankin. SUJUVAT TOIMITUKSET EHKÄISEVÄT YMPÄRISTÖRISKEJÄ Kemira Pulp&Paperin Uruguayn maajohtaja Pedro Cirillo toteaa Fray Bentosin kemikaalihankeen olevan täysin uusi konsepti ja vahva näyttö siitä, että asiakkaat arvostavat mahdollisuutta ostaa kaikki selluntuotannossa tarvittavat valkaisukemikaalit yhdeltä toimittajalta. Kaikki Fray Bentosin sellutehtaan tarvitsemat kemikaalit kulkevat Kemiran kautta Botnian käyttöön. Valmistamme myös suurimman osan tarvittavista kemikaaleista itse paikan päällä. Siten koko kemian prosessi on meidän käsissämme. Asiakas saa juuri oikeat kemikaalit oikea-aikaisesti suoraan putkistoa pitkin omaan valmistusprosessiinsa, Cirillo sanoo. Kemikaalitoimituksissa pystytään välttämään tehokkaasti myös ympäristö riskit selluntuotantoon integroidun suljetun järjestelmän avulla. Kemikaaleja kuljettava putkisto on suorassa yhteydessä Botnian sellutehtaaseen. Ennen tehtaan toiminnan käynnistymistä varmistimme kemikaalitoimitusten sujuvuuden tekemällä putkistoissa testiajoja veden avulla ja valmistamalla erityisiä koe-eriä. Kemiran Botnian sellutehtaalle toteuttama ratkaisu onkin ensimmäinen laatuaan maailmassa, jossa sellutehdas saa kaikki tarvitsemansa kemikaalit suoraan omaan prosessiinsa. Cirillo toteaa, että yhteistyön syventyessä Kemiran tavoitteena on antaa Botnialle paras mahdollinen näkemys siitä, miten he pystyvät parantamaan selluntuotantoaan entisestään valmistusprosesseja varten räätälöityjen kemikaalien käytöllä. Ulkoistamalla kemikaalitoimitukset Kemiralle asiakas pystyy keskittymään omaan ydinosaamisensa ilman kemikaalien toimituksesta mahdollisesti johtuvia viiveitä ja logistisia ongelmia. Emme myy asiakkaalle pelkkiä tuotteita, vaan tarjoamme heidän toimintaansa ja tuotteisiinsa sopivia ratkaisuja mahdollisimman kustannustehokkaasti, Cirillo kiteyttää Fray» 3/2007 Kemira 13

14 Bentosin kemikaalisaarekkeen toimintaidean. OSAAMISEN ULKOISTAMINEN PALVELEE BOTNIAA Botnia käyttää sellunvalmistuksen pääraaka-aineena eukalyptuspuuta, joka kasvaa 8 10 vuodessa korjuukypsäksi. Selluntuotannossa on järkevintä rakentaa tehdas sinne, missä raakaaine on helposti ja edullisesti saatavilla. Botnian strategiana on keskittyä sellun valmistukseen ja raaka-aineiden ominaisuuksien hyödyntämiseen. Siksi Fray Bentosin tehtaan kohdalla on järkevää ulkoistaa kemikaalien toimitukset sekä tehtaan kunnossa pito, kertoo Botnian Uruguayn-hankkeesta vastaava johtaja Timo Piilonen. Koska Botnia tuottaa Fray Bentosin tehtaalla noin miljoona tonnia sellua vuodessa, on yritys joutunut tarkasti miettimään myös kuljetuksiin liittyviä logistiikkakustannuksia. Toimintamme kannalta on järkevintä lastata valmis sellu pienempiin, Uruguay-joella liikennöiviin proomuihin, joilla sellu kuljetetaan sadan kilometrin päähän, osin meitä varten rakennettuun Nueva Palmiran valtamerisatamaan. Siellä sellu varastoidaan ja kuljetetaan edelleen valtamerialuksilla määräkohteisiinsa, Piilonen kertoo. INTEGROIDUSSA KEMIKAALITOIMITUKSESSA PYSTYTÄÄN VÄLTTÄMÄÄN TEHOKKAASTI MYÖS YMPÄRISTÖRISKIT. Hän toteaa Uruguayn olevan moniin muihin Latinalaisen Amerikan maihin verrattuna vakaa toimintaympäristö niin poliittisesti, verotuksellisesti kuin vapaan rahaliikenteen suhteen. Uruguayssa valmistamamme sellu suunnataan lähes kokonaisuudessaan 14 Kemira 3/2007

15 Paikalle rakennettavat kemikaalitehtaat palvelevat asiakkaan tarpeita. Sekä asiakas että kemikaalitoimittaja voivat keskittyä omaan ydinosaamiseensa, Par Panigrahi korostaa. tehtyjen ja käsillä olevien investointien sekä maan sijainnin Argentiinan, Brasilian ja Chilen läheisyydessä tarjoa van maalle mahdollisuuden kehittää myös omia metsä-alaa palvelevia osaamiskeskittymiä, Piilonen arvioi. LATINALAINEN AMERIKKA TUO KASVUA Botnian kanssa toteutetun suurhankkeen rohkaisemana Kemira aikoo soveltaa kehittämäänsä kemikaalitoimitusten palvelukonseptia laajemmalti Latinalaisessa Amerikassa. Uskon muidenkin asiakkaidemme arvostavan kykyämme valmistaa ja toimittaa tarvittavat kemikaalit suoraan tuotantoon. Paikalle rakennettava kemikaalisaareke palvelee sekä meidän että asiakkaidemme tarpeita, koska silloin molemmat osapuolet voivat keskittyä omaan ydinosaamiseensa, toteaa Kemira Pulp&Paperin Etelä- Amerikan johtaja Par Panigrahi. Seuraava projekti on jo valmistumassa Santa Fe hen Argentiinaan. Kemira rakentaa klooridioksidilaitoksen Cellulosa Argentinan sellutehtaiden yhteyteen ja toimittaa myös paperikemikaalit. Tehtaat aloittavat toimintansa ensi vuoden tammikuussa. Kemiralla on myös Brasiliassa paperikemian tehdas ja neuvottelemme brasilialaisten kanssa sellukemian yhteistyöstä, Panigrahi kertoo. Kartoitettavaa riittää jatkossakin,» LATINALAISEN AMERIKAN MALLIMAA vientiin suurimpina kohteina Eurooppa ja Aasia. Noin 70 prosenttia tuotannosta toimitetaan Botnian omistajien eli Metsäliiton ja UPM-Kymmenen tarpeisiin. Loput ovat puhdasta markkinamassaa, Piilonen kertoo. Fray Bentosin sellutehtaan yllä pito hoidetaan lähes kokonaan uruguaylaisen työvoiman avulla. Piilonen kertoo, että paikallisia osaajia on koulutettu myös Brasiliassa ja Suomessa. Fray Bentosin sellutehtaassa työskentelee noin 160 Botnian työntekijää. Kemiran henkilöstömäärä on Tällä hetkellä Uruguayn heikkous on juuri teollisten ammattiosaajien puute. Uskoisin kuitenkin Uruguayhin Uruguayta sanotaan Latinalaisen Amerikan Sveitsiksi, jossa vallitsee vakaat olot ja yrityksillä kevyt verotus. Kulttuuriltaan Uruguay muistuttaa hyvin paljon Argentiinaa. Niitä voikin tietyiltä osin kutsua veljeskansoiksi, sillä suurin osa uruguaylaisista polveutuu Euroopan siirtolaisista, jotka ovat tulleet maahan Argentiinan kautta. Sekä argentiinalaisilla että uruguaylaisilla on sama etninen, espanjalais-italialainen tausta ja monia yhteisiä perinteitä, kuten ruokakulttuuri ja intohimoinen suhtautuminen tangoon. Noin 3,5 miljoonan asukkaan Uruguayssa on poikkeuksellisen paljon korkeasti koulutettuja ihmisiä. Maasta löytyy esimerkiksi lääkäri 200 asukasta kohden, mikä on lajissaan maailmanennätys. Latinalaisen Amerikan maista Uruguay on myös yksi vakaimmista. Tuloerot ovat pienet ja köyhien suhteellinen määrä on yksi pienimmistä latinalaisessa Amerikassa. Myös maan infrastruktuuri on hyvin kehittynyt verrattuna moneen muuhun alueen valtioon. Tulevaisuuden kannalta Uruguayn suurimpia haasteita ovat maan pienet energiavarat ja yksipuolinen teollisuusrakenne, mihin maahan tehdyt investoinnit ovat tuoneet osaltaan helpotusta. 3/2007 Kemira 15

16 Kemiran Etelä-Amerikan toiminnoista vastaava johtaja Par Panigrahi on todellinen kosmopoliitti. sillä Kemira Pulp&Paperin tarkoituksena on moninkertaistaa Latinalaisen Amerikan liikevaihtonsa lyhyessä ajassa. Tähän on osaltaan varauduttu perustamalla myyntitoimistoja Uruguayn lisäksi myös Argentiinaan, Brasiliaan, Kolumbiaan ja Meksikoon. Brasilia tulee varmasti olemaan valtavan kokonsa ja potentiaalinsa takia tärkein kasvukohteemme, mutta myös Argentiinan ja Chilen kaltaisissa maissa on paljon mahdollisuuksia. Joka tapauksessa sellun tulevaisuus on vahvasti Latinalaisessa Amerikassa, koska tuotannon kannalta ihanteellisin raaka-aine kasvaa täällä, Panigrahi toteaa. Hän kiittelee Botnian kanssa tehdyn yhteishankeen olevan Kemiralle tärkeä kasvualusta, joka osaltaan auttaa Kemiraa saavuttamaan vankan markkina-aseman Latinalaisessa Amerikassa. Olemme pystyneet yhdessä asiakkaan kanssa parantamaan ja optimoimaan kummankin osapuolen valmistusprosesseja. Toivottavasti tehty yhteistyö synnyttää isomman toiminnan ympärille myös paikallista osaamista. Panigrahi muistuttaa Kemiran olevan jo valmis globaali toimija, jolla on kaikki edellytykset vastaavanlaisiin onnistumisiin myös jatkossa. Menestymisen kannalta on ratkaisevaa, kuinka hyvin pystymme ymmärtämään yhteistyökumppaneidemme tarpeiden lisäksi kunkin toimintamaan tarjoamat olosuhteet ja toimintakulttuurin, hän kiteyttää. VANHA KETTU ETSII HAASTEITA Kemiran Etelä-Amerikan toiminnoista vastaavaa Par Panigrahia voi hyvällä syyllä kutsua suomalaiseksi kosmopoliitiksi. Vanhempani ovat intialaisia, mutta synnyin itse Englannissa ja kävin koulut siellä, kunnes tulin 1960-luvulla opiskelemaan Suomeen Teknilliseen korkeakouluun, hän kertoo. Niin kuin usein käy, tapasi nuori teekkari uudessa opiskelumaassaan tulevan vaimonsa ja asettui pysyvästi Suomeen: tuloksena avioliito ja kaksi Suomessa syntynyttä lasta. Suomen kansalaisuuden sain jo Kekkosen aikakaudella, Panigrahi naurahtaa. Opintojen jälkeen työura vei nuoren insinöörin ensin Serlachiuksen ja Kauttuan paperitehtaille, minkä jälkeen ura jatkui amerikkalaisen firman palveluksessa Sveitsissä. Sen jälkeen siirryin työn perässä Hollantiin, Amerikkaan ja Ruotsiin. Välillä palasin takaisin Suomeen kunnes siirryin Brasiliaan. Ulkomailla on tainnut vierähtää yli 30 vuotta työurastani, Panigrahi laskeskelee. Yhteistyö Kemiran kanssa alkoi muutama vuosi sitten konsulttina ja myöhemmin yrityksen palveluksessa Etelä-Amerikan aluejohtajana. Ilmeisesti Kemira tarjosi minulle tätä työtä, koska omasin jo kokemusta Latinalaisesta Amerikasta. Olin myös ollut niin pitkään ulkomaisissa yrityksissä töissä, että ajattelin olevan hyväksi työskennellä myös suomalaisyrityksessä ennen eläkkeelle jäämistä, Panigrahi kertoo. Vaikka perhe onkin seurannut mukana työkomennusten perässä, on kotipaikka pysynyt aina Suomessa. Tällä hetkellä vaimo asuu kanssani Uruguayn pääkaupungissa Montevideossa ja kaksi aikuista lastamme ovat asettuneet Helsinkiin, joka on myös kotikaupunkimme. Asumme lasten kanssa toisistamme puolen kilometrin säteellä ja he huolehtivat kodistamme poissa ollessamme. Panigrahi kehuu Uruguayta turvalliseksi ja miellyttäväksi maaksi. Sää on täällä aivan fantastinen. Maa sijaitsee melko etelässä, eikä ilmasto ole niin hiostavan kuuma kuin esimerkiksi Brasiliassa. Sääolot tuovat mieleen lähinnä Etelä-Euroopan. Vaikka työuraa on jo pitkälti takana ei Panigrahi sano vielä haaveilevansa paikalleen asettumisesta. Haluan olla mukana työelämässä niin kauan kuin tämä tuntuu haasteelliselta ja palkitsevalta. Kemirastakin on annettu ymmärtää, että he tarvitsevat nuorten kykyjen lisäksi myös tällaisia vanhoja kettuja, Panigrahi toteaa hyvän tuulisesti. 16 Kemira 3/2007

17 Kuva: WWF/Seppo Keränen OSTA ITÄMERILIPPU: LAHJOITAT 2 C ITÄMEREN SUOJELUUN. JA KEMIRA TUPLAA LAHJOITUKSESI. Luonto on alkuperäinen mestariteos, originaali jota ei voi korvata. Osta lippusi Juhlaviikoille Itämerilippuna, niin olet kanssamme tukemassa WWF:n työtä Itämeren hyväksi. RESTAUROINTITYÖSSÄ MUKANA WWF JA 3/2007 Kemira 17

18 Yhteistyö tuottaa tulosta Georgia-Pacific Nordic Oy valitsi Kemiran vuoden 2006 toimittajaksi. Valinta kertoo yhtiöiden pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja jatkuvasta toiminnan parantamisesta. TEKSTI TIMO HÄMÄLÄINEN KUVA JUHA SALMINEN Vuodesta 2000 lähtien ei Kemiran toimituksissa ole tapahtunut sellaisia poikkeamia, jotka olisivat ylittäneet reklamaatiokynnyksen. Se on ainutlaatuista, sanoo Georgia - Pacific Nordic Oy:n varatoimitus johtaja Rauno Kakko. Korkeatasoisilla toimittajilla on Kakon mukaan yhteisiä piirteitä, jotka kuvaavat niiden toimintaa. Yhteistä on halu paitsi oman myös meidän toimintamme jatkuvaan parantamiseen ja kehittämiseen. Yhteistyö on päivittäistä ja sitä tekevät lukuisat henkilöt eri puolilla organisaatiota. Reklamaatioita joudutaan tyypillisesti tekemään harvoin. Kakko ja ostopäällikkö Seppo Heikkilä luovuttivat palkinnon kesäkuun alussa Kemira Pulp&Paperin johtajalle Harri Kermiselle ja Pulp Chemicalsin johtajalle Jarmo Savolaiselle. Kerminen muistutti, että saavutus on koko organisaation työn tulos ja kiitos hyvästä työstä ja palvelusta kuuluu ehdottomasti myös kentälle ja tehtaille. Palkinto motivoi ja rohkaisee kehittämään sisäisiä prosesseja, laadun hallintaa, tehokkuutta ja toimitusvarmuutta edelleen, Kerminen sanoi. paperisia hygienia- ja kattamistuotteita kuluttajille ja suurasiakkaille. Kemira toimittaa tehtaalle lähinnä väriaineita, optisia kirkasteita, lipeää, rikkihappoa, alumiinisulfaattia, Borinoa ja vety peroksidia. Heikkilän mukaan hyvä toimittaja pystyy räätälöimään kemikaaleja tehdas kohtaisesti ja kehittämään uusia vaihtoehtoja ja ratkaisuja, olipa kyse sitten bulkki tuotteista tai erikoiskemikaaleista. Mitä paremmin toimittaja tuntee meidän prosessimme, sitä paremmin se pystyy valitsemaan prosessiin sopivimmat kemikaalit. On selkeästi nähtävissä, että Kemira haluaa aktiivisesti kehittää tuotteitaan ja meidän prosessiamme, Heikkilä sanoo. TUKEA ASIAKKAALLE Georgia-Pacific Nordic Oy valmistaa Nokian-paperitehtaallaan pehmo- 18 Kemira 3/2007

19 Kemikaalitoimituksiin liittyy aina paljon muutakin kuin pelkkä tuotteiden tuonti vastaanottajalle. Toimittajan pitää esimerkiksi pystyä tukemaan asiakasta niin, että tämä pystyy ja osaa käyttää kemikaaleja henkilöstön, prosessin ja ympäristön kannalta turvallisesti. Heikkilän mukaan hinnalla on toki suuri merkitys, mutta kovassa kilpailussa jyvät erottuvat joukosta. Hyvä toimittaja pystyy tarjoamaan kokonaispalvelun, joka antaa paperin valmistajalle mahdollisuuden keskittyä oman prosessin hallintaan ja tehokkaaseen käyttöön. TOIMIVA LOGISTIIKKA Vuoden toimittajan valinta on osa Georgia-Pacific Nordicin laatujärjestelmää. Vuoden toimittajan valinta puskee meitä miettimään ja arvioiman toimittajia ja hankinta-toimitus-prosesseja. Se lisää osaltaan yhteistyötä ja tietoisuutta hankintojen tärkeistä kriteereistä. Prosessin kautta pääsemme antamaan myönteistä palautetta ja kannustamaan toimittajia entistä parempaan toimintaan, Kakko toteaa. Kemiran sellu- ja paperikemikaaliliiketoiminnan myyntipäällikkö Tarmo Syväpuro on vakuuttunut, että Kemira pystyy jatkossakin vastaamaan kemikaalitoimittajalle asetettaviin tiukkoihin vaatimuksiin ja kehittämään tuotteita ja palveluita, jotka ovat kilpailukykyisiä. Myös logistiikan on toimittava hyvin, jotta tehdas pystyy toimimaan keskeytyksettä ilman katkoja. Varastot tehtailla ovat yleensä varsin pieniä, joten kemikaalit on toimitettava täsmällisesti oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, Syväpuro toteaa. JOHTAVIA PEHMOPAPERIN VALMISTAJIA Georgia-Pacific on perustettu vuonna 1927 Augustassa, Georgian osavaltiossa Yhdysvalloissa. Lautatarhana aloittanut yhtiö on tänä päivänä yksi maailman johtavista pehmopaperin, sellun, paperin, pakkausten ja rakennustarvikkeiden valmistajista. Georgia-Pacific työllistää noin ihmistä yli 300 yksikössä pääasiassa Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Georgia-Pacific Nordic Oy vastaa Pohjois-Euroopan-toiminnoista. Yhtiö toimii Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Venäjällä ja Baltian maissa. Tehtaista kaksi sijaitsee Suomessa, Nokialla ja Ikaalisissa, ja yksi Ivanteevkassa Venäjällä. Yhtiö työllistää yhteensä 570 henkilöä, joista 430 työskentelee Suomen-tuotantoyksiköissä. Georgia-Pacific Nordic Oy tunnetaan yleisesti myös nimellä Nokian Paperi. Suurtaloustuotteiden lisäksi Georgia-Pacific Nordic Oy valmistaa laajan valikoiman pehmopaperituotteita kuluttajien käyttöön. Yhtiön kuluttajatuotteiden brandi Lotus on markkinajohtaja useassa Pohjois- Euroopan maassa. Lotus Soft Emboja Royal -wc-paperit, Emilia-talouspaperi, Nessu-nenäliinat sekä lukuisat Lotus-lautasliinat ovatkin tunnettuja tuotteita suomalaisten kotien arjessa ja juhlassa. 3/2007 Kemira 19

20 Ratkaisuja ympäristöystävälliseen tienhoitoon Harjumaisemassa puikkelehtivalta maantieltä voi ihailla kesäisen luonnon kauneutta. Maanpinnan alla saattaa kuitenkin piillä ympäristöuhka talven aikaista tien pinnan liukkautta torjumaan levitetyn tiesuolan kulkeutuessa kohti pohjavesiä. Kemiran kehittämä Meltiumliuos tarjoaa perinteistä vuorisuolaa ympäristöystävällisemmän ratkaisun tienhoitoon. TEKSTI HANNU VIRTANEN KUVAT TIINA ITKONEN/SKOY, MIKKO HANNULA JA KUVAKORI Tienpidossa on etsitty jo pitkään vaihtoehtoisia aineita korvaamaan yleisesti käytettävää natriumkloridia eli vuorisuolaa. Sekä Suomessa että muualla liukkaudentorjunta on liannut pohjavesiä. Kemikaalijäämiä on kulkeutunut pohjavesiin ja sinne on liuennut myös raskasmetalleja. Pohjaveden korkea kloridipitoisuus aiheuttaa lisäksi vesijohtoverkoston korroosiota. Etenkin eteläisen Suomen ongelma on se, että iso osa tiestöä kulkee harjuilla ja alueilla, jotka ovat tärkeitä pohjavesialueita. Kloridi itsessään ei ole varsinainen terveyshaitta. Natrium sitä vastoin on, mutta sen pitoisuudet pohjavesissä ovat harvoin haitallisen korkeita. Ympäristölainsäädäntö ja EU:n direktiivit kieltävät joka tapauksessa pohjavesien likaamisen, tutkimuspäällikkö Taina Nystén Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) sanoo. SYKE ja Tiehallinto ovat tutkineet vuodesta 1998 lähtien vaihtoehtoisten liukkaudentorjunta-aineiden toimivuutta ja ympäristövaikutuksia. Mukana tässä MIDAS-tutkimuksessa oli alkujaan kuusi eri kemikaalia, joista kaliumformiaatti osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi. Maastokokeiden teko sillä aloitettiin pohjavesialueella Suomenniemellä vuonna Kaliumformiaatti on muurahaishapon ja kaliumhydroksidin neutraloitumistuotteena syntyvä orgaaninen suola, jota Kemira markkinoi Meltiumtuotemerkillä. Se hajoaa maaperässä mikrobiologisesti hiilidioksidiksi ja vedeksi sekä kaliumioneiksi. Alunperin Meltium-liuos kehitettiin vaativien käyttökohteiden kuten lentokent- tien ja maantiesiltojen jäänsulatusta varten. Sitä valmistetaan Kemiran Oulun-tehtailla. KENTTÄKOKEISSA HYVIÄ TULOKSIA Hapen kuluminen on yksi mahdollinen kaliumformiaatin ja muiden orgaanisten yhdisteiden haitta, jonka ne voivat pohjavesiin jouduttuaan aiheuttaa. Lisäksi orgaanisten aineiden on pelätty toimivan alustana bakteerien kasvulle. Vuosienkaan kuluttua koealueen pohjavedestä ei kuitenkaan ole löytynyt formiaattia eikä veden laadussa ole tapahtunut muitakaan haitallisia muutoksia, Nystén kertoo. Kokeiden mukaan formiaatti hajoaa yksinkertaisena yhdisteenä maaperän pintakerroksissa niin nopeasti, ettei se käytännössä ehdi kulkeu- 20 Kemira 3/2007

Transformaatio jatkuu

Transformaatio jatkuu 1 Kemiralla vahva heinä syyskuu Transformaatio jatkuu Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.11.2005 Sisältö Kemiran heinä syyskuu Tammi syyskuu Liiketoiminta-alueet heinä syyskuussa Kemiran osakkeen kehitys Muutoksen

Lisätiedot

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 1 Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 28.7.2005 IR: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Kemiran tammi - kesäkuu Liiketoiminta-alueet tammi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja IR: Andreas Langhoff, tel +358 1 862 114 29.4.28 1 Sisältö Kemira-konserni Q1 Liiketoiminta-alueet Q1 Näkymät 28 2 Kemira-konserni Q1

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2007 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2007 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 27 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 26.7.27 1 Sisältö Kemiran huhti-kesäkuu Liiketoiminta-alueet huhti-kesäkuu Näkymät 26.7.27 2 Huhti-kesäkuu 27 Liikevaihto 753, (647,5) milj.

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Transformaatio jatkuu

Transformaatio jatkuu 1 Transformaatio jatkuu Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 16.11.2005 Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Nykytilanne Tavoite Kohti parempaa kannattavuutta ja

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 26 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-26 7 6 5 4 3 Infrastruktuuri & ympäristö Energia Metsäteollisuus 2 1 Metsäteollisuus, uusinvestoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985 1991

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Miten EU säätelee hormonihäiriköitä

Miten EU säätelee hormonihäiriköitä Miten EU säätelee hormonihäiriköitä Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 15.3.2017 Jukka Malm Varapääjohtaja Euroopan kemikaalivirasto Johdanto Euroopan kemikaalivirasto Perustettu 1.6.2007 580

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Muutos jatkuu. Timo Leppä, viestintäjohtaja , Lahden Seurahuone. Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, puh.

Muutos jatkuu. Timo Leppä, viestintäjohtaja , Lahden Seurahuone. Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, puh. Muutos jatkuu Timo Leppä, viestintäjohtaja 30.11.2005, Lahden Seurahuone Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Nykytilanne Tavoite Kohti erinomaista kannattavuutta

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Liikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto

Liikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto Liikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto Väylänpidon ja liikenteen pohjavesiriskit 20.11.2014 Maanteiden liukkaudentorjunta Vaihtelevat säät ovat haaste

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Vanerintuotanto ja kulutus

Vanerintuotanto ja kulutus Vanerintuotanto ja kulutus vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (milj. m 3 ) Vanerintuotanto ja kulutus 120,0 100,0 80,0 60,0 Vuosi Tuotanto Kulutus 2000 58,4 59,6 2005 73,3 72,5 2010 81,5 79,4 2014 98,9 94,1

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Petri Rolig toimitusjohtaja 4.8.2011 4.8.2011 1 Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Suominen on allekirjoittanut sopimuksen Ahlstrom

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kari Savolainen 2.11.2005 (7)

Kari Savolainen 2.11.2005 (7) Kari Savolainen 2.11. (7) Kemiran osavuosikatsaus tammi-syyskuu KEMIRALLA VAHVA HEINÄ-SYYSKUU Liikevaihto 543,0 milj. euroa (heinä-syyskuu : 453,4), kasvu 20. Liikevoitto 59,2 milj. euroa (46,1), kasvu

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja Kemira Tammi - kesäkuu 2011 Harri Kerminen, toimitusjohtaja 28.7.2011 HUOMAUTUS Tämä esitys sisältää tai sen voidaan katsoa sisältävän tulevaisuutta koskevia lausumia. Nämä lausumat liittyvät tulevaisuuden

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen Toimitusjohtajan katsaus Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, 27.3.2006 Toimitusjohtaja Heikki Takanen 2 1 Lähtökohdat vuodelle 2005 Tavoite Toiminnallisen tuloksen parantaminen lupausten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MATERIAALI TEHOKKUUS TUTKIMUS CASE KIDEX Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MARTELA LYHYESTI Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Kemiran tulos 1-3/

Kemiran tulos 1-3/ Kemiran tulos 1-3/24 Kemiran liiketoiminnot Pulp & Paper Chemicals Kemwater Paints & Coatings Industrial Chemicals Growhow GrowHow 2 738 (23) Muut Pulp & Paper Chemicals Aasia Muut Suomi Amerikka GrowHow

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot