Säännöt. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. 1(10) äännöt. Hyväksytty liittokokouksessa

Transkriptio

1 1(10) S 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka, toiminta-alue ja kieli Yhdistyksen nimi on ja ruotsiksi Finlands Ungdomsfullmäktiges Förbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan käyttää nimeä The Union of Local Youth Councils in Finland. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja sen toiminta-alueena on koko Suomi. Yhdistys on suomen- ja ruotsinkielinen. Yhdistyksen ilmoitus- ja pöytäkirjakielenä toimii suomi. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Yhdistys on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Liitto on nuorisovaltuustojen ja muiden paikallisten nuorisovaltuustoihin rinnastettavien nuorten vaikuttajaryhmien edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestö. Liitto toimii yhteistyöelimenä kaikille Suomen nuorille vaikuttajille ja nuorten vaikuttajaryhmille, jotka pyrkivät parantamaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia kunta- alue- ja valtakunnantasolla. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto pitää yhteyttä nuorisovaltuutettuihin, nuorisovaltuustoihin, nuorisovaltuustojen ohjaajiin ja kunnanpäättäjiin. Liitto vaikuttaa nuorisopolitiikkaan ja toimii nuorten ja nuorisovaltuustojen edunvalvojana. Liitto järjestää kokoontumisia, koulutus-, seminaari-, juhla- ja huvitilaisuuksia sekä muuta vastaavaa toimintaa. Liiton toiminnan tavoitteena on lisätä nuorten demokratiakasvatusta ja pyrkiä tukemaan heitä kohti aktiivisiksi kansalaisiksi kasvamista. Liitto pyrkii vaikuttamaan nuorten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen, nuorten elinolojen ja tasa-arvon parantamiseen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Toimintansa tukemiseksi liitto kerää liittymis- ja jäsenmaksuja, ottaa vastaan testamentteja, lahjoituksia ja avustuksia. Liitto järjestää myös maksullista koulutus- ja kurssitoimintaa. Liitto harjoittaa yhdistyslain 5 :n mukaista taloudellista toimintaa siten, ettei toiminta saa johtaa voiton tai muun taloudellisen edun hankkimiseen: järjestää rahankeräyksiä, harjoittaa neuvonta-, julkaisu-, palvelu- ja kustannustoimintaa, sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta. 3 Jäsenet

2 2(10) Liitolla voi olla jäseninä: Henkilöjäseniä Jäseneksi liitytään hakemalla liiton, sen piirijaon mukaisen piirijärjestön tai mahdollisen jäsenjärjestön jäsenyyttä. Henkilöjäsenen hyväksymisestä ja erottamisesta päättää liittohallitus. Liiton henkilöjäseneksi voi liittyä jokainen Suomen kansalainen tai Suomessa vakituisesti asuva ulkomaalainen, joka hyväksyy nämä s ja liiton toiminnan tarkoitusperät ja täyttää sääntöjen mukaiset jäsenvelvoitteensa. Rekisteröityjä piirijärjestöjä Liiton piirijärjestöksi voi päästä liiton piirijaon mukainen järjestö, joka on pysyvästi sitoutunut käyttämään liittohallituksen hyväksymiä piirien mallisääntöjä ja noudattamaan toiminnassaan liiton keskeisiä asiakirjoja. Liiton rekisteröidyt piirijärjestöt ovat liiton piirijaon mukaisesti nuorten edunvalvonta-, koulutus-, tiedotus- ja harrastusjärjestöjä. Liittohallitus hyväksyy rekisteröidyt piirijärjestöt ja päättää niiden maantieteellisestä toiminta-alueesta. Piirijärjestö voi erota liitosta ilmoittamalla siitä yhdistyslain 13 :n mukaisesti. Yhteisöjäseniä eli jäseneksi hyväksyttyjä oikeushenkilöitä Liittohallitus voi hakemuksesta hyväksyä liiton jäseneksi muunlaisen rekisteröidyn oikeushenkilön, joka hyväksyy liiton s ja tarkoitusperät ja täyttää sääntöjen mukaiset jäsenvelvoitteensa. Yhteisöjäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä yhdistyslain 13 :n mukaisesti. Kannattaviksi jäseniksi hyväksyttyjä kannattajajäseniä Liittohallitus voi hakemuksesta hyväksyä kannattaviksi jäseniksi luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka haluavat tukea liiton tarkoitusta ja toimintaa. Kunniapuheenjohtajaksi kutsuttu kunniapuheenjohtaja Liittokokous voi liittohallituksen esityksestä kutsua kunniapuheenjohtajaksi henkilön, joka on merkittävästi edistänyt ja tukenut liiton toimintaa. Liitolla voi kerrallaan olla vain yksi kunniapuheenjohtaja. Kunniajäseniksi kutsuttuja kunniajäseniä

3 3(10) Liittokokous voi liittohallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on merkittävästi edistänyt ja tukenut liiton toimintaa. 4 Jäsenen eroaminen ja erottaminen Jäsenellä on oikeus erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta liiton kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Liittohallitus voi erottaa jäsenen liitosta, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on liittoon liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa tai ei enää täytä laissa tai liiton säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Mikäli erottamisen syy on jokin muu kuin jäsenmaksun laiminlyönti, on jäsenelle varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen kuin päätös erottamisesta tehdään. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet voivat erota liitosta yhdistyslain 13 :n mukaisessa järjestyksessä. 5 Liittymis- ja jäsenmaksu Henkilöjäseniltä, kannattavilta jäseniltä sekä rekisteröidyiltä piirijärjestöiltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää varsinainen liittokokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja. Liitto tilittää henkilöjäsenten jäsenmaksuista sovittavan osuuden piirijärjestöille vuosittain tehtävän tulossopimuksen mukaisesti. 6 Liiton päätösvallan käyttö Liitossa ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous. Toimeenpanovaltaa käyttää liittohallitus. 7 Liittokokouksen aika ja koolle kutsuminen 1) Varsinainen liittokokous Yhdistyslain 20 :n mukaisena liiton ylimpänä päättävänä elimenä toimii liittokokous. Varsinainen liittokokous pidetään vuosittain loka-joulukuussa ja sen ajan ja paikan määrää liittohallitus. 2) Ylimääräinen liittokokous Ylimääräinen liittokokous pidetään, jos liittokokous tai liittohallitus niin päättää tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä tai yli puolet liiton piiri- tai jäsenjärjestöä sitä kirjallisesti erityisesti ilmoitettujen asioiden käsittelyä varten liittohallitukselta pyytää. Liittokokouksen tai

4 4(10) liittohallituksen kutsuessa koolle ylimääräisen liittokokouksen, päättää se kokouksen ajankohdan. Jos edellä mainittu määrä liiton äänioikeutettuja jäseniä pyytää ylimääräisen liittokokouksen koollekutsumisesta, on se pidettävä viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluessa. 3) Liittokokouksen koollekutsuminen Kutsu liittokokoukseen on lähetettävä henkilöjäsenille, piirijärjestöille, muille yhteisöjäsenille sekä sääntömääräisesti puhe- ja läsnäolo-oikeutetuille kirjallisesti tai sähköpostitse ja ilmoittamalla siitä yhdistyksen kotisivuilla kuusi (6) viikkoa ennen liittokokousta. Kokouskutsussa on mainittava liittokokouksen paikka ja aika. 8 Liittokokouksen osallistujat, aloiteoikeus ja kokousmenettely 1) Äänioikeus liittokokouksessa Liittokokouksessa on äänioikeus jokaisella henkilöjäsenellä, jonka kyseisen kalenterivuoden jäsenmaksu on maksettu viimeistään 14 vuorokautta ennen kokousta. Äänioikeus liittokokouksessa kuuluu myös jokaiselle alle viisitoista (15) -vuotiaalle liiton henkilöjäsenelle. 2) Puhe- ja läsnäolo-oikeus liittokokouksissa Liittohallituksella, liiton työntekijöillä, piirijärjestöjen edustajilla ja työntekijöillä, kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenillä ja kannattavilla jäsenillä sekä yhteisöjäsenillä on kokouksessa puhe- ja läsnäolooikeus, sekä liittohallituksen kutsumilla tarkkailijoilla, ja se voidaan myöntää myös sitä pyytäville henkilöille. 3) Esitysoikeus ja vaalikelpoisuus liittokokouksessa Liittokokouksessa esitysoikeus ja vaalikelpoisuus on liiton kaikilla henkilöjäsenillä. 4) Aloiteoikeus Oikeus aloitteiden tekemiseen liittokokoukselle on liiton jäsenillä, liittohallituksella, piirijärjestöillä, sekä liittohallituksen asettamilla jaostoilla ja työryhmillä. Liiton sääntöjen muuttamista koskevat aloitteet on lähetettävä liittohallitukselle viimeistään viisi (5) viikkoa ennen liittokokousta. Muut aloitteet on lähetettävä liittohallitukselle vähintään kolme (3) viikkoa ennen liittokokousta. Liittohallitus esittää aloitteet lausunnollaan varustettuna liittokokoukselle käsiteltäväksi.

5 5(10) 5) Kokousmenettely liittokokouksessa Liittokokouksessa sovelletaan yhdistyslain, näiden sääntöjen, vakiintuneen liittokokouskäytännön ja liittokokouksen hyväksymän menettelytapajärjestyksen mukaista kokousmenettelyä. 6) Päätöksenteko liittokokouksessa Liittokokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä tai laissa ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestys on toimitettava suljetuin lipuin kun vähintään kolmasosa (1/3) äänivaltaisista osanottajista sitä pyytää. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Henkilövaalit suoritetaan aina suljetuin lipuin. Liittokokouksessa suoritettavassa liiton puheenjohtajavaalissa noudatetaan enemmistövaalitapaa siten, että yli puolet äänistä saanut ehdokas tulee valituksi. Mikäli yksikään ehdokkaista ei ensimmäisellä äänestyskierroksella saa yli puolta äänistä, suoritetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Liittokokouksessa suoritettavassa varapuheenjohtajavaalissa käytetään suhteellista vaalitapaa siten, että kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta tulevat valituiksi liiton varapuheenjohtajiksi. Varapuheenjohtajan paikat jaetaan äänten perusteella. Liittokokouksessa suoritettava muiden muiden 4-8 liittohallituksen jäsenen vaali suoritetaan enemmistövaalitapaa käyttäen siten, että jokainen lippuun merkitty nimi saa yhden äänen. 9 Liittokokouksen asiat 1) Varsinaisen liittokokouksen asiat - valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat - todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus - vahvistetaan kokouksen työjärjestys - hyväksytään kokouksen menettelytapajärjestys - käsitellään ja vahvistetaan toimintakertomus edelliseltä toimikaudelta - käsitellään toiminnantarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös - päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle sekä muille tili- ja vastuuvelvollisille - käsitellään liittohallituksen selonteko toiminnastaan kuluvalla toimikaudella - käsitellään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma

6 6(10) - määrätään liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus - käsitellään ja vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio - valitaan kaksi (2) toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat kalenterivuodeksi - valitaan liittohallituksen puheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi - valitaan liittohallituksen 1. ja 2. varapuheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi. - valitaan liittohallitukseen 4-8 muuta jäsentä seuraavaksi kalenterivuodeksi - käsitellään aloitteet ja liittohallituksen niistä antamat lausunnot 2) Ylimääräisen liittokokouksen asiat Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään ne asiat, jotka kokouskutsussa on mainittu sekä ne liittohallituksen esittämät asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäviksi, mikäli asiaa ei tarvitse mainita kokouskutsussa. 10 Liittohallitus 1) Jäsenet Liittohallitukseen kuuluvat varsinaisessa liittokokouksessa valitut puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, ensimmäinen (1.) varapuheenjohtaja, toinen (2.) varapuheenjohtaja, joita kutsutaan liiton varapuheenjohtajiksi ja 4-8 muuta liittohallituksen jäsentä. 2) Toimikausi Liittohallituksen toimikausi on yksi (1) kalenterivuosi. 3) Tehtävät Liittohallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä s ja yhdistyslaki muutoin edellyttävät - liittokokousten päätösten toimeenpaneminen, - valmistella ja ohjata liiton poliittista toimintaa, - tukea paikallista vaikuttajaryhmien toimintaa, - tukea piirijärjestöjen toimintaa, - valmistella liittokokouksen käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua liittokokoukset koolle, - vastata omaisuuden hoidosta ja huolehtia varainhankinnasta, - valita ja irtisanoa liiton työntekijät, - hyväksyä liiton johtosääntö,

7 7(10) - järjestää liiton tavoitteiden mukaista harrastus-, koulutus-, tiedotus- ja muuta vaikuttamistoimintaa. 4) Päätösvaltaisuus Liittohallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna. Päätöksenteossa käytetään yksinkertaista ääntenenemmistöä. Äänten mennessä tasan liiton puheenjohtajan ääni ratkaisee, paitsi henkilövaalissa, jossa aina arpa ratkaisee. 5) Kokoukset Liittohallitus kokoontuu joko liittohallituksen päätöksestä tai sen puheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan ollessa estynyt, voi kokouksen kutsua koolle toinen varapuheenjohtajista. Lisäksi kokous tulee järjestää puolen (1/2-osa) liittohallituksesta sitä pyytäessä. Kokouskutsu liittohallituksen kokoukseen on lähetettävä kirjallisesti tai sähköisesti hallituksen jäsenille vähintään viikkoa ennen kokousta. Liittohallitus voi pitää etäkokouksia. 6) Liiton työntekijöiden puhe- ja läsnäolo-oikeus Liiton työntekijöillä on liittohallituksen kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Liittohallitus voi perustellusta syystä evätä joko yksittäisten työntekijöiden tai kaikkien työntekijöiden läsnäolooikeuden joko yksittäisen asian käsittelyn ajaksi tai yksittäisen kokouksen ajaksi kokonaan. 7) Muiden henkilöiden puhe- ja läsnäolo-oikeus Liittohallitus voi tapauskohtaisesti päättää myöntää joko tiettyyn kokoukseen tai tietyn asian käsittelyn ajaksi puhe- ja läsnäolo-oikeuden kokouksiin myös muille henkilöille. Perustellusta syystä liittohallitus voi myöntää pysyvän puhe- ja läsnäolo-oikeuden kokouksiinsa myös muille henkilöille. 11 Piirineuvosto 1) Jäsenet Piirineuvostoon kuuluvat liiton rekisteröityjen piirijärjestöjen nimeämät edustajat. Jokaisen piirijärjestön piirihallitus nimeää piirineuvostoon varsinaisen jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Piirineuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, jolla on äänioikeus piirineuvoston kokouksissa. 2) Tehtävät

8 8(10) Piirineuvoston tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä s muutoin edellyttävät - tukea ja kehittää rekisteröityjen piirijärjestöjen toimintaa - valmistella liittohallitukselle rekisteröityjä piirijärjestöjä koskevia asioita 3) Päätösvaltaisuus Piirineuvosto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä. 4) Kokoukset Piirineuvosto kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Lisäksi kokous voidaan järjestää puolen (1/2-osa) piirineuvoston jäsenistä sitä pyytäessä. Kokouskutsu piirineuvoston kokoukseen on lähetettävä kirjallisesti tai sähköisesti piirineuvoston jäsenille vähintään viikkoa ennen kokousta. Piirineuvosto voi pitää etäkokouksia. 5) Liiton työntekijöiden puhe- ja läsnäolo-oikeus Liiton työntekijöillä on piirineuvoston kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Piirineuvosto voi perustellusta syystä evätä joko yksittäisten työntekijöiden tai kaikkien työntekijöiden läsnäolooikeuden joko yksittäisen asian käsittelyn ajaksi tai yksittäisen kokouksen ajaksi kokonaan. 6) Liittohallituksen puhe- ja läsnäolo-oikeus Liittohallituksen jäsenillä on piirineuvoston kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Piirineuvosto voi perustellusta syystä evätä joko yksittäisten hallituksen jäsenen tai koko liittohallituksen läsnäolooikeuden joko yksittäisen asian käsittelyn ajaksi tai yksittäisen kokouksen ajaksi kokonaan. 7) Muiden henkilöiden puhe- ja läsnäolo-oikeus Piirineuvosto voi tapauskohtaisesti päättää myöntää joko tiettyyn kokoukseen tai tietyn asian käsittelyn ajaksi puhe- ja läsnäolo-oikeuden kokouksiin myös muille henkilöille. Perustellusta syystä piirineuvosto voi myöntää pysyvän puhe- ja läsnäolo-oikeuden kokouksiinsa myös muille henkilöille. 12 Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto

9 9(10) Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajiston tehtävänä on toimia Suomen nuorisovaltuustojen välisenä asiantuntijaelimenä. Edustajisto antaa Suomen nuorisovaltuutetuille mahdollisuuden tutustua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sekä vahvistaa nuorisovaltuustojen välistä yhteistyötä. Edustajisto osallistuu valtakunnallisen nuorisopolitiikan valmisteluun, kuulee virkamiehiä sekä päätöksentekijöitä sekä tekee nuorisopoliittisia keskustelunavauksia ja -ehdotuksia. Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajistoon voi nimetä osallistujan jokainen sellainen kunta, jossa toimii nuorisovaltuusto tai muu vastaava nuorten vaikuttajaryhmä. Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajiston osallistuja tulee valita kunnassa demokraattisesti. 13 Liiton luottamushenkilöt ja työntekijät 1) Luottamushenkilöiden yleisistä edellytyksistä Liiton luottamushenkilöitä ovat liittohallituksen jäsenet. Liiton luottamushenkilöiden tulee olla liiton henkilöjäseniä. Liittohallituksen jäsen on esteellinen toimimaan liiton työntekijänä. 2) Muuta luottamushenkilöiden tehtävistä Liittohallituksen puheenjohtajan tulee valvoa, että liiton toimintaa johdetaan sen sääntöjen, tavoiteohjelman hengen ja liittokokousten ja liittohallituksen päätösten mukaisesti. 3) Liiton työntekijät Liiton pääsihteerin ja muiden työntekijöiden tehtävät määritellään toimenkuvassa, josta on sovittu työnantajaosapuolen kanssa. Työntekijöiden valinnasta ja erottamisesta päättää liittohallitus. Liiton työntekijä ei voi toimia äänivaltaisena kokousedustajana varsinaisessa liittokokouksessa tai ylimääräisessä liittokokouksessa. 4) Pääsihteeri Pääsihteeriksi kutsutaan näissä säännöissä sitä liiton työntekijää, joka on palkattu liiton pääsihteerin toimeen. Pääsihteeri toimii liiton toimiston esimiehenä. Pääsihteerin työnkuvasta määrätään pääsihteerin toimenkuvassa. Muussa tapauksessa pääsihteerin toimenkuvasta määrätään näiden sääntöjen 13 :n 3 kohdan mukaisesti. 14 Liiton nimen kirjoittaminen Liiton nimen kirjoittaa liiton puheenjohtaja tai pääsihteeri, kukin yksin.

10 10(10) S 15 Tilikausi ja toiminnantarkastus Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine liiteasiakirjoineen sekä hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään hallitukselle. 16 Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen Sääntöjen muuttamisesta ja liiton purkamisesta on mainittava kokouskutsussa, jotta niitä voidaan käsitellä liittokokouksessa. Päätös sääntöjen muuttamisesta ja liiton purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa, ensimmäisellä kerralla vähintään kahden kolmasosan (2/3) ja toisella kerralla yhden kahdesosan (1/2) enemmistöllä annetuista äänistä. Mikäli sääntöjä halutaan muuttaa kiireellisinä, voidaan päätös tehdä yhdessä liittokokouksessa siten, että muutosesitys voidaan julistaa kiireelliseksi sen saadessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä ja tällöin kiireelliseksi julistettu esitys voidaan hyväksyä sen saadessa vähintään yhden kahdesosan (1/2) annetuista äänistä enemmistöllä. Liiton purkautuessa käytetään liiton varat liiton tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän liittokokouksen määräämällä tavalla. Liiton tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen. 17 Saavutetut jäsenoikeudet Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät, kuitenkin ottaen huomioon jäljempänä mainitut poikkeukset. Tämä tarkoittaa muun muassa mahdollisuutta liitokokouksen äänivallan jakautumista koskeviin muutoksiin. Sikäli kun nämä s heikentävät yhdistyksen jäsenen saavutettuja oikeuksia, on näiltä jäseniltä saatu erillinen nimenomainen hyväksymisilmaisu menettelylle.