ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 17/2015 Kunnanhallitus Sivu 251. maanantai kello

Transkriptio

1 ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 17/2015 Kunnanhallitus Sivu KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) maanantai kello Isonkyrön virastotalo, kunnanhallituksen kokoushuone Pukkinen Jaakko Tuuri-Tammela Helena Kuusikko Erkki Hahtola Sami Kauppinen Pentti Mäkynen Jouni Nyrhinen Antti Rajamäki Sirkku Rinta-Korkeamäki Paula Viljanmaa Pirkko Perkiö Simo Heinilä Miko Antila Ari Sivula Tony puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen Erkki Kuusikon varajäsen kvalt:n puheenjohtaja kvalt:n I varapuheenjohtaja kvalt:n II varapuheenjohtaja Toivola Eino Järvi-Laturi Jaana Försti Juha LAILLISUUS JA Todettiin. PÄÄTÖSVALTAISUUS ASIAT kunnanjohtaja, esittelijä hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä tekninen johtaja, asiantuntija 188, klo PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Jaakko Pukkinen Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Isonkyrön kunnanvirastossa Jaana Järvi-Laturi Allekirjoitus PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Helena Tuuri-Tammela Simo Perkiö Aika ja paikka Isonkyrön kunnanvirastossa torstai klo Todistaa Toimistosihteeri Tarja Soini

2 Kunnanhallitus KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Khall 186 Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Khall 187 Pöytäkirjantarkastusta varten valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Helena Tuuri-Tammela ja Simo Perkiö.

3 Kunnanhallitus SELONTEKO YKSITYISTIEASIOISTA Tekninen ltk , 133 Vuoden 2014 talousarviota päätettäessä kunnanvaltuusto päätti, että kuntaan laaditaan talouden tasapainottamisohjelma. Tasapainottamisohjelma valmistui ja kunnanhallitus hyväksyi sen kokouksessaan , jonka jälkeen tasapainottamisohjelma on lähetetty tiedoksi valtuustolle ja lautakunnille. Tela /44 Isonkyrön kunnan talouden tasapainottamisohjelmassa on tie- ja liikenneväyliä esitetty yhdeksi jatkuvaluonteiseksi säästökohteeksi. Yksityisteiden hoitojärjestelyillä tulisi saavuttaa yksityisteiden käyttömenoihin euron vuotuinen säästö. Teknisen osaston selvitysten perusteella asetettu nettosäästö on mahdollista toteuttaa hoitotason osittaisella laskemisella sekä ryhtymällä perimään yksityistiekunnilta omavastuuosuutta kunnan hoidossa olevilta yksityistiekunnilta. Vuonna 2010 Isonkyrön kuntaan on konsultin toimesta laadittu selvitys yksityisteiden hoitojärjestelyistä. Tässä selvityksessä on tutkittu muutamia eri vaihtoehtoja miten yksityisteiden hoitojärjestelyt voitaisiin toteuttaa. Selvitykset ja vaihtoehtojen kustannusvaikutukset esiteltiin lautakunnalle. Tekninen lautakunta päätti merkitä tiedoksi konsultin laatiman esityksen yksityisteitä koskevista vaihtoehtoisista hoitotavoista sekä päätti voimaan tulevista käytännöistä, jotka perustuivat kunnanvaltuuston /27 :n päätökseen. Vuoden 2015 talousarvioon päätettiin esittää yksityisteiden ylläpitoon määrärahaa, josta yksityistieavustusten osuus Tiekunnilta päätettiin periä 15 % omavastuuosuus tien hoidosta. Päätettiin laskuttaa tiekuntia puolivuosittain huhti- ja lokakuulla. Tiekunnilta perittävä toimintatulo oli (alv 0 %) Kvalt /39 Talousarvion päätöksen mukaan vuonna 2015 tiekunnilta kerättävä toimintatulo on Teknisen lautakunnan tulee esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle toukokuun loppuun 2015 mennessä yksityisteiden hoito- ja kunnossapitojärjestelyt kokonaisuudessaan ja yksityistieavustusten myöntämisperusteet niin, että järjestelmä voidaan ottaa tasapuolisesti käyttöön kunnan alueella viimeistään vuoden 2016 alussa.

4 Kunnanhallitus Tela /13 Tieisännöitsijä Perttu Potka oli mukana kokouksessa selvittämässä vaihtoehtoisia toteutustapoja yksityisteiden hoito- ja kunnossapitojärjestelyissä. Esitys merkittiin lautakunnalle tiedoksi. Tela /21 Teknisen toimen henkilöstön toimesta valmisteltu esitys yksityisteiden hoito- ja kunnossapitojärjestelyistä sekä avustamisperusteista. Tela esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi yksityisteiden kunnan hoito- ja kunnossapitosopimusten piiriin ottamisen sekä avustamisen periaatteet sekä kunnan ja tiekunnan välisen hoitosopimusmallin käyttöönotettavaksi. Kvalt /18 Päätös voimaantulevista uusista yksityisteiden hoito- ja kunnossapitojärjestelyistä sekä yksityistieavustusten myöntämisperusteista. Nykyiset sopimukset irtisanottava ja laadittava uudet. Tiekuntien tulee kirjallisesti hakeutua kunnan hoito- ja kunnossapitosopimuksen piiriin. Kunnanvaltuuston hyväksymät kriteerit: Tekninen lautakunta voi hakemuksesta päättää ottaa seuraavat ehdot täyttävät yksityisteiden tiekunnat tai niiden osat kunnan yksityisteiden hoito- ja kunnossapitosopimusten piiriin: - Tien varrella tulee olla vähintään kolme vakituisesti asuttua kiinteistöä. - Viimeiseen asuttuun kiinteistöön tulee olla vähintään 1000 metriä. - Yksityistiekuntien tulee olla järjestäytyneitä yksityistielain mukaisesti. - Tiekunnan tulee huolehtia tien kunnossapitoon liittyvistä hallinto- ja valvontatehtävistä. Hallinto ja valvontatehtäviin katsotaan liikenteenohjauslaitteiden ja liikennemerkkien hankinta ja asentaminen. - Tien yleiskunto ja kantavuus mahdollistavat kunnossapidon nykyaikaisella kunnossapitokalustolla. - Kiinteistölle johtavia omia teitä ei hyväksytä sopimuksen piiriin - Pelkästään maa- ja metsätaloutta palvelevia teitä tai tien osia ei hyväksytä sopimuksen piiriin. - Tiekunnilta laskutetaan 15 %:n omavastuuosuus, jonka suuruus lasketaan edellisen vuoden toteutuneista keskimääräisistä hoito- ja kunnossapitokustannuksista. Hintaan lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero. - Em. poiketen, yksityistie voidaan muusta erityisestä syystä ottaa kunnan hoito- ja kunnossapitosopimuksen piiriin.

5 Kunnanhallitus Tekninen lautakunta voi päätöksellään avustaa seuraavat ehdot täyttäviä yksityisteitä: - Tien vaikutuspiirissä tulee olla vähintään yksi vakituisesti asuttu kiinteistö. - Tien pituus tulee olla viimeiseen asuttuun kiinteistöön vähintään 400 m. - Avustusta myönnetään vain viimeiseen asuttuun talouteen saakka. - Avustusta myönnetään vain yhtä tietä myöten talouteen. - Avustaminen toteutetaan valtuuston myöntämien määrärahojen puitteissa. - Em. lisäksi, yksityisteitä voidaan avustaa muusta erityisestä syystä, kuten alueelle merkittävä läpiajotie. - hyväksytään liitteenä oleva Isonkyrön kunnan ja tiekunnan välinen hoitosopimusmalli käyttöönotettavaksi - teknisen lautakunnan tulee järjestää tiekunnille tiedotustilaisuus uusista hoito- ja kunnossapitojärjestelyistä - teknisen lautakunnan tulee tehdä selvitys asemakaavojen mukaisten katujen hallinnasta ja hoitovastuusta sekä tehtävä päätökset kunnan hoidettavista asema-kaavojen mukaisista kaduista syyskuun 2015 loppuun mennessä sekä selvittää yksityistiet, jotka ovat yleisluonteisia läpikulkuteitä. - teknisen lautakunnan tulee laatia raportti yksityisteiden hoitojärjestelyiden onnistumisesta sopimuspohjalta toukokuun 2017 loppuun mennessä Tiekuntien laskutus: Tiekunnilta laskutettiin ensimmäinen erä , laskujen eräpäivä oli Tela Yksityisteiden hoito- ja kunnossapitosopimukset irtisanottiin. Infotilaisuus: pidettiin yksityistiekunnille tiedotustilaisuus voimaantulevista yksityisteiden hoito- ja kunnossapitojärjestelyistä. Tilaisuudessa käytiin läpi toimenpiteitä mitä yksityistiekuntien tulee tehdä ennen uuden mahdollisen hoitosopimuksen solmimista. Tela /77 Päätettiin jättää laskuttamatta yksityistiekunnilta toinen erä vuoden 2015 omavastuuosuudesta, jolloin tulo vastaa tarkoitukseen varattua määrärahaa. Siirtymävaiheen tilanne Vuonna 2015 yksityistiekuntien kanssa laadittuja hoitosopimuksia on yhteensä 42 kpl, niistä 32 yksityistiekuntaa on hakeutunut kunnan hoito- ja kunnossapitosopi-

6 Kunnanhallitus TJ:N EHDOTUS: muksen piiriin. Lisäksi tiekuntia on yhdistetty yhteiseksi suuremmaksi tiekunnaksi. Kunnan hoito ja kunnossapitosopimuksen piiriin hakeutuneista tiekunnista sopimuksen piiriin on hyväksytty yhteensä 25:n tiekunnan teitä tai niiden osia. Viisi hoito- ja kunnossapitosopimuksen vaatimukset täyttävää tiekuntaa ei ole vielä hakeutunut kunnan hoito- ja kunnossapitosopimuksen piiriin. Lisätietoja asiasta antaa tekninen johtaja Juha Försti, puh Tekninen lautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että esittelytekstin selonteko merkitään tiedoksi Ehdotus hyväksyttiin. Khall , 188 Kunnanvaltuusto on päättänyt, että teknisen lautakunnan tulee tehdä selvitys asemakaavojen mukaisten katujen hallinnasta ja hoitovastuusta sekä tehtävä päätökset kunnan hoidettavista asemakaavojen mukaisista kaduista syyskuun 2015 loppuun mennessä Tekninen lautakunta on kokouksessaan tehnyt seuraavia päätöksiä: asemakaavoitetulla alueella olevista kaduista kadunpitopäätöksiä ( 130), teiden hoitopäätöksiä, joilla maan käyttö on toteutettu palstoitussuunnitelmalla ( 131) sekä päätöksiä kunnan hoidettavista kaduista, jotka eivät täytä kadunpitopäätökselle asetettuja vaatimuksia ( 132). Tekninen johtaja Juha Försti on kutsuttu asiantuntijaksi kokoukseen esittelemään asiaa. KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että esittelytekstin selonteko merkitään tiedoksi. Ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin, että tekninen johtaja Juha Försti oli kutsuttuna asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian esittelyn ajan klo

7 Kunnanhallitus EROANOMUS LUOTTAMUSTOIMESTA JA LUOTTAMUSTOIMEN TÄYTTÄMINEN Khall , 171 Kunnanhallitus on asettanut elinkeino- ja kaavoitusjaoston sekä valinnut siihen jäsenet ja varajäsenet toimikaudeksi Kunnanhallitus on valinnut varsinaiseksi jäseneksi Marianne Rajalan ja hänen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Marko Vaismaan. Marianne Rajala on anonut eroa luottamustehtävästä paikkakunnalta pois muuton vuoksi. Kuntalain 37.1 :n mukaan luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi :n mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Lisätietoja antaa hallintojohtaja Jaana Järvi-Laturi, puh.(06) , etunimi.sukunimi@isokyro.fi. KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus - toteaa Marianne Rajalan menettäneen vaalikelpoisuutensa paikkakunnalta pois muuton vuoksi ja siksi luottamustoimen päättyneeksi; - päättää, että elinkeino- ja kaavoitusjaoston uuden jäsenen valinta Marianne Rajalan tilalle siirretään kunnanhallituksen seuraavaan kokoukseen. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Khall , 189 KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus valitsee elinkeino- ja kaavoitusjaostoon uuden jäsenen Marianne Rajalan tilalle. Ehdotus hyväksyttiin ja elinkeino- ja kaavoitusjaoston uudeksi jäseneksi valittiin Raili Varo. _

8 Kunnanhallitus VESIHUOLTOLAITOKSEN KIRJANPIDOLLISEN TASEYKSIKÖN PERUSTAMINEN Khall 190 Asian tausta Isonkyrön kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti eriytetty yksikkö, jonka kirjanpito on hoidettu erillistileillä kunnan kirjanpidossa. Tilinpäätöksessä siitä on johdettu tulos- ja taselaskelma. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen talousarvio on sisällytetty kunnan talousarvioon. Tähän saakka kunnallisen vesihuoltolaitoksen toimintojen eriyttäminen on voitu tehdä laskennallisesti, muuna taseyksikkönä tai kunnallisena liikelaitoksena. Laskennallisesti eriytetyn liiketoiminnan tilinpäätöskaavat eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia osakeyhtiöiden laskelmien kanssa, erityisesti tasejatkuvuuden osalta. Peruspääoman sijasta kunnan sijoitusta kuvaa jäännöspääoma, jolla ei ole tasejatkuvuutta. Laki vesihuollon muuttamisesta (681/2014) Vesihuoltolakia koskevat muutokset ovat tulleet voimaan Lain mukaan kunnan tulee kirjanpidossaan eriyttää vesihuolto muista toiminnoista ja sille on tilikausittain laadittava kirjanpitolain mukainen tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä esitettävä niiden liitteenä olevat tiedot. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut asiaa koskevan lausunnon numero 112. Lisäksi Kuntaliitto on antanut ohjeen kirjanpidollisen taseyksikön perustamisesta ( ). Uudistunut vesihuoltolaki edellyttää kirjanpidon eriyttämistä ja siten myös tilinpäätöksen johdettavuutta kirjanpidosta. Kirjanpidon eriyttämisellä pyritään jatkossa siihen, että tilinpäätöksen ja siinä esitettyjen tunnuslukujen perusteella voidaan läpinäkyvästi arvioida, missä määrin vesihuollosta ja huleveden viemäröinnistä perittävät maksut kattavat palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset pitkällä aikavälillä ja ovatko maksut kohtuullisia. Edellä mainituista syistä johtuen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto katsoo, että vesihuoltolaitos kokonaisuutena (vesihuolto ja huleveden viemäröinti) tulee eriyttää kirjanpidossa joko kunnallisena liikelaitoksena tai taseyksikkönä. Tällöin sen tilikauden tulos siirtyy taseessa seuraavalle tilikaudelle. Sen sijaan huleveden viemäröinti voidaan eriyttää muusta vesihuoltolaitoksen toiminnasta laskennallisesti. Kunnan liikelaitos ja muu taseyksikkö eroavat toisistaan talousarviokäsittelyn suhteen. Liikelaitos on erillään kunnan talousarviosta, kun taas taseyksikön määrärahat ja tuloarviot otetaan kunnan talousarvioon. Taseyksiköllä voi olla omat pankkitilit tai yhdystili kunnan pääkassaa vastaan. Taseyksikössä investointimenot lisäävät yhdystilivelkaa kunnalle ja investointitulot lisäävät sitä. Jos taseyksikkö tekee suuria investointeja, velka voi kasvaa merkittävän suureksi. Se voi muuttua pitkäaikaisen velan tai oman pääoman luonteiseksi eräksi, jos taseyksikkö ei kykene lyhentämään velkaa pitkälläkään tähtäimellä. Tällöin voi olla perusteltua lyhentää yhdystilivelkaa budjetoimalla taseyksikölle pitkäaikaisen lainan lisäystä kunnalta tai peruspääoman lisäystä. Taseyksikön tulojen tulee enintään neljän vuoden pituisella suunnittelukau-

9 Kunnanhallitus della kattaa toiminnan kustannukset ja pitkällä aikavälillä myös investoinnit siltä osin kuin niitä ei kateta oman pääoman ehtoisella rahoituksella. Hulevesien viemäröinti Vesihuoltolain 17 a :n mukaan kunta päättää, huolehtiiko vesihuoltolaitos myös hulevesien viemäröinnistä päätöksessä määriteltävällä alueella vai vastaako kunta siitä muulla tavoin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Mikäli se määritellään vesihuoltolaitoksen tehtäväksi, tulee myös hulevesien viemäröinnin kirjanpito eriyttää. Eriyttämisellä pyritään siihen, että tilinpäätöksen ja siinä esitettyjen tunnuslukujen perusteella voidaan läpinäkyvästi arvioida, missä määrin vesihuollosta ja huleveden viemäröinnistä perittävät maksut kattavat palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset pitkällä aikavälillä, ja ovatko maksut kohtuullisia. Esitys vesihuoltolaitoksen taseyksikön perustamisesta Vesihuoltolain muutosten johdosta esitetään, että alkaen Isonkyrön kunnan vesihuoltolaitoksesta muodostetaan takautuvasti taseyksikkö, jolle laaditaan tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma, sekä niiden liitetiedot ja toimintakertomus. Kunnan sijoituksen määrä muodostuu omaisuus- ja velkaerien erotuksesta ja se voidaan jakaa peruspääomaksi ja lainaksi. Vesihuoltolaitos maksaa kunnan siihen sijoittamalle peruspääomalla korkoa, jonka vuosittainen suuruus lasketaan Suomen Pankin määräämän peruskoron keskiarvon mukaan. Vuoden 2015 peruskorko on 0,25 %. Vesihuoltolaitoksella ei ole omia pitkäaikaisia lainoja, koska kunnan lainat on yleensä otettu kaikkiin investointeihin yhteisesti. Vesihuoltolaitoksen taseyksikön avaava tase muodostetaan laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen taselaskelman pohjalta. Taseyksikön rahaliikenne hoidetaan kunnan pankkitilien kautta. Kirjanpidollisesti eriytetyssä taseyksikössä noudatetaan tasejatkuvuuden periaatetta siten, että kertyvät yli- ja alijäämät kumuloituvat liiketoiminnan omaan pääomaan. Kun laskennallisesta taseyksiköstä muodostetaan vastaavaa toimintaa jatkava kirjanpidollinen taseyksikkö, aloittavaan taseeseen merkitään ko. liiketoimintaan kohdistuva aikaisemmilta tilikausilta kertynyt alijäämä. Vesihuoltolaitoksen peruspääoma ja avaava tase määrätään seuraavasti: Vesihuoltolaitoksen taseyksikön peruspääoma: Maa-ja vesialueet ,72 Rakennukset ,78 Kiinteät rakenteet ja laitteet ,44 Osakkeet ja osuudet ,98 Myyntisaamiset ,58 Ostovelat ,04 Muut velat ,54

10 Kunnanhallitus Oma pääoma ,92 Edellisten tilikausien alijäämät ,18 Tilikauden 2014 alijäämä ,36 Peruspääoma ,46 Alijäämien kertymä laskennallisesti eriytetyistä tilinpäätöksistä vuodesta 2003 alkaen, jolloin valtuusto on edellisen kerran vahvistanut avaavan taseen: , , , , , , , , , , ,49 Yhteensä ,18 Vesihuoltolaitoksen taseyksikön avaava tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet ,72 Rakennukset ,78 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,94 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet ,98 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Myyntisaamiset (la) ,58 VASTAAVAA YHTEENSÄ ,50 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma ,46 Edellisten tilikausien alijäämä ,18

11 Kunnanhallitus Tilikauden 2014 alijäämä , ,92 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pal.kelpoiset liittymismaksut (pa) ,54 Lyhytaikainen Ostovelat (la) , ,58 VASTATTAVAA YHTEENSÄ ,50 Vesihuollon avaavaan taseeseen sisältyy laskennallisesti eriytettävän hulevesiviemäröinnin tase-eriä seuraavasti: VASTAAVAA II Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteen ja laitteet ,13 Yhteensä ,13 Lisätietoja antaa pääkirjanpitäjä Petra Isotalo, puh.(06) , etunimi.sukunimi@isokyro.fi. KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että alkaen vesihuoltolaitoksen kirjanpidollinen taseyksikkö sekä taseyksikön sisällä hulevesien viemäröinnin laskennallinen eriyttäminen päätetään edellä esittelytekstissä esitetyllä tavalla - Talousarviota vuodelle 2016 ja -suunnitelmaa vuosille muutetaan siten, että Vesi- ja viemärilaitoksen tehtäväalueen nimeksi (s. 55 ja s. 69) muutetaan Vesihuoltolaitos. Ehdotus hyväksyttiin.

12 Kunnanhallitus ERONPYYNTÖ VAASA-OPISTON NEUVOTTELUKUNNAN JÄSENYYDESTÄ JA UUDEN JÄSE- NEN NIMEÄMINEN Khall , 39 Kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt Vaasan kaupungin kanssa sopimuksen kansalaisopistotoiminnan järjestämisestä Isonkyrön kunnan alueella. Sopimuksen mukaan hallinto ja päätöksenteko järjestetään seuraavasti: 3. Hallinto ja päätöksenteko Kansalaisopistopalvelujen tuottamisesta Isonkyrön kunnan alueella vastaa Vaasan kaupungin omistama ja ylläpitämä Vaasan työväenopisto. Vaasan työväenopiston käyttönimenä on Vaasa-opisto. Opiston ylläpitäjä huolehtii opiston taloudenhoidosta, valtionosuuksien, - avustusten ja muun rahoituksen hakemisesta. Opiston toimintaa johtaa ja valvoo Vaasan kaupungin johtosäännön mukaisesti työväenopiston johtokunta. Johtokunta hyväksyy opiston talousarvion käyttösuunnitelman ja opetussuunnitelman. Sopimuskuntien osalta toiminnan sisältöä käsitellään vuosittain neuvottelukunnassa, joka kokoontuu rehtorin kutsumana huhtikuun loppuun mennessä. Neuvottelukuntaan kuuluvat opiston rehtori, sopimuskuntien toiminnasta vastaavat henkilöt ja 1-3 sopimuskuntien valtuustokaudeksi kerrallaan nimeämää jäsentä. KJ:N EHDOTUS: Lisätietoja antaa kunnanjohtaja Eino Toivola, puh. (06) , etunimi.sukunimi@isokyro.fi. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että - Vaasa-opiston neuvottelukuntaan nimetään kolme jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet valtuustokauden jäljellä olevaksi ajaksi. Ehdotus hyväksyttiin. Kvalt , 13 Ehdotus hyväksyttiin ja kunnanvaltuusto valitsi jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Jäsen Jussi Lehtonen Harri Niemi Susanna Pietikäinen Henkilökohtainen varajäsen Marja Vaismaa Sami Hahtola Paula Rinta-Korkeamäki

13 Kunnanhallitus Khall , 191 Susanna Pietikäinen on saapuneella kirjeellään anonut eroa Vaasaopiston neuvottelukunnan jäsenyydestä, koska kuuluu ko. neuvottelukuntaan nyt virkansa puolesta. Kuntalain (365/1995) 38 :n mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että - myönnetään Susanna Pietikäiselle ero Vaasa-opiston neuvottelukunnasta ja - nimetään Susanna Pietikäisen tilalle Vaasa-opiston neuvottelukuntaan jäsen valtuustokauden jäljellä olevaksi ajaksi. Ehdotus hyväksyttiin.

14 Kunnanhallitus LAUSUNTO POLIISIN LUPAPALVELUITA KOSKEVASTA MUUTOSSUUNNITELMASTA Khall 192 Pohjanmaan poliisilaitos pyytää päivätyllä kirjeellään kunnalta lausuntoa lupapalveluita koskevasta muutossuunnitelmasta mennessä. Ajo-oikeuteen liittyvien lupa-asioiden siirtäminen poliisilta Liikenteen turvallisuusviraston Trafin vastuulle alkaen merkitsee, että Pohjanmaan poliisilaitoksen lupapalveluiden henkilövahvuus vähenee. Tänä vuonna lupapalveluiden henkilövahvuus on enimmillään 76,7 henkilötyövuotta. Vuoden 2016 osalta Poliisihallitus on asettanut muuttuvia tehtävämääriä vastaamaan poliisilaitokselle lupapalveluiden enimmäishenkilömääräksi 64,2 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosimäärän lasku vaikuttaa siihen, miten palveluita voidaan kysyntää vastaavasti ja resurssien tarkoituksenmukainen käyttö huomioiden tarjota koko alueella. Muutosta edeltävää tasoa ei ole mahdollista kaikilta osin turvata muutoksen jälkeen. Vähentyvän lupapalveluhenkilöstön sijoittaminen muuttuvaa kysyntää ja tarkoituksenmukaista palvelurakennetta vastaamaan merkitsee, että poliisilaitos kaavailee irtisanovansa nykyisen yhteispalvelua koskevan sopimuksen Isonkyrön yhteispalvelupisteen osalta. Tämän tilalle voidaan tarjota uutta sopimusta yhteispalvelupisteiden poliisin vakiopalveluvalikoimalla, mikäli kunnalla on henkilökuntaa, joka avustaa kansalaisia näissä asioissa. Ajokorttien myöntäminen siirtyy Trafille, joka on tehnyt palvelujen tuottamisesta sopimuksen Ajovarma Oy:n kanssa, jolla on toimipaikat tällä hetkellä mm. Vaasassa ja Seinäjoella. Pohjanmaan poliisin suunnitelmissa on, että Laihian poliisille jäävät lupapalvelut siirtyvät alkaen Vaasaan. Näitä palveluja ovat mm. passit ja ampumaaseluvat, joiden yhteismäärä tällä hetkellä on Laihian poliisiasemalla ollut noin kpl/vuosi. Poliisihallinnon tavoitteena on lupaa/työntekijä. Tulevina vuosina poliisin tavoitteena on, että passit ja ampuma-aseluvat haetaan mahdollisimman pitkälle sähköisesti ilman asiointia poliisiasemalla. Isonkyrön yhteispalvelupisteessä ei ole ollut poliisin kansliahenkilökuntaa noin kahteen vuoteen, joten siltä osin muutos ei ole merkittävä vaan toiminta on ollut käytännössä poliisin esittämän uuden yhteispalvelusopimuksen mukaista. Sähköisiä palveluja tulisi kuitenkin kehittää esim. vuorovaikutteista videotekniikkaa hyödyntäväksi. Koko Kyrönmaan osalta Laihian poliisiasemalta saatujen lupapalvelujen poistuminen on kuitenkin selvä heikennys alueen palveluihin.

15 Kunnanhallitus Lisätietoja antaa kunnanjohtaja Eino Toivola, puh. (06) , KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää antaa asiassa seuraavan lausunnon: - Poliisin lupapalvelujen palvelutason turvaamiseksi lupapalvelut tulisi järjestää siten, että Laihian poliisiasemalla on vastaanotto viikoittain neljänä päivänä viikossa tai siten, että Vaasasta ohjataan asiakkaita Laihian lupapalveluun niin, että vaadittu lupapäätöstä vuodessa toteutuu. - Isonkyrön yhteispalvelupisteen palvelusopimusta voidaan muuttaa poliisilaitoksen esityksen mukaisesti, koska toiminta on jo nykyisellään poliisin ehdotuksen mukaista. - Isonkyrön yhteispalvelupisteessä tulisi tulevaisuudessa mahdollistaa vuorovaikutteinen videoyhteys asiakkaan ja virkailijan välillä. Ehdotus hyväksyttiin.

16 Kunnanhallitus LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Khall 193 Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö pyytävät päivätyllä kirjeellään kunnilta lausuntoa hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi. Lausunnot pyydetään antamaan klo mennessä. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut ja tekemillään päätöksillä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamisesta sekä perustettavien itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettävät kolme itsehallintoaluetta tukeutuen lailla säädettävän työnjaon mukaisesti vaativimmissa palveluissa muiden itsehallintoalueiden palvelurakenteisiin siten, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sotepalvelut järjestetään. Hallituksen rahoituksen uudistamista koskevan linjauksen mukaan kunnilla ei voi jatkossa olla merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Itsehallintoalueiden rahoitusta valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta, minkä lisäksi myös osittain alueiden omaan verotusoikeuteen perustuvaa ratkaisua selvitetään. Hallituksen aluejakoa koskeva linjaus sekä sitä perusteleva muistio sekä muu lausuntopyyntöön liittyvä materiaali löytyy osoitteesta: Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Kuntia pyydetään ottamaan lausunnossaan kantaa siihen, minkä maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kunta katsoo kuuluvansa sekä perustelemaan kannanottonsa. Sen vuoksi kunnille osoitettu lausuntopyyntö on kohdistettu valtuustoille. Itsehallintoalueeseen sijoittumista koskevaan kannanottoon suhtaudutaan kunnan virallisena kantana. On mahdollista menetellä myös niin, että valtuusto ottaa kantaa ainoastaan sille osoitettuihin, itsehallintoalueeseen kuulumista koskeviin kysymyksiin ja toimittaa kannasta päätösasiakirjan STM:öön. Tällöin lausuntopyynnön muihin kysymyksiin voidaan ottaa kantaa muussa kunnan toimielimessä. Mikäli kunta katsoo, ettei sen ole tarpeen ottaa alueiden muodostumiseen virallista kantaa, lausuntopyyntöön voidaan vastata kokonaisuudessaan kunnan valitsemassa toimielimessä eikä päätösasiakirjan toimittaminen ole tällöin tarpeen. Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen laatimisessa. Hallituksen esityksestä pyydetään lausunnot keväällä 2016.

17 Kunnanhallitus Lisätietoja antaa kunnanjohtaja Eino Toivola, puh. (06) , KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto antaa asiassa seuraavan lausunnon (vastaukset tummennettu): Kysymykset ja vastaukset 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Vastaus: Ei ole. 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Vastaus: Tarkoituksenmukaisinta olisi yhdistää Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirit yhdeksi itsehallintoalueeksi, jolloin olisi varmistettu selkeä työnjako alueen nykyisten keskussairaaloiden välillä sekä tarkoituksenmukainen palvelujen sijoittelu lähipalveluja tarjoavien yksikköjen osalta. Itsehallintoalueiden maankäytön suunnitteluvastuu, edunvalvonta, maaseudun rahoitus ja kehittämisvastuu pysähtyy itsehallintoalueiden rajoille. Itsehallintoalueiden rajat haittaavat elinkeinoelämän kehittämistyötä. 3. Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? Vastaus: Etelä-Pohjanmaa 4. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Vastaus: Isonkyrön tulee kuulua Etelä-Pohjanmaan itsehallintoalueeseen mm. sillä perusteella, että kunta kuuluu EP:n sairaanhoitopiiriin ja Isokyrö sekä Seinäjoki ovat muodostaneet terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen alkaen. Isokyröläisten asiointi suuntautuu pääosin myös kaupan osalta Seinäjoelle. Lähes kokonaan suomenkielisenä (98,6 % väestöstä) kuntana Isollakyröllä on Etelä-Pohjanmaanhan kuulumiselle myös vahvat kielellisiin oikeuksiin perustuvat syyt. Pohjanmaan itsehallintoalueella isokyröläiset olisivat kielivähemmistön asemassa.

18 Kunnanhallitus Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? Vastaus: Sote-palvelujen järjestäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja työnjakoa sotealueiden välillä, jota valtion tulee omalta osaltaan ohjata tavoiteltujen kustannussäästöjen aikaan saamiseksi. Vaarana on erityisesti sote-alueiden rajakuntien palvelutarjonnan heikentyminen, ellei yhteistyötä pystytä rakentamaan myös lähipalvelujen osalta. 6. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia. Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys Taloudelliset edellytykset Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne Kielelliset erityispiirteet Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat Jokin muu, mikä? Vastaus: Esitetyt kriteerit alleviivattu ja tummennettu edellä 7. Kaikki itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? Vastaus: Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pirkanmaan itsehallintoalueet. 8. Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? Vastaus: Ei ole. 9. Voitte perustella edellistä vastaustanne.

19 Kunnanhallitus Vastaus: Isollekyrölle on joka tapauksessa kohdassa 4 sanotuin perustein luontevaa olla samassa itsehallintoalueessa muiden Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien kanssa siitä riippumatta toimiiko Etelä-Pohjanmaa omana sotealueena vai tuotetaanko palvelut yhdessä jonkin toisen alueen kanssa. 10. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? Vastaus: Kunnalliset maaseutuhallinnon tehtävät. Maakuntakaavoituksen siirtyessä pois kuntien omistamilta maakuntaliitoilta itsehallintoalueille, tulee kuntien asemaa kaavoituksessa vahvistaa esim. yhteisten osayleiskaavojen osalta suhteessa maakuntakaavaan. 11. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntien yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? Vastaus: Paikalliset itsehallintoalueen ja kuntien yhteistyötiimit, jotka huolehtivat lähipalveluista. 12. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. Vastaus: Ei vastausta. 13. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. Vastaus: Ei vastausta. Ehdotus hyväksyttiin.

20 Kunnanhallitus IMAS RY:N ANOMUS VÄLIAIKAISRAHOITUKSESTA Khall 194 YHYRES-kehittämisyhdistys on puoltanut rahoitettavaksi Isonkyrön metsästys- ja ampumaseura ry:n IMAS nykypäivään -hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa ja nykyaikaistaa lasten ja nuorten harjoitus- ja kilpailuolosuhteita sekä lisätä turvallisuutta ulkoradoilla. Hankkeen aikataulu on Hankkeen kokonaiskustannukset ovat ,50 euroa. YHYRES-yhdistyksen rahoitusosuus on ,50 euroa. Tuen myöntämisen laillisuustarkastelun tekevä Pohjanmaan ELY-keskuksen kehittämisasiantuntija Petri Svanbäck on ilmoittanut, että mitään laillista estettä tuen myöntämiselle ei näyttäisi olevan. Maaseutuvirasto ei kuitenkaan ole antanut vielä kaikkia ohjeita laillisuustarkastukseen liittyen ja lupa virallisten tukipäätösten tekoon saadaan ilmeisesti vasta ensi vuoden puolella. Päätöksiä voidaan todennäköisesti tehdä vasta helmi-maaliskuussa IMAS ry anoo saapuneella kirjeellään kunnalta hankkeeseen väliaikaista rahoitusta ,50 euroa siten, että lainan takaisinmaksu tapahtuu hankkeen loppuun mennessä. Anomus esityslistan liitteenä. Hallintosäännön 5 :n 26) kohdan mukaan kunnanhallitus päättää tilapäislainojen myöntämistä mm. EU-hankkeille. Lisätietoja antaa kunnanjohtaja Eino Toivola, puh. (06) , etunimi.sukunimi@isokyro.fi. KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - myöntää Isonkyrön metsästys- ja ampumaseura ry:n IMAS nykypäivään - hankkeeseen väliaikaista rahoitusta ,53 euroa - laina on koroton eikä sille vaadita muuta vakuutta - laina on maksettava kunnalle takaisin sitä mukaa, kun hanketuki on maksettu yhdistykselle ja kokonaisuudessaan takaisin mennessä - mikäli hankkeelle ei myönnetä haettua YHYRES-yhdistyksen rahoitusosuutta, tulee kunnan antama laina maksaa siltä osin välittömästi takaisin. Ehdotus hyväksyttiin.

21 Kunnanhallitus KUNNANVIRASTON AUKIOLOAIKOJEN MUUTTAMINEN Khall 195 Isonkyrön kunnanviraston aukioloajat ovat olleet ma-pe klo Mm. sähköisen asioinnin lisäännyttyä aukioloaikoja on tarkoituksenmukaista tarkentaa. Toisaalta esim. muualla työssäkäyvät asiakkaat eivät välttämättä ehdi asioimaan aukioloaikojen puitteissa. Kunnanvirastossa noudatetaan liukuvaa työaikaa, josta on KVTES:n mukaisesti sovittu seuraavaa: Tasoittumattoman liukuvan työajan säännöllinen työaika voi ylittyä jatkuvasti enintään 20 tuntia (+saldo) tai alittua jatkuvasti enintään 6 tuntia ( saldo). Päivittäinen liukuma-ajan enimmäismäärä on klo 7 9 ja ja kiinteä päivittäinen työaika vähintään viisi tuntia klo 9 15 ruokatauko poisluettuna. Lisätietoja antaa hallintojohtaja Jaana Järvi-Laturi, puh. (06) , etunimi.sukunimi@isokyro.fi. KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää, että alkaen kunnanvirasto on yleisölle avoinna - maanantaista perjantaihin klo ja - myös muuna kuin aukioloaikoina otetaan asiakkaita vastaan erikseen niin sovittaessa - puhelinvaihde pidetään auki klo Ehdotus hyväksyttiin.

22 Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJOJEN JA VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN TIEDOKSISAATTAMINEN Khall 196 Isonkyrön kunnan hallintosäännön 75 :n mukaisesti kunnanhallitukselle annetaan tiedoksi seuraavat pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset. Lisätietoja antaa hallintojohtaja Jaana Järvi-Laturi, puh. (06) , KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus merkitsee tiedokseen seuraavat pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset: - Ympäristölautakunta Sivistyslautakunta Hallintojohtaja : TYKY-etuudet Ehdotus hyväksyttiin.

23 Kunnanhallitus KYRÖNMAAN JÄTEVESI OY:N TILANNEKATSAUS Khall 197 Kyrönmaan Jätevesi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pentti Kauppinen ja kunnanjohtaja selostivat Vaasan Vesi Oy:n esitystä. Lisätietoja antaa kunnanjohtaja Eino Toivola, puh. (06) , KJ:N EHDOTUS: Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi em. selostuksen. Ehdotus hyväksyttiin.

24 Kunnanhallitus OIKAISUVAATIMUSOHJE Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. Pykälät: 189, 194, 195 Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen voi tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Määräaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on toimitettava Isonkyrön kunnanvirastoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen kunnanviraston aukioloajan päättymistä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään Isonkyrön kunnanhallitus Pohjankyröntie 136, ISOKYRÖ telefaksi (06) , sähköposti: Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava - päätös, johon haetaan oikaisua - se, millaista oikaisua vaaditaan, sekä - oikaisuvaatimuksen tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Pykälät: 186, 187, 188, 190, 191, 192, 193, 196, 197 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: 189, 194, 195