Juuan Nunnanlahden kansakoulun oppilaita 1920 Opettajat E. Huttunen ja A.L. Nevalainen Eturivissä 4. vas. Olli Martikainen s. 1911
|
|
- Helmi Haapasalo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Juuan Nunnanlahden kansakoulun oppilaita 1920 Opettajat E. Huttunen ja A.L. Nevalainen Eturivissä 4. vas. Olli Martikainen s. 1911
2 Lauantai klo /18.00 osallistumismaksu 25, muille kuin jäsenille 30 Martikaisten sukutapaaminen Kuopiossa la-su Best Western Hotel Savonia, Sammakkolammentie Saapuminen ja ilmoittautuminen - tutustutaan ja turistaan Buffet-lounas Avaussanat, esittäytyminen Kahvi Virallinen kokous Kaikki ovat tervetulleita kokoukseen, mutta puhe- ja äänioikeus on vain jäsenillä. Pieni runohetki: Näytelmäkirjailija Maire Martikainen lausuu kolme akateemikko, runoilija Kirsi Kunnaksen lastenrunoa ja kolme hänen aikuisrunoaan. Tamperelaisen Maire Martikaisen isä, Hugo Martikainen, on syntynyt Viipurin läänin Pyhäjärvellä ja isoisä, Abraham Martikainen, Lapinlahdella Opastettu kiertoajelu (sis. käynnin Puijon tornissa) 10, vain ennakkoilmoittautuneille. Linja-auto lähtee hotellin edestä. n.klo Paluu hotellille. Sunnuntai klo Päivä on varattu vapaamuotoiseen yhdessäoloon, sukuyhteyksien selvittämiseen sekä sukututkimustietojen yhdistämiseen, täydentämiseen ja tarkistamiseen. Jakaudumme eri ryhmiin sen mukaan missä suvun juuret ovat. Sukuseuran sukututkijat ovat paikalla. Lounastauko klo , jolloin ennakkoilmoittautuneille on tarjolla keittolounas (13 ), joka sisältää lohikeiton, leivän, levitteen, ruokajuomana veden tai kotikaljan sekä jälkiruokakahvin. Oletko itse selvittänyt sukujuuriasi? Ota oma aineistosi mukaan. Tiedätkö mihin sukuhaaraan kuulut? Jos et tiedä omista sukujuuristasi paljoakaan, ota mukaan mahdollisimman tarkat ja mahdollisimman vanhat, mielellään 1800-luvulle yltävät tiedot (tarkat nimet, syntymä- ja/tai kuolinajat ja -paikat). Silloin todennäköisyys löytää yhteys on suurempi. Ota mukaan myös vanhoja valokuvia, hallussasi olevia vanhoja asiakirjoja ja muuta materiaalia, joista voi olla apua selvityksessä tai joiden kopioita voisit antaa sukututkijoiden ja/tai sukuseuran käyttöön.
3 Ilmoittautumiset viimeistään Eila Martikainen (puh ), Marja Laurila (puh ) tai nettisivujen kautta Osallistumismaksut maksetaan viimeistään Osallistumismaksu 25 (muille kuin jäsenille 30 ) sisältää lauantain buffet-lounaan ja iltapäiväkahvin Opastettu kiertoajelu ja käynti Puijolla 10 (vain ennakkoilmoittautuneille) Sunnuntain keittolounas 13 (vain ennakkoilmoittautuneille) Kaikki maksut maksetaan Sukuseura Martikainen ry:n tilille FI viimeistään Kirjoita maksutietoihin kaikkien osallistujien nimet ja osoitetiedot. Majoittuminen Hotelli Savoniassa Hotellista on varattu majoituskiintiö. Yöpymisen hinta on 71 /1 hh/vrk ja 90 /2 hh/vrk Varaukset suoraan hotellista (puh ). Muista mainita, että tulet Sukuseura Martikaisen tapaamiseen. TERVETULOA!
4 SUKUTUTKIMUSTA HARRASTAMAAN Marja Laurila Luin viimeisimmästä Sukuviestistä Maria Laapaksen kirjoituksen Juuria etsimässä ja löytämässä. Hän esitti kysymyksen Miksi sitten tutkin juuriani? Jäin miettimään sitä ja muistelemaan, miksi itse aloin tutkia juuriani. Olin jäänyt 2004 toukokuussa eläkkeelle ja syyskuussa leskeksi ja mietin itselleni uusia harrastuksia. Yksi itsestään selvä oli kankaankudonta, jota olin harrastanut kudontaasemalla jo aikaisemminkin, mutta nyt halusin oppia tekemään kaiken alusta asti itse. Siispä kurssille. Etsiessäni sopivaa kurssia lähiseudun työväen - ja kansalaisopistojen ohjelmista osui silmiini myös sukututkimuksen alkeiskurssi. Päätin osallistua siihen. Miksi? Muistin jo lapsuudesta asti mieltäni askarruttaneen kysymyksen, jota en ollut osannut silloin selvittää. Nyt oli sikäli myöhäistä, että sekä isäni, isovanhempani että isäni ainut sisko, jotka olisivat osanneet kysymykseen vastata, olivat kuolleet. Noin kymmenvuotiaasta asti oli mieleeni aina silloin tällöin tullut kuva hautajaisista ilmeisesti tätini miehen. Seisomme kirkon pihalla ryhmänä täti, hänen tyttärensä, isäni, äitini ja minä. Isä katselee ympärilleen muuta väkeä ja sanoo: Eikös nuo ole niitä Kyttälän serkkuja? johon tätini joka oli isää 6 vuotta vanhempi ja asunut heidän lapsuuspaikkakunnallaan koko ikänsä vastaa hyvin nopeasti ja minusta tylyn tuntuisesti: On. Mitäs nekin täällä tekee? Etkä mene puhumaan niiden kanssa! Totta kai menen vastaa isä ja menee saman tien. Tapaaminen näytti sivusta katsoen iloiselta. Mistä puhuttiin, sitä en tiedä, mutta vielä samana kesänä ajoimme Kyttälän taloon, joka oli isoisäni lapsuudenkoti ja jota silloin viljeli hänen veljensä poika. Isä tapasi siis vielä serkkunsa ja minä pikkuserkkujani sen yhden kerran. Kysymys, joka mieltäni askarrutti oli: Miksi tätini suhtautui niin kielteisesti Kyttälän serkkuihin? Isälläni ei tuntunut olevan mitään heitä vastaan, päinvastoin. Sukututkimukseni alkoi siis tästä etelähämäläisestä torpparisuvusta mielessä toive, että löytäisin jotain, joka selittäisi kaunan ja löytyihän sitä, niin ainakin uskon. Jo melko pian löysin tiedon, että kaksi vaarin veljistä oli kapinan aikana kuulunut punakaartiin. Ja toinen heistä oli kuollut Hämeenlinnan vankileirillä. Toisen jäljet katosivat siihen, että hän muutti paikkakunnalta. Liittyikö tämä jotenkin asiaan? Kun pengoin lisää, löysin vaarin pitäjäkirjan sivulta kuvasta, joka esitti paikallisen suojeluskunnan esikuntaa. Tässäkö selitys? Isä oli kapinan aikaan vain 6-vuotias, mutta täti siis 12. Isä ei varmaan ymmärtänyt tapahtumista mitään, mutta täti varmaan jo aika paljon. Uskon siis, että tädin katkeruus liittyy jotenkin vuosien tapahtumiin. Samaan pitäjänkirjan kuvaan liittyy toinenkin tarina. Isoisäni oli kuollut jo paljon ennen kuin minusta oli aavistustakaan, enkä ollut koskaan nähnyt hänestä yhtään kuvaa. Isä puhui aina joskus, että äitinsä jokainen tietää, mutta isästään ei niin varma voi olla. Ja että hänet varmaan on tehnyt joku mustalainen ohikulkumatkallaan, hänellä kun oli niin pikimusta tukka, vaikkakin vaalea iho ja siniset silmät. Samanlainen musta tukka oli kyllä hänen äidillään, joten ajattelin, että jos mustalainen suvusta löytyy, sen täytyy olla jossain aikaisemmassa polvessa. Katselin pitäjänkirjan kuvassa olevaa isoisääni ja ihmettelin isäni puheita. Kun nuorempi poikani, joka ei ole koskaan nähnyt isääni, koska syntyi 8 vuotta tämän kuoleman jälkeen, tuli käymään, näytin hänelle kuvaa ja kysyin: onko tässä miehessä mielestäsi mitään tuttua? Hetkeäkään miettimättä poika vastasi: Ihanhan se on kuin Jukka tai minä. Tapaa siis isoisän isäsi, sanoin minä ja olin vakuuttunut, että siinä oli isäni oikea isä. Melko helppo alkuun pääsy ja isän lapsuuden paikkakunnan seurakunnan kansliasihteerin erittäin ystävällinen avustus kannustivat minua eteenpäin. Pääsin isän suvussa mieslinjaa pitkin melko nopeasti lukujen vaihteeseen. Isän äidin suku ei sitten ollutkaan niin helppo juttu. Siinä riittää vielä
5 pähkinöitä purtavaksi, mutta sehän on vain mielenkiintoista. Jossain vaiheessa rupesin myös miettimään äitini sukua, pitihän siitäkin saada tietoa muistakin kuin vain tädit, enot ja serkut, jotka jo tunsinkin henkilökohtaisesti. Tästäkin suvusta isovanhempani olivat kuolleet, isoisä jo 30-luvulla ja mummo muutamaa kuukautta syntymäni jälkeen. Heiltä en siis voinut kuulla mitään tarinoita vanhasta elämästä Karjalassa. Heti alkuun totesin, että vaarin äiti oli Uosukaisia. Netistä löysin Uosukaisten sukuseuran ja kirjoitin sinne kysyen kuuluuko tämä Hetti Uosukainen, syntynyt silloin ja silloin tähän tutkittuun sukuun ja sain pian vastauksen, että kyllä kuuluu ja löytyy heidän sukukirjastaan. Liityin sukuseuraan ja taas oli yllätyksiä tulossa. Seuraavana vuorossa oleva sukuseuran kokous oli Haikon kartanossa. Ilahduin, että niin lähellä ja päätin osallistua. Väkeä oli paljon, kuljeskelin siellä täällä ja juttelin niitä näitä yhden ja toisen kanssa. Ketään en tuntenut. Sitten alettiin väkeä kerätä kartanon pihanpuoleisille rapuille valokuvausta varten. Löysin paikkani kaiteen vierestä rappusten puolivälistä melko pian ja odottelin, kun valokuvaaja ohjasi ihmisiä saadakseen kaikki mahtumaan kuvaan. Samalla kuuntelin ihmisten jutustelua ja korvaani osui tuttuja ääniä. En ensin uskonut, mutta pakko oli kääntyä katsomaan taakse, kun kuulosti siltä, että siellä jutteli tuttu pariskunta edellisestä työpaikastani. Ja toden totta Raija ja Pentti seisoivat pari rappua ylempänä. Olimme olleet useita vuosia samassa työpaikassa, mutta emme olleet koskaan puhuneet suvuistamme. Nyt tietenkin se tuli ajankohtaiseksi. Kertoessani serkustani Taimista totesi Raija, että jos hän olisi tiennyt Taimin olevan minulle sukua, olisi hän myös tiennyt että me olemme sukua. Taimi oli hoitanut häntä lapsena siellä Karjalassa. Sukulaisuutemme ei ole kovin läheistä, mutta kummasti sen tietoisuus lähensi meitä myös ystävinä. Martikaisten sukuseuraan minut toi väärä luulo. Olin toki tutkinut tätä mummoni sukuakin jo aika paljon, mutta sataa vuotta nuorempiahan on vaikea löytää. Eräänä kesäiltana enoni vaimoineen poikkesi iltakävelyllä luokseni. Katselimme TV-uutisia, joita luki Urpo Martikainen ja eno väitti, että Urpo on meille sukua. Asiastahan piti ottaa selvää. Siispä taas nettiin, mistä löytyi Urpon sähköposti ja niinpä hänelle lähti kysymys hänen isänsä ja isoisänsä alkuperästä ja mielessäni oli tietenkin toive saada tietoja sataa vuotta nuoremmista sukulaisista. Valitettavasti vastaus oli pettymys, mutta sen ohessa tuli tieto Martikaisille perustettavasta sukuseurasta ja kutsu perustamistilaisuuteen. Olen aina ollut suhteellisen nopea lähtemään liikkeelle ja siihen aikaan vielä sinkkukin. Siis mikäpä mukavampaa kuin ajella kauniina kesäpäivänä kauniita Hämeen maisemia katsellen toiveessa tavata mahdollisia sukulaisia. No, niitähän ei löytynyt, koska paikalla oli Savon ja Pohjois-Karjalan Martikaisia, mutta mielenkiintoisia tuttavuuksia kylläkin. Harvoin olen osannut pitää suutani kiinni, jos olen ollut jostain asiasta vahvasti jotain mieltä, enkä nytkään osannut. Ja niinhän siinä kävi kuin usein ennenkin, jouduin töihin. Martikaisten hallituksessa olen istunut siitä lähtien. Sukututkimus on jatkunut sittemmin enimmäkseen rajantakaisen Karjalan sukulaisia etsien ja rönsyillyt aika lailla sivuille ja enimmäkseen pysytellyt rajantakaisissa kunnissa, mutta hiljattain löytyi myös yhteys Iisalmelle, henkilöön, joka oli sieltä muuttanut Valkjärvelle. Joitain kyselyjä olen myös saanut Karjalan Martikaisista. Valitettavasti ei ole löytynyt yhteyttä sukujen välillä, mutta tutkimus jatkuu. Tapaamisiin Kuopiossa
6 PIELISJÄRVEN MARTIKAISISTA Liisa Raatikainen Lauri Martikainen s. noin 1677 Vuonna 1779 kuoli Pielisjärven Lieksan kylässä 67- vuotiaana nuhakuumeeseen vanhaisäntä Pekka (Petter) Martikainen. Pekka syntyi vuonna 1712, mutta hänen syntymäpaikastaan ei ole tietoa. Pekan vanhemmat olivat Lauri Martikainen ja Reetta Rytkönen. Pekka vanhempineen ja sisaruksineen löytyy Pielisjärven vanhimmasta rippikirjasta vuonna 1723, joten kirkonkirjojen avulla emme saa selville mistä suku on Pielisjärvelle tullut. Lauri - vanhin tämän sukuhaaran tunnettu jäsen oli syntynyt n Pekka avioitui 24-vuotiaana vuonna 1736 Anna Horttanaisen kanssa, joka oli tuolloin 21-vuotias. Pariskunta sai vuosina yhteensä 11 lasta. Perhe oli miesvoittoinen, sillä lapsista peräti 8 oli poikia. Perheen isän kuoltua koko veljessarja asui suurperheenä Märäjälahdessa aina äidin kuolemaan asti. Anna oli 75-vuotias kuollessaan vuonna Tämän jälkeen veljessarja hajaantui. Pekan ja Annan lapsista vanhin eli Lauri on oman sukuhaarani esi-isiä ja luonnollisesti minulla on laajimmat tiedot hänen jälkeläisistään. Lauri syntyi vuonna Vuonna 1761, ollessaan 25-vuotias hän meni naimisiin itseään viisi vuotta nuoremman Kirsti Torvisen kanssa. Lauri ja Kirsti muuttivat vuonna 1790 tai 1791 Nurmekseen, jossa Lauri eli talollisena Kuokkastensalmessa (nyk. Salmenkylä) kuolemaansa asti vuoteen Kuolinsyyksi Laurille on merkitty yksinkertaisesti vanhuus. Kirsti oli kuollut jo kymmenen vuotta aikaisemmin ja hänelle oli 69-vuotiaana merkitty sama kuolinsyy. Laurilla ja Kirstillä oli vain viisi lasta: Pekka (1761), Lauri (1764), Absalom (1768), Tuomas (1771) ja Antti (1776). Kaikki lapset elivät aikuisiksi ja perustivat aikanaan perheen jatkaen näin sukua. Laurista ikäjärjestyksessä seuraava oli Olli, joka syntyi Hänestä minulla ei valitettavasti ole enempää tietoa, sillä en ole löytänyt kuolin- tai muuttotietoa. Häntä ei ole enää merkitty muun perheen yhteyteen vuonna Tätä edeltävä rippikirja valitettavasti puuttuu kokonaan. Vanhin tyttäristä, Marketta, syntyi vuonna 1741 ja kuoli punatautiin juuri ennen kuin olisi täyttänyt 50 vuotta. Hän avioitui Erkki Ikosen kanssa vuonna 1762 ja on yksi Ikolanniemen suuren Ikosten suvun esiäideistä. Marketalla ja Erkillä oli yhdeksän lasta, jotka syntyivät vuosina (Antti, Kirsti, Pekka, Anna, Elli, Paavo, Erkki, Risto ja Tahvo). Koska Ikosten sukuseura on tehnyt suvusta laajan sukututkimuksen ja julkaissut sukukirjan, en ole itse pyrkinyt selvittämään tätä sukuhaaraa kovin pitkälle. Isänsä mukaan nimetty Pekka syntyi Hän eli Pielisjärvellä Lieksassa, jossa avioitui Eeva Ikosen kanssa. Eeva oli syntynyt 1743 ja kuoli jo ennen vuotta Heille ei tiedossani ole lapsia. Pekka eli leskenä vuoteen 1829, jolloin kuoli vanhuudenheikkouteen. Kaapo (Gabriel) syntyi vuonna Vuonna 1766 Kaapo vihittiin 22-vuotiaan Reetta Valliuksen kanssa. Reetta kuoli vuonna Tämän jälkeen Kaapo muutti Nurmekseen. Kaapolla ja Reetalla oli viisi lasta, joista kolme vanhinta kuoli alle viisivuotiaina. Kaksi vanhinta kuoli vain kahden päivän välein ennen kolmannen lapsen syntymää. Lauri ja Olli elivät aikuisiksi, avioituivat ja jatkoivat sukua. Kaapo asui Nurmeksessa Karhunpäässä, josta muutti vuonna 1820 Savitaipaleelle asuen poikansa Laurin perheessä. Hän kuoli vuonna 1826 vanhuuteen. Lapsista keskimmäinen, Paavo syntyi Hänen kuolinajastaan ei ole tietoa, mutta enää 1814 hän ei ole elänyt. Naimisiin Paavo meni vuonna 1777 silloin 24-vuotiaan Maria Nevalaisen kanssa. Maria kuoli vuonna Vuosina he saivat seitsemän lasta, joista kolmen elämänkulusta minulla ei ole tietoa. Muut neljä eli Anna (puoliso
7 Mauno Saarelainen), Olli, Maria (puoliso Matti Pehkonen) ja Paavo jatkoivat sukua. Tyttäristä toiseksi vanhin oli Valpuri, joka syntyi vuonna Myös Valpurin mies oli Ikosia. Pekka Ikonen oli 29-vuotias leskimies, kun heidät vuonna 1777 vihittiin. Valpuri muutti Pekan kotitilalle Hönttöön ja sai Pekan kanssa vuosina kuusi lasta (Pekka, Antti, Anna, Kirsti, Risto ja Olli). Tätä ennen hänellä oli jo avioton tytär Eeva, joka syntyi vuonna Risto syntyi 1753 ja kuoli Pielisjärvellä vanhuuteen Hän avioitui Stiina Kiiskisen kanssa Stiina kuoli 1796 vain 43-vuotiaana synnytettyään kahdeksan lasta vuosina Näistäkin lapsista kolmen elämä on vielä selvittämättä. Sukua jatkoivat ainakin Pekka, Juho, Reetta (puoliso Antti Turunen), Risto ja Riitta (puoliso Olli Härkönen). Annan ollessa 40-vuotias vuonna 1755 syntyi perheeseen Aatami, joka ei ehtinyt täyttää kahdeksaa vuotta kuollessaan tuhkarokkoon vuonna Seuraava lapsi Tuomas syntyi vuonna 1759 ja sai elää vain 5,5 kuukautta. Vuosi Tuomaksen kuoleman jälkeen eli vuonna 1760 syntyi vielä kolmas tytär Kirsti, perheen kuopus. Kirsti vihittiin vuonna 1779 Vuonislahdesta kotoisin olleen talollisen pojan Antti Kukkosen kanssa. Hänen jälkeläisiään olen ehtinyt tutkia lapsista vähiten, mutta oletettavasti hänellä oli Antin kanssa 11 lasta. Pekan ja Annan lapsista ainakin seitsemällä on siis jälkipolvia. Olen pyrkinyt selvittämään sekä miesettä naispuolisia sukuhaaroja vaihtelevalla menestyksellä. Maantieteellisesti suku on levinnyt pitkin Suomea sekä ulkomaille Venäjää ja Australiaa myöten. Jälkeläisiä on tiedossa tuhansia. Uusia sukunimiä on tullut satoja. Pielisjärven seudulla tutuista suvuista, joissa Martikaisten veri kiertää mainittakoon esimerkkeinä Heikkiset, Heikurat, Honkaset, Hulkot, Ikoset, Kejoset, Korhoset, Kuittiset, Lehikoiset, Leveiset, Nevalaiset, Oinoset, Puoskarit, Puumalaiset, Pyyköt, Saarelaiset, Timoset ja Turuset. Muita Martikaisten sukuhaaroja Pielisjärven seudulla Sukututkimuksessani on myös Olli Martikainen, jonka isästä minulla ei ole varmuutta. Hän syntyi vuonna Ollin ensimmäinen puoliso oli Valpuri Sorjonen, jonka kuoltua lapsettomana Olli avioitui Regina Cajanderin kanssa. Heillä oli seitsemän lasta: Olli, Anna, Juhana, Karin, Greta, Regina ja Kristina. Tiedossa on myös vuonna 1674 syntynyt Olli Martikainen, jonka puoliso oli Anna Korhonen. Lapsista Juho syntyi vuonna 1734 ja avioitui Maria Jokelaisen kanssa. Heillä oli yhteensä 11 lasta: Kaisa, Maria, Anna, Helga, Greta, Heikki, Maria, Olli, Juho, Pekka ja Gertrud. Gabriel Martikainen oli syntynyt vuonna Hänen puolisonsa oli Maria Holopainen, jonka kanssa hänellä oli 10 lasta: Anna, Gabriel, Gabriel, Pekka, Antti, Egidius, Erkki, Kristina, Eeva ja Samuel. Gabriel kuoli vuonna 1780 Tohmajärvellä. Hänen vanhempansa olivat Pekka Martikainen (s. 1700) ja Maria Tukiainen. Gabrielin ja Marian poika Pekka avioitui Pielisjärveltä kotoisin olevan Tiina Tolvasen kanssa ja sai tämän kanssa kymmenen lasta. Suku asettui Kolille. Pelkkää arvailua ja ehkä myös toiveajattelua on, että joskus löytyisi yhteys kaikkien näiden sukuhaarojen välille. Vuonna 1674 syntynyt Olli sopisi vaikka n. vuonna 1677 syntyneen Laurin veljeksi. Vuonna 1726 syntynyt Olli saattaa olla - vai uskallanko sanoa että todennäköisesti on - vuonna 1712 syntyneen Pekan veli ja siis Laurin poika. Toivottavasti saan varmistetuksi tämän yhteyden. Eniten irrallaan muista on Gabrielin isä Pekka, joka ikänsä puolesta voisi sopia joko Laurin veljeksi tai vaikka pojaksi. Poika hän ei kuitenkaan voi olla, sillä vaikka samat nimet suvussa periytyvätkin, ei yhden perheen lapsille kuitenkaan annettu samoja nimiä paitsi tilanteessa, jossa edellinen on ehtinyt kuolla ennen toisen syntymää. Kuolleen lapsen nimen ottaminen uudelleen käyttöön oli taas ihan yhtä yleistä kuin nimien kaavamainen periytyminen sukupolvelta toiselle.
8 SUKUTUTKIMUS JATKUU Niin Pielisjärven kuin Savon ja Luovutetun Karjalankin Martikaisten sukututkimusten täydentämisessä on edelleen paljon tekemistä myös vanhojen tietojen osalta - tuoreista, alle 100 vuotta vanhoista tiedoista puhumattakaan. Kuopion sukutapaamisessa on varattu sunnuntai nimenomaan sukutietojen yhdistämiselle, täydentämiselle ja korjaamiselle. Toivottavasti mahdollisimman moni teistä tulee paikalle ja on halukas auttamaan sukututkijoita antamalla joko oman lähipiirinsä tai tekemänsä sukuselvityksen tietoja käyttöömme saaden samalla mahdollisesti uutta tietoa omista esivanhemmistaan. Olemme myös kovasti halukkaita vertaamaan omia tietojamme toisten tekemiin sukututkimuksiin, joten sukututkijat, ilmaiskaa olemassaolonne sukuseuralle! KOLIN KULKIJOITA JA LUVULLA POJAN SILMIN Olavi Martikainen Kaksi saksalaista upseeria ilmestyi kotimme ovelle. Nauroivat. Kynnyksen edessä rötkötti viholaissäkin päällä Tiina Kontio. Mikä lienee ollut oikea sukunimi? Tiesin, että Tiina Kontio oli haukkumanimi, kun hän kulki kylää säkki selässä, siinä koko omaisuus. Mummo Kaisa sanoi saksalaisille: -Menkää pois. Näettekö, että lastakin itkettää. Minulla oli linkkusänky keskellä tupaa. Sen sai yläkepeistä puristamalla kasaan. Molemmissa päädyissä oli kepit, jotka menivät linkkuun, kasaan tai levälleen, vahva kangas piti petin levällään. Isä ja setä olivat sodassa ja Koli oli saksalaisten sotilaiden lomapaikka. Kolin Ylämaja oli saksalaisille. He suhtautuivat kylän ihmisiin kyllä hyvin. Tammelan tyttö Lempi on kertonut, että hänen isänsä sai tarvitsemansa bensat saksalaisilta. Meille he järjestivät heinänseivästystalkoot, kun isä ja setä sodassa olivat. Setä oli kuitenkin päässyt silloin lomalle ja meillä oli kylän ensimmäisiä niittokoneita. Setä istui pukilla ja niitti koneella Ruukin niittyä, kapale kapaleen jälkeen. Ihmettelin, kun saksalaismies osasi niittää viikatteella. Mies niitti viikatteella ihan tyylikkäästi ojanvarret. Ja muut pystyttivät seipäitä, iskivät heinää seipäille ja haravoivat. Äiti ja mummo koettivat järjestää jotain syötävää ja korviketta talkooväelle, vai toivatkohan saksalaiset ihan kahvia. Muistini mukaan sinä iltapäivänä saattoi koko niitty mennä seipäille. Isästä ja sedästä muistiini on jäänyt juhlavana heidän lomalla olonsa, miten olimme saunassa, siinä samassa savusaunassa, jossa olen syntynyt ja joka kerran oli palaa mutta sammutettiin ja jonka Lieksan palopäällikkö kiertää nykyään kaukaa. Muistan selvästi kuin videokuvana, miten olimme laskeutuneet lauteilta. Isä paineli jollain tupolla poskeaan, josta kranaatin sirpale oli mennyt. Sirpale löytyi monta vuosikymmentä myöhemmin rinnasta ulos tulleesta paiseesta. Tästä kerrottiin jopa Helsingin Sanomissa.
9 Kotimaiset kulkijat Suomalainen kylä piti ennen vanhaan omistaan huolen, niin Kolillakin. Tiina kulki viholaissäkkeineen pitkin kylää, ehkä Ahmovaarassakin. Sai syödäkseen taloissa, sai yösijan. Lattialla nukkui. Säkkinsä oli pehmikkeenä. Oli myös Kuirin Matti, mykkä yksinäinen mies. Tuli taloon, osoitti suutaan ja äänteli yyää, yyää. Hänelle annettiin kaipaamaansa ruokaa. En muista hänen olleen meillä yötä. Mustalaisissa, romaaneiksi nykyään kutsutut, mutta silloin nimitys, mustalainen, ei ollut sen pahempi, oli myös kauempaa tulleita porukoita. Heitä ei aina pidetty hyvinä. Kerran heitä tuli meille iso joukko, pyysivät leipää ja kaikenlaista mutta varastivat villoja, niin mummoni kertoi heidän lähtönsä jälkeen. Taisivat pyytää yöksi, mutta heitä ei otettu. Aiheuttivat paljon meteliä. Oman kyläalueen mustalaiset ja kiltit pariskunnat hoidettiin. Manu ja Hulta olivat kuin oman kylän vieraita, joilla ei ollut kotia. Heistä oli pojilla pieni pilkkalaulu: Aisa katkes, kuorma kaatui.., kuolo saapui. Heihin suhtauduttiin hyvästi ja heitä kestittiin. Kerran kotiimme saapui juhannuksen alla vanha mustalaispari, nuori pari ja heidän poikansa. Vanha vaimo antoi ison kangaspakan pantiksi, jota vastaan sai rahaa. Mamma povasi ja nuori poika lauloi rahan edestä Kolin kallioilla. Naapurin Onni oli kuitenkin huomannut, miten nuoremman parin mies mätki meidän navetan takana nuorta vaimoaan vahvalla kämmenellä persuukseen. Savottalaiset Otto Gröhn tai Ryönin Otto, niin kuin häntä kutsuimme, oli vakituinen Kolin työmies. En tiedä hänen palkkansa suuruutta, mutta hänen kiertokulkunsa oli meiltä Kankaalaan, Kankaalasta Maunolaan ja Maunolasta meille. En tiedä, oliko muita taloja välillä. Otto teki työnsä, puiden pilkkomisessa häntä pidettiin ihan hyvänä, mutta toki teki muutakin työtä sen mukaan kuin talossa tarvittiin. Arvasin myöhemmin, että Otolle ei kuitenkaan jäänyt liikaa ystäviä hänen päästyään Lieksan Ruunaan Jätkänkotiin. Siksi otin tavakseni lähettää hänelle joulukortin aina hänen kuolemaansa asti. Arvelin, että Otto ilahtuisi. Erosen Hannes piti Kolia synnyinkylänään. Hannes oli kova tekemään pölliä savotoilla. Säästi tienestit, mutta kun keväällä palasi, pani tilit reippaaseen nautintaan. Siskoni Maijakin taisi saada hyvän palkan, kun lankkasi Hanneksen kengät. Kolin taksi sai myös ansiota. Vanhana ja kuntonsa menettäneenä Hannes kärvisteli yksinäisenä autioksi jääneessä Honkavaaran pirtissä, tuli kuitenkin lauantaisin saunareissulle syntymäkotini eli veli Ilmarin ja Suoman pirttiin. Eräänä lauantaina, viimeisen saunareissun aikana, hän sitten kuukahti tästä elämästä pirtin penkille. Oli muitakin kotoisia kulkijoita, oli Pitkä Lassi ja oli muurari Jappaji ja muita. Äitini kertoi eräänä juhannuksena, kun oli ollut seurojentalon ravintolapuolella, että Jappaji (rappari Alppi) oli möykännyt seurojentalon putkassa. Kaveri oli huutanut oven takana: Alppi, Alppi, siunoo ihtesi ja rupee moata. Kolin persoonina heitä muistamme.
10 SUKUSEURAN TIEDOSSA OLEVIA JÄSENTEN MERKKIPÄIVIÄ v Helli Martikainen, Savonlinna Rauha Martikainen, Joensuu Irja Vikman, Hämeenkoski SYNTYNYT Oiva Akseli Louento s Keravalla vanhemmat Kaisa os. Martikainen ja Hannu Louento 80 v Eeva Martikainen, Kuopio Pirkko Olenius, Tohmajärvi 70 v Martta Martikainen, Käärmelahti Maire Martikainen, Tampere Jaakko Martikainen, Tuusula 65 v Pirjo Karinen, Kuopio Mervi Heikkinen, Kuopio Riitta Raappana, Mäntsälä Mikko Hämäläinen, Hämeenlinna Veijo Martikainen, Kuopio 60 v Seppo Martikainen, Järvenpää Tarja Yletyinen, Sälinkää Liisa Raatikainen, Savonlinna Irma Varonen, Nurmes Arja Hämäläinen, Hämeenlinna 50 v Silja Martikainen, Helsinki Tarja Heinonen, Kuopio Sukuseura onnittelee kaikkia merkkipäiviä viettäviä! Samuli Martikainen ( ) ja Anna Leena os. Lehikoinen ( ) sekä kolme kaikkiaan 10 lapsesta Onko sukuhaarassasi ollut perhetapahtumia, esim. syntymiä, häitä, hautajaisia, ammattiin valmistumisia? Olethan kertonut tiedot sukututkijalle?
11 LIITYN SUKUSEURA MARTIKAINEN RY:N JÄSENEKSI Koko nimi (myös os.) Syntymäaika ja -paikka Katuosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite Paikka ja aika Allekirjoitus Nimen selvennys Palauta tämä osa osoitteeseen Sukuseura Martikainen ry c/o Raatikainen Pietari Kylliäisentie Savonlinna Voit myös lähettää tiedot sähköpostilla: JÄSENMAKSUTIEDOT Vuonna 2014 Sukuseura Martikainen ry:n jäsenmaksu oli 20 (kaksikymmentä) euroa. Maksu suoritetaan yhdistyksen tilille: Nordea IBAN FI Jäsen, joka ovat kuluvan vuoden ensimmäisenä päivänä alle 18- tai vähintään 80-vuotias on vapautettu jäsenmaksusta.
Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1
Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.
LisätiedotPerhe 1. 1. Erik Utriainen s. 1655 Pielisjärvi, Lieksa. Lapset: Hemming s. 1689. Perhe 2. Perhe 2. 2. Hemming Utriainen, (perheestä1) s. 1689.
Sivu 1/11 Paluu 1. Erik Utriainen s. 1655 Pielisjärvi, Lieksa. Perhe 1 Hemming s. 1689. Perhe 2 2. Hemming Utriainen, (perheestä1) s. 1689. Perhe 2 Puoliso: Anna Jugoin s. 1690. Paavo s. 1722. Perhe 3
LisätiedotSUVUN TILALLISET KULKKILA
SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna
LisätiedotSaunavaaran Halosia 1 (6)
Saunavaaran Halosia 1 (6) 1. Entbacka, Anna Magdalena, * Esse 5.2.1805 oo Petter Skutnabba 1 child of No. 1 Entbacka, Anna 2. Skutnabb, Maria Lovisa, * Juva (Kangais 4) 19.10.1832, + Kontiolahti 1.9.1882
LisätiedotJurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ
SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla
LisätiedotPylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)
1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:
LisätiedotMun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia
1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,
LisätiedotLiperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.
Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri
LisätiedotNimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla
Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut
LisätiedotJacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915
Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
LisätiedotLiperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1
Liperi_0 24.10.2014 Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Tiina Laakkonen. Tauluun 2. Anna Koskelo, s. 1792 Kontiolahti. Tauluun 3. Pertti Laakkonen, s. 16.5.1798.
LisätiedotTaikinan kylän asukkaat
Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo
LisätiedotKalle Kallenpoika Sorri
1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti
LisätiedotPuutaloasumisen ihanuus kurjuus?
Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Askareita yläkouluille 27.3. 19.9.2015 esillä olevaan Kuopion korttelimuseon näyttelyyn. KORTTELIN KORHOSTEN JA HEIDÄN NAAPURIENSA ESITTELY: Maire Korhonen (o.s. Miettinen)
Lisätiedot4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa.
Jylhän Sukuseura Pöytäkirja (tlz) Aihe: Sukukokous Aika 25.7.2015 klo 15.00-16.28 Paikka Finlaysonin Palatsi, Tampere Läsnä 26 sukuseuran jäsentä (liite 1) 1. Kokouksen avaus Sukuseuran puheenjohtaja Jarmo
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotVesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.
1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme
LisätiedotPiristen sukuseura ry Jäsenkirje 1/2018, Savonlinnassa
Piristen sukuseura ry www.pirinen.suvut.fi Jäsenkirje 1/2018, Savonlinnassa 23.03.2018 Hyvät Piristen suvun jäsenet. Tässä kirjeessä on puheenjohtajan tervehdys, sukuseuran kesän 2018 ilmoittautumis tiedot,
LisätiedotKITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa
KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu
LisätiedotSiilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.
Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotTIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3
1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET
LisätiedotOripään Mäkimattilat. Sukuseuran valokuva-albumin esittely 2017
Oripään Mäkimattilat Sukuseuran valokuva-albumin esittely 2017 Valokuvasivustoon löytyy linkki sukuseuran nettisivulta www.makimattilansuku.fi Valokuvasivut ovat yksityiset, joten niihin tarvitaan salasana,
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies
Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotTOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI
TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012
LisätiedotItä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012
Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa
Lisätiedotb) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin
LisätiedotEila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola
Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene
LisätiedotTEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1
TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi
LisätiedotVarpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta
Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Työntekijän nimi Nykyinen virka- tai toiminimike 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 1.1.2011 Virka- tai toiminimike 1.1.2011
LisätiedotMillä oksalla istut? Teuvo Ikonen
Millä oksalla istut? Pilottihanke genomitutkimus on osa sukututkimusympäristöä -> helposti väärinkäsityksiä ja virheellisiä tulkintoja pilotointikohde -> Ilomantsin Ikoset -> taustalla vajavaiset kirkolliset
LisätiedotKAAVIN RETUSEN KOSUSET. Taulu 1
KAAVIN RETUSEN KOSUSET Taulu 1 Paavo Kosunen, talollinen Kaavin Retusessa, * 1666/1669 (1673 Kuopio, Tuusniemi?) 9.6.1751 Kaavi, Retunen Kaisa Voutilainen, * 1678 22.5.1759 Kaavi, Retunen 1. Heikki, *
LisätiedotTIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!
TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen
LisätiedotRantasalmi_
Rantasalmi_0 13.10.2014 Rantasalmella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Lauri (Lars) Laakkonen (Lakoin). Tauluun 2. Paavo (Påhl) Laakkonen (Lakoin). Tauluun 3. Petter (Pehr,
LisätiedotMatti Leinon sukuhaara
Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904
LisätiedotTimo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa
Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,
LisätiedotSuomennos Kajaanin kansalaisopisto Sukututkimus/Aktiiviryhmä. 48 No 24
Suomennos Kajaanin kansalaisopisto Sukututkimus/Aktiiviryhmä Jäljennös Perukirja 48 No 24 Vuonna 1790 16. joulukuuta toimitettiin kirjaanpano irtaimesta omaisuudesta talollinen Pauli Määtän jälkeen, Kettulan
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotHerään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi
Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan
LisätiedotSimo Sivusaari. Nuori puutarhuri
Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan
LisätiedotAIKAMUODOT. Perfekti
AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit
LisätiedotRakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat
Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.
LisätiedotTervetuloa Hartolaan jatkotapahtumaan
Paremman avioliiton jatkoseminaari Hartolassa 26.-27.11.2011 Ilmoittaudu www.parempiavioliitto.fi www.hnmky.fi Tervetuloa Hartolaan jatkotapahtumaan Linna-hotelliin ja Hartolaan 26.-27.11.2011. Nyt on
LisätiedotKesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta
Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Hei kotiväki! Kesä on tulossa ja sen mukana Järvenpään seurakunnan kesäleirit. Tervetuloa mukaan! Leireillä oppii paljon uusia asioita ja tapaa uusia ja vanhoja kavereita
LisätiedotPuoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808.
TAULU 1 I Pekka Korhonen, s. 1575, k. 1635. Vilppu s. 1615. Tauluun 2. Heikki s. 1601. Tauluun 86. Sipi s. 1603. Tauluun 97. TAULU 2 (taulusta 1) II Vilppu Korhonen, s. 1615, k. 1675. Vilppu s. 1645. Tauluun
LisätiedotTyttö, joka eli kahdesti
Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible
LisätiedotAjatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
LisätiedotErilaisia tapoja tuottaa sukukirjoja
Erilaisia tapoja tuottaa sukukirjoja monisteina pieniä määriä muutamasta muutamaan kymmeneen kirjapainossa suuria määriä kymmenistä satoihin valokuvakirjaohjelmalla muutamasta muutamaan kymmeneen Monisteina
LisätiedotTaustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:
Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa
LisätiedotMinä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti
Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen
Lisätiedot1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015
1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
LisätiedotTAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)
TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)
LisätiedotPauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.
Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
Lisätiedotsuurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi
LisätiedotOuti Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry
Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino
LisätiedotSergei Radonezilainen -keppinukke
Sergei Radonezilainen -keppinukke - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan (katso mallia ruhtinashahmosta). - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala
LisätiedotTaulu 1 1. Juho Matinpoika Laakkonen Liisa Erkintytär Laakkonen Erkki Laakkonen Matti Laakkonen Heikki Laakkonen Olavi Laakkonen Liisa Laakkonen
Taulu 1 1. Juho Matinpoika Laakkonen, Talollinen Nivalan Keskitalo nro 14:sta., s. 1706, k. 31.12.1779 Nivala (Sirkka Korteniemi). Puoliso: Liisa Erkintytär Laakkonen, s. 1706, k. Nivala Erkki Laakkonen,
LisätiedotRHY:n hirvenhiihtokisa
RHY:n hirvenhiihtokisa Juuka, 05.03.2016 Yksilökilpailut Kilpasarja Miehet alle Nimi Nro Seura Hiihto Arviointi Ammunta Pisteet 1. Nousiainen Jarno 102 Petrovaaran Metsästysseura 2. Hirvonen Jarkko 101
LisätiedotLyydia Maria Leinonen
Lyydia Maria Leinonen NIITTYLÄN LYYTI VAARANKYLÄLÄINEN PERSOONA Kuvassa noin vuodelta 1921 Lyytin äiti Kaisa Stiina ja Lyytin veli Jussi, takana Lyyti ja poikansa Viljo. Lyyti oli Onnenmättään Paavo Leinosen
LisätiedotPuolison sukunimi ja lapsen sukunimi
Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi OIKEUSMINISTERIÖ Puolisoiden sukunimi avioliittoa solmittaessa Puolisoiden sukunimi avioliiton purkauduttua Lapsen sukunimi syntymän perusteella Lapsen sukunimen muuttaminen
LisätiedotPuheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta
Altian Rajamäen Seniorit 28.9.2007 alk ent. Alkon Rajamäen Eläkeläiset/Historiatiedot keränneet Hilkka Rajala/Pentti Lehtovaara 1 Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi-
LisätiedotITSENÄISTYVILLE NUORILLE
JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut
LisätiedotY-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu
Yrityksen nimi Pohjois-Karjalan Osuuspankki Yhtiömuoto Osuuspankki Y-tunnus 21744500 Osoite Siltakatu 4, Joensuu E-mail joensuu@op.fi Puhelinnumero 0102564201 Perustamisvuosi 2008 Yhtiön kotipaikka Joensuu
Lisätiedot2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..
2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.
LisätiedotVasemmalta edestä Arja Väyrynen, Raija Launiainen ja Keidi Launiainen, takana Timo Launiainen ja Aila Rouvali.
Suku kokoontui sääntömääräiseen vuosikokoukseen ja sukutapaamiseen lauantaina 22.9.2018 Hyvinvointikartano Kaisankoti Bodomintie 37 Espoo. Paikalle oli saapunut 40 aikuista ja yksi pienokainen. Arvo Launiainen,
LisätiedotJuva_ Juvalla asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 5
Juva_0 13.10.2014 Juvalla asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Simon Laakkonen. Tauluun 2. Antti (Anders) Laakkonen (Lakoin). Tauluun 3. Kristiina (Chirsti) Laakkonen (Lakoin).
LisätiedotSUKUSEURA TUO YHTEEN
SUKUSEURA TUO YHTEEN Heikkisten perinnepäivä keräsi sukulaisia lähes 400 vuotta suvussa olleelle tilalle. Heikkisten Sukuseuran Kainuun osasto kokoontui 4. elokuuta Moisiovaaran Seppälässä perinnepäivää
LisätiedotPiristen sukuseura ry Jäsenkirje 1/2017, Savonlinnassa
Piristen sukuseura ry www.pirinen.suvut.fi Jäsenkirje 1/2017, Savonlinnassa 30.05.2017 Hyvät Piristen suvun jäsenet Tässä kirjeessä on puheenjohtajan tervehdys, jatkoa Alpo Pirisen tarinaan sukuseuran
LisätiedotKlo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset
KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.
LisätiedotUsko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen
Usko Kemppi ja elokuva Usko Kemppi kotiutui sodasta 1944. Uusikaupunkilainen Ilmari Unho oli ohjaajana Suomi-Filmissä, ja hän järjesti tuttavalleen Usko Kempille työpaikan. Ensimmäisenä työpäivänä Risto
Lisätiedot25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998)
111 25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) 112 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) Taulu 1. I. Eerik Eerikinpoika Kautto. Harjulan isäntä. Syntynyt 8.9.1773 Laukaassa. Kuollut
LisätiedotSukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:
Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.
LisätiedotTyöharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa
Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Senioripoliisit
Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu
LisätiedotHyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007
Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu
Lisätiedot23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998)
92 23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998) 93 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALONIEMEN TA- LOT (1998) Taulu 1. I. Heikki Eerikinpoika Kautto. Syntynyt 20.4.1771 Laukaassa.
LisätiedotBob käy saunassa. Lomamatka
Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for
Lisätiedot3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1
1802 Henkikirjat Savonkylä fimit Lt 191-195 ja Lt 553-556 talo n: mant. vero kr 1. 3/4 _ Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.
LisätiedotPYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE
PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa
LisätiedotPuutiojärvi 16.1.2014
Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.
LisätiedotVALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry
VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000
LisätiedotSukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla
Rönkköjen sukuseura aloittelee 36 toimintavuottaan. Vuosittainen jäsenkirje ja sukutapaaminen ovat tavaksi muotoutuneita toimintatapoja, joita jatkamme myös tänä vuonna. Alustava ohjelmarunko Kivennapa
LisätiedotLapinlahden sukuhaara kotisivuversio TAULU 1 I Johan Laakko (Laacko Lako), s. 1773, k Ollikkala. 1. Puoliso:?????? Lapset: 1.
Lapinlahden sukuhaara kotisivuversio 01.01.2006 TAULU 1 I Johan Laakko (Laacko Lako), s. 1773, k. 19.03.1842 Ollikkala. 1. Puoliso:?????? 1. Magdalena Laakko (Laako), s. 1796. Tauluun 2. 2. Fredrik Laakko
LisätiedotSijoitus Nimi Työpaikka Aika 1 Seppo Lamminmäki TietoEnator 1.05.10 Lauri Keltikangas TietoEnator Hylätty
TEA henkilökohtaiset suunnistusmestaruuskilpailut 2007 Kalajärvi 18.9.2007 Miehet H21 B-rata 4,8 km 1 Pekka Larmala Ericsson 41.04 2 Sakari Taskila Espoon Kunto 46.56 3 Niko Torvela Espoon Kunto 48.10
LisätiedotJumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotVuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat
1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotPAPERITTOMAT -Passiopolku
PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.
LisätiedotKalevi Hyytiä Ikola1600-luvulla 1 (7) Ikola
Kalevi Hyytiä Ikola1600-luvulla 1 (7) IKOLAN VÄESTÖ 1600-luvulla Kyläkohtainen tarkastelu: Kalevi Hyytiä Lähdeaineistojen alkuperäinen tulkinta: Sirkka Karskela, Kirsti Kondelin, Kalevi Hyytiä Vuosi 1598
LisätiedotPielisen Osuuspankki Edustajiston vaali 2009
Sivu: 1 P1 Lieksan vaalipiiri Lähetetty: 7469 Äänestys%: 36,1 Hyväksytty: 2612 Hyväksytty%: 96,8 Hylätty: 85 Hylätty%: 3,2 Valitaan: 20 Varoja puuttuu: 3 L1 Ehdokaslista A : 378 %: 14,5 ja: 3 ja%: 15,0
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotKaija Jokinen - Kaupantäti
Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee
LisätiedotVainoajan tie saarnaajaksi
Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible
LisätiedotISM ja SM-esikisat 2016
ISM ja SM-esikisat 2016 Vesanto, 10.07.2016 Yksilökilpailut M 1. Seppä Timo 9 SS 300 (20:19) 292 (0m/-4m) 564 (94) 1156 2. Hiltunen Petri 29 PK 283 (23:09) 278 (+5m/+6m) 594 (99) 1155 3. Mikkonen Harri
LisätiedotAlkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä
Alkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä 27.5.1960 Yhdistyksen ensimmäisessä toimikunnassa vuonna 1960 olivat Rajamäeltä jäseninä: Vilho Meriluoto ja Arvo Soini sekä varalla: Einar
Lisätiedot