TURUN KANSALLISSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS

Transkriptio

1 TURUN KANSALLISSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS pidetään tiistaina klo alkaen RAVINTOLA SUOMALAISELLA POHJALLA KIVI-KABINETISSA Aurakatu 24 A, TURKU Kevätkokouksessa käsitellään toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta 2013 tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto vahvistetaan tilinpäätös päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille käsitellään aloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot valitaan yhdistyksen edustajat ja varaedustajat kunnallisjärjestön kokouksiin, piirikokouksiin, puoluekokoukseen sekä muihin kokouksiin, joihin yhdistyksellä on oikeus nimetä edustajansa käsitellään yhdistyksen sääntömuutos ansiomerkkien jako kuullaan selostus poliittisesta tilanteesta Piirin uusi toiminnanjohtaja Juha Rantasaari pitää poliittisen katsauksen ja samalla esittäytyy kokouksen päätteeksi. Tilaisuuden aluksi on kahvitarjoilu. TERVETULOA! Turussa TURUN KANSALLISSEURAN HALLITUS

2 Turun Kansallisseura ry Esityslista TURUN KANSALLISSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS Aika: klo Paikka: Ravintola Suomalainen Pohja, Kivi-kabinetti Aurakatu 24 A, Turku ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat 3. Todetaan kokouksen osanottajat 4. Todetaan kokouskutsun tiedottamistapa ja sääntöjen 9. :n määräys sekä todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Vahvistetaan kokouksen työjärjestys 6. Käsitellään hallituksen toimintakertomus vuodelta Käsitellään tilinpäätös 2013 ja tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös 8. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä muille vastuuvelvollisille 9. Käsitellään hallitukselle tulleet puoluekokousaloitteet sekä hallituksen niistä antamat lausunnot. Myönnetään hallitukselle valtuudet saattaa tarvittaessa aloitteet lopulliseen muotoon edelleen puoluehallitukselle toimitettavaksi. 10. Käsitellään yhdistyksen sääntömuutos 11. Valitaan yhdistyksen edustajat ja varaedustajat kunnallisjärjestön kokouksiin, piirikokouksiin, puoluekokoukseen sekä muihin kokouksiin, joihin yhdistyksellä on oikeus nimetä edustajansa. Myönnetään hallitukselle valtuudet nimetä edustajat kokouksiin. 12. Ansiomerkkien jako 13. Piirin toiminnanjohtaja Juha Rantasaaren poliittinen selonteko 14. Kokouksen päättäminen.

3 Turun Kansallisseura ry Toimintakertomus TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 YLEISTÄ Vuosi 2013 oli Turun Kansallisseuran sadaskuudestoista (116.) toimintavuosi. Kuluvana vuonna ei ollut vaaleja vaan toiminta keskittyi perusjärjestötyöhön, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, kunnallispolitiikan seuraamiseen ja kunnallisvaalien jälkeisen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Jäsenmäärä vuoden alkaessa oli 179 ja vuoden lopussa 153. Yhdistyksen puheenjohtajana ja taloudenhoitajana toimi Jouko Fossi ja varapuheenjohtajana Pekka Saarela. Muina hallituksen jäseninä toimivat Sadri Beqiri, Benito Casagrande, Heikki Euro, Laura Erkkilä, Jaana Mäki-Tuominen (sihteeri), Tomi Viitanen ja Vesa Viljanen. Kunniapuheenjohtaja Jaakko Paatero on osallistunut aktiivisesti hallituksen kokouksiin. Yhdistyksen jäseniä nimettiin useisiin kaupungin luottamuselimiin. Tiedot jäljempänä. Vuoden aikana muistettiin ansioituneita yhdistyksen jäseniä. Varapuheenjohtaja Pekka Saarela teki vaativan selvityksen yhdistysten jäsenten ansioiden kartoittamiseksi. Piirikokouksessa palkittiin kultaisella leijonalla hallituksen pitkäaikainen jäsen Seppo Järvinen ja valkoisella leijonalla yhdistyksen edellinen puheenjohtaja Maija Palonheimo ja varapuheenjohtaja Pekka Saarela. Yhdistyksen syyskokouksessa palkittiin sinisellä leijonalla Markku Knuutila ja Pia Lindell. Vihreän leijonan saivat Matti Kajatsalo, Markku Liitola, Olli-Pekka Lindell, Juho Niemelä, Petri Nummivuori, Martti Oksa, Juhani Peltonen ja Martti Pyhälahti. Yhdistys osallistui myös Kokoomuksen Turun Aluejärjestön toimintaan. Aluejärjestön hallituksessa oli Turun Kansallisseuran hallituksen jäsen Sadri Beqiri. Puheenjohtaja Jouko Fossi kuului alueyhdistyksen vaalityöryhmään. Yhdistys osallistui järjestön kevät- ja syyskokouksiin runsaslukuisena.

4 Yhdistyksen internet-kotisivut julkaistiin ja niitä edelleen kehitettiin vuoden aikana. Puheenjohtaja Jouko Fossi ja sihteeri Jaana Mäki-Tuominen vastaavat kotisivujen päivityksestä. Sivuilla tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista ja dokumentoidaan tapahtumia tekstein ja kuvin. Yhdistyksen kotisivujen kautta voi myös liittyä Kokoomuksen jäseneksi. Tiedottaminen hoidettiin sekä postitettujen jäsenkirjeiden että sähköpostin välityksellä. TOIMINTA Vuoden aikana toiminta keskittyi perusjärjestötyöhön ja kunnalliseen vaikuttamiseen eri toimielimissä. Yhdistys oli mukana Kokoomuksen tulevaisuustyössä antaen siihen kannanottonsa. Vuoden aikana järjestettiin viralliset kokoukset ja joitakin tapahtumia yhdistyksen jäsenille. Lisäksi yhdistyksen toimijat osallistuivat Varsinais-Suomen Kokoomuksen ja Turun Aluejärjestön kokouksiin ja toimintaan. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun oppilaalle myönnettiin 200 euron stipendi. Turun Kansallisseura ry on ollut perustamassa Turun Suomalaista Yhteiskoulua viime vuosituhannen alussa. Yhdistys on myöntänyt keväisin yhteiskunnallisesti valveutuneelle koulun uudelle ylioppilaalle stipendin, jonka vuonna 2013 sai Kaisa Mäkikangas. KOKOUKSET JA MUUT OSALLISTUMISET Kevätkokous pidettiin ja syyskokous Ravintola Suomalaisen Pohjan Kivi-kabinetissa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kuultiin kevätkokouksessa Varsinais- Suomen piirin puheenjohtajan professori Jaakko Ossan selostus poliittisesta tilanteesta. Ossa käsitteli mm. eläkkeitä koskevaa verouudistusta. Syyskokouksen aluksi kuultiin Turun kaupungin talousjohtaja Jukka Laihon esitys aiheesta Turku strategian luominen ja toimeenpano. Kevätkokoukseen osallistui 19 jäsentä ja syyskokoukseen 21 jäsentä.

5 Hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi (6) kertaa. Hallitukseen ovat kuuluneet Jouko Fossi puheenjohtajana ja taloudenhoitajana, Pekka Saarela varapuheenjohtajana, Jaana Mäki-Tuominen sihteerinä ja vaalipäällikkönä Seppo Järvinen ja muina jäseninä Benito Casagrande, Heikki Euro, Tomi Viitanen ja Vesa Viljanen. Neuvoa-antavia jäseniä ei kuluneena vuonna ollut. Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja on Jaakko Paatero ja kunniajäseniä Heikki Euro, Torsten Granlund, Juha Hermonen ja Heikki Löyttyniemi. Varsinaiset tilintarkastajat olivat Juho Niemelä ja Ville Harkke ja näiden varamiehet Juha Hermonen ja Seppo Leivo. Kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksessa on Lauri Kattelus, tarkastuslautakunnassa Martti Oksa, sosiaali- ja terveyslautakunnassa Sadri Beqiri, kulttuurilautakunnassa Jaana Mäki-Tuominen, seudullisessa jätehuoltolautakunnassa varsinaisena jäsenenä Jaakko Paatero ja varajäsenenä Jouko Fossi, Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnassa Pia Lindell puheenjohtajana, vesiliikelaitoksen johtokunnassa Pekka Saarela ja Kiinteistö Oy Kaskenlinnan hallituksessa varapuheenjohtajana Jouko Fossi ja Myllykoti Osakeyhtiössä Seppo Järvinen hallituksen puheenjohtajana. Varavaltuutettuina ovat Pia Lindell, Martti Oksa ja Sadri Beqiri. Yhdistys osallistui Kokoomuksen Turun Aluejärjestön kevätkokoukseen ja syyskokoukseen seitsemän virallisen edustajan voimin. Porvoossa pidetyille Kokoomuksen puheenjohtajapäiville osallistui varapuheenjohtaja Pekka Saarela. Piirin järjestämille puheenjohtajapäiville (Turku Maarianhamina risteily) osallistuivat Jouko Fossi, Pekka Saarela, Lauri Kattelus, Maija Palonheimo, Markku Liitola ja Seppo Järvinen. Kokoomuksen Varsinais-Suomen piirin syyskokoukseen Salossa osallistui seitsemän virallista edustajaa. Kokouksessa piirin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Heikki Arikka. V-S Linjanvetäjien järjestämään eduskuntamatkaan osallistui 15 henkilöä. Ministeritapaaminen järjestettiin Turussa perjantaina Paikalla oli ministeri Jari Koskinen. Tilaisuuteen osallistui useita yhdistyksemme jäseniä. Lisäksi pääministeri Jyrki Katainen ja ministeri Henna Virkkunen tapasivat Turussa puolueväkeä. Puheenjohtaja Jouko Fossi luovutti Kataiselle kirjelmän julkisen sektorin menojen paisumisen pysäyttämiseksi. Kirjelmässä paheksuttiin erityisesti valtionhallinnon perusteettoman korkeita palkkoja verrattuna yksityiseen ja kuntasektoriin. Turun Kansallisseura onnitteli juhlivaa puoluetta Turussa. Onnittelemassa kävivät puheenjohtaja Jouko Fossi, kunniapuheenjohtaja Jaakko Paatero (oik.) ja varapuheenjohtaja Pekka Saarela. Paikalla oli lukuisa joukko muitakin yhdistyksemme jäseniä.

6 JÄSENMÄÄRÄ JA JÄSENMAKSUT Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden alussa 179 ja lopussa 153. Yhdistyksen jäsenrekisteristä poistettiin yli kolmen vuoden ajalta jäsenmaksunsa maksamatta jättäneet. Erityisesti nuorisojärjestöistä siirretyt jäsenet jättivät jäsenmaksunsa maksamatta. Yhdistyksen tavoite kasvattaa jäsenmääräänsä ei onnistunut, johon tulee jatkossa kiinnittää erityishuomiota. TALOUS Yhdistyksen talous on vakaalla pohjalla. Pitkäaikaiset osakesijoitukset tosin ovat vuoden lopussa yhden yhtiön osalta hieman miinuksella, mutta ne ovat vakavaraisten suomalaisten yhtiöiden osakkeissa, joiden osingonjako jatkunee paremmalla tasolla kuin sijoitustileiltä olisi saatavissa korkotuloa. Tilikauden tulos on ylijäämäinen 1.783,91 euroa ja hallitus esittää, että se siirretään yhdistyksen vapaaseen omaan pääomaan. Toiminta rahoitetaan jäsenmaksutuloilla, erilaisten tilaisuuksien osallistumismaksuilla ja käsiohjelmien mainostuloilla sekä osinkotuotoilla. Jäsenmaksu on ollut 50 euroa, josta puolueen osuus 38 ja yhdistyksen osuus 12 euroa. Jäsenmaksu sisältää myös Nykypäivä-lehden. Tuloslaskelma, tase ja osakkeiden arvon kehitys on esitetty liitteinä. Turun Kansallisseura ry Hallitus

7 Turun Kansallisseura ry T I L I N P Ä Ä T Ö S T I L I V U O D E L T A TULOSKELMA VUODELTA 2013 TUOTOT 2013 BUDJ JÄSENMAKSUT 1.157, , ,- OMATOIMINEN VARAINHANKINTA - 520, ,- OSINKOTUOTOT 2.103, , ,35 MUUT TUOTOT KORKOTUOTOT 4,85 10,- 9,01 TUOTOT YHTEENSÄ , , ,36 KULUT HALLINTO 625,25 650, ,06 OMAT TILAISUUDET 1.659, , ,- PANKKIKULUT 138, ,70 JÄSENKUNNAN AKTIVOINTI - 260,- 10,- VAALITOIMINTA ,87 PUOLUEKOKOUS - 500,- 469,26 MUUT KULUT - 150, - - KURSSINOUSUT ,06-389,56 STIPENDI 200,- 200,- 200,- KULUT YHTEENSÄ , , ,45 TUOTTO/KULUJÄÄMÄ , ,09 Rahastojen purku Vaalirahaston purku ,09 Tilikauden yli/alijäämä ,91 0 0

8 Turun Kansallisseura ry T A S E VASTAAVAA Rahoitusomaisuus Käyttelytili 1.099, ,33 Siirtosaamiset , ,33 Osakkeet ja osuudet , ,11 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,44 =========== ========== VASTATTAVAA Vapaa oma pääoma Oma pääoma 590,70 590,70 Vaalirahasto 8.762, , , ,30 Yli-/alijäämätili Edellisten tilikausien ylijäämä , ,07 Tilikauden yli/alijäämä 1.783, ,05 237, ,14 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,44 ============ ============

9 PUOLUEKOKOUSALOITE: Jaakko Paatero Turun Kansallisseura/2014 Kestävää kasvua Innorahaston vauhdittamana Korkeateknisten tuotteiden kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä, aikaa ja resursseja. Tunnettua on, että uusien lääkkeiden kehittämisessä kymmenen vuotta on vielä lyhyt aika. Sama pätee myös monimutkaisten täysin uusien teknisten tuotteiden kehittämistä. Siihen tarvitaan henkisten resurssien lisäksi myös pitkäjänteistä ja kärsivällistä riskirahoitusta. Menestys mitataan onnistuneena kansainvälisenä liiketoimintana. Uusien innovatiivisten tuotteiden yritysten kuolemanlaakso on tuotteiden saamisessa tuotantoon ja riittävän laajan tuotannon käynnistämisessä. Vasta kestävän tulorahoituksen syntyminen takaa yritysten elämisen edellytyksen. Tässä vaiheessa riskirahoituksen puuttuminen ajaa yrityksen ulkomaisille sijoittajille tai myös suoraan myyntiin ulkomaisille yrityksille. Mittavan uuden kasvurahaston perustaminen on uuden kasvun alku. Mahdollisuus monivuotiseen matalakorkoiseen riskirahoitukseen tarjoaisi kunniahimoisille innovatiivisille yrityksille nykyisin puuttuvan rahoitusinstrumentin uusien tuotteiden lanseeraukseen ja saamiseen tuotantomittakaavassa kansainvälisille markkinoille. Meidän tulee ottaa kunnianhimoinen kehitysloikka. Meillä on Millenium-palkinto. Miksei meillä jo ole Innorahasto. Siksi Turun Kansallisseura esittää, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous Velvoittaa puoluehallituksen ja kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin mittavan Innorahaston perustamiseksi innovatiivisten, erityisesti pk-yritysten, kansainvälisen tuotantotoiminnan nopean käynnistämisen tukemiseksi. PUOLUEKOKOUSALOITE: Jouko Fossi, Seppo Järvinen & Jaakko Paatero Muutosesitys nykyiseen lakiin koskien työeläkeyhtiöiden hallinnon nimittämistä NYKYINEN LAKI Työeläkevakuutusyhtiön hallintoneuvosto ja hallitus Työeläkevakuutusyhtiöllä on oltava hallintoneuvosto, jonka valitsee yhtiökokous. Hallintoneuvosto nimittää hallituksen, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Hallintoneuvostossa ja hallituksessa on oltava vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajia. Vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajat on valittava keskeisten työnantajia ja palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajia on oltava yhtä monta ja heidän yhteismääränsä on oltava vähintään puolet hallintoneuvoston ja vastaavasti hallituksen koko jäsenmäärästä. Hallintoneuvoston ja hallituksen kokoonpanosta ja valinnasta määrätään tarkemmin yhtiöjärjestyksessä. Hallituksen jäsenen on oltava hyvämaineinen ja hänellä on oltava riittävä työeläkevakuutustoiminnan tuntemus. Hallituksessa on oltava riittävä sijoitustoiminnan asiantuntemus. Mitä tässä laissa säädetään hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenestä, sovelletaan vastaavasti varajäseneen.

10 UUSI LAKIESITYS Työeläkevakuutusyhtiöllä on oltava hallintoneuvosto, jonka valitsee yhtiökokous. Hallintoneuvosto nimittää hallituksen, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Hallintoneuvostossa ja hallituksessa on oltava vakuutuksenottajien ja vakuutettujen sekä eläkeläisten edustajia. Vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajat on valittava keskeisten työnantajia ja palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Vähintään yksi hallituksen ja hallintoneuvoston jäsen pitää nimittää pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustavien järjestöjen ehdottamista henkilöistä ja yksi hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenistä pitää nimittää eläkeläisiä edustavien järjestöjen ehdottamista henkilöistä. Vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajia on oltava yhtä monta ja heidän yhteismääränsä on oltava vähintään kolme neljäsosaa hallintoneuvoston ja vastaavasti hallituksen koko jäsenmäärästä. Hallintoneuvoston ja hallituksen kokoonpanosta ja valinnasta määrätään tarkemmin yhtiöjärjestyksessä. Hallituksen jäsenen on oltava hyvämaineinen ja hänellä on oltava riittävä työeläkevakuutustoiminnan tuntemus. Hallituksessa on oltava riittävä sijoitustoiminnan asiantuntemus. Hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenellä ei saa olla eläkelainsäädännön valmisteluun, sijoitustoimintaan tai eläkeratkaisutoimintaan liittyviä muita merkittäviä tehtäviä työeläkejärjestelmässä. Työeläkeyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen kokoonpanon pitää heijastaa vakuutuksenottajien kokoa. Hallintoneuvostossa ja hallituksessa ei saa olla sellaisia jäseniä, jotka ovat hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenenä tai johtavassa asemassa sellaisessa yhteisössä tai niiden muodostamassa konserniin rinnastettavassa yhteenliittymässä, jossa on yli 1000 työeläkelakien piirissä vakuutettua työntekijää, suhteellisesti suurempaa osaa vakuutuksenottajien edustajiksi lasketuista jäsenistä kuin mitä on tällaisten yritysten osuus eläkevakuutusyhtiön vastuuvelasta. Tällaisia edustajia voi kuitenkin aina olla yksi. Mitä tässä laissa säädetään hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenestä, sovelletaan vastaavasti varajäseneen. Mikäli ei päästä sopimukseen siitä, mitkä pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustavien sekä eläkeläisiä edustavien järjestöjen esittämät henkilöt nimetään hallintoneuvostoon tai hallitukseen, toimeenpannaan asiasta vaali yhtiön asianomaisten vakuutuksenottajien ja eläkeläisten keskuudessa. Vaalin toimeenpanosta määrätään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Perustelut: Nykyinen työeläkeyhtiön hallituksen ja hallintoneuvoston kokoonpanoa ohjaava lainsäädäntö on varsin väljä. Kaikkia sen mukaan tuomia piirteitä ei voi pitää yksinomaan myönteisinä. Kun työeläkeyhtiöt harjoittavat eri tavoin varsin merkittävää vallankäyttöä Suomessa, on syytä määrätä työeläkeyhtiöiden hallinnon kokoonpanosta täsmällisemmin kuin aikaisemmassa laissa.

11 Nyt työeläkeyhtiöiden hallinnossa mukana olevilla on monella tapaa päällekkäisiä ja jopa keskenään ristiriitaisiakin rooleja. Lainmuutoksella halutaan täsmentää työeläkeyhtiön hallinnossa mukana olevien rooliksi nimenomaan yhtiön edustajana toimiminen. Osa hallinnon jäsenistä voi nykyään esimerkiksi olla mukana eläkealan lainsäädännön valmistelussa. Kun lainsäädännön rooli alan ohjaamisessa on aivan keskeistä, voi tällaisesta kaksoisroolista muodostua ongelmia. Edelleen jotkut hallinnon jäsenet voivat olla jäseninä esimerkiksi Eläketurvakeskuksen hallinnossa. Kun Eläketurvakeskuksen roolia on monessa suhteessa verrattu viranomaisen asemaan, ei tällainen päällekkäinen tehtävä ole sopivaa. Samanlaisia asetelmia voi syntyä joistakin muistakin tehtävistä työeläkejärjestelmässä. Laissa ei ole haluttu täsmällisesti luetella, mitkä kaksoisroolit pitää katsoa sopimattomiksi, koska järjestelmän organisaatio voi ajan kuluessa muuttua. Tulkinta tästä jäisi sosiaali- ja terveysministeriön tehtäväksi. Lainsäädännössä ei ole sinänsä asetettu rajoituksia sille, keitä eri järjestöt nimittävät työeläkeyhtiön hallintoon. Olennaista on, että he täyttävät pätevyysvaatimukset ja heillä ei ole päällekkäistä roolia työeläkealan organisaatioissa. Nykyisten suurimpien työeläkeyhtiöiden hallitusten jäsenistä enemmistön voi katsoa suurten yritysten edustajiksi. Pienten ja keskisuurien yritysten edustajia on varsin vähän. Työeläkeyhtiön vastuuvelasta arviolta n % kuuluu toimintansa tai vakuutuksensa lopettaneille yrityksille ollen ns. päättyneitä vakuutuksia. Vakuutetuista n. 60% työskentelee pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Siten työeläkeyhtiöiden hallinnon rakenne ei ole vakuutuksenottajien kantaan nähden tasapainossa. Tällaisen vinoutuman seurauksena voi tulkita niin, että suuryritysten edustajat hallituksissa edustavat vähemmistöä yhtiön vakuutettujen kannasta. Sen seurauksena työeläkeyhtiöiden hallituksissa ei ole riittävästi pienen ja keskisuuren yritystoiminnan asiantuntemusta. Se on varmaan osaltaan vaikuttanut siihen, että yhtiöt eivät ole esimerkiksi kehittäneet merkittävästi pk-yrityksille sopivia uusia rahoitustuotteita. Sama vinoutuma on varmaan myös taustalla niissä kiistoissa, joita on ollut pk-yrityksiltä perittyjen työkyvyttömyysmaksujen perusteltavuudessa ja käytössä. Tämän vuoksi laissa asetetaan määräyksiä sille, keitä vakuutuksenottajien edustajiksi tulee nimetä. Vähintään yhden hallintoneuvoston ja hallituksen jäsen tulee nimetä pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustavien järjestöjen (yrittäjäjärjestöt) ehdottamista henkilöistä. Laissa asetetaan lähtökohdaksi, että hallituksessa olevien vakuutuksenottajien edustajien kokoonpanon pitää heijastaa mahdollisimman tasapuolisesti vakuutuksenottajien koostumusta. Yksi merkittävä tekijä tässä on vakuutuksenottajan palkkasumman suuruus. Siksi on perusteltua, että esimerkiksi palkkasummaltaan erisuuruisilla työnantajilla on merkitystään vastaava edustus hallinnossa. Aikaisemmin on työeläkeyhtiöiden hallituksissa ollut nimenomaan suurten yritysten yliedustus. Siksi tämän välttämiseksi on laissa säädöksiä. Tässä suhteessa suuryritykseksi lasketaan 1000 työeläkejärjestelmässä vakuutettua työllistävä yritys, konserni tai muu rinnasteinen yhteenliittymä. Tällaisten yritysten johtavassa asemassa tai hallinnossa olevia voi työeläkeyhtiöiden hallintoneuvostossa ja hallituksessa olla vain niin monta, että heidän suhteellinen osuutensa vakuutuksenottajien edustajiksi lasketuista henkilöistä ei ole suurempi kuin on tällaisten yhtiöiden suhteellinen osuus työeläkeyhtiön vastuuvelasta. Toisaalta suurten yritysten edustus hallinnossa halutaan mahdollistaa kaikissa tilanteissa sallimalla heille aina yksi

12 paikka hallituksessa ja hallintoneuvostossa. Tällä muutoksella halutaan välttää nykyisenkaltainen tilanne, jossa suuryritysten edustajat voivat käyttää taloudellista valtaa muiden maksuista kerrytettyjen rahastojen hallinnassa. Mikäli eläkelaitoksessa olisi vain suuryritysten varoja, tällaista rajoitusta ei olisi tarpeellista asettaa. Tällä hetkellä työeläkeyhtiöt maksavat eläkkeinä saman verran kuin saavat maksutulona. Eläkeläisten merkitys on siis jo hallitseva. Eläkeläisillä on järjestelmään nähden paljolti edunvalvonnallinen suhde. Siksi eläkeläisten rooli työeläkeyhtiön hallituksessa ei voi olla keskeinen. Kuitenkin on perusteltua, että yhtiön hallituksessa on edustettuna myös eläkeläisten näkökulma ja asiantuntemus. Siksi yksi hallintoneuvoston ja hallituksen jäsen esitetään valittavaksi eläkeläisjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Yrittäjäjärjestöjen nimeämät henkilöt lasketaan vakuutuksenottajien ja eläkeläisjärjestöjen nimeämät henkilöt vakuutettujen kiintiöön. Samalla vaaditaan, että näiden ryhmien nimeämien jäsenten määrän tulee olla kolme neljäsosaa koko jäsenmäärästä. Mikäli yrittäjä- tai eläkeläisjärjestöt eivät pääse yhteisymmärrykseen nimitettävistä henkilöistä tai ei ole selvää, keillä järjestöillä ylipäätään on nimitysoikeus, paikat täytetään kussakin yhtiössä sen asianosaisten vakuutuksenottajien ja eläkeläisten keskuudessa suoritettavalla vaalilla. Vaalin toimeenpanosta määrätään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Työeläkejärjestelmän hallinnon kustannuksiin suhteutettuna vaalin kustannukset olisivat vähäiset ja korvautuisivat hallintojen tehokkaammalla toiminnalla.