SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2004 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 11 Rahoitusvakuuslaki Laki arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 :n muuttamisesta Laki arvo-osuustileistä annetun lain muuttamisesta Laki taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain mukaisen eläkekassan sulautumisesta työeläkekassan muuttamisesta keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi annetun lain mukaiseen työeläkevakuutusyhtiöön Laki työeläkekassan muuttamisesta keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi annetun lain muuttamisesta Laki taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain 2 :n muuttamisesta Tasavallan presidentin asetus Viron kanssa Pakrin tuulipuistoa koskevasta yhteistoteutushankkeesta tehdyn hankesopimuksen voimaansaattamisesta Valtioneuvoston asetus passintarkastuspaikoista annetun asetuksen 7 :n muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2003 kansallisten pinta-alaperusteisten tukien maksatuksesta Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2003 puutarhatuotteiden varastointituen maksatuksesta N:o 11 Rahoitusvakuuslaki Annettu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämä laki koskee rahoitusmarkkinoilla ja yritysrahoituksessa käytettäviä vakuusoikeuksia silloin, kun velan vakuudeksi on annettu arvopapereita tai tilirahaa. 2 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan, kun vakuuden antajana on 3 :n 2 momentissa tarkoitettu laitos. Tätä lakia sovelletaan myös muun oikeushenkilön kuin laitoksen antamaan vakuuteen, jos vakuuden saajana on laitos. Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta, jos vakuutena tällöin käytetään sellaista osaketta taikka osakkeen antamista tai luovuttamista edellyttävää arvopaperia, joka ei ole julkisen kaupankäynnin kohteena. Tätä lakia ei sovelleta luonnollisen henkilön antamaan vakuuteen, vaikka se annetaan elinkeinotoiminnan yhteydessä. 3 Määritelmiä Tässä laissa tarkoitetaan: 1) arvopaperilla arvopaperimarkkinalain (495/1989) 1 luvun 2 :n mukaan kyseisen HE 133/2003 TaVM 9/2003 EV 121/

2 34 N:o 11 lain soveltamisalan piiriin kuuluvia arvopapereita ja johdannaissopimuksia sekä muita niihin rinnastettavia arvopapereita ja johdannaissopimuksia, joilla tavallisesti käydään kauppaa rahoitusmarkkinoilla; 2) tilirahalla talletusta taikka muuta Suomen rahan tai ulkomaan valuutan määräistä rahasaatavaa, joka on merkitty yksilöidylle tilille; 3) vastaavalla omaisuudella vakuudeksi luovutettua määrää saman liikkeeseenlaskijan ehdoiltaan ja kuvaukseltaan samanlaisia arvopapereita tai saman valuutan määräistä tilirahaa taikka niiden sijaan annettavia muita arvopapereita tai tilirahaa, joista on sovittu osapuolten kesken; 4) maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisella konkurssin tai yrityksen saneerausmenettelyn aloittamista, päätöstä talletuspankin toiminnan väliaikaisesta keskeyttämisestä sekä muuta päätöstä ryhtyä näihin verrattavaan täytäntöönpanoon, joka edellyttää viranomaisen osallistumista ja joka rajoittaa velallisen määräysvaltaa; ja 5) nettoutuksella menettelyä, jossa vakuuden antajan ja vakuuden saajan vastakkaiset velvoitteet erääntyvät ja kyseiset velvoitteet tai niiden arvot yhdistetään osapuolten sopimalla tavalla yhdeksi velvoitteeksi. Tässä laissa tarkoitetaan laitoksella: 1) julkisoikeudellista yhteisöä, itsenäistä julkisoikeudellista laitosta ja valtion liikelaitosta; 2) Suomen Pankkia, Euroopan keskuspankkia, Kansainvälistä järjestelypankkia, Kansainvälistä Valuuttarahastoa ja Euroopan investointipankkia sekä Pohjoismaiden Investointipankkia ja muuta monenkeskistä kehityspankkia; 3) luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/1993) 2 :ssä tarkoitettua luottolaitosta ja 3 :ssä tarkoitettua rahoituslaitosta, sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (579/1996) 4 :ssä tarkoitettua sijoituspalveluyritystä, sijoitusrahastolain (48/1999) 2 :n 3 kohdassa tarkoitettua rahastoyhtiötä ja 5 kohdassa tarkoitettua säilytysyhteisöä, vakuutusyhtiölain (1062/1979) 1 luvun 3 :ssä tarkoitettua vakuutusyhtiötä, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain (354/1997) 1 :ssä tarkoitettua työeläkevakuutusyhtiötä ja vakuutusyhdistyslain (1250/1987) 1 luvun 1 :n 2 momentissa tarkoitettua vakuutusyhdistystä; 4) arvopaperimarkkinalain 1 luvun 4 :n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua selvitysyhteisöä ja selvitysosapuolta sekä kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain (772/1988) 1 luvun 3 :ssä tarkoitettua optioyhteisöä ja 4 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua välittäjää ja markkinatakaajaa sekä 2 luvun 10 :n 2 momentissa tarkoitettua muuta optioyhteisössä toimivaa; sekä 5) muuta kotimaista ja ulkomaista oikeushenkilöä, joka harjoittaa vastaavaa toimintaa kuin edellä mainitut, tai sellaista tahoa, joka on rahoitusvakuusjärjestelyistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/47/EY 1 artiklan 2 kohdan a d alakohdassa määritelty laitos. 4 Omistusoikeuden siirtoon perustuva vakuus Osapuolet voivat sopia arvopapereiden tai tilirahan kaupasta takaisinostoehdoin taikka muusta sellaisesta järjestelystä, jossa vakuuden antaja luovuttaa arvopapereita tai tilirahaa velan vakuudeksi niin, että vakuuden saaja saa niihin omistusoikeuden. Vakuuden saajan on palautettava vastaava omaisuus vakuuden antajalle sovittujen ehtojen mukaisesti viimeistään eräpäivänä, jollei ole sovittu, että palauttamatta jäävien arvopapereiden tai tilirahan arvo kuitataan velkaa vastaan. Edellä 1 momentissa tarkoitettu luovutus on sitova, kun arvopaperit on luovutettu vakuuden saajan hallintaan tai kun arvopapereiden tai tilirahan siirto on muutoin toteutettu niin kuin omistusoikeuden luovutuksesta säädetään. 5 Panttioikeus, johon liittyy pantinsaajan määräysoikeus Osapuolet voivat panttauksessa sopia ehdosta, jonka mukaan pantinsaajalla on ennen velan erääntymistä oikeus myydä pantiksi

3 N:o annetut arvopaperit tai tiliraha taikka muutoin oikeudellisesti määrätä niistä. Jos pantinsaaja tekee 1 momentissa tarkoitetun määräämistoimen, pantinsaajan on palautettava vastaava omaisuus pantinantajalle viimeistään eräpäivänä, jollei ole sovittu, että palauttamatta jäävien arvopapereiden tai tilirahan arvo kuitataan velkaa vastaan. Pantinsaajalla on vakuudeksi palautettuun omaisuuteen sama oikeus kuin alun perin pantiksi annettuihin arvopapereihin tai tilirahaan. 6 Panttioikeuden toteuttaminen Pantinsaajalla on oikeus maksun saamista varten myydä pantiksi annetut arvopaperit taikka nostaa tai kuitata pantiksi annettu tiliraha, kun velka on erääntynyt. Jollei osapuolten kesken ole muuta sovittu, pantinsaajalla on oikeus myydä arvopaperit viipymättä ja ilman pantinantajalle tai muulle oikeudenhaltijalle ennakolta tehtävää ilmoitusta. Osapuolet voivat panttauksessa sopia ehdosta, jonka mukaan myymisen sijasta pantinsaaja saa omistusoikeuden pantiksi annettuihin arvopapereihin ja niiden arvo kuitataan erääntynyttä velkaa vastaan. Maksukyvyttömyysmenettelyn alkaminen pantinantajaa vastaan ei estä pantinsaajaa käyttämästä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja oikeuksia. 7 Nettoutus Osapuolet voivat sopia, että velan eräännyttyä kaikki osapuolten vastakkaiset velvoitteet välittömästi nettoutetaan tai että ne voidaan nettouttaa. Nettoutukseen voidaan ottaa vain tässä laissa tarkoitettuja vakuusvelkoja ja vastaavan omaisuuden palautusvelvoitteita. Ennen maksukyvyttömyysmenettelyn alkamista syntyneet velvoitteet saadaan nettouttaa maksukyvyttömyysmenettelyn estämättä. Nettoutus ei peräydy takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991) 10 :n perusteella, vaikka suoritus on tapahtunut epätavallisin maksuvälinein, ennenaikaisesti tai määrällä, jota on pidettävä pesän varoihin nähden huomattavana. Nettoutuksesta voidaan kuitenkin peräyttää sellainen velalliselta oleva saatava, jonka velkoja on luovutuksen perusteella saanut kolmannelta myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen edellä mainitun lain 2 :ssä tarkoitettua määräpäivää, sekä sellainen velkojalla oleva velvoite, johon velkoja on tänä aikana sitoutunut niin, että menettely rinnastuu velan maksuun, jollei luovutusta tai velkaantumista ole olosuhteet huomioon ottaen pidettävä tavanomaisena. Saatavaa tai velvoitetta, joka voitaisiin 3 momentin mukaan peräyttää takaisinsaannilla, ei saa ottaa nettoutukseen maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen. 8 Myyntitulos ja arvostaminen Pantinsaajan on maksun saamista varten myytävä pantatut arvopaperit käypään hintaan. Kuittauksessa ja nettoutuksessa osapuolten velvoitteet sekä palauttamatta jäävät arvopaperit ja tiliraha on arvostettava niin ikään käypään arvoon. Sama koskee korvaavan vakuuden arvostamista. Osapuolten sopimaa myyntitapaa tai arvostamisperusteita on noudatettava, jollei osoiteta, että menettely loukkaa toisen osapuolen etuja. 9 Velkojan vaihdos Jos velvoitteet voidaan osapuolten tekemän sopimuksen mukaan nettouttaa tai kuitata keskenään, tätä koskeva vaatimus voidaan esittää myös uudelle velkojalle, jolle toinen osapuoli on luovutuksen perusteella siirtänyt saatavansa. Jollei velkakirjalain (622/1947) 18 :stä muuta johdu, voidaan luovutettua juoksevaa velkakirjaa vastaan nettouttaa tai kuitata vain kyseisen velan vakuuteen perustuva vastaavan omaisuuden palautusvelvoite.

4 36 N:o Ulosmittaus Jos ulosmitattu saatava on kuitattu tai nettoutettu ennen maksukiellon tiedoksiantamista, ulosmittaus kohdistuu kuittauksessa tai nettoutuksessa jäljelle jääneeseen saatavaan. Ulosmitattua saatavaa ei saa kuitata tai nettouttaa vastasaatavaan, joka on syntynyt maksukiellon tiedoksiantamisen jälkeen. 11 Lisävakuutta ja korvaavaa vakuutta koskevat takaisinsaannin rajoitukset Vakuus ei peräydy takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 14 :n perusteella, jos vakuuden antaminen on perustunut osapuolten sopimukseen, jonka mukaan: 1) vakuuden antajalla on velvollisuus antaa vakuus tai lisävakuus velan tai aikaisemmin annetun vakuuden arvossa tapahtuneen muutoksen vuoksi, ja vakuuden antamista on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä tavanomaisena; 2) vakuuden antajalla on oikeus korvata aikaisemmin annettu vakuus toisella, enintään samanarvoisella vakuudella. 12 Vilpittömän mielen suoja Vakuusoikeus on sitova, vaikka vakuuden antajalla ei maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen vuoksi ollut oikeutta antaa vakuutta, jos vakuuden saaja ei vakuuden antamishetkellä tiennyt eikä hänen pitänyt tietää määräysvallan menettämisestä. Jos vakuus on annettu ennen maksukyvyttömyysmenettelyn alkamista ja velka syntyy menettelyn alkamisen jälkeen, vakuusoikeus on sitova, jos vakuuden saaja ei ennen velan syntymistä tiennyt eikä hänen pitänyt tietää määräysvallan menettämisestä. 13 Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Tätä lakia ei sovelleta, jos velka on erääntynyt tai maksukyvyttömyysmenettely on alkanut ennen lain voimaantuloa. Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Johannes Koskinen

5 37 N:o 12 Laki arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä toukokuuta 1989 annetun arvopaperimarkkinalain (495/1989) 4 luvun 5 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 522/1998, seuraavasti: 4 luku Arvopaperikauppa ja sijoituspalvelun tarjoaminen 5 Arvopaperinvälittäjä ei saa pantata tai omaan lukuunsa luovuttaa asiakkaalle kuuluvaa arvopaperia ilman asiakkaan antamaa erillistä kirjallista suostumusta. Arvopaperinvälittäjä saa kuitenkin pantata tai luovuttaa sellaisen asiakkaalta pantiksi saamansa arvopaperin, josta pantinsaaja saa määrätä rahoitusvakuuslain (11/2004) mukaan. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Johannes Koskinen HE 133/2003 TaVM 9/2003 EV 121/2003

6 38 N:o 13 Laki arvo-osuustileistä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään arvo-osuustileistä 17 päivänä toukokuuta 1991 annettuun lakiin (827/1991) siitä lailla 796/2000 kumotun 7 :n tilalle uusi 7 seuraavasti: 7 Pantatulle arvo-osuustilille voidaan kirjata rahoitusvakuuslain (11/2004) 5 :ssä tarkoitettu sopimusehto pantinhaltijan määräysoikeudesta. Kirjausta ei voida poistaa ilman pantinhaltijan suostumusta. Jos pantinhaltija 1 momentissa tarkoitetun määräysoikeutensa nojalla luovuttaa tai muutoin siirtää omistusoikeuden pantattuun arvoosuuteen, se kirjataan luovutuksensaajan arvo-osuustilille. Jos pantinhaltija perustaa uuden panttioikeuden, arvo-osuus siirretään hänen arvo-osuustililleen, johon uusi panttaus kirjataan. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Johannes Koskinen HE 133/2003 TaVM 9/2003 EV 121/2003

7 39 N:o 14 Laki taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain mukaisen eläkekassan sulautumisesta työeläkekassan muuttamisesta keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi annetun lain mukaiseen työeläkevakuutusyhtiöön Annettu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tällä lailla sulautetaan taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain (662/1985) 2 :n 2 momentissa tarkoitettu eläkekassa (eläkekassa) työeläkekassan muuttamisesta keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi annetun lain (255/2003) mukaiseen keskinäiseen työeläkevakuutusyhtiöön (työeläkevakuutusyhtiö), joka jatkaa ensiksi mainitun lain mukaisen eläketurvan toimeenpanoa. 2 Lain soveltamisala Sulautumisen jälkeen työeläkevakuutusyhtiöön sovelletaan taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelakia, jos tässä laissa ei toisin säädetä. Mitä muutoin muualla laissa säädetään tai lain nojalla määrätään eläkekassasta, koskee tätä lakia sovellettaessa myös työeläkevakuutusyhtiötä. Työeläkevakuutusyhtiöön ei kuitenkaan sovelleta taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain 2 :n 2 momenttia, 2 a :n 1 momenttia ja 3 5 momenttia, 2 b, 9 ja 9 a :ää, 9 b :n 1 ja 2 momenttia eikä 9 c 9 j :ää. 3 Sulautumissuunnitelma Eläkekassan ja työeläkevakuutusyhtiön hallitusten on laadittava kirjallinen sulautumissuunnitelma, joka on päivättävä ja allekirjoitettava. Sulautumissuunnitelmassa on oltava: 1) sulautumisen osapuolten toiminimet, rekisteritunnisteet, osoitteet ja kotipaikat; 2) ehdotus työeläkevakuutusyhtiön yhtiöjärjestyksen muutokseksi; 3) selvitys eläkekassan eläkejärjestelyn piiriin kuuluvien työnantajien ja työntekijöiden osakkuudesta työeläkevakuutusyhtiössä; 4) ehdotus sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröintiajankohdasta; 5) selvitys siitä, miten toimintapääoma muodostetaan sulautumisen jälkeen eläkekassan ja työeläkevakuutusyhtiön sulautumista edeltäneistä toimintapääomista, mikä on suunniteltu toimintapääoman taso ja miten toimintapääomaa on tarkoitus käyttää vakuutusmaksuja määrättäessä; ja HE 131/2003 StVM 21/2003 EV 82/2003

8 40 N:o 14 6) selvitys siitä, miltä osin taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain mukaisen vakuutuskannan hoito ja erillään pitäminen lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/1962) mukaisesta vakuutuskannasta toteutetaan. Sulautumissuunnitelmaan on liitettävä eläkekassan ja työeläkevakuutusyhtiön välitilinpäätökset, jotka on laadittu noudattaen eläkekassan ja työeläkevakuutusyhtiön tilinpäätöksiä koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Välitilinpäätökset laaditaan ajalta, jolta tilinpäätöstä ei ole vielä tehty ja joka päättyy enintään kuusi kuukautta ennen suunniteltua sulautumishetkeä. Välitilinpäätöksiin on liitettävä arvio eläkekassan ja työeläkevakuutusyhtiön toimintapääomasta sulautumishetkellä. 4 Sulautumisesta päättäminen Eläkekassassa sulautumisesta päättää valtuuskunta kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä. Työeläkevakuutusyhtiössä sulautumisesta päättää yhtiökokous kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä. 5 Vakuutusvalvontaviraston suostumus Kahden kuukauden kuluessa siitä, kun eläkekassa ja työeläkevakuutusyhtiö ovat päättäneet sulautumisesta, niiden on haettava Vakuutusvalvontaviraston suostumus sulautumissuunnitelmaan ja vahvistus sulautumisen vaatimalle työeläkevakuutusyhtiön yhtiöjärjestyksen muutokselle. Vakuutusvalvontaviraston on kuulutettava sulautumista koskevasta hakemuksesta työeläkevakuutusyhtiön kustannuksella virallisessa lehdessä. Kuulutuksessa on kehotettava niitä eläkekassan ja työeläkevakuutusyhtiön vakuutus- ja muita velkojia, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta vastaan, esittämään ne Vakuutusvalvontavirastolle sen määräämässä ajassa, joka saa olla enintään kaksi kuukautta. Eläkekassan ja työeläkevakuutusyhtiön on annettava tieto kuulutuksesta vähintään yhdessä eläkekassan kotipaikan sanomalehdessä sekä lisäksi siten kuin Vakuutusvalvontavirasto tarkemmin määrää. Vakuutusvalvontaviraston on kuuden kuukauden kuluessa 1 momentin mukaisen hakemuksen tekemisestä annettava suostumuksensa sulautumiseen, jos: 1) sulautuminen ei loukkaa vakuutusten käsittämiä etuja; 2) sulautumisen ei katsota vaarantavan vakuutustoiminnan tervettä kehitystä; 3) sulautumisen katsotaan olevan työeläkejärjestelmän toimeenpanon kannalta perusteltua; sekä 4) työeläkevakuutusyhtiön toimilupaa on laajennettu siten, että yhtiö voi harjoittaa taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain mukaisen eläketurvan toimeenpanoa. Eläkekassalla ja työeläkevakuutusyhtiöllä sekä muistutuksentekijällä, joka katsoo viraston päätöksen loukkaavan oikeuttaan, on oikeus valittaa viraston päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen niin kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Tässä momentissa tarkoitettu valitus on käsiteltävä kiireellisenä. 6 Sulautumisen rekisteröinti Eläkekassan ja työeläkevakuutusyhtiön on ilmoitettava sulautuminen rekisteriviranomaiselle rekisteröitäväksi neljän kuukauden kuluessa Vakuutusvalvontaviraston suostumuksesta tai sulautuminen raukeaa. Ilmoitukseen on liitettävä sulautumissuunnitelma liitteineen sekä sulautumispäätökset. Ilmoituksessa on esitettävä selvitys siitä, että viraston antama suostumus on saanut lainvoiman. Jos suostumus ei ole saanut lainvoimaa viimeistään edellä tarkoitettuna määräpäivänä, rekisteriviranomaisen on lykättävä ilmoituksen käsittelyä, kunnes suostumus on lainvoimainen. Rekisteröinnissä on otettava huomioon sulautumisen suunniteltu rekisteröintiajankohta, jollei siihen ole estettä eikä ajankohta ole myöhemmin kuin neljän kuukauden kuluttua ilmoituksesta.

9 N:o Sulautuminen Eläkekassan varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä työeläkevakuutusyhtiölle, kun sulautuminen on rekisteröity. Samanaikaisesti eläkekassa purkautuu. Verotuksessa sulautumiseen sovelletaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 52 a ja 52 b :ää. Jos sulautumisen jälkeen ilmenee varoja, jotka perustuvat eläkekassan toimintaan ennen sulautumista, katsotaan myös näiden varojen muuttuneen osaksi työeläkevakuutusyhtiön varoja. Työeläkevakuutusyhtiö vastaa niistä sulautumisen jälkeen ilmenneistä veloista tai muista sitoumuksista, jotka perustuvat eläkekassan toimintaan ja joista eläkekassa olisi joutunut vastaamaan. 8 Varoja ja velkoja koskevat erityissäännökset Eläkekassan varat ja velat siirtyvät työeläkevakuutusyhtiöön sulautumishetkelle laaditun ja vahvistetun tilinpäätöksen mukaisissa arvoissa. 9 Eläkekassan tilinpäätös ja tilintarkastus Eläkekassan hallituksen ja toimitusjohtajan on laadittava tilinpäätös ja konsernitilinpäätös ajalta, jolta tilinpäätöstä ei vielä ole esitetty ja joka päättyy sulautumishetkellä. Tilintarkastuksen toimittamisessa noudatetaan taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain säännöksiä. Tilintarkastajat antavat kuitenkin kertomuksensa työeläkevakuutusyhtiön yhtiökokoukselle, joka päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä eläkekassan hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Tämän tulee tapahtua kuuden kuukauden kuluessa sulautumisesta työeläkevakuutusyhtiön varsinaisessa tai ylimääräisessä yhtiökokouksessa. 10 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin voidaan ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa. Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä /4

10 42 N:o 15 Laki työeläkekassan muuttamisesta keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työeläkekassan muuttamisesta keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi 28 päivänä maaliskuuta 2003 annetun lain (255/2003) 2 :n 3 momentti, 3 :n 1 momentti sekä 6 ja 12, sekä lisätään lakiin uusi 12 a seuraavasti: 2 Lain soveltamisala Tämän lain mukaiseen työeläkevakuutusyhtiöön ei kuitenkaan sovelleta työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 1 :n 1 momenttia, 2 ja 3 :ää, 6 :n 1 momenttia, 14, 15 ja 18 :ää ja 20 :n 1 momenttia eikä lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 2 :ää, 2 b :n 1 ja 3 5 momenttia, 2 c, 11 ja 11 a :ää, 11 b :n 1 ja 2 momenttia sekä 11 c 11 j :ää. 3 Työeläkevakuutusyhtiön toiminta Tässä laissa tarkoitettu työeläkevakuutusyhtiö ei saa harjoittaa muuta vakuutusliikettä kuin lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain ja taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain (662/1985) mukaista toimintaa ja niihin suoranaisesti liittyvää jälleenvakuutusta, jollei tässä laissa, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaissa tai taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelaissa taikka niiden nojalla muuta säädetä tai määrätä. 6 Työeläkevakuutusyhtiön osakkuus Työeläkevakuutusyhtiön osakkaita ovat ne työnantajat, joilla on voimassa oleva lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 1 :ssä tai taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain 1 :ssä tarkoitettu eläkejärjestely, työeläkevakuutusyhtiön takuupääoman omistajat sekä kunkin eläkejärjestelyn piiriin kuuluvat vakuutetut siten kuin yhtiöjärjestyksessä tarkemmin määrätään. 12 Vastuuvelkaa ja toimintapääomaa koskevat erityissäännökset Työeläkevakuutusyhtiön vastuuvelka määritellään lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaisen eläketurvan osalta mainitun lain 10 :n 3 momentin ja taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain mukaisen eläketurvan osalta mainitun lain 7 :n 3 momentin mukaisesti. Työeläkevakuutusyhtiön toimintapääoma, vakavaraisuusraja ja toimintapääoman vähimmäismäärä lasketaan työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 16 ja 17 :n mukaisesti. HE 131/2003 StVM 21/2003 EV 82/2003

11 N:o Sovellettaessa työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 16 ja 17 :n säännöksiä työeläkevakuutusyhtiön toimintapääomaa sekä toimintapääoman vähimmäismäärää ja vakavaraisuusrajaa määrättäessä työeläkevakuutusyhtiön vastuuvelkana pidetään 1 momentissa mainittujen vastuuvelkojen yhteismäärää. Sovellettaessa työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 16 ja 17 :n säännöksiä työeläkevakuutusyhtiön toimintapääomaa sekä toimintapääoman vähimmäismäärää ja vakavaraisuusrajaa määrättäessä työeläkevakuutusyhtiön osittamattomana lisävakuutusvastuuna pidetään seuraavien erien yhteismäärää: 1) määrä, joka muodostuu, kun lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 10 :n 3 momentin mukaisesta vastuuvelasta vähennetään samassa momentissa tarkoitetuissa perusteissa määritellyt vakuutustekninen vastuuvelka ja vahinkomenon heilahteluun varattava laskennallinen määrä; ja 2) määrä, joka muodostuu kun taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain 7 :n 3 momentissa tarkoitetusta vastuuvelasta vähennetään samassa momentissa tarkoitetuissa perusteissa määritellyt vakuutustekninen vastuuvelka ja vahinkomenon heilahteluun varattava laskennallinen määrä. 12 a Vakuutusmaksuja ja sijoitusomaisuutta koskevat erityissäännökset Vakuutusmaksun tasoa määrättäessä lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 10 :n 1 momentin ja taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain 7 :n 1 momentin nojalla otetaan kummankin vakuutuskannan osalta erikseen huomioon vahinkomenon heilahteluun varattavan laskennallisen määrän riittävyys vahinkomenon tasoittamiseen. Vakuutusmaksuista johtuva ylijäämä tai alijäämä siirretään molempien vakuutuskantojen osalta erikseen vahinkomenon heilahteluun varattavaan laskennalliseen määrään sosiaali- ja terveysministeriön lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 10 :n 3 momentin ja taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain 7 :n 3 momentin nojalla vahvistamien perusteiden mukaisesti. Sijoitusomaisuuden tuotto jaetaan vakuutuskannoille niiden vakuutusteknisen vastuuvelan ja vahinkomenon heilahteluun varattavan laskennallisen määrän yhteismäärien suhteessa. Siirrot toimintapääomasta molempien vakuutuskantojen vahinkomenon heilahteluun varattavaan laskennalliseen määrään tehdään 3 momentissa tarkoitettujen yhteismäärien suhteessa sosiaali- ja terveysministeriön lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 10 :n 3 momentin ja taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain 7 :n 3 momentin nojalla vahvistamien perusteiden mukaisesti. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Tämän lain säännöksiä sovelletaan sen jälkeen, kun laissa taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain mukaisen eläkekassan sulautumisesta työeläkekassan muuttamisesta keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi annetun lain mukaiseen työeläkevakuutusyhtiöön (14/2004) tarkoitettu sulautuminen on tapahtunut. Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

12 44 N:o 16 Laki taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain 2 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetun taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain (662/1985) 2 :ään siitä lailla 1044/1999 kumotun 3 momentin tilalle uusi 3 momentti seuraavasti: 2 Tämän lain mukaisen eläketurvan hoitamisesta keskinäisessä työeläkevakuutusyhtiössä säädetään taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain mukaisen eläkekassan sulautumisesta työeläkekassan muuttamisesta keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi annetun lain mukaiseen työeläkevakuutusyhtiöön annetussa laissa (14/2004). Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä HE 131/2003 StVM 21/2003 EV 82/2003

13 45 N:o 17 Tasavallan presidentin asetus Viron kanssa Pakrin tuulipuistoa koskevasta yhteistoteutushankkeesta tehdyn hankesopimuksen voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2004 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministerin esittelystä, säädetään: 1 Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 2004 Suomen tasavallan hallituksen ja Viron tasavallan hallituksen välillä Pakrin tuulipuistoa koskevasta yhteistoteutushankkeesta tehty hankesopimus, jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 3 päivänä lokakuuta 2003, on voimassa 19 päivästä tammikuuta 2004 niin kuin siitä on sovittu. 2 Sopimuksen määräykset ovat asetuksena voimassa. 3 Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä tammikuuta Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja (Sopimus ja sen liitteet ovat nähtävinä ja saatavissa ulkoasiainministeriössä, joka myös antaa niistä tietoja suomeksi ja ruotsiksi.)

14 46 N:o 18 Valtioneuvoston asetus passintarkastuspaikoista annetun asetuksen 7 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 2004 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, muutetaan passintarkastuspaikoista 27 päivänä toukokuuta 1992 annetun asetuksen (461/1992) 7, sellaisena kuin se on asetuksessa 309/2002, seuraavasti: 7 Meri- ja rajavartioasemat Huvialusten passintarkastuspaikkoja 6 :n 2 momentissa mainittujen satamien lisäksi ovat Bågaskärin, Enskärin, Glosholmenin, Haapasaaren, Hangon, Hiittisten, Jussarön, Kalajoen, Kokkolan, Kotkan, Kummelgrundin, Kökarin, Maarianhaminan, Nauvon, Orrengrundin, Pirttisaaren, Porin, Porkkalan, Raahen, Rauman, Storklubbin, Suomenlinnan, Susiluodon, Valassaarten, Vallgrundin ja Virpiniemen merivartioasemat sekä Santion passintarkastuspaikka. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 2004 Sisäasiainministeri Kari Rajamäki Lainsäädäntöneuvos Tomi Vuori

15 47 N:o 19 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2003 kansallisten pinta-alaperusteisten tukien maksatuksesta Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa vuoden 2003 kansallisten pinta-alaperusteisten tukien maksatuksesta... 1/ Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, Valtioneuvosto, puhelin (09) Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Lea Anttalainen

16 48 N:o 20 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2003 puutarhatuotteiden varastointituen maksatuksesta Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa vuoden 2003 puutarhatuotteiden varastointituen maksatuksesta... 2/ Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, Valtioneuvosto, puhelin (09) Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Lea Anttalainen JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 11 20, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2004 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN