Rauma Maanpää Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Transkriptio

1 Rauma Maanpää Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1. Johdanto 7 2. Alueen historia ja tutkimushistoria.7 3. Inventointi Yhteenveto Kohteet..11 Lähteet LIITTEET Liite 1. Kuvaluettelo Kannen kuva: Meren rantaa Maanpään länsiosassa. Kuva: T. Vasko

3 3

4 4

5 5 ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Kaupunki: Rauma Tutkimuksen laatu: perusinventointi Inventoinnin syy: asemakaavamuutos Peruskartta: Tutkimuslaitos: Satakunnan Museo Tutkija: FM Tiina Vasko Kenttätyö: Rahoittaja: Rauman kaupunki Digitaalikuvat: 1-11 Sivumäärä: 16+1 liitesivua Alkuperäisen raportin säilytyspaikka: Satakunnan Museon arkisto

6 6 TIIVISTELMÄ Rauma Maanpää Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 PK Satakunnan Museo Inventoija: FM Tiina Vasko Satakunnan Museo inventoi Raumalla esihistoriallisen ja historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä Maanpään alueella. Inventointi liittyi asemakaavamuutokseen. Työn suoritti FM Tiina Vasko. Inventoinnin valvojana oli Satakunnan Museon amanuenssi Leena Koivisto. Rahoittajana oli muinaismuistolain 15 mukaisesti Rauman kaupunki. Suunnittelualue sijaitsee Kortelan kylän pohjoispuolella ja rajautuu pohjoisessa sellutehtaan alueeseen. Maasto on kallioista metsämaata ja länsiosa rajautuu meren rantaan. Asutusta on pääasiassa alueen eteläisessä osassa. Alueelta ei tunnettu entuudestaan kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä niitä inventoinnissakaan löydetty. Löydöt: - Kenttätyöaika: Tutkimuskustannukset: Rauman kaupunki Tutkimusraportti: Tiina Vasko Satakunnan Museon arkisto ja kopio Museoviraston arkistossa.

7 7 1. Johdanto Satakunnan Museo inventoi Raumalla esihistoriallisen ja historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä Maanpään alueella. Inventointi liittyi osayleiskaavan laadintaan. Työn suoritti FM Tiina Vasko. Inventoinnin valvojana oli Satakunnan Museon amanuenssi Leena Koivisto. Rahoittajana oli muinaismuistolain 15 mukaisesti Rauman kaupunki. Alueelta ei tunnettu aiemmin lainkaan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tilanne tarkastettiin muinaisjäännösten osalta Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Alueen historian tarkastelussa päälähteenä oli Rauman seudun historia I-II (Pentti Papunen 1959, 1972) ja Satakunnan historia (keskiaika; Seppo Suvanto 1973). Tiivistettyä perustietoa lainattiin Rauman kulttuuriympäristöselvityksestä (Olli Joukio 2012). 2. Alueen historia ja tutkimushistoria Rauman maisema edustaa tyypillistä Lounaismaan ja Ala-Satakunnan viljelysseutua. Rauman edustan merialue on lukuisten saarten ja pienten luotojen luonnehtimaa. Sisämaata hallitsevat metsäiset moreeniselänteet ja soiset painanteet. Alueen maaperä on hyvin karua ja viljelykseen soveltuvia maita on vähän. Viljelysalueet sijoittuvat kapeisiin laaksopainanteisiin laajojen ja kumpuilevien selänteiden välissä. Jääkauden aikana kallioperään muodostui halkeamia, jotka täyttyivät hienojakoisilla maa-aineksilla. Nämä kapeat savilaaksot ovat selvästi näkyvissä seudun maisemarakenteessa ja maisemakuvassa. Laaksoihin ovat muodostuneet myös alueen joet ja vesiuomat, joista Lapinjoki on alueella suurin. Sen muodostamassa viljavassa laaksossa sijaitsevat alueen laajimmat peltoalueet. Taajamien ulkopuolella asutus on ryhmittynyt melko väljästi, useimmiten nauhamaisesti. Paikoin on muodostunut löyhähköjä ryhmäkyliä. Maisema on pienpiirteisesti kumpuilevaa selänteistä aluetta. Moreeniselänteiden lomassa on kapeita jokilaaksoja. Keskeisille ja viljaville kohdille ovat muodostuneet alueen vanhat kylät. Valtaosa alueesta on metsäistä ja muodostuvat näkymät lyhyitä, jokilaaksojen suuntaisesti myös pidempiä. Suuri osa kaupungin nykyisestä alueesta oli veden peittämänä kivikauden ajanjaksolla. Tästä johtuen kivikautisia asuinpaikkoja tunnetaan vasta Lapin alueelta saakka. Pronssikauden lopulla alue oli muuttunut ulkoluodoista saaristoksi. Ajanlaskun vaihteeseen mennessä suojaisa sisäsaaristo oli noussut laajalti kuivaksi maaksi. Erilaisia röykkiöhautoja tunnetaan Raumalta satoja. Useimmat röykkiöt ja latomukset on luultavasti rakennettu paikoille, joissa ihmiset ovat asuneet tai niiden välittömään läheisyyteen. Tähän viittaa röykkiökohteiden asuinpaikkatopografinen luonne. Alueen tunnettu muinaisjäännöskanta ajoittuu korkeuksiensa perusteella myöhäispronssikauteen ja esiroomalaiseen rautakauteen.

8 8 Kuva 1. Rauma Impivaara. Rauman alueelle tyypillinen, lähes maantasainen röykkiö. Kuva T. Vasko. Rauman alueen varhainen kyläasutus on syntynyt luvuilla. Vanhin kyläasutus sijaitsi rannikolla ja se oli jatkoa Laitilan vanhojen kylien muodostamalle vyöhykkeelle, joka jatkui aina Lapijoen suuhun saakka. Rauman rannikon vanhimpia kyliä ovat Vermuntila, Unaja, Kortela, Sampaanala, Rauma, Lajo, Uotila ja Sorkka. Nämä kylät olivat perustettu ilmeisesti jo 1200-luvulla. Uotilan ja Sorkan tapauksessa 1200-luvulla oli kyse ainoastaan yhdestä tai kahdesta talosta, jotka kuuluivat varhaisempaan, niin sanottuun suomalaisen oikeuden piiriin. Lapinjoen varren harvemman asutuksen vanhimmat kylät ovat perustettu myös mahdollisesti jo 1200-luvulla ainakin osittain. Vanhimpia ennen vuotta 1300 perustettuja joen varren kyliä ovat Rauman puolella Kodiksami, Lapinkylä, Kivikylä sekä Murtamo tai 1400-luvuilla perustettuja kyliä ovat puolestaan muun muassa Voiluoto, Anttila, Kodisjoki, Nihattula, Vasarainen, Soukainen, Sukkala ja Kuolimaa luvulla alueelle saapui mahdollisesti uutta asutusta luvun puoliväliin mennessä kyläluku oli kasvanut Rauman alueella kaikkiaan 39:ään. Näihin kuului yhteensä 211 tilaa. Isojakoa ryhdyttiin toteuttamaan Rauman seudulla Uotilan kylässä vuonna Koko Rauman ympäristön saattaminen valmiiksi kesti kuitenkin pitkälle 1800-luvun puolelle. Isojaon yhteydessä pyrittiin myös väljentämään taajaan rakennettuja kylätontteja. Näin ei kuitenkaan käynyt läheskään kaikissa kylissä, vaan vaikuttaa siltä, että Rauman alueella ryhmäkylämalliset kylätontit hajosivat vasta 1800-luvun aikana, muun muassa tilojen perinnöksi ostojen seurauksena. Suuressa osassa Rauman kyliä jo keskiajalta asutettuna olleet kylätontit ovat säilyneet rakennettuna nykypäivään saakka.

9 9 Kuva 2. Rauma Maanpään rantaa. Kuva T. Vasko. Aiempia inventointeja suunnittelualueella on tehty seuraavasti: 1961 Kerttu Itkosen Rauman perusinventointi, Turun yliopiston röykkiöprojekti, Rauman maalaiskunnan (Aku Riikilän kokoamana) selvitys kiinteistä muinaisjäännöksistä 1989, Rauman kaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2009 ja alueella Vasarainen-Kortela osayleiskaava-alueen inventointi Vuoden 2009 inventointi kattaa alueen läpi satamaan menevän ns. URPO-ratalinjan. Vuoden 2014 inventointi kattaa hieman alueen eteläreunaa. 3. Inventointi Suunnittelualue sijaitsee Kortelan kylän pohjoispuolella ja rajautuu pohjoisessa sellutehtaan alueeseen. Suurin korkeus alueella on 28 m mpy. Alueen laajuus on n. 110 ha. Koordinaattitietoja tallennettiin Garmin GPSmap62-paikantimella, tarkkuus oli keskimäärin 3-5 metriä. Dokumentointi suoritettiin valokuvaamalla. Raportin kartat on luotu ohjelmalla MapInfo 8.5. Maasto on kallioista metsämaata ja länsiosa rajautuu meren rantaan. Asutusta on pääasiassa alueen eteläisessä osassa. Alueelta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Uusia mahdollisia kohteita etsittiin topografisesti potentiaalisilta alueilta. Ranta-alueilla tarkastettiin mm. kallioita piirrosten varalta.

10 10 4. Yhteenveto Vuonna 2009 Esa Hertell inventoi osan aluetta ns. URPO-ratalinjauksen kohdalta. Tuolloin löytyi Toivola niminen kohde Mudaistentien varresta. Kohde tarkastettiin uudelleen, ja se on joko pellon raivauksessa syntynyt 13 m pitkä kiviröykkiö tai liittyy vanhassa (v. 1962) peruskartassa näkyvään ulkorakennukseen (lato?). Lisäksi UPM:n sellutehtaan eteläpuolella olevalla kalliolla on ns. pirunpelto. Siihen on aikojen kuluessa kasattu valleja ja kaivettu kuoppia. Kumpikaan näistä kohteista ei ole kiinteä muinaisjäännös. Rantakallioissa ei havaittu piirroksia. Alueelta ei tunnettu entuudestaan kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä niitä inventoinnissakaan löydetty. Mitään estettä ei kaavoitukselle siis ole kiinteiden muinaisjäännösten suhteen. Turussa Tiina Vasko, FM

11 11 5. Kohteet 1. Toivola Kunta Rauma Nimi Toivola Laji muu kohde Muinaisjäännöstunnus - Muinaisjäännöstyyppi - Muinaisjäännöstyypin tarkenne - Ajoitus historiallinen Lukumäärä 1 Peruskarttanumero Tarkastuspäivä Koordinaatit: P: I: P (YKJ): I (YKJ): Z/m.mpy alin: 10,00 Sijainti ja maasto Rauman kirkosta 3,5 km etelälounaaseen. Mudaistentien pohjoispuolella. Kohteen kuvaus Kohde löytyi vuoden 2009 URPO-ratalinjan inventoinnissa. Joko paikalla vanhan peruskartan mukaan sijainneen ulkorakennuksen perustusta tai pellosta raivattu pitkänomainen kiveys sijaitsee Sampaanalan Toivolan pellon luoteispäässä kaakkoon aukeavassa rinteessä. Sen pituus on 13 ja leveys 2-3 metriä. Digikuvat 1-2 Kartat Yleiskartta

12 12 Kuva 3. Rauma Toivola. Kuva T. Vasko.

13 13 2. Maanpää Kunta Rauma Nimi Maanpää Laji muu kohde Muinaisjäännöstunnus - Muinaisjäännöstyyppi - Muinaisjäännöstyypin tarkenne - Ajoitus - Lukumäärä - Peruskarttanumero Tarkastuspäivä Koordinaatit: P: I: P (YKJ): I (YKJ): Z/m.mpy ylin: 28,00 Sijainti ja maasto Rauman kirkosta 3,5 km lounaaseen. UPM:n sellutehtaan eteläpuolella olevalla kalliolla. Kohteen kuvaus Luonnonmuodostuma, ns. pirunpelto. Siihen on aikojen kuluessa kasattu valleja ja kaivettu kuoppia. Digikuvat 6-7 Kartat Yleiskartta

14 14 Kuva 4. Rauma Maanpää. Kuva T. Vasko.

15 15

16 16 Lähteet Raportit ja selvitykset Hertell, Esa Rauman kaava-alueiden muinaisjäännösinventointi Satakunnan Museo. Itkonen, Kerttu Rauman inventointi. Inventointikertomus. Museovirasto. Joukio, Olli Rauman yleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys. Satakunnan Museo. Riikilä, Aku Kiinteiden muinaisjäännösten kartoitus. Rauman maalaiskunta, kaavoitus- ja mittaustoimisto. Sjölund, Jari Ensimmäisen maailmansodan varustukset Raumalla. Inventointikertomus ja kunnostussuunnitelma. Kenttätyöraportteja nro 2. Rauman museo. Suomenkorpi, Maarit Rauman kaupunki Strategisen yleiskaavan maisemaselvitys. Eriksson Arkkitehdit Oy. Vasko, Tiina Rauma Vasarainen Kortela. Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi Satakunnan Museo. Kirjallisuus Papunen, Pentti & Virkkala, Kalevi Rauman seudun historia I. Rauman seudun historia I. Rauman mlk Lappi Hinnerjoki. Vanhemmista ajoista n. v:een Rauma. Papunen, Pentti Rauman seudun historia II. Rauman mlk Lappi Hinnerjoki. Isostavihasta kunnallishallinnon aikaan. Rauma. Niukkanen, Marianna Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Opas määrittelyyn ja suojeluun. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Salo, Unto Satakunnan pronssikausi. Satakunnan historia I.2. Pori. Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o Suvanto, Seppo Satakunnan historia. Keskiaika. Pori. Internet Digitaaliarkisto. Kansallisarkiston verkkopalvelut. Muinaisjäännösrekisteri. Museovirasto.

17 17 Liite 1. Kuvaluettelo Rauma Maanpää Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 T. Vasko Digitaalikuvat 1. Rauma Maanpää. Toivola. Kiviröykkiö Mudaistentien varressa. Idästä TV. 2. Rauma Maanpää. Toivola. Kiviröykkiö Mudaistentien varressa. Lännestä TV. 3. Rauma Maanpää. Maanpää etelänokan rantaa. Kaakosta TV. 4. sama 5. Rauma Maanpää. Maanpää etelänokan rantaa. Etelästä TV. 6. Rauma Maanpää. Maanpääntie. Pirunpeltoa. Etelästä TV. 7. sama 8. Rauma Maanpää. Maanpään pohjoisnokan rantaa. Kaakosta TV. 9. sama 10. Rauma Maanpää. Maanpään pohjoisnokan rantakallion kourumainen hioutuma. Pohjoisesta TV. 11. sama