Kudoin ensimmäisen mattoni vähän yli parikymppisenä kudonta-asemalla. Olin juuri valmistunut vaatetusalan artesaaniksi.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kudoin ensimmäisen mattoni vähän yli parikymppisenä kudonta-asemalla. Olin juuri valmistunut vaatetusalan artesaaniksi."

Transkriptio

1 MUISTOJEN MATOT Marja Boberg, Kokemäki Kudoin ensimmäisen mattoni vähän yli parikymppisenä kudonta-asemalla. Olin juuri valmistunut vaatetusalan artesaaniksi. Tein räsymattoni itse leikkaamistani kuteista, ja hauskinta värien sommittelun lisäksi oli kutoa muistot talteen...isän ruutupaita ja ompelemani kevätjuhlamekko ja koko joukko muita vanhoja vaatteita ja lakanoita pääsivät uuteen hyödylliseen elämään. Maton nimeksi tuli "Auringonlasku". Mattojen päät olivat sinisävyiset ja keskiosa punertava, ympärillään vaaleita, kellertäviä sävyjä. Olin tyytyväinen siistiin, tasareunaiseen mattoon ja sen väreihin. Jonkin ajan kuluttua tuli kuitenkin ikävä yllätys: keskellä mattoa olin käyttänyt muita kuteita paksumpaa punaista nauhaa ja käytössä matto myöhemmin levisi keskeltä selvästi leveämmäksi kuin muualta. Nykyään se toimittaa kesäisin mökkimaton virkaa. Olen tehnyt viisi räsymattoa ja jokaiseen olen kutonut muistoja omista kuteista. Jokaisella on nimi. "Puutarhassa", "Kukkaniitty", "Sateenkaari" ja "Talviunelmia". Matoilla on minulle paljon tunnearvoa, juuri siksi, että ne sisältävät niin muistorikkaat materiaalit. Myös ajankohdat ovat jääneet mieleen: Talviunelmia-maton kudoin esikoistani odottaessani ja siinä on vaaleita sinisen ja punaisen sävyjä, kun vauvan sukupuoli ei ollut tiedossa MUMMON JA MINUN MATTO Mummo kutoi kammarissa pitkiä räsymattoja tupaan. Oli kevättalvi ja olin itse tuolloin 2- vuotias. Aikani katseltuani halusin kuulemma tietysti parivuotiaan tarmolla myös kutomaan. Lopputuloksena tuosta ajasta (lähes 40 vuoden takaa), on edelleen tallella kauniinkirjava, metrin mittainen kynnyksenalusmatto, jonka kudoin yhdessä mummon kanssa. Se oli usein kesäisin eteisessä yhdessä pitemmän maton kanssa! Mattoja olen kutonut sen jälkeenkin KARKKIMATTO Tarja Saarenpää, Paimio Äitini kummitäti kutoi luvun vaihteessa karkkipapereista ns. kynnysmaton. Siinä oli hauska pinta, joka syntyi pienistä kiiltävästä karkkipaperikuteesta. Loimena oli kalalankaloimi. Matto kudottiin Joensuussa, Ylämyllyllä Mattisen lahdessa

2 PITKÄN MATKAN TEHNYT LOIMI Irmeli Hjerppe, Mellilä Sotien välissä isoisäni sisko, Anna Kaasalainen, lähti äitinsä kanssa Karjalasta. Anna-äidin kangaspuut kulkeutuivat Mynämäelle. Kangaspuut seisoivat varastossa, sillä Anna ei kyennyt kutomaan huonojen jalkojensa kanssa. Annan kuollessa 10 vuotta sitten, äitini sai kangaspuut, jotka hän toi Mellilään. Kangaspuissa on kaikki nämä vuodet ollut loimi ja osittain kudottua mattoa. Eli vaikka sotien välissä on lähdetty, kiireellä on lähdetty, kun kangaskin jäi puihin MUMMONI MATOT Irmeli Hjerppe, Mellilä Vuonna 2009 sain äitini siskolta, Kirstiltä, mummoni kutomia mattoja, jotka mummoni on kutonut 50-luvulla Äänekoskella, johon heidän evakkomatkansa päättyi. Matot on tehty räsykuteista ja niiden leveys on 75 cm. Sidos on ruusukas HUVILAN PAPERIMATOT Esa Alestalo Alestalon Mattokutomo Oy, Lahti Mieleeni muistuu tarina viisikymmentäluvun lopulta, muistikuvani mukaan vuosi oli Perheellämme on vanha huvila Lahdessa Vesijärven rannalla ja siellä oli lattioilla jämäkät kutomomme sota-aikana kutomat suuret paperimatot. Kutsuin muutaman luokkakaverin kalaan. Itse häpesin syvästi näitä paperimattoja, kavereiden perheissä ne olivat silloin täysin tuntemattomia. No, ei aikaakaan, kun yksi huomasi ihmeissään, että matothan oli tehty paperista. "Vautsi", hän huokaisi ja samaan hengenvetoon hän totesi kuulleensa, että Amerikassa vaatteetkin valmistetaan nykyisin paperista. Minä olin ylpeä matoistamme. Tällä vuosituhannella olemme olleet todistamassa paperimattojen uutta buumia Alestalon Mattokutomo Oy perustettiin vuonna 1917 ja se toimii edelleen. Yrityksen päätoimiala tänä päivänä on matonkudemateriaalien kauppa, jota se harjoittaa maailmanlaajuisesti

3 MATTONI Sirkku Korpelainen, Turku Kotonani kudottiin paljon. Äiti oli jo omassa lapsuudenkodissaan kutonut uskomattoman paljon. Siispä liinavaatteet; lakanat, tyynyliinat ja pyyheliinat sekä matot, olivat itse tehtyjä. Kun itse tulin isoksi, ostettiin uudet vipuvarsipuut, Sirkan kangaspuut. Kudoimme äidin kanssa useinkin - kumpi ehti - samaa kangasta: pitkiä pyyheliinakankaita, mattokankaita ym. Sitten oli taas minun omia juttuja, jotka tein alusta loppuun itse. Niinpä päätin tehdä räsymatot vinttikamariin, joka oli veljeni ja minun yhteinen huone. Valkoiseen kalalankaloimeen kudoin tasaisen kirjavat räsymatot. Ne olivat sellaiset aika kevyet ravistella ja kuljetella. Olin niihin oikein tyytyväinen. Muistelen, että toinen niistä matkasi mukana, kun olin vuoden emäntäkoulussa ja sisustimme 3:n tytön huoneen omilla tekstiileillä. Sitten matto pääsi mukaan, kun olin sairaalaharjoittelijana vajaan vuoden. Toinen matto toimitti sillä aikaa sitä alkuperäistä virkaa vinttikamarissa. Eipä aikaakaan, kun olin perustamassa omaa kotia ja sinne matot seurasivat mukana. Siellä niitä tarvittiin ensin keittiön mattona. Aikanaan hankimme mökin ja jälleen matot saivat uuden osoitteen. Siellä matot saivat palvella eri tarkoituksissa, ensin sisäkäytössä. Kun kudoin uudet matot mökille, vanhat joutuivat hanttihommiin. Toinen kelpasi kuistia pehmentämään, toinen lyhennettynä saunan pukuhuoneeseen ja pienen osuuden solmin pikkulan lattialle. Kuistilla mattovanhus heikkeni hiljalleen, aurinkokin siellä jännästi kovettaa mattoa, ehkä linnutkin hakivat joskus pesäainesta - ja seurasi uran viimeinen vaihe. Matto rullattiin liiteriin. Sitä tarvitaan vieläkin, kun autoa huoltaessa pitää kontata ja pyöriä maassa; matonpätkäähän siinä tarvitaan! Olen kovasti ihmetellyt mattojeni kestävyyttä. Liekö siitä jo 55 vuotta, kun matot valmistuivat. Ne ovat olleet mielestäni aina jossakin käytössä. Minkälaista laatua entisajan valkoiset kalalangat olivat? Kuteet eivät voineet olla kovinkaan kummoisia - käytettyjä vaatteita ja paljon nekin kestivät!

4 MATTORUNO Anja Mahosenaho-Eino, Riihikoski Tässä sukat suhisevat villatakit vilistävät elävät uutta elämää. Muinoin mummo sukat kutoi sisko villatakit vipelsi. Aika kului, ajanhammas jyrsi pehmeät kudonnat jätesäkkiin jämähtivät. Sattumalta säkkiin kurkki vanhan aarteen etsijä. Siitä alkoi hyljättyjen ihka uusi elämä ETEISEN MATTO Hellevi Kulmala, Riihikoski Kudoin maton kotona Jalkalassa 1977 kesällä. Silloin oli tapana, että naapurista lainattiin kangaspuut kesäksi ja ne koottiin vinttiin. Matonkuteet leikattiin kotona talvella aina pikkuhiljaa vanhoista vaatteista, lakanoista yms. Raitoihin tarvittavat kuteet ostettiin kangaskaupasta. Loimi tilattiin valmiina postimyynnistä, naapurin emännän kanssa laitettiin loimi puihin. Tämä kyseinen matto on tehty vanhoista villavaatteista leikatuista kuteista. Siinä on äidin hame, siskon ja omat villakangashousut. Taitaa olla veljen housut ja paitakin. Matto on ollut valmistumisestaan saakka jatkuvasti käytössä eteisen mattona. Joka kesä se on pesty mäntysuovalla ja painepesurulla. Matto näyttää aina puhtaalta. Nyt ajan hammas näkyy siinä, mutta käytössä se tulee olemaan edelleen

5 ENSIMMÄINEN MATTONI Maija Pöysti Loimaa Olen syntynyt Karjalassa, Vuoksenrannan (1929) Sintolan Kotiniemessä. Evakkolapsena minulla ei ollut mitään huonekaluja eikä käsitöitä, kun minut valittiin 21-vuotiaana Liedon kunnan toimistovirkailijaksi. Kunnan puolesta oli 2 hevosta vastassa uuden neidin tavaroita - yhteenkään ei ollut mitään pantavaa. Minulla oli paperikankainen patja ja olkia täytteenä. Kunnanhallitus osasi jo silloin ajatella työssä viihtyvyyttä ja osti asuntooni huonekalut (minulla oli virka-asunto). Silloin tuli suuri haave - saada matto. Räsymatto. Kuulin, että Turun Silo myy alusvaatteiden leikkauksesta jääneitä pieniä tilkkuja (10cm x 5 cm). Ostin niitä 15 kg ja leikkasin nauhaksi. Käsin ompelin kaikki pienet pätkät yhteen ja laitoin vyyhdille. Materiaali oli väriltään vaaleanpunaista. Värjäsin ne (kunnan saunanpadassa, lupauksella, että pesen padan huolellisesti) Syreenin väritehtaan väreillä matokahvin väriseksi puolet ja toinen puoli punaruskeaksi. Minulla oli Tampereella täti, jolla oli pieni kutomo (verstas) Amyrissa. Vein kuteet sinne. Maton kutoivat Saima Sokka ja Helmi Keissa. Matto on 8-niitinen ja malli oli Saima-tädin. Iloni oli suuri, kun sain levittää lattialle oman maton -ensimmäisen esineen, joka kaunisti pientä kotiani. Siitä se alkoi RÄSYMATON PAIKKA Taru Koskinen, Salo Minun mielikuvissani räsymatoilla on yksi aivan erityinen paikka. Olen 60-luvulla syntynyt kaupunkilaislapsi, mutta perheemme tuttavapiiriin kuului halikkolainen aivan ihana, iäkäs sisarusparvi. Sisarukset asuivat tilavassa, mansardikattoisessa maatalossa peltojen keskellä. Kädentaidot olivat korkeassa kurssissa ja perinnetietous laajaa. Huoneissa oli paljon upeita itse tehtyjä käsitöitä, sekä perinteisiä että moderneja. Mutta ne räsymatot! Tupa oli todella tilava, arviolta neliötä. Lattiaa peittivät vieri vieressä monimetriset räsymatot, kaikki samaa mallia. Toisinaan matot oli vaihdettu uusiin! Matot raitoineen painuivat lapsen mieleen lähtemättömästi leikin avulla: Talossa ei asunut lapsia, eikä sieltä siis löytynyt leluja, joten kyläilyleikit piti keksiä veljen kanssa itse. Tuvassa oli useampia erivärisiksi maalattuja jakkaroita. Ne kumosimme ylösalaisin, laitoimme peräkkäin, asetimme matolle ja näin oli juna raiteilla valmiina lähtöön. Useamman kerran muistan saaneeni nämä räsymatot rullalle!

6 RIEPUMATTO Liisa Ake-Helariutta, Parainen Tämä, 1940-luvun loppupuolella äitini kutoma matto, herättää ajatuksia ja muistoja sitä aikaisemmalta ja myös myöhemmältä ajalta. Vanhempani vihittiin kesällä 1934 Koiviston pitäjänkomeassa graniittikirkossa Karjalan kannaksella. Kodit olivat kauniissa Koivusaaressa. Sen aikaisen tavan mukaan vaimo muutti kapioineen miehensä kotiin miniäksi. Morsiona ollessaan hän ompeli ja kutoi kaikki uuteen kotiin tarvittavat liinavaatteet, ikkunaverhot ja tietysti kaunisraitaiset riepumatot. Olivathan merimiesveljet tuoneet tuliaisina ulkomailta värikkäitä vaatteita ja kankaita. Nämä kaikki vietiin kapioarkussa tulevaan yhteiseen kotiin, anoppilaan. Marraskuun viimeinen päivän 1939 muutti nuoren kodin elämän, oikeastaan kaikkien Suomen kotien elämän tavalla tai toisella. Sota oli syttynyt. Kannaksella asuvien oli jätettävä kotinsa heti. Miehet olivat rintamalla. Evakkoon, tuntemattomalle matkalle idästä länteen, joutuivat äidit lapsineen ja vanhukset, lähtemään viiden päivän eväät mukanaan. Äiti kertoi siivonneensa kodin ja levittäneensä kauneimmat matot lattialle iloista kotiinpaluuta varten. Sitä ilonhetkeä emme ole kokeneet, vaikka evakkoaikaa on jo kertynyt 70 vuotta. Melkein kaksi vuotta jouduimme muuttamaan paikkakunnalta toiselle. Vuonna 1942 saimme pysyvämmän asuinpaikan ja vuokrahuoneen (450x415) saaristopitäjästä. Isäntä oli ilmeisesti tarvinnut huoneen korkkimaton muuhun käyttöön, koska oli poistanut sen. Lattialautoja peitti nöyhtäkerros. Meidän piti jopa aluksi nukkua lattialla, jossa ei ollut minkäänlaisia mattoja. Äiti onnistui huutokaupasta hankkimaan vanhoja mattoja. Meidän lasten oli mukavampi taapertaa ja leikkiä lattiamatolla. Ne vanhat, haalistuneet matot peittivät lattiamme, kunnes äiti sai tietää paikan, missä voisi itse kutoa mattoja. Sitten alkoi vanhojen vaatteiden hankkiminen ja kuteiksi leikkaaminen. Sodan jälkeisinä pulavuosina se ei ollut helppoa, koska pitovaatteistakin oli puutetta, Ensimmäiset matot olivat ilottoman värittömiä. Vähitellen koppaan kertyi myös värikkäitä kudekeriä ja matot saivat iloiset raidat. Pula-aikana keksittiin käyttää jopa paperinarua kutomiseen, ei toki mattoihin, vaan ikkunaverhoihin. Vaikeasta alusta huolimatta kutominen oli äidille mieluisaa koko elämänsä ajan. Kuteita piti tietysti ahkerasti leikata, sillä matot pitenivät ja levenivät tarpeen mukaan. Me lapset ja isäkin jouduimme tarttumaan saksiin. Vuosien myötä vaihtelua toivat hapsu-, karva- ja muovimatot. Riepumatot pitivät silti ykkösasemansa. Vuosien kuluttua vanhemmat rakensivat oman kodin ja omin käsin kudotut, kotoiset riepumatot löysivät paikkansa. Vanhempieni aika on päättynyt. Matot ovat värikkäinä muistoina lattioillani ja lasteni lattioilla. Ne kestänevät vielä seuraavankin sukupolven ajan kertomassa menneistä ajoista. Joskus olen muistellut lapsuus- ja nuoruusajan vaatteitani ja harmitellut, kun mitään ei ole jäljellä. Sitten huomaan, että oikeastaan kaikki tärkeimmät ovat iloraitoina matoissa. Annan vain katseeni etsien liukua pitkin äidin taitavin käsin kutomaa tarinamattoa. Georg Malmstenin Riepumatto-laulussakin sanotaan: "Huomathan sen tämän tästä, ett on elo värikästä. Kuinka riepumatto muuta olla vois!"

7 HYVÄ MUISTI , Pöytyä Ensin kävin kansalaisopiston kudontapiirissä, mutta 20 vuotta sitten, tuli pitäjäämme Varsinais-Suomen Kotiteollisuusyhdistyksen toimipiste ja siirryin sinne. Monia kauniita kudonnaisia kertyi vuosien varrella. Mieleeni tulee kuitenkin eräs matto. Neuvoja suunnitteli kauniin mallin ja niin aloin kutoa. Ensimmäisenä päivänä sain puoleen väliin ja seuraavana jatkoin. Minulla kun on hyvä "muisti" totesinkin lopussa, että olipa helppo malli, un ei tarvinnut kertaakaan katsoa paperia. Matto otettiin pois puista ja meillä oli tapana levittää se lattialle kaikkienihailtavaksi tai päinvastoin. Järkytys oli suuri, kun toinen pää olikin ihan erilainen. Se siitä hyvästä muistista PUNAINEN SAMETTIPAITA , Pöytyä Tämä muisto on ihan sieltä alkutaipaleelta. Olimme juuri muuttaneet ensimmäiseen yhteiseen kotiimme. Kaikesta oli puutetta ja niin toin keittiöön vanhat matot synnyinkodistani, mitkä eivät olleet enää kovin kauniit. Siihen aikaan ei kuteita ostettu kaupasta, joten aloin miettiä, jos saisin vanhoista vaatteista tarpeeksi kudetta. Mieheni oli ollut 4 vuotta Ruotsissa ennen naimisiin menoa. Paitojakin oli kertynyt aika paljon, kun ei ollut sitä paidan pesijää. Aloin leikata niitä huonoimmasta päästä ja kaikki meni oikein hyvin kunnes käteeni tuli punainen samettipaita. Mieheni piti siitä, mutta minä en, joten päätin leikata sen. Siitä saisi kauniita raitojakin. Mieheni tuli sitten kotiin ja näki lempipaitansa matonkudekeränä. Tunnelma ei ollut kovin hyvä ja lopuksi hän sanoi: "Huomenna on kai sitten jo nahkatakin vuoro." MINUN MATTONI TARINA Sari Paju, Nousiainen Tuttavani oli kutonut Kiikkalaisen perinnematon viisi vuotta sitten. Kysyi sitten minulta, josko kutoisin sille identtisen kaverin. Työtilaus sopi opiskeluihini ja otin haasteen vastaan. Haastetta riitti, jotta saatiin värit stemmaamaan ja muutenkin. Lopputulos oli kiitettävä ja samalla valmistuin artesaaniksi PIENI KEINUTUOLIN ALUSMATTO Sirkka Nummela, Raisio Kalastajalanka loimena, kudottu kolmella sukkulalla. Villaista äitini leikkaamaa kudetta sekä yksi kude trikoota, koristeraidat ruusupoljentaa. Päät solmittu ja palmikoitu tupsuiksi.

8 ERÄÄN MATON TARINA Kaija Virtanen, Raisio Olen matto ja minä synnyin 1970-luvun alkupuolella. Tarkkaa aikaa, milloin emäntäni ottaa minut pois kangaspuista, ei ole viety aikakirjoihin. Olen 174 senttiä pitkä ja leveyttä minulla on 80 senttiä. Ennen syntymääni emäntäni leikkaa vanhoista vaatteista ohutta rihmaa eli kudetta. Hän hankkii myös kalalankaisen loimen, mikä on luomisen ja kangaspuihin keinottelun jälkeen selkärankani. Kun loimi on kierretty suoraan tukin ympärille, loimen langat pitää myös pujottaa niisien ja kaiteen läpi. Alkuvalmistelujen jälkeen emäntä istuu penkille asettaen jalat polkimille ja antaa kuteella täytetyn sukkulan lentää loimen avautuessa. Värit vaihtuvat kuteissa ja niin minä saan monta eriväristä raitaa. Minussa on sinisiä, siniharmaita ja ruskeita raitoja. Keltaiset ja mustat raidat piristävät pehmoista pintaani. Minussa on vain joustavia ja paksuja kuteita, joiden ansiosta olen tukeva tai ainakin tanakka. Lattialla loikoilevan elämäni alussa olen emäntäni perheen keittiössä. En ole siellä yksin, minulla on seurana sisarmatto. Yhdessä me tuomme lämpöä ja kodikkuutta keittiöön. Vuodet vierivät, minua tampataan viikoittain. On mukava loikoilla puhtaana. Mäntysuopapesun saan kesäisin. Osan vuodesta olen lomalla, kun tilallani on kevyempi kesämatto. Olen ollut jo jonkin aikaa eläkkeellä, mutta muutamia keikkoja olen vielä tehnyt. Kesällä pääsen rivitalon patiolle, kun lapset leikkivät ja lepäävät päälläni. Viimeisin palvelukseni oli olla Joulupäivänä lumihangessa suojana, jotta 95-vuotias mamma pääsi kulkemaan turvallisesti liukastumatta emäntäni luokse kyläilemään. Muotoni ja värini ovat vähän kärsineet vuosien varrella, mutta olen edelleen käytettävissä, jos vain löytyy sopivia tehtäviä SININEN RÄSYMATTO Sininen on lempivärini matossa. Vaihtelee sinisiä sävyjä tummasta vaaleampiin, turkoosiin, vihreään, valkoiseen ja hieman punaistakin pilkahtaa. Matto on kudottu täysin puuvillakuteista. Haluan sanoa, että äitini leikkaamaa kudetta on ollut hyvä kutoa, kun se on ollut niin tasaisesti leikattu. Kun matossa on räsyä, sen pinnasta tulee paljon elävämpi

9 POIMITTU KUVIOILLINEN MATTO Matto on kudottu Reitalan mattokutomossa Itäharjulla 1965 keväällä kahden hengen kangaspuissa, joissa kudottiin seisaallaan ja viriöt saatiin lukituslaitteella pysymään auki. Ennen työrupeaman loppumista kutoja sai kudottua myös itselleen ison oman maton, joka on vuosikaudet muistuttanut kattokutomosta ja kuteiden muodossa myös kutojan isästä ja omista nuoruusvuosista. Maton loimi on pellavaa ja kuteet vanhoja - itse leikattuja. Osa kuteista on uudesta leikattua, etupäässä villaa ja puuvillaa, mikä näkyykin erilaisena kutistumisena monien pesujen jälkeen. Kuteina on ollut kutojan isän sodanjälkeinen sarkapusakka, kutojan oma ulsteri yms. Mattoon sopii hyvin Ragni Malmstenin laulun sanat räsymaton ilon ja surun raidoista LAPIN RUSKA Tuija Vuorinen, Raisio Riekonmarjan syysväritys on lumonnut minut monet kerrat ja se sielunrauha mikä valtaa mieleni katsoessani äärettömyyksiin tunturin laelta. Mattoa suunnitellessani halusin tietysti tuoda palasen pohjoista myös etelään maton väristyksissä. Matonkuteiden sävyjen valinta isoäitini leikkaamista matonkuteista oli helppoa - onneksi oli mistä valita. Kuteiden pätkiminen ja mallikerran suunnittelu tuntuivat jossain vaiheessa toivottomalta, mutta kun sen oli saanut tehtyä, kutominen itsessään oli jo helppoa. Kutomisessa hyödynsin Kiikkalaisen maton kutomistekniikkaa, jolloin värit saa sekoitettua helposti. Mattoa on paljon kehuttu ja moni olisi sen jo ostanutkin, mutta jos ovat Lapin muistot korvaamattomia, niin on tämä mattokin! Maton väriloisto tuo elävästi mieleeni riekonmarjamättäät Morgam-ojalla vaelluksellamme Lemmenjoen maisemissa kunnioittamassa vanjojen kullankaivajien muistoa. Vain vilkaisu mattoon ja olen Siellä taas SININEN MATTO Kaija Virtanen, Raisio Äitiäni aikansa palvelleet krimplenekankaiset leningit houkuttavat maton tekoon. Raision käsityökeskuksen seinälle ripustettuja mattoja katsellessa ihastun punaisiin ja sinisiin mattoihin. Ehkä leningit voisivat saada uusiokäytön vastaavaan tapaan toteutettuna mattona. Neuvoja-Tuijalta saan vinkit, miten kannattaa kuteet leikata ja toteuttaa. Kaksi joustavaa ja yksi joustamaton peräkkäin ja kunkin pituus 191 ommellaan yhteen pötköön. Teen työtä käskettyä. Kun leningit loppuvat, ostan uutta kangasta 191 senttiä ja leikkaa suoria pätkiä. Olen hyvilläni, kun keksin helpon keinon kuteiden tekoon. Suunnittelen kuteet ja värit peräkkäin, ompelen yhteen koneella. Näin syntyy vaaleita, kirkkaita ja tummempia keriä. Suunnitteluni jatkuu paperilla. Siten sävyt löytävät oikean paikan. Kutominen Tuijan opastuksella käy kivasti, kun yhdellä sukkulalla suihkien tulevat reunatkin tasaisiksi. Tämä matto on silmieni ilona makuuhuoneeni lattialla.

10 TUOMOLAN MATOT Laura Lankinen Paimion kaupunki, sivistysosasto Nykyisen Salon Halikon Hajalassa sijaitsee Alitalo-niminen tila. Paimion kaupunki sai tilan vuoden 2008 alussa testamenttilahjoituksena halikkolaiselta Lyyli Tuomolalta. Testamentin ehtoihin kuului Tuomolan suvun käsitöiden näytteille asettaminen ja säilyttäminen museossa. Tällä hetkellä käsityöesineistön inventointi on käynnissä ja museon perustaminen on valmisteluvaiheessa. Käsitöitä tilalta on löytynyt erittäin paljon. Talosta löytyi mm. 221 räsymattoa, kymmenkunta villa- ja karvalankamattoa, maitopusseista solmittu matto ja useita satoja keriä matonkuteita. Talon naiset - Elsa-äiti sekä tyttäret Lyyli ja Helvi - olivat taitavia käsityöihmisiä. Tuomolassa kangaspuut olivat ahkerassa käytössä, puissa oli tekeillä aina joko matto tai kangasta. Tuomolan talon lattiat oli eteisestä alkaen peitetty itse kudotuin matoin. Oli lyhyttä ja pitkää, oli kapeaa ja leveää, raidallista ja kuviollista. Mattoja kudottiin myös mm. kursseilla, ja ainakin salissa ollut isokokoinen villamatto on kurssikudonnainen. Mattoja valmistettiin luonnollisesti käyttöön lattioille, ja ainakin tuvassa matot vaihdettiin vuodenaikojen mukaan. Mattojen käyttöikää pidennettiin korjaamalla kuluneita mattoja. Vinttikomeroon oli pinottu myös aivan käyttämättömiä mattoja, joista ainakin osa on ollut näyttelyissä. Sisarukset saivat näyttelyissä kehuja mm. mattojensa väreistä MATTOTARINA KARJALA TL:STÄ Marja-Terttu Lehto, Paimio Äitini sairastui astmaan 1960-luvun lopulla ja sai kiellon, ettei pölyäviä räsymattoja saa enää käyttää. Kuinka ollakaan, silloin tulivat nämä muovipussipakkaukset maitoon ja vuorivillaan yms. Äiti kekseliäänä ihmisenä ja käsityöntekijänä huomasi, että ne olisivat pölyämätöntä matonkudetta ja ei kun tuumasta toimeen ja sakset leikkaamaan materiaalia uudenlaiseen mattoon. Varmaan siinä hyödynnettiin myös naapurienkin varastot. Naapurissa asui kutoja nimeltään Sirkka, joka tuli meille kutomaan. Kanalan yhteydessä oli verstashuone ja siellä Sirkka muisteli, miten muovimatto sai uuden tulemisen. Mattoa kudottiin ainakin 20 m, koska niitä oli 4 pitkää mattoa ja muuallekin kun tupaan niitä tehtiin. Raitoina käytettiin vuorivillan kääreenä olleita värikkäitä muoveja. Matot olivat hyvin vahvat, niitä pestiin joka kesä ja ne ovat vieläkin tuvan lattialla siskoni asustamalla kotitilallamme. Muistot ovat yhä siellä

11 TARINAMATTO 1990-luvun alkupuolelta Raili Mikkonen-Joutsen, Paimio Mattoni tarina alkoi siitä, kun vanhempi sisareni toi minulle suuren mustan roskapussin, joka oli pullollaan hänen leikkaamiaan matonkuteita. Hänen sydämensä ei enää kestänyt kutomisen jyskytystä, siksi hän pyysi minua kutomaan kaksi puolentoista metrin pituista mattoa. No, minä menin käsityökeskukseen Paimioon ja opettelin kutomaan mattoa. Siskoni oli hyvä perheenemäntä kaikin puolin, mutta matonkuteen leikkaus oli jäänyt oppimatta. Hän oli leikannut monet pitkät housut ympäri lahkeen, joten kude katkesi joka kerran sauman kohdassa ja minun oli ohennettava päät ja ommeltava jatkopaikka. Lopulta sain koko pussillisen kudotuksi ja mattoa tuli yli 9 metriä! Huokasin helpotuksesta. Mutta siihen mennessä olin jo rakastunut siihen raitojen sommittelemiseen ja aloin kutoa omia mattoja. Päivät kutoa helskyttelin ja yömyöhällä leikkasin kuteita. Uuttakin kudetta ostin. Lointa riitti ja mattoja syntyi, tuli pitkiä ja tuli lyhyitä.. Kangaspuut oli tuotu käsityökeskukseen Kevolan kaupasta, jonne tyttäreni oli ne sijoittanut. Hän oli myös saanut "matonkutomistaudin" kuten minä. Hän oli kutonut pitkiä mattoja siellä Lampin yläkerrassa, missä käsityökeskus aluksi sijaitsi, ennen kuin se muutti parakkeihin Teollisuustien varrelle. Tähän mattoon upposi tummia housuja ja ruskeaa valkoruudullista tyttären ulsteria, jonka olin hänelle ommellut ja itse lopuksi pitänyt Olin jo ihan väsyksissä ja näytti siltä, että loimi oli jo loppumassa. Annoin avaimen pois Anne-Marille ja lupasin lopettaa työn illan aikana. Sitten loksuttelin yksin tunnista tuntiin. Ja lointa riitti! Aamulla kello viiden aikaan se vasta loppui. Pakkasin aarteeni pulkkaan ja laahasin mattokuormani asuntooni Pussitielle. Mattoja minulla nyt on, mutta ei lattiapintaa mihin niitä levittäisi! Tämä lyhyt tumma matto nyt juuri mahtuu MARIAN TARINA Maria Laakso, Loimaa Pienenä tyttönä lukujen taitteessa olin usein mummin ja ukin luona viikonloppuisin. Mieleeni on jäänyt ihanina muistoina monet kerrat, kun leikattiin mummin kanssa matonkuteita. Istuimme kesällä pihakeinussa ja leikkasimme monet ihanat 60-luvun lakanat, verhot ja käyttövaatteet matonkuteiksi. Mummi neuvoi ja opetti kuinka leveää kuteesta leikattiin, miten kääntöpaikoissa kulmat pyöristettiin ja että solmua ei saanut tehdä. Mummi leikkasi valmiiksi lakanoista liian kuluneet ja hiutuneet paikat pois. Palkaksi avusta sain markan tai pari joilla sain mennä ostamaan kylän kaupasta karkkia. Kun palasin mummille, otin viereisestä kirjastosta lainatun kirjan ja karkkipussin ja menin keinuun lukemaan ja herkuttelemaan. Joskus mummi tai ukki toi filtin päälleni, ettei tullut kylmä

12 MATTOJA, MATTOJA, ENEMMÄN MATTOJA Pirkko Sillantaka, Laitila Kutoja Helvi Vippola ( ) Laitilasta oli itseoppinut kankuri, joka aluksi kutoi itselleen mutta 60-luvulta lähtien kutoi mattoja tilauksesta myös asiakkaille niin uusista kuin leikatuista, vanhoista kuteista räsymattoja. Hänen värisilmänsä oli aivan ilmiömäinen ja hän sai tummat ja synkätkin värit hehkumaan tai kirkkaatkin värit maltilliseksi. Kutominen oli hänestä niin mukaansa tempaavaa, että ahertaminen työpajassaan toisinaan venyi kukonlaulusta iltamyöhään. Puolisonsa kiusoittelikin, että tuskin uskaltaa nukkumaan mennessään riisua vaatteitaan, kun aamulla voi olla housut leikattuna kuteiksi. :) Mattoja syntyi siis räsyistä, villalangasta, pellavalangasta (kudottiin museon salinmatot Kauppilan umpihaan) sekä 60-luvun hittituotteesta: maitopussista, jotka piti ensin leikata ohueksi nauhaksi. Helvin kutomia mattoja sekä kaikenlaisia muita kudonnaisia löyty Laitilan seudulta ja ympäristökunnista, sillä kutojan maine oli kiirinyt ULLAKKOMATOT Anita Alanne-Tetri, Halikko Siellä ne ovat pitkin ja poikin vanhan maalaistalon vintillä. Enää en voi tietää kenen tarinan raidat kertovat. Sävyt ovat auringon ja entisen käytön haallistamat, mutta vanhat mattot ruokkivat raidoillaan mielikuvitustani. Pienet sahanpurut tai hiirenpipanat eivät näitä mattoja haittaa.kesällä ne harjataan. Uskollisesti ne palvelevat ullakon kulkureitteinä kunnes rakennusta muutetaan - surullista PAPERITEHTAASTA MATONKUDETTA Liisa Luoto, Riihikoski Tämän maton kude on kotoisin Varkaudesta A.Ahlströmin paperitehtaasta. Kude on tehty kankaasta, joka on ollut paperirullatelojen pohjakankaana. Sukulaismies "pelasti" nämä kankaat joskus luvun vaihteessa tehtaalta, kun niitä ei enää tarvittu. Kankaat tuotiin Kemiöön, jossa ne viruivat yli kymmenen vuotta vintillä, kunnes äitini tarjosi niitä minulle. Sitten ne tuotiin Pöytyälle, jossa alkoi kova työ. Ensin kankaat pestiin ja sitten revittiin 5 cm:n suikaleiksi. Sen jälkeen kudesuikaleen kummaltakin puolelta purettiin 2 "lankaa" pois. Tätä tehtiin ulkona ja kuteet olivat pyykkipojilla narulla kiinni. Koko perhe osallistui tähän projektiin. Kutominen vaati välikuteen, muuten olisi tullut liian löysä matto. Kutominen sujui hyvin.

13 MAITOPUSSIMATTO JA MUITA OIVALLUKSIA , Riihikoski Kun meijerit ottivat käyttöönsä maitopussit, alkoi uusi villitys maton kutomiseen. Niitä kerättiin ja leikattiin kuteeksi. Matto oli käytännöllinen esim. ulkotiloissa ja kosteissa paikoissa. Veljeni oli töissä Ylivieskan meijerissä. Kun maitopussien käyttö loppui, hän antoi minulle ylimääräiset. Niistä olen aikojen kuluessa kutonut monta mattoa. Myös muovikasseista leikattiin kudetta. Muistan, että erityisesti Ruotsinlaivoilla oli värikkäitä kasseja, joista kudottiin kauniita mattoja. Ennen kaikki villalumput lähetettiin kehräämölle, jossa ne silputtiin ja lisättiin jotain sideainetta. Sieltä ne tulivat paksuna hahtuvana kotiin. Äitini kehräsi niistä lankaa, josta sitten kudoin ison helmipoimintamaton. Mattoon tarvittiin leveät kangaspuut, mutta en enää muista, missä talossa ne olivat PUNAINEN MATTO Elsa Lindahl, Turku Kudoin tyttärelleni v heidän uuden kotinsa keittiöön joulumaton hänen luvun vaatteistaan. Matossa kulki koko matkan yksi punainen trikoo ja toisena kuteena vuorikangasta, pieniä punaisia tilkkuja ja värjättyä vanhaa lakanaa. Kolmas kude oli villakangasta takkipuvusta, kaksi leninkiä ja puolihame. Takkipukukankaan tyttäreni sai joululahjaksi isovanhemmiltaan v Isoäiti kielsi heti tekemästä, pitää säästää, jos kuitenkin tulee pula-aika (sota-aika eli vielä tuoreessa muistissa). Takkipuku teetettiin erittäin hyvällä räätälillä Pääskyvuoren Talvitiellä. Tytär oli tyytyväinen teini-ikäinen v Punainen leninki teetettiin Kuurojen ammattikoululla, samoin puolihame v Toinen leninki oli omani, jonka olin ostanut kouluni, Uudenkaupungin Yhteislyseon, 75- vuotisiltajuhlaan v Niistä juhlista on paljon muistoja ja puku oli kaunis, samoin kultakengät, jotka ovat vieläkin tallella. Melkein kaikki tyttäreni ja omat vaatteeni olen leikannut matonkuteiksi. Olen kutonut muita tekstiilejä, mutta v aloin kutoa mattoja. Erittäin hyvät neuvot olen saanut Mestarinkadun käsityökeskuksesta Mailalta ja Marjalta niin kutomisessa kuin erilaisten kuteiden yhteensovittamisessa. Oppia olen voinut hyödyntää Kuralan Kylämäessä.

14 ELSAN TARINAMATTO Elsa Lindahl, Turku Matto on kudottu 1996 tai 1997 pääosin vanhoista takeistani, kesäleningeistä, mallitilkuista ja kolmas kude valmista sinistä trikookudetta, joista sain makuuhuoneeseeni sinisävyiset matot 2x70x360. Vaaleansininen raita on kesätakkini n Uudistin sen vieraillessani Noormarkussa. Kävimme Ahlströmin tehdasalueella ja puistossa sekä Villa Maireassa retkellä. Vaalea raita on kevättakki n Sen kanssa kävin Tukholmassa ja Helsingissä retkellä mm. ajoimme Tamminiemen ohitse. Sylvi Kekkonen tuli juuri alas rappusista pitäen molemmilla käsillä kiinni kaiteesta. Liikkuminen näytti olevan hyvin vaikeata. Tummansininen raita on ulsteri n. vuoden 1960 alusta. Sen kauluksia korjattiin vuoden 1986 alussa, kun huhtikuussa lähdin unelmien matkalle Wieniin. Pyysin 1 mk:n Turun telakan henkilökunnalta ja eläkeläisiltä, josta koitui summa, jolla olin viikon matkalla Wienissä. Tosin ilma lämpeni niin, etten tarvinnut takkia. V maaliskuussa olin Budapestissä ja silloin takki oli tarpeen. Ennen varsinaisia raitoja on pilkullinen ruskeasävyinen pohjaväri, se on talvitakkini v Isäni ja mieheni kuoleman jälkeen v pukeuduin jatkuvasti mustiin vaatteisiin. Sitten eräs nuorimies huomautti minulle, että voisin jo luopua mustista vaatteista. Menin välittömästi ostamaan tweedtalvitakkikankaan ja teetin uuden värikkäämmän takin. Loput pohjakuteista on puolihamekankaita ja mallitilkkuja. Maton reunassa ikävä mutka. Eräs kutoja Mestarinkadun käsityökeskuksessa, jolla oli paljon matonkuteita sanoi, että saa ottaa niitä kuteita. Minulta puuttui vaaleaa kudetta ja otin hänen kudettaan. Se oli paljon ohuempaa kangaslaatua, joten reunaan tuli paha mutka. Pahinta oli vielä, kun kutoja tuli seuraavalla kerralla kutomaan, hän kaipasi kuteitaan. En tiedä minkälaisia kuteita hän kaipasi, mutta minun mattooni ja mutka reunaan, joka harmittaa NUUSKUN TARINA Sirkka Valkeapää, Parainen Sain joskus kauan sitten syntymäpäivälahjaksi ihanan punaisen pitkän Nanson yöpaidan. Kun poikani oli 3-4-vuotias, hän ihastui minun yöpaitaani ja alkoi käyttää tätä ihanaa, pehmeätä pitkää yöpaitaa yöpaitanaan ja antoi sille nimen Nuusku. Välillä Nuusku piti tietysti pestä. Poika halusi aina pesun jälkeen, että minä pidän paitaa ensin yhden yön, jotta siihen tulee minun "haju". Kun poika kasvoi ja Nuusku jäi, tuli ajatus, ettei Nuuskua voi hävittää. Niinpä päätin kutoa mattoa, johon Nuusku on kudottu raidaksi. Nyt matto on kesät parvekkeen lattialla. Näin Nuusku säilyy muistoissa. Usein istun ja muistelen tämän yöpaidan tarinaa

15 KYNNYSMATON TARINA Ulla Mattelmäki, Ylöjävi Kynnysmatto on saanut alkunsa Porissa. Sen on kutonut joko Saima Jokela (s.1909) tai hänen äitinsä. Kummatkin olivat ahkeria kutojia. Muistitiedon mukaan heidän kotonaan oli useampia samalla tekniikalla kudottuja kynnysmattoja. Muistitiedossa ei ole, minkä huoneen kynnyksellä oli tämän maton paikka. Kun Saima kuoli 1970-luvulla, hänen asuntonsa Porissa tyhjennettiin ja kynnysmatto kulkeutui hänen poikansa perheen kesämökille Vehmersalmelle. Matto oli viimeksi mökin puuceen lattiamattona. Ihailin mattoa usein. Kun kunnostimme Hämeenkyröön vanhaa maalaistalon päärakennusta luvun alussa, pyysin, että saisin maton itselleni. Pyyntööni suostuttiin. Oli kuitenkin pettymys, että matto oli mennyt jo niin huonoon kuntoon, että se ei enää pysynyt koossa. Halusin kuitenkin vastaavan maton. Vanhan mallin mukaan tehtiin Paimion Käsityökeskuksessa kaksi samanlaista mattoa, jotka olivat Hämeenkyrön Käkelän talossa. Tällä hetkellä ne jatkavat elämäänsä Ylöjärven Lempiäniemessä. Kynnysmatto nauttii Peto-kissan ehdotonta suosiota. Se on kaunis, mukava ja lämmin lepopaikka

16 VILLAMATON TARINA Ulla Mattelmäki, Ylöjärvi Suuri villalankamatto on kotoisin Yläneeltä Lukkalan? talosta. Perimätiedon mukaan matto on kudottu talossa, tilan omien lampaiden villoista. Perimätieto kertoo, että langatkin värjättiin kotona. Koska olen nähnyt samanlaisen maton antiikkiliikkeessä, on malli ollut todennäköisesti yleisesti saatavilla. Maton malli on hyvin tyypillinen 30-luvulle. Lukkalan talon vanha päärakennus jäi tyhjilleen, kun pihaan rakennettiin uusi tiilinen asuinrakennus 1970-luvun tyyliin. Iso ja painava matto ei sinne sopinut. Vanha päärakennus jäi tyhjilleen ja sen irtaimisto huutokaupattiin. Ystäväni oli tuolloin Yläneen terveyskeskuslääkäri ja hän sai huutokaupan jälkeen maton itselleen. Matto kulki Yläneeltä Tampereelle kerrostaloon. Kerrostaloasunnossa matto osoittautui liian suureksi ja painavaksi käsitellä. Seuraava koti sillä oli Hämeenkyrön Käkelässä, jossa se sai kunniapaikan vieraskamarin mattona vanhojen lankkulattioiden peittona. Kun muutimme Ylöjärvelle, hyllytettiin matto muiden huonekalujen kanssa autotalliin pariksi vuodeksi. Uuden kotimme valmistuttua paljastui suuri vahinko, jyrsijä oli rakentanut kotinsa autotallissa olleisiin liinavaatteisiin. Matossa oli kolme melkoista reikää. En kuitenkaan raskinut luopua villalankamatostani. Nyt se jatkaa elämäänsä parsittuna, mutta entistäkin arvokkaampana

17 AILI-TÄDIN KARVALANKAMATTO Marja Harmava, Turku Matto on kudottu ehkä 50-luvulla vanhan mallin mukaan, malli luultavasti Lempisaaren kartanosta. Aili Harmava kävi kutomakoulun 1920-luvulla Turussa. Hän kutoi kotona ja kävi taloissa kutomassa mattoja ja ryijyjä. Sodan jälkeen hän piti karjalaisille kudontakursseja. Tämä mattomalli miellytti Aili-tätiä niin paljon, että hän kutoi myös itselleen kolme pitkää mattoa ja yhden lyhyen. Ailin sisko Annu, oli ompelija, joka kävi ompelemassa vaatteita asiakkaiden kotona, mm. Lempisaaren kartanossa luvulla Annu muutti ateljeeompelijaksi Lahteen. Aililla oli mattopuut, joissa oli mahdollista kutoa, sekä kapeita, että leveitä mattoja. Oli yhdet sivupuut ja lyhyet ja pitkät välipuut ja tukit. Hän pystyi kutomaan todella leveitä salinmattoja. Ailin matonkutominen loppui 60-luvulla. Tällöin hän tilasi jostain messuilta Toikan pöytäkangaspuut, joilla hän innosti veljentytön kankaankudonnan pariin. Myös kansalaisopiston kudontapiirissä hän kävi ahkerasti, ei kutonut itse, mutta oli todella innostunut muiden kutomisista. Kutoja: Auralainen Aili Harmava, ent. Hellman ( ) RÄSYMATTO vuodelta 1991 Kaisa-Leena Kaarlonen, Perniö Oman kotini remontti edistyy, eteismaton kutomiseen täysi syy! Siinä se on kirkasvärinen ja uusi, jolle vihreän värin antoi pihakuusi, punaisen ja keltaisen kauniit kukat, ja taivaansinisen tosi vanhat sukat! Milloin vain kotiovelle johtaa tieni, heti minua vastassa mattoni pieni. Se vieraat tervetulleeksi toivottaa, ja aina iloisia ilmeitä aikaan saa! Itse sen suunnitellut ja tehnyt oon, niin toki tiesin tarkoin oikean koon! Usein nuo vaiheet muistoihini palaa, hymyilen, ehkä itkenkin hiukan salaa, koska paljon minulla aherrusta silloin, ne kokemukset palaavat mieleeni illoin!

18 ÄITINI KUTOMA RÄSYMATTO Seija Lahti, Perniö Ensin oli äiti, sitten kangaspuut ja matonkuteet. Äitini oli noin viisikymppinen, kun hän siskoni kanssa osti Mikkelistä vankilan myymälästä kangaspuut. Heti hän kävi tuumasta toimeen ja kutoi kotiini Perniöön, jonne olimme juuri puolisoni, Antin, kanssa muuttaneet, kauniit matot. Lähtemättömästi se on jäänyt mieleeni, sillä odotin silloin ensimmäistä lastamme. Jo monen vuosikymmenen aikana olen ottanut nuo värikkäät matot esille ja lattialle - etenkin juhla-aikoina kuten jouluna. Myöhemmin kangaspuut siirtyivät minulle ja sittemmin siskoni tyttärelle. Näille kangaspuille on siis ollut käyttöä ja matoista iloa jo kolmanteen ja neljänteenkin polveen asti PAULAN MATTO Paula Haapanen, Karinainen Matto on tehty pula-aikana, noin vuonna Olin itse silloin pieni tyttö, iältäni 5 vuotta. Mattoa kudottiin Karinaisissa, Mannin tilan salissa. Mattoa kudottiin kangaspuissa, jotka oli tuotu lainaksi naapurista, Nokan tilalta. Koska puut olivat erittäin leveät, tarvittiin kutojia aina kaksi. Niinpä kutojina olivat äitini Suoma sekä hänen siskonsa Alli, joka oli tullut Turusta maalle vähän parempiin oloihin. Koska oli pula-aika, niin kaikesta ja siis myös matonkuteista oli pulaa. Niinpä usein kutoja pysähtyi ihmettelemään nähdessään tutun näköistä kudetta, että miksi ihmeessä tämäkin vaate on leikattu matonkuteiksi, olisihan tälle vaatteelle ollut vielä käyttöä. Kutojille kuteet kertoivat monenlaisia tarinoita menneistä ajoista. Ostettuja matonkuteita ei siihen aikaan ollut mistään saatavissa. Maton mallia ei oltu myöskään erikseen suunniteltu, vaan se syntyi oikeastaan käsiin tulevien kuteiden muodossa. Valmistuttuaan mattoa pidettiin yleensä Mannin talon vierashuoneen lattialle. Sotien jälkeen Mannin talon koko eteläpääty purettiin ja niistä osista tehtiin talot karjalaisille. Matto kuitenkin säilyi aina vierashuoneen lattialla

19 RÄSYMATTOJENI TARINA Saara Junnila, Perniö Räsymattojeni kutomisen ruuhkavuodet ajoittuivat 2000-luvun alkuvuosille. Sen aiheutti viime vuosisadan lopulla tapahtunut tragedia, maatilamme asuinrakennuksen täydellinen tulipalo, joka rakennuksen lisäksi vei lähes kaiken irtaimiston, myös kangaspuut ja lukemattomat aivan uudetkin räsymatot. Ison uuden asuinrakennuksen valmistuttua hankittiin kangaspuut ja kutomisen aloitin keittiön matoista. Perniön käsityökeskuksen vetäjä, Marjo, kävi paikan päällä suunnittelemassa matot, jotka mielestäni olivat tosi kauniit jo puissa ollessaan. Mieheni Timo, jo tällöin myös eläkeläinen, seurasi tarkoin kudontaani ja päiväsaavutuksiani. Kun sitten koitti kudonnan paras hetki, otettiin matot puista ja levitettiin lattialle, totesi Timo: "No, meneehän ne, muttei ne ollukka raitamatto." Seuraavana talvena Marjo toi uuden pitkän loimen ja tuli suunnittelemaan uuden mallin. Nyt oli säkkikaupalla matonkudekeriä odottamassa, kun lähinaapurin emäntä oli lahjoittanut vintiltä löytyneet vanhat, osaksi jo edellisen sukupolven leikkaamat kuteet. Niistä tuli sinikeltaraitaiset matot vintin ison aulan lattialle. Satakunnan värit toivat muistoja Satakunnassa viettämistämme vuosista. Nekään matot eivät Timon mielestä olleet raitamatot. Kutominen jatkui, eivät kuteet loppuneet. Seuraavaan pitkään loimeen oli tarkoitus kutoa nyt niitä oikeita raitamattoja, jotka tulisivat Taivassalon saareen valmistuneeseen hirsimökkiimme, jossa suunnittelimme viettävämme eläkepäivämme meren rannalla. Suunnittelemaan tullessaan Marjo varustautui perinnemattokirjojen kanssa ja sai Timolta kehotuksen, että raidat pitää tulla ja niissä pitää olla mustaa ja punaista niin kuin ennen saariston matoissa, olihan Timo syntyisin Taivassalon saaristosta. Ne matot kudottiin asuessamme ensimmäistä talvea siellä uudessa kodissa. "Taitaa niist nyy sitt tull raitamatto" sanoi Timo, kun kävi katsomassa kutomistani, täyttämässä sukkuloita ja kysyi: "Kui mones metri nyy sitt oo menos?" Kun ne 7 valmista mattoa levitettiin tuvan lattialle, oli se toiveiden täyttymys sekä minulle että Timolle, sillä matot olivat todella kauniit tupakeittiön lakatulla mäntylattialla ja "ne oliva nyy ne raitamatto". Niin kuin näissä raitamatoissa oli mustia ja kirkkaita värejä, niin on myös elämässä. Timon elämä päättyi vakavaan sairauteen ennenaikaisesti, minulle se tiesi paluuta Perniöön. Mökin vuokrauksen seurauksena niitä mattoja pääsevät nykyisin ihailemaan lukuisat kotimaiset ja ulkomaiset kesävieraat. Nämä kolmet matot ovat olleet kovassa käytössä jo lähes vuosikymmenen, pesty joka kesä. Mielestäni räsymattoa käyttömattona ei mikään voita eikä myöskään mattojen kutomista harrastuksena niin kauan kuin terveyttä riittää

20 MATTONI TARINA Riihikoski Oltiin uusi perhe, ei mattoja eikä paljon rahaa. Piti aloittaa kuteiden leikkaamisesta. Kaikki mahdolliset muovipussit, joista sai muovimattoja ja vanhat vaatteet, joista räsymattoja. Tein kangaspuissa sekä virkaten. Kynnysmatoiksi ja eteisen matoksi ompelin tilkuista matot, niitäkin muutaman tein kangaspuissa. Ne matot ovat jo rikkinäiset, pätkiä niistä on vielä tallella. Sitten tuli paikkakunnalle kudonta-asema, jossa oli loimet paikallaan ja sai käydä kutomassa. Ei tarvinnut tehdä lointa loppuun, vaan sai tehdä vaikka yhden maton eri sidoksilla. On ollut eri mattotyylejä, eri aikakautena on omat suosikkinsa SUUDELMIN SULJETUT KIRJEET Anja Mahosenaho-Eino, Riihikoski Silloin ajankohtainen laulu oli "Suudelmin suljetut kirjeet". Lauloimme sitä Hilkan kanssa isossa navetassa. Tertun tuleva puoliso oli sotaväessä ja kirjeet lenteli. Oli kolme tytärtä vielä kotona, kapioita kudottiin. Niinpä minullekin ehdotettiin, että kutoisin maton. Oli meneillään lenkeistä solmittavista kuteista kutominen: 10 punaista lenkkiä, 1-2 mustaa lenkkiä. Jälki oli mielestäni hyvännäköistä. En ollut koskaan kutonut mattoa, joten pääsin opettelemaan. Tämän pätkän ehdin kutoa muun työni ohella. Jälki ei ollut kyllä häävi, mutta matto on kestänyt muutot. Se on palvellut hotellissa ja kotona monenlaisissa paikoissa. Ikää sillä on n. 50 vuotta. Tämä pieni matto sai seurakseen kaksi isoa mattoa. Toinen lienee jossain Pohjois- Pohjanmaalla ja toinen Rantasalmella. Niiden kutojina olivat ne kolme nuorikkoa. Minä, perheessä työreissullani, kudoin vain tämän HILDA-TÄDIN MATOT Anja Mahosenaho-Eino,Riihikoski Mattojen kutojaa en tiedä, enkä aikaa tai paikkaa missä on kudottu - 75 vuotta sitten on alkanut aika, joka on tiedossa. Kolmen tyttären äiti kuoli "rintatautiin". Nuorin pääsi vanhapiika-tädille, keskimmäinen sai jäädä isälle ja vanhin 5 vuotta kauppiaan rouvalle. Hilda-täti oli jämpti ja vaativa. Tarinan matot olivat salin lattialla, piti olla suorassa eikä saanut olla tomua eikä roskia.vuodet kului, Hilda-täti muutti taivaan saleihin, hienot matot vuosiksi vintille pois näkyvistä. Ja taas kului vuosia, nyt matot ovat taas arvossa, pääsevät esille harvoin. Kukaan ei tiedä, kuka ne on kutonut, mutta jos ne voisivat kertoa, niin kerrottavaa niillä olisi. Ne kertoisivat äidittömän tyttären ikävän, yksinäisyyden ja vastuun kantamisen nuorena. Hilda-tädin kauppiaspuoliso kuoli pian eläkkeelle jäätyään, täti sairasti. Matot kyllä kuulivat ne vaatimukset, komennot ja neuvot.

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry. Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry. Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta Kankaankudonta on ollut yhdistyksen tukijalka jo vuosikymmenet. Työpajatoiminta (entinen kankaankudonta)

Lisätiedot

Liite Kotiin ja Yhteiskuntaan. 1900. J 2f" Älkää käyttäkökäsitöitä"-lehden kanssa jaettuja calmiiksi

Liite Kotiin ja Yhteiskuntaan. 1900. J 2f Älkää käyttäkökäsitöitä-lehden kanssa jaettuja calmiiksi Käsitöitä 1. N: Liite Kotiin ja Yhteiskuntaan. 1900. Koti ja Yhteiskunta ynnä liite Käsitöitämaksaa koko vuodelta Suomessa 6 m:kkaa, Venäjällä 2 ruplaa 50 kop., puolelta vuodelta Suomessa 3 m:kkaa 50 p:niä.

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Käsitöitä. N:o2.1904. Liite Kotiin ja Yhteiskuntaan.

Käsitöitä. N:o2.1904. Liite Kotiin ja Yhteiskuntaan. Käsitöitä N:o21904 Liite Kotiin ja Yhteiskuntaan iskunta ynnä liite Käsitöitä maksaa koko vuodelta Suomessa 6 m:kkaa, Venäjällä 2 ruplaa 50 kop, puolelta vuodelta Suomessa 3 m:kkaa 50 p:niä Huoni! Koti

Lisätiedot

Joululahja-numero. Käsitöitä. 10. N:o. Liite Kotiin ja Yhteiskuntaan. 12" vuotiaalle (kuvat 1, 2, 3, 4, samoin kuvasta n:o 2.

Joululahja-numero. Käsitöitä. 10. N:o. Liite Kotiin ja Yhteiskuntaan. 12 vuotiaalle (kuvat 1, 2, 3, 4, samoin kuvasta n:o 2. Käsitöitä 10. N:o Liite Kotiin ja Yhteiskuntaan. Koti ja Yhteiskunta ynnä liite Käsitöitä maksaa koko vuodelta Suomessa 6 m:kkaa, Venäjällä 2 ruplaa 50 kop., puolelta vuodelta Suomessa 3 m:kkaa 50 p:niä.

Lisätiedot

LAAVU portfolio 21.4.-25.4.2008. Tekijä: Henna Kangas TEVA 0710 Opettaja: Merja Heikkinen. Saamelaisalueen koulutuskeskus

LAAVU portfolio 21.4.-25.4.2008. Tekijä: Henna Kangas TEVA 0710 Opettaja: Merja Heikkinen. Saamelaisalueen koulutuskeskus LAAVU portfolio 21.4.-25.4.2008 Tekijä: Henna Kangas TEVA 0710 Opettaja: Merja Heikkinen Saamelaisalueen koulutuskeskus Aluksi Halusin alkaa tekemään laavua, koska sen tekemään oppiminen on hyödyllistä

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Syksy 2010 UUTUUSTUOTTEET. www.taitouusimaa.fi. Upeaa Uudeltamaalta!

Syksy 2010 UUTUUSTUOTTEET. www.taitouusimaa.fi. Upeaa Uudeltamaalta! UUTUUSTUOTTEET Upeaa Uudeltamaalta! Uusi, SINUN TÄHTESI -syysmallistomme odottaa jo Sinua. Sen herkulliset kudonnaiset ja kurssit tarjoavat tekemistä moneen makuun ja luovat hyvää oloa ja onnistumisen

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Valmistusprosessi 14

Valmistusprosessi 14 Valmistusprosessi 14 Kudonta Hiihtolomaviikon maanantaina klo 9 aloin kutoa käsityökeskuksessa Kostoa ja sain sen valmiiksi vasta keskiviikkoiltana. Työ oli siis paljon hitaampaa kuin muistin ja sukkuloita,

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

JOULULAHJA-NUMERO. Reformipukuia nuorille tytöille

JOULULAHJA-NUMERO. Reformipukuia nuorille tytöille Käsitöitä. N:o111903. Liite Kotiin ja Yhteiskuntaan. eiskunta ynnä liite Käsitöitä maksaa koko vuodelta Suomessa 6 m:kkaa, Venäjällä 2 ruplaa 5U Kop., puolelta vuodeksi, 3 m:kkaa 50 p:niä. Huom.! Koti

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT

UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT Upeaa Uudeltamaalta Olemme luoneet Sinua varten taas uuden, herkullisen ja moni-ilmeisen kevätmalliston. Sen tuotteet tarjoavat tekemistä tä moneen makuun. Tule viihtymään kanssamme

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Matot halutulla designilla.

Matot halutulla designilla. Matot halutulla designilla. Aulamaton tummat ja usein harmaat sävyt ovat luonnollisesti hyviä syksyllä ja talvella, kun matto on kovalla koetuksella. Ulkona on likaista ja jaloissa kantautuu sisälle lunta,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

JOULULAHJA-NUMERO 1902. Liite Kotiin ja Yhteiskuntaan.

JOULULAHJA-NUMERO 1902. Liite Kotiin ja Yhteiskuntaan. Käsitöitä 11. N:o Liite Kotiin ja Yhteiskuntaan. 1902. Koti ja Yhteiskunta ynnä liite Käsitöitämaksaa koko vuodelta Suomessa 6 m:kkaa, Venäjällä 2 ruplaa 50 kop», puolelta vuodelta Suomessa 3 m:kkaa 50

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

PUNOTTUJA EKOTEKOJA. Tarja Kröger 4/2012, päivitetty 7/2016.

PUNOTTUJA EKOTEKOJA. Tarja Kröger 4/2012, päivitetty 7/2016. PUNOTTUJA EKOTEKOJA Punontatyöt on suunniteltu ja valmistettu kierrätysmateriaaleja hyödyntäen Kudonta-kurssilla Savonlinnan kampuksella Itä-Suomen yliopistossa. Tarja Kröger 4/2012, päivitetty 7/2016.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MATTOJUTTUJA. Muistoja menneestä elämästä

MATTOJUTTUJA. Muistoja menneestä elämästä MATTOJUTTUJA Muistoja menneestä elämästä Tämä on ensimmäinen mattoni, ja sen kutomista olin jo odottanut. Aloitin suunnittelun hyvissä ajoin ennen kurssia, tarkastelin kyläpaikkojen mattoja ja netistä

Lisätiedot

Olga-sukat. Eli isoisoäitini Olga Pekkarisen villasukkamalli. By Tuula Jämbeck. SAVONLINNAN OKL Lankatekniikat 1 kurssin lopputyö. Marraskuu 2000.

Olga-sukat. Eli isoisoäitini Olga Pekkarisen villasukkamalli. By Tuula Jämbeck. SAVONLINNAN OKL Lankatekniikat 1 kurssin lopputyö. Marraskuu 2000. Olga-sukat By Tuula Jämbeck Eli isoisoäitini Olga Pekkarisen villasukkamalli SAVONLINNAN OKL Lankatekniikat 1 kurssin lopputyö. Marraskuu 2000. Historiaa Minä olen Tuula Jämbeck ja kotoisin Kinnulasta,

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa.

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa. MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000 Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1 Liipolassa on monta taloa. Keskustassa on viisi koulua. Huoneessa on monta hyllyä.

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,

Lisätiedot

Yhden illan jutut. Matinkylän Martat r.y. Kässämartat: Raili Monto ja Sisko Salmi

Yhden illan jutut. Matinkylän Martat r.y. Kässämartat: Raili Monto ja Sisko Salmi Yhden illan jutut Matinkylän Martat r.y. Kässämartat: Raili Monto ja Sisko Salmi Säilytyspussukka ompelemalla Tarvikkeet: kaksi eriväristä kangastilkkua esim 22 x 42 cm. Ohje: 1. Leikkaa kangaskappaleet

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori?

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? MILLAINEN? vertailu Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? Sää oli ihana viikonloppuna! Pekka on komea mies. Kumpi teistä haluaa tulla ensin? Kumpi on parempi,

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Saksanpystykorvien värit

Saksanpystykorvien värit Saksanpystykorvien värit Ruskea: Kauttaaltaan yksivärinen tummanruskea. Ruskeilla esiintyy joskus harmaata karvaa housuissa, hännässä, silmien ympärillä tai lapojen seudulla. Tämä katsotaan virheeksi tai

Lisätiedot

Kokeileva painanta ja värjäys

Kokeileva painanta ja värjäys Kokeileva painanta ja värjäys Elämys vastakarvaan Tekstiiliteosnäyttely 2012 Johanna Hytönen Mistä on kyse Saimme itse vaikuttaa kurssin sisältöön ja toiveenamme olikin tehdä taidetekstiilejä. Saimme idean

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Sukat. kuin puhdas villa mutta saman tuntuista. !!!!!!! Mitan otto sukkaa varten

Sukat. kuin puhdas villa mutta saman tuntuista. !!!!!!! Mitan otto sukkaa varten Sukat Sukat ovat vanhimpia vaatekappaleita, joihin neulontaa on käytetty. Säärtä myötäilevät sukat olivat ennen pitkien housujen yleistymistä miehille vielä tärkeämmät kuin naisille, joiden sukat jäivät

Lisätiedot

MESSUMARKKINAT JA POISTOMYYNTI to 1.10 la 3.10.2015

MESSUMARKKINAT JA POISTOMYYNTI to 1.10 la 3.10.2015 MESSUMARKKINAT JA POISTOMYYNTI to 1.10 la 3.10.2015 Tiedostoa päivitetty viimeksi 22.9.2015 Alla luetellut tuotteet ovat myynnissä vain paikan päällä messumarkkinoillamme to 1.10 3.10.2015. Huom! Emme

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

ARNE &CARLOS HEVONEN

ARNE &CARLOS HEVONEN ARNE&CARLOS HEVONEN MATERIAALIT: Rauman Petter superwash -lankaa 1 kerä mustaa (312) 1 kerä ruskeaa (322) hevoseen 1 kerä harjaan ja häntään Hieman roosaa (344) korvien sisäosaan Sukkapuikot nro 2,5 Takajalat

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Vauvan kantoliinan talvisuojus

Vauvan kantoliinan talvisuojus Vauvan kantoliinan talvisuojus Vauvan kanssa liikuttaessa ei tarvitse rajoittua pihapiirin ja tieverkoston sanelemiin vaihtoehtoihin talvellakaan. Talvisuojuksen avulla voit kävellä vapaasti maastossa

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä.

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä. Eeva Laaksonen Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi 24.12.1922 Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan 8.12.1925 ja kävi koulunsa siellä. Eeva Siskokset Kirsti ja Eeva Sota-aikana Eeva

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot