ORIVEDEN LUKIO Opiskelijan opas lv

Transkriptio

1 ORIVEDEN LUKIO Opiskelijan opas lv

2 Sisällysluettelo OPISKELIJANA ORIVEDEN LUKIOSSA...3 NÄIN KOULU TOIMII...4 ORIVEDEN LUKION OPETTAJAKUNTA LUKUVUOSI L U K U V U O D E N J A K S O T...6 LUKION KURSSITARJOTIN JA OPISKELIJAN LUKUJÄRJESTYS...7 ORIVEDEN LUKION TUNTIJAKO...8 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEKAUSIEN KIERTOTUNTIKAAVIOT OPPIKIRJAT LUOKATTOMAN LUKION SUORITUSOHJEET ORIVEDEN LUKIOSSA...19 VERKKO-OPINNOT...25 YHTEISTYÖ MUIDEN TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN KANSSA...27 YHDISTELMÄOPINNOT...28 AMMATTITUTKINTO JA YLIOPPILASTUTKINTO...28 KURSSIMUOTOISEN OPISKELUN ARVOSTELU...30 YLIOPPILASTUTKINNOSTA...35 KOULUSTA EROAMINEN...36 OPINTOTUKI...37 OPISKELUVÄLINEET...37 KIRJASTO...37 KOULUKURAATTORI...38 KOULUN MIELENTERVEYSTYÖNTEKIJÄ...38 ASIAA OPETTAJILLE?...38 OPINTO-OHJAUS...39 TERVEYDENHUOLTO...39 VAKUUTUS...40 KOULUATERIAT...40 KOULUMATKATUKI...40 OPISKELUOHJEITA...41 OPISKELIJAN KOKEMUKSIA LUKIO-OPISKELUSTA...44 OPPILASKUNTA...45 SIVU 1

3 Nimi: Ryhmä: Ryhmänohjaaja: Kotiosoite: Puhelin: SIVU 2

4 OPISKELIJANA ORIVEDEN LUKIOSSA Oriveden lukion toiminta-ajatus Oriveden lukio on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava ja jatko-opintoihin valmentava oppilaitos, joka tukee nuoren yksilöllistä kasvua, sukupuolten tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta ja nuorten kypsymistä aikuisuuteen. Oriveden lukio on osa Oriveden seudun paikallisyhteisöä. Tämä opas on laadittu Sinulle, opiskelija. Tutustu siihen huolellisesti! Lueta se myös huoltajillasi! Lukio jatkaa peruskoulussa alkanutta yleissivistävää koulutustasi. Lukion ensisijaisena tarkoituksena on antaa tarvittavat akateemiset valmiudet yliopisto- ja ammattikorkeakoulun opintoihin sekä työelämään. Lisäksi lukio antaa edellytykset opintoihin lukion oppimäärään perustuvassa ammattillisessa koulutuksessa. Lukio kehittää monipuolisesti koko persoonallisuuttasi: tietojasi, taitojasi, tunne-elämääsi ja toiminnallisuuttasi. On tärkeää, että viihdyt omassa koulussasi ja että täällä keskustellaan, väitellään ja vaikutetaan. Sinusta riippuu, saavutetaanko tavoitteet. SIVU 3

5 NÄIN KOULU TOIMII Koulun kanslia Rehtori Simo Sinervo puh Vararehtori, rehtoria avustava opettaja, Jukka Yli-Hukkala, puh. opettajainhuoneeseen Koulusihteeri Erja Soini puh Opinto-ohjaaja Merja Krekelä puh Koulun yhteystiedot: Opintie 1, Orivesi kotisivu: puh , fax Kansliassa voit asioida vapaa-aikanasi klo Oppitunnit Oppitunnin pituus on 75 minuuttia. Oppitunnit alkavat pääsääntöisesti klo 8.00, 9.30, 11.00, 12.45, SIVU 4

6 KOULUN HALLINTO Lukion hallinnosta vastaa Oriveden yhteiskoulun ja Oriveden lukion yhteinen johtokunta, jossa on luottamushenkilöiden lisäksi edustettuina opettajat, opiskelijat ja muu henkilökunta. Oriveden kaupunginhallituksella ja lasten ja nuorten lautakunnalla on edustajansa johtokunnan kokouksissa. Johtokunnan toimivaltaan kuuluu lukion kasvatuksen ja opetuksen kehittäminen, koulun sisäistä, lukion ja kodin sekä lukion ja ympäröivän muun yhteiskunnan välistä yhteistyötä sekä työrauhan ylläpitämistä koskevia tehtäviä. ORIVEDEN LUKION OPETTAJAKUNTA Hannus Minna, englannin kieli, p Hartikainen Sauli, tietotekniikka, Jaakamo Pirjo, saksan ja venäjän kieli, p Krekelä Merja, opinto-ohjaus, p Laine Teija, äidinkieli ja kirjallisuus, p Leinonen Terhi, liikunta ja terveystieto, p Liuska Heikki, historia, yhteiskuntaoppi, filosofia, yrittäjyyskasvatus, p Luukkonen Iiris, uskonto ja psykologia, p Mestari Merja, ruotsin kieli, p Pirttinen Sanna, englannin ja ranskan kieli, p Raitala Harri, liikunta ja terveystieto, p Rautio Matti, musiikki, p Sarisalmi Tiina, tietotekniikka, Sippola Minna, äidinkieli ja kirjallisuus p Sirén Leena, biologia ja maantieto, p Töyssy Seppo, kuvataide, p Yli-Hukkala Arja, matematiikka ja kemia, p Yli-Hukkala Jukka, matematiikka, p opettajan sähköpostiosoite: SIVU 5

7 LUKUVUOSI Syystyökausi Kevättyökausi Syysloma Itsenäisyyspäivä tiistai Joululoma Talviloma Pääsiäisloma Helatorstai Helaloma Lukion 3. vuosikurssi lopettaa L U K U V U O D E N J A K S O T Lukuvuosi jakautuu viiteen suunnilleen yhtä pitkään jaksoon. Tänä vuonna jaksot ovat: 1. jakso työpäivää 2. jakso työpäivää 3. jakso työpäivää 4. jakso työpäivää 5. jakso työpäivää Koulutyön aloituspäivä Päivätyökeräys Joulujuhla Penkkarit ja vanhojen päivä ja Kevätjuhla SIVU 6

8 LUKION KURSSITARJOTIN JA OPISKELIJAN LUKUJÄRJESTYS Kurssitarjotin ja opintoryhmät Kurssitarjottimelle tulevien opetusryhmien tarpeen selvittämiseksi opiskelijat ilmoittavat lukuvuoden lopulla opiskelusuunnitelmansa seuraavaksi vuodeksi. Lukuvuoden alussa opiskelija saa kurssitarjottimen koko lukuvuodeksi. Kutakin jaksoa varten laaditaan ohjeellinen ryhmäjako. Kurssitarjotin käyttää seuraavia oppiainelyhenteitä: Äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli englanti B1-kieli ruotsi B2-kieli saksa B2-kieli ranska B3-kieli saksa B3-kieli ranska B3-kieli venäjä Biologia Elämänkatsomustieto Fysiikka Historia Kemia Kuvataide Liikunta pojat Liikunta tytöt Maantieto Matematiikka pitkä ÄI ENA RUB SAB2 RAB2 SAB3 RAB3 VEB3 BI ET FY HI KE KU LP LT GE MAA Matematiikka lyhyt MAB Musiikki MU Oppilaanohjaus OPO Psykologia PS Terveystieto TE Tietotekniikka AT Uskonto ev.lut. UE Yhteiskuntaoppi YH Elinkeinoelämä ja yrittäjyys EY AO = aineenopiskelija VI = virtuaalikurssi ITS = itsenäinen suoritus VE = verkkokurssi Op = Oriveden Opiston kurssi Opiston kirjoittajalukion kurssien lyhenteet muodossa aineen ensimmäinen kirjan ja kurssinumero esim. englannin kieli kurssi 1= E1 SIVU 7

9 ORIVEDEN LUKION TUNTIJAKO Kaikilla vuosikursseilla (1-3) noudatetaan Opetushallituksen hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaista tuntijakoa. Oppiaineet on jaettu kursseihin. Yksi kurssi kestää n. 38 oppituntia. Tuntijakoon kuuluu kaikille pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja. Syventävät kurssit ovat valtakunnalliseen tuntijakoon merkittyjä, pääasiassa yhteisiin opintoihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita koulu tarjoaa valittaviksi tai koulukohtaisia syventäviä kursseja. Jokaisen opiskelijan tulee lukion aikana suorittaa vähintään 10 syventävää kurssia. On hyvä tietää, että ylioppilaskokeet pohjautuvat laajoissa kokeissa myös syventäviin kursseihin. Soveltavat kurssit voivat sisältää aineksia eri oppiaineista. Ne voivat olla menetelmäkursseja tai muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. SIVU 8

10 Oriveden lukiossa noudatettava tuntijako pakolliset kurssit valtakunn. syventävät kurssit koulukoht. syventävät kurssit koulukoht. soveltavat kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet Englanti A1-kieli 6 2 2,5 Ruotsi B1-kieli ,5 Ranska B2-kieli 8 Saksa B2-kieli 8 Venäjä B2-kieli 8 Ranska B3-kieli 8 1 Saksa B3-kieli 8 1 Venäjä B3-kieli 8 1 Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Ympäristö ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Katsomusaineet Uskonto/ET 3 2 (ue) 2 (ue) Filosofia 1 3 Psykologia Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Taideaineet Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Tietotekniikka 5,5 Elinkeinoelämä ja yrittäjyys 1 SIVU 9

11 Tuntijakoa koskeva huomautus Yhteisiin oppiaineisiin kuuluvan uskonnon opetuksesta ovat uskonnonvapauslain perusteella halutessaan vapautettuja sellaiset opiskelijat, jotka eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan. Vapautuksesta tulee jättää huoltajan ilmoitus rehtorille. Mikäli tällaisia opiskelijoita on lukiossa vähintään kolme, heille opetetaan uskonnon sijasta elämänkatsomustietoa, joka silloin on heille pakollista. Jos lukiossa on vähintään kolme tiettyyn muuhun uskontokuntaan kuin evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuuluvaa opiskelijaa, heille voidaan järjestää heidän uskontokuntansa mukaista opetusta, jos opiskelijat sitä pyytävät; tällöin uskontokunnalla tulee olla opetushallituksen vahvistama, lukion 5 kurssin mittainen opetussuunnitelma. Jos tällaisia opiskelijoita on vähemmän kuin kolme, heidän ei kuitenkaan tarvitse osallistua koulun yleiseen uskonnonopetukseen eikä elämänkatsomustiedon opetukseen. Siinäkin tapauksessa, että opiskelija ei osallistu uskonnon eikä elämänkatsomustiedon opetukseen, hänen vähimmäiskurssimääränsä tulee olla tuntijaon mukainen, siis 75 kurssia koko lukion aikana. SIVU 10

12 KIERTOTUNTIKAAVIO Klo Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai R U O K A I L U Klo RO Klo Klo Klo Yhteistoiminta-ajat Pirkanmaan Ammattiopiston kanssa koodit 6, 7 ja 8 SIVU 11

13 KOEKAUSIEN KIERTOTUNTIKAAVIOT jakson koekausi (alkaa torstaina): KE TO PE Klo MA TI KE TO PE MA RO/3 8/7 1/2 Ruokailu Ruokailu Ruokailu (4/6) Koulukokous Opett.- kokous 2. jakson koekausi (alkaa perjantaina): TO PE Klo MA TI KE TO PE MA TI /7 RO/1 3/4 Ruokailu Ruokailu Ruokailu (6/5) Te tapäivä Opett.- kokous 3. jakson koekausi (alkaa torstaina): KE TO PE Klo MA TI KE TO PE MA RO/3 8/7 1/2 Ruokailu Ruokailu Ruokailu Opett.- kokous (4/6) Te tapäivä SIVU 12

14 4. jakson koekausi (alkaa perjantaina): TO PE Klo MA TI KE TO PE MA TI /7 RO/4 1/2 Ruokailu Ruokailu Ruokailu (6/5) Te tapäivä Opett.- kokous 5. jakson koekausi (alkaa maanantaina): KE Klo MA TI KE TO PE MA TI KE /1 RO/4 6/8 Ruokailu Ruokailu Ruokailu RO (5/2) Te tapäivä Opett.- kokous OPPIKIRJAT Uskonto 1.kurssi Hanki-ym: SILTA 1 Uskonto ja Raamattu, WSOY 2.kurssi Hanki-ym: SILTA 2 Kristinuskon historia WSOY 3.kurssi Hanki-ym: SILTA 3 Etiikka ja kirkon oppi, WSOY 4.kurssi Hanki-ym: SILTA 4, Maailmanuskonnot, WSOY 5. kurssi Hanki-ym: SILTA 5, Uskonto Suomessa, WSOY 6. kurssi Riekkinen-ym: Uskonnon matkakirja, Raamattu - nyt, Kirjapaja Elämänkatsomustieto 1. kurssi Hjelm ym: Dialogi hyvästä elämästä, Tammi 2. kurssi Tomperi ym: Dialogi tiedosta ja maailmankuvista, Tammi 3. kurssi Tomperi ym: Dialogi yksilöstä ja yhteisöistä, Tammi SIVU 13

15 Psykologia 1.kurssi Lindblom-ym: Lukion psykologia 1. Otava (uusin painos) 2.kurssi Lindblom-ym: Lukion psykologia 2. Otava (uusin painos) 3.kurssi Lindblom-ym: Lukion psykologia 3. Otava 4. kurssi Lindblom-ym: Lukion psykologia 4. Otava 5. kurssi Lindblom-ym: Lukion psykologia 5. Otava 6. kurssi Järvinen-ym: PS Sosiaalipsykologia, Otava 7. kurssi Salo-ym: Psyyke. Kertaajan opas, Wsoy 8. kurssi Ei oppikirjaa Filosofia 1.kurssi Hakala-ym: Filo 1, Tammi Filosofian kirjat Oriveden Opiston järjestämillä kursseilla: 1. kurssi Hallamaa ym: Filosofian Odysseia. Edita 2. kurssi Hallamaa ym: Etiikan Odysseia. Edita 3. kurssi Hallamaa ym: Tiedon Odysseia. Edita 4. kurssi Hallamaa ym.: Yhteiskunnan Odysseia. Tammi Äidinkieli ja kirjallisuus 1.kurssi 2.kurssi Haapala-ym: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus, Otava Hellström-ym: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus tehtäviä 1, Otava Haapala-ym: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus, Otava Hellström-ym: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus tehtäviä 2, Otava 3. kurssi Haapala-ym: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus, Otava Hellström-ym: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus tehtäviä 3, Otava 4. kurssi Aalto-ym: Kieli ja tekstit 2, Wsoy 5. kurssi Aalto-ym: Kieli ja tekstit 3, Wsoy 6. kurssi Aalto-ym: Kieli ja tekstit 3, Wsoy 7. kurssi Haapamäki-ym: Äidinkieli ja kirjallisuus, Kurssivihko 7, WSOY 8. kurssi Mikkola-ym: Äidinkieli ja kirjallisuus, Kurssivihko 8, WSOY 9. kurssi - Maantiede kurssi Kakko-ym: Lukion maantiede, 1-2 kurssit yhteisniteenä, Otava 3.kurssi Fabritius ym: Lukion maantiede 3, Riskien maailma, Otava 4.kurssi Fabritius, ym: Lukion maantiede 4. Aluetutkimus, Otava 5.kurssi ei oppikirjaa 6.kurssi Fabritius-ym: Abi Maantiede, Otava Uusimmat painokset! SIVU 14

16 Biologia SIVU vuosikurssilla 1. kurssi Nowak-ym: Lukion biologia 1. Eliömaailma, Otava 2. vuosikurssilla 2. kurssi vanha kirja 3. kurssi Leinonen-ym: Koulun Biologia, Ympäristöekologia BI3 4. kurssi Leinonen-ym: Koulun Biologia, Ihmisen Biologia BI 4 5. kurssi Leinonen-ym: Koulun Biologia, Bioteknologia BI 5 6. kurssi ei oppikirjaa 7. kurssi Hannus-ym: Abi Biologia, Otava Historia 1.kurssi Kohi-ym: Forum, Ihminen, ympäristö ja kulttuuri, Otava 2.kurssi Kohi-ym: Forum, Eurooppalainen ihminen, Otava 3.kurssi Kohi-ym: Forum, Kansainväliset suhteet, Otava 4.kurssi Kohi-ym: Forum, Suomen historian käännekohtia, Otava 5. kurssi Ekonen-ym: Forum. suomi esihistoriasta autonomian aikaan, Otava 6. kurssi Kohi-ym: Forum, Kulttuurien kohtaaminen, Otava Yhteiskuntaoppi 1.kurssi Arola-ym: Kansalainen ja yhteiskunta, Edita 2.kurssi Hänninen-ym: Forum, Taloustieto, Otava 3. kurssi Linnainmaa-ym: Lukiolaisen lakitieto, WSOY 4. kurssi Liuskari-ym: Forum, Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni, Otava Fysiikka 1.kurssi Lehto-ym:Fysiikka luonnontieteenä, Tammi 2.kurssi Lehto-ym: Fysiikka 2: Lämpö 3.kurssi Lehto-ym: Fysiikka 3: Aallot 4.kurssi Lehto-ym: Fysiikka 4,Liikkeen lait 5.kurssi Lehto-ym: Fysiikka 5, Pyöriminen ja gravitaatio 6.kurssi Lehto-ym: Fysiikka 6, Sähkö 7.kurssi Lehto-ym: Fysiikka 7,Sähkömagnetismi 8.kurssi Lehto-ym: Fysiikka 8, Aine ja säteily 9.kurssi Ei oppikirjaa 10.kurssi Koulu lainaa oppikirjan 11.kurssi Lehto-ym: Fysiikan kertauskirja Oppitunnit vedetään uusimman painoksen mukaan. Kemia 1.kurssi Lehtiniemi-ym: Mooli 1 Huom! uudistunut painos, ISBN , Ke 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava 2.kurssi Lehtiniemi-ym: Mooli 2, Ke 2, Kemian mikromaailma, Otava 3.kurssi Lehtiniemi-ym: Mooli 3, Ke3, Reaktiot ja energia, Otava 4.kurssi Lehtiniemi-ym: Mooli 4, Ke 4, Metallit ja materiaalit, Otava 5.kurssi Lehtiniemi-ym: Mooli 5, Ke 5, Reaktiot ja tasapaino, Otava 6.kurssi Työkurssi, ei kirjaa

17 7.kurssi Ei oppikirjaa. Matematiikka, pitkä 1.kurssi Kangasaho-ym: Pitkä matematiikka 1,Funktiot ja yhtälöt,wsoy 2.kurssi Kangasaho-ym: Pitkä matematiikka 2, Polynomifunktiot, Wsoy 3.kurssi Kangasaho.ym: Pitkä matematiikka 3, Geometria, Wsoy 4.kurssi Kangasaho-ym: Pitkä matematiikka 4, Analyyttinen geometria, Wsoy 5.kurssi Kangasaho-ym: Pitkä matematiikka 5, Vektorit, Wsoy 6.kurssi Kangasaho-ym: Pitkä matematiikka 6, Todennäköisyys ja tilastot, Wsoy 7.kurssi Kangasaho-ym: Pitkä matematiikka 7, Derivaatta, Wsoy 8.kurssi Kangasaho-ym: Pitkä matematiikka 8, Juuri- ja logaritmifunktiot, Wsoy 9.kurssi Kangasaho-ym: Pitkä matematiikka 9, Trigonometriset funktiot ja lukujonot, Wsoy 10. kurssi Kangasaho-ym: Pitkä matematiikka 10, Integraalilaskenta, Wsoy 11.kurssi Kangasaho-ym: Pitkä matematiikka 11, Lukuteoria ja logiikka, Wsoy 12.kurssi Kangasaho-ym: Pitkä matematiikka 12, Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä, Wsoy 13. kurssi Kangasaho-ym: Pitkä matematiikka 13, Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi, Wsoy 14. kurssi Kangasaho-ym: Pitkä matematiikka 14, Kertaus, Wsoy 15.kurssi Peräsalo-Soro-Wuolijoki: MAB Lukiolaisen matematiikka 7, Talousmatematiikka, Wsoy 16.kurssi Hautajärvi-ym: Variaabeli 8, Tilastot ja todennäköisyys II (vanha ops), Otava 17.kurssi Merikoski-ym: Matematiikan taito 15, Lineaarialgebra, Wsoy 18. kurssi Ei oppikirjaa (käytetään monistetta) Matematiikka, lyhyt 1.kurssi 2.kurssi 3.kurssi 4.kurssi 5.kurssi 6.kurssi 7.kurssi Aalto-ym: Lyhyt matikka 1, lausekkeet ja yhtälöt, Wsoy Aalto-ym: Lyhyt matikka 2, geometria, Wsoy Aalto-ym: Lyhyt matikka 3, matemaattisia malleja 1, Wsoy Aalto-ym: Lyhyt matikka 4, Matemaattinen analyysi, Wsoy Aalto-ym: Lyhyt matikka 5, Tilastot ja todennäköisyys, Wsoy Aalto-ym: Lyhyt matikka 6, Matemaattisia malleja II, Wsoy Peräsalo-Soro-Wuolijoki: MAB Lukiolaisen matematiikka 7, talousmatematiikka Wsoy 8. kurssi Hassinen-ym: Sigma 8, Matemaattisia malleja III, Tammi 9. kurssi Aalto-ym: Lyhyt matikka 9, kertaus, Otava Matematiikka, Fysiikka, Kemia 1-3.lk MAOL taulukot, uusin versio, Otava (keltainen kansi) SIVU 16

18 Englannin kieli 1.kurssi Karapalo-ym. Open Road 1, Otava 2.kurssi Karapalo-ym. Open Road 2, Otava 3.kurssi Karapalo-ym. Open Road 3, Otava 4.kurssi Karapalo-ym. Open Road 4, Otava 5.kurssi Karapalo-ym. Open Road 5, Otava 6.kurssi Karapalo-ym. Open Road 6, Otava 7.kurssi Karapalo-ym: Open Road 7, Otava 8. kurssi Karapalo-ym. Open Road 8, Otava kurssit Silk-ym: Grammar Rules! Kielioppi, Otava kurssit Silk-ym: Grammar Rules! KEY ratkaisut 9.kurssi Ei oppikirjaa 10. kurssi Silk-ym: Abi englanti, Otava Ruotsin kieli 1.kurssI Blom-ym: Galleri, Kurs 1, Otava 2.kurssi Blom-ym: Galleri, Kurs 2, Otava 3.kurssi Blom-ym: Galleri, Kurs 3, Otava 4.kurssi Blom-ym: Galleri, Kurs 4, Otava 5.kurssi Blom-ym: Galleri, Kurs 5, Otava 6.kurssi Blom-ym: Galleri, Kurs 6, Otava 7.kurssi Blom-ym: Galleri, Kurs 7, Otava 1-7. kurssit Blom-ym: Grammatik Galleri, Otava 8. kurssi Blom-ym: Grammatik Galleri, Otava 9.kurssi Ei oppikirjaa Ranskan B2- kieli 1 kurssit Bärlund-ym: Voilá! 2, Otava (oranssikantinen painos) 2. kurssi Bärlund-ym: Voilá! 2+ Voilá! 3, Otava 3. kurssi Bärlund-ym: Voilá! 3, Otava 4. kurssi Hankala-ym: Voilá! 4, Otava 5. kurssi Hankala-ym: Voilá! 5, Otava 6. kurssi Kivivirta-ym: Voilá! 6, Otava 7. kurssi Kivivirta-ym: Voilá! 6, Otava 8. kurssi Kivivirta-ym: Abi-ranska, Otava 9. kurssi yo-vihkoja, kertausmateriaalia (itsenäinen kurssi) Ranskan B3- kieli 1-2 kurssit Granath-ym: Escalier, WSOY Kurssit 3-9 on yhdistetty B2-kielen kanssa Saksan kieli B2- kieli 1-3 kurssit Busse-Jaakamo-ym: Panorama Deutsch 1-3, Texte, Otava 1.kurssi Jaakamo-ym: Panorama Deutsch, Übungen 1, Otava 2.kurssi Jaakamo-ym: Panorama Deutsch, Übungen 2, Otava 3.kurssi Jaakamo-ym: Panorama Deutsch, Übungen 3, Otava 4-6 kurssi Busse-Jaakamo-ym: Panorama Deutsch 4-6, Texte, Otava 4.kurssi Busse-Jaakamo-ym: Panorama Deutsch 4, Übungen 4, Otava 5.kurssi Busse-Jaakamo-ym: Panorama Deutsch 5, Übungen 5, Otava SIVU 17

19 6.kurssi Busse-Jaakamo-ym: Panorama Deutsch 6, Übungen 6, Otava kurssit Busse-Jaakamo-ym: Panorama Deutsch 7-8 Texte, Otava 7.kurssi Busse-Jaakamo-ym: Panorama Deutsch 7, Übungen, Otava 8. kurssi Busse-Jaakamo-ym: Panorama Deutsch 8, Übungen, Otava Saksan kieli B3- kieli kurssit Aro-Jaakamo-ym: Panorama Deutsch Start 1-2, Texte, Otava 1. kurssi Aro-Jaakamo-ym: Panorama Deutsch Start, Übungen 1, Otava 2. kurssi Aro-Jaakamo-ym: Panorama Deutsch Start, Übungen 2, Otava B3- ja B2-kielet yhdistetään kurssilla Kurssilla käytetään SAB2.1-kurssin kirja Panorama Deutsch 1-3 Texte ja Panorama Deutsch Übungen kurssi Ei oppikirjaa Venäjän kieli B3- kieli kurssit Jegorenkov-ym: Mozno 1. Tekstikirja, venäjän alkeiskurssi, Otava kurssit Jegorenkov-ym: Mozno 1. Harjoituskirja, venäjän alkeiskurssi, Otava 4. kurssi Jegorenkov-ym: Mozno 1. Tekstikirja, venäjän alkeiskurssi, Otava 4. kurssi Jegorenkov-ym: Mozno 1. Harjoituskirja, venäjän alkeiskurssi, Otava kurssit Jegorenkov-ym: Mozno 2. Tekstikirja, venäjän alkeiskurssi, Otava kurssit Jegorenkov-ym: Mozno 2. Harjoituskirja, venäjän alkeiskurssi, Otava 7. kurssi Jegorenkov-ym: Mozno 2. Teksti- ja harjoituskirja, venäjän alkeiskurssi, Otava (ei kurssia tänä vuonna) 8. kurssi Jegorenkov-ym: Mozno 2. Teksti- ja harjoituskirja, venäjän alkeiskurssi, Otava (ei kurssia tänä vuonna) Musiikki 1.kurssi Juutilainen-ym: Lukion MUSA 1, Wsoy Vain 1.kurssilla kirja on pakollinen. Kuvataide Töyssy-ym: Kuvataide, visuaalisen kulttuurin käsikirja, Wsoy (vähintään 2 kurssia käyvien tulee ostaa kirja, yhden kurssin käyvillä vapaaehtoinen) Terveystieto 1. kurssi: Fogelholm-ym: Lukion terveystieto. TERVE, Terveyden perusteet. WSOY 2. kurssi: ilmoitetaan myöhemmin 3. kurssi: Kannas-ym: Lukion terveystieto. VIRTAA, Terveys ja tutkimus. Atena Opinto-ohjaus ei oppikirjaa SIVU 18

20 LUOKATTOMAN LUKION SUORITUSOHJEET ORIVEDEN LUKIOSSA Opiskeluaika Opiskeluaika lukiossa on enintään 4 vuotta, jollei rehtori perustellusta syystä myönnä opiskelijalle suoritusajan pidennystä. Kokonaiskurssimäärän kertyminen Kaikki opiskelijan lukiossa suorittamat pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit ja muualla suoritetut rehtorin hyväksymät kurssit luetaan mukaan opiskelijan kokonaiskurssimäärään. Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista kokonaiskurssimäärään hyväksytään vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Lukion oppiaineet Lukion oppiaineita ovat asetuksessa määritellyt yhteiset oppiaineet, tuntijaossa mainitut vieraat kielet sekä koulun opetussuunnitelmassa erikseen mainitut soveltavina kursseina määritellyt valinnaisaineet. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaiset oppimäärät. Opiskelijan opinto-ohjelma määrittää hänen koko oppimääränsä, oppiaineet ja niiden oppimäärien laajuuden. Opiskelijan opinto-ohjelma Opiskelijan opinto-ohjelma käsittää kaikki pakolliset kurssit, vähintään 10 syventävää kurssia sekä mahdollisia soveltavia kursseja, yhteensä vähintään 75 kurssia. Vuotuisen opiskeluohjelmansa opiskelija laatii ja esittää opinto-ohjaajalle. Opinto-ohjelman tarkistaminen Jokaisen jakson jälkeen opiskelijalla on oikeus tarkistaa ja muuttaa opinto-ohjelmaansa. Opinto-ohjelma voi lukion aikana tarkentua opiskelijan tehdessä kurssivalintoja omien tavoitteidensa toteuttamiseksi. Opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja antavat ohjeita vuotuisen opiskeluohjelman suunnittelusta ja seurannasta. SIVU 19

21 Matematiikan opinto-ohjelman tarkistaminen Matematiikassa opiskelija voi valita pitkän tai lyhyen oppimäärän. Oppimäärät poikkeavat toisistaan tavoitteiltaan ja sisällöltään. Opiskelija on suorittanut pitkän matematiikan oppimäärän, jos hän on suorittanut kaikki pitkän matematiikan pakolliset kurssit. Opiskelija voi vaihtaa pitkän matematiikan opintonsa lyhyen matematiikan opintoihin missä opiskelunsa vaiheessa tahansa, mutta tarkoituksenmukaisena vaihtoa pidetään viimeistään 4. kurssin jälkeen. Vaihtaessaan pitkältä matematiikalta lyhyelle pitkällä suoritetut kurssit siirtyvät lyhyen matematiikan kursseiksi alla olevan periaatteen mukaisesti. Nämä suoritukset arvosanoineen opiskelija voi lukea hyväkseen oppimäärää vaihtaessaan. Hänellä on lisäksi oikeus yrittää kyseisten kurssiarvosanojen korottamista osallistumalla kerran lyhyen matematiikan vastaavan kurssin kokeeseen. Muut mahdolliset pitkän matematiikan suoritetut kurssit opiskelija voi suoritusmerkinnällä liittää opinto-ohjelmaansa lyhyen matematiikan soveltaviksi kursseiksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyestä pitkään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin kuitenkin edellytetään lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Kurssien vastaavuus on seuraava: Pitkä matematiikka MAA1 Funktiot ja yhtälöt MAA3 Geometria MAA6 Todennäköisyys ja tilastot MAA7 Derivaatta MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot MAA15 Talousmatematiikka Muut kurssit Lyhyt matematiikka MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt MAB2 Geometria MAB5 Tilastot ja todennäköisyys MAB4 Matemaattinen analyysi MAB3 Matemaattisia malleja I MAB7 Talousmatematiikka Soveltaviksi kursseiksi SIVU 20

22 Kurssin suorittaminen loppuun Aloittamansa kurssit opiskelijan tulee suorittaa loppuun. Kurssiin liittyvät kirjalliset työt on pyrittävä palauttamaan kyseessä olevan jakson loppuun mennessä. Muutoin kurssi katsotaan hylätyksi. Oppilaan on tällöin suoritettava kurssi uudelleen alusta lähtien. Etenemiseste Opiskelijan tulee pyrkiä suorittamaan hyväksytysti kaikki pakolliset sekä opinto-ohjelmaansa valitsemansa syventävät ja soveltavat kurssit. Opiskelijalle tulee oppiaineen opiskelussa etenemiseste, mikäli hän saa hylättyjä arvosanoja seuraavan taulukon mukaisesti: Oppiaineen pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kokonaismäärä Hylättyjen kurssien lukumäärä, josta seuraa etenemiseste 1-2 kurssia kurssia kurssia 3 9 kurssia tai enemmän 4 Tällöin opiskelijan on suoritettava ainakin yksi hylätyistä kursseista hyväksytysti voidakseen jatkaa aineen opiskelua SIVU 21

23 Hylätyn kurssiarvosanan uusiminen Hylättyä kurssiarvosanaa opiskelija voi yrittää korottaa uusimalla yhden kerran kurssikokeen tai käymällä kurssin uudelleen niin pian kuin mahdollista. Erityisestä syystä opiskelija voi myöhemmin yrittää korottaa hylättyä arvosanaa myös muulla, opettajan kanssa sovitulla tavalla. Uusintakuulustelut Ainoastaan niitä opiskelijoita varten, joille ei em. tavalla tarjoudu uutta koetilaisuutta lukuvuoden aikana, järjestetään viisi uusintakuulustelutilaisuutta. Uusintakoepäivät ovat , , , ja Uusintakuulusteluun osallistumisestaan opiskelija sopii aina ennakolta kurssin opettajan kanssa. Opiskelijan on ilmoittauduttava tai jo tehty ilmoittautuminen on peruutettava viimeistään kaksi päivää ennen uusintakuulustelua. Määräaikaan mennessä peruuttamaton ilmoittautuminen luetaan opiskelijalle osallistumiskerraksi kuulusteluun. Uusintakokeesta tai -kuulustelusta saatu arvosana merkitään kurssiarvosanaksi. Opiskelija ei voi osallistua uusintakuulusteluun, jos hän on ollut ilman hyväksyttävää syytä poissa kurssin varsinaisesta kokeesta. Opiskelijan kuulustelu voidaan erityisistä syistä järjestää toisinkin. Poissaolo kurssikokeesta Opiskelija ohjataan jonkin muun opintoryhmän vastaavaan kokeeseen tai sellaisen puuttuessa uusintakuulusteluun, jos hän sairauden tai muun pakottavan syyn takia on joutunut olemaan poissa kurssikokeesta. Siinäkin tapauksessa hänen tulee ilmoittautua kirjallisesti ao. aineen opettajalle koetta tai kuulustelua edeltävään torstaihin mennessä. SIVU 22

24 Hyväksytyn kurssiarvosanan uusiminen Hyväksyttyä kurssiarvosanaa opiskelija voi koettaa korottaa yhden kerran opiskelemalla kurssin uudelleen opetukseen osallistuen tai itsenäisesti suorittaen. Arvosana määräytyy paremman kurssisuorituksen mukaan. Uusija sitoutuu Itsenäinen opiskelu käymään kurssin loppuun parantamaan tietojaan ja taitojaan asettamaan tavoitteekseen arvosanansa parantamisen Kurssin uusimisesta opiskelijan tulee aina ennakolta neuvotella opettajan kanssa ja jättää siitä hänelle kirjallinen ilmoitus. Opettajan harkinnasta riippuu, kuinka varhaista oppiaineen kurssia hyväksytään uusimaan. Opiskelija voi suorittaa kurssin itsenäisesti opetukseen osallistumatta sopimalla asiasta lähemmin opettajan kanssa. Osaamisensa opiskelija osoittaa opettajan määräämin suorituksin sekä osallistumalla kurssikokeeseen. Eri oppiaineiden opetussuunnitelmissa saattaa olla itsenäistä opiskelua koskevia rajoituksia. Niistä kertoo ao. aineen opettaja. Voidakseen suorittaa kurssin itsenäisesti opiskelijan on täytynyt osoittaa pystyvänsä itsenäiseen työskentelyyn. Mikäli opiskelija on saanut kurssista arvosanan 4, hän ei voi suorittaa kyseistä kurssia itsenäisesti. Erityisestä syystä rehtori voi kuitenkin myöntää kirjallisesta hakemuksesta luvan poiketa viimeksi mainitusta. Samanaikaisesti opiskelija voi suorittaa korkeintaan kahta kurssia itsenäisesti. Jos kesken jääneitä kursseja on kaksi, itsenäistä kurssin suoritusta ei voi enää aloittaa. Opiskelija ja opettaja laativat työsuunnitelman, johon merkitään suorituksen edistyminen. Itsenäisesti suoritetusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Itsenäinen ryhmäopiskelu SIVU 23

25 Koulun vuosittaisessa työsuunnitelmassa voidaan erikseen päättää, että oppiaineiden kursseja tai niiden osia tulee opiskella itsenäisesti ryhmänä, siis ilman opettajan antamaa opetusta. SIVU 24

26 Kuunteluopiskelija Halutessaan opiskelija voi seurata kurssin opetusta taitojensa kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi, mikäli opetusryhmässä on tilaa. Kuunteluopiskelijan tulee osallistua kurssin opetukseen säännöllisesti ja aktiivisesti; kurssikokeeseen hän ei kuitenkaan osallistu eikä saa kurssista arvosanaa. Varsinkin yli 3 lukuvuoden opiskeluohjelmaa noudattavalle kuunteluopiskeleminen tuottaa hyötyä. VERKKO-OPINNOT Mikä on maakunnallinen verkkokurssitarjotin? Maakunnallisella verkkokurssitarjotimella on toisen asteen opiskelijoille tarkoitettuja lukion ja ammatillisen koulutuksen kursseja, joita voit valita omiin opintoihisi oppilaitoksestasi ja opiskelupaikastasi riippumatta. Osaksi tutkintoasi voit suorittaa myös ammatillisen koulutuksen opintoja. Osa verkkokursseista sisältää myös lähitapaamisia, jotka järjestetään kurssista vastuussa olevan oppilaitoksen tiloissa tai videoneuvottelujärjestelmän avulla. Maakunnallisen verkkokurssitarjottimen kotisivuilta löydät lukuvuoden kurssitarjonnan. Sinne on kirjattu kurssien täsmälliset kuvaukset, toteutusajankohdat sekä ilmoittautumisajat. Lue ilmoittautumisohjeet verkkokurssitarjottimen kotisivuilta ennen kuin ilmoittaudut kurssille. Samalla kannattaa myös tutustua verkko-opiskelijan oppaaseen, niin tiedät mitä verkko-opiskelu vaatii. Kursseja voi vielä tulla lisää lukuvuoden aikana, joten sinun kannattaa seurata sen kurssitarjontaa pitkin kouluvuotta. SIVU 25

27 Miten voit suorittaa Maakunnallisen verkkokurssitarjottimen kursseja ja mitä se maksaa? Verkkokurssitarjottimen kurssit on tarkoitettu ensisijaisesti Pirkanmaan lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Verkkokurssitarjottimen kurssit ovat sinulle ko. oppilaitoksen opiskelijalle ilmaisia, kunhan oma oppilaitoksesi on hyväksynyt/vahvistanut ilmoittautumisesi jälkeen osallistumisesi kurssille. Oppilaitokselle kurssin suorittamisesi maksaa 100 euroa/kurssi. Oma oppilaitoksesi viime kädessä hyväksyy osallistumisesi verkkokurssitarjottimen kursseille ja sen, sopiiko kurssi osaksi tutkintoasi. Oppilaitokseksesi osalta kurssisi vahvistaa opinto-ohjaaja Merja Krekelä. Kurssimaksun maksaa oma oppilaitoksesi ja laskutus tehdään aloitetuista kursseista. Keskeytetty kurssi maksaa oppilaitoksellesi saman kuin suoritettu kurssi. Älä siis ilmoittaudu turhaan ja mieti tarkkaan, onko sinulla aikaa ja energiaa suorittaa kurssi. Jos kuitenkin joudut perumaan osallistumisesi kurssille, niin voit tehdä sen maksutta ennen kurssin ilmoittautumisajan päättymistä. Kurssien keskeyttämisestä voi seurata, että et voi enää jatkossa opiskella verkkokurssitarjottimen kursseja. Yhteinen sääntö on, että verkkokurssin voi suorittaa loppuun seuraavan jakson loppuun mennessä. Miten saat verkkokurssista suoritusmerkinnän? Kurssin opettaja kirjaa suoritusmerkintäsi verkkokurssitarjottimen arviointijärjestelmään kurssin päättyessä. Sinun tehtäväsi on käydä oman oppilaitoksesi kansliassa hyväksyttämässä merkintä omaan opintorekisteriisi. Koulusihteeri löytää arvosanan verkkokurssitarjottimen järjestelmästä ja siirtää suoritukseksesi oman oppilaitoksesi oppilashallintojärjestelmään. Kaikkien verkkokurssitarjottimen kurssien koodit eivät ole samoja kuin omassa oppilaitoksessasi, joten pidä huolta, että saat hyväksi luettua oikean kurssisuorituksen. Lisätietoja saat omalta opinto-ohjaajaltasi. SIVU 26

28 YHTEISTYÖ MUIDEN TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN KANSSA Oriveden Opiston kirjoittajalukion kanssa Oriveden lukiolla on yhteinen kurssitarjotin. Oppilaitosten opettajat voivat opettaa molemmissa kouluissa. Opiskelijoilla on oikeus osallistua toisen oppilaitoksen opetusohjelmiin. Osa kursseista järjestetään Oriveden Opistolla. Lisätietoja on saatavilla internetsivuilla osoitteessa Kirjoittajalukion vararehtori Hanna Hohtari alkaen Kirjoittajalukion opettajia: Hjerppe Ilkka, elämänkatsomustieto Lindfors Helena, ruotsi, englanti Malmberg Leena, lyhyt matematiikka Ojanen Eero, filosofia Saarinen Marjo, äidinkieli ja kirjallisuus Kysy kirjoittajalukion tutoreilta, kun haluat tietää, millaista on opiskella Opistolla: sähköpostiosoite on SIVU 27

29 YHDISTELMÄOPINNOT AMMATTITUTKINTO JA YLIOPPILASTUTKINTO Pirkanmaan Ammattiopiston Oriveden oppilaitoksen opiskelijoilla on mahdollisuus ylioppilastutkinnon suorittamiseen Oriveden lukiossa. Yhdistelmätutkinnon suorittajat opiskelevat Oriveden lukiolla 2-3 kurssia jaksossa. Opiskelijat opiskelevat ylioppilastutkintoon pakollisina kuuluvia aineita äidinkieltä ja kolmea ainetta seuraavista: ruotsia, vierasta kieltä, matematiikkaa tai reaaliaineita 3. lukuvuoden helmikuuhun asti ja suorittavat kolmannen vuoden keväällä ylioppilastutkinnon. Opiskeluajan muuntelu Opiskelijan kannattaa tarkasti harkita, miten käyttää hyväkseen luokattomuuden suomaa mahdollisuutta itse päättää opiskeluajastaan, ja keskustella asiasta huolellisesti sekä ryhmänohjaajansa että opinto-ohjaajan kanssa! SIVU 28

30 Kahden kurssin samanaikainen suorittaminen Opiskelija voi rehtorin tai aineen opettajan annettua luvan opiskella samalle koodille sijoitettuja kahden oppiaineen kursseja samanaikaisesti, jos hän noudattaa kahden lukuvuoden opiskeluohjelmaa tai jos hänellä on jokin muu perusteltu syy. Jokainen tapaus käsitellään erikseen. Tällöin sovitaan muun muassa siitä, mille tunneille opiskelija osallistuu, mitä apua hän toivoo saavansa ja mitä asioita opettajat edellyttävät kurssin suorittamiseksi. Kurssikokeisiin opiskelija osallistuu opintoryhmien mukana. 3-4 lukuvuoden opiskeluohjelma Jos opiskelija haluaa opiskella lukiossa yli 3 lukuvuotta, hänen tulee neuvotella asiasta opinto-ohjaajan kanssa ja laatia toteuttamiskelpoinen kirjallinen opiskelusuunnitelma. Opiskelijan työjärjestykseen tulee jokaisella jaksolla kuulua kursseja vähintään 5 oppiaineessa, ellei opinto-ohjaaja perustellusta syystä anna lupaa pienemmän kurssimäärän suorittamiseen. Opiskeluohjelman seuranta Neljän vuoden opiskeluohjelmaa noudattavan opiskelijan tulee jättää ryhmänohjaajalleen kirjallinen selvitys opiskeluohjelmastaan. Opintoohjaaja ja ryhmänohjaaja seuraavat säännöllisesti yli 3 lukuvuotta opiskelevan opiskelijan suunnitelman toteutumista. Opintojen keskeyttäminen Lukio-opinnot voi rehtorin luvalla keskeyttää yhden tai useamman jakson ajaksi tai lukuvuodeksi lukiopaikkaa menettämättä. SIVU 29

31 KURSSIMUOTOISEN OPISKELUN ARVOSTELU Kurssin arvostelu Kurssit arvostellaan toisistaan riippumatta. Numeroarvostelun asteikko on Numeroarvosanat tarkoittavat: 4 hylätty 5 välttävä 6 kohtalainen 7 tyydyttävä 8 hyvä 9 kiitettävä 10 erinomainen Kurssin arvosana osoittaa, miten opiskelija on saavuttanut kurssin tavoitteet. Kurssiarvosana annetaan kokeiden ja opiskelussa osoitetun muun näytön perusteella. Kokeet ovat laajoja eli summatiivisia kokeita. Kurssi voidaan arvostella myös ilman kokeita. Jatkuva näyttö eli tuntiaktiivisuus, kotitehtävät, tutkielmat jne. voi yleensä vaikuttaa yhden numeron verran summatiivisten kokeiden perusteella muodostettuun arvosanaan. Kurssista saamansa arvosanan opiskelija ja hänen huoltajansa saavat tiedoksi jaksoarvostelulomakkeesta jakson päätyttyä. Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarvointi, suoritusmerkintä (S=hyväksytysti suoritettu), hylätty (H=hylätty) tai sanallinen arviointi. Kesken olevan kurssisuorituksen merkintätavasta voidaan päättää opetussuunnitelmassa. SIVU 30 Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset tai niihin rinnastettavat vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat

32 osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: asteikko 1-5 lukioasteikko asteikko (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 kiitettävä 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3 Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Kurssin arvostelematta jättäminen Kurssiarvosanaa ei lainkaan anneta opiskelijalle, joka toistuvasti ilman hyväksyttävää syytä on poissa oppitunneilta tai muulla tavoin tahallisesti lyö laimin opiskelunsa. Ennen arvostelematta jättämistä opiskelijaa varoitetaan. Kurssi jää arvostelematta myös, jos opiskelijaa ei tavoiteta varoituksen antamiseksi. Kurssi katsotaan keskeytetyksi, jos opiskelija aloittaa kurssin opiskelun (yhdenkin tunnin) ja lopettaa sen jälkeen. Arvosanaksi annetaan K. Suorittamatta jääneet T-merkinnät (=täydennettävä suoritusta) muutetaan arvosanaksi K (=keskeytetty), jos suoritusta ei täydennetä seuraavan jakson loppuun mennessä, jollei opettajan kanssa ole muuta sovittu. SIVU 31

33 Arvosanamerkintä P (=poissaolot selvitettävä): Poissaolot selvitettävä seuraavan jakson loppuun mennessä tai arvosana muutetaan merkinnäksi K (=keskeytetty). Oppiaineen arviointi ja oppimäärän arvostelu Oppiaineen oppimäärän arvosana muodostuu opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, joissa voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään 1-2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Oppimäärään mahdollisesti sisältyvä hylätty kurssisuoritus voidaan myöhemmin suorittaa hyväksytysti osallistumalla kurssikokeeseen tai oppimäärän suullisen loppukuulustelun yhteydessä tai sen voidaan opiskelun jatkuessa katsoa tulleen suoritetuksi muun näytön perusteella ilman eri koetta. Oppiaineen arvosanan antaa oppiainetta opiskelijalle viimeksi opettanut opettaja kurssiarvosanojen pohjalta opiskelijan suoritettua aineessa opiskeluohjelmansa mukaisen oppimäärän; tarvittaessa opettaja neuvottelee arvosanasta aineen muiden opettajien kanssa. Oppiaineen erilaisten oppimäärien arvostelussa noudatetaan SIVU 32

34 samaa periaatetta, ellei aineen opetussuunnitelmassa ole esitetty siihen poikkeusta. SIVU 33

35 Oppiaineen erillinen kuulustelu Suulliset ja kirjalliset loppukuulustelut eli tentit Ennen päättötodistuksen antamista opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus osallistua oppiaineiden suulliseen tai kirjalliseen kuulusteluun. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelman mukaan. Päättötodistusarvosanaa korotetaan kuulustelun perusteella mikäli opiskelija osoittaa siinä suurempaa kypsyyttä ja aineen hallintaa kuin kurssien arvostelun mukaan määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää. Erilliset kuulustelut alkavat Oriveden lukiossa lukuloman alkaessa. Kirjoitusten jälkeen ne jatkuvat toukokuun 10. päivään saakka. Syksyn erilliset kuulustelut järjestetään ennen yo-tutkintoa syyskuun ensimmäisten viikkojen aikana tai tutkinnon jälkeen opettajien kanssa sovittavina aikoina. Oppiaineen arvostelu päättötodistukseen Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija sitä pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. SIVU 34

36 YLIOPPILASTUTKINNOSTA Opiskelija voi osallistua ylioppilaskirjoituksiin opiskeltuaan ennen kirjallisten kokeiden alkua oppiaineen pakolliset kurssit. Ylioppilastutkintotodistus Niille kokelaille, jotka ovat hyväksytysti suorittaneet pakolliset kokeet, lautakunta antaa ylioppilastutkintotodistuksen. Todistus annetaan sinä tutkintokertana, jolloin kaikki pakolliset (4) kokeet on hyväksytysti suoritettu. Kokelaalle, joka on suorittanut hyväksytysti tutkinnon pakolliset kokeet, mutta joka ei vielä ole oikeutettu saamaan lukion päättötodistusta, ei anneta ylioppilastodistusta. Lukion päättötodistuksen saaminen edellyttää vähintään 75 kurssin suorittamista. Jonkin oppiaineen opiskelusta vapauttaminen ei alenna päättötodistuksen saamisen edellyttämää kokonaiskurssimäärää. Tutkinnon aineet Ylioppilastutkintoasetuksen perusteella jokaisen ylioppilaskokelaan tulee Oriveden lukiossa suorittaa pakollisena äidinkielen koe ja kolme pakollista koetta seuraavista aineista: ruotsin kieli, vieras kieli, matematiikka tai yksi reaaliaineen koe. Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä voidaan järjestää vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Kokelas saa valita kumpaan kokeeseen hän osallistuu. Vähintään yhdessä pakollisessa oppiaineessa ylioppilastutkintoa suorittavan kokelaan tulee suorittaa vaativampi koe. Tutkintoon saa kuulua vain yhden tasoinen koe samassa oppiaineessa. Hylätyn pakollisen kokeen uusija voi kuitenkin samassa oppiaineessa suorittaa vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet, jolloin toinen koe katsotaan hylätyn kokeen uusimiseksi. SIVU 35

37 Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmena perättäisenä tutkintokertana. Hylätty pakollinen koe saadaan uusia kaksi kertaa kokeen tutkintokertaa välittömästi seuraavan kolmen tutkintokerran aikana. Hylätyksi katsotaan myös koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta on jäänyt siihen ilman erityisen painavaa syytä saapumatta tai jota kokelas ei ole jättänyt arvosteltavaksi. Jollei tutkintoa ole mainitussa ajassa suoritettu, tutkinto on kokonaisuudessaan uusittava. Hyväksytty koe saadaan uusia yhden kerran. Ylioppilastutkintoa voidaan myöhemmin myös täydentää. Ylioppilastutkinnon arvosanat Kokeista annettavat arvosanat ja niitä vastaavat pistemäärät ovat laudatur (7), eximia cum laude approbatur (6), magna cum laude approbatur (5), cum laude approbatur (4), lubenter approbatur (3), approbatur (2) ja improbatur (0). KOULUSTA EROAMINEN Jos opiskelija paikkakunnalta muuton tai jonkin muun syyn vuoksi joutuu eroamaan Oriveden lukiosta, hänen tulee ennakkoon keskustella asiasta ryhmänohjaajansa tai opinto-ohjaajan tai molempien kanssa sekä aina ehdottomasti rehtorin kanssa. Eroamisesta tulee lisäksi jättää kirjallinen ilmoitus, jonka allekirjoittaa huoltaja tai täysi-ikäinen opiskelija itse. Rehtori voi todeta opiskelijan eronneeksi koulusta, jos opiskelija ei ole suorittanut lukion oppimäärää säädetyssä neljän vuoden määrä-ajassa eikä hänelle ole myönnetty suoritusaikaan pidennystä. Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja. SIVU 36

38 OPINTOTUKI Opintotukea antaa lukiolaiselle valtio. Lukiolainen voi lapsilisäiän ohitettuaan saada opintorahaa ja tietyissä tapauksissa myös opintolainaa, jonka valtio takaa. Valtion opintotukea voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta lukien. Hakemuksen on siis esimerkiksi oltava perillä Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistossa syyskuussa, jos opiskelija aikoo saada opintotukea syyskuusta alkaen. Hakemuslomakkeita ja neuvoja hakemisesta saa koulun kansliasta; sinne myös jätetään hakemus liitteineen. OPISKELUVÄLINEET Opiskeluvälineet koepapereita lukuun ottamatta opiskelija hankkii ja kustantaa itse. KIRJASTO Oriveden koulukirjasto toimii lukion tiloissa ja on aina avoinna ja lukiolaisten käytössä. Kirjaston kokoelmassa on lehtiä, lainattavia tietokirjoja ja kaunokirjallisuutta. Kirja lainataan täyttämällä teoksen takana olevaan korttiin etunimi ja ryhmän tunnus ja antamalla se äidinkielenopettajalle. Sanakirjoja ja hiljaisen salin puolella olevia kirjoja ei lainata. Koulukirjastossa voi syventyä hyppytuntien aikana koulutehtäviin. Oppilaskunnan taukotila on seurustelua varten. SIVU 37

39 KOULUKURAATTORI Kaupungin koulujen yhteinen koulukuraattori, Katariina Ronkonen. Hänet tavoittaa numerosta Kuraattori on tavattavissa yhteiskoulun 1. kerroksessa. Kuraattorin tehtävänä on tukea ja auttaa opiskelijoita mm. seuraavanlaisissa asioissa: koulukiusaaminen, oppimis- ja käyttäytymishäiriöt, luvattomat poissaolot, kotihuolet (avioero, sairaus tms.),seurusteluasiat, pelot, ristiriidat kaveripiirissä sekä pahanolon tunteet. Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä opiskelija itse tai hänen huoltajansa. Kuraattorilla on salassapitovelvollisuus. KOULUN MIELENTERVEYSTYÖNTEKIJÄ Koulujen yhteinen mielenterveystyöntekijä Pauliina Toivola on tavattavissa lukiorakennuksessa, puh ASIAA OPETTAJILLE? Opettajat ovat parhaiten tavattavissasi ennen oppitunnin alkua tai heti tunnin päätyttyä. Välituntia he käyttävät valmistautuakseen seuraavaan oppituntiin. Kiireellisessä asiassa voit kuitenkin myös välitunnilla tavoittaa heidät opettajainhuoneesta. Opettajien lounasaika on klo Vältä tällöin asiointia opettajainhuoneessa. Opettajien yhteistyökokous Opettajakunta kokoontuu keskiviikkoisin klo yhteistyökokoukseen, jossa käsitellään kulloinkin koulun toiminnan kannalta tärkeitä asioita. SIVU 38

40 OPINTO-OHJAUS Oppilaanohjaaja on luokkatuntien lisäksi tavoitettavissa työhuoneessaan yhteiskoulun 0-kerroksessa. TERVEYDENHUOLTO Koulun terveydenhoitajan tavoittaa puhelinnumerosta Terveydenhoitajan työhuone on lukiorakennuksessa. Tarkemmat tiedot terveydenhoitajan vastaanottoajoista saat terveydenhoitajan työtilan ovesta ja koulun ilmoitustauluilta. Terveydenhoitajan vastaanottotoiminta perustuu ajanvarauksiin, mutta päivittäisellä avovastaanotolla voit tarvittaessa hakeutua terveydenhoitajaa tapaamaan ilman ajanvarausta. Koulupäivän aikana tapahtuvat akuutit sairastumiset ja tapaturmat hoidetaan ilman ajanvarausta. Koululääkäri on tavattavissa koululla erikseen sovitusti. Ajanvaraus koululääkärille tapahtuu terveydenhoitajan kautta. Opiskelun alkuvaiheessa terveydenhoitaja tapaa 1. vuosikurssin opiskelijat omissa opetusryhmissään. Ryhmätilanteessa terveydenhoitaja tutustuu uusiin opiskelijoihin ja esittelee opiskeluterveydenhuollon palveluita. Toisen vuosikurssin aikana sinulle järjestetään laaja-alainen terveystarkastus: tapaat sekä terveydenhoitajan että lääkärin. Laaja-alaisessa terveystarkastuksessa perehdymme yhdessä tarkemmin terveydentilaasi ja hyvinvointiisi. Tässä yhteydessä voit saada esim. ajokortteja tai jatkoopiskelua varten maksuttoman nuorison terveystodistuksen, jos et ole sitä aiemmin saanut. Kutsuntavelvollisten nuorten ennakkoterveystarkastus tapahtuu koulussa laaja-alaisen terveystarkastuksen yhteydessä. Terveydenhoitaja ja koululääkäri tekevät yhteistyötä opettajien, kuraattorin sekä muun kouluhenkilökunnan kanssa. SIVU 39

41 VAKUUTUS Oriveden kaupungilla on tapaturmavakuutus, joka on voimassa koulupäivinä ja muulloinkin kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa, samoin Juupajoen kunnalla. Suosittelemme kattavamman vakuutusturvan hankkimista. KOULUATERIAT Koulun ravintola Linjakas tarjoaa lukiolaisille joka päivä maksuttoman aterian. KOULUMATKATUKI Kansaneläkelaitoksen maksaman koulumatkatuen piiriin kuuluvat ne opiskelijat, joiden koulumatka yhteen suuntaan on vähintään kymmenen kilometriä ja matkakustannus kuukaudessa yli 54 euroa. Hakemus koulumatkatuesta jätetään lukion kansliaan, josta saa hakea ostotodistuksen 44 matkan sarjakortin tai seutulipun hankkimista varten. Ostotodistuksia voidaan antaa aikaisintaan kaksi viikkoa ennen koulun alkamista, Oriveden lukiossa tänä vuonna 2.8. alkaen. Opiskelijan on ostettava kuukautta vastaavalle ajalle halvin mahdollinen lipputuote. Opiskelija ostaa 44 matkan sarjakortin tai 30 päivän seutulipun Matkahuollosta ja maksaa itse 43 euron omavastuun. Jos opiskelija ei voi jostakin erityisestä syystä kulkea vuorolinja-autossa, korvataan hänelle matkakustannukset enintään linjaliikenteen alennuslipputaksojen mukaan, esim. omalla autolla kulkeville. Jos opiskelija haluaa kulkea peruskoululaisille tilatussa taksissa, on hänen otettava yhteyttä lukion kansliaan. Oman auton käyttö on perusteltua siinä tapauksessa, jos yleistä kulkuneuvoa ei ole käytettävissä. Jos yleiselle kulkuneuvolle on matkaa yli viisi kilometriä, voidaan kuljetuskustannukset korvata enintään linjaliikenteen alennuslipputaksojen mukaan. (Lisätietoja Koulumatkatukea on haettava erikseen joka lukuvuodeksi. SIVU 40