Vuonna 1950 ilmestyi amerikkalaisessa tieteellisessä julkaisussa (Quarterly Journal of Studies in Alcohol) artikkeli Washingtonliikkeestä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuonna 1950 ilmestyi amerikkalaisessa tieteellisessä julkaisussa (Quarterly Journal of Studies in Alcohol) artikkeli Washingtonliikkeestä."

Transkriptio

1 Vuonna 1950 ilmestyi amerikkalaisessa tieteellisessä julkaisussa (Quarterly Journal of Studies in Alcohol) artikkeli Washingtonliikkeestä. Sen kirjoittaja on filosofian tohtori, sosiologian apulaisprofessori Milton A. Maxwell. Seuraavassa otteita kyseisestä artikkelista.

2 2 Historiallinen tausta Ennen 1830-lukua raittiusaatteella ei juurikaan ollut kannatusta pastori Lyman Breecher ja Justin Edwards panivat alulle ensimmäisen kansallisen järjestön, Amerikan Raittiusseuran (American Temperance Society) perustamisen Bostonissa. Perustamissääntöjensä mukaan järjestö pyrki "saamaan aikaan sellaisen muutoksen yleisessä asenteessa sekä yhteisöjen tavoitteissa, että lopulta raittius saisi kaikkialla vallan." Raittiusliike alkoi vahvistua. Vuonna 1829 oli olemassa noin 1000 yhdistystä, joiden jäsenmäärä oli noin Vuonna 1834 paikallisia yhdistyksiä oli noin 5000 ja jäseniä Oli perustettu raittiuslehdistö, ja kirjallisuutta oli alkanut ilmestyä. Poliitikotkin alkoivat kiinnittää asiaan huomiota. Vuonna 1836 Amerikan Raittiusseura sulautui uuteen, kattavampaan Amerikan Raittiusunioniin (American Temperance Union), joka päätti ottaa kannakseen "täydellisen pidättäytymisen kaikesta mikä voi humalluttaa." Tämä askel vaati täysin uudenlaista asennoitumista. Siksi ei olekaan yllättävää, että noin 2000 yhdistystä ja lukemattomat yksittäiset ihmiset olivat haluttomia jatkamaan toimintaa. Monet varakkaat lahjoittajat, jotka eivät halunneet luopua viinistä, lopettivat liikkeen tukemisen. Uuden täysraittiusvaatimuksen herättämä vastustus lannisti jotkut liikkeen johtajista ja he luopuivat toiminnasta. Useat kiistanalaiset kysymykset lisäsivät eripuraa. Liikkeelle koittivat kovat ajat. Vuonna 1840 sen johtajat pohtivat, mitä voitaisiin tehdä ennen vuotta 1836 vallinneen kukoistuksen palauttamiseksi. Heidän yrityksensä olivat hapuilevia ja vaatimattomia. Alkoholistien suhteen oli yleinen käsitys 1840-luvulle asti se, että heidän auttamisekseen ei ollut mitään tehtävissä. Silloin tällöin joku juoppo kyllä teki parannuksen, mutta tämä ei muuttanut pessimististä käsitystä juoppojen yleisistä parantumismahdollisuuksista. Koska alkoholia pidettiin alkoholismin syynä, raittiusliikkeen ainoana pyrkimyksenä oli estää ei-alkoholisteja tulemasta alkoholisteiksi. Tämä välinpitämättömyys alkoholistia kohtaan tulee ilmi Justin Edwardsin eräässä kirjoituksessa vuodelta 1822: "Pidetään raittiit vapaina; juopot kuolevat pian, ja sitten maa on vapaa." Baltimoren alkuajat Eräänä torstai-iltana, huhtikuun 2. päivänä 1840, kuusi kaverusta ryypiskeli tapansa mukaan eräässä kapakassa Liberty Streetillä Baltimoressa. He olivat räätäli William K. Mitchell, puuseppä John F. Hoss, sepät David Anderson ja George Steers, vaununtekijä James McCurley ja hopeaseppä Archibald Campbell. Keskustelu kääntyi raittiusluentoon, jonka tulisi sinä iltana pitämään vieraileva luennoitsija pastori Matthew Hale Smith. Leikkimielellä ehdotettiin, että jotkut miehistä menisivät kuuntelemaan luentoa ja raportoisivat siitä muille. Neljä heistä meni luennolle, ja kun he palasivat, miehet keskustelivat luennosta. Yksi porukasta huomautti, että Kyllähän se raittius hyvä asia on. Tekopyhää porukkaa se on koko joukko, totesi isäntä. Niinpä, vastasi McCurley, lyttyyn ne on lyötävä. Kuulkaa pojat, sanoi Steers, perustetaanpa seura ja tehdään Bill Mitchellistä sen presidentti."...ajatus otti tulta; mitä enemmän he nauroivat ja puhuivat siitä, sitä tyytyväisempiä he siihen olivat. Sunnuntaina 5. huhtikuuta, kun miehet olivat taas ryypiskelemässä, ehdotus kiteytyi päätökseksi lopettaa juominen ja perustaa täysraittiuden seura. Sovittiin, että Mitchellistä tulisi presidentti, Campbellistä varapresidentti, Hossista sihteeri, McCurleystä rahastonhoitaja, ja Steers ja Anderson

3 3 muodostaisivat pysyvän valiokunnan. Jäsenmaksu olisi 25 senttiä. Ehdotus, että seura nimettäisiin Thomas Jeffersonin kunniaksi, hylättiin lopulta ja päätettiin, että presidentin ja sihteerin tulee päättää nimestä, koska he muodostaisivat komitean sääntöjen luonnostelemiseksi. Sovittiin, että kukin mies toisi seuraavaan kokoukseen mukanaan yhden miehen. Presidentin tehtäväksi annettiin laatia sitoumus, jonka he kaikki seuraavana päivänä allekirjoittaisivat. Mitchell muotoili sitoutumisen seuraavalla tavalla: "Me allekirjoittaneet, halukkaina muodostamaan seuran yhteiseksi hyväksemme ja suojelukseksi turmiollista tapaa vastaan, joka on vahingoksi terveydellemme, asemallemme ja perheillemme, sitoudumme olemaan juomatta tislattuja väkijuomia, mallasjuomia, viiniä ja siideriä." Mitchell meni aamulla sitoumuksen kanssa Andersonin luokse, joka oli vielä vuoteessa sunnuntain seikkailuista sairaana. Hän kuitenkin nousi, pukeutui ja kuultuaan sitoumuksen meni ystävänsä kanssa verstaaseensa etsimään kynää ja mustetta, ja näin hän sai kunnian olla ensimmäinen Washington-sitoumuksen allekirjoittaja. Saatuaan allekirjoituksen muilta neljältä, arvon presidentti saattoi työn päätökseen lisäämällä sitoumukseen oman nimensä. Nimi "Washingtonin Raittiusseura" valittiin George Washingtonin kunniaksi. Seuraavaan kokoukseen tuotiin kaksi uutta jäsentä. Kumma kyllä, he jatkoivat useita viikkoja kokoontumista kantakapakassaan. Kun kapakanomistajan vaimo valitti parhaiden asiakkaiden rivien harvenemista, Mitchellin vaimo ehdotti, että he kokoontuisivat kodissaan. Niin he tekivätkin, kunnes ryhmä kasvoi liian suureksi, jolloin he muuttivat erääseen puusepänverstaaseen. Ennen pitkää he vuokrasivat oman salin. Kun jäsenmäärä kasvoi, tuli eteen kysymys, miten viikoittaisista kokouksista tehtäisiin mielenkiintoisia. Kekseliäs presidentti ehdotti, että kukin jäsen kertoisi omista kokemuksistaan. Hän aloitti kertomalla oman tarinansa 15 vuoden ylettömästä juomisesta ja reaktioistaan vastasaavutettuun vapauteensa. Toiset seurasivat perässä. Tämä toimintatapa osoittautui hyvin kiinnostavaksi ja tehokkaaksi, ja siitä tuli heidän ohjelmansa pysyvä osa. Kiinnostus ja jäsenmäärä kasvoivat huimasti. Marraskuussa seura päätti järjestää julkisen kokouksen, jossa Mitchell ja muut kertoisivat henkilökohtaisista kokemuksistaan. Ensimmäinen julkinen kokous, joka järjestettiin Masonic Hallissa St. Paul Streetillä, oli suuri menestys. Se toi uusia jäseniä ja sai baltimorelaiset kiinnostumaan liikkeestä. Päätettiin, että julkisia kokouksia järjestettäisiin kerran kuukaudessa seuran säännöllisten viikkokokousten lisäksi. John Zug, kaupungin asukas, jonka mielenkiinnon tämä ensimmäinen julkinen kokous ilmeisesti herätti, hankki lisätietoja ja hän kirjoitti New Yorkiin Amerikan Raittiusunionin pääsihteerille John Marshille kirjeen, jossa kertoi uuden seuran olemassaolosta. Kirjeessä hän kertoi ryhmän kasvusta: Nämä kuusi miestä ryhtyivät heti taivuttelemaan vanhoja juomatovereitaan liittymään seuraansa, ja lyhyessä ajassa jäseniä oli jo sata, joista suurin osa oli parantuneita juoppoja. Heidän ennennäkemättömien ponnistelujensa ansiosta jäsenmäärä on kasvanut, heidän vaikutusvaltansa on laajentunut ja liikkeeseen kohdistuva kiinnostus on lisääntynyt niin, että jäseniä on nyt noin 300, joista 200 on parantuneita juoppoja - siis sellaisia, jotka ovat parantuneet viimeisten kahdeksan kuukauden aikana. Monet näistä ovat olleet juoppoja vuosikausia. Seura on tosiaan tehnyt ihmeitä parantaessaan sellaisia, joiden suhteen ystävät ja yhteisö olivat jo kauan sitten menettäneet toivonsa.

4 4 Niin nopeasti seura seuraavien kuukausien aikana kasvoi, että seuran ensimmäisenä vuosipäivänä juhlaparaatiin osallistui noin tuhat parantunutta juoppoa ja muuta jäsentä ja ystävää. Tämä tapahtuma teki syvän vaikutuksen niihin baltimorelaiseen, jotka olivat tapahtumaa todistamassa. Lisätietoa niistä toimintatavoista, jotka tekivät tällaisen kasvun mahdolliseksi ja sen terapeuttisen ohjelman ansiosta, joka teki alkoholistien parantumisen mahdolliseksi, saa aikalaistarkkailijoiden kirjoituksista. John Zugin ensimmäiseen kirjeeseen John Marshille sisältyy seuraava kuvaus: Tähän seuraan kohdistuvaa kiinnostusta pitävät yllä sen jäsenten jatkuvat aktiiviset ponnistelut, heidän toimintansa omalaatuisuus ja heidän kokoustensa tiheys, jokainen jäsen ponnistelee päivästä ja viikosta toiseen taivutellakseen ystävänsä valitsemaan sen ainoan turvallisen tien, täysraittiuden tai ainakin tulemaan mukaan seuraavaan kokoukseen. Heidän energisen ja ansiokkaan presidenttinsä motto onkin "Olkoon jokainen mies läsnä ja tuokoon jokainen mukanaan yhden miehen." He ovat vuokranneet salin, jossa tapaavat joka maanantai-ilta. Näissä kokouksissa, sen jälkeen kun tavanomaiset asiat on hoidettu, jäsenet nousevat kertomaan kokemuksiaan toisilleen varoitukseksi, opastukseksi ja rohkaisuksi. Tämän jälkeen niitä jotka haluavat liittyä seuraan, pyydetään allekirjoittamaan säännöt ja sitoumus. Maryland Herald -lehden toimittaja Christian Keener teki seuraavia havaintoja: Nämä miehet eivät säästele rahojaan eivätkä aikaansa toteuttaessaan omaksumiaan periaatteita. Monia miesparkoja, jotka olivat viinan takia tulleet taakaksi perheilleen ja itselleen, he ruokkivat ja vaatettivat ja suostuttelivat ystävällisyydellään tekemään parannuksen. He tukivat myös niiden miesten perheitä, jotka he olivat saaneet riveihinsä, kunnes nämä saivat hankituksi töitä ja pystyivät itse elättämään perheensä. Tämän suurenmoisen parantumisen ominaispiirteitä ovat ensiksi täysraittiuteen sitoutuminen. Toiseksi tulee se, että he kertovat muille kokemuksistaan juoppouden kurjuudesta ja raittiuden hyvistä seurauksista. John H.W. Hawkins, eräs varhainen seuran jäsen, sanoi eräässä puheessaan näin: Juoppo! Tule tänne! Sinä voit parantua. Tapasin tänä aamuna miehen, joka parantui neljä viikkoa sitten, iloitsemassa parantumisestaan: hän toi mukanaan miehen, joka teki sitoumuksen ja tämä toi kaksi muuta. Näin me toimimme Baltimoressa. Me olemme kaikki lähetyssaarnaajia. Me emme halveksi juoppoja: me rakastamme heitä ja hoivaamme heitä kuin äiti kävelemään oppivaa lastaan. Eräässä toisessa yhteydessä Keener kuvasi työtä seuraavasti, verraten sitä samalla tavallisten raittiusseurojen toimintaan: Washingtonin seuran suuri etu on ollut tämä: he ovat tavoittaneet satoja sellaisia miehiä, jotka eivät olisi tulleet meidän kirkkoihimme tai edes raittiuskokouksiin. He menevät vanhojen tovereidensa luokse ja vetävät heidät, eivät väkisin vaan ystävällisyydellä, riveihinsä ja huolehtivat heistä ystävinä ja veljinä. Sellainen oli luonteeltaan alkuperäinen Baltimoren Washington-seura.

5 5 Liikkeen leviäminen Tällainen ilmiö ei voinut rajoittua Baltimoreen, sillä Washington-miehillä oli kyky vastata moniin pakottaviin tarpeisiin. Ensinnäkin oli olemassa juoppoja, joilla oli parantumisen tarve - tarve, joka oli pitkään jätetty huomiotta, koska yleisen käsityksen mukaan juopoilla ei ollut mitään toivoa. Tähän tarpeeseen vastaamisessa oli jotakin ihmeenomaista. Toiseksi, parantuneilla miehillä oli ylitsevuotava into levittää toivon sanomaa muille viinan uhreille - mikä johti myös haluun saada täysraittiiksi nekin, jotka eivät olleet riippuvaisia. Lopuksi, raittiusjohtajillakin oli tarpeensa, koska vuoden 1836 päätös ottaa täysraittius toiminnan perustaksi oli heikentänyt raittiusliikettä, johtajat tarvitsivat vakuuttavan perusteen täysraittiudelle sekä tehokkaita keinoja raittiusinnon uudelleen sytyttämiseksi. Washington-miehet olivat vastaus näihin tarpeisiin, sillä mikäpä olisi parempi peruste täysraittiuden puolesta kuin sen ilmeinen kyky saada piintyneetkin juopot parantumaan, ja mikä voisi herättää enemmän kiinnostusta kuin parantuneiden juoppojen kertomukset omista kokemuksistaan. Ensimmäinen tapahtuma Baltimoren ulkopuolella oli John H.W. Hawkinsin puhe helmikuussa 1841 Marylandin Raittiusseuran kokouksessa Annapolisissa. Samassa kaupungissa hän puhui myös osavaltion senaatin jäsenille. Hawkins, josta oli tuleva liikkeen tehokkain puhemies, oli liittynyt Washingtonin raittiusseuraan kesäkuussa 1849, yli kahdenkymmenen vuoden ylettömän juomisen jälkeen. Hänen tovereiltaan ei kestänyt kauan huomata, että hänessä oli johtaja-ainesta. Upea ulkomuoto ja kunnioitusta herättävä olemus yhdistettynä puhujan lahjoihin tekivät hänestä ihanteellisen luennoitsijan. Siksi ei ole yllättävää, että Hawkins valittiin puhumaan Marylandin osavaltion Raittiusseurassa ja osavaltion senaatissa. Näihin aikoihin osallistui eräs baltimorelainen liikemies raittiuskokoukseen New Yorkin kaupungissa. Uutiset Baltimoren tapahtumista olivat jo levinneet John Marshin kirjoitusten kautta, ja niinpä tätä vierailijaa pyydettiin kertomaan Washington-liikkeestä ja sen historiasta. Kokouksen jälkeisessä keskustelussa tohtori Reesen kanssa ehdotettiin, että joitakin Washington-miehiä kutsuttaisiin New Yorkiin kertomaan kokemuksistaan. Ehdotus vietiin Baltimoren seuraan, jossa se hyväksyttiin, ja viiden hengen delegaation lähtöä alettiin valmistella. Heidän ensimmäinen kokouksensa New Yorkissa pidettiin 23. maaliskuuta 1841 metodistiepiskopaalisessa kirkossa Green Streetillä. Utelias väkijoukko ei joutunut pettymään. Niin kuin Baltimoressa, täälläkin parantuneiden juoppojen kokemukset syvästi liikuttivat ja innostivat kaikkia, jotka olivat tulleet kuuntelemaan. Kaikki seuraavat kokoukset olivat yhtä menestyksekkäitä. John Marsh ja muut raittiusjohtajat, jotka kokouksia järjestivät, olivat innoissaan. Kun mikään kirkko ei ollut tarpeeksi suuri uteliaille väkijoukoille, päätettiin pitää ulkoilmakokous kaupungintalon puistossa. Paikalle saapui yli 4000 ihmistä. Puhujat, jotka seisoivat ylösalaisin käännettyjen rommitynnyreiden päällä, lumosivat yleisönsä. Tämä vaikuttava tapahtuma oli vain voitokkaan kampanjan huippu: noin 2000 saatiin tekemään täysraittiuden sitoumus, joukossa oli monia piintyneitä juoppoja, joiden parissa miehet tekivät töitä kokousten välissä. Näihin aikoihin perustettiin New Yorkin Washington-seura.

6 6 Asiat alkoivat tapahtua nopeasti. Kun New Yorkin kokoukset olivat vielä käynnissä, John Marsh kirjoitti Bostonin raittiusjohtajille Washington-liikkeen vetovoimasta. Asiat järjestettiin nopeasti niin, että viikon sisällä ensimmäisistä vuosijuhlista Hawkins ja William W. Wright olivat matkalla Bostoniin puhumaan sarjassa kirkkokokouksia. Jotkut epäilivät, etteivät bostonilaiset reagoisi yhtä innostuneesti kuin newyorkilaiset, mutta niiden puhujien tulo sai paljon julkisuutta ja heitä oli vastaanottamassa jopa suurempi väkijoukko kuin New Yorkissa. Ensimmäinen kokous pidettiin Kun jopa seisomapaikat täyttyivät Faneuil Hallissa muutamaa iltaa myöhemmin ja väkijoukko reagoi rajattoman innostuneesti, ja useat sadat tulivat allekirjoittamaan sitoumuksen kokouksen päätteeksi, ei ollut enää epäilystä siitä, että Washington-liikkeellä oli kaikkialla pätevää vetovoimaa. Tässä oli elävästä elämästä kertovaa materiaalia parhaillaan. Mikään kaunokirjallisuus ei voisi olla innostavampaa tai dramaattisempaa. Nämä tosielämän kertomukset vetosivat sydämiin. Ne herättivät kunnioitusta ja hämmästystä "uudestisyntymisen ihmeen" edessä. Muodollisen uskonnollisuuden luut saivat lihaa ja verta ympärilleen. Viinan uhreille washingtonilaisten viesti oli kuin lupaus elämästä kuolemaan tuomituille. Mahdoton oli tullut todeksi. Näiden kokousten aikaan perustettiin Washington-seura Bostoniin. Hawkins palkattiin sihteeriksi Massachusettsin raittiusseuraan ja kesäkuun 1. päivänä 1841 hän palasi perheineen Baltimoreen. Lyhyessä ajassa hän ja hänen bostonilaiset toverinsa onnistuivat levittämään Washington-liikkeen 160:een Uuden Englannin kaupunkiin Amerikan Raittiusunionin toimeenpaneva komitea osoitti kunnioitustaan washingtonilaisille unionin vuosikokouksessa New Yorkissa. Heinäkuussa unionin kansallisessa konferenssissa Saratoga Springsissä kehuminen oli vielä ylitsevuotavampaa. John Marsh ja monet muut raittiusliikkeen johtajat näkivät washingtonilaisissa mahdollisuuden raittiusliikkeen merkittävään eteenpäinmenoon. Kukaan heistä ei kuitenkaan optimistisimpina hetkinään aavistanut, miten elinvoimaiseksi Washington-liike sinä kesänä ja syksynä osoittautuisi. Jo ennen Saratogan konferenssia kaksi Washington-liikkeen kuuluisimmasta valtuuskunnista, Pollard ja Wright sekä Vickers ja Small, olivat aloittaneet laajat kiertueet. Syksyyn mennessä kentällä oli jo monta tiimiä. Amerikan Raittiusunionin Report-lehdestä vuodelta 1842 voidaan jäljittää liikkeen nopeaa leviämistä läpi maan. Pollard ja Wright aloittivat työnsä alkukesällä 1841 Hudsonissa, New Yorkin osavaltiossa. Heidän ensimmäiset yrityksensä olivat masentavia, mutta pian he saivat huomiota ja muutamassa viikossa lähes 3000 kaupungin 5000 asukkaasta oli allekirjoittanut sitoumuksen. Eräs Hudsonin asukas on jättänyt jälkeensä seuraavanlaisen kuvauksen: Joissakin kokouksissa oli syvä uskonnollisen hartauden tunnelma. Rappiolle joutuneen juopon yksinkertainen tarina hiljaisine hetkineen, jotka kertoivat tunteista, jotka olivat liian suuria sanoin ilmaistaviksi, herätti yleistä myötätuntoa ja sai suuren osan yleisöstä kyyneliin. Kirous, joka oli sitonut niin monia, näytti haihtuvan noiden oppimattomien miesten taianomaisen kaunopuheisuuden vaikutuksesta. Juoppo huomasi odottamatta olevansa innostuksen kohde. Hän ei ollutkaan enää hylkiö. Oli vielä sellaisiakin, jotka pitivät häntä ihmisenä. Kun muutamat pahanlaatuisimmat juopot allekirjoittivat sitoumuksen, muut seurasivat perässä massoittain, kuin tulva joka pyyhkii kaiken tieltään. Se oli viikkokausia kaikenkattava puheenaihe.

7 7 Pollard ja Wright osallistuivat Saratogan konferenssiin ja sitten he kiersivät New Yorkin osavaltion keski- ja länsiosia ja syksyllä New Jerseytä ja Pennsylvaniaa. Tällä kiertueella he keräsivät allekirjoitusta, "joista viidennes oli juopoilta". Loppuvuonna 1841 he puhuivat Marylandissa ja Delawaressa. Tammikuussa 1842 he siirtyivät Virginiaan. Toinen kuuluisa tiimi, Vickers ja Small, aloitti toimintansa kesäkuussa 1841 Pittsburghissa, missä "kaikenikäiset, kaikista yhteiskuntaluokista olevat miehet ja naiset ahtautuivat joka ilta täpötäysiin kirkkoihin". Lyhyessä ajassa oli allekirjoittanut sitoumuksen, joukossa "kaikenlaisia aivan toivottomia tapauksia". Tätä menestystä seurasi toinen Wheelingissä, mistä miehet jatkoivat Cincinnatiin, jossa Lyman Beecher, joka nyt toimi teologisen seminaarin johtajana, oli valmistellut tietä heidän saapumiselleen. Suuret väkijoukot ilmestyivät kokouksiin ja perustettiin vahva Washington-seura, jolla oli vuoden 1841 loppuun mennessä 8000 jäsentä, joista 900 oli parantuneita juoppoja. Cincinnatista tuli washingtonilaisuuden pääkeskus lännessä, ja Vickers ja Small käyttivät paljon aikaa valmistellessaan käännynnäisiä jatkamaan lähetystyötä. Yksi näistä Cincinnatin tiimeistä, Brown ja Porter, keräsi 6529 allekirjoitusta kahdeksan viikon kiertueellaan lähiseudulta oli "kovilta juomareilta" ja 700 piintyneiltä juopoilta. Toinen Cincinnatin tiimi, Turner ja Guptill, kiersi läntisessä Ohiossa ja Michiganissa kolmen miehen ryhmä aloitti kampanjan St. Louisissa luoden perustan Washington-seuralle, jonka jäsenmäärä kohosi muutamassa kuukaudessa 7500:an. Käytiin myös monissa yhteisöissä Kentuckyssa, Indianassa ja Illinoisissa. On mielenkiintoista huomata, että Abraham Lincoln puhui Springfieldin Washington-seurassa Illinoisissa Washington-lähettiläät valloittivat länttä todella nopeasti: toukokuuhun 1842 mennessä allekirjoituksia oli saatu Ohiossa , Kentuckyssa ja Illinoisissa Näistä "joka seitsemäs oli parantuneita juoppoja ja joka neljäs parantuneita naukkailijoita". Toiminnan voimakkuus vaihteli ajan ja paikan mukaan. Sitä miten voimakasta se saattoi olla, kuvaa eräs Pittsburghin asukas kirjeessään John Marshille huhtikuussa 1842: Toiminta on kasvanut tässä kaupungissa ja sen lähiympäristössä sellaista vauhtia, että sen saavutuksia on ollut mahdotonta rekisteröidä minkäänlaisella tilastollisella tarkkuudella. Aktiivisimmatkaan asiamiehet ja kenttätyöntekijät eivät ole pystyneet raportoimaan toiminnan tilasta omilla alueillaan. Toiminta on levittäytynyt ympärillämme paikasta toiseen niin vuolaina virtoina kohdaten matkallaan yhä uusia toisista lähteistä kumpuavia virtoja, ettei kukaan pysty mittaamaan sen laajuutta tai ohjaamaan sen kulkua. Olemme pitäneet viime kesäkuusta lähtien kentällä kahdeksaa tai kymmentä lähettilästä, jotka ovat ahertaneet jokaisessa Pennsylvanian piirikunnassa ja jatkaneet sitten Ohiossa ja Virginiassa, vieraillen jokaisessa koulussa, maalaiskirkossa, pikkukylässä, pajassa, tehtaassa ja tuotantolaitoksessa järjestäen kokouksia kaikkialla, missä kaksi tai kolme ihmistä on saatu kootuksi yhteen ja perustaen jopa 20 tai 30 seuraa yhdessä ainoassa piirikunnassa... Bostonin alueella washingtonilainen toiminta oli voimakasta alusta pitäen. Kolmen kuukauden kuluttua Hawkinsin ja Wrightien ensimmäisistä kokouksista Bostonin seura raportoi tällä tavalla: Sitten seuran toiminnan alkamisen olemme lähettäneet 217 valtuuskuntaa 116 kaupunkiin Massachusettsin, New Hampshiren, Mainen, Vermontin ja Rhode Islandin osavaltioissa loistavalla menestyksellä... Jotkut näistä kaupungeista, joihin me olemme perustaneet seuroja, ovat nyt lähettämässä omia valtuuskuntiaan. Koko maa on nyt vastaanottavainen tälle asialle... Kaikkialla tunnustetaan, ettei kukaan muu

8 8 kuin meidän väkemme - vaikka onkin oppimatonta - pystyisi herättämään näin valtavaa kiinnostusta tätä yhteistä asiaamme kohtaan... Ei ole epäilystäkään siitä, että ainakin henkilöä on allekirjoittanut sitoumuksen näissä kaupungeissa, joissa valtuuskuntamme ovat vierailleet. Siellä, missä seuroja oli perustettu jo aiemmin, herätettiin vielä suurempaa kiinnostusta, allekirjoittajiksi onnistuttiin saamaan sellaisia, jotka olivat olleet juoppoja ja näin saatiin uutta energiaa... Siellä, missä ei seuroja ennestään ollut, niitä perustettiin... Kymmenen kuukautta myöhemmin, maaliskuussa 1842, Bostonin seuralla oli jäsentä, se oli lähettänyt 260 valtuuskuntaa 350 kaupunkiin Uudessa Englannissa ja se oli tuottanut lukuisia käännynnäisiä, jotka toimivat lähettiläinä Uuden Englannin ulkopuolella. Benjamin Goodhue herätti suurta kiinnostusta Sag Harborissa ja Long Islandin itäosassa joulukuussa Samana talvena eräs herra Cady kiersi North Carolinassa keräten allekirjoitusta. Helmikuussa 1842 Joseph J. Johnson ja hänen nimeltä tuntematon bostonilaistoverinsa johtivat menestyksekkäitä kampanjoita Mobilessa ja New Orleansissa. Toukokuuhun 1842 mennessä liike oli tunkeutunut maan kaikille pääalueille ja oli erityisen voimakas New Yorkin osavaltion keskiosissa ja Uudessa Englannissa. Elinvoimaisimmat kaupunkikeskukset olivat Baltimore, New York, Boston, Philadelphia, Pittsburgh, Washington, Cincinnati ja St. Louis. Baltimoressa oli 15 seuraa ja 7842 jäsentä. New Yorkissa ja sen lähiympäristössä oli 23 seuraa ja jäsentä. Amerikan Raittiusunionin lehdessä John Marsh kirjoitti innostuneesti New Yorkin toiminnasta: "Arvioimme, että kokouksia on viikoittain ainakin viisikymmentä ja useimmiten niissä on täydellinen väentungos. Uusia jäseniä on paljon, ja usein he ovat mitä toivottomimpia tapauksia." Philadelphiassa ja sen ympäristössä, missä seurat ottivat Jefferson-nimen, jäseniä oli noin Washingtonissa jäseniä oli 4297 ja Alexandriassa Virginian osavaltiossa Myöhemmin tuona vuonna Hawkins kävi Washingtonissa ja onnistui uudelleenaktivoimaan vanhan Kongressin Raittiusseuran ja pani sen täysraittiuden perustalle. Kongressiedustaja George N. Briggsistä, josta pian oli tuleva Massachusettsin kuvernööri, tehtiin tämän uudelleenorganisoidun seuran presidentti. Niiden huomattavien parantuneiden miesten listaan, joista tuli tehokkaita Washingtonlähettiläitä, täytyy lisätä nimet George Haydock, Hudson (8000 allekirjoitusta); John Wallis, Philadelphia (7000 allekirjoitusta); Thomas M. Woodruff, New York; Abel Bishop, New Haven; Joseph Hayes, Bath. Vuonna 1842 saatiin raittiusasian puolelle merkittävin kaikista raittiuspuhujista. John B. Gough, kirjansitoja ja näyttelijä, pahamaineinen juoppo Worcesteristä Massachusettsista, parantui. Kun hänen esiintymiskykynsä havaittiin, monet Washington-seurat sponsoroivat hänen puheitaan. Suosion kasvaessa hänestä tuli ammattimainen vapaa luennoitsija ja vuosina hän matkusti 6840 mailia ja keräsi allekirjoitusta sitoumukseen. Toinen tärkeä kehitys oli naisten järjestäytyminen vähän tunnettuihin Martha Washington - seuroihin. Ensimmäinen sellainen seura perustettiin New Yorkissa William A. Wisdomin ja John W. Oliverin toimesta. Perustamissäännöissä päämäärät selostetaan seikkaperäisesti:

9 9 Ottaen huomioon, että humalluttavien juomien käyttö on aiheuttanut ja aiheuttaa mittaamattomia vahinkoja sekä yksilöille että perheille, ja että sillä on taipumus nujertaa kaikki koko ihmiskunnan moraaliseen, sosiaaliseen ja iankaikkiseen onneen soveltuvat keinot, me allekirjoittaneet rouvat New Yorkin kaupungista, katsomme tehtävämme olevan ei ainoastaan pidättyä humalluttavien juomien käytöstä, vaan vaikutusvallallamme ja esimerkillämme suostutella toiset toimimaan samoin, sen vuoksi järjestäydymme yhdistykseksi. Näitä Martha Washington -seuroja perustettiin monissa paikoissa ja ne toimivat jossain määrin Washington-seurojen apujärjestöinä, mutta ne toimivat myös naisalkoholistien kuntouttamiseksi. Liikkeen kesto Siihen, kuinka kauan Washington-liikkeen toiminta täydellä teholla jatkui, on vaikea vastata. Dramaattisimmat harppaukset otettiin kesien 1841 ja 1842 välisenä aikana, mutta ilmeisesti toiminnan huippu saavutettiin Tuona vuonna Gough oli kiertueella Uudessa Englannissa ja Hawkins New Yorkin pohjois- ja länsiosissa sekä Vermontissa, New Hampshiressä ja Mainessa. R.P. Taylor teki tehokasta työtä Georgiassa. Myöhemmin tuona syksynä Hawkins kampanjoi Pohjois- ja Etelä-Carolinassa ja Georgiassa saaden aikaan merkittävää Washington-toimintaa tuolla alueella. Se oli kiihkeän toiminnan vuosi, jolloin niin kuin koko liikkeen elinajan, suurimman osan työstä tekivät sellaiset lukemattomat washingtonilaiset, joiden nimiä ei ole tallennettu Bostonissa washingtonilaiset olivat pääjärjestäjiä ja -osallistujia suurimmassa siihen asti järjestetyssä raittiusmielenosoituksessa, johon osallistui lähes eri raittiusjärjestön jäsentä. Pääpuhujina olivat kuvernööri George Briggs, William Mitchell ja John Gough. Syksyllä 1845 Hawkins aloitti yhden intensiivisimmistä kampanjoistaan Ohiossa, Indianassa ja Illinoisissa, joka päättyi keväällä 1846 hyvin menestyksekkäisiin kokouksiin New Orleansissa ja Mobilessa. Tuon kahdeksan kuukauden jakson aikana Hawkins paitsi piti puheita päivittäin, myös ohjasi apulaistensa työtä ja auttoi organisoimaan yhdistyksiä työn jatkamiseksi. Suuressa osassa tuota aluetta, jolle Hawkinsin kampanja suuntautui, oli Washington-liike täysissä voimissaan vielä 1845 ja Mutta joissakin niistä kaupungeissa, jotka liike oli tavoittanut jo 1841, oli rappeutuminen jo alkanut. Ilmeisesti ensimmäiset merkit kiinnostuksen laimenemisesta ilmestyivät 1843, mutta todennäköisesti sellaiset merkit tulivat selvästi näkyviin useimmilla alueilla vasta Hawkinsia, Goughia ja muita kutsuttiin washingtonilaisiksi elämänsä loppuun asti, mutta kirjoittajan tiedossa ei ole mitään merkintöjä organisoidusta washingtonilaisten toiminnasta vuoden 1847 jälkeen muualla kuin Bostonin alueella. Siellä pidettiin maaliskuussa 1847 Uuden Englannin washingtonilaisten suuri konferenssi. Bostonin seura jatkoi kokouksiaan ilmeisesti vuoteen 1860 asti.

10 10 Rappion syyt Edellä esitetty materiaali tuskin antaa sellaista kuvaa, että Washington-liikkeen rappeutumisen pääsyy olisi ollut uskonnollisuuden puute tai uskonnonvastaisuus. Sellainen väite on kuitenkin esitetty. Esim. Daniels kirjoitti vuonna 1877, että "tämä pyrkimys erottaa raittius uskonnosta oli Washington-liikkeen suurimpia heikkouksia." Tosiasiassa tämä väite näyttää perustuvan muutamien kiihkoilijoiden näkemyksiin ja sellaisten vaikeuksien yleistämiseen ja väärintulkintaan, joita todella paikoitellen washingtonilaisten ja kirkkojen välille syntyi. Syyt välien viileyteen olivat molemminpuoliset. Ensinnäkin monien washingtonilaisten mielestä heidän liikkeensä edusti puhtaampaa kristillisyyttä kuin kirkot. Heidän arvostelunsa kirkkoa kohtaan perustui ensisijaisesti tähän eikä uskonnonvastaisuuteen. Lisäksi washingtonilaisten mielestä monet kirkot keskittyivät liiaksi tuonpuoleiseen. Useat tekijät johtivat siihen, että jotkut kirkot sulkivat ovensa washingtonilaisilta. Luokkaylpeys oli yksi näistä. Toisaalta joidenkin pappien vastahakoisuus johtui turhamaisuudesta, sillä hehän eivät olleet liikkeen alkuunpanijoita eivätkä johtajia. Suurin osa papeista ja kirkoista kuitenkin tuki Washington-liikettä. Rappeutumisen syitä on siis etsittävä muualta. Pätevän organisaation puute on toinen usein mainittu Washington-liikkeen hajoamisen syy. Kraut on osoittanut, että ryhmien välillä ei ollut yhteyksiä: "Jokainen ryhmä sai kulkea omaa tietään ja siksi systemaattinen organisaatio oli mahdoton, menetelmätapojen yhtenäisyyttä ei ollut, ja periaatteiden muotoutuminen oli sattumanvaraista." Organisaation puuttumisen tunsivat nahoissaan ennen kaikkea äskettäin parantuneet miehet, jotka olisivat tarvinneet enemmän sosiaalista ja taloudellista tukea. Näihin tarpeisiin alkuperäinen Baltimoren seura vastasi hyvin. Varmasti myös Bostonin seura oli tarpeeksi hyvin organisoitu köyhtyneiden juoppojen auttamiseksi ja sosiaalisen tuen antamiseksi, ja näin näyttää olleen myös yhteisöissä, erityisesti New Yorkin kaupungissa "tuntui siltä, että nämä miehet, jotka olivat olleet aivan juomisen vallassa, olisivat tarvinneet enemmän huolenpitoa ja veljellistä toveruutta kuin epämuodollinen Washington-seura pystyi antamaan." Tämä johti isobritannialaisen Rechabites-mallin mukaisen "Order of the Sons of Temperance" - järjestön perustamiseen. Sen perusti ryhmä washingtonilaisia syksyllä Järjestö kasvoi nopeasti, vuoteen 1850 mennessä siinä oli 35 suurjaostoa, alajaostoa ja jäsentä. Ennen pitkää se kansainvälistyi ja sen huippujäsenmäärä oli Erään myöhemmän kuvauksen mukaan järjestö oli perustettu Washington-liikkeen hedelmien säilyttämiseksi. Mutta yksi sen toiminnan tuloksista oli se, että se korvasi Washington-seurat. Jäsenistöä siirtyi muihinkin järjestöihin (Temple of Honor, The Cadets of Temperance, Bands of Hope, Independent Order of Good Templars). Nämä järjestöt ovat suurelta osalta syynä Washington-seurojen katoamiseen. Washington-liikkeen katoamisen pääsyyt löytyvät kuitenkin sen suhteesta yleiseen raittiusliikkeeseen. Washington-liikkeen jäsenistön päämäärät ja ideologia olivat erottamattomasti sekoittuneet raittiusliikkeen jäsenistön, päämäärien ja ideologian kanssa. Edes Baltimoren seura ei rajoittanut jäsenistöään alkoholismin uhreihin - eikä siltä myöskään puuttunut kiinnostusta raittiusliikkeeseen. Baltimoren ulkopuolella varhaisten Washingtonlähettiläiden sponsoreina toimivat aina raittiusjärjestöt. Kun Washington-liikkeen kyky

11 11 auttaa juoppoja paranemaan tuli ilmi - ja kun huomattiin, että parantuneiden juoppojen kokemukset herättivät suurta kiinnostusta täysraittiuden aatetta kohtaan, raittiusjohtajat asettuivat liikkeen taakse. Tässä oli vastaus heidän rukouksiinsa - jotakin mikä antaisi raittiusliikkeelle uutta puhtia. Osittain Washington-liikkeen menestys oli Amerikan Raittiusunionin ja sen pääsihteerin John Marshin ansiota. Hehän esittelivät liikkeen yleisölle ja edistivät sen toimintaa. Mutta viime kädessä Marsh ja muut pitivät washingtonilaisuutta metodina ja washingtonilaisia välineenä raittiusaatteen edistämiseksi. Se oli heidän päätehtävänsä. Näyttää siltä, että tästä tuli ennen pitkää pääasia myös Washington-johtajille itselleen. Niinpä kun yleisön kiinnostus washingtonilaisten kokemuskertomuksia kohtaan alkoi laantua, myös Marshin ja muiden raittiusjohtajien kiinnostus väheni. Myöhemmin Marsh itse puhui washingtonilaiskaudesta yhtenä raittiusliikkeen vaiheena, joka antoi tietä toisille metodeille. Toinen seikka, joka sai raittiusjohtajat menettämään kiinnostuksensa liikettä kohtaan, oli se, että washingtonilaiset kannattivat "moraalista taivuttelua". Ennen Washington-liikkeen syntyä raittiusliike ei vielä ajanut kieltolakia, mutta ajatus oli jo ilmassa. Washingtonilaisten rakkauteen ja ystävällisyyteen perustuvan metodin menestys alkoholistien parantumisessa vakuutti monet siitä, että samaa menetelmää olisi käytettävä myös alkoholin valmistajien ja myyjien suhteen. Kun yleinen raittiusmieliala alkoi kallistua kieltolain kannalle, washingtonilaisten toimintaperiaatetta alettiin pitää vanhanaikaisena ja vastustaa. Raittiusjohtajat eivät oikein tienneet, pitääkö washingtonilaisia ystävinä vai vihollisina. Kun kokemusten kertomisen viehätys väheni ja kun moraalisen taivuttelun menetelmä ei enää ollut suosiossa, washingtonilaisille ei jäänyt muuta kuin juoppojen pelastaminen. Tästä oli kuitenkin tullut toissijainen kiinnostuksen kohde niille, jotka olivat ensisijassa kiinnostuneita raittiusaatteen edistämisestä. Ilman kokemusten jakamista, ilman alkoholisteja, jotka tekivät työtä toisten alkoholistien parissa, tuli juoppojen pelastaminen yhä vaikeammaksi. Niinpä kun yhä harvempia miehiä parantui, viimeinenkin Washington-liikkeen ominaispiirre katosi näkyvistä. On selvää, että Washington-liikkeestä tuli lopulta jotakin sellaista, miksi sitä ei ollut alun perin tarkoitettu - järjestäytyneen raittiusliikkeen elvyttäjä. Sen tuloksena täysraittiusmieliala vahvistui valtavasti ja raittiusaate sai miljoonia kannattajia. Mutta alkuperäinen tarkoitus parantaa alkoholisteja oli kadotettu. Ei kuitenkaan olisi oikein syyttää raittiusliikettä washingtonilaisten hyväksikäytöstä. Kuten E.M. Jellinek on osoittanut, Washingtonliikkeellä ei ollut tarpeeksi selvää ideologiaa hajoamisen estämiseksi. Vertailu AA:n periaatteisiin On ilmiselvää, että Washington-seuroilla, silloin kun ne olivat alkoholistien auttamisessa tehokkaimmillaan, oli monia yhtäläisyyksiä AA:n kanssa: 1. Alkoholistit auttavat toisiaan 2. Alkoholistien tarpeet pidetään keskeisinä, vaikka jäsenistössä on myös ei-alkoholisteja 3. Viikoittaiset kokoukset

12 12 4. Kokemusten jakaminen 5. Ryhmän ja sen jäsenten toveruus on jatkuvasti saatavilla 6. Luottamus jumalan voimaan 7. Täydellinen pidättäytyminen alkoholista Jotkut erot Washington-ryhmien ja AA:n välillä ovat selviä. Ei-alkoholistien hyväksyminen jäseniksi ja pyrkimys myös ei-alkoholistien raitistamiseen ovat silmiinpistävimpiä eroja. Lisäksi Washingtonryhmillä ei parhaimmillaankaan ollut muuta ymmärrystä alkoholismista kuin paranemisen mahdollisuus rakkauden ja sympatian avulla. Heidän lähestymistapansa alkoholismia ja alkoholia kohtaan oli moralistinen pikemminkin kuin psykologinen tai terapeuttinen. Heillä ei ollut ohjelmaa persoonallisuuden muuttamiseksi. Ryhmillä ei ollut mitään sellaista ideoiden lähdettä, joka olisi auttanut niitä nousemaan omien ajatustensa yläpuolelle. Paitsi keskinäisen avun ohjelmansa heillä ei ollut mitään organisaatio- tai toimintamallia, joka olisi poikennut jo olemassa olevista malleista. He nojautuivat aivan liian paljon sitoumukseen eivätkä arvostaneet riittävästi muita ohjelmansa elementtejä. Työskentelyä toisten alkoholistien kanssa ei vaadittu eikä tämän työn terapeuttista arvoa riittävästi tunnustettu. Heillä ei ollut anonymiteettiä, joka olisi estänyt yleisöä saamasta tietoa rikkoutuneista sitoumuksista ja olisi estänyt yksilöitä käyttämästä liikettä arvonannon ja maineen saavuttamiseksi. Lopuksi he eivät riittävästi ymmärtäneet omaa terapeuttista ohjelmaansa laatiakseen sille sanamuodon, joka olisi auttanut uusien ryhmien perustamista vakaalle ja jotakuinkin yhtenäiselle perustalle. Washington-liikkeen erot näkyvät selvimmin verrattaessa sitä yksityiskohtaisesti AA:n ohjelmaan - sen periaatteisiin, käytäntöihin ja sisältöön. 1. Jäseniksi hyväksytään vain alkoholisteja. Kun ryhmällä on yhteisiä ongelmia, syntyy yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta, joka sisältää monia terapeuttisia arvoja. Mutta washingtonilaisten kokemuksen valossa suurin hyöty pelkästään alkoholisteihin rajoittumisesta on pidemmän päälle se, että voidaan kiinnittää kaikki huomio alkoholistien toipumiseen ja auttaa heitä siinä. 2. Määrätietoisuus. Kuten eräässä järjestön julkaisussa on todettu, AA "ei liittoudu minkään lahkon, kirkkokunnan, poliittisen opin, järjestön tai yhteiskuntalaitoksen kanssa; ei halua puuttua mihinkään kiistaan eikä kannata eikä vastusta mitään aatteita. Tärkein päämäärämme on pysyä raittiina ja auttaa muita alkoholisteja raitistumaan." Mikään ei hajota ryhmiä yhtä nopeasti - eikä pilaa hoitavaa ilmapiiriä yhtä nopeasti - kuin uskonnolliset ja poliittiset kiistat. Washington-liikkeessä yritettiin tarmokkaasti häivyttää lahkoihin liittyviä, uskonnollisia ja poliittisia erimielisyyksiä, mutta liike ei erityisesti pyrkinyt estämään tällaisten ristiriitojen aiheuttamia kaunan tunteita. Mutta vaikka se olisikin tässä suhteessa onnistunut paremmin, se sekaantui silti ristiriitoihin, joihin raittiusliikkeellä oli taipumusta. Raittiusliikkeen sisällä se lisäksi juuttui moraalisen taivuttelun ja oikeudenkäytön väliseen kiperään ristiriitaan. Tämän kokemuksen valossa AA:n näkemys vaikuttaa selvästi toivoa herättävältä. Kieltäytyessään tukemasta tai vastustamasta mitään aatteita ja etenkin raittiusaatetta AA välttää samalla Washington-liikkeen suurimman puutteen. Jotkut raittiusjohtajat saattavat pahoitella sitä, ettei AA tue niitä, mutta heillä ei toisaalta myöskään ole perusteita valittaa, että AA vastustaisi tai häiritsisi heidän toimintaansa. AA:lla on myös vaivaton keino sellaisten uskonnollisten tai teologisten ristiriitojen välttämiseen, joita nykyisten kaltaisissa ryhmissä voisi helposti syntyä. Tämä on (Suurin tai Korkein) Voima-sanan käyttö, ja etenkin lause "sellaisena kuin Sinä itse hänet ymmärrät" tähän Voimaan tai Jumalaan viitattaessa. Se suvaitsevaisuus, johon tämä lause on auttanut pääsemään, on suuri voimavara.

13 13 Tässä määrätietoisessa alkoholistien parantamiseen keskittymisessä on vielä yksi hyvä puoli, joka nähdään verrattaessa Washington-liikkeestä saatuun kokemukseen: Niin kauan kuin washingtonilaiset tekivät kovasti työtä juoppojen pelastamiseksi, he onnistuivat erittäin hyvin ja liike kasvoi ja kukoisti. Tämä näyttäisi puhuvan sen puolesta, että aktiivinen muita alkoholisteja kohti ojentautuminen auttaa liikettä saavuttamaan terapeuttista menestystä ja on samalla välttämätön ehto kasvulle - ja jopa liikkeen säilymiselle. AA:n määrätietoisuus on silloin jatkuvan terapeuttisen menestyksen ja säilymisen ehto. 3. Riittävän selkeä toipumissuunnitelma. Toinen suuri etu AA:ssa on ideologia, joka muodostaa toipumissuunnitelman sisällön ja taustan ja jota esitellään selkeästi ja houkuttelevasti AA-kirjassa "Anonyymit Alkoholistit" ja muussa AA-kirjallisuudessa. Tähän ideologiaan sisältyy viime vuosina kehittynyt entistä selkeämpi ymmärrys alkoholismista. Se on käytännöllinen sekoitus siitä, mitä tieteellisellä tutkimuksella, kehittyvällä psykologialla ja kypsällä uskonnollisuudella on tarjottavana. Ja liikkeen kirjallisuuden avulla jäsenissä syntyy myönteistä kiinnostusta näiden alojen kehitystä kohtaan. Sen sijaan, että alkoholismi nähtäisiin moralistiselta kannalta - pahana, josta pitää päästä eroon - AA näkee alkoholismin persoonallisuuden häiriötä ilmentävänä sairautena. AA:n ohjelman tarkoituksena on päästä kiinni pääasialliseen ongelmaan, saada aikaan persoonallisuuden muutos. AA:n ohjelma on kuvattu yksinkertaisesti ja selvästi "Kahdessatoista askelessa". Alkoholista pidättäydytään "Päivä kerrallaan" -ohjelman avulla. Apuna ovat sellaiset iskulauseet ja tunnukset kuin "Pääasiat ensin", "Elä ja anna toisten elää", "Pidä ohjelma yksinkertaisena", "Totuudelle avoin mieli", ja lisäksi rehellisyys, nöyryys ja niin edelleen. Paljon painoa pannaan myös säännölliselle ryhmäkokouksissa käymiselle. Näille kokouksille on luonteenomaista epämuodollinen kokemusten ja ajatusten vaihto ja aito tyydyttävä kaveruus. Washington-liikkeeseen verrattuna AA:ssa kokemusten vaihtoa rikastavat psykologiset oivallukset, joita ryhmät saavat AA-kirjallisuudesta ja ulkopuolisilta luennoitsijoilta. Kahdessatoista askelessa korostetaan erityisesti perinpohjaista itsetutkistelua ja uloskertomista - sekä ihmissuhteiden parantumista. Siinä vaaditaan muiden alkoholistien kanssa työskentelyä, ja todetaan selvästi se terapeuttinen hyöty, jonka uusien jäsenten kummina toimiminen antaa. Ohjelman hengellinen osa on selvemmin ja tarkemmin määritelty, tervejärkisempi ja sitä käytetään avoimesti hyväksi toipumisessa. Lisäksi näyttää siltä, että AA:n ryhmätoiminta on alkoholistille tyydyttävämpää kuin Washington-yhteisöissä oli. AA:n jäsenet näyttävät löytävän ryhmistään kaiken sen tyydytyksen ja kaikki ne arvot, joiden muiden järjestöjen perustajat katsoivat puuttuvan Washington-liikkeestä. Selvänä puutteena Washington-liikkeessä oli se, ettei päämäärään pääsemistä seurattu. AA taas on erityisen vahva tässä asiassa, se tarjoaa vahvan tuen ryhmissä, joissa omaa itsetutkistelua ja uloskertomista rohkaistaan, joissa uudenlaiset ihmissuhteet muuttavat tunteiden sävyä, joissa lyhyesti sanottuna hankitaan uusi elämäntapa - elämäntapa, joka sallii ihmisen olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa (etenkin muiden ihmisten kanssa) ilman alkoholia, ja kaiken lisäksi entistä kypsemmällä ja tyydyttävämmällä tavalla.

14 14 Tällainen muutos tapahtui varmasti monien (vaikka luultavasti ei useimpien) washingtonilaistenkin alkoholistien elämässä, yhteisöissä ja niiden ulkopuolella, mutta se oli melko sattumanvaraista ja johtui seikoista, joita harvoin ymmärrettiin eikä koskaan muotoiltu selkeäksi ja toistamiskelpoiseksi ohjelmaksi. AA on tässä mielessä selvästi paremmin varustettu. 4. Nimettömyys. Verrattaessa Washington-liikkeestä saatuun kokemukseen korostuu se merkitys, joka AA:n nimettömyysperiaatteella on puhtaasti liikkeen säilymisen kannalta. Ollessaan suosionsa huipulla John B. Gough joko "retkahti" tai hänen vihollisensa houkuttelivat hänet juomaan. Joka tapauksessa Washington-liikkeen vastustajat takertuivat vahingoniloisina tähän hairahdukseen ja yrittivät parhaansa mukaan vahingoittaa Goughia ja koko liikettä. Näin varmasti kävi myös monien vähemmän tunnettujen mutta kuitenkin yleisesti tunnettujen Washington-liikkeen jäsenten. Julkinen luottamus liikkeeseen kärsi. Nimettömyys suojelee AA:n mainetta paitsi retkahdusten, myös epäonnistumisten, sisäisten ristiriitojen ja kaiken poikkeavan käyttäytymisen arvostelemiselta julkisuudessa. Yhtä tärkeää on se, että nimettömyys estää ryhmiä käyttämästä kuuluisia nimiä hyväkseen saadakseen kunniaa omalle ryhmälleen, ja se estää yksittäisiä jäseniä käyttämästä hyväkseen AA-yhteyksiään hankkiakseen itselleen etuja ja mainetta. Tämä lisää nöyryyttä ja auttaa periaatteiden asettamisessa henkilöiden edelle. Tämän ansiosta myös ulkopuoliset arvostavat AA:ta, ja sillä on myös terapeuttinen arvo yksityisille jäsenille. Nimettömyyteen sisältyy muitakin terapeuttisia arvoja: alkoholistin on sen vuoksi helpompi lähestyä AA:ta, ja uusi jäsen tuntee olonsa vapautuneemmaksi. Se rohkaisee rehelliseen uloskertomiseen ja täyteen vilpittömyyteen. Se suojelee uutta jäsentä hänen tuttaviensa kriittisiltä silmiltä samalla kun hän saa kokeilla rauhassa uutta elämäntapaa haparoinnin ja epäonnistumisten pysyessä salassa. 5. Riskejä välttävät perinteet. Toinen ratkaiseva ero Washington-liikkeeseen verrattuna on se, että AA on kehittänyt paitsi melko yhtenäisen toipumisohjelman, myös melko yhtenäiset perinteet siinä, miten vältetään järjestöjä yleisesti vaanivia vaaroja. AA:ssa ei oikeastaan ole ylempää johtoa. Kun kaksi tai kolme alkoholistia kokoontuu yhteen tarkoituksenaan raitistua kahdentoista askelen ohjelman yleiseltä perustalta, he voivat hyvin sanoa olevansa AA-ryhmä. He saavat toimia vapaasti, miten itse parhaaksi katsovat. Kuten itsenäisesti toimivista ryhmistä koostuvassa järjestössä voi odottaakin, kaikenlaisia tapoja ja periaatteita on kokeiltu. Jos lukee huolellisesti kirjasen "AA-perinteet", havaitsee, miten paljon toiminta on vaihdellut. Jäsenyyttä on rajoitettu. Ryhmiä on johdettu epädemokraattisesti. Ryhmien johtajat ovat käyttäneet ryhmiä henkilökohtaiseen eduntavoitteluun. Nimettömyysperiaatetta on rikottu. On syntynyt henkilökohtaista ja toimivaltaan liittyvää kilpailua. Raha, omaisuus ja järjestöongelmat ovat hajottaneet AA-ryhmiä. Jäsenet ja ryhmät ovat oman innostuksensa ja ympäristön mallien mukaan vaarantaneet AA-ryhmien hyvinvoinnin lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Näistä häiriöistä olisi voinut tulla vakavia, ellei olisi ollut olemassa melkoista käytännön ja periaatteen yhtenäisyyttä. AA:n alkuaikoina järjestöä pitivät koossa henkilösuhteet - jotka olivat syntyneet yhteisen ohjelman, yhteishengen ja yhteisen perinteen pohjalta. Tämä henki ja käytännöllisesti rakennettu ohjelma ja perinne olivat ainoina määräävinä periaatteina, eikä jonkinlaisen yhtenäisyyden saavuttaminen ollut vaikeaa. AA oli vain järjestö - pieni, epämuodollinen, köyhä ja vaatimaton. Mutta kun se kasvoi, kukoisti ja sai arvovaltaa, oli entistä vaikeampaa saada

15 15 kaikkia ryhmiä ja jäseniä näkemään näiden periaatteiden arvoa. Tarvittiin niiden tietoista julkilausumista ja selittämistä - ja näin syntyi 1947 ja 1948 "AA:n kaksitoista perinnettä", jota selitettiin AA-Grapevinen (Ratkaisu) pääkirjoituksissa ja joka julkaistiin sen jälkeen kirjasena. Muotoillessaan ja selvittäessään syitä näihin perinteisiin Bill W., yksi perustajista, on jatkanut erittäin arvokasta toimintaa, josta hän, tohtori Bob ja muut kansalliset johtajat ovat huolehtineet - pitämällä koossa AA:n kokemukseen perustuvan ohjelman ja periaatteet. Ehkä yhtä tärkeää on myös se perinne, että ratkaisevia on periaatteet eivätkä virat tai persoonat sekä ajatus, että johtajat ovat vain ryhmän tai ryhmien palvelijoita. Näiden perinteiden merkitys on vaaroja ehkäistäessä ilmeinen. Ajatuksella, että jäsenyys on avoin jokaiselle alkoholistille, on suuri merkitys, kun yritetään välttää poissulkevuutta, luokkaylpeyttä ja klikkiytymistä - ja se auttaa ryhmiä keskittymään tärkeimpään tehtäväänsä, joka on "kärsivän alkoholistin auttaminen". AA-ryhmien ja toiminnan täyden omavaraisuuden ja AA:n jäsenten vapaaehtoistyön perinteen avulla vältetään vaarat, jotka liittyvät velkoihin, veroihin, anomusten tekoon ja muuhun vastaavaan - ja sen avulla saavutetaan itseluottamus ja itsekunnioitus. Lisäksi rahan minimointi maksimoi toveruuden. Perinne, että "kaikkea merkittävää omaisuutta, josta on aidosti hyötyä AA:lle, pitää hoitaa ja hallita erikseen" on tärkeä siinä, että se estää AA-ryhmiä sekaantumasta omaisuusasioihin enempää kuin on niiden oman toiminnan kannalta välttämätöntä. "Pienimmän mahdollisen organisaation" perinteellä on sama merkitys. Näitä kolmea viimeistä perinnettä voisi yhdessä luonnehtia varokeinoksi niin yleistä asennoitumista vastaan, että unohdetaan, että raha, omaisuus ja organisaatio ovat vain keinoja - ja että oikeat keinot löytyvät vain kun päämäärää pidetään selvästi näkyvissä. AA:ssa näiden periaatteiden pitäisi auttaa ryhmiä keskittymään tärkeimpään päämääräänsä: auttamaan alkoholisteja toipumaan. Näiden perinteiden olemassaolo - ja niiden selkeä muotoilu - ovat sellaisia voimavaroja, joita Washington-liikkeellä ei ollut käytettävissään. Millaista tulevaisuutta tämä vertailu Washington-liikkeeseen sitten ennustelee AA:lle? Ainakin voi sanoa, että Washington-liikkeen lyhyeksi jääneellä toiminnalla ei ole ennustearvoa AA:lle. Joistakin alkuperän, päämäärän ja toiminnan alkuaikojen yhtäläisyyksistä huolimatta erot ovat liian suuria, jotta niistä voisi vetää sellaista johtopäätöstä, että AA:ta odottaa Washington-liikkeen kohtalo. Ovatko erot sitten luonteeltaan sellaisia, että ne takaavat AA:n toiminnan jatkuvuuden? Seuraavat asiat voidaan todeta yksimielisesti: 1) Nykyisen tietomme valossa AA:lla on järkevämpi toipumisohjelma kuin washingtonilaisilla oli. 2) AA on välttänyt monia organisatorisia vaaroja, jotka uhkasivat Washington-yhteisöjä. AA:n yli vuosikymmenen julkisessa elämässä jatkunut menestys, sen kasvu, sen nykyinen voima ja yhtenäisyys tukevat tätä arviota ja lupaavat hyvää tulevaisuutta. AA:ta järjestelmällisesti tutkineen kirjoittajan mielestä ei ole syytä, miksi AA:n olemassaolo ei jatkuisi hamaan tulevaisuuteen. Toiminnan jatkuvuus riippuu siitä, miten hyvin AA:n johtajat ja jäsenet noudattavat nykyistä ohjelmaa ja periaatteita - eli miten aktiivisesti AA:n

16 16 jäsenet jatkavat muiden alkoholistien puoleen ojentautumista, miten tarkasti vielä jäljellä olevaa AA:n ohjelmaa tulevaisuudessa noudatetaan etenkin uloskertomista ja hengellisiä puolia koskevia askelia, ja miten tarkasti nykyiset perinteet pysyvät kaikkien ryhmien ohjenuorana. Kirjoittajan mielestä perinteiden tarkoituksena on välttää niitä tekijöitä, jotka voivat häiritä pienissä AA-ryhmissä parhaimmillaan vallitsevaa ihanteellista terapeuttista ilmapiiriä. Alkoholismista toipuvalle välttämätön persoonallisuuden muutos tapahtuu näissä pienissä ryhmissä - ja tämä työ sujuu parhaiten aidosti lämpimän epäitsekkään toveruuden vallitessa. Se, miten hyvin tällaista toveruutta pidetään yllä pienissä paikallisryhmissä, on toinen seikka, josta riippuu AA:n valoisa tulevaisuus. Mikä merkitys näillä arvioilla sitten onkin, ne kuitenkin osoittavat, miten tärkeää AA:lle on yllä kuvattujen ehtojen huolellinen ja puolueeton tutkimus. Se antaa Anonyymeille Alkoholisteille jälleen yhden voimavaran, joka washingtonilaisilta puuttui. Webalcoholic.com Recovery Enterprises 2004 (www.webalcoholic.com)

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch?

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch? Mark Glickman on työskennellyt Fountain Housen koulutuskoordinaattorina ja sen jälkeen San Diegossa Kaliforniassa. Aion käsitellä erästä myyttiä siitä, kuinka toimimme Klubitalona ja kuinka meidän pitäisi

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

Zürichin Suomi-koulun säännöt

Zürichin Suomi-koulun säännöt Zürichin Suomi-koulun säännöt I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Zürichin Suomi-koulu (Finnische Schule Zürich) ja sen kotipaikka on Zürich, Sveitsi.

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen.

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen. Rakkaat ystävät, On ilo kirjoittaa teille kaikille taas. Haluan käyttää tämän tilaisuuden jakaakseni kanssanne iloni siitä että lapset ovat viimeinkin päässet vierailulle. (Niin kuin yllä olevasta kuvasta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Matti Vuori Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Sisällysluettelo Johdanto... 2 Järjestöt vs. yhteisöt... 2 Mutta mitä ne ovat?... 2 Ja sitten piirteiden vertailua... 3 Aikaansaavien yhteisöjen

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Nehemia rakentaa muurin

Nehemia rakentaa muurin Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on PESÄPUU ry, kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja toimialueena koko maa. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O Eettisyys järjestötoiminnassa Hanasaari 23.11.2012 Eettinen ja aatteellinen yhdistys Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se ei saa tehdä? Mitä tarkoittaa yleishyödyllinen

Lisätiedot

Kuka, minäkö. ON OLEMASSA RATKAISU Anonyymit Alkoholistit

Kuka, minäkö. ON OLEMASSA RATKAISU Anonyymit Alkoholistit ? Kuka, minäkö ON OLEMASSA RATKAISU Anonyymit Alkoholistit Kuka, minäkö? Eivät kaikki alkoholin käyttäjät ole alkoholisteja. Monet voivat juoda normaalisti ja elää normaalia elämää. AA:lla ei ole mitään

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ISMAEL SYNTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Seurakunta vaikeuksissa

Seurakunta vaikeuksissa Nettiraamattu lapsille Seurakunta vaikeuksissa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot 1 Aritmeettiset ja geometriset jonot Johdatus Johdatteleva esimerkki 1 Kasvutulille talletetaan vuoden jokaisen kuukauden alussa tammikuusta alkaen 100 euroa. Tilin nettokorkokanta on 6%. Korko lisätään

Lisätiedot

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia.

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia. Suomikoululainen Tammikuu 2012 Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia 1 Puheenjohtajan palsta Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012! Mitähän tuleva

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys

Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys Muistio Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys Keskustelutilaisuus 14.2.2016 klo 13.00 16.30 Paikka: Viitaniementie 2, 40720 Jyväskylä Keskusteluryhmä AA:n yhtenäisyys piti vuoden 2016 ensimmäisen keskustelutilaisuuden

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot