Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma"

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma on asiakirja, joka sisältää keskeiset Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaa toteuttavat toimenpide-esitykset sekä kehittämisen painopisteet vuosille Toimeenpanosuunnitelmassa huomioidaan edunvalvontatoimenpiteet, rahoituksen kohdentaminen kehittämishankkeisiin sekä muut kehittämistoimenpiteet. Toimeenpanosuunnitelma on maakunnan yhteinen tahdonilmaus ja edunajamisasiakirja, joka suuntaa kehittämistoimenpiteitä ja hankerahoitusta. SISÄLTÖ 1. Pohjois-Pohjanmaan edunvalvontatavoitteet 2. Maakuntien yhteiset aloitteet keskushallinnolle 2.1 Pohjois-Suomen aloitteet keskushallinnolle 2.2 Itä- ja Pohjois-Suomen aloitteet keskushallinnolle 3. Kehittämisen painopisteet Kilpailukyky ja työllisyys 3.2 Hyvinvointi 3.3 Aluerakenne, saavutettavuus ja ympäristö 4. Oulun Kasvusopimus, MALPE aiesopimus, INKA, 6Aika strategian toteuttaminen sekä kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen 5. Rakennerahastojen rahoitussuunnitelma Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset teemat maakuntaohjelman toteutuksessa 7. Erityisohjelmien ja muiden ohjelmien osuus maakuntaohjelman toteutuksessa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman kärkiteemat Nuorten koulutus ja työllistyminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen: o koulutuksen aloituspaikat vastaamaan alueen tarvetta o ammatillisen koulutuksen joustavuus ja työelämävastaavuus o kuntien ja järjestöjen työllisyystoimenpiteiden ja ohjelmien tukeminen o nuorten kansainvälisyys ja liikkuvuus Maakunnan tasapainoinen ja kilpailukykyinen korkeakoulurakenne ja verkostoyhteistyö o Centrian Ylivieskan yksikön tulevaisuuden ja kehittymisen turvaaminen Kansainvälinen huippuosaaminen sekä T&K investointien kaupallistaminen Oulun yliopiston tieteellisen osaamisen hyödyntäminen maakunnan kehittämisessä Suurhankkeiden edistäminen ja niihin varautuminen, mm. LAGUNA, Hanhikivi 1 sekä kaivos- ja tuulivoimahankkeet Suurteollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimialojen uudistaminen PK-yritysten kasvun tukeminen Pohjoisen alueen työmarkkinoiden yhtenäistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Luonnonvarojen monipuolinen ja vastuullinen hyödyntäminen Hyvinvointiohjelman järjestelmällinen toteuttaminen Työhyvinvoinnin kehittäminen Maakunnan monimuotoisen kulttuuriperinteen ja ympäristön vahvistaminen Euroopan laajuisen TEN-T -ydinverkon (valtatien 4 sekä Pohjanmaan radan ja ratapihojen) pullonkaulojen ja rajat ylittävän liikenteen kehittäminen Oulun lentoaseman kehittäminen kansainvälisenä kauttakulkulentoasemana Kaupunkiseuduilla maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi Kiinteiden tietoliikenneyhteyksien toteuttaminen ja palveluiden digitalisoiminen 1

2 1. Pohjois-Pohjanmaan edunvalvontatavoitteet Oulun rakennemuutoksen hoitamiseen liittyvät toimenpiteet Centrian Ylivieskan yksikön tulevaisuuden ja kehittymisen turvaaminen Pyhäsalmen kaivokseen sijoittuvan LAGUNA tutkimushankkeen edistäminen Liikenneverkon ja -järjestelmän kärkihankkeiden toteuttaminen Oulun rakennemuutostilanteen hoitaminen ICT-toimialan rakennemuutoksen 3. aallon hoitaminen Oulun seudulla vaatii tilanteen vaikeuden takia runsaasti nopeita ja pitemmällä aikavälillä vaikuttavia toimenpiteitä. Esitetyt kokonaisuudet ovat kokonaisuudessaan seuraavat: I Nopeasti vaikuttavat toimet Työllistyminen olemassa oleviin paikallisiin yrityksiin Oman yrityksen perustaminen Uudet toimijat kaupungissa Tuotannollisen toiminnan uusiutuminen Sote -alueen ICT ja Kansallinen sote ICT standardointiyksikkö II Investoinnit Alkavien yritysten pääomahuolto ja muu yrityksen kehittämisrahoitus Investoinnit kokonaisuus III Pitemmän aikavälin toimet Omistajavaihdosten vauhdittaminen Vienti ja myynti Tutkimus ja koulutus Toiminnallisia, ministeriöiden toimenpiteitä vaativia aloitteita ovat seuraavat: Sote -sektorin standardoinnista vastaavan yksikön perustaminen Ouluun Suomi tarvitsee kansallisen yksikön, joka vastaa sote-sektorin järjestelmien, ohjelmistojen ja laiterajapintojen standardoinnista. Tämä tarve on listattu Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 strategiassa. Linkittymällä vastaavien skandinaavisten toimijoiden kanssa luodaan yhteisiä standardeja ja edistetään avointa kilpailua. Sote -standardointiyksikön on luontevaa tuottaa myös referenssiratkaisuja, joita vasten järjestelmiä testataan. Lisäksi tarvitaan ympäristö laboratorio, jossa testausympäristö voidaan tarjota yrityksille. Standardointiyksikön työllistävä vaikutus on n. 20 henkilöä ja laboratorio työllistää 2-5 henkilöä. Oulusta löytyy oikean profiilin omaavia resursseja ja laboratorioympäristö on suunnitteilla yliopistosairaalan ja kaupungin living lab yhteistyönä. Pohjois-Suomen Sote-alueen tulevat ICT-ratkaisut voivat toimia kansallisena pilottiympäristönä, jossa yhteentoimivuuteen ja standardointiin pohjautuvia ratkaisuja voidaan käytännössä soveltaa ja testata. Sotealueen ICT-järjestelmäkokonaisuus muodostuu selkeistä hankekokonaisuuksista (mm. sähköisen asioinnin alustat ja palvelut, tiedolla johtamisen järjestelmät, alueelliset tiedonjaon alustat ja palvelut jne.). Jos sote ICThankekokonaisuus voidaan käynnistää kokonaisuutena sen työllistävä vaikutus olisi heti n henkeä ja myöhemmin työllistävä vaikutus olisi henkeä. Oulun yliopiston uuden tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan radioteknologian tutkimuksen vahventaminen Hyödynnetään mm. Broadcomilta vapautuneen henkilöstön osaamista. Fokus on 5G ja Internet of Things - kokonaisuuksissa. Tavoitteellinen henkilömäärä on noin 50 henkilöä ja kesto 3 vuotta. Toimintaan haetaan teollisuuden vahva sitoutuminen ja kansallinen yhteistyö Espoon tutkimusyksikön EIT ICT Labsin kanssa. Suunnataan Tekesin tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmia kansallisesti merkittäviin, Oulun huippuosaamista hyödyntäviin teemoihin (5G, Internet of Things, ICT:n hyödyntäminen eri toimialoilla, arktisuus, terveys- ja hyvinvointiala). Aktivoidaan käynnissä olevien ohjelmien aikaisempaa parempaa 2

3 hyödyntämistä kohdentamalla alueen yrityksiin aktivoimistoimia. Painotetaan hankkeiden valintakriteereissä elinkeinorakenteen uudistumista. Rakentamistekniikan DI-tutkintokoulutuksen vakiinnuttaminen ja vakiinnuttamisvaiheen saattaminen valtion perusrahoituksen piiriin Tutkintokoulutus järjestetään Oulun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyönä. Eläköitymisen vuoksi työvoimatarvetta on suunnittelutoimistoilla, kunnilla ja valtion virastoilla, toisaalta ICT puolen insinööreillä on halukkuutta osallistua muuntokoulutukseen toiselle osaamisalueelle. Koulutus on käynnistetty ESR-hankkeena, opiskelijavolyymin lisäys on tehtävä kansallisin varoin. Finnvera Oyj:n alueellisen riskinottokyvyn lisääminen Oulun seudulle korvamerkattu tappiotakauspotti edistämään vieraanpääomaehtoista rahoituksen saatavuutta, sekä uusien rahoitustyökalujen käyttöönotto Oulun alueella. Alkavien yritysten pääomahuolto ja muu yrityksen kehittämisrahoitus Northern Startup fund I ja II ovat olleet tärkeä osa Oulussa virinnyttä Start up -ekosysteemiä. Esitetään, että selvitetään tässä rakennemuutostilanteessa EU:n suorat rahoitusmahdollisuudet pääomittaa alkavien yritysten rahastoja 7 milj. euroa. Centrian Ylivieskan yksikön tulevaisuus ja kehittyminen turvattava koulutuspaikat säilytettävä Pohjois-Pohjanmaalla Centria -ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö on keskeinen osa Pohjois-Pohjanmaan koulutusjärjestelmää. Ylivieskan yksikkö tarjoaa kattavasti korkeakouluopetusta maakunnan eteläosassa. Centria on myös maakunnan eteläosan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tärkeä solmukohta, jolla on tiivis ja käytännönläheinen yhteistyösuhde alueen yritysten kanssa. Nuorisoikäluokkien koko ja alueen yritysten ja julkisten organisaatioiden työvoimantarve ovat merkittäviä perusteita Centrian Ylivieskan yksikön säilyttämiseksi. Maakunnan ammattikorkeakoulujen koulutuspaikkojen määrä suhteutettuna nuorisoikäluokan kokoon on maan toiseksi huonoin. Centrian Ylivieskan yksikön tulevaisuus ja kehittymismahdollisuudet on turvattava pysyvästi. Oulun eteläisen elinkeinoelämän ja nuorisoikäluokkien tarpeiden vuoksi Ylivieskan koulutuspaikkoja ei voida siirtää Kokkolaan. Ylivieskan koulutuspaikat ovat Pohjois-Pohjanmaan kiintiöön kuuluvia koulutuspaikkoja. Pyhäsalmen kaivokseen sijoittuvan LAGUNA tutkimushankkeen edistäminen Tavoitteena on, että kansainvälisen LAGUNA-konsortion/CERNin tehdessä päätöstä suuren neutriinoilmaisimen toteuttamisesta, Suomella olisi tieteelliset, tekniset ja taloudelliset valmiudet vastaanottaa suuri yhteiseurooppalainen tutkimuskeskus. LAGUNA-hanketta viedään Suomessa eteenpäin EU:n FP7- puiteohjelman rahoittamaan LAGUNA-LBNO -hankkeeseen osallistuvien yliopistojen (HY, JY, OY), Suomen LAGUNA-tiimin sekä CUPP-tutkimusryhmän yhteistyönä. Valmistuneen EU-puiteohjelmarahoitteisten selvitysten perusteella neutriinoilmaisimen paras sijoituspaikka Euroopassa on Pyhäsalmen kaivos. LAGUNA-hanke jatkuu Euroopassa mittakaavaltaan 1:20 olevan prototyypin rakentamisella CERNiin. Tämän jälkeen ennen lopullista laitetta Pyhäsalmeen kaivokseen suunnitellaan rakennettavaksi pilottilaite, jonka arvioitu rakennusaika on neljä vuotta. Pyhäsalmen kaivos on kansainvälisissä selvityksissä todettu poikkeuksellisen hyväksi paikaksi toteuttaa maanalaista tutkimusta. Pyhäsalmen kaivoksen uusiokäyttöä tulisikin edistää Lagunan ohella, kehittämällä siitä kansainvälinen maanalainen TKI-ympäristö hakemalla sinne kansainvälisiä toimijoita eri aloilta. Kyseinen TKI-toiminta tuo kaivokselle ja sen erinomaisessa kunnossa olevalle infrastruktuurille toivottua uusiokäyttöä Pyhäsalmen maanalaisen infran mahdollisuuksien hyödyntäminen myös elinkeinoelämässä vaatii useiden eri alojen tutkimus- ja kehitystoimintaa. Osallistumalla Demo-laitteiston suunnitteluun, voidaan varmistaa, että suomalaiset toimijat pääsevät mukaan CERNin rakentaman demo-laitteiston (44 milj. ) kehitys- ja rakennustyöhön sekä jatkossa pilot -laitteiston toteuttamiseen. Pilot -laitteiston luolaston rakentaminen ajoittuisi arviolta vuosiin

4 Jotta Suomen t&k -toiminta voisi hyötyä tulevasta suurhankkeesta täysimääräisesti, tulisi käynnistää teknologiaohjelma neutriinofysiikan tutkimuskeskuksen rakentamis- ja toimintavaiheen tarvitseman teknologian kehittämiseksi. Keskeisimmät toteuttajatahot ovat TEKES, Suomen Akatemia, yliopistot ja yritykset. Alueella jo tehtävän tutkimustoiminnan vakiinnuttaminen ja vahvistaminen on tärkeää sekä LAGUNAtutkimuskeskuksen saamiseksi Suomeen että alan tutkimustoiminnan kehittämiselle niin, että Suomen tiedeyhteisö pääsisi hyötymään täysimääräisesti tutkimuskeskuksen toiminnasta. Tutkimuskeskuksen toteutuminen ja Pyhäjärvelle suunnatun neutriinosuihkun rakentamisen edistäminen vaatii Suomen edustajilta määrätietoista toimintaa CERNin elimissä. Osallistuminen kansainvälisten hiukkasfysiikan organisaatioiden toimintaan on oleellista. Kun tulee ajankohtaiseksi neuvotella LAGUNA-konsortion ja muiden osallistujamaiden kanssa mm. osallistujamaiden rahoitusosuuksista koskien täysikokoista Laguna-laitteistoa, Suomen tulee nimetä riittävän arvovaltainen valtionhallinnon edustaja käymään neuvotteluita. LAGUNA tutkimushankkeen edistäminen on Katse pohjoiseen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman mukainen toimenpide. Liikenneverkon ja -järjestelmän kärkihankkeiden toteuttaminen Botnian käytävä linkittää pohjoisen ja teollisen Suomen vahvasti eurooppalaiseen liikenne- ja kuljetusjärjestelmään. Euroopan unioni on hyväksynyt Botnian käytävän osaksi Euroopan laajuista TEN-Tydinverkkoa. Ydinverkossa ovat mukana Euroopan laajuiset valtaväylät ja logistiikan solmupisteet, jotka ovat tärkeitä liikenteelle ja kuljetuksille sisämarkkinoiden toimivuuden ja EU:n ulkorajojen kannalta. Botnian käytävä kiertää Pohjanlahden ja Suomen puolella siihen kuuluvat valtatie 4 Helsinki Oulu Kemi sekä Päärata Helsingistä Ouluun ja Oulu Luulaja välillä. Etelä-Suomessa käytävä yhdistyy ydinverkkokäytäviin eli Pohjolan kolmioon ja Rail Balticaan. Lisäksi Botnian käytävä on yhteydessä Itämeren moottoritiehen, joka linkittää Perämeren vientisatamat Keski- ja Länsi-Euroopan markkina-alueisiin. TEN-T-hankkeiden kehittämiseksi on käytössä Verkkojen väline -rahoitus. Sitä voidaan hyödyntää erityisesti pääradan pullonkaulojen ja rajaesteiden poistamisessa kehittämällä liikennejärjestelmän kapasiteettia ja logistiikan toimivuutta. Kansallista liikennepolitiikkaa ohjataan hallituskausittain toteutettavalla liikennepoliittisella selonteolla. Siinä määritetään kansallisesti mm. aloitettavat liikenneverkon kehittämishankkeet ja liikenneverkon suunnitteluhankkeet. Keskeinen tavoite on jatkaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa, joka tarkoittaa nykyisen hallituskauden keskeneräisten (Seinäjoki Oulu-ratahanke), käynnistämättömien (valtatie 22 Oulu Kajaani, Ylivieska Iisalmi Kontiomäki-radan sähköistäminen ja erikseen päätettävät elinkeinopoliittisesti tärkeät hankkeet) ja esitettyjen suunnitteluhankkeiden toteutuksen käynnistämistä. Päivitetyssä KAKEPOLI-liikennestrategiassa kuvataan alueen kärkitoimenpiteet ja -hankkeet. Toimenpiteissä painottuvat mm. Oulun lentoaseman kehittäminen kansainvälisenä kauttakulkulentoasemana ja Kuusamon lentoaseman vuorotarjonnan kehittäminen. Merkittävä tavoite hankkeiden edistämiseksi on liikenneinfrastruktuurihankkeiden rahoituksen uudistaminen siten, että erityisesti budjetointikäytäntöjä kehitetään infrastruktuuri-investointeja tukevaksi sekä otetaan rahasto- ja elinkaarimallit suunnitelmallisesti käyttöön. Myös perustiedonpidon rahoitus tarvitsee tasonnostoa. Pohjois-Pohjanmaan liikenneverkon ja -järjestelmän väylähankkeet: 1. Valtatien 4 Oulu Kemi yhteysvälin kehittäminen (147 M, josta Oulun kaupunki 20 M ) - Oulun kohta (59 M, josta Oulun kaupunki 20 M ) - Haukiputaan kohta (30 M ) - Ii Kuivaniemi Maksniemi (58 M ) 2. Valtatien 8 Oulu Kokkola Vaasa yhteysväli - Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät investoinnit (33 M ) - Oulu Vaasa yhteysvälin kehittäminen (143 M ) 3. Oulun sataman uusi meriväylä ja syventäminen 12 metriin (12,3 M ) 4. Ratapihojen kehittäminen - Oulun tavara- ja henkilöratapihat (yht. 43 M ) 4

5 - Ylivieskan henkilöratapiha (3 M ) Muut hankkeet, mm.: - Hailuodon kiinteän liikenneyhteyden toteuttaminen - Poikkimaantien kehittäminen välillä Oulun satama vt4 vt22 2. Maakuntien yhteiset aloitteet keskushallinnolle 2.1 Pohjois-Suomen aloitteet keskushallinnolle Tehtävä arviointi ympäristölupaprosessien toimivuudesta ja vahvistettava lupaviranomaisten henkilöstöresursseja vastaamaan tarpeita Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vastaa Pohjois-Suomen turvetuotantoalueiden ja kaivoshankkeiden ympäristölupakäsittelystä ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Keski-Pohjanmaan. Huomattava osa Pohjois-Suomen turvetuotantoalueista on tulossa elinkaarensa päähän. Turvetuotannon kohdentaminen ympäristövaikutusten vähentämiseksi edellyttää runsaasti uusia, keskimäärin aiempaa pienempiä kohteita. Tällä hetkellä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupahakemuskäsittely on kuitenkin ruuhkautunut johtuen resurssien vähäisyydestä, hakemusten määrän kasvusta sekä hakemusten käsittelyn monimutkaistumisesta. Lupakäsittelyn viivästyminen aiheuttaa ongelmia elinkeinoelämälle ja hankkeiden kehittämiselle. Tämän vuoksi on perusteltua nopeuttaa lupamenettelyä resurssijärjestelyillä ja lupakäsittelyä tukevalla ohjeistuksella. Luparuuhkan purkamiseksi on saatavissa tilapäistä resursointia, mutta ongelma on pitkäaikainen. Myös kaivoshankkeiden ympäristölupa käsittely on ruuhkautunut. Elinkeinoelämän toiminnan näkökulmasta selkeä uhka on, että malminetsinnän ja kaivosten lupaprosessien viiveet heikentävät Suomen kilpailukykyä investointikohteena. Kaivoshankkeiden eri kehitysvaiheiden lupaprosessien kehittämiseksi on tehtävä kattava arviointi prosessien toimivuudesta ja sen myötä vahvistettava lupaviranomaisten kaivosalan osaamista ja henkilöstöresursseja vastaamaan toimintaympäristön nykyisiä ja tulevia tarpeita. Viranomaisten lupakäsittelyn resurssien lisääminen päätösprosessin nopeuttamiseksi ja laadun takaamiseksi on Katse pohjoiseen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman mukainen toimenpide. Turpeen ja puun saatavuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen Varmistetaan puun ja turpeen saatavuus ja kilpailukyky kivihiileen nähden sähkön ja lämmön tuotannossa muuttamalla energiaturpeen veron ja metsähakesähkön syöttötariffin tasoa. Suomen energiaomavaraisuus on merkittävästi heikompi kuin EU:ssa kesimäärin ja huoltovarmuuden on ensisijaisesti perustuttava maamme omiin energiaresursseihin, erityisesti energiaturpeeseen ja puuhun. Tarvitaan toimia, jotka varmistavat maamme energiaresurssien saatavuuden ja kilpailukyvyn fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä vastaan. Turpeen energiakäyttöä ei saa heikentää verotuksella, vaan on palautettava turpeen verotus vuoden 2012 tasolle aina vuoteen 2020 asti. Tämä edellyttää vuoden 2013 korotuksen perumisen lisäksi vuodelle 2015 päätetystä korotuksesta luopumista. Kotimaisen lähienergian hyödyntäminen vaikuttaa positiivisesti maamme vaihtotaseeseen ja työllisyyteen. Energiaomavaraisuuden tärkeitä tekijöitä ovat maassamme toimivat turve- ja puuenergiaa tuottavat yrittäjät. Ilman pitkäjänteistä tukipolitiikkaa ja kilpailukykyistä toimintaympäristöä yrittäjäresurssien kyky toimia lähienergian tuotantoketjussa heikkenee. Resurssien ja osaamisen poistuminen tuotantoketjuista vaikuttaisi kielteisesti kansalliseen energia huoltoon. Edistetään puun energiakäyttöä säilyttämällä puun energiakäytön ja uudistumisen tuki Pohjois-Suomessa vuoden 2014 tasolla vuoteen 2020 asti. Valtio tukee heikosti kannattavaa yksityisomisteista metsänhoitoa ja parannusta. Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) tukea on saatavissa myös luonnontuhojen uudistamiskuluihin ja metsäluonnon hoitoon. Pohjois-Suomessa metsänhoidon ja parannuksen sekä energiapuun korjuun ja haketuksen tukea käytettiin 29 miljoonaa euroa vuonna

6 Valmistelussa on kestävän metsätalouden rahoituslain uudistaminen ja Kemeraan kuuluvan energiapuun käytön tuen siirtyminen TEM:n kautta rahoitettavaksi pienpuun energiatueksi (PETU). Tukijärjestelmäehdotus on parhaillaan Euroopan unionissa notifioitavana. Harkinnassa on myös se, voidaanko muutos toteuttaa soveltamalla nykyistä Kemera tukijärjestelmää. Pohjois-Suomen yksityismetsätaloudessa tukirahoituksella on korostunut merkitys. Metsien kasvukyky on alle puolet Etelä-Suomen tasosta ja turvemaapohjaisuus, pohjoiset kasvuolosuhteet sekä metsien nuori ikä lisäävät metsänparannuksen ja hoidon tarvetta. Kemera-rahoituksen merkitys töiden aktivoijana ja metsätalouden kannattavuuden ylläpitäjänä on siten erittäin merkittävä ja suurempi kuin muualla Suomessa. Kemera-tuen vaikutus metsätalouden nettotuloon vaihtelee Pohjois-Suomessa maakunnittain 15 %:sta jopa 25 %:iin. Muualla Suomessa tuen vaikutus kannattavuuteen on vain 2 10 %. Leikkausten vaikutukset näkyisivät energiapuun nollarajojen ja hoitorästien syntymisenä, metsäautoteiden rapautumisena, metsien jäämisenä kokonaan metsätalouden ulkopuolelle sekä metsätalouden työpaikkojen vähentymisenä. Pohjois-Suomen metsätalouden toimintaedellytysten, työllisyyden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi on tärkeää, että pienpuun energiatuki säilyy nykyisellä tasolla ja metsänuudistus on jatkossakin Kemera-tuen piirissä. OKM:n ja korkeakoulujen välisten tulosneuvottelujen aluevaikuttavuuden lisääminen Korkeakoulujen aluevaikuttavuuden vahvistamiseksi on pidetty tärkeänä aluestrategioiden, ohjelmien sekä niiden toimeenpanosuunnitelmien ja toimenpiteiden konkreettista tekemistä ja toteuttamista yhdessä korkeakoulujen, julkisen sektorin sekä yritysten kesken. Alueellista yhteistyötä tulee edelleen kehittää, ja elinkeinopolitiikka ja koulutuspolitiikka tulee sovittaa tiiviimmin yhteen. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen muodostamaa korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin vastaavana kokonaisuutena. korkeakoulujärjestelmän alueelliselle vaikuttavuudelle tulisi kehittää tulosneuvotteluihin vaikuttavat rahoituskriteerit. 2.2 Itä- ja Pohjois-Suomen aloitteet keskushallinnolle Laajakaista-hankkeen toteutuksen varmistaminen harvaan asutuilla alueilla Valtakunnallinen Laajakaista kaikille -hanke ja sen haasteet: Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Hankkeen tavoitteena on, että vuoden 2015 loppuun mennessä yli 99 prosenttia vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista on enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 Mbit/s nopeudella toimivasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Laajakaistayhteyksien kehittäminen parantaa alueiden kehittämismahdollisuuksia ja välttämätöntä erityisesti yritystoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi harvan asutuksen alueilla. Erityisen tärkeää tämä on harvaan astutussa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tietoliikenneyhteyksien rakentaminen on yhteiskunnan kannalta tuottava investointi joka maksaa itsensä takaisin rakentamisaikaisina veroina ja maksuina sekä sähköisten palveluiden kautta tulevina kustannussäästöinä. Laajakaistahankkeen tavoitteiden saavuttaminen on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi ja hitaammaksi. Keskeisimmät haasteet ovat tukirahojen loppuminen kesken, kireä aikataulu ja teleyritysten vähäinen kiinnostus investoida hankkeen tavoitteiden mukaisiin laajakaistaverkkoihin. Koska hankkeet eivät kaikissa maakunnissa ole edenneet kaupallisten operaattoreiden toimesta, kunnat ja muut pienet toimijat ovat joutuneet ottamaan vastuuta rakentamisesta. Tämä on hidastanut rakentamisen käynnistymistä. Kuntien aktiivinen toiminta mm. omia verkkoyhtiöitä perustamalla on useilla alueilla ollut hyvä ja ainoa mahdollinen keino verkkojen rakentamiseen, mutta kuntien vastuiden lisääminen ei voi olla yleisratkaisu laajakaistahankkeen etenemiselle. Laajakaistahankkeet Itä- ja Pohjois-Suomessa: Itä- ja Pohjois-Suomen laajakaistaohjelmien kokonaiskustannukset ovat vuonna 2009 tehtyjen ohjelmien mukaan 315 milj. euroa. Elokuussa 2014 Itä- ja 6

7 Pohjois-Suomen alueella oli hyväksyttyjä laajakaistahankkeita 180,1 milj. euroon edestä eli vasta noin 50 % aiemmin suunnitelluista hankkeista on toteutumassa. Kaikki kunnat eivät hankkeen alussa lähteneet mukaan, mutta ovat nyt ilmaisseet halukkuuden lähteä hankkeeseen. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävät seuraavia ratkaisuja hankkeen edistämiseksi maakunnissaan: a) Rahoituksen ja jatkuvuuden turvaaminen: Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot edellyttävät, että jo valtion vuoden 2015 talousarviossa turvataan rahoitus kaikille toteutuville hankkeille. Näin kunnilla ja rakentavalla operaattorilla on varmuus jatkaa hankkeiden suunnittelua. Hankkeelle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ja koko Suomeen kattavan tehokkaan tietoliikenneverkon aikaansaamiseksi on päätettävä laajakaistahankkeen jatkamisesta vähintään vuoden 2020 loppuun saakka Eurooppa ohjelman ja digitaaliagendan tavoitteiden saavuttamiseksi. b) Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille: Itä- ja Pohjois-Suomessa kokonaisia kuntia tai kuntien osia, joissa ei ole toteutunut rakentamishankkeita lainkaan nykyisellä tukimallilla. Näillä erityisen haasteellisilla alueilla pitkät välimatkat ja harva asutus eivät mahdollista kaupallisesti kannattavaa rakentamista tuen nykyehdoilla. Näille erityisen haasteellisille alueille on valmisteltava erillisratkaisu valtion ja kuntien yhteistyönä laajakaistahankkeiden toteuttamiseksi. c) Taajama-alueiden laajakaistapalveluiden varmistaminen: Koska laajakaistaverkkojen markkinaehtoinen rakentaminen on ollut ennakoitua hitaampaa, tulee käynnistää erityistoimenpiteitä kuntien kehityksen kannalta keskeisten alueiden ja taajamien laajakaistaverkkojen edistämiseksi. d) Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen: Haja-asutusalueiden laajakaistapalveluiden suurin haaste on vähäinen asiakasmäärä ja siksi kaiken asiakaspotentiaalin hyödyntäminen on keskeistä. Tukipolitiikassa tulee poistaa tarpeeton jaottelu vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävät vapaa-ajan asutuksen sisällyttämistä 100 Mbit/s laajakaistahankkeeseen sekä asiakkaan omavastuumatkan tarkistamista koskemaan vain talokaapelia. Toteuttamisvalmius ja suunnitelma sekä kustannusarvio Kilpailutettuja hankkeita on odottamassa kuntien ja viestintäviraston rahoituspäätöksiä. Kuntayhtiö- ja osuuskuntaselvityksiä valmistellaan eri maakunnissa ja niiden valmistuttua avataan uusia laajakaistahakuja. Laajakaistahankkeen uusien hankkeiden tukirahoituksen tarve on vuoteen 2020 mennessä karkeasti arvioituna 109 milj. euroa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Arviota voi nostaa erityisen haasteellisten alueiden erillisratkaisut sekä mahdollisesti tehtävät tarkistukset asiakkaan omavastuumatkaan (nyt 2 km) tai loma-asuntojen laajakaistayhteyksien tukikelpoisuuteen. Nopeiden laajakaistayhteyksien rakentaminen on Katse pohjoiseen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman mukainen toimenpide. 7

8 Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kanta-, seutu- ja yhdysteiden sekä yksityisteiden parantaminen ja ylläpito Vähäliikenteiset maantiet ja yksityistiet ovat välttämättömiä Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle ja koko Suomelle ennen kaikkea luonnonvaratalouden menestymisen edellytyksenä. Tieverkosto palvelee mm. maatalouselinkeinon, kasvavien bioenergiakuljetusten, kaivostoiminnan ja matkailun tarpeita. Tienpidon ylläpitotoimenpiteet tulee kohdistaa joustavasti kunkin maakunnan omat erityispiirteet huomioiden sekä ennakoiden alueiden kasvu- ja kehitysnäkymät. Itä- ja Pohjois-Suomessa alemman tieverkon vähäliikenteisiä teitä (KVL <200 ajoneuvoa/vrk) on % maanteistä ja erittäin vähäliikenteisiä (KVL <50) 7-25 %. Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun osalta uudistettu alemman tieverkon merkittävyysluokitus auttaa priorisoimaan kohteet. Itä- ja Pohjois-Suomessa alemmalla tieverkolla on poikkeuksellisen merkittävä rooli, jossa kulkee myös merkittävä osa metsä- ja maatalouden raskaista kuljetuksista. Raskaat kuljetukset ovat pääosin maidon-, karjan-, turpeen-, puun- ja maa-ainesten kuljetuksia ja siten tärkeitä elinkeinoelämälle. Itä- ja Pohjois-Suomen kasvava kaivostoiminta vaatii myös tiestön parantamista. Tieverkolla on entistä raskaampia kuljetuksia massojen noston myötä ja 76 tn rekat kuormittavat tiestöä yhä enemmän. Lisäksi yksityistieverkon rahoitus on menossa lähes nollaan, mutta tähän tarvittaisiin valtakunnallisesti 15 M vuodessa, jotta tienpidon edellytykset täyttyvät. Maakunnan kehittämisrahan palauttaminen valtion talousarvioon Ohjelmiin kohdentamatonta maakunnan kehittämisrahaa on leikattu rajusti viime vuosina ja vuoden 2015 valtion talousarviossa määräraha ollaan lakkauttamassa kokonaan. Maakunnan kehittämisraha on joustava ja ketterä aluekehittämisen määräraha, jota on voitu kohdentaa maakuntaohjelmaa edistäviin pienen mittakaavan hankkeisiin. Määrärahaa on voitu hyödyntää uusien avausten valmistelussa, esiselvityshankkeissa ennen suurempiin hankekokonaisuuksiin ryhtymistä sekä vipuna käynnistettäessä merkittäviä kehittämisprosesseja. Määräraha edesauttaa laajojen, elinkeinoelämää hyödyttävien hankekokonaisuuksien syntymistä. Maakunnan kehittämisraha on tarkoitettu alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskevien kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Instrumentti on ollut käytössä 1990-alkupuolelta lähtien. Vuonna 2014 käynnistetyt seutupilottihankkeet on rahoitettu maakunnan kehittämisrahalla. Käynnistyneet kehittämisprosessit vaikeutuvat ilman rahoitusta. Muut Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiset toimenpiteet Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen teemahaku järjestetään seuraavista teemoista: Puun uudet käyttömuodot ja kaivannaisalan kehittäminen. Puun uudet käyttömuodot -teemassa haetaan ratkaisuja puun käytön merkittävään kestävään lisäämiseen ja monipuolistamiseen esimerkiksi puutuoteteollisuudessa, biojalostuksessa, bioenergiassa, puuvirtojen optimoinnissa sekä metsän uudistamisessa ja kasvussa. Itä- ja Pohjois-Suomessa tähdätään kestävän kaivannaisalan edelläkävijäksi. Kaivannaisalan kehittämisessä tavoitteena on ekotehokas ja yhteiskunnallisesti vaikuttava kaivannaistoiminta. Puun uusiin käyttömuotoihin ja kaivannaisalaan liittyvät ylimaakunnalliset teemahaut käynnistyvät alkuvuodesta Lisäksi vuosina 2015 ja 2016 voidaan käynnistää muita Katse pohjoiseen - Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelman mukaisia yhteisiä teemahakuja. 8

9 3. Kehittämisen painopisteet Maakuntaohjelman kärkiteemoja ja painopistealueita kehitetään valtion talousarvion puitteissa olevilla resursseilla sekä kuntien että yksityisen sektorin panostuksella. Kehittämiseen tavoitellaan mahdollisimman suurta rahoitusta kilpailluista rahoitusohjelmista niin kansallisesti kuin EU-ohjelmienkin osalta. Tämä luku linjaa alueellisessa päätösvallassa olevien rakennerahastovarojen ja maaseudun kehittämisohjelman resurssien kohdentamista. 3.1 Kilpailukyky ja työllisyys Pohjois-Pohjanmaan kilpailukyvyn ja työllisyyden painopiste on yritysten kasvun edistämisessä, liiketoiminnan uudistamisessa, yritystoiminnan monipuolistamisessa, yritysten toimintaedellytysten parantamisessa ja osaamisen lisäämisessä. Kansainvälistyminen on yhä tärkeämmässä roolissa haettaessa uusia markkinoita, mutta myös työvoimaa ja uusia osaajia. Maakuntaohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota vientialojen vahvuuksien tunnistamiseen, vientituloon rinnastettavaan tulonmuodostukseen sekä niiden mahdollisuuksien vahvistamiseen. Ohjelma kannustaa toimijoita tekemään rohkeita avauksia uusien mahdollisuuksien nostamiseksi. A. Yrittäjyyden toimintaympäristö Yritysten vientiedellytysten edistäminen Yritystoimintaa edistävien toimintaympäristöjen ja yrityskiihdyttämöiden tehostaminen Maakuntaan tehtävien investointien edistäminen Suurhankkeiden tarjoamien liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen Pk-yritysten rahoituksen saatavuuden edistäminen Yritystukien kohdentamisen linjaukset: Yritystukia kohdennetaan alkaviin, nopeasti kasvaviin ja kansainvälistyviin yrityksiin. Uuden ohjelmakauden myötä vähähiilisyys on noussut uudeksi painopisteeksi. Ohjelmakauden yritystukien myöntäminen käynnistetään vuoden 2012 linjauksia soveltaen. Uudet yritystukilinjaukset tullaan tekemään vuoden 2015 alussa. Maaseudun kehittämisohjelman yritystukien kohdentaminen: Maaseuturahaston kautta rahoitettavien yritystukien pääpaino on 2-10 htv:n maaseudun raaka-aineita ja voimavaroja hyödyntävissä sekä maaseudun palvelutoimintaa edistävissä, pääasiassa taajamaalueiden ulkopuolisissa yrityksissä ja pk -elintarvikeyrityksissä (elintarvikeyritykset voivat sijaita myös taajamissa). Ohjelma käynnistyy v alkupuolella. B. Innovaatiotoiminnan kansainvälistäminen Yhteiskäyttöisten tutkimus- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen alueellisen kilpailukyvyn tukemiseksi, elinkeinoelämän kehittämistarpeita tukien Julkisen tutkimuksen hyödyntämien pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisessä Horisontti 2020 ohjelman sekä muiden EU-erillisrahoitusohjelmien hyödyntäminen erityisesti kuntien kehittämisen sekä Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen painoaloilla: o ICT- ja ohjelmistoala o Kaivos- ja metalliteollisuus o Puuraaka-aineen jalostaminen o Puhtaat teknologiat, ml. energia o Terveys- ja hyvinvointiala C. Osaaminen Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutustarjonnan kehittäminen ja tuottaminen Tuotteistamis-, kaupallistamis- ja myyntiosaamisen kehittäminen Yrittäjyysosaamisen kehittäminen 9

10 Työelämäläheisyyden ja työelämäyhteistyön kehittäminen koulutuksessa Vähennetään sukupuolten välisiä koulutus- ja osaamiseroja sekä tuetaan naisten yrittäjyyttä Koulutusväyläajattelun kehittäminen mahdollistamaan sujuvan siirtymisen toisen asteen oppilaitoksesta korkeakouluun Monipuolisen ja ajantasaisen aikuiskoulutuksen turvaaminen Nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen ennakointiyhteistyön parantaminen D. Polkuja työelämään Kuntien työllisyydenhoito-toimenpiteiden kehittäminen ja tehostaminen Tuetaan nuorten työelämäosallisuutta, nuorisotakuun toimeenpanon tukeminen Työvoiman liikkuvuuden edistäminen pohjoisilla alueilla, ml. liikkuvuutta lisäävän osaamisen kehittäminen Heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilanteen parantaminen E. Pohjois-Pohjanmaan toimialojen kehittäminen ICT ja uusi aika ICT-alan pk-sektorin kasvu ja kansainvälistäminen ICT:n integroituminen eri toimialojen liiketoimintaan ICT-alan rakennemuutokseen vastaaminen Terveys- ja hyvinvointialasta liiketoimintaa ja innovaatioita Terveyspalveluja tuottavien yhteistyön edistäminen alan liiketoiminnan edistämiseksi ja julkisten kustannusten vähentämiseksi Terveys- ja hyvinvointiteknologian liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen (ml. bioteknologia) Metalli- ja konepajateollisuus elää erikoisteräksistä ja projektiviennistä Verkostomaisen metalli- ja konepajateollisuuden huippuosaamiskeskittymän kehittäminen Kaivosteollisuus tulevaisuuden mahdollisuus Tutkimuslaitosten ja yritysten kaivannaisalan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen Kaivannaisalan pk-yritysverkostojen ja teollisuuden arvoketjujen kehittäminen Kaivannaisalan koulutuksen kehittäminen Laaja-alaisen kaivososaamisen kokoaminen Ouluun (lupa- ja valvonta, koulutus- ja tutkimus, työterveys- ja turvallisuus) Energiasta kilpailukykyä ja hyvinvointia Lähienergian (puu, turve, maatalouden sivuvirrat, geoenergia) hyödyntämisen ja saatavuuden kehittäminen Hajautettujen lähienergiaratkaisujen ja energiayrittäjyyden edistäminen Erityisesti pk-yritysten energia- ja materiaalitehokkuuden kehittäminen Energiatoimijaverkkojen kehittäminen Energiateknologian kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen (esim. kaasutus- ja biomassojen käsittelyteknologiat) Turvetuotannon vesistövaikutuksien vähentäminen, tuotantoteknologian kehittäminen sekä tuotannon elinkaaren hallinta Vähähiilisten kuntien kehittäminen (TL 3 B): Kuntien vähähiilisyysstrategioiden toteuttamisen tukeminen, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisääminen Yhdyskuntien energia- ja materiaalitehokkuutta parantavien innovaatioiden edistäminen 10

11 Biotaloudesta uutta kasvuvoimaa Pohjois-Pohjanmaan biotalousstrategian edistäminen (valmistuu syksyllä 2014): Alueen raaka-ainepohjaan soveltuvat biojalostamokonseptit Pk-sektorin biotalous paikallisille markkinoille sekä jalostettuina tuotteina globaaleille markkinoille Biokemikaalit ja materiaalit sekä niiden jalosteet (esim. komposiitit, turpeen hyödyntämisen uudet mahdollisuudet) Jäljitettävyyden esilletuominen elintarvikkeisiin ja luonnontuotteisiin Luonnontuotteiden valikoiva teollinen tuotanto ja jalostaminen Puutuoteteollisuuden tuotteiden ja tuotantoprosessien kehittäminen Kysyntälähtöisen puurakentamisen ja palveluliiketoiminnan edistäminen Maa- ja elintarviketalouden kehittäminen (Maaseudun kehittämisohjelman painotukset) Vahvojen perusmaatalouden tuotantosuuntien (maito, naudanliha, peruna) kehittäminen ottaen huomioon maakunnan alueelliset vaihtelut ja tarpeet eri seuduilla Elintarvikealalla luodaan uutta yritystoimintaa, kehitetään innovatiivisia toimintatapoja sekä hyödynnetään tutkimuksen, tuotekehityksen ja teknologian yhteistyömalleja erityisesti luomu- ja lähiruokasektorin edistämiseksi Uusiutuvaan energiaan liittyvissä kehittämistoimenpiteissä painotetaan energiaomavaraisuuden parantamista hyödyntämällä paikallisia energiavaroja, energiankäytön tehostamista sekä energian säästämistä Edistetään luonnonvarojen monipuolista ja kestävää käyttöä yhteen sovittamalla elinkeinotoiminnan vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön Turvataan maaseudulla asumisen ja elämisen edellytyksiä palvelevaa infrastruktuuria Tuotettaessa ruokaa, energiaa ja metsätaloustuotteita tavoitteena on ottaa huomioon aikaisempaa vahvemmin vesiensuojelun, maiseman ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen sekä ympäristönhuolto Matkailu kasvavana ja kansainvälistyvänä vientitoimialana monipuolistaa aluetaloutta Matkailualan koulutuksen kehittäminen tukemaan toimialan kehitystä Matkaketjujen kehittäminen osana saavutettavuutta Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia päivitetään vuoden 2015 aikana matkailualueiden masterplanien ja strategioiden pohjalta, jonka jälkeen toimenpiteet tarkentuvat Luovien alojen kasvun tukeminen Luovan talouden innovatiivisen toimintaympäristön kehittäminen Luovien alojen ja muiden liiketoiminta-alojen välisen yhteistyön edistäminen osaamisen, tuotteiden ja palveluliiketoiminnan kehittämiseksi Luovien- ja kulttuurialojen tuotteistamis- ja tuottajaosaamisen kehittäminen Osaamisverkostojen kehittäminen Pohjois-Suomessa ja arktisella alueella 11

12 3.2 Hyvinvointi Maakunnan tavoitteena on kaventaa hyvinvointi-, terveys- ja koulutuseroja. Kaventamalla väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja vähennetään sairastavuutta ja ennenaikaisia kuolemia, parannetaan väestön työ- ja toimintakykyä sekä vähennetään sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Kaventamistyössä on pohjimmiltaan kysymys tasa-arvosta, jolla on merkitystä alueen kilpailukykyyn. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyö perustuu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelmaan. Pohjois- Suomi-tasolla ohjelma on verkottunut Kaste-ohjelman Pohjois-Suomen toimintamalliin. Hyvinvointiohjelman kumppanuuksien tuloksena on syntynyt Muutos Nyt -yhteistyö, jossa maakunnan eri alueet ja toimijat tukevat kuntalaisen hyvinvointia yhdessä kehitettyjen rakenteiden, toimintamallien ja hyvien käytäntöjen avulla. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma koordinoi strategisella tasolla hyvinvointialan kehittämistä sekä yhteistyötä. Hyvinvointikertomukset ovat kuntien hyvinvointijohtamisen työväline. Pohjois-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelman toteutuksen painopistealueita ovat erityisesti arjen ja asumisen turvallisuuden lisääminen, tapaturmien ehkäisy, ikääntyneiden turvallisuuden lisääminen, väkivallan ennaltaehkäisy sekä alkoholin ja päihteiden käytön ongelmien ehkäisytyö. Tavoitteena on paikallisen turvallisuustyön tukeminen, asiantuntijatyöryhmien sekä kolmannen sektorin yhteistyön lisääminen poikkihallinnollisesti. Kaikessa hyvinvointia koskevassa työssä ensisijalla tulee olla ongelmia ennaltaehkäisevä toiminta. Nuorten syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy Syrjäytymiseltä suojaavat tekijät mm. kasvu- ja kehitysympäristöjen tuki hyvillä käytännöillä Nuoren omien voimavarojen hyödyntäminen ja nuoren osallistuminen Siirtymävaiheessa olevan nuoren tukeminen ja ohjaus Työelämään kiinnittyminen Nuorten palvelujen sujuvuus ja yhteiskehittäminen Työhyvinvoinnin, työkyvyn ja terveyden edistäminen Pienyrittäjien työhyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen Nuorten työyhteisötaitojen ja työelämävalmiuksien parantaminen Työuransa loppupäässä olevien hyvinvoinnin edistäminen Työelämän kehittäminen: johtaminen sekä esimiestyön tukeminen, työn organisointi, kestävä tuottavuus Työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen taiteen ja kulttuurin, liikunnan, terveysvalmennuksen sekä kuntoutuksen avulla Työterveysyhteistyön kehittäminen Ikääntyneiden kotona pärjääminen Kokeilut ikääntyneiden kannustamisessa työelämään ja järjestötoimintaan Fyysisen ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen uusilla teknisillä ja yhteisöllisillä ratkaisuilla Ikääntyvien oman aktiivisuuden edistäminen Toimintamallien ja palvelualustojen kehittäminen palveluiden yhteistuotantoon Ikääntyneiden huomiointi yhteiskunnan eri sektoreilla ja palveluliiketoiminnassa Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia Sote- ja kulttuurialan toimijoiden, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyön edistäminen. Kansalaistoimijalähtöinen painotus. 12

13 3.3 Aluerakenne, saavutettavuus ja ympäristö Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmän ja laajakaistainfrastruktuurin kehittäminen ovat maakunnallisia kehittämis- ja edunvalvontakysymyksiä. Kehittämisen painopistealueissa painottuvat Oulun kaupunkiseudun MALPE -aiesopimuksen edistäminen, ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toiminnallinen kehittäminen, keskusten ja maaseudun vetovoiman ja vuorovaikutuksen vahvistaminen, yhdyskuntien toimintakyvyn, palveluiden saatavuuden sekä hyvän ja turvallisen ympäristön kehittäminen erilaistuvilla alueilla, ekotehokkuuden parantaminen sekä luonnon ja kulttuuriympäristön kehittäminen vetovoimatekijänä. Nämä tavoitteet konkretisoituvat monin osin Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamisessa ja osaltaan kuntakaavoituksessa. Aluerakenne ja saavutettavuus Oulun kaupunkiseudun rakennesuunnitelman laatiminen sekä ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden kehittäminen Oulun kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteisen suunnittelun ja toteuttamisen ohjaamiseksi laaditaan Oulun kaupunkiseudun rakennesuunnitelma. Työ liittyy uuden MALPE-sopimuksen ( ) valmisteluun. Toisena painopistealueena on ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toiminta. Kehittämisvyöhykkeitä ovat Oulu-Kajaani kehittämisvyöhyke (OuKa), Meripohjola-kasvuvyöhyke, yhteistyössä Perämerenkaaren toimijoiden kanssa sekä uutena avauksena maakunnan eteläiselle alueelle suunnitellun ylimaakunnalliset kehittämisvyöhykkeen yhteistyön käynnistäminen. Saavutettavuus ja liikennejärjestelmä elinkeinoelämän kilpailukyvyn edellytyksenä Liikenneverkon ja -järjestelmän kärkihankkeet on esitetty Pohjois-Pohjanmaan edunvalvontatavoitteissa. EAKR-varoilla on mahdollista rahoittaa pienimuotoisia, pk-yritysten yhteystarpeita palvelevia, pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen liittyviä liikenneinfrastruktuurihankkeita. Liikenne- ja logistiikkajärjestelmän kehittämistoimet ovat kokoluokaltaan pieniä ja nopeasti toteutettavia yritystoimintaa tukevia kehittämistoimenpiteitä. Kyseeseen voivat tulla pienet strategiset liikenneinvestoinnit. Rahoittajina toimivat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus sekä Pohjois-Pohjanmaan liitto. Myös Laajakaista kaikille -hankkeen rahoituksen ja jatkuvuuden turvaaminen sisältyy maakunnan edunvalvontatavoitteisiin. Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen hallinnoiman Maaseutuohjelman kautta on mahdollista kehittää taajamien ulkopuolisia kylämittakaavan infrastruktuuri-investointeja. Infrastruktuuria kehitetään lähinnä elinkeinotoiminnan kehittymisesteiden poistamisen näkökulmasta. Lähivuosien merkittävä haaste on laajakaistan tehokäyttö, joka tarkoittaa sähköisten palveluiden ja sisältöjen kehittämistä ja käyttöönoton edistämistä. Ympäristö Kestävän luonnonvaratalouden ja ympäristön haasteena on luonnonvarojen hyödyntäminen vastuullisesti, ympäristöhaittoja ja riskejä minimoiden. Haasteena ympäristöön liittyvien kehittämistoimien osalta on julkisten resurssien vähäisyys. Iijoen kalatiehankkeiden toteuttamisen ja tulvansuojelun yhteensovittamisen edistäminen Maa- ja metsätalousministeriö on määritellyt kansallisesti merkittävät tulvariskialueet, joihin Iijoen vesistössä kuuluu Pudasjärven taajama. Laadittavien tulvariskien hallintasuunnitelmien mukaiset tulvansuojelutoimenpiteet ovat pääasiassa julkisen sektorin toimijoiden vastuulla. Vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnitteluun sisältyy myös mallinnus Kollajan altaan vaikutuksista tulvaan ja sen torjuntaan. Iijoki on määritelty Kansallisessa kalatiestrategiassa lohikalojen luonnonkierron palauttamisen yhdeksi kärkikohteeksi Suomessa. Lohen palauttamiseksi Iijokeen on meneillään hanke, jossa tehdään lupahakemustason suunnitelmat kalaportaisiin. Suunnitelmilla on vaikutuksia elinkeinojen kehittämiseen ja alueen käyttöön. Alueen toimijat ovat esittäneet tavoitteenaan, että Iijoen tulvariskien hallintaa tarkastellaan laajempana kokonaisuutena, jolloin otetaan huomioon joen ja sen valuma-alueen käyttö kokonaisuutena. Alueen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat tulvasuojelun ohella jokivarsiasuminen, kalataloudellinen kehittäminen ja mahdollinen 13

14 vesivoiman tuotanto erityisesti säätövoimana. Toimenpiteiden yhteensovittamisessa keskeisessä asemassa on toteutuksen organisointi ja roolien selkiytys alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Kestävä luonnonvaratalous EAKR-varoja kohdennetaan seuraaviin painopisteisiin: Luonnonvarojen hyödyntämisen ekotehokkuuden lisääminen (mm. ravinnekierrätys) Kehitetään ympäristöhaittoja ja riskejä vähentäviä innovaatioita luonnonvarojen käytön kestävyyden tukemiseksi (kaivannaiset, soiden käyttö) Maakunnan palvelurakenteen kehittäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden kehittäminen osana kuntarakenteen uudistamista Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämääränä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen turvaamalla yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa, vahvistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja sekä toteuttamalla kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne. Palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden on vastattava sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä ja kuntien asukkaiden tarvetta. Palvelut pyritään tuottamaan väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä ja lähtökohtaisesti vain eritysosaamista tai kalliita investointeja edellyttävät palvelut keskitetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan vuonna Lain mukaisten viiden sosiaali- ja terveyspalvelualueen on tarkoitus aloittaa ja tuottamisvastuussa olevat kuntien ja kuntayhtymien Pohjois-Pohjanmaalla kehitetään maakunnan kuntien ja alueen muiden keskeisten toimijoiden kanssa maakunnan erityispiirteet huomioivaa, sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta annettavan järjestämislain keskeiset periaatteet täyttävää, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisrakennetta. Tavoitteena on hallinnon ja johtamisrakenteiden uudistamisen lisäksi myös tuotantoprosessien ja palveluverkkojen uudelleentarkastelu (terveyskeskukset, laitokset yms.). Oulaskankaan synnytysosastoa ei tule ajaa alas voimaan tulevan päivystysasetuksen perusteella yksittäisenä päätöksenä, vaan asiaa tulee tarkastella osana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain toimeenpanon kokonaisuutta ja palveluverkkojen uudelleentarkastelua. Pohjois-Pohjanmaan liitto edistää tiiviissä yhteistyössä pohjoisten maakuntaliittojen ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueen (sote-alueen) rakentamista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain pohjalta. Osaamisen rakenteet Centrian Ylivieskan yksikön tulevaisuuden ja kehittymisen turvaaminen on maakunnan edunvalvontatavoitteita. Pohjois-Pohjanmaan nuorten määrä on suuri, mutta koulutuksen aloituspaikkoja uhkaavat leikkaukset. Koulutusalojen ja asteiden koulutustarpeen ennakointia ja edunvalvontaa tehdään maakunnan koulutuksen aloituspaikkojen varmistamiseksi. 14

15 4. Oulun Kasvusopimus, MALPE aiesopimus, INKA, 6Aika strategian toteuttaminen sekä kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kasvusopimus Oulunseudun kasvusopimus on solmittu Oulun seudun kuntien, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n sekä valtio-osapuolten kesken. Kasvusopimusmenettelyllä pyritään aikaansaamaan talouden ja elinkeinoelämän kasvua suurilla kaupunkiseuduilla. Kasvusopimus on luonteeltaan aiesopimus, jossa sovitaan valtion ja Oulun kaupunkiseudun kesken strategisista kehittämisen painopisteistä vuosille Oulun kasvusopimuksen strategiset painopisteet ovat: 1. Uusi tieto, taito ja työ 2. Oulu Pohjois-Skandinavian pääkaupunki Pohjoista kasvua 3. Nuori väestö voimavarana Uusi tieto, taito ja työ kokonaisuuden kärkenä on INKA-ohjelman tavoitteiden mukaisesti kehittää Oulua kansainvälisen tason innovaatiokeskittymänä. Tavoitteena on hyödyntää Oulun ICT-ekosysteemiä kansallisessa kasvussa ja valtakunnallisten tehtävien hoidossa mm. JulkICT-strategian mukaisesti. Oulu tavoittelee aktiivista roolia kansallisten ICT-palveluiden ja palveluarkkitehtuurin uudistamisessa. Pohjoisen kasvun tavoittelussa Oulu hakee aktiivista roolia arktisen osaamisen keskuksena ja on sitoutunut osallistumaan aktiivisesti arktisen strategian toimeenpanoon ja viennin edistämiseen. Kansainvälisen liiketoiminnan kasvun osalta Oulun alueen elinvoimaisuuden uudistumisen kulmakivet ovat yksityiset investoinnit, vientiyritysten tukeminen ja kasvuyritysten rahoitus. Kokonaisuuteen kuuluvat yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen, myynnin ja myyntiosaamisen kehittäminen. Elinvoiman kannalta tärkeää on start up -ekosysteemin vahvistaminen, alkuvaiheen yritysten pääomahuollon turvaaminen ja yritysten rahoituskelpoisuuden kasvattaminen. Oulun kaupunkiseudun nuori, osaava väestö on vahva kansallinen voimavara. Kaupunkiseutu tarvitsee työllistymiseen ja nuorisotakuun toteuttamiseen kuitenkin uusia toimenpiteitä. Oulu toteuttaa yhdessä Lahden, Porin ja valtion kanssa yhteisen poikkihallinnollisen työllisyysohjelman. Oulussa painopisteenä on kokonaisvaltainen ja asiakaslähtöinen palvelumalli, joka huomio oululaisen nuorisotyöttömyyden hoidon. Työvoimapalvelurakenteen kehittämisellä ja syventämällä elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteistyötä parannetaan nuorisotakuun toteutumismahdollisuuksia. Pohjoisen elinkeinoelämän työvoima- ja koulutustarpeiden turvaaminen ja työvoiman alueellinen liikkuvuus on tärkeää Pohjois-Suomen ja Oulun seudun nuorten koulutuksen turvaamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Toimenpiteitä toteutetaan valtiontalouden ja kuntien kehysten ja talousarvioiden puitteissa. Toimenpiteissä hyödynnetään myös rakennerahastovaroja. Osa niistä liittyy INKA innovatiiviset kaupungit ohjelman toteutukseen ja osa toteutetaan muiden EU-ohjelmien ja Tekes-ohjelmien puitteissa. MALPE-aiesopimus Oulun seudun kunnat, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja valtio-osapuolet ovat solmineet maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen (MALPE) aiesopimuksen vuosille Aiesopimuksessa määritellään maankäytön ja liikenteen toimenpiteitä, asumisen toimenpiteitä, palveluiden suunnittelun ja käytön toimenpiteitä sekä elinkeinoelämää tukevaa maankäytön suunnittelua. Oulun kaupunkiseudun rakennesuunnitelman laatiminen käynnistyy vuoden 2015 aikana. Työ on yhteishanke Oulun seudun kuntien, Pohjois-Pohjanmaan liiton sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa liittyen uuden MALPE-sopimuksen ( ) valmisteluun. INKA Innovatiiviset kaupungit -ohjelma Innovatiiviset kaupungit ohjelman (INKA) tavoitteena on synnyttää korkeatasoisesta osaamisesta uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä ja tätä kautta luoda uusia työpaikkoja. Lähtökohta on tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivis paikallinen yhteistyö ja voimavarojen koonti. Keinoina ovat uuden tyyppiset kehitysympäristöt, edelläkävijämarkkinoiden luominen sekä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö osaamisen hyödyntämisessä. 15

16 Ohjelmaan on valittu kysyntälähtöisiä, ratkaisukeskeisiä ja monialaisia teemoja, joissa yhdistyy useita osaamisalueita. Menettely poikkeaa perinteisestä teknologia- tai toimialalähtöisyydestä. Työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt ohjelmaan viisi kansallista teemaa ja niiden vetovastuussa olevat kaupunkiseudut. Kumppaneiksi on hyväksytty seitsemän muuta kaupunkiseutua. Oulu on vetovastuussa Tulevaisuuden terveys teemassa ja kumppanina Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemassa. Toimintaan kohdennetaan kansallisen EAKR-teeman varoja sekä Tekes-rahoitusta. Kestävä kaupunkikehittäminen - 6Aika Avoimet ja älykkäät palvelut -strategia 6Aika Avoimet ja älykkäät palvelut on kestävän kaupunkikehityksen strategia, jossa ovat mukana Suomen suurimmat kaupungit, ns. kuutoskaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Tampere ja Turku. Suurimpien kaupunkiseutujen käyttö uusien innovaatioiden kehitysympäristönä vahvistaa Suomen kilpailukykyä, koska kokonaisuus on riittävän suuri maailmanluokan referenssikohteeksi. Strategiassa myös parannetaan kaupunkien palveluprosesseja ja niiden toimivuutta yhteen yli kuntarajojen. Strategiassa on kolme painopistettä: avoimet innovaatioalustat, avoin data ja rajapinnat sekä avoin osallisuus. EU-lainsäädäntö edellyttää, että kestävään kaupunkikehittämiseen on suunnattava viisi prosenttia jäsenvaltion EAKR-rahoitusosuudesta. 6Aika avoimet ja älykkäät strategia sisältää EAKR- ja ESR toimia. ESR-rahoituksen osalta maakunnan yhteistyöryhmän tulee määritellä toimintaan varattava ESR-rahoitusosuus. Pohjois- Pohjanmaa varaa 0,150 milj. ESR ja 0,113 milj. valtio rahoitusta 6Aika strategian ESR-painotusten toteuttamiseen v määrärahoista. Suosituksena on, että strategian toimeenpanossa hyödynnetään ns. tavanomaisia ESR-rahoituskanavia, jolloin rahoitusta voidaan kohdentaa toimenpiteisiin tarpeiden pohjalta. Lisäksi 6Aika -strategian toteutuksessa tulee hyödyntää ESR:n valtakunnallisia rahoituksia. Oulun tavoitteet strategian painopistealueittain: Avoin innovaatioalusta painopiste Tavoitteena on nostaa Oulun innovaatioympäristöjen valmiustasoa niin, että kaupunki toimijoineen pystyy vastaamaan tulevaisuuden tuotteita ja palveluja kehittävien kotimaisten ja kansainvälisten yritysten ja yliopistojen tarpeisiin. 6Aika strategiassa edistetään ja tuetaan kaupunkien innovaatioympäristöjen yleistä toiminnan kehittämistä, mutta erityisesti erikoistumista vahvuuksiinsa. Oulun tavoitteet keskittyvät langattoman viestintäteknologian edistämiseen, joka on edelleen Oulun suurin työllistämisala ja tuo alueelle merkittävimmät vientitulot. Avoin Data painopiste Tavoitteena on edistää Oulussa avoimien rajapintojen määrittelyä, standardointia ja avaamista sekä vahvistaa IT-järjestelmähankintoihin liittyvää osaamista. Oleellista on edistää avoimen datan hyödyntämistä ja kaupallisten sovellusten syntymistä tutkimuksessa ja yritysten tuote- ja palvelukehityksessä. Avoimen datan hankkeissa tuetaan kaupunkilaisten tiedonsaantia ja itseorganisoitumista kehittämällä kaupungin eri yksiköiden ydintoimintaan (kuten esim. julkisen liikenteen tai terveydenhuollon) avoimeen dataan perustuvia palveluja ja tuotteita. Kehittämisessä korostuu kuutoskaupunkien välinen tiivis yhteistyö ja esimerkiksi yhdessä sovitut toimintamallit, rajapintastandardit ja datan jakeluteknologiat, jotka mahdollistavat ratkaisujen skaalautuvuuden ja hyötyjen moninkertaistumisen. Avoin osallisuus -painopiste Tavoitteena on monikanavaisen asiakaspalveluprosessin kehittäminen käyttäjälähtöisesti sekä palvelujen parempi saavutettavuus. Toimenpiteiden kohteena on esim. kohderyhmien osallistuminen omien palveluidensa suunnitteluun ja omien työmarkkinavalmiuksiensa parantamiseen. INKA -yhteistyössä avoin osallisuus painopiste toteutuu esimerkiksi tietyn kaupunginosan näkökulmasta kohderyhmien osallisuuden ja palvelujen monimuotoisen kehittämisen kautta. Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Oulussa Kestävää kasvua ja työtä ohjelmasta tuetaan kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä Oulun kaupunkialueella, ensisijaisesti ohjelman TL 5:n Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen erityistavoitteen osalta. Toimenpiteitä voi kohdentua myös muihin erityistavoitteisiin. Hallintomenettelynä käytetään tavanomaista hankehakemus- ja päätösprosessia. Toimintaan kohdennettava määräraha täsmentyy hankevalmisteluprosessin osana. 16

17 Oulun kaupunki valmistelee kolmivuotista ESR osarahoitteista sateenvarjohanketta, jonka puitteissa kansalaislähtöistä paikallista kaupunkikehittämistä toteutetaan ruohonjuuritasolla hyvinvoinnin sekä sivistysja kulttuuritoimen sektoreilla. Kaupunki valmistelee myös kuntarahoituksen osoittamista hankkeeseen. Toimijoiden kanssa avoimessa yhteistyössä laadittavan ja toimeenpantavan kehittämisohjelman tavoitteena on kestävän kumppanuuden kehittäminen järjestöjen ja muiden 3. sektorin toimijoiden kanssa kuntalaisten osallistavien ja hyvinvointia edistävien matalan kynnyksen palvelujen, tilojen ja toimintojen kehittämiseksi hyvinvoinnin sekä sivistys- ja kulttuuritoimen sektorilla poikkihallinnollisesti. Yhteisen kehittämisohjelman laatiminen käynnistyy loppuvuodesta 2014 siten, että tavoitteena on käynnistää toimeenpano keväällä Kansalaislähtöisen paikallisen kehittämisen kehittämisohjelman laadinnassa hyödynnetään aiemmin hyvinvoinnin sektorilla toimeenpannun yhteisen ESKO hankkeen myönteiset kokemukset sekä kulttuurin sektorilla toimeenpantu Oulu 15 hankkeen kokemukset ja käytänteet sekä huomioidaan Oulun kaupunkistrategia, palveluiden järjestämisen ohjelman linjaukset yhteistyöstä 3. sektorin toimijoiden kanssa sekä kaupunkikulttuurin toimenpideohjelma. 5. Rakennerahastojen rahoitussuunnitelma Manner-Suomen alueella toteutetaan yhtä yhteistä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahastoohjelmaa. Ohjelma pitää sisällään sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet. Ohjelmaa toteutetaan viiden toimintalinjan (TL) kautta. Rakennerahastovarojen alueellisessa päätösvallassa olevan rahoituksen maakuntakohtainen indikatiivinen jakauma on linjattu Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmässä Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa linjataan varojen käyttö v ja 2016 osalta. Pohjois-Pohjanmaan rakennerahastorahoitus 2015, myöntövaltuuksien jakautuminen Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen kesken Pohjois- Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus YHT Pohjanmaan liitto TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen Kehittämistuet, milj. Yritystuet, milj. Kehittämistuet, milj. EAKR+valtio 3,2 10, ,794 kunta 1 0,13 1,13 TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen EAKR+valtio 8,269 4,701 0,85 13,82 kunta 2,675 0,283 2,958 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus ESR+valtio 6,974 6,974 kunta 0,996 0,996 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen ESR+valtio 4,522 4,522 kunta 0,646 0,646 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta ESR+valtio 2,679 2,679 kunta 0,383 0,383 YHTEENSÄ EAKR+valtio 11,469 15,295 1,85 28,614 ESR+valtio 14,175 14,175 kunta (eakr) 3,675 0,413 4,088 kunta (esr) 2,025 2,025 17

18 6Aika strategian ESR-toimenpiteiden toteuttamisen TL 3:lta käytetään 0,150 ESR milj., 0,113 valtio milj., kunta 0,037 milj. Pohjois-Pohjanmaan rakennerahastorahoitus 2016, myöntövaltuuksien jakautuminen Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen kesken Pohjois- Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus YHT Pohjanmaan liitto TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen Kehittämistuet, milj. Yritystuet, milj. Kehittämistuet, milj. EAKR+valtio 3,0 10,274 1,0 14,274 kunta 0,9 0,13 1,03 TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen EAKR+valtio 8,066 4,491 0,85 13,407 kunta 2,642 0,283 2,925 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus ESR+valtio 6,587 6,587 kunta 0,941 0,941 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen ESR+valtio 4,428 4,428 kunta 0,632 0,632 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta ESR+valtio 2,651 2,651 kunta 0,379 0,379 YHTEENSÄ EAKR+valtio 11,066 14,765 1,85 27,681 ESR+valtio 13,666 13,666 kunta (eakr) 3,542 0,413 3,955 kunta (esr) 1,952 1, Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset teemat Ohjelmakaudella toteutettavasta Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmasta käytetään talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukaisesti 10 % EAKR:sta ja 25% ESR:stä. Valtakunnalliset teemat ovat ministeriöjohtoisesti valmisteltuja. Niiden toteuttaminen tapahtuu Kestävää kasvua ja työtä ohjelman periaatteiden puitteissa. EAKR:n valtakunnallinen rahoitus käytetään INKA - innovatiiviset kaupungit -ohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin. ESR:n valtakunnalliset teemat keskittyvät työllisyyteen, osaamiseen sekä osallisuuteen ja ne vastaavat kansallisen ohjelman toimintalinjoja. Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien vaikuttavuuden parantamiseksi ja niihin osallistumisen varmistamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla tarvitaan kohdennettua viestintää ja selkeää ohjausta. Hakuaikojen ja hankkeiden valintaperusteiden tulee olla selkeitä ja hyvin viestitettyjä alueen kehittäjätahoille. Ohjelmanmukaisten rahoitus- ja valintaperusteiden tulee toteutua myös kansallisia teemoja toteuttavissa hankkeissa. Teemojen toteutuksella tulee olla vaikuttavuutta ESR:n indikaattoreihin erityisesti tuloskehykseen valittujen indikaattoreiden osalta, huomioiden valtakunnallisen rahoituksen suuren osuuden ESRohjelmarahoituksesta. 18

19 Valtakunnallisesta ESR-rahoituksesta merkittävä osa ollaan kohdentamassa valtion hallinnon koordinaatiohankkeisiin. Tätä ei pidetä ensisijaisena käyttökohteena, vaan valtakunnallisten teemojen rahoitus tulisi kohdentaa ylimaakunnallisiin, alueiden kehittämistarpeisiin kohdennettuihin toimenpiteisiin. Valtakunnallisissa teemoissa viedään eteenpäin Pohjois-Pohjanmaan kannalta tärkeitä teemoja, joten alue osallistuu aktiivisesti teemojen toteuttamiseen. Toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi kansallisia teemoja on tarpeen edelleen konkretisoida. Tämän vuoksi ohjelmien toimenpanoa ohjaavissa ohjausryhmissä tulisi olla edustajia kattavasti Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnista. Pohjois-Pohjanmaalla tavoitellaan erityisesti nuorisotakuuseen, kasvu- ja rakennemuutosaloihin liittyvään osaamiseen, työelämän kehittämiseen sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämiseen liittyvien teemojen hyödyntämistä. Oulun seudun tarpeet on huomioitava kaikkien niiden teemojen toiminnassa, jotka liittyvät rakennemuutostilanteiden ja työllisyyden hoitamiseen. INKA -ohjelmassa Oululla on sekä koordinaatio- että kumppanuusrooli, joten ohjelmaa tullaan hyödyntämään täysimääräisesti. Oulun lisäksi maakunnan muilla innovaatiokeskittymillä on tarpeita hyödyntää INKA-rahoitusta. Kansallisen teemarahoituksen kohdentuminen tulee perustua aitoihin kehittämistarpeisiin ja vaikuttavuuskriteereihin, huomioiden Itä- ja Pohjois-Suomen tarve osallistua aiempaa aktiivisemmin kansallisiin kehittämistoimiin. Valtakunnallisten teemojen toteutusta ei pidä Itä- ja Pohjois-Suomen osalta siirtää alueellisen rahoituksen hoidettavaksi. 7. Erityisohjelmien ja muiden ohjelmien osuus maakuntaohjelman toteutuksessa Pohjois-Pohjanmaalla on hyödynnettävissä laajasti EU:n aluekehittämisen resursseja erilaisten EU-ohjelmien kautta. Merkittävin rahoitusresurssi on Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma. Oulun alueen toimijoiden hyödynnettävissä on myös ohjelmatoteutukseen kytkeytyvä 6Aika kuutoskaupunkien yhteistyöstrategian rahoitus sekä INKA -ohjelman rahoitus. Maaseutualueiden osalta Maaseudun kehittämisohjelman rahoitus on merkittävässä roolissa. Interreg -ohjelmia, ENI-ohjelmaa ja erityisesti EU:n erillisrahoitusohjelmia on hyödynnettävä aikaisempaa paremmin maakuntaohjelman toimeenpanossa. Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisen ensisijaisena tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyttäminen kestävällä tavalla. Erityisenä haasteena Pohjois-Pohjanmaalla on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen ja yritystoiminnan turvaaminen, työllisyyden paraneminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistaminen. Tähän vaikutetaan kehittämällä maaseutua kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä. Voimavaroja suunnataan erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Lisäksi maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen antamia mahdollisuuksia hyödynnetään. Ohjelman avulla edistetään maaseutualueiden kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä sekä maatalouden kilpailukykyä. Pyritään maaseudun peruselinkeinojen vahvistamiseen ja niiden monipuolistamiseen, biotalouden kehitykseen, muun yritystoiminnan kehittämiseen ja paikallisen omaehtoisen toiminnan lisäämiseen, tuetaan palveluita ja niiden saavutettavuutta. Ohjelman kokonaiskehys vuosille on Pohjois-Pohjanmaan osalta 59 milj., eli noin 8,4 milj. /vuosi. Leader-toiminnan rahoitus on varmistuu myöhemmin, mutta sen arvioidaan olevan noin 3 milj. vuodessa. Maakunnan kehittämisraha Maakunnan kehittämisraha on tarkoitettu maakunnan kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskevien kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Määräraha edesauttaa laajojen, elinkeinoelämää ja kuntien elinvoimaisuutta hyödyttävien kokonaisuuksien syntymistä. Maakunnan kehittämisraha kohdennetaan maakuntaohjelmaa edistäviin pienen mittakaavan hankkeisiin, 19

20 uusien avausten valmisteluun, esiselvityshankkeisiin ennen suurempiin hankekokonaisuuksiin ryhtymistä sekä vipuna merkittävissä kehittämisprosesseissa sekä vaativien erillisrahoitushankkeiden valmistelussa. Rahoitusviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan liitto, jossa tehdään hankkeiden sisältöharkinta ja rahoituspäätökset. Ohjelmiin kohdentamatonta maakunnan kehittämisraha ollaan lakkauttamassa vuoden 2015 valtion talousarviossa. Käytettävissä on v myöntövaltuuksia. 6Aika Avoimet ja älykkäät palvelut -strategia (ns. kaupunki-iti) 6Aika Avoimet ja älykkäät palvelut on kestävän kaupunkikehityksen strategia, jossa ovat mukana Suomen suurimmat kaupungit, ns. kuutoskaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Tampere ja Turku. Suurimpien kaupunkiseutujen käyttö uusien innovaatioiden kehitysympäristönä vahvistaa Suomen kilpailukykyä, kokonaisuus on riittävän suuri maailmanluokan referenssikohteeksi. Strategiassa myös parannetaan kaupunkien palveluprosesseja ja niiden toimivuutta yhteen yli kuntarajojen. Strategiassa on kolme painopistettä: avoimet innovaatioalustat, avoin data ja rajapinnat sekä avoin osallisuus. Strategian toteuttamiseen kohdennetaan EU-lainsäädäntö mukaisesti viisi prosenttia jäsenvaltion EAKRrahoitusosuudesta. Lisäksi toimintaan kohdennetaan ESR-rahoitusta. Kuutoskaupunkien asettama 6Aikajohtoryhmä käyttää hankkeiden valinnassa tarkoituksenmukaisuusharkintaa ja priorisoi toteutettavat EA R- hankkeet avoimella ja läpinäkyvällä prosessilla. 6Aika-johtoryhmä tekee valintaesityksen rahoitettavista hankkeista rahoittajaviranomaisena toimivalle Uudenmaan liitolle. Uudenmaan liitto tekee hankkeelle juridisen rahoituspäätöksen ja voi poiketa kaupunkien esityksestä vain, jos esittävä hanke ei olisi lain- tai ohjelmanmukainen. ESR-rahoituksen osalta hankepäätökset tekee Hämeen ELY-keskus kuultuaan 6Aikajohtoryhmää. 6Aika-strategian kokonaiskoordinaatiosta vastaa Forum Virium Helsinki Oy. Interreg Pohjoinen Interreg uusi ohjelmakausi on valmistelun alla ja ensimmäinen haku ajoittunee vuoden 2014 marras-joulukuuhun. Ohjelmalle on varattu Euroopan aluekehitysrahastosta yhteensä n. 42 miljoonaa euroa. Tämän summan vastinrahaksi tarvitaan n 25 miljoonaan Suomen ja Ruotsin kansallista rahaa. Norjan vastin osuus on n. 17 miljoonaa euroa. Ohjelmaehdotus, osa-alue Pohjoinen ja osa-alue Sapmi käsittää neljä päätoimintalinjaa, jotka ovat yhteen sovitettavissa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan. Neljä toimintalinjaa ovat: 1. Tutkimus ja innovaatiot, 2. Yrittäjyys, 3. Kulttuuri ja ympäristö sekä 4. Yhteiset työmarkkinat. Ohjelma-asiakirja painottaa erityisesti nuoriin kohdistuvia toimia sekä työvoiman liikkuvuuteen liittyviä asioita sekä arktisuuden tuomia mahdollisuuksia sekä tutkimukselle että yrittäjyydelle. Rajat ylittävä yhteistyö ja yhteinen markkina-alue tulisi korostua ohjelmaan osoitettavissa hankkeissa. Fokuksessa uudessa ohjelmassa on ansaintamahdollisuudet palvelusektorilla, yhteistyö perusteollisuuden ja pk -yritysten kesken, testaustoiminnot, energia- ja ympäristötekniikka, digitaalisuus, kulttuuri sekä saamelaiset elinkeinot. Pohjoinen Periferia ja Arktinen Pohjoinen periferia ja arktinen -ohjelman NPA tavoitteena on auttaa luomaan elinvoimaisia, kilpailukykyisiä ja kestäviä yhteisöjä kansainvälisen yhteistyön avulla. NPA ohjelman tavoitteisiin pyritään neljällä toimintalinjalla. 1. Uudet innovaatiot ylläpitämään ja kehittämään kilpailukykyistä yhteiskuntaa. Toimintalinjan suunniteltu rahoitus on 15 milj. 2. Alueen kilpailuetujen hyödyntäminen yrittäjyyttä edistämällä Toimintalinjan suunniteltu rahoitus on 15 milj.. 3. Edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä ja energiatehokkuutta tavoitteena energiaturvallinen yhteiskunta Toimintalinjan suunniteltu rahoitus on 10 milj.. 4. Kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelu Toimintalinjan suunniteltu rahoitus on 10 milj. Ohjelmakauden ensimmäinen haku avautuu ja päättyy Hankevalinta tehdään Ohjelman alustava rahoituskehys on 50 milj. euroa, josta Suomi rahoittaa 9 milj. euroa. NPA

Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta

Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 2017 Taitto: Etukannen kuvat: Pohjois-Pohjanmaan liitto AN Kuvatoimisto Rodeo Oy 1

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Biotalous Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisessä ja rakennerahastot (EAKR ja ESR) rahoittajana 19.3.2015 aluekehityspäällikkö Juha

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntastrategia 2040

Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Pirkanmaan tarina 2040 Miten erikoistuimme älykkäästi? Vuonna 2014 Pirkanmaa oli muutoksen edessä. Asiat olivat vielä periaatteessa varsin hyvin, mutta uhkaavia pilviä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2016-2017 LUONNOS 23.9.2015 Käsittelyaikataulu: MYR:n sihteeristö 29.9. maakuntahallitus 12.10. MYR 14.10. Toimitus TEM: 16.10. 1 SISÄLTÖ 1. Maakuntajohtajan

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Professori Antti Hautamäki Suomeen tulee rakentaa 5-6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. Näiden peitto kattaisi 90% väestöstä! Oulu

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Ylijohtaja Matti Räinä Organisaatio 2012 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000 Hakemustilanne 1.9.2014 Pohjois-Pohjanmaan liitto, Hakijan ja toimilinjan mukaan, EAKR Hakemus nro Hankkeen nimi Hakija TL Alkamispvm Päättymispv m Haettu: EU + valtio Kunnat Muu julkinen Yksityinen YHTEENSÄ

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot