34567 HEINAKUU2016 TUTKITTAVAT KIRJOITUKSET AJALLE: 29. ELOKUUTA 25. SYYSKUUTA 2016

Transkriptio

1 34567HEINAKUU 2016 TUTKITTAVAT KIRJOITUKSET AJALLE: 29. ELOKUUTA 25. SYYSKUUTA 2016

2 KANSIKUVA: DOMINIKAANINEN TASAVALTA Las Terrenasissa sijaitsevalla rannalla erikoistienraivaaja kertoo Raamatun avulla hyva auutista miehelle, joka on kerannyt kookospahkin oit a. JULISTAJIA RAAMATUNTUTKISTELUJA LASN AMUISTONVIETOSSA (2015) SIS ALLYS 3 HE TARJOUTUIVAT PALVELEMAAN Ghanassa ELOKUUTA 4. SYYSKUUTA Etsi Valtakuntaa, al aaineellisiaasioita Jeesus opetti etsima an ensin Valtakuntaa, ei aineellisia asioita. Miten voimme valtty a materialismin ansalta ja yksinkertaistaa elam a amme tarke ampien, hengellisten asioiden hyv aksi? Tarkastelemme Jeesuksen rohkaisevia sanoja siit a osasta h anen vuorisaarnaansa, joka on kirjoitettu muistiin Matteuksen 6:25 34: a an SYYSKUUTA Miksi meidan taytyy pysyavalveilla? Nain a viimeisinap aivinameid an kristittyjen taytyy suhtautua vakavasti Jeesuksen kehotukseen pysya valveilla ja odottaa hanen tuloaan (Matt. 24:42). Jotta onnistuisimme siin a, meid an on varottava seikkoja, jotka saattaisivat heikent a a valppauttamme ja tarkkaavaisuuttamme. T ass a kirjoituksessa selitet a an, miten pysy a valveilla. 18 Al apelk a a. Min aolenauttavasinua SYYSKUUTA Kiitollisia Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydest a SYYSKUUTA Julista ansaitsemattoman hyvyyden hyva auutista Naiss a kahdessa artikkelissa tarkastellaan monia tapoja, joilla hyodymme Jehovan ansaitsemattomasta hyvyydesta. Niissa seliteta an myos, miksi syvan kiitollisuutemme n aist a rakkauden ilmauksista tulisi saada meid at kertomaan toisille, miten hekin voivat hy oty a Jehovan ansaitsemattomasta hyvyydest a. 31 LUKIJOIDEN KYSYMYKSI A Tat ajulkaisuaei ole tarkoitettu myyta- vaksi. Se on valmistettu edistam a an maailmanlaajuista raamatullista opetustyot a, jota tuetaan vapaaehtoisin lahjoituksin Ellei toisin mainita, raamatunlainausten lahteen aonpyh a Raamattu Uuden maailman ka ann os, viitelaitos. July 2016 Vol. 137, No. 11 FINNISH The Watchtower (ISSN ) Issue 11 July 2016 is published monthly with an additional issue published in January, March, May, July, September, and November by Watchtower Bible and Tract Society of New York, Inc.; L. Weaver, Jr., President; G. F. Simonis, Secretary-Treasurer; 1000 Red Mills Road, Wallkill, NY Vartiotornin (ISSN ) julkaisija: Jehovan todistajat. Vastaava toimittaja: Jukka Ropponen. Periodicals Postage Paid at Brooklyn, NY, and at additional mailing offices. POSTMASTER: Send address changes to Watchtower, 1000 Red Mills Road, Wallkill, NY Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania. Printed in Germany, Druck und Verlag: Wachtturm Bibel- und Traktat- Gesellschaft, Selters/Ts., V. i. S. d. P. Manfred Steffensdorfer, Selters/Ts.

3 HE TARJOUTUIVAT PALVELEMAAN Ghanassa TUNNETKO veljia tai sisaria, jotka ovat muuttaneet vieraaseen maahan, missa on suurempi tarve Valtakunnan julistajista? Oletko joskus pohtinut: Mikasaaheid at palvelemaan ulkomailla? Miten he ovat valmistautuneet tallaiseen palvelusmuotoon? Voisinko minakin toimia heidan tavallaan? Paras keino saada vastaukset on tietenkin kysyaheilt aitselt aan. Tehd a anp a niin. MIKA MOTIVOI HEITA? Mika sai sinut harkitsemaan palvelemista tarvealueella vieraassa maassa? Yhdysvalloista kotoisin oleva noin 35-vuotias Amy kertoo: Monien vuosien ajan pohdin palvelemista vieraassa maassa, mutta se tuntui minusta mahdottomalta tavoitteelta. Mikasaih anet toisiin ajatuksiin? Belizessapalvele- va aviopari kutsui minut vuonna 2004 luokseen. He ehdottivat, etta toimisin tienraivaajana heidan kanssaan kuukauden ajan. Tein niin, ja se oli mahtavaa! Vuoden kuluttua muutin tienraivaajaksi Ghanaan. Joitakin vuosia sitten Stephanie, joka on lahes 30- vuotias ja hankin Yhdysvalloista, pysahtyi pohtimaan olosuhteitaan tarkemmin. Han tajusi, ettakoskah anellaolihyv aterveyseik alainkaan perhevelvollisuuksia, han pystyisi antamaan Jehovalle paljon enemman. Tallainen rehellinen itsetutkistelu motivoi hant a muuttamaan Ghanaan, jotta han voisi laajentaa palvelustaan. Filip ja Ida ovat keski-ikainen tienraivaajapariskunta Tanskasta. He olivat aina haaveilleet muutosta tarvealueelle ja etsivat keinoja toteuttaa unelmansa. Filip kertoo: Kun mahdollisuus avautui, tuntui kuin Jehova olisi sanonut meille: Tarttukaa tilaisuuteen! He muuttivat Ghanaan vuonna 2008 ja palvelivat siella yli kolme vuotta. Eric ja Amy 3

4 Ennenkuinmuutat vieraaseen maahan, kysy itseltasi: Pystynkoel attam a an itseni ja perheeni? (1. Tess. 2:9.) Onnistunko saamaan tarvittavan viisumin? Olenko ottanut huomioon ilmaston ja kulttuurin? Olenko tehnyt parhaani terveyteni suojelemiseksi? Olenko valmis opettelemaan maan kielen? Tulenko olemaan seurakunnalle vahvistavaksi avuksi? (Kol. 4:11.) Yli 30-vuotiaat Hans ja Brook ovat aviopari ja palvelevat tienraivaajina Yhdysvalloissa. Vuonna 2005 he olivat mukana auttamassa hurrikaani Katrinan uhreja. Myohemmin he hakivat kansainvalisiin rakennushankkeisiin mutta eivat saaneet kutsua. Hans muistelee: Sitten kuulimme konventtipuheen, jossa mainittiin kuningas Daavid. Han hyvaksyi sen, ettei han saanut rakentaa temppelia. Siksi han muutti pa am a ar a ans a. Tam a auttoi meita ymm artam a an, ettaomiateokraattisiatavoitteitaan voi muuttaa. (1. Aik. 17:1 4, 11, 12; 22:5 11.) Brook lisa a: Jehova halusi meidan koputtavan toista ovea. Kuultuaan muissa maissa palvelevien ystaviens aj annittavi akokemuksia Hans ja Brook pa attiv at kokeil- la tienraivausta ulkomaisilla kentilla. Vuonna 2012 he menivat Ghanaan ja pystyivat palvelemaan paikallisessa viittomakielisessa seurakunnassa neljan kuukauden ajan. Vaikka heidan taytyi palata Yhdysvaltoihin, Ghanassa saatu kokemus syvensi heidan haluaan pita avaltakunnan edut ensimmaisell a sijalla elam ass a an. Sen jalkeen he ovat auttaneet haaratoimiston rakennusprojektilla Mikronesiassa. ASKELEITA KOHTI TAVOITETTA Miten valmistauduit palvelemaan tarvealueella? Stephanie sanoo: Luin Vartiotornin artikkeleita, jotka kasitteliv at palvelemista tarvealueilla. Lisaksi puhuin seurakunnan vanhinten sekakierrosvalvojanjah anen vaimonsa kanssa halustani palvella ulkomailla. Ennen kaikkea kerroin tavoitteestani usein Jehovalle rukouksessa. Stephanie myos piti elam ansayksinkertaisena,mink aansiosta han saattoi laittaa rahaa sa ast o on ulkomailla palvelemista varten. Hans kertoo: Rukoilimme Jehovalta opastusta, koska halusimme menna sinne, minne han meidat ohjaisi. Mainitsimme rukouksissamme myos tarkan paiv am a ar an, jolloin aioimme toteuttaa suunnitelmamme. Tuo aviopari lahetti kirjeet nelja an eri Ks. esimerkiksi kirjoituksia Voitko palvella alueella jolla tarve Valtakunnan julistajista on suurempi? ja Voitko tulla yli Makedoniaan? Vartiotorneista ja

5 Brook ja Hans 2 Aaron ja Stephanie 3 Ida ja Filip 4 AdriajaGeorge 5 Christine ja Gideon haaratoimistoon. Saatuaan myonteisen vastauksen Ghanan haaratoimistosta he matkustivat tuohon maahan aikomuksenaan olla siella kaksi kuukautta. Nautimme seurakunnan kanssa tyoskentelemises- ta niin paljon, ettap aatimmekin viipyapitemp aan, Hans sanoo. Aviopari George ja Adria ovat lahes 40-vuotiaita ja kotoisin Kanadasta. He pitivat mielessa an, ettahy- vat aikomukset eivat riita Jehovan siunauksen saa- miseksi vaan ettaonmy os tehtav ahyvi aratkaisuja. Siksi he ottivat pa att av aisi a askeleita tavoitettaan kohti. He saivat yhteyden era aseen tarvealueella Ghanassa palvelevaan sisareen ja kysyivat hanelt a monesta asiasta. Lisaksi tuo pariskunta kirjoitti Kanadan ja Ghanan haaratoimistoihin. Adria sanoo: Me myos pyrimme yksinkertaistamaan elam a am- me entisesta an. Noiden ratkaisujen ansiosta he saattoivat muuttaa Ghanaan vuonna HAASTEISTA SELVIYTYMINEN Millaisia haasteita kohtasit muuttosi jalkeen, ja miten selviydyit niista? Amy poti aluksi koti-ikav a a. Kaikki poikkesi niin paljon siita, mihin olin tottunut. Mikaauttoih anta? Puhelinsoitot perheenjasenilt a, jotka ilmaisivat arvostavansa palvelustani, auttoivat minua jatkamaan palvelustani ta all a. Aloin myohemmin kayd a perheeni kanssa videokeskusteluja. Koska pystyimme nakem a an toisemme, he eivat tuntuneet olevan niin kaukana. Amy kertoo, ettayst avystyminen kokeneen paikallisen sisaren kanssa auttoi hant aymm artam a an erilaisia tapoja. Hanest atuliluottoyst avani, jonka puoleen HEIN AKUU

6 ka annyin aina kun en tajunnut, miksi ihmiset reagoivat jollakin tietyllatavalla.h anen avullaan opin, mitatehd ajamit av altta a. Nain saatoin jatkaa palvelustani iloiten. George ja Adria kertovat, ettakunhemuuttivat Ghanaan, heista tuntui kuin he olisivat siirtyneet ajassa taaksepain. Kaytimme pesukoneen sijasta ampareit a. Aterian valmistaminen naytti kestav an kymmenen kertaa kauemmin kuin mihin olimme tottuneet, Adria sanoo. Mutta ei aikaakaan, kun hankalista tilanteista tuli vain uusia kokemuksia, joita kertoa toisille. Brook jatkaa: Huolimatta vaikeuksista, joita me tienraivaajat kohtaamme, elam amme tuottaa tyydytysta. Kun kokoamme yhteen kaikki saamamme rakentavat kokemukset, niistamuodos- tuu kaunis muistojen helminauha, jota vaalimme. PALKITSEVAA PALVELUSTA Miksi suosittelet tallaista palvelusmuotoa toisille? Stephanie sanoo: Saarnaamistyo on todellinen ilo sellaisella alueella, missa ihmiset ovat niin innokkaita oppimaan totuuden, etta he haluavat tutkia Raamattua kanssamme joka paiv a. Muutto tarvealueelle on ollut parhaita pa at oksi a, mitaolenkos- kaan tehnyt! Vuonna 2014 Stephanie meni naimi- siin Aaronin kanssa, ja tat anyky ahepalvelevat Ghanan haaratoimistossa. T ama on ollut upea kokemus, sanoo Saksasta kotoisin oleva Christine, joka on vah an yli 30-vuotias tienraivaaja. Han palveli Boliviassa ennen muuttoaan Ghanaan. Han lisa a: Koska olen kaukana perheestani, ka annyn aina Jehovan puoleen saadakseni apua. Hanest a on tullut minulle todellisempi kuin koskaan ennen. Saan myos nauttia suurenmoisesta yksimielisyydesta, joka vallitsee Jehovan kansan keskuudessa. Tam a palvelus on rikastuttanut elam a ani. Christine meni askettain naimisiin Gideonin kanssa, ja yhdessahejatkavatpalvelemis- ta Ghanassa. Filip ja Ida kertovat, miten he auttoivat tutkisteluoppilaita edistyma an. Meilla oli aluksi raamatuntutkisteluja 15 tai enemmankin, mutta rajoitimme niiden ma ar an 10:een, jotta pystyimme opettamaan oppilaitamme perusteellisemmin. Hyotyiv atk ooppilaat tast a? Filip selitta a: Johdin tutkistelua nuo- relle Michael-nimiselle miehelle. Han pystyi tutkimaan joka paiv a ja valmistautui niin hyvin, etta pa asimme Raamattu opettaa -kirjan loppuun kuukaudessa. Sen jalkeen Michaelista tuli kastamaton julistaja. Ollessaan ensimmaist akertaakentt apalveluksessa han kysyi minulta: Voisitko auttaa minua raamatuntutkisteluissani? Katsoin hant ah ammastyneen a. Michael kertoi, ettah an oli aloittanut kolme tutkistelua ja tarvitsi vah an apua niiden johtamisessa. Ajattelehan! Opettajia tarvitaan niin paljon, etta jopa tutkisteluoppilaat opettavat toisia ymmart am a an Raamattua! Amy kertoo tajunneensa nopeasti, ettaapuatar- vittiin paljon: Pian Ghanaan saapumiseni jalkeen saarnasimme pienessakyl assa, jossa etsimme kuuroja ihmisia. Emme loyt aneet vain yhtakuuroavaan kahdeksan pelkast a an tuosta kylast a! Sittemmin Amy meni naimisiin Ericin kanssa, ja he toimivat nyt yhdessa erikoistienraivaajina. He tukevat viittomakielista seurakuntaa, jonka valityksell aautetaan maan yli 300:aa kuuroa julistajaa seka kiinnos- tuneita. Palvellessaan Ghanassa George ja Adria saivat omakohtaisesti kokea, mital ahetystyonteki- jan a oleminen merkitsee. He olivatkin ikionnellisia, kun heidat kutsuttiin Gilead-koulun 126. kurssille. Nykya an he palvelevat lahetysty ontekij oin amosambikissa. RAKKAUS VAIKUTTIMENA On sydant al ammittav a an ahdamonientoisista maista tulleiden tyoskentelev an ahkerasti paikallisten veljien ja sisarten kanssa elonkorjuutyoss a (Joh. 4:35). Vuoden jokaisena viikkona Ghanassa kay kasteella keskima arin 120 ihmista. Samoin kuin ne 17, jotka ovat muuttaneet tarvealueelle Ghanaan, monet tuhannet evankelistat ympari maailmaa ovat tarjoutuneet palvelemaan Jehovaa rakkaus vaikuttimenaan. He toimivat alueilla, joilla tarvitaan lisa a Valtakunnan julistajia. Tallaiset innokkaat tyontekij at ilahduttavat varmasti Jehovan sydamen! (Ps. 110:3; Sananl. 27:11.) 6 VARTIOTORNI

7 Etsi Valtakuntaa, Etsika a jatkuvastih anen [Jumalan] valtakuntaansa, niin nam a lisat a an teille. (LUUK. 12:31) ala aineellisia asioita ON SANOTTU, etta ihmiselle ovat valtt am att omi a vain harvat hyodykkeet mutta ettasill a, mitah an haluaa, ei ole loppua. Monet eivat tunnu tietav an eroa halujensa ja tarpeidensa valil- la, kun on kyse aineellisista asioista. Miten ne sitten eroavat toisistaan? Tarvitsemme todella sellaisia valtt am att omyyksi a, joista elam amme riippuu, esimerkiksi ruokaa, vaatteita ja suojaa. Toisaalta monet haluaisivat saada sellaista, mikaeiole valtt am at ont ajokap aivaisess ael amass a. 2 Se mita ihmiset haluavat, riippuu suuresti heidan asuinpaikastaan. Kehitysmaissa monet saattavat yksinkertaisesti haluta tarpeeksi rahaa, jotta he voisivat ostaa puhelimen, moottoripyor an tai vah an maata. Vauraammissa maissa halutaan usein hankkia paljon kalliita vaatteita, suurempi talo tai hienompi auto. Kummassakin tapauksessa tass a piilee vaara. Materialismi voi saada meidat otteeseensa niin, ettahaluamme aina vain lisa ajalis aa aineellista riippumatta siita, tarvitsemmeko sita tai onko meilla siihen varaa. 1. Mitaeroaonsill a, mitatarvitsemme,jasill a, mitahaluamme? 2. Mita aineellista ihmiset haluavat? LAULUT: 40, 98 MIT A AJATTELET? Mitaeroaonsill a, mita tarvitsemme, ja silla, mitahaluamme? Miksi meidan taytyy pita a kurissa halumme saada lisa a aineellista? Miksi olet vakuuttunut siita, ettajehovapystyy taytt am a an paivitt aiset tarpeesi? 7

8 VARO MATERIALISMIN ANSAA 3 Mita materialismi on? Se on keskittymista aineellisiin asioihin hengellisten rikkauksien sijasta. Materialismin taustalla on se, mita ihminen haluaa, mikaon hanelle tarke a a ja mihin han keskitt a a huomionsa. Han alkaa himoita lisa a aineellista omaisuutta. Materialistisella ihmisella ei ehk a ole paljon rahaa, eika han valtt am att a tee kalliita hankintoja. Jopa aarimm aisen koyh at ihmiset voivat joutua materialismin uhreiksi ja lakata etsimast a ensin Valtakuntaa. (Hepr. 13:5.) 4 Saatana uskottelee maailmansa kaupallisen jarjestelm an avulla, ettameid an taytyy hankkia aineellista enemman kuin tarvitsemme, jotta elam amme olisi nautittavaa. Han vetoaa taitavasti silmien haluun (1. Joh. 2:15 17; 1. Moos. 3:6; Sananl. 27:20). Maailma tarjoaa kaikenlaista aineellista kaytt okelpoisesta aina taysin hyodytt om a an saakka. Oletko joskus ostanut jotakin, mika n aytti houkuttelevalta mainoksessa tai nayteikku- nassa? Tajusitko myohemmin, ettaolisit parj annyt hyvin ilman sita? Tarpeettomat tavarat vain mutkistavat elam a amme ja kuormittavat meita. Ne voivat hairit a hengellista rutiiniamme, johon kuuluvat Raamatun tutkiminen, kokouksissa kay- minen ja niihin valmistautuminen seka sa ann ollinen osallistuminen kenttapalve- lukseen. Muista, etta apostoli Johannes varoitti: Maailma on havi am ass ajasamoin sen halu. 5 Saatana haluaa meidan olevan rikkauden, ei Jehovan, orjia (Matt. 6:24). 3. Mita materialismi on? 4. Miten Saatana kaytt a ahyv akseen silmien halua? 5. Mita voi tapahtua niille, jotka keskittyvat enimmakseen aineellisen hankkimiseen? Jos keskitymme enimmakseen aineellisen hankkimiseen ja itsekka an mielihyvan tavoitteluun, elam all amme ei ole todellista tarkoitusta. Voimme tulla surullisiksi ja turhautuneiksi ja mika pahinta joutua hengellisesti lohduttomaan tilaan. (1. Tim. 6:9, 10; Ilm. 3:17.) Jeesus kuvaili tallaista tilaa vertauksessaan kylvaj ast a. Kun Valtakunnan sanoma kylveta an orjantappuroiden sekaan halut muihin asioihin tunkeutuvat sekaan ja tukahduttavat sanan, ja se tulee hedelmatt om aksi (Mark. 4:14, 18, 19). 6 Pohdihan, mita tapahtui Barukille, profeetta Jeremian sihteerille. Jerusalemin ennustetun tuhon lahestyess abaruk alkoi tavoitella itselleen suuria, asioita joilla ei ollut pysyva aarvoa.h anen olisi kuitenkin pitanyt toivoa vain sita, minka Jehova lupasi h anelle seuraavin sanoin: Mina annan sinulle sielusi saaliiksi. (Jer. 45:1 5.) Jumala ei totisesti aikonut suojella kenenka an aineellista omaisuutta kaupungissa, joka pian tuhottaisiin (Jer. 20:5). Koska nykyinen jarjes- telma loppuu kohta, nyt ei ole aika kera- talis aa aineellista itsellemme. Meidan ei pitaisi odottaa, etta voisimme viedaedes kaikkein arvokkainta tai rakkainta aineellista omaisuuttamme lapi suuren ahdistuksen (Sananl. 11:4; Matt. 24:21, 22; Luuk. 12:15). 7 Jeesus esitti meille parhaat neuvot siita, miten varmistaa elam an valtt am attomyydet ajautumatta sivuraiteille, tu- lematta materialistiseksi tai kasaamatta itselleen turhia huolia. Han sisallytti nam a neuvot vuorisaarnaan. (Matt. 6: ) Tarkastellaanpa tam an saarnan osaa, joka on kirjoitettu muistiin Matteuksen 6:25 34: a an. Sen pitaisi saada 6. Mit avoimmeoppiabarukista? 7. Mit a tarkastelemme seuraavaksi ja miksi? 8 VARTIOTORNI

9 meidat vakuuttumaan siita, ettameid an taytyy etsia jatkuvastih anen valtakuntaansa, ei aineellisia asioita (Luuk. 12:31). JEHOVA TAYTT A A AINEELLISET TARPEEMME 8 Lue Matteuksen 6:25. Kun Jeesus kaski kuulijoidensa lakata olemasta huolissaan sielustaan, han neuvoi heitalo- pettamaan murehtimisen. He olivat huo- lissaan asioista, joista heidan ei pitanyt kantaa huolta. Jeesuksella oli hyvasyy antaa tam ak asky. Vaikka huolenaihe olisi todellinen, liiallinen huolestuneisuus voi esta an akemast ael aman tarke ampi a, hengellisia asioita. Jeesus valitti opetuslapsistaan niin paljon, etta h an varoitti heitat asta vaarallisesta taipumuksesta saarnassaan vielanelj amuutakertaa (Matt. 6:27, 28, 31, 34). 9 Miksi Jeesus kehotti meita olemaan murehtimatta siita, mitas oisimme, joisimme tai pukisimme yllemme? Nehan kuuluvat elam an perusvaltt am att omyyksiin. Jos emme pysty hankkimaan itsel- lemme niita, emmekoilmanmuutaole huolissamme? Tietysti olemme, ja Jeesus ymmarsi sen. Han oli hyvin selvillaih- misten jokapaiv aisist a tarpeista. Lisak- si han tiesi, etta vuosisatoja my ohemmin, viimeisinap aivina, hanen opetuslapsensa elaisiv at kriittisia aikoja, joista on vaikea selviytya (2. Tim. 3:1). Nuo ajat ovat tuoneet tullessaan tyott omyytta, inflaatiota, elintarvikepulaa ja a arim- maist a koyhyytt a. Jeesus oli kuitenkin selvillasiit a, etta sielu merkitsee enemman kuin ruoka ja ruumis enemman kuin vaatteet. 8, 9. a) Miksi meidan ei pitaisi murehtia liikaa sita, saammeko tarpeemme tyydytettya? b) Mita Jeesus ymmarsi ihmisistajaheid an tarpeistaan? 10 Aikaisemmin saarnassaan Jeesus oli opettanut kuulijoitaan pyytam a an, etta heidan taivaallinen Isans a t ayttaisi heidan fyysiset tarpeensa. He voisivat rukoilla: Anna meille tan a an leipamme tak- si paiv aksi. (Matt. 6:11.) Era all atoisel- la kertaa han kehotti heita rukoilemaan: Anna meille leipamme taksi paiv aksi pai- van tarpeen mukaan. (Luuk. 11:3.) Jee- sus ei kuitenkaan tarkoittanut, etta aineellisten asioiden tulisi hallita ajatuksiamme. Samassa mallirukouksessa han asetti tar- keimmaksi rukousaiheeksi Jumalan valta- kunnan tulemisen (Matt. 6:10; Luuk. 11: 2). Rauhoittaakseen kuulijoitaan Jeesus korosti seuraavaksi sita, miten hyvin Jehova huolehtii luomakunnastaan. 11 Lue Matteuksen 6:26. Meidan pitaisi tarkkailla kiinteasti taivaan lintuja. Vaikka nuo luontokappaleet ovat pienia, ne syov at paljon hedelmia, siemenia, hyonteisi a ja matoja. Suhteessa ruumiinpainoonsa ne kuluttavat enemman kuin ihmiset. Niiden ei silti tarvitse viljella maata tai kylva asiemeni a saadakseen ruokaa. Jehova jarjest a a niille kaiken tarpeellisen (Ps. 147:9). Han ei tietenka an vie ruokaa suoraan niiden nokan alle. Niiden taytyy mennaetsim aan ravintonsa, mutta sita on saatavilla yllin kyllin. 12 Jeesuksen oli mahdotonta ajatella, etta h anen taivaallinen Isans a huolehtisi lintujen ruoasta mutta ei valitt aisi ihmisten samankaltaisista perustarpeista [1] (1.Piet.5:6,7).H an ei laita ruokaa suuhumme, mutta han voi siunata meita, kun yritamme kasvattaa tarvitsemamme ravinnon tai ansaita riittav asti rahaa jokapaiv aisiin tarpeisiimme. Jos 10. Mika tuli Jeesuksen opettaman rukouksen mukaan pita at arkeimmall asijallael amass a? 11, 12. Mita opimme tavasta, jolla Jehova huolehtii taivaan linnuista? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.) HEIN AKUU

10 Miten voit yksinkertaistaa el am a asi? 1. Tunnista todelliset tarpeesi. 2. Karsi pois tarpeettomat kulut. 3. Laadi realistinen budjetti. 4. Hankkiudu eroon tavaroista, joita et kayt a. 5. Maksa pois mahdolliset velkasi. 6. Vahenn aansioty osi ma ar a a. 7. Suunnittele, miten voisit laajentaa palvelustasi. Voitko yksinkertaistaa elam a asi niin, etta Valtakunnalla olisi siina keskeisempi sija? (Ks. kpl 20.) Ks. tekstiruutua Budjetin laatiminen Heratk a a!-lehdest a7/2010s.8. joudumme pulaan, han voi heratt a aihmisissa halun jakaa omastaan meille. Vaikka Jeesus ei maininnut suojan jarjest amist a taivaan linnuille, Jehova on antanut niille tarvittavat vaistot, taidot ja ainekset, niin ettanevoivattehd a pesia itselleen. Vastaavasti Jehova voi auttaa meital oytam a an sopivan asunnon perheellemme. 13 Jeesus kysyi kuulijoiltaan: Ettekote ole arvokkaampia kuin ne [taivaan linnut]? Hanell aoliep ailematt a mielessa an se, ettah an antaisi pian elam ans aihmiskunnan puolesta. (Vrt. Luuk. 12:6, 7.) Kristuksen lunastusuhria ei annettu muiden luomusten hyvaksi. Jeesus ei kuollut taivaan lintujen vaan meidan puolestamme, jotta voisimme nauttia loputtomasta elam ast a(matt.20:28). 13. Mika todistaa sen, etta olemme arvokkaampia kuin taivaan linnut? 14 Lue Matteuksen 6:27. Miksi Jeesus sanoi, ettei huolestunut ihminen voi lisa- tayht akyyn ara ak a an elinika ans a? Koska liiallinen huoli jokapaiv aisist a tarpeista ei pidennael ama amme vaan todennak oisesti lyhenta asit a. 15 Lue Matteuksen 6: Kukapa meistaeihaluaisipukeaylleenkauniita vaatteita erityisesti silloin, kun han osallistuu hengellisiin toimiin, kuten kentta- palvelukseen, kokouksiin ja konventteihin? Mutta taytyyk omeid an olla huolissamme vaatteista? Jeesus kiinnitta a jalleen huomiomme Jehovan luomistoi- 14. Mita huolestunut ihminen ei pysty tekema an? 15, 16. a) Mitaopimmetavasta,jollaJehova huolehtii kedon liljoista? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.) b) Mitameid an olisi hyvakysy aitseltamme ja miksi? 10 VARTIOTORNI

11 hin. Tall a kertaa voimme oppia paljon kedon liljoista. Jeesuksella on saattanut olla mielessa an sellaiset liljan kaltaiset kukat kuin gladiolukset, hyasintit, kurjenmiekat ja tulppaanit. Ne ovat kaikki kauniita omalla tavallaan. Vaikka naiden luomistekojen ei tarvitse kehra- talankaajaommellataikutoavaatteita itselleen, niiden kukinta on suuri ilo silmalle. Eihan edes Salomo kaikessa loistossaan ollut puettu niin kuin yksi nais- ta! 16 Pane merkille Jeesuksen seuraavat sanat: Jos nyt Jumala nain vaatettaa kedon kasvillisuuden eiko paljon ennemmin teidat, te vah auskoiset? Siita ei ole pienintak a an epailyst a! Jeesuksen opetuslapset tarvitsivat kuitenkin enemman uskoa (Matt. 8:26; 14:31; 16:8; 17: 20). Heidan taytyi oppia luottamaan Jehovaan. Miten on meidan laitamme? Miten lujasti me uskomme Jehovan haluun ja kykyyn huolehtia meista? 17 Lue Matteuksen 6:31, 32. Kansakuntien ihmiset eivat usko, etta rakastava taivaallinen Isa huolehtii niista, jotka asettavat Valtakunnan edut ensimmaisel- le sijalle elam ass a an. Jos yrittaisimme hankkia kaikkea, mita kansakunnat tavoittelevat kiihkeasti, vahingoittaisimme suhdettamme Jehovaan. Kun sen sijaan annamme hengellisille asioille etusijan niin kuin meidan pita akin, voimme olla taysin varmoja siita, ettajehovaei pidat ameilt amit aan hyva a. Jumalisen antaumuksen tulisi saada meidat tyytyma an elatukseen seka vaatetukseen ja suojaan (1. Tim. 6:6 8). 17. Mik a saattaisi vahingoittaa suhdettamme Jehovaan? HEIN AKUU

12 ONKO JUMALAN VALTAKUNTA ENSIMMAISELL ASIJALLA SINUN ELAM ASS ASI? 18 Lue Matteuksen 6:33. Kristuksen opetuslasten taytyy aina pita avaltakunta elam ans a tarkeimp an a asiana. Jos toimimme tall a tavoin, Jeesuksen sanojen mukaan kaikki tam amuulis ata an meille. Miksi han saattoi sanoa nain? Han selitti edellisessa jakeessa elam an valtt am att omyyksist a: Teidan taivaallinen Isanne tieta a teidan tarvitsevan nait a kaikkia. Jehova voi helposti ennakoida yksilolliset tarpeemme ruoan, vaatetuksen ja asunnon suhteen jopa ennen kuinolemmeitseselvill a niista(fil.4:19). Han tieta a, mika vaatekappaleemme kuluu puhki seuraavaksi. Han ymmart a a, millaista ruokaa tarvitsemme ja millainen asunto olisi sopiva meille ja perheellemme. Jehova pita ahuoltasiit a, etta saamme sen, mita todella tarvitsemme. 19 Lue Matteuksen 6:34. Jeesus muistuttaa jo toisen kerran: Alk a a siis olko koskaan huolissanne. Han haluaa, etta kasittelemme huolenaiheet paiv akerrallaan luottaen taysin Jehovan apuun. Jos joku on tarpeettoman huolissaan siita, mita voisi tapahtua tulevaisuudessa, han ehka alkaa luottaa enemm an itseensa kuin Jumalaan. Tam a voi vahingoittaa hanen suhdettaan Jehovaan. (Sananl. 3: 5, 6; Fil. 4:6, 7.) ETSI ENSIN VALTAKUNTAA, NIIN JEHOVA PITA ASINUSTAHUOLEN 20 Olisi surullista, jos keskittyisimme siina m aarin aineellisen hankkimiseen, 18. MitaJehovatiet aameist a jokaisesta, ja mitah an tekee hyvaksemme? 19. Miksi meidan ei pitaisi murehtia sita, mita voisi tapahtua tulevaisuudessa? 20. a) Minka tavoitteen voisit asettaa itsellesi Jehovan palveluksessa? b) Miten voit yksinkertaistaa elam a asi? ettei meilla olisi tarpeeksi voimavaroja Jehovan palvelukseen. Meidan pitaisi sen sijaan tyoskennell a hengellisten tavoitteiden hyvaksi. Voisitko esimerkiksi siirtya seurakuntaan, jossa tarvitaan enemman Valtakunnan julistajia? Pystyisitko palvelemaan tienraivaajana? Jos olet jo tienraivaaja, oletko ajatellut hakea Valtakunnan julistajien kouluun? Voisitko palvella kotoasi kasin osa-aikaisena vapaaehtoistyontekij an a, joka auttaa Betelissataiet aka ann ostoimistossa? Olisiko sinun mahdollista ryhtya paikallisen suunnittelu- tai rakennustyon vapaaehtoistyontekij aksi ja tukea osa-aikaisesti valtakunnansalien rakennushankkeita? Mieti, miten voisit yksinkertaistaa ela- mantapaasi niin etta pystyisit osallistumaan taydemmin Valtakunnan tyoh on. Pohdi rukoillen tekstiruutua Miten voit yksinkertaistaa elam a asi? ja ryhdy tarvittaviin toimiin saavuttaaksesi tavoitteesi. 21 Hyvast asyyst a Jeesus opetti meita etsima an Valtakuntaa, ei aineellisia asioita. Kun toimimme nain, meidan ei tarvitse koskaan kantaa huolta siita, mita tarvitsemme. Suhteemme Jehovaan tulee laheisemm aksi, koska luotamme haneen emmeka pyri toteuttamaan jokaista pa a- hanpistoa tai ostamaan kaikkia maailman tarjoamia tavaroita, vaikka meilla saattaisikin olla niihin varaa. Yksinkertaistamalla elam a amme nyt saamme lujan otteen todelliseen elam a an, joka on viela edessamme (1. Tim. 6:19). 21. Mika auttaa sinua saamaan laheisemm an suhteen Jehovaan? LOPPUVIITE: [1] (kpl 12) Sita, miksi Jehova saattaa joskus sallia kristityn karsi a ruoan puutetta, seliteta an Lukijoiden kysymyksia -palstalla Vartiotornissa s VARTIOTORNI

13 Miksi meidan taytyy pysya valveilla? Ette tied a, min ap aiv an a Herranne tulee. (MATT. 24:42) VIISI, nelja, kolme, kaksi, yksi! Naemme kuvaruudulla olevasta kellosta, ettameid an on aika menna istumapaikallemme nauttimaan konventin ohjelmajakson alkumusiikista. On aika kuunnella hiljaa Vartiotornin orkesterin kaunista soittoa ja, mikat arkeinta, valmistaa mieltamme ja sydant amme edessa oleviin puheisiin. Mutta entajosjotkutviel aetsiv at tieta an vakijoukossa tai keskustelevat ystaviens akanssaeiv atkahuo- maa, etta ohjelma on alkamassa? Ilmeisesti he eivat ole pysy- neet valppaina ajan ja tapahtumien suhteen: puheenjohtaja on lavalla, musiikki soi ja kuulijat istuvat paikoillaan. Tam a esimerkki voi auttaa meitaymm artam a an paremmin laht o- laskentaa, jossa on kysymys jostain paljon suuremmasta. Aivan edessamme on tapahtuma, jonka vuoksi meidan on pysyttav aeritt ain valppaina. Mikaseon? 2 Kun Jeesus Kristus puhui asiainjarjestelm an pa attymisesta, han sanoi opetuslapsilleen: Tahyilk a a, pysyka ahe- reilla, silla ette tied a, milloin ma ar aaika on. Sen jalkeen 1. Miksi on tarke a a olla selvilla siita, mitaaikaael amme ja mitaymp a- rillamme tapahtuu? Kerro esimerkki. (Ks. kuva kirjoituksen alussa.) 2. MiksiJeesuskehottiopetuslapsiaan pysym aan valveilla? LAULUT: 136, 129 MITEN VOIMME PYSY A VALVEILLA HUOLIMATTA Saatanan vaikutuksesta? maailman hengesta? omista heikkouksistamme? 13

14 han kehotti heita toistuvasti: Pysyka a valveilla. (Matt. 24:3; lue Markuksen 13:32 37.) Myos Matteuksen selonteko samasta keskustelusta osoittaa, etta Jeesus neuvoi seuraajiaan pysyma an valppaina: Pysyka a siis valveilla, koska ette tieda, minap aivan aherrannetulee. osoittakaa tekin olevanne valmiit, silla hetkena, jota ette sellaiseksi luule, Ihmisen Poika tulee. Jalleen kerran han sanoi: Pysyka a siis valveilla, sillaettetied a paiv a aettek ahetke a. (Matt. 24:42 44; 25:13.) 3 Me Jehovan todistajat suhtaudumme Jeesuksen varoitukseen vakavasti. Tiedamme, ettael amme pitkall a lopun ajassa ja etta suuren ahdistuksen alkamiseen ei voi olla paljon aikaa jaljell a! (Dan.12:4;Matt.24:21.)N aemme jar- kyttavi a sotia, moraalittomuuden ja lait- tomuuden lisa antymist a, uskonnollista hammennyst a, nal anh at a a, ruttotauteja ja maanjaristyksi a eri puolilla maailmaa. Tiedamme myos, etta Jehovan palvelijoiden suorittama Valtakunnan saarnaamistyo on saanut ilmiom aiset mittasuhteet kaikkialla. (Matt. 24:7, 11, 12, 14; Luuk. 21:11.) Odotamme innokkaasti aikaa, jolloin Jeesus tulee ja saattaa Isans a tarkoituksen toteutumaan (Mark. 13:26, 27). AIKA KAY VAHIIN 4 Tiedamme, etta jokaisella konventin ohjelmajaksolla on tarkka alkamisaika. Mutta yritammep amitenkovastihyv ansa, emme saa tietoomme vuotta saati sitten paiv a a tai kellonaikaa jona suuri ahdistus alkaa. Maan pa all a ollessaan 3. Miksi kiinnitamme huomiota Jeesuksen varoitukseen? 4. a) Miksi voimme pa atell a, etta Jeesus tieta a nyt Harmagedonin alkamisajan? b) Mista voimme olla varmoja, vaikka emme tiedak a an, milloin suuri ahdistus alkaa? Jeesus sanoi: Siitap aivast ajahetkestaeitied a kukaan, eivat taivaiden en- kelit eika Poika, vaan ainoastaan Isa. (Matt. 24:36.) Taivaassa Kristus on kuitenkin valtuutettu johtamaan tulevaisuudessa sotaa Saatanan maailmaa vastaan (Ilm. 19:11 16). Siksi on jarkev a aajatella, ettajeesustiet aanytharmagedonin alkamisajan. Me emme kuitenkaan tieda sita. Meidan on hyvin tarke a apysy avalppaina, kunnes suuri ahdistus puhkeaa. Jehovalle ei ole milloinkaan ollut epasel- va a, milloin loppu tulee. Han on pa at- tanyt sille tarkan ajan. Hanen ma ar a- aikansa suuren ahdistuksen alkamiselle on paiv ap aivalt ayh al ahempan a, ja se ei myoh asty! (Lue Habakukin 2:1 3.) Miksi voimme olla siitavarmoja? 5 Jehovan profetiat ovat aina taytty- neet juuri oikeaan aikaan! Han esi- merkiksi vapautti israelilaiset Egyptista aivan ajallaan. Mooses sanoi nisankuun 14. paiv ast a1513eaa.seuraavasti: Tapahtui niiden neljansadankolmenkym- menen vuoden kuluttua, tapahtui juuri sinap aivan a, ettakaikkijehovanarmei- jat lahtiv at Egyptin maasta. (2. Moos. 12:40 42.) Nuo 430 vuotta alkoivat, kun Jehovan ja Abrahamin valinen liitto astui voimaan vuonna 1943 eaa. (Gal. 3: 17, 18). Myohemmin Jehova sanoi Abrahamille: Sinun tulee totisesti tieta a, etta siemenesi tulee asumaan muukalaisena maassa, joka ei ole heidan omansa, ja heikal aisi a heid an on palveltava, ja nam aahdistavatheit anelj ansadan vuoden ajan. (1. Moos. 15:13; Apt. 7:6.) Nuo 400 ahdistuksen vuotta alkoivat ilmeisesti vuonna 1913 eaa., jolloin Ismael ilvehti Iisakille tam an vieroittamisen aikoihin, ja pa attyiv at israelilaisten lahties- 5. Mika esimerkki osoittaa, etta Jehovan profetiat ovat aina tayttyneet juuri oikeaan aikaan? 14 VARTIOTORNI

15 saegyptist a vuonna 1513 eaa. (1. Moos. 21:8 10; Gal. 4:22 29). Jehova tosiaan asetti tarkan ma ar aajan kansansa vapauttamiselle 400 vuotta etukateen! 6 Joosua, joka oli noiden Egyptistava- pautettujen joukossa, muistutti israeli- laisia: Te tiedatte hyvin kaikesta syda- mestanne ja kaikesta sielustanne, ettei yksika an sana kaikista niistahyvist asanoista, jotka Jehova, teidan Jumalanne, on teille puhunut, ole pettanyt. Ne kaikki ovat kayneet teille toteen. Ei yksika an sana niistaolepett anyt. (Joos. 23:2, 14.) Voimme olla varmoja, ettei myos- ka an Jehovan lupaus suojella kansansa lapi suuren ahdistuksen peta. Jos haluamme saily aelossanykyisenj arjestelman tuhosta, meidan taytyy kuitenkin pysya valveilla. PYSY VALPPAANA SAILY AKSESI ELOSSA 7 Voimme oppia menneisyydesta, miten tarke a a on olla valpas. Monia suuria kaupunkeja, kuten Jerusalemia, ympa- roiv at muinoin korkeat muurit. Ne suojelivat kaupunkia tunkeutujilta, ja niissa oli tahystyspaikkoja, joista voitiin tarkkailla lahialuetta. Miehiaseisoivartiossa muureilla ja porteilla paivin ja oin. Heidan tehtav an a an oli varoittaa asukkaita mista tahansa lahestyv ast a vaarasta. (Jes. 62:6.) Vartijoiden oli elintarke a a pysya asemissaan valveilla ja tarkkaavaisina (Hes. 33:6). 8 Juutalainen historioitsija Josefus kertoo, miksi Rooman sotajoukot saivat vuonna 70 haltuunsa Antonian linnan, joka oli kiinni Jerusalemin kau- 6. Miksi voimme olla varmoja, ettajehovatu- lee pelastamaan kansansa? 7, 8. a) Mika oli vartijoiden tehtav amenneisyydessa, ja mita voimme oppia siita? b) Kerro esimerkki siita, mitavoitapahtua,kunvartijat nukahtavat. pungin muurissa. Porttien vartijat olivat unessa! Sieltaroomalaisetp aasiv at hyokk a am a an temppeliin ja sytyttam a an sen tuleen, mika johti suurimpaan ahdistukseen, jonka Jerusalem ja juutalainen kansakunta olivat koskaan kokeneet. 9 Nykya an useimmat valtiot vartioivat rajojaan. Rajavartijat ja huipputekniset valvontajarjestelm at pitav at huolen, ettei maahan pa ase tunkeilijoita eika valtiollista turvallisuutta uhkaavia vihollisia. Tallaiset vartijat voivat kuitenkin havaita vain ihmisten ja ihmishallitusten aiheuttamat uhkatekijat. He eivat ole selvillakristuksenk asissaolevan taivaallisen Valtakunta-hallituksen olemassaolosta ja toiminnasta eivatk asiit a, miten se panee pian tayt ant o on tuomion kaikille kansakunnille (Jes. 9:6, 7; 56:10; Dan. 2:44). Kun me toisaalta pysymme hengellisesti valveilla ja valppaina, olemme valmiit, tuleepa tuo tuomiopaiv amilloin hyvans a(ps.130:6). ALAANNA HUOMIOSI HAJAANTUA 10 Kuvitellaanpa vartijaa, joka on valvonut vartiopaikallaan koko yon. Han on vasyneimmill a an ja joutuu taistelemaan unta vastaan eniten juuri ennen vartiovuoronsa pa attymist a. Vastaavasti mital ahemmaksi nykyisen jarjestelm an loppua tulemme, sitavaikeampaamei- dan on pysyahereill a. Miten murheellis- ta olisikaan, jos emme onnistuisi pysyma an valveilla! Tarkastelemme nyt kolmea seikkaa, jotka saattaisivat heikenta a valppauttamme ja tarkkaavaisuuttamme, jos emme olisi varuillamme. 9. Mista useimmat ihmiset eivat nykya an ole selvilla? 10, 11. a) Mitameid an taytyy varoa ja miksi? b) Mistatied at, etta Saatana on saanut ihmiset sivuuttamaan Raamatun profetiat? HEIN AKUU

16 Teetk okaikkesi,jottapysyisit hengellisesti valppaana? (Ks. kpl:t ) 11 Saatana tuudittaa ihmisia hengelliseen valinpit am att omyyteen. Vah an ennen kuolemaansa Jeesus varoitti opetuslapsiaan kolme kertaa tam an maailman hallitsijasta (Joh. 12:31; 14:30; 16:11). Jeesus tiesi, etta Saatana pit aisi ihmiset mielelta an pimeydessa, jottei Raamatun profetioista huokuva kiireellisyyden tunne vaikuttaisi heihin (Sef. 1:14). Saatana sokaisee ihmisiav aar an uskonnon maailmanmahdin valityksell a. Mitaolet pannut merkille keskustellessasi toisten kanssa? Eiko Saatana olekin jo sokaissut ei-uskovien mielet tajuamasta, etta nykyisen jarjestelm an loppu lahestyy ja etta Kristus hallitsee nyt Jumalan valtakunnan Kuninkaana? (2. Kor. 4:3 6.) Miten usein kuulet ihmisten sanovan: Ei kiinnosta? Useimmat ovat valinpit am attomi a, kun yritamme kertoa heille, mihin tam amaailmaonmenossa. 12 Ala anna toisten valinpit am att omyyden lannistaa sinua tai saada valppauttasi herpaantumaan. Olet selvillatosiasiois- ta. Paavali kirjoitti kristityille: Tiedatte varsin hyvin, ettajehovanp aivatulee. 12. Miksi emme saa antaa Saatanan petta aitseamme? Sitten han lisasi: Juuri niin kuin varas yoll a. (Lue 1. Tessalonikalaiskirjeen 5:1 6.) Jeesus varoitti: Pysyka a tekin valmiina, silla hetken a, jota ette pidatodenn akoisen a, Ihmisen Poika tulee. (Luuk. 12:39, 40.) Pian Saatana petta avaltaosanihmisist a tuudittautumaan valheelliseen rauhan ja turvallisuuden tunteeseen. Han eksytta aheid at ajattelemaan, etta maailmassa kaikki on hyvin. Miten on meidan laitamme? Tuon tuomiopaiv an ei tarvitse yllatt a a [meit a] kuin [se yllatt aisi] varkaat, jos vain pysymme valveilla ja pysymme jarkevin a (1.Tess. 5:4, alav.; 5:6). Siksi meidan tay- tyy joka paiv alukeajumalankirjoitettua sanaa ja mietiskellasit a, mitah an meille sanoo. 13 Maailman henki saa ihmiset vaipumaan hengelliseen uneen. Monet ovat niin kietoutuneita elam an jokapaiv aisiin asioihin, etteivat he ole tietoisia hengellisesta tarpeestaan (Matt. 5:3). He syventyvat maailman aineellisiin houkutuksiin, jotka ruokkivat lihan halua 13. Miten maailman henki vaikuttaa ihmisiin, ja miten voimme valtty at alta vaaralliselta vaikutukselta? 16 VARTIOTORNI

17 ja silmien halua (1. Joh. 2:16). Viihdeteollisuus on huumannut ihmiset rakastamaan nautintoja, ja houkutukset lisa antyv at vuosi vuodelta (2. Tim. 3:4). Siksi Paavali varoitti kristittyjatekem asta etuk ateen suunnitelmia lihan halujen hyvaksi, mika johtaisi hengelliseen uneliaisuuteen (Room. 13:11 14). 14 Haluamme, ettael ama amme vaikuttaa maailman hengen sijasta pyhahenki. Sen valityksell ajehovaonauttanutmeita n akema an selvasti, mita tulevaisuus tuo tullessaan [1] (1. Kor. 2:12). Ymmar- ramme kuitenkin, ettaihmisest avoivar- sin helposti tulla hengellisesti unelias. Elam an arkisilla askareilla on tallainen vaikutus, jos annamme niiden syrjayt- ta a hengelliset toimemme. (Lue Luuk- kaan 21:34, 35.) Toiset saattavat pilkata pyrkimyksiamme pysya valveilla, mutta sen ei pitaisi saada meitamenett ama an kiireellisyyden tunnettamme (2. Piet. 3: 3 7). Sen sijaan meidan taytyy sa annollisesti kayd a veljiemme ja sisartemme kanssa seurakunnan kokouksissa, joissa Jumalan henki vaikuttaa. 15 Epat aydellinen lihamme voi heikenta ap aat ost amme pysya valppaana. Jeesus tiesi hyvin, miten helposti epat aydelliset ihmiset antavat myoten lihan heikkouksille. Mietihan, mita tapahtui Jeesuksen teloitusta edeltaneen ailtana. Sailytt a akseen nuhteettomuutensa ha- nen taytyi pyyta a voimaa taivaalliselta Isalt a an. Jeesus neuvoi Pietaria, JaakobiajaJohannesta pysym aan valveilla sillav alin, kun han rukoili. He eivat kuitenkaan tajunneet, miten ratkaisevia tapahtumia heidan edessa an oli. Sen sijaan 14. Mika varoitus esiteta an Luukkaan 21:34, 35:ssa? 15. Mita tapahtui Pietarille, Jaakobille ja Johannekselle, ja miten meille voisi kayd a samalla tavalla? etta he olisivat huolehtineet Herrastaan, he antoivat myoten vasymykselleen ja vaipuivat uneen. Vaikka Jeesuskin oli uupunut, han pysyi taysin valveilla rukoillen hartaasti Isa ans a. Myos hanen toveriensa olisi pitanyt toimia nain. (Mark. 14:32 41.) 16 Se etta pysymme hereill a hengellisesti, vaatii muutakin kuin hyviaai- komuksia. Muutamaa paiv a aennenget- semanen puutarhan tapahtumia Jeesus oli kehottanut samoja opetuslapsia rukoilemaan Jehovaa. (Lue Luukkaan 21: 36.) Pysyaksemme hengellisesti hereilla meidankin taytyy olla valppaat rukousten suhteen (1. Piet. 4:7). PYSY AINA VALVEILLA 17 Jeesus sanoi, ettalopputulee hetke- na, jota emme sellaiseksi luule. Siksi nyt ei ole aika torkahdella hengellisesti eikata- voitella Saatanan ja hanen maailmansa tarjoamia unelmia ja harhakuvia tai antautua lihan haluille. (Matt. 24:44.) Raamatun sivuilla Jumala ja Kristus kertovat meille, mitahetekev at hyvaksemme lahi- tulevaisuudessa ja miten voimme pysya valveilla. Meidan tulee rakentaa hengellisyyttamme, pyrkia p aasem a an lahem- maksi Jehovaa ja pita ah anen valtakun- tansa tarkeimm all a sijalla elam ass amme. Meidan taytyy pysya valppaina ajan ja tapahtumien suhteen ollaksemme valmiita siihen, mitaontulossa(ilm.22:20).kyse on elam ast amme! 16. Miten voimme Luukkaan 21:36:ssa olevien Jeesuksen sanojen mukaan pysya hereilla? 17. Miten voimme varmistaa, ettaolemmeval- miita lahitulevaisuuden tapahtumiin? LOPPUVIITE: [1] (kpl 14) Ks. kirja Jumalan valtakunta hallitsee! luku 21. HEIN AKUU

18 Al apelk aa. Minaolen auttava sinua KUVITTELE, ettak avelet kadulla myoh a an illalla. Yhtakki ahuomaat,ett a joku seuraa sinua. Kun pysahdyt, myos askeleet takanasi lakkaavat kuulumasta. Kun kiihdytat vauhtia, jaljess asi tuleva tekee samoin. Alat juosta ja rynta at lahist oll aasuvan ystav an kotiin. Kun ystav asi avaa oven ja toi- vottaa sinut tervetulleeksi luokseen, huokaiset helpotuksesta. Sinulla ei ehka ole ollut juuri tallaista kokemusta, mutta muunlaiset vaikeat tilanteet saattavat aiheuttaa sinulle huolta. Kamppailetko esimerkiksi jonkin heikkouden kanssa, jonka haluaisit voittaa mutta johon lankeat yha uudelleen? Oletko ollut pitka an tyott om an a, vaikka olet tehnyt kaikkesi loyt a aksesi tyopaikan? Ahdistaako sinua ajatus vanhenemisesta ja terveysongelmista, joita tulevaisuus voi tuoda tullessaan? Tai huolestuttaako sinua jokin muu? Onpa sinulla millaisia ongelmia tahansa, eiko olisikin helpottavaa, jos voisit jakaa huolenaiheet jonkun kanssa ja saada hanelt aapuasilloinkun sita tarvitset? Onko sinulla tallainen ystav a? On tosiaankin! Jehova on sinulle laheinen ystav aaivan niin kuin han oli patriarkka Abrahamille, ku- ten kerrotaan Jesajan 41:8 13:ssa. Jakeissa 10 ja 13 Jehova sanoo palvelijoilleen: Al apelk aa, silla minaolensinunkanssasi. Alat ahyile ymparillesi, sillamin a olen sinun Jumalasi. Olen vahvistava sinua. Olen todella auttava sinua. Olen todella pita- va sinusta lujasti kiinni vanhurskauden oikealla kadell ani. Sillamin a, Jehova, sinun Jumalasi, tartun oikeaan kateesi, mina, joka sanon sinulle: Al apelk aa. Minaolenauttavasinua. OLEN TODELLA PITAV ASINUSTA LUJASTI KIINNI Eivatk on ama sanat kuulostakin rauhoittavilta? Kuvittele itsesi tilanteeseen, jonka Jehova on maalannut eteemme. Tass aasetelmassaetk avele Jehovan kanssa kasi kadess a, niin hieno mielikuva kuin se onkin. Jos kavelisitte kasikk ain, ha- nen oikea katens apit aisi kiinni sinun vasemmasta kadest asi. Sen sijaan Jehova ojentaa vanhurskauden oikean katens a ja tarttuu sinun oikeaan kateesi ika an kuin veta akseen sinut pois jostakin ahdistavasta tilanteesta. Samalla han rohkaisee sinua vakuuttamalla: Al apelk aa. Minaolenauttava sinua. Naetk o Jehovan rakastavana Isan ajayst avan a, joka tulee avuksesi, kun sinulla on vaikeaa? Han on kiinnostunut sinusta ja hyvinvoinnistasi, ja han on pa att anyt auttaa sinua. Kun kohtaat vaikeuksia, Jehova haluaa sinun tuntevan olosi turvalliseksi, sillah an on todella kiintynyt sinuun. Han on tosiaankin helposti saatava apu ahdistusten aikana (Ps. 46:1). 18 VARTIOTORNI

19 MENNEISTA VIRHEISTAJOHTUVAT SYYLLISYYDENTUNTEET Joitakuita piinaa heidan aiempi kayt oksens a, ja he pohtivat, onko Jumala antanut heille anteeksi. Jos nain on sinun laitasi, ajattele uskollista Jobia, joka myonsi nuoruutensa erheet (Job 13:26). Psalmista Daavidilla oli samanlaisia tunteita, ja han anoi Jehovalta: Al amuistanuoruutenisynteja al ak a kapinoitani. (Ps. 25:7.) Epat aydellisyy- temme vuoksi me kaikki olemme tehneet syntia ja olemme Jumalan kunniaa vailla (Room. 3:23). Jesajan luvussa 41 oleva sanoma osoitettiin alun alkaen Jumalan muinaiselle kansalle. Israelilaiset olivat tehneet syntia siinam aarin, ettaje- hova pa atti langettaa heille tuomion ja antoi vieda heidat pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin (Jes. 39: 6, 7). Jumalalla oli kuitenkin mielessa an tuleva aika, jolloin han vapauttaisi ne, jotka katuvat ja palaavat hanen luokseen (Jes. 41:8, 9; 49:8). Han on yhtaavarasyd aminen niita kohtaan, jotka vilpittom asti haluavat saada hanen suosionsa nykya an (Ps. 51:1). Mietihan, mita tapahtui Takuyalle, joka yritti pa ast a voitolle epapuhtaista tavoista katsella pornografiaa ja harjoittaa masturbaatiota. Han lankesi niihin yha uudelleen. Miltah anestatuntui? Tunsin itseni aivan arvottomaksi. Mutta kun la- hestyin Jehovaa rukouksessa ja pyysin hanelt aanteeksi va arintekoani, han nosti minut ylos. Miten Jehova teki sen? Takuyan seurakunnan vanhimmat pyysivat, ettah an ottaisi heihin yhteytt aaina sortuessaan va arintekoihin. Han tunnustaa: Ei ollut aina helppo kertoa heille, mutta sain siita joka kerta lisa a voimaa. Sitten vanhimmat jarjes- tivat niin, ettakierrosvalvojatekipaimennusk ayn- nin Takuyan luo. Kierrosvalvoja sanoi hanelle: En ole ta all asattumaltavaansiksi,ett a vanhimmat halusivat minun tulevan. He pa attiv at, ettasin a saat tam an paimennuskaynnin. Takuya muistelee: Vaikka mina olin se, joka oli toiminut va arin, Jehova tarjosi minulle apua vanhinten valityksel- la. Takuya edistyi vakituiseksi tienraivaajaksi ja palvelee nykya an haaratoimistossa. Kuten Jumala nosti ylos tam an veljen hanen sorruttuaan va arintekoihin, han nostaa sinutkin. HUOLI ELATUKSEN HANKKIMISESTA Tyott omyys aiheuttaa huolta monille. Jotkut menettav at tyopaikkansa, ja heidan on vaikea loy- ta atoistatulol ahdetta. Kuvittele, milta sinusta tuntuisi, jos tyonantaja toisensa jalkeen torjuisi sinut. Tallaisessa tilanteessa jotkut menettav at itsekunnioituksensa. Miten Jehova voisi auttaa sinua? Han ei ehkahetij arjesta sinulle unelmatyo- paikkaa, mutta han saattaa auttaa sinua palauttamalla mieleesi sen, mita kuningas Daavid pani merkille: Olen ollut nuorukainen ja olen tullut vanhaksi, mutta en ole nahnyt vanhurskasta hylattyn aenk ah anen jalkel aistens aetsiv an leipa a. (Ps. 37:25.) Jehova siis pita a sinua kallisarvoisena, ja vanhurskauden oikealla kadell a an han voi auttaa sinua hankkimaan sen, mita tarvitset jatkaaksesi hanen palvelemistaan. Kolumbiassa asuva Sara sai kokea, ettajeho- valla on voimaa pelastaa palvelijansa. Hanell aoli MitenJehovasaattaaauttaasinua, jos menetat tyopaikkasi? Jotkin nimet on muutettu.

20 vaativa mutta hyvapalkkainen tyo maineikkaassa yrityksessa. Koska han halusi tehdaenemm an Jehovan hyvaksi, han kuitenkin irtisanoutui tyos- ta an ja aloitti tienraivauksen. Hanen tarvitseman- sa osa-aikatyo oli silti kiven alla. Sara perusti pienen ja atel obaarin, mutta aikanaan rahat loppuivat ja han joutui sulkemaan sen. Kului kolme pitka a vuotta, mutta Jehovan ansiosta kestin, Sara sanoo. Han oppi erottamaan valtt am att omyydet ylellisyyksista ja olemaan murehtimatta seuraavasta paiv ast a (Matt. 6:33, 34). Viimein hanen entinen tyonantajansa soitti ja tarjosi hanelle takaisin hanen aikaisempaa tyopaikkaansa. Han vastasi, ettah an ottaisi ainoastaan osa-aikatyon ja vain jos han saisi vapaata hengellisia toimiaan varten. Vaikka Sara ei ansaitse yhta paljon rahaa kuin joskus ennen, han pystyy jatkamaan tienraivausta. Kaiken tam an jalkeen han sanoo: Tunsin koko ajan Jehovan hellan huolenpidon. Jos ejarosesek atonyjawendy KUN AJATUS VANHENEMISESTA AHDISTAA Viela yksi suuri huolenaihe on vanheneminen. Tullessaan elakeik a an monet pohtivat, riittav atk o heidan rahansa hyva an loppuelam a an. He kantavat huolta myos terveysongelmista, joita ikasaat- taa tuoda tullessaan. Todennak oisesti juuri Daavid anoi Jehovalta: Al aheit a minua pois vanhuuden aikana, alaj ata minua, kun voimani ehtyy. (Ps. 71:9, 18.) Miten Jehovan palvelijat sitten voivat tuntea olonsa turvalliseksi vanhoilla paivill a an? Heidan taytyy edelleen kasvattaa uskoa Jumalaan ja luottaa siihen, ettah an jarjest a a heille valtt am att o- myydet. Tietysti jos he ovat vuosien varrella saaneet nauttia joistakin ylellisyyksista, heidan on ehka yksinkertaistettava elam a ans ajatyydytt ava vahemp a an aineellisesti. He voivat huomata, etta vihannesruoka seimessaruokitunsonnin ase- mesta voi tuottaa nautintoa ja jopa olla hyvaksi heidan terveydelleen! (Sananl. 15:17.) Jos keskitat huomiosi Jehovan miellytt amiseen, han huolehtii sinusta viela vanhoilla paivill asikin. Otetaanpa esimerkiksi Jos ejarose,jotkaovat palvelleet Jehovaa koko ajallaan yli 65 vuotta. Vuosien varrella heidan on taytynyt hoitaa Rosen isa a, joka tarvitsi ymparivuorokautista huomiota. Jos ella on ollut kestettav an a an myos syop aleikkaus ja kemoterapia. Miten Jehova on ojentanut oikean katens a t alle uskolliselle pariskunnalle? Han on kaytt anyt siina samaan seurakuntaan kuuluvaa avioparia, Tonya ja Wendya, jotka tarjosivat heille asunnon. Tony ja Wendy halusivat antaa sen ilmaiseksi kokoaikaisten tienraivaajien kaytt o on. Vuosia aiemmin Tony oli lukion ikkunasta katsellut, miten Jos e ja Rose meniv at sa ann ollisesti kenttapalvelukseen. Heistan akyvaintoher at- ti haness arakkautta,jasill aolih aneen voimakas vaikutus. Koska Tony ja Wendy nakiv at, etta tam ai akas pariskunta oli antanut koko elam ansa Jehovalle, he pa attiv at ottaa nam a luokseen asumaan. Viimeiset 15 vuotta he ovat auttaneet Jos eta ja Rosea, jotka ovat nykya an noin 85-vuotiaita. Nam ai akka at ystav at pitav at nuoremman avioparin apua lahjana Jehovalta. Jumala tarjoaa vanhurskauden oikeaa k atta an myos sinulle. Ojennatko sinavuorostasik a- den hanelle, joka lupaa: Al apelk aa. Minaolen auttava sinua?

21 Kiitollisia Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydest a Me kaikki olemme saaneet ansaitsematonta hyvyytta ansaitsemattoman hyvyyden lisaksi. (JOH. 1:16) VARHAIN aamulla eras viininviljelija meni torille palkkaamaan tyomiehi a viinitarhaansa. Han loysikin miehia, jotka hyvaksyi- vat hanen palkkatarjouksensa ja aloittivat tyon. Koska viininvil- jelijatarvitsiviel aenemm an tyontekij oit a, han palasi torille yha uudestaan tuon paiv an aikana ja palkkasi lisa amiehi a. Han tarjosi oikeudenmukaista palkkaa jopa niille, jotka han otti tyo- hon myoh a an iltapaiv all a. Illalla han kokosi tyontekij ans ayhteen ja antoi heille heidan palkkansa. Se oli sama kaikille, oli- vatpa he tyoskennelleet useita tunteja tai vain yhden. Kun ensimmaisin aty ohon saapuneet ymmarsiv at tam an, he alkoivat valittaa. Viininviljelijavastasit ahan tapaan: Tehan suostuitte tarjoamaani palkkaan. Eiko minun ole lupa antaa kaikille tyon- tekijoilleni se, mita tahdon? Oletteko kateellisia, koska mina olen antelias? (Matt. 20:1 15; alav.) 2 Jeesuksen vertaus muistuttaa meitaer aast ajehovanominaisuudesta, joka mainitaan Raamatussa usein. Se on hanen ansaitsematon hyvyytensa. [1] (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 1, 2. a) Millaisen vertauksen Jeesus kertoi viinitarhan omistajasta? b) Miten tuo kertomus valaisee anteliaisuutta ja ansaitsematonta hyvyytta? LAULUT: 95, 13 MIT AVASTAISIT? Mika on suurin ilmaus Jehovan ansaitsemattomasta hyvyydestaihmiskuntaa kohtaan? Miten voimme osoittaa, ettei meitaen aa hallitse synti vaan ansaitsematon hyvyys? Millaisia siunauksia saamme Jehovan ansaitsemattoman hyvyyden johdosta? 21