Vesilain 3 luvun 3 :n 7) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 81/2012/2 Dnro ESAVI/14/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Vesialueen ruoppaaminen ravintolapaviljongin rakentamiseksi Eläintarhanlahdelle ja töiden valmistelu ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki Helsingin työväenyhdistys ry HAKEMUKSEN VIRELLETULO Helsingin työväenyhdistys ry on Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan ja täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa vesialueen ruoppaamiseen ravintolapaviljongin rakentamiseksi Eläintarhanlahdelle ja töiden valmisteluun ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Helsingin kaupungin Kallion kaupunginosassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA SUUNNITELMA Vesilain 3 luvun 3 :n 7) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti Yleistä Rantapaviljongin tontin omistaa Helsingin kaupunki ja sitä hallinnoi Helsingin kaupungin tonttiosasto. Kiinteistö on vuokrattu Helsingin työväenyhdistys ry:lle. Rakennuspaikka kuuluu voimassaolevaan asemakaavaan (asemakaavan muutos) Eläintarhanlahden vesialue. Asemakaava on tullut voimaan Vesialue Eläintarhanlahti (kiinteistötunnus ) on yleinen vesialue, jota hallinnoi Helsingin kaupungin tonttiosasto. Hakijalla on Helsingin kaupungin antama lupa rakentaa paviljonkirakennus maa- ja vesialueilleen. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 Aiemmat luvat ja lausunnot Rakennushankkeen toteutukselle on voimassa oleva rakennuslupa, lupatunnus A, Kelluvan ravintolapaviljongin rakentaminen. Aiemman vesilainsäädännön puitteissa Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus on käsitellyt kohteen ruoppausasian ja antanut lausunnon Eläintarhanlahden ravintolapaviljongin ja sen vaatimienruoppaustöiden luvanvaraisuudesta UUDELY/210/07.00/ sekä lausunnon Eläintarhanlahden ravintolapaviljongin sedimenttimassojen meriläjityskelpoisuudesta UUDELY/210/07.00/ Hankekuvaus Ravintolapaviljonki rakennetaan voimassa olevan asemakaavan mukaisesti kelluvan betoniponttonin varaan. Rakennukseen kuljetaan siltaa pitkin. Ravintolan lattia on normaalivedellä graniittisen rantamuurin korkeudella, jolloin silta on vaakasuorassa. Ravintolaan on mahdollista saapua myös veneellä sen pohjoispuolella olevalle laiturille. Toinen silta on henkilökuntaa ja huoltoliikennettä varten. Se toimii myös rakentamismääräyksissä vaadittavana varapoistumistienä. Rakennus on esteetön. Sali kalustetaan 200 ruokailevalle asiakkaalle. Tavoitteena on miljööltään, tuotteiltaan ja palvelultaan laadukas ravintola. Toiminnallisesti keittiö tukeutuu Paasitornissa olevan ruokaravintola Graniittilinnan keittiöön, josta löytyvät tarvittavat varastot, kylmiöt, esivalmistustilat ja huoltotilat. Ruokatuotteet siirretään ravintolapaviljongin jakelukeittiöön vaunuilla. Jätteet laitetaan keittiön sisällä tarkoitukseen varattuihin kalusteisiin, joista ne siirretään suljetuissa astioissa ilman välipysähdystä Graniittilinnan jätekeskukseen. Eläintarhanlahti on yhteydessä Suomenlahteen, jonka vedenpinnan taso vaihtelee Helsingissä välillä -0,9 +1,5 m. Vaikka vesi nousee erittäin harvoin korkeimpaan tasoonsa, paviljongin suunnittelussa varaudutaan rakennusjärjestyksen vaatimaan +3,0 m:n korkeuteen. Ankkurointi sallii paviljongin nousun ja laskun vedenpinnan mukana. Siltojen päät joustavat tilanteen mukaan myös sivusuunnassa. Sisäänkäyntisillan alapinnassa olevat talotekniikan kanavoinnit ponttonin teknisistä tiloista mantereelle on varustettu joustavin liitoksin siten, ettei vuotokohtaa ponttonin kylkeen synny. Ponttoni valmistetaan telakalla, uitetaan Pitkänsillan alta kahdessa osassa, jonka jälkeen lohkot juotetaan yhteen ja ankkuroidaan kuuteen paalutettuun tukipisteeseen. Tämän jälkeen kootaan itse rakennuksen runko ponttonin päälle teräsosista, jotka on esivalmistettu konepajalla. Ponttonin lohkojakoon on tulossa muutoksia. Mahdollisia muutoksia ei ole huomioitu liitteenä olevissa arkkitehtikuvissa, mutta ne toimitetaan lupaviranomaiselle tarvittaessa suunnittelutyön valmistuttua. Ponttonin syväys 2,1 m edellyttää rakennuspaikan ruoppausta. Rakennuksen julkisivut ovat lasia ja kuparia. Rakentamisaika Hankkeen suunnittelu on käynnissä ja toteutus aloitetaan vesiluvan myöntämisen jälkeen. Toivottu rakentamisaika on vuoden 2012 alkupuolella si-

3 ten, että ruoppaustyöt saadaan valmiiksi ennen Vesiluvan myöntämisen viivästyminen ja ruoppauksen siirtäminen myöhemmäksi vaikeuttaa urakkasopimusten laadintaa. Ruoppaus suoritetaan linnuston pesimäajan ulkopuolella , mikä on aiemmin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon määräyksissä esitetty edellytys työn toteuttamiselle. 3 Ruoppaus Ravintolapaviljongin ponttonin syväys (2,1 m) edellyttää rakennuspaikan ruoppausta. Alueelta ruopataan pohjasedimenttiä noin 1 m syvyydeltä. Tulevan rantapaviljongin alueelta otettiin sedimenttinäytteitä 4 tutkimuspisteestä Ruoppausmassojen määrä ja laatu Ruoppausmassojen sijoituspaikka Ruoppausalue luodataan ennen ruoppauksen aloittamista. Haitta-aineita sisältävän sedimentin poiston jälkeen ruoppaussyvyys todennetaan luotaamalla tai muulla soveltuvalla menetelmällä. Haitta-aineita sisältävän sedimentin ruoppauksen kestoksi on arvioitu noin kaksi viikkoa. Tutkimusten perusteella alueen pintasedimentit (syvyys 0 0,2 m) sisältävät niin suuria pitoisuuksia eri haitta-aineita, että niiden läjittäminen vesialueelle ei ole mahdollista (tason 2 ylitys). Syvemmältä (0,2 0,5 m) otetuista näytteissä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia todettiin vain yhdessä näytepisteessä, jossa pitoisuudet ylittivät tason 2. Muissa syvemmissä näytteissä pitoisuudet alittivat tason 1 ja ovat näin ollen läjityskelpoisia mereen. Ruopattavan alueen pinta-ala on luiskauksineen noin m 2. Massalaskennassa on oletettu, että pilaantuneet pintasedimentit poistetaan noin 0,3 m syvyydeltä ja yhden tutkimuspisteen alueelta 0,8 m syvyydeltä. Alueelta ruopataan rakentamisen vuoksi 500 m 3 meriläjitykseen kelpaamattomia (haitta-ainepitoisuudet yli tason 1) sedimenttejä ja m 3 meriläjitettäviä sedimenttejä. Ravintolapaviljongin alueen sedimentit ovat kauttaaltaan pintaosiltaan pilaantuneita, eikä niitä voida läjittää mereen. Kun ruopattavat pintasedimentit kuljetetaan maaläjitykseen, niiden sijoituspaikka tulee arvioida massojen vastaanottopaikan ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Haitta-aineita sisältävät sedimentit toimitetaan asianmukaiseen maaläjityspaikkaan, esimerkiksi Kyläsaaren kentälle. Ruopattavat sedimentit, jotka sijaitsevat maalle nostettavan pintakerroksen alla, esitetään läjitettäväksi mereen, esimerkiksi Helsingin Sataman hallinnoimalle Taulukarin meriläjitysalueelle. Meriläjitykseen esitetty massamäärä on m 3. Koska analyysitulokset ovat alle laboratoriomenetelmän määritysrajan, esitetään että Taulukarin ympäristölupaa voidaan tulkita meriläjityksen mahdollistavasti.

4 Puhtaat ruoppausmassat kuljetetaan Taulukarille proomulla. Maalle nostettavat massat kuljetetaan proomulla alueelle, jossa ne kuivataan tai jossa niiden lastaus kuorma-autoihin aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä. Suunnitelmien mukaan mahdollinen kuormaus tapahtuu Kyläsaaren rannassa Helsingin kaupungin välivarastokentällä. 4 Suojelualueet Rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelu- tai rauhoitusalueita. Lähin suojelualue, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Suomenlinna, MAO010008), sijaitsee 2,7 km:n päässä etelässä. Kansainvälisesti arvokas lintualue Laajalahti-Vanhankaupunginlahti-Viikki (ID 78), sijaitsee 2,7 km:n etäisyydellä koillisessa. Lähin Natura-alue (Vanhankaupunginlahden lintuvesi, FI ) sijaitsee 3,7 km:n päässä. Vedenlaatu Eläintarhanlahti on Helsinginniemeä täytettäessä muodostunut matala sisälahti, jossa veden vaihtuminen tapahtuu Siltasaaren salmien kautta Kruunuvuorenselältä. Eläintarhanlahden vedenlaatua on seurattu intensiivisesti vuosina 2000 ja 2001 tarkasteltaessa Töölönlahden mahdollisia laimennusveden ottopaikkoja. Seurannan kuukausikeskiarvojen tulokset on esitetty alla: Parametri Tulos Vertailuarvo, luokat: hyvä II, tyydyttävä III, välttävä IV Näkösyvyys (m) 0,7 1 2,5/<1/- Suolaisuus ( ) 3,93 Sameus (FTU) 17,1 >1,5/-/- Kokonais-N(μg N/l) 960 Kokonais-P (μg P/l) /20 40/40 80 (merivedet) Fosfaatti-P (μg P/l) 16 Lämpökestoiset koliformit (kpl/100 ml) 117 <50/<100/<1000 a-klorofylli (μg/l) /4 12/12 30 (merivedet) Veden laatuluokitus on vuosien aikana ollut välttävä. Koko Helsingin alueella vedenlaatu ei ole kyseisenä tarkasteluajanjaksona ollut huono. Vedenlaatu on vuosina Helsingin alueella yleisesti parantunut merkittävästi jäteveden purkukohtien vähennyttyä.

5 Eläintarhanlahden veden välttävä laatu johtuu pääasiassa aikaisemmin raskaasti kuormitetun alueen sedimentin haitta-ainepitoisuuksista, jotka aiheuttavat sisäistä kuormitusta. 5 Sedimentin laatu Sedimentin laatu on esitetty ruoppausalueen ja samalla rakennusalueen osalta. Seuraavien haitta-aineiden normalisoidut pitoisuudet ylittivät tason 1 tai 2 tutkituissa näytteissä: Haitta-aine Korkein mitattu pitoisuus (mg/kg) Tasi 1/Taso 2 mg/kg Kadmium (Cd) 2,8 0,5/2,5 Kromi (Cr) 81 65/270 Kupari (Cu) /90 Elohopea (Hg) 4,6 0,1/1 Lyijy (Pb) /200 Sinkki (Zn) /500 Naftaleeni 0,48 0,01/0,1 Fenantreeni 5,3 0,05/0,5 Antraseeni 0,8 0,01/0,1 Fluoranteeni 7,8 0,3/3 Bentso(a)antraseeni 2,2 0,03/0,4 Kryseeni 3,7 1,1/11 Bentso(b+k)fluoranteeni 5,3 0,2/2 Bentso(a)pyreeni 1,8 0,3/3 Indeno(1,2,3-cd)pyreeni 2,0 0,6/6 Bentso(ghi)peryleeni 1,5 0,8/8 OIL C 10 C /1 500 Tributyylitina /200 PCB μg/kg 4/30 μg/kg On oletettavaa, että koko vesialueen pintasedimentti sisältää kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, koska tämä on tilanne suurelta osin Helsingin edustan sedimenteissä. TBT-pitoisuudet ylittävät lähes koko Helsingin edustan pintasedimentissä tason 1. Kohteen sedimentin laatu metallien osalta on huonompi kuin Helsingin edustalla yleisesti, sillä vuoden 2005 tutkimuksissa sedimentin metallipitoisuudet eivät ylittäneet tasoa 2. PCBkongeneerien pitoisuudet alittivat tason 2 kaikissa näytteenottokohdissa. Taso taso 1 ylittyi kuitenkin monin paikoin. Maisema Hankealue on ympäristöltään kaupunkimaista ranta-aluetta. Hankealueelle on näköyhteys Eläintarhanlahden rannoilta ja niitä myötäileviltä puisto- ja virkistysalueilta sekä lähiympäristön rakennuksista. Kaupunkisuunnittelu-

6 lautakunta on todennut hankkeesta rakennuslupaprosessin yhteydessä antamassaan lausunnossa seuraavaa: Eläintarhanlahden rantamuuri on rakentunut nykyiseen muotoonsa luvulla. Historiaselvitys osoittaa, että rantoja ja vesialueita on käytetty monella tavalla. Kaupungin muuttuvat kehitystarpeet ja elävöittämisen tavoitteet eivät ole ristiriidassa suojelutavoitteiden kanssa. Rakennus ei tuhoa kulttuurihistoriallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa. Ravintolapaviljonki sijaitsee ympyrätalon ja kaupungin virastotalon muodostaman modernin ja Siltasaaren muodostaman jugendarkkitehtuurikokonaisuuden rajalla. 6 Virkistyskäyttö Eläintarhanlahden ja Tokoinrannan alueet ovat kaupunkilaisten virkistyskäytössä. Alueen lähiympäristössä on useita kevyen liikenteen väyliä, ulkoilureittejä, puistikkoja ja nurmialueita. Hankkeen vaikutusalueella ei ole uimarantoja. Eläintarhanlahdelle on esitetty rakennettavaksi yleinen uimaranta, minkä Helsingin kaupungin edustajat ovat päättäneet jättää toteuttamatta. Uimarantaa ei näin ollen ole myöskään aikomus perustaa ko. alueelle. Eläintarhanlahdella on vierassatama pienveneille. Kalakannat ja kalastus Eläintarhanlahden alueella ei harjoiteta ammattimaista kalastusta. Virkistyskalastus on sallittua talvisaikaan ja alueella kalastetaan paljon kuhaa jigillä. Veden heikko laatu ei haittaa kuhan esiintymistä alueella, koska laji ilmestyy mataliin lahtiin veden kylmettyä. Eläintarhanlahden kalamääristä ei ole tutkimustietoa, koska koeverkkokalastusta ei ole tehty. Verkkokalastusta alueella ei ole mahdollista harrastaa vilkkaan veneliikenteen vuoksi. Arvio hankkeen vaikutuksista Pintavedet Ruoppauksesta aiheutuu tilapäistä veden samentumista Eläintarhanlahden alueella. Samentumisen arvioidaan ulottuvan korkeintaan noin 150 m etäisyydelle ruopattavasta alueesta. Kiintoaineen, ravinteiden ja myös sedimentissä todettujen haitta-aineiden pitoisuudet voivat nousta hetkellisesti ruoppauksen vaikutuksesta. Koska veden laatu on tavanomaisestikin välttävä, ei ruoppauksesta arvioida aiheutuvan merkittävää veden laadun heikkenemistä edes lyhytaikaisesti. Veden hetkittäinen samentuminen ei vaikuta alueen veneilykäyttöön eikä Eläintarhanlahdella arvioida olevan esimerkiksi merkittäviä kuhan kutualueita. Vaikutus virtaamiin Eläintarhanlahdella arvioidaan mitättömäksi rakennelman pienen koon ja sijoittelun vuoksi. Sedimentin pilaantuneisuus Haitta-aineita sisältävän sedimentin pinnasta liukenee vesifaasiin ympäristölle haitallisia yhdisteitä. Kun haitta-ainepitoinen sedimentti ruopataan pois, vesialueen pohjassa olevien haitta-aineiden määrää pienenee. Näin

7 ollen haitta-aineita sisältävän sedimentin ruoppaaminen parantaa pitkällä aikavälillä veden laatua. Pohjasedimentin kaivaminen voi kuluttaa happea vesimassasta. Kiintoainepitoisuuden ja sameuden arvioidaan palautuvan normaalille tasolle muutamassa viikossa ruoppaustöiden lopettamisen jälkeen. Ruoppauksen yhteydessä veteen suspendoituu pieniä määriä haittaainepitoista sedimenttiä, joka sedimentoituu ruoppausalueen ulkopuolelle. Haitta-aineita saattaa myös liueta veteen hyvin pieniä määriä. Helsingin edustan sedimentit sisältävät pääsääntöisesti jonkin verran haitta-aineita ja on todennäköistä, että myös ruoppausalueen ulkopuoliset sedimentit sisältävät haitta-aineita. Ruoppauksesta ympäristöön leviävän kiintoaineksen ei näin ollen arvioida lisäävän merkittävästi ympäröivän alueen sedimenttien haitta-ainepitoisuutta. Ruoppauksen aikana liukenevien ja suspendoituvien yhdisteiden alueen normaalitilasta poikkeavat haittavaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi. Maisema ja alueen virkistyskäyttö Kalakannat ja kalastus Arvio hankkeen hyödyistä ja haitoista Rakennus on suunniteltu täydentämään ympäröivää kaupunkirakennetta. Maisema muuttuu tältä osin Eläintarhanlahden ympäristöstä katsottuna, mutta muutos ei vaikuta alueen olemukseen. Hankkeella on voimassa oleva rakennuslupa, jota arvioitaessa sen vaikutukset maisemaan arvotettiin positiivisiksi. Ravintolapaviljonki ei aiheuta muutoksia alueen kulkuväyliin vesialuetta lukuun ottamatta. Se lisää venepaikkoja siltä osin kun niitä rakennetaan paviljongin yhteyteen. Ruoppauksesta aiheutuva veden samentuminen on tilapäistä ja vaikutuksen arvioidaan lakkaavan viimeistään kahden viikon kuluessa ruoppauksen lopettamisesta. Muu rakennustyö ei aiheuta normaalista kaupunkikuvasta poikkeavaa häiriötä. Ruoppausmassat kuljetetaan alueelta pois proomuilla, joten liikenne massojen kuljetuksen vuoksi ei lisäänny tiealueella. Alueella virkistyskalastusta harjoittaville vaikutus arvioidaan vähäiseksi. Alueella tavattavan kuhan elinolosuhteet paranevat hieman pitkällä aikavälillä haitta-ainepitoisen sedimentin poiston vuoksi. Hankkeella pyritään elävöittämään Eläintarhanlahden alueen kaupunkikuvaa sekä tarjoamaan kaupunkilaisille miljööltään, tuotteiltaan ja palvelultaan laadukas ravintola veden äärellä. 7

8 Rakennustyö aiheuttaa tilapäistä haittaa lähikiinteistöjen asukkaille. Rakentaminen kuitenkin ajoitetaan siten, ettei haitta ole kohtuutonta. 8 Tarkkailuohjelma Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ole edellyttänyt ruoppauksen aikaista tai sen jälkeen toteutettavaa tarkkailuohjelmaa kohteelle lausunnossaan UUDELY/210/07.00/ Tällä perusteella tarkkailulle ei arvioida olevan tarvetta myöskään vesiluvan määräyksissä. Ruoppaustyö on kestoltaan lyhyt ja poistettavien massojen määrä pienehkö. Lisäksi vaikutusalue on rajattu sisävesilahden luonteen vuoksi ja veden laatu on tavanomaisessakin tilanteessa välttävä. Ruoppauksen ei arvioida vaikuttavan veden laatuun kuin hetkellisesti. Töiden aloittaminen ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa Ruoppaustöiden tekemiselle on haettu aloituslupaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Rakennushanke käynnistyy ruoppauksella ja aikataulutuksen vuoksi töiden aloittaminen pyritään ajoittamaan mahdollisimman varhaiseen ajankohtaan. Ruoppauksen viivästyminen viivästyttää koko hanketta huomattavasti. Ilmoitukset Työn aloittamisesta ilmoitetaan etukäteen kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ruoppaustöiden valmistumisesta ilmoitetaan 60 päivän kuluessa kirjallisesti mainituille viranomaisille. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6, 7 ja 10 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalous -ryhmältä, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Helsingin kaupungilta. MUISTUTUKSET 1) Helsingin kaupungin kiinteistövirasto on lausunut, että ruoppausmassojen läjittäminen mereen, massojen nostaminen maalle ja kuljettaminen loppusijoituspaikkaan on toteutettava suunnitelmallisesti ja siten, ettei siitä aiheudu haittaa toiminta-alueiden maanomistajille ja mahdollisille haltijoille. Hakemuksessa pilaantuneet ruoppausmassat esitetään kuljetettavan välivarastoitavaksi Kyläsaaren kentälle. Kyläsaaren kentän toiminnasta vastaavan kanssa on sovittava massojen välivarastointiin liittyvistä toimintatavoista ja kustannuksista ennen välivarastoinnin aloittamista. Mikäli maalle nostettavia sedimenttejä ei ole mahdollista vastaanottaa kentälle esimer-

9 kiksi kapasiteettipulan vuoksi, on massojen käsittelystä ja loppusijoituspaikkaan toimittamisesta tehtävä erillinen maanomistajalla ja maa-alueiden haltijalla hyväksytettävä suunnitelma. Massojen käsittelyyn, mahdolliseen välivarastointiin ja kuljettamiseen liittyvistä toimintatavoista on sovittava hyvissä ajoin maanomistajan ja maa-alueen haltijan kanssa. 9 LAUSUNNOT 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että alueella on voimassa oleva asemakaava, joka on hyväksytty ja joka on tullut voimaan Hanke on kaavan mukainen. Hankealueella ei ole luonnonsuojelualueita tai Natura verkostoon kuuluvia kohteita. Hankealue ei ole pohjavesialuetta. Merentutkimuslaitoksen vuosien havaintojen perusteella merivedenkorkeudet N60-järjestelmässä Helsingin havaintoasemalla ovat olleet seuraavat (muunnettu vuodelle 2011): Maksimi HW +1,454 m Keskiylivedenkorkeus MHW +0,834 m Keskivedenkorkeus MW -0,036 m Keskialivedenkorkeus MNW -0,686 m Minimi NW -0,976 m Ravintolapaviljongin rakentamiseen liittyvien ruoppaustöiden luvantarvetta ja sedimenttien meriläjityskelpoisuutta on arvioitu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnoissa ja Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että ruopattavat massat, lukuun ottamatta pilaantunutta pintasedimenttiä noin 0,3 m:n syvyydeltä ja tutkimuspisteen P4 alueelta 0,8 m:n syvyydeltä, voidaan läjittää Taulukarin meriläjitysalueelle hakemuksen mukaisesti. Ruoppausalue sijaitsee Suomenlahden sisäsaariston rannikkovesimuodostumassa Kruunuvuorenselkä (2_Ss_027), jonka ekologinen tila on Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 luokiteltu välttäväksi. Tavoitteena on saavuttaa hyvä ekologinen tila vuoteen 2027 mennessä. Koska hanke on lyhytaikainen ja vaikutukset rajoittuvat hankkeen lähialueelle, sen toteuttaminen ei ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen mielestä vaikeuta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että hankkeen toteuttamiseen suunnitelman mukaan voidaan myöntää lupa tavanomaisin lupamääräyksin. Myös valmistelulupa voidaan myöntää. 2) Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on katsonut suunnitelman mukaisen ruoppauksen, massojen käsittelyn ja sijoittamisen asialliseksi. Ruopattavien massojen kokonaismäärä on pieni ja ruoppaus voidaan suorittaa lyhyessä ajassa, joten ruoppauksista aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat vähäisiä ja lyhytkestoisia.

10 Ympäristölautakunta on puoltanut hakemuksen hyväksymistä, kun työ tehdään siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle, massojen kuljetus proomulla tapahtuu asianmukaisesti ja työn aloittamisesta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. 3) Helsingin kaupunki on puoltanut ruoppausta, kun työ tehdään siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haitta ympäristölle, massojen kuljetus proomuilla tapahtuu asianmukaisesti ja työn aloittamisesta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Helsingin kaupungin lausunto on muutoin sama kuin Helsingin kaupungin kiinteistöviraston muistutus. 10 HAKIJAN SELITYS Hakija on lausunut, että se tulee toteuttamaan hankkeen muistutuksissa edellytettyjen seikkojen mukaisesti. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Helsingin työväenyhdistys ry:lle luvan vesialueen ruoppaamiseen ravintolapaviljongin rakentamiseksi Eläintarhanlahdelle hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Helsingin kaupungin Kallion kaupunginosassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Ruoppaustyöt on suoritettava siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Ruoppaustöitä ei saa suorittaa lintujen pesimäaikana välisenä aikana. 2) Sedimentit, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön pilaantuneiden sedimenttien ruoppausohjeen tason 1, on toimitettava paikkaan, jolla on asianmukainen lupa pilaantuneiden sedimenttien vastaanottamiseen. Puhtaat ruoppausmassat ovat meriläjityskelpoisia Taulukarin meriläjitysalueelle. 3) Luvan saajan on selvitettävä työalueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit. Työt on toteutettava niitä vaurioittamatta. 4) Töiden päätyttyä rakennuspaikka on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 5) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta johtuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheu-

11 tuva välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 6) Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kolmen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 7) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11 Perustelut Vesialueen ruoppaaminen on tarpeen ravintolapaviljongin rakentamiseksi Tokoinrannan edustalle Eläintarhanlahteen. Alue on kaupunkilaisten virkistyskäytössä. Hankkeesta aiheutuu vähäistä ja lyhytaikaista veden samentumista töiden aikana pääosin työalueella. Hankealueella on todettu tason 1 ylittäviä pilaantuneita sedimenttejä, jotka sijoitetaan maalle. Muut haitattomat sedimentit voidaan läjittää Taulukarin meriläjitysalueelle. Rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelu- tai rauhoitusalueita. Hanke on alueella voimassa olevan asemakaavan mukainen. Hakijalla on Helsingin kaupungin antama lupa rakentaa paviljonkirakennus maa- ja vesialueilleen. Hanke ei vaikeuta Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 tavoitteiden saavuttamista. Hankkeesta yleiselle tai yksityiselle edulle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleiselle tai yksityiselle edulle koituviin menetyksiin. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat siten olemassa. Lainkohdat Vesilain 3 luvun 4 :n 2) kohta ja 6 :n 2 momentti Töiden valmistelulupa Aluehallintovirasto myöntää Helsingin työväenyhdistys ry:lle luvan töiden valmistelun aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Töiden valmistelun aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista on vesilain 3 luvun 16 :n 2 momentin 1) kohdan mukaiset edellytykset. Luvan saajan on ennen töihin ryhtymistä talletettava Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueelle euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan ehtojen muuttaminen voi aiheuttaa. Lainkohta Vesilain 3 luvun 16 :n 2 momentin 1) kohta ja 17

12 12 Muistutuksiin, vaatimuksiin ja mielipiteisiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen Helsingin kaupungin ja Helsingin kaupungin kiinteistöviraston muistutukset ja lausunnot huomioon luparatkaisusta, lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Perustelut Maksu määräytyy valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan alle m 3 ktr suuruisen ruoppausta koskevan asian käsittelymaksu on euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Helsingin työväenyhdistys ry Jäljennös päätöksestä Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Helsingin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

13 13 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Merja Ahti Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja esitellyt ympäristölakimies Merja Ahti. MA/sl

14 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.