Päivitetty Uusi päivitys Lisäys /Miikka Sopanen. Matti Harkko

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1.2.1995 Päivitetty 1.8.1996 Uusi päivitys 19.12.2004 Lisäys 11.5.2010/Miikka Sopanen. Matti Harkko"

Transkriptio

1 Päivitetty Uusi päivitys Lisäys /Miikka Sopanen Matti Harkko LAPPEENRANTALAISEN NAIS- JA TYTTÖKORIPALLOILUN KEHITTÄMINEN

2 2 Sisällysluettelo 1. Lappeenrantalaisen naiskoripalloilun visio 3 2. Toiminta-ajatus 4 3. Resurssit 6 4. Tavoitteet Menestystekijät 9 6. Toimintatapa 9 7. Valmennuksen osa-alueet Psyykkisestä valmennuksesta Liikunta, erityisesti joukkueurheilu nuoren kehityksen tukijana Kansainvälisyydestä Nykytila-analyysi Tiedotus- ja markkinointi Lopuksi... 13

3 3 1 LAPPEENRANTALAISEN NAISKORIPALLOILUN VISIO *) Jotta pitkäjänteinen, tavoitehakuinen toiminta, joka koskee kymmeniä, jopa satoja ihmisiä, olisi mahdollista loogisesti toteuttaa, edellyttää se välttämättä asioiden kirjaamista tietyllä johdonmukaisuudella paperille, jotta kaikki toimintaan liittyvät osa-alueet tulisivat riittävällä selkeydellä ja pysyvyydellä ilmaistuiksi ja jotta ajatusten ja johtopäätöksien kestävyyttä voitaisiin ajoittain kriittisesti arvioida ja tarvittaessa niitten sisältöä muuttaa. Toimivan ryhmän (koripallojoukkue) tai itse asiassa toimivien ryhmien (lisäksi joukkueen johtoryhmä, seuran johtokunta, markkinointiryhmä, toimitsijaryhmä ym.) toiminnan synkronoiminen johdonmukaisesti tavoitehakuiseksi ja eteenpäinpyrkiväksi kestää epäilemättä useamman vuoden varsinkin, jos kulttuuripohja on vähäinen, kuten Lappeenrannan osalta on laita. Mikäli naiskoripallon halutaan nousevan valtakunnan kärkitasolle, edellyttää se ei pelkästään joukkueen ja sen valmentajien halua ja pyrkimystä huipputasolle vaan myös kaikkien muitten mainitsemieni ryhmien toiminnan saattamista "mestaruussarjatasolle". Tämä puolestaan edellyttää ensin niitten tekijöitten analysointia, jotka vallitsevat mainitsemallani tasolla. Näistä seikoista yksityiskohtaisemmin tuonnempana. Urheilullisessa mielessä asian eteenpäin vieminen edellyttää ensisijaisesti sen hahmottamista, millaista naisten koripallo jatkossa tulee olemaan. Viittaan myös näiltä osin Jaakko Heikkilän esityksessä mainittuihin arvoihin, jotka olen osin hänen ja osin Veikka Toivosen kanssa ja opastuksella mieltänyt oikeiksi ja jotka ovat osoittaneet toimivuutensa valmentamani joukkueen kohdalla. Lyhyesti ottaen pelaamisen tulee olla sellaista, että siitä nauttivat sekä pelaajat itse että myös yleisö, mahdollisuuksien mukaan jopa erotuomarit. *) Tässä kirjoituksessa esitetyt ajatukset ja esityksen jaottelu perustuvat pitkälle naisten maajoukkueen managerin Jaakko Heikkilän päiväämään esitykseen suomalaisen naiskoripalloilun kehittämisestä. Eräänä johtoajatuksena on myös, että lappeenrantalaisten tyttökoripallojoukkueiden valmennus ja pelityyli olisivat sellaisia, että ne palvelevat myös suomalaista koripalloa kokonaisuudessaan ja että pelaajien siirtyminen opiskelu tai muista syistä joukkueista toisiin tapahtuisi kitkatta pitkälti siksi, että heidän omat psyykkiset, tekniset, taktiset ja sosiaaliset valmiutensa ovat riittävän korkealla tasolla. 2 TOIMINTA-AJATUS Naisten edustusjoukkue, joka koostuu tällä hetkellä pääosin A-junioreista, on luonnollisesti kehittämisen painopistealue. Valmennusryhmän toiminta-ajatuksena on kehittää sekä lyhyellä että pitemmällä aikavälillä naisten edustusjoukkuetta sekä kaikkia juniorijoukkueita lähemmäs suomalaista huipputasoa 1990-luvun loppuun mennessä. Valmennettavat joukkueet ovat: - naisten edustusjoukkue - haastajajoukkue - vähintään yksi joukkue jokaisessa ikäluokassa - harrastelijat - maahanmuuttajaryhmä

4 4 Kilpailutavoitteiden ohella pyritään kehittämään lappeenrantalaista valmennusosaamista ja luomaan yhteistoimintaa eri joukkueiden ja erityisesti niitten valmentajien välille. Toiminnalla tarjotaan lahjakkaille, kilpaurheiluun sitoutuneille nuorille mahdollisuus edetä urheilijana koripalloilun parissa mahdollisimman pitkälle. Toiminta on kokonaisvaltaista ja ottaa huomioon urheilullisten tavoitteiden lisäksi myös muut yksilökohtaiset opiskelu- ja uratavoitteet, joita edistetään kokonaisvaltaisesti yhdessä pelaajan ja hänen läheistensä kanssa. Valmentajien ammattitaitoa kehitetään ensisijaisesti paikallisilla koulutustapahtumilla, joihin hankitaan maajoukkuetason kouluttajia. Myös liiton järjestämiin koulutustapahtumiin osallistutaan. Yhtenä toiminnan perustarkoituksista on tarjota kaikille pelaajille ja muille lajin parissa työskenteleville positiivisia, kehittäviä elämyksiä ja mieleen jääviä hetkiä. Valmennustiimin päätehtäviä ovat: - toiminnan strateginen suunnittelu - joukkueiden valmentaminen - harjoitus- ja kilpailuohjelman laatiminen - valmentajien kouluttaminen - kilpailutoiminta - pelaajien kehittymisen seuranta ja ohjaus - käynnit harjoituksissa - yhteistyö kotien ja koulujen kanssa 3 RESURSSIT Välttämättömiä resursseja toiminnalle ovat: A Henkilöresurssit B Muut resurssit - pelaajat- - raha - valmentajat - harjoitustilat - huoltajat - aika - joukkueenjohtajat - koulujen mahdollisuudet - toimitsijat - erotuomarit - vanhemmat - poikaystävät Pelaajat Naisten ja tyttöjoukkueiden eri ryhmissä on tällä hetkellä noin pelaajaa. Määrää ajatellen olisi suotavaa, että luku kaksinkertaistetaan kuluvan ja seuraavan kauden aikana. Kaikki ikäluokat ovat liiton sarjatoiminnassa mukana aina supermikroista A-tyttöihin. Varsinaisesti erillistä naisten joukkuetta ei tällä hetkellä ole. Toistaiseksi uuden pelaajan mukaantulo on perustunut lähinnä omaan haluun eikä varsinaista lahjakkuuksien etsintää ole näillä voimavaroilla kyetty toistaiseksi järjestämään. Koulujen oppilasaineksen tarkempi seulominen olisi välttämätöntä.

5 5 Valmentajat/huoltajat Seurassa on naisten/a-tyttöjen, B-tyttöjen, C-tyttöjen, minityttöjen ja mikrotyttöjen joukkueet, jotka kaikki osallistuvat sarjatoimintaan. Nuorinta ikäluokkaa lukuunottamatta joukkueilla on pääsääntöisesti vain yksi lajivalmentaja. Ensimmäisenä tavoitteena onkin saada jokaiselle joukkueelle kaksi lajivalmentajaa. Tämä on tarpeen paitsi työ ja muitten esteiden johdosta myös erityisesti siksi, että harjoituksen täysipainoiseen läpiviemiseen tarvitaan välttämättä kaksi valmentajaa varsinkin tilanteessa, jossa harjoittelijoiden lukumäärä on 8-10 pelaajaa suurempi. Naisten/A-tyttöjen toimintaan osallistuu kiinteästi lisäksi fyysinen valmentaja, jonka ammattitaito lienee käytettävissä myös muitten joukkueitten osalta. Erillistä fysioterapeuttia ei millään joukkueella tällä hetkellä ole. Psyykkistä valmennusta on hoidettu kauko-ohjatusti. Valmentajien määrällisen lisäämisen ohella on välttämätöntä panostaa myös laatutekijään. Kyetäkseen viemään joukkuetta eteenpäin valmentajan tulee olla päämäärätietoinen, voimakastahtoinen ja myös oikealla tavalla tuloshakuinen. Valmentajan tulee asettaa paitsi itsellensä myös joukkueellensa realistisesti saavutettavissa oleva tavoite. Valmentajan tulee hellittämättä pyrkiä siihen, että eri resursseja on oikealla tavalla käytettävissä suhteessa joukkueen sen hetkiseen ja lähiajan tavoitetilaan. Tähän mennessä yhteisiin valmentajatapahtumiin ovat osallistuneet vain tyttöjoukkueiden valmentajat, näistäkään eivät kaikki. Koko lajin kehityksen kannalta olisi tarpeen, että ainakin kaikki juniorivalmentajat olisivat valmentajakoulutuksen piirissä. On myös syytä perusteellisesti pohtia, millä keinoin Lappeenrantaan saataisiin muualta yksi - kaksi pätevää valmentajaa, jotka toisivat uusia tuulia paikalliseen valmennus ja harjoittelukulttuuriin. Lisäys: V seurassa toimii kaksi akateemisen koulutuksen ja yksi opistotason täyspäivätoiminen työntekijä. Joukkueenjohtajat Edustus- ja vanhempia juniorijoukkueita ajatellen eräänä merkittävänä menestystekijänä on pidettävä joukkueen toimintaan osallistuvaa joukkueenjohtajaa. Varsinkin tilanteessa, jossa varsinainen valmentaja on mies, on naispuolisen joukkueenjohtajan panos välttämätön. Jokaisella joukkueella tulisikin olla 1-2 joukkueenjohtajajaa. Koripalloliitto Liiton edustaja Seppo Sonkeri on käynyt tutustumassa Lappeenrannan koulu- ja harjoitteluympäristöön ja todennut liiton tukevan seuran ja Kimpisen lukion välillä käynnistynyttä, erityisesti tyttökoripalloilijoille tarkoitettua kehitysprojektia. Taloudellista tukea liitolta ei tässä vaiheessa ole edes kysytty, sellaista ei vallitsevassa tilanteessa liene mahdollista saadakaan. Myöskään kaupungin koululaitokselta ei ole kysytty taloudellista panostusta. Koulunkäynnin yhteydessä ja aikana tapahtuvan harjoittelun valmentajat hoitavat talkooperiaatteella. Koska työaikana tapahtuvaan harjoitteluun arvioidaan jatkossa kuluvan aikaa tuntia viikossa olisi jatkossa selvitettävä, onko em. tahoilla mahdollista osallistua valmennuksesta syntyvien taloudellistan menetysten korvaamiseen. Raha ei ole kuitenkaan este projektin kehittämiselle.

6 6 Raha Rahoituskeinoja ovat: - seuran budjettirahoitus - sponsorirahoitus - pelaajien oma rahoitus - kaupungin tuki - liiton tuki - valtion tuki - varainhankinta talkootoimin Raha tulee aina olemaan ns. niukka resurssi. Uskoisinkuitenkin, että nais- ja tyttökoripalloilussa alkanut myönteinen kehitys, joka on saanut huomattavaa julkisuutta, poikii jatkossa liike-elämän tukea laajemminkin. Harjoitustilat Harjoitustilat ovat tähän mennessä olleet ilmaiset tai lähes maksuttomat. Liikuntatoimenjohtajalta saadun tiedon mukaan tilat tulisivat maksullisiksi mahdollisesti jo v. 1995, viimeistäänkin v Liikuntatoimen tavoitteena kuitenkin on, että maksu olisi lähinnä symbolinen, ettei se tyrehdyttäisi seurojen tekemää liikuntakasvatustyötä. Lappeenrannassa on verraten runsaasti laadukkaita harjoittelusaleja. Salit sinänsä eivät siten muodosta estettä joukkueiden kehittymiselle. Aika Kaikkien joukkueiden valmentaminen tapahtuu täysin harrastuspohjalta. Pelaajat ovat pääsääntöisesti koululaisia. Aika on siten toinen ns. niukka resurssi. Tästä huolimatta on eri intressitahojen myönteisellä asennoitumisella saatu olosuhteet muokattua sellaisiksi, että ne optimaalisella tavalla palvelevat harjoittelua ja valmennusta. Tässä yhteydessä on kuitenkin jälleen todettava, että edustusjoukkueen kehityksen jatkuessa nykyisen kaltaisena varsinkin valmentajien taloudellisia menetyksiä tulisi pystyä korvaamaan nykyistä paremmin. Ainoa saatava korvaus on tällä hetkellä oman auton käytöstä maksettava, pääasiassa polttoainekulut kattava korvaus. Lisäys v. 2004: Kuten todettu, on seurassa nyt kolme täyspäivätoimista työntekijää, joka on oleellisella tavalla parantanut toimintaedellytyksiä. Koulu Kilpaurheilua harrastavan nuoren on kyettävä jakamaan aikansa kolmen elämänsä keskeisen perustekijän välillä, nimittäin kodin, urheilun ja koulun välillä. Opiskelu koulussa ja sen jälkeen eri oppilaitoksissa varsinaisesti valmistaa nuorta tulevaan ammattinsa ja mahdollistaa taloudellisesti turvatun elämän. Ei sovi kuitenkaan unohtaa sitä, että moni menestynyt urheilija, varsinkin joukkueurheilija, on menestynyt hyvin, jopa erinomaisesti myös työelämässä ja erilaisissa johtamistehtävissä. Hyvin hoidettu joukkuevalmennus tähtää siten osaltaan myös menestykseen työelämässä. Kun nuori haluaa todella vakavissaan pyrkiä huipulle omassa lajissaan, ovat hänen valmentajansa ja seurayhteisönsä vastuussa siitä, että edellytykset kilpaurheilun harjoittamiselle ja menestyksekkäälle opiskelulle ovat olemassa. On erittäin tärkeää ymmärtää, että urheiluseuran johto ja erityisesti nuoren urheilijan valmentaja tarkkaan käsittävät sen vastuun, joka nuoren kehitykseen myös koulunkäynnin ja

7 7 opiskelun kannalta liittyy. Yksipuolinen innostaminen ja kannustaminen pelkästään urheiluun aiheuttaa lopulta vain vahinkoa nuorelle. Kuten edellä jo todettiin, on aika yksi huippu-urheiluun liittyvistä niukoista resursseista. Tätä ongelmaa ratkaistaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, ovatko olosuhteet koulunkäyntiin/urheiluun/kotielämään järjestetty optimaalisella tavalla, millä tarkoitan sitä, että nuoren ajankäyttö on mahdollisimman tehokkaasti organisoitu. Tätä mietittäessä olen yksinkertaisesti paneutunut omien valmennettavieni vuorokausirytmiin ja pyrkinyt hyvässä yhteistyössä Kimpisen lukion rehtorin Yrjö Viitikon ja mahdollisuuksien mukaan pelaajien muitten opettajien kanssa sunnittelemaan osaltani heidän ajankäyttöään siten,että vuorokaudessa käytettävissä oleva aika tulisi tehokkaasti käytettyä huomioon ottaen koulunkäynnin, harjoittelun, levon ja ravinnon saannin keskinäisen suhteen unohtamatta muitta nuoren elämään liittyviä tekijöitä. Edellä esitetyistä syistä johtuen merkittävä osa harjoituksista on ajoitettu alkamaan suoraan tai lähes suoraan urheilijan koulupäivän jälkeen. Tällä on pyritty siihen, ettei edestakaisin kodin ja kaupunginkeskustan välillä tapahtuvaa, aikaa runsaastikin vievää matkustelua syntyisi. Tätä kohtaa sanellessani olen vierailulla Kimpisen lukion joukkueen kanssa Ruotsissa, Jönköpingissä sijaitsevassa Sandan koripallolukiossa. Olen ilokseni voinut havaita, että opiskelu, koripallovalmennukseen ja nuoren kehitykseen yleensä liittyvät ajatukset ovat meillä Lappeenrannassa sangen yhteneväiset ruotsalaisen mallin kanssa. Suurena erona on luonnollisesti se, että Ruotsissa toiminta nauttii laajaa yhteiskunnan tukea, valmentajat ovat täyspäivätoimisia yms. Seuran ja Kimpisen lukion ja muun koululaitoksen välillä on saavuttanut kaikkien osapuolten, myös Koripalloliiton, hyväksymisen. Onkin uskottavaa, että koulujen ja valmentajien yhteistyön terävöityessä ja toiminnan asettuessa lopullisesti uomilleen se laajoukkueiden valmentajat mieltävät Lappeenrannan yhtenä hyvänä vaihtoehtona huipputasolle pyrkivän urheilijan koulunkäyntipaikkana. Aikaa myöden toiminta toivottavasti laajenee ja saavuttaa lopulta sellaiset mittasuhteet, että myös taloudelliset panostukset toimintaan tulevat mahdollisiksi. On merkille pantavaa, että esim. kaiki nais- ja tyttöjoukkueiden maajoukkuevalmentajat pitävät Lappeenrantaa hyvänä koulutuspaikkana ja ovat sitä jopa suositelleet. 4-5 kertaa viikossa tapahtuvan joukkueharjoittelun lisäksi pelaajille on varattu koulupäivien aikana mahdollisuus henkilökohtaiseen harjoitteluun 2-4 kertaa viikossa. 4 TAVOITTEET Naisten ja tyttöjen koripalloilulle on asetettu seuraavat kilpailulliset tavoitteet: - naisten I-divisioonaan nousu keväällä naisten mestaruussarjaan nousu joko keväällä 1998 tai jokaisen tyttöjuniorijoukkueen nostaminen kahden vuoden aikana alueen parhaitten joukkueitten joukkoon ja - sittemmin ikäluokkiensa mestaruussarjaan. 5 MENESTYSTEKIJÄT Naisten edustusjoukkue tähtää kotimaiselle huipputasolle. Tavoite on määritetty silmällä pitäen nyt käytössä olevat ja myöhemmin tulevat pelaaja- ja lmentajaresurssit. Jatkuvuuden turvaamiseksi on erityistä huomiota kiinnitettävä valmentajien jatkokoulutukseen.

8 8 Heikkilää myötäillen voidaan hahmottaa seuraavat menestystekijät: - pelaajiin ja valmentajiin on sytyttävä sisäinen halu (motivaatio) kehittyä - päivittäisharjoittelun laatu ja määrä on taattava - yhteistyön eri joukkueiden valmentajien kesken on toimittava - valmentajien ja valmennuksen tason on parannuttava - kaikkien joukkueiden valmentajien ja pelaajien välille on sytytettävä yhteinen innostunut henki - tarvitaan myös riittävät taloudelliset resurssit - johtokunnan ja muiden taustavaikuttajien tavoitteiden ja toiminnan tason on vastattava sitä, jolle edustusjoukkue on seuraavaksi pyrkimässä. Organisaatio ei saa laahata perässä, jonka seurauksena on, että kulloisenkin sarjanousun jo tapahduttua ryhdytään miettimään, mitä uusi taso edellyttää taustavoimilta. 6 TOIMINTATAPA Edustusryhmään kuuluvat pelaajat, valmentajat, johtajat ja taustaryhmät. Viimeksimainittuun kuuluvat mm. edustaja(t) johtokunnassa, jopa muut juniorijoukkueet valmentajineen ja luonnollisesti vanhemmat. Olisi hienoa, jos kaikki voisivat samaistua joukkueeseen ja sen tavoitteisiin. Valmentaminen on ryhmätyötä, johon kaikki edellä mainitut tahot taustaryhmiä lukuunottamatta täysipainoisesti osallistuvat. Toiminnan tavoitteet voivat toteutua vain kaikkien jäsenten aktiivisen ja tavoitehakuisen toiminnan kautta. Jokaisen pitää omalla vastuualueellaan jatkuvasti miettiä oman alueensa kehittämismahdollisuuksia. Valmennuksen kokonaisnäkemyksen tulisi vastata niitä ajatuksia, joiden siivittäminä naismaajoukkuen toimintaa viedään kohti kansainvälistä menestystä. Valmentamisesta ja sen menetelmistä keskustellaan ryhmän jäsenten kesken avoimesti, rakentavasti ja kannustavasti. Valmennusryhmän jäsenet ovat säännöllisessä yhteydessä naisten maajoukkueen toiminnasta vastaaviin henkilöihin, ensisijaisesti maajoukkueen manageriin ja päävalmentajaan. Uusia vaikutteita haetaan myös ulkomailta paitsi valmennus-, myös pelikontaktien osalta. Näin turvataan jatkuva uusien ajatusten virta Lappeenrantaan. Valmentamiseen kuuluu myös säännölliset kehityskeskustelut pelaajien kanssa, henkilökohtaisten kehitysohjelmien laatiminen, tilannekartoitukset (miten joukkue ja sen jäsenet voivat) yms. Pelaajien on voitava luottaa siihen, että heidän rakentavassa mielessä esittämänsä muutos- ja parannusehdotukset käsitellään oikeudenmukaisesti ja ennakkoluulottomasti. 7. VALMENNUKSEN OSA-ALUEET Kokonaisvaltaisesti johdettu valmennus voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin: - kokonaisjohtaminen - ottelun johtaminen - saliharjoittelu - fyysinen valmennus - psyykkinen valmennus - huolto, fysioterapia - joukkueenjohto - uusien pelaajien rekrytointi

9 9 - uuden pelaaja-aineksen kartoittaminen - taloudenhoito - viestintä - yhteydet kotimaisiin tahoihin - yhteydet kansainvälisiin tahoihin Osa edellä mainituista tehtävistä voidaan antaa samankin henkilön hoidettavaksi. On kuitenkin korostettava, että työtaakka on valmennusryhmän jäsenten kesken jaettu oikeudenmukaisesti siten, ettei kukaan joudu vastaamaan liian monesta osaalueesta, koska tämä häiritsee vastaavasti paneutumista muihin osa-alueisiin. Tulevaisuutta ajatellen olisi tärkeää, että johtokunnassa olisi ainakin yksi, mieluiten kaksi henkilöä, joista toisen vastuualueeseen kuuluisi naisten edustusjoukkueen toiminnan kehittäminen ja toisen tyttökoripalloilun kehittäminen. Molemmat osallistuisivat säännöllisin väliajoin pidettäviin valmennusryhmän palavereihin, joissa tuolloin käsiteltäisiin ensisijaisesti ns. infrastruktuurikysymyksiä eli asioita, joilla on vaikutuksensa lähinnä pelikentän ulkopuolisiin tapahtumiin. 8 PSYYKKISESTÄ VALMENNUKSESTA Opastuksen psyykkisen valmennuksen pariin sen moniulotteisuudessaan on antanut psykologi Jorma Heikkonen Innotiimi Oy:stä. Psyykkisen valmennuksen keskeisenä ajatuksena on se, etteivät lihakset (luonnollisestikaan) itsekseen tee mitäänu rheilusuorituksia, eivät pelkää, eivät jännitä, eivät keskity jne. Tämä tarkoittaa sitä, että vasta sen jälkeen, kun mieli on hallinnassa, voi pallokin sitä olla. Olen usein itse kuvannut aivoja ikäänkuin lihakseksi, joita voidaan systemaattisen ja pitkäjänteisen harjoittelun avulla kehittää aivan samoin kuin lihaksia koulutetaan selviytymään teknisesti eri tilanteista. Keskusteltuani useiden merkittävien koripallovalmentajien kanssa olen voinut havaita, että systemaattinen psyykkinen valmennus on vielä verraten tuntematonta. Näen tähän osa-alueeseen panostamisen eräänä lappeenrantalaisen koripallon kansallisena ja suomalaisen koripallon kansainvälisenä menestystekijänä. Psyykkinen valmennus koetaan usein ns. vähemmän tärkeänä asiana, johon panostaminen helposti jää muitten tärkeämpänä pidettyjen asioiden johdosta. On kuitenkin niin, että perustyön tultua tehdyksi urheilijat itse kykenevät omaaloitteisesti hoitamaan merkittävän osan mentaalivalmennuksesta. 9 LIIKUNTA, ERITYISESTI JOUKKUEURHEILU NUOREN KEHITYKSEN TUKIJANA Vanhaa sanontaa käyttääkseni totean, että jo muinaiset roomalaiset oivalsivat fyysisen ja psyykkisen vireyden yhteyden: Mens sana in corpore sano. Tämä pitää edelleen paikkansa. Siksi on valitettavaa, että niin opetusohjelmiin kuuluva liikunta, kuin koulujen liikuntakerhotkin ovat menettäneet asemansa säästöleikkurin leuoissa. Onko esimerkiksi nuorten alkoholinkäytön perin huolestuttava lisääntyminen johtunut ainakin osaltaan siitä, ettei ns. tavallisilla, eli ei-urheilullisilla nuorilla ole mahdollisuuksia ohjattuun liikunnan harjoittamiseen? Urheiluseuroilla ei kovin usein ole resursseja tällaisen toiminnan harjoittamiseen. Me suomalaiset olemme luonteeltamme yksilöurheilijoita. Suomessa on aina asuttu harvaan, eikä joukkuelajeilla siten ole ollut mahdollisuutta kehittyä samalla tavalla kuin eteläisemmän Euroopan tiheämmin asutuissa taajamissa. Tämä yksilöurheilullisuus ilmenee myös jokapäiväisessä käyttäytymisessämme mm. toiset huomioimatta ilmenevänä itsekkyytenä, jonkin intressipiirin etujen yksipuolisena valvomisena, yleensäkin tavoilla, joissa kokonaisvaltaisen hahmottamisen heikkous

10 10 on silmiinpistävää. Hyvin johdettu joukkueurheilutapahtuma korostaa kaikkien tapahtumaan osallistuneiden suorituksen tärkeyttä onnistuneen lopputuloksen saavuttamisessa. Myös edellä kerrotuista syistä liikunnan ja erityisesti joukkueurheilun merkitystä tulisi kasvavassa mitassa tuoda esille. Tällaisen toiminnan kaikkia positiivisia ulottuvuuksia ei ole edes mielletty. 10 KANSAINVÄLISYYDESTÄ Oman merkittävän lisänsä nuoren kehitykseen sekä koripalloilijana että myöhemmin työelämään osallistujana antaa koripallon kansainvälinen ulottovuus. Sen merkitystä ei ole syytä vähätellä erityisesti nyt, kun Suomi on liittynyt Euroopan Unionin jäseneksi. Valmentamani joukkueet ovat olleet pelaamassa Venäjällä, Eestissä, Ruotsissa, Tanskassa, Espanjassa ja Gibraltarilla. Olen täysin vakuuttunut siitä, että tällainen matkustelu kehittää pelaajia paitsi yksilöinä myös nostaa lappeenrantalaisen ja Suomenkin koripallon tasoa. Kansainväliset ystävyys- ja tuttavuussuhteet helpottavat nuoren mahdollista työtai opiskeluelämää ulkomailla. 11 NYKYTILA-ANALYYSI Naisten/A-tyttöjen ryhmä käsittää tällä hetkellä 10 pelaajaa. Joukkueharjoituksia on viikossa neljä, samoin henkilökohtaisia harjoituksia. Viimeksi mainittujen aikana harjoitellaan henkilökohtaisia lajitaitoja ja suoritetaan voimahankintaa. Harjoituksiin käytetään tuntia viikossa. Kahden sarjan pelit tulevat tämän lisäksi. Kaudella 1993/94 joukkue pelasi 75 ottelua. Nyt meneillään olevalla kaudella otteluiden määräksi muodostunee Osa pelaajista siirtyy varmaan opiskelemaan muille paikkakunnille 2-3 vuoden kuluessa. Toisaalta näyttää siltä, että vastaava määrä uusia pelaajia tulee Kimpisen lukioon. Myös omista nuoremmista junioreista saataneen 2-3 pelaajaa kauden 1995/96 harjoitusrinkiin. Voidaan siten ennakoida muutaman pelaajan nettolisäystä. Menestys aikuisten sarjoissa edellyttää myös kokeneemman pelaaja-aineksen saamista. Pidän tärkeänä, että kaudelle 95/96 saataisiin ainakin yksi mahdollisesti mestaruussarjatasoa oleva pelaaja. Sama toivomus on myös kaudelle 96/97. Tuolloin joukkueen tulisi olla jo lähellä mestaruussarjakarsintoja. Valmennuksen osalta ei tällä hetkellä ole odotettavissa muutoksia. Sangen tarpeellista kuitenkin olisi, että kaupunkiin saataisiin myös kokenutta valmentajakaartia. Tulevaa (95/96) kautta silmällä pitäen tuntuisi järkevältä, että naisten joukkue (yli A- juniori-ikäisiä 5-6 pelaajaa) ja A-juniorit (8-9 pelaajaa) muodostavat oman harjoitusryhmänsä. Vastaavasti B-juniorit ja muutama lahjakkaimmista C-junioreista muodostaisivat toisen itsenäisen kokonaisuuden, jolle asetettaisiin selkeät kilpailulliset tavoitteet. Harjoitusohjelmat luonnollisesti laadittaisiin näitä tavoitteita tukemaan. 12 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI

11 11 Naisten edustusjoukkue/a-tyttöjen joukkue omaa jo kohtuullisen urheilullisen ja mainonnallisen arvon. Joukkueen imago on hyvä. Tällä perusteella voisi olettaa, että taloudellista tukea olisi kohtuullisin ponnistuksin saatavissa. Tähän mennessä sponsorisopimusten teko on ollut pääosin valmentajan harteilla. Toimintoja on jatkossa kuitenkin eriytettävä ja tälle sektorille saatava oma vastuuhenkilönsä taustaryhmineen. 13 LOPUKSI Olen edellä pyrkinyt hahmottamaan niitä menestystekijöitä, joiden turvin valmentamaani joukkuetta voidaan viedä kohti kansallista huippua. Mitä korkeammalla tasolla työskennellään, sitä enemmän tarvitaan hyviä ja päämäärätietoisia ihmisiä edellä kuvailemilleni toiminnan eri osa-alueille. Jos halutaan menestyvä koripallojoukkue ja laadukas juniorityö, on kaikkien edellä lueteltujen henkilöresurssien miellettävä tavoitteet ja niihin sitouduttava. Jos tällaista sitoutuneisuutta ei saada syntymään, ei tuloksiakaan voida odottaa. Tällaisessa tilanteessa on kuitenkin oikein tavoitehakuisille pelaajille ilmoittaa asian todellinen laita. Miikka Sopasen näkemyksiä: Jo vuonna 1995 sinulla oli selkeä käsitys siitä, mitä vaaditaan menestyvältä koripalloseuralta ja sen organisaatiolta. Toiminta-ajatuksen mukaisesti Catz on noussut valtakunnan naiskoripallon kärkiseuraksi edustusjoukkueen osalta, siitä osoituksena tämän hetkinen tilanne niin kilpailullisesti kuin organisoinnin puolesta. Kehitys on jäänyt edustusjoukkueesta jälkeen junioritoiminnan osalta, (viitaten aiempaan keskusteluumme) pitkälti henkilöstöresurssien vähäisyyden takia. Konkreettisena tuloksena näkyy junioreiden määrän/laadun lisäksi esim. haastajajoukkueen puuttuminen (vrt. tämän syksyn farssi). Toiminnan haasteet ovat mielestäni koko lailla samoja; sekä raha että aika (tänä päivänä salivuorot kuuluvat aika-käsitteen alaisiin niukkoihin resurseihin) ovat mainitsemiasi niukkoja resursseja edelleen, ja nykyään jopa korostetusti, koska lajien välinen kilpailu on kiristynyt 15 vuodessa valtavasti. Tärkeimpänä pidän kuitenkin jo mainittua henkilöstöresurssia: motivoituneet ja tarpeeksi osaavat/koulutetut valmentajat ovat ykkösvaatimus toiminnan laadun parantamiseen. Rekrytoinnin tarve on selkeästi olemassa; valmiin ammattitaidon rekrytoinnin ongelmaksi voi muodostua raha, mutta ns. valmentajatyyppejä pitäisi pystyä rekrytoimaan paikallisesti ilman merkittäviä kuluja. Valmentajatyyppejä löytyy erityisesti entisistä/nykyisistä pelaajista, mutta myös pelaajien vanhemmista, liikunnan opettajista/ohjaajista ja jopa muiden lajien parissa toimijoista, tärkeimpänä ominaisuutena innokkuus valmennusta kohtaan. Oleellista mielestäni on se, että kun valmentajatyyppi on löytynyt, pitää hänelle tarjota selkeä väylä kouluttautua paremmaksi valmentajaksi, sillä se motivoi jatkamaan valmennustyötä useiden vuosien ajan, usein jopa pientä rahallista korvausta enemmän. Koripalloliiton koulutusjärjestelmä on tänä päivänä erittäin toimiva ja laadukas, sillä se on sekä sisältöjen että kouluttajien osalta päivitetty aivan viime vuosina. Liiton koulutustarjonnan läpi käynyt valmentaja hallitsee sekä urheilu- että lajivalmennuksen teorian ja käytännön niin hyvin, että voidan oikeasti puhua ammattitaitoisesta valmentajasta. Koulutusohjelman läpikäyminen vie toki vuosia, mutta samalla valmentaja voi siirtyä haastellisempiin valmennustehtäviin joko saman joukkueen kanssa tai joukkuetta vaihtamalla. Olisi mielestäni myös oleellista, että aloitteleva valmentaja pääsisi kokeneemman ja koulutetun kollegan pariksi, jolloin oppimista tapahtuisi myös oman valmennustyön kautta. Minulla ei ole aivan selkeää kuvaa tämän hetkisestä yhteistyöstä oppilaitosten

12 12 kanssa, mutta se on keino lisätä koripalloliiton, olympiakomitean ym. yhteiskunnan tahojen konkreettista panostusta paikalliseen koripallotoimintaan. Luonnollisesti toimiva yhteistyö tarvitaan myös pelaajia varten, sillä vain yhteistyö oppilaitosten kanssa mahdollistaa nuorten pelaajien riittävän määräharjoittelun. Catzin toiminnan suurimpina mahdollisuuksina näen seuran hyvän maineen ja lappeenrantalaisten Suomen mittakavassa poikkeuksellisen voimakkaan kiinnostuksen naisten palloilua kohtaan. Koska kansallisella huipulla pelaaminen ei koskaan tule onnistumaan pelkästään omien kasvattien voimin, on pelaajien rekrytointi tärkeässä roolissa tulevaisuudessakin. Seuran kyky ja halu auttaa pelaajia kokoamaan heidän tulevaisuuttaan palveleva paketti, jossa on huomioitu yksilöiden elämäntilanne niin huippu-urheilun kuin siviilielämän suhteen (yhteistyö oppilaitosten kanssa jälleen tärkeää), on suuri voimavara. Yllätyksekseni olen huomannut, että Lappeenrannassa naisten joukkueurheilu kiinnostaa oikeasti ns. suurta yleisöä, mikä on havaittavissa mm. eri lajien katsojalukujen sekä paikallismedian antaman huomion määrissä. Tätä taustaa vasten uskon, että varainhankinta sekä edustusettä junioritoimintaan voisi onnistua nykyistä mittavammalla volyymillakin. Luonnollisesti tämän tärkeän taustatyön tekemiseen tarvitaan lisää sitoutuneita tekijöitä, eli rekrytointia voisi lisätä tälläkin saralla. Yksittäisenä tekijänä Catzin kiinostavuuden lisäämiseksi näkisin osallistumisen kansainväliseen kilpailutoimintaan, erityisesti mieleen tulee Baltian liiga. Kv-pelit kiinnostavat ja motivoivat huippupelaajia, joilla on tavoitteena ammattilaisura ulkomailla. Toisaalta kv-kontaktien ansiosta seura voisi olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä suomalaisessa naiskoripallossa pelillisesti; naisten maajoukkue toimii ainakin tällä hetkellä niin rajatuin resurssein, ettei se kiinnosta edes kaikkia ammattilaispelaajiamme, saati sitten että maajoukkueen toiminta viitoittaisi tietä kohti kv-huippua. Jos ja kun edessä oleva taloudellinen nousukausi mahdollistaa lisäpanostukset, kannattaa tätä vaihtoehtoa harkita vakavasti. Myös talentin rekrytoinnissa kv-kontaktit saattavat poikia hedelmällisiä tuloksia, vrt. tapaus Reshetko. Olen täysin samaa mieltä siitä, että onnistuakseen ja toimiakseen seuran pitää saada omat visionsa ja toimintamallinsa "paperille", jotta niitä voidan jäsentää menestyksekkäästi ja aika ajoin tarkastella riittävän kriittisesti. Catz on luonut jo tietynlaisen naiskoripallon kulttuurin Lappeenrantaan; nyt tavoitteena tulisi olla tämän kulttuurin jalostaminen ja kehittäminen. Yksi seuran tärkeimmistä tavoitteista pitäisi mielestäni olla harrastajamäärien lisääminen, ja se tapahtuu luonnollisesti vain koripalloharrastuksen aloittavien lasten (7-10 v) määrän lisäämisellä. Tällöin henkilöstöresurssien määrä jokaiselle toiminnan saralle lisääntyisi, ja toiminnan yhteiskunnallinen merkitys ja sitä myöten yhteiskunnallinen kiinnostus kasvaisi. Tässä prosessissa koulumaailmasta saattaa löytyä toimintaedellytyksiä iltapäiväkerhojen muodossa.

Kaudenaloitusinfo 2014-2015

Kaudenaloitusinfo 2014-2015 Kaudenaloitusinfo 2014-2015 Valmennuspäällikkö Toni Taipale Valmennuksen johtaminen Salivuorojen jakaminen Leirit ja tapahtumat EBT:n henkilöstö Seurasihteeri Liisa Korkiakoski Tiedotus Laskutus MyClub

Lisätiedot

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. TIE HUIPULLE TIE HUIPULLE!!! Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. Maajoukkueajattelu Ringeten maajoukkuetoiminta

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 1.5.2009-30.4.2010

Toimintasuunnitelma 1.5.2009-30.4.2010 Toimintasuunnitelma 1.5.2009-30.4.2010 1 (6) Toimintasuunnitelma kaudelle 1.5.2009 30.4.2010 Seurassa toimii kauden aikana juniorijoukkueita kahdessatoissa eri ikäluokassa G- junioreista A-junioreihin.

Lisätiedot

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 Pitelet käsissäsi HPK-Juniorijääkiekon strategiaa kausille 2012-2015. Strategian luomisessa olemme pitäneet mielessä nimenomaan, miten seuramme voi kehittyä vastaamaan

Lisätiedot

Nuorten maajoukkueohjelma

Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelman tavoitteet Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään 3 pelaajaa/ikäluokka 3 kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen Kilpailla

Lisätiedot

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015 INFOTILAISUUS 1. ELITE YHTEISTYÖ 2. MIKÄ ELITE ON? 3. ELITE TIIMI 4. ELITE VALMENNUS 5. ELITE TOIMINTA 6. URHEILIJASOPIMUS 6. HAKU ELITEEN TOIMINTA ON VASTA ALUILLAAN ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015 MuurY P07 Futis Vanhempainkokous 8.4. 2015 Agenda Urheilun säännöt Joukkueentoimihenkilöt Harjoitukset ja pelit Budjetti Urheilun Pelisäännöt kaudelle 2015 MuurY P07 Futis joukkueen säännöt Nämä säännöt

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden

Lisätiedot

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE 01.04.2009 LAIHIAN LUJA LENTOPALLOJAOSTO TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE Tämän kirjan omistaa : Joukkueeni : Valmentaja : Valmentaja puhelinnumero: Joukkueen

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

TPV:n pelaajan polku. Click to add text

TPV:n pelaajan polku. Click to add text TPV:n pelaajan polku Click to add text Pelaajan polku Pelaajan polku TPV:ssä käsittää kolme osakokonaisuutta. Suuri osa pelaajista aloittaa TPV-uransa kaupunginosatoiminnasta, josta kilpailullisempaan

Lisätiedot

Heinolan Kiekko Ry. Strategia 2012-2015

Heinolan Kiekko Ry. Strategia 2012-2015 Heinolan Kiekko Ry Strategia 2012-2015 Heinolan Kiekko Ry - Visio HYVÄ IHMINEN! Heinolan Kiekko Ry - Missio KASVATTAA HYVIÄ IHMISIÄ KAUKALOON JA SEN ULKOPUOLELLE! Heinolan Kiekko Ry Arvot AVOIMUUS REILU

Lisätiedot

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020 Kiilat Hockey strategia perustuu Suomen Jääkiekkoliiton luomaan strategiaan, jossa on VISIO: Intohimona jääkiekko ja MISSIO: Suomi-kiekosta lisäarvoa elämääsi 1 Tähän kuuluu vahvasti yhteiset TAHTOTILAT:

Lisätiedot

Valmennuksen kehittämisuunnitelma 2011-13. Salon Vilpas juniorikoripallo

Valmennuksen kehittämisuunnitelma 2011-13. Salon Vilpas juniorikoripallo Valmennuksen kehittämisuunnitelma 2011-13 Salon Vilpas juniorikoripallo Miksi valmennusta tulisi kehittää? Pelaajamäärä kasvaa Valmentajapula uhkaa Koulutettuja valmentajia liian vähän (vrt. liiton kriteerit)

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Maailma on täynnä erilaisia polkuja Huipulle on monta erilaista tietä Huippu-urheiluikä ja sen merkitys harjoittelussa Monipuolinen liikunta Miksi?

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Oulunsalo Pesäpallojaosto 28.11.2006 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Yleistä Pesäpallojaoston yleisenä tavoitteena on lisätä pesäpalloilun harrastuneisuutta Oulunsalossa ja tarjota melenkiintoista

Lisätiedot

Juniorityö petankkiseuroissa

Juniorityö petankkiseuroissa Petankkiseuratoiminta - Juniorityö 1 Juniorityö petankkiseuroissa Nämä rivit on kirjoitettu avuksi niille seuroille joiden piirissä mietitään juniorityön aloittamista tai kehittämistä. Ei ole olemassa

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Urheilijan opintopolku Korkea-aste Yliopistot Ammattikorkeakoulut Toinen aste Lukiot Ammattioppilaitokset Peruskoulu Yläkoulut Alakoulut Alakoulut Monipuolinen ja laadukas

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Alppihiihdon valmennusjärjestelmä 2010-2014

Alppihiihdon valmennusjärjestelmä 2010-2014 Alppihiihdon valmennusjärjestelmä 2010-2014 2 Lähtötilanne Sukupolvenvaihdos käynnissä, 2-4 vuoden näkymä miesten osalta hyvä, naisissa kapeampi pohja. Uudet päävalmentajat luovat uutta kulttuuria, positiivista!

Lisätiedot

JOUKKUEEN- JOHTAJA 5.12.2013

JOUKKUEEN- JOHTAJA 5.12.2013 JOUKKUEEN- JOHTAJA JOUKKUEENJOHTAJA Seuratoiminta on kaiken sydän Joukkueenjohtaja on joukkueen johtaja Joukkue on aina tiimi Vanhemmat ovat suurin voimavara Turnaus- ja ottelujärjestelyt Miksi tieto kulkee

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves, ringette 1. Joukkue, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Ringettekoulu Fjuniorit Ejuniorit Djuniorit Cnuoret Bnuoret 2. Vastaaja

Lisätiedot

Foot PASS Finland Auditoini 1

Foot PASS Finland Auditoini 1 Turun Nappulaliiga Turun Nappulaliiga, TuNL 20400 Turku 20500 Turku 19/03/2012 03/05/2010 yhteispisteet 5500 3525 64 5500 3272 59 organisaatio 300 290 97 300 270 90 strategia 500 436 87 500 424 85 pelaajakartoitus

Lisätiedot

Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys

Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys 1 Toiminta-ajatus... 2 2 Visio 2016... 2 3 Huippu-urheilustrategia... 3 3.1 Yleistä... 3 3.2 Toiminnan tavoitteet... 3 3.3 Huippu-urheilustrategian arviointi...

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle:

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle: Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle: Keskeiset haasteet lasten ja nuorten seuratoiminnalle? - Soveltuva kalusto? - Puitteet ja Olosuhteet? - Laji ei

Lisätiedot

Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013

Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013 Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013 Taustaksi Lentopallon lajina otettava johtavan lajin roolia paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti terve itsetunto omassa tekemisessä Jo

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo. Toiminta- ja taloussuunnitelma

Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo. Toiminta- ja taloussuunnitelma Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo 2007 Nummelan Palloseura ry 28.11.2006 1 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIPUHE... 2 2. TOIMINTAMALLI... 3 2.1. TOIMINTA-ALUE JA SIDOSRYHMÄT...3 2.2. SEURAN SÄÄNTÖMÄÄRÄISET

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

KILPAILUSÄÄNNÖT 2014-2015

KILPAILUSÄÄNNÖT 2014-2015 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON KILPAILUSÄÄNNÖT 2014-2015 MUUTOKSET 4.3. Pelaajasiirtojen aikarajat Pelaajasiirtoja voidaan kausittain tehdä B-G juniori-ikäisissä seuraavina aikoina: 1.5. 30.6. vapaa siirtoaika

Lisätiedot

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry KemPa Taustaa Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät Pelaajamäärä Pelipassien määrä 2010-2012 180 160 140 120 100 80 Sarja1 60 40 20 0 2010 2011 toukukuu

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän

Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän Elämässä matka on tärkeämpi kuin maali 1 KULTTUURI JA TAIDE KAUPUNKI JA LIIKE-ELÄMÄ MAJOITUS JA RAVINTOLA- PALVELUT MATKAILU Tiilaakso Liikunta ja

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy JOUKKUE 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00Pojat salibandy YHTEISTYÖKUMPPANI Tutustu lisää klikkaamalla logoa! KAUSIKATSAUS 2011-2012 Uutta pelikautta

Lisätiedot

Turun Kisa-Veikot Yleiset linjaukset Vihreä-Valkoinen tie ViVa

Turun Kisa-Veikot Yleiset linjaukset Vihreä-Valkoinen tie ViVa Turun Kisa-Veikot Yleiset linjaukset Vihreä-Valkoinen tie ViVa KISURILINJAUS Vihreä Valkoinen tie ViVa Kisuri-linjaus; Vihreä Valkoinen tie (ViVa) on Turun Kisa-Veikkojen jalkapallotoiminnan ohjeistus

Lisätiedot

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013 Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Tukiurheilijakysely Tarkoitus: Kerätä säännöllisesti tietoa OK:n ja PARA:n tukiurheilijoiden

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Seuratoiminta tulevaisuudessa Lasten urheilun seuratoiminta- ja valmentajaseminaari

Seuratoiminta tulevaisuudessa Lasten urheilun seuratoiminta- ja valmentajaseminaari Seuratoiminta tulevaisuudessa Lasten urheilun seuratoiminta- ja valmentajaseminaari Lappeenranta 26.4.2014 Janne Mellin Janne Mellin 43-vuotias (s. 1971) Rehtori, Tuusula KJT Hockey ry:n hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Suomen golfin strategia 13.2.2015

Suomen golfin strategia 13.2.2015 Suomen golfin strategia 13.2.2015 Strategiaprosessin tausta Golf on poikkeuksellisen laajasti eri ikäisiä ja tasoisia harrastajia puhutteleva laji, joka mahdollistaa yhdessä liikkumisen hoidetussa luontoympäristössä

Lisätiedot

Sata lasissa. Keskeiset teemat:

Sata lasissa. Keskeiset teemat: 1 / 5 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2016 Sata lasissa Keskeiset teemat: Vankka kivijalka: juniorit, talous, edustusurheilu Treeni- ja peliolosuhteiden kehittäminen Köyden veto samaan suuntaan 100-vuotisjuhlat

Lisätiedot

Valmentajakoulutuksen kehitys ja maajoukkuevalmennuksen tulevaisuus

Valmentajakoulutuksen kehitys ja maajoukkuevalmennuksen tulevaisuus Valmentajakoulutuksen kehitys ja maajoukkuevalmennuksen tulevaisuus Valmentajakoulutus 5 tasoa (ratsastusvalmentaja, lajivalmentaja, huippuvalmentaja, valmentajan ammattitutkinto, valmentajan erikoisammattitutkinto)

Lisätiedot

KUOPION UIMASEURA RY

KUOPION UIMASEURA RY Kuopion Uimaseura ry vuosikokous 2007 KUOPION UIMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.9.2007-31.8.2008 Hyväksytty vuosikokouksessa 28.11.2007 Kuopion Uimaseura ry vuosikokous 2007 2 TOIMINNAN TAVOITTEET Seuran

Lisätiedot

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 -

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 - Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015-1 Yleiset sinettiseurakriteerit Seuralla on kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista ja -tavoista. Seura pitää huolta

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

EKS 07 perustamiskokous 29.1.2014 Läsnä: 13 vanhempaa Toni Jokela, seuran valmennuspäällikkö Harri Lammi, seuran toimisto

EKS 07 perustamiskokous 29.1.2014 Läsnä: 13 vanhempaa Toni Jokela, seuran valmennuspäällikkö Harri Lammi, seuran toimisto EKS 07 perustamiskokous 29.1.2014 Läsnä: 13 vanhempaa Toni Jokela, seuran valmennuspäällikkö Harri Lammi, seuran toimisto Kaikki 07 syntyneet pelaajat ovat tervetulleita perustettavaan ikäluokkaan mukaan.

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen

Lisätiedot

Ohjeet pelaajien siirtymiseen

Ohjeet pelaajien siirtymiseen Espoon Palloseuran Jääkiekko ry. Hallitus 12.11.2014 versio 1.2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen 2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen SISÄLLYSLUETTELO 1 SIIRTYMINEN SEURAN SISÄLLÄ 3 1.1 Pelaaminen ja harjoittelu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma, vuosi 2016

Toimintasuunnitelma, vuosi 2016 Toimintasuunnitelma, vuosi 2016 Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus... 2 2 Arvot... 2 3 Visio... 2 4 Yleistä... 2 5 Painopistealueet... 3 6 Harrastus- ja kilpailutoiminta... 4 7 Pallokoulu ja PerheFutis...

Lisätiedot

ME YHDESSÄ TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSPROSESSI. Copyright

ME YHDESSÄ TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSPROSESSI. Copyright ME YHDESSÄ TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSPROSESSI 1 Missio / näky / toiminnan perustarkoitus Mikä on toiminnan tarkoitus? Missio on olemassaolon syy ja perustelu. Missio on varsin pysyvä tila Missio vastaa:

Lisätiedot

ESPOOLAISEN JUNIORIJÄÄKIEKKOILUN ARVOT JA PERINTEET

ESPOOLAISEN JUNIORIJÄÄKIEKKOILUN ARVOT JA PERINTEET ESPOOLAISEN JUNIORIJÄÄKIEKKOILUN ARVOT JA PERINTEET URHEILULLISUUS YHTEISTYÖ TAVOITTEELLISUUS OLOSUHTEET HYVÄ JATKUMO VALMENNUS HALLINTO,kiekkoilun tuki / kaupunki PELAAJAMASSAT Blues seura Aaro Kivilinna

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuosi 2014 on seuran kahdestoista varsinainen toimintavuosi. Vuosille 2013 2015 tehtiin päätös palkata AC Kirkkonummi- ACK ry:lle oppisopimuksella kokopäiväisesti toimiva

Lisätiedot

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE YLEISTÄ SYNTYESSÄÄN UUSI SEURA OLISI SUOMEN KOLMEN SUURIMMAN UINTIURHEILUSEURAN JOUKOSSA Lisenssiuimarit (320 350), budjetti (n. 900 000) YHDISTYMISEN PERUSTEET Allastilan

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli

Lisätiedot

LENTOPALLO - URHEILUA, ELÄMYKSIÄ JA HYVINVOINTIA

LENTOPALLO - URHEILUA, ELÄMYKSIÄ JA HYVINVOINTIA LENTOPALLO - URHEILUA, ELÄMYKSIÄ JA HYVINVOINTIA SUOMEN LENTOPALLOLIITON STRATEGIA 27.11.2011 lentopallo - urheilua, elämyksiä ja hyvinvointia SUOMEN LENTOPALLOLIITON strategia 27.11.2011 Kannen kuva:

Lisätiedot

TPV 2017 Strategia - Päivitys 2015 -

TPV 2017 Strategia - Päivitys 2015 - TPV 2017 Strategia - Päivitys 2015-20.12014 TPV:n arvot 4. Mihin toimintamme perustuu? Tavoitteellisuus Positiivisuus Vastuullisuus!loisuus! Visio 2017 Tähtien tekijä TPV toimii monipuolisesti osana tamperelaista

Lisätiedot

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA!

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! Yhteishaku 1.-19.3.2010 HALUATKO HUIPPU-URHEILIJAKSI? Kuortaneen lukio ja Kuortaneen urheiluopisto järjestävät yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa

Lisätiedot

OSA - Oman Seuran Analyysi

OSA - Oman Seuran Analyysi 1. Vastaajien taustatiedot Vastaajien lukumäärä: Yhteensä Naisia Miehiä 18 11 7 Vastaajien ikäjakauma: Ikä Kpl Osuus(%) Alle 20 vuotta 1 5 21-30 vuotta 3 16 31-40 vuotta 2 11 41-50 vuotta 10 55 51-60 vuotta

Lisätiedot

Jokelan Kisa jalkapallo

Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa tarjoaa kaikille Jokelan ja lähialueen asukkaille laadukasta jalkapalloharrastusta ikään ja tasoon katsomatta. Teemme yhteistyötä lähiseurojen kanssa tarjotaksemme

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN 256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

Tausta, tavoitteet ja aiheet

Tausta, tavoitteet ja aiheet 26.4. Ryhmätyöt Tausta, tavoitteet ja aiheet Tavoitteena hahmotella valmennus- ja seuratoiminnan tulevaisuutta alustusten pohjalta: Poistettavat käytänteet ja toimintatavat Vähennettävät käytänteet ja

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Strategia 2015-2019 / työpaja 1

Strategia 2015-2019 / työpaja 1 MUISTIO 3.10.2014 Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto Strategia 2015-2019 / työpaja 1 Ensimmäisen työpajan päätavoitteet: a) Työn onnistunut käynnistäminen b) Nykytilan analyysin tekeminen TEHTÄVÄ 1:

Lisätiedot

Stadin paras kasvattajaseura 2020. Toimintasuunnitelma vuosille 2014 2016

Stadin paras kasvattajaseura 2020. Toimintasuunnitelma vuosille 2014 2016 Stadin paras kasvattajaseura 2020 Toimintasuunnitelma vuosille 2014 2016 Toiminta-ajatus Jalkapalloa lähialueella, omalla tasolla ja itselle sopivassa joukkueessa Kustannukset ovat suhteessa harrastukseen

Lisätiedot

FootPass tuloksia ja vertailua 4/2011

FootPass tuloksia ja vertailua 4/2011 FootPass tuloksia ja vertailua 4/2011 10 9 8 7 6 5 4 3 1 Lähtöarvio ja ydinkohdat koulutusprosessille FootPass Yhteenveto ( xx seuraa) Ylin Alin Mediaani FootPass Finland 10 9 8 7 6 5 4 3 1 Yhteispisteet

Lisätiedot

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010 HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010 Hockey Club Nokia ry Rek.no. 196.155 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Seuran hallintoon ja talouteen liittyvät asiat - Seuran strategian linjaus 2. Seuratoiminnan laadun kehittäminen

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Hallitus huolehtii valmentajien valinnasta ja palkkaamisesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan johdolla.

Hallitus huolehtii valmentajien valinnasta ja palkkaamisesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan johdolla. hallitus 9.12.2014 EsJt:n muodostelmaluistelun pelisäännöt Muodostelmaluistelun tavoitteet EsJt:n muodostelmaluistelun tavoitteena on tarjota luistelijoita kehittävää, laadukasta, pitkäjänteistä, määrätietoista

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016

ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016 Toivalan Urheilijat ry ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016 PVM: 10.1.2016 1. Joukkueen toimihenkilöt: Valmentajat: Suvi Kankkunen Puh. 050 381 2105, kankkunens@gmail.com Erika Hyttinen Puh.

Lisätiedot

Seuraohjelma. oto seuravalmentajatuen hakuinfo ja hakukriteerit, joulukuu 2013. Liittohallituspäätös 16.12.2013

Seuraohjelma. oto seuravalmentajatuen hakuinfo ja hakukriteerit, joulukuu 2013. Liittohallituspäätös 16.12.2013 Seuraohjelma oto seuravalmentajatuen hakuinfo ja hakukriteerit, joulukuu 2013 Liittohallituspäätös 16.12.2013 Tavoite: laajentaa oto seuravalmennuksen piiriin kuuluvien seurojen määrää max. 10 seuralla

Lisätiedot

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia PELAAJAPROFIILI Yksilökeskeinen valmennusfilosofia Suomen Palloliitto on määritellyt: "Yksilökeskeisellä valmennusfilosofialla tarkoitetaan valmentajan ja pelaajan välistä vuorovaikutusta ja toimintaa,

Lisätiedot

Strategia 2015-2020 Pieksämäki Curling ry versio 2

Strategia 2015-2020 Pieksämäki Curling ry versio 2 Strategia 2015-2020 Pieksämäki Curling ry versio 2 1 Johdanto Tämä Pieksämäki Curling Ry:n strategia 2015-2020 ohjaa seuran toimintaa ja antaa suuntaviivat kehitykselle. Käytännössä strategia ohjaa vuosien

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

Seurakysely yhteenveto huhtikuu 2013. 5.9.2013 Tuija Nikkanen

Seurakysely yhteenveto huhtikuu 2013. 5.9.2013 Tuija Nikkanen Seurakysely yhteenveto huhtikuu 2013 5.9.2013 Tuija Nikkanen Pelaajakysely yhteenveto kevät 2013 Seurakysely pelaajille ikäluokat B-00 Vastaajia 42 pelaajaa Vastaaja määrät: Pelaajakysely yhteenveto kevät

Lisätiedot

PEP Seurakehitys. Alkutila 2011 vs. lopputila 2012. Kari Alho, Johtokunnan pj.

PEP Seurakehitys. Alkutila 2011 vs. lopputila 2012. Kari Alho, Johtokunnan pj. PEP Seurakehitys 11 vs. lopputila 1 Kari Alho, Johtokunnan pj. Tausta PEP osallistui vuonna 11 alueelliseen seurakehityshankkeeseen yhdessä muun Uudenmaan ja Pirkanmaan seuran kanssa kyselyllä tammikuussa

Lisätiedot

Espoon Telinetaiturit ry

Espoon Telinetaiturit ry Voimistelua läpi elämän Espoon Telinetaiturit ry Terveydenhuolto 1.6.2013 Motiivi ProHuippuseura-projektissa identifioidut kehityskohteet Urapolku-seminaari Kisakalliossa (2012) Yleiset havainnot seuran

Lisätiedot

26 16.06.2014. Lappeenrannan kaupunkikonsernin markkinointiyhteistyösopimukset kaudelle 2014 2015

26 16.06.2014. Lappeenrannan kaupunkikonsernin markkinointiyhteistyösopimukset kaudelle 2014 2015 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 26 16.06. Lappeenrannan kaupunkikonsernin markkinointiyhteistyösopimukset kaudelle 2015 591/02.05.01.05/ KONSJA 26 Valmistelija/lisätiedot: Apulaiskaupunginjohtaja Kari

Lisätiedot

Nuorten maajoukkuetoiminta. www.basket.fi

Nuorten maajoukkuetoiminta. www.basket.fi Nuorten maajoukkuetoiminta Tavoitteet Nuorten maajoukkueiden tavoitteena on: Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään yksi/ikäluokka viisi kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen

Lisätiedot

Harjoittelun painopistealueet

Harjoittelun painopistealueet Harjoittelun painopistealueet Perustaito/pallonhallinta Perustaitoharjoitteet eivät saa olla irrallinen osa harjoittelua vaan niiden sisällöt tulee liittää aina kiinteästi itse peliin ja pelin vaatimiin

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI

VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI 1 / 12 21.11.2014 VALMENNUSTOIMINNAN PROFIILI Urheiluosaaminen 3.3. Lajiosaaminen Lajitekniikat ja taidot Kilpaileminen 100 80 60 1.1. Itsetuntemus Itsearviointikyky Perustelukyky Itsensä kehittämisen

Lisätiedot

277. Pelisääntökysely 26.3.2013

277. Pelisääntökysely 26.3.2013 277. Pelisääntökysely 26.3.2013 Kysely urheilevan lapsen vanhemmalle 1. Laji? Aikido Ammunta Autourheilu Hiihto ITF taekwondo Jääpallo Jousiammunta Karate Kaukalopallo Koripallo Lentopallo Lumilautailu

Lisätiedot

SEURASEMINAARI 30.11.2014

SEURASEMINAARI 30.11.2014 SEURASEMINAARI 30.11.2014 Seurakäynnit 2015 / haku OKM:n seuratuki ja työllistämistuki Liiton tuet kaudelle 2014 2015 Ringetteviikko 24.1. 1.2.2015 Tie huipulle -tapahtuma MM-kisat ja Ringette Festivaali

Lisätiedot

Seuran päämäärä ja tavoite

Seuran päämäärä ja tavoite Seuran päämäärä ja tavoite PK-35 haluaa olla toiminta-alueensa suurin, monipuolisin ja kehittyvin jalkapalloseura, joka tarjoaa parhaat edellytykset kilpa- ja harrastejalkapallolle. Seuran tavoitteena

Lisätiedot

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Urheilua ja elämyksiä Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Huippu-urheilu Beach volley ja lentopallo ovat suomalaisia menestyslajeja. Fanit ja media seuraavat edustusjoukkueitamme kotimaassa ja ulkomailla.

Lisätiedot

Titaani Juniorit - Jäsenmäärä

Titaani Juniorit - Jäsenmäärä Titaani Juniorit ry Titaani Juniorit ry Historiaa Ennen vuotta 1974 jääkiekkoa pelattiin Sunilan Sisussa Jääkiekkoon erikoistuva Titaanit ry perustettiin 1974 Titaani Juniorit ry eriytyi Titaanit ry:stä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Hallinto Jukka Pohja/17.11.2015 Toimintasuunnitelma 2016 Kokoontuminen Aluejaoston kokouksia pyritään pitämään 4 kertaa. Jaosto harkitsee pidettäväksi joka toinen kuukausi puhelinkokouksen. Sektorit Sektorien

Lisätiedot

Millainen FC Kangasala olisi jalkapalloseurana parhaimmillaan / unelmana vuoden 2017 lopulla Keskittyminen junioritoimintaan vaihtoehtoisena brändinä

Millainen FC Kangasala olisi jalkapalloseurana parhaimmillaan / unelmana vuoden 2017 lopulla Keskittyminen junioritoimintaan vaihtoehtoisena brändinä Millainen FC Kangasala olisi jalkapalloseurana parhaimmillaan / unelmana vuoden 2017 lopulla Keskittyminen junioritoimintaan vaihtoehtoisena brändinä Imago kunnossa: pelaajat haluavat pelata seurassa,

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

TERVETULOA VALMENNUSRYHMÄÄN!

TERVETULOA VALMENNUSRYHMÄÄN! TERVETULOA VALMENNUSRYHMÄÄN! Tässä info kirjeessä kerrotaan seuramme valmennusryhmien toimintaan liittyen yleisistä asioista. Seuramme kilpailulajit ovat joukkuevoimistelu ja tanssillinen voimistelu. JOUKKUEVOIMISTELU

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä

Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä Järjestelmän tavoitteena on varmistaa valmennuksen taso selkeiden koulutusohjelmien ja valmentajatutkintojen muodossa aiempien yksittäisten koulutustilaisuuksien

Lisätiedot

Nurmijärven uimaseurojen yhdistyminen

Nurmijärven uimaseurojen yhdistyminen 1 Nurmijärven uimaseurojen yhdistyminen 1.1.2015 Swimming Team Nurmijärvi Kevään aikaansaannoksia Seurojen yhdistämistoimikunta on käynyt neuvotteluja vuoden 2014 alusta lähtien Timo Koivuniemi, Mauri

Lisätiedot

JOUKKUEENJOHTAJA-OPAS

JOUKKUEENJOHTAJA-OPAS SUOMEN JÄÄPALLOLIITTO ry SJPL Kristina Koskela kilpailu@finbandy.fi puhelin 020 7964 322 JOUKKUEENJOHTAJA-OPAS 2010 Tämä joukkueenjohtajaopas antaa joukkueenjohtajalle perustietoa seuratoiminnasta sekä

Lisätiedot

Toiminnan ohjeet. Kaarinan Kiekko-Pojat RY:n organisaatio ja toiminnan ohjeet

Toiminnan ohjeet. Kaarinan Kiekko-Pojat RY:n organisaatio ja toiminnan ohjeet Toiminnan ohjeet 2009-2010 Kaarinan Kiekko-Pojat RY:n organisaatio ja toiminnan ohjeet Tämä ohjeistus on tarkoitettu ohjenuoraksi kaikille toiminnassa mukana oleville. Jäljempänä oleviin ohjeisiin on yhdistyksen

Lisätiedot

Vuoden 2015 aikana parannetaan edelleen seurayhteisön yhteenkuuluvuutta ja KäPa brändiä.

Vuoden 2015 aikana parannetaan edelleen seurayhteisön yhteenkuuluvuutta ja KäPa brändiä. KÄPYLÄN PALLO RY Tursontie 3, 00610 Helsinki www.kapylanpallo.fi TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2015 31.12.2015 Seuran tarkoituksena on edistää, kehittää ja vaalia liikuntaharrastusta, erityisesti jalkapalloilua

Lisätiedot