Opettajan opas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Transkriptio

1 Opettajan opas Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava 1 Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

2 Jakson aiheet ja keskeiset sisällöt 30. Ihminen rakentaa luontoa erilaiset puistot ja niiden ominaispiirteet 31. Kaikenlaista kasvavaa puiston puita puun osat 32. Puiston elämää puistojen eläinlajistoa 33. Leikin puistossa fysiikan käsitteet vetovoima ja kitka 34. Puistosta saavat nauttia kaikki puiston suojeluun liittyviä asioita Tutki ja toimi leikkiä ja ympäristönsuojelua puistoissa Jakso MIHIN PUISTOJA TARVITAAN? Matkan varrelta: Puistopeli Jakson eliökortit sinisorsa pohjanlepakko hirvi 104 Opetuksen tueksi Jakson voi käsitellä myös siten, että tutustutaan ensin erilaisiin puistoihin esim. sähköisen materiaalin avulla. Jaetaan oppilaat ryhmiin. Jokainen ryhmä valmistaa pienoismallin puistosta. Käytetään kaikkia mahdollisia askartelutarvikkeita. Pinnanmuodot voi tehdä repimällä sanomalehtipaperia silpuksi ja sekoittamalla joukkoon tapettiliisteriä ja vettä. Tästä massasta on helppo muotoilla kukkuloita. Puistoon voi tehdä muovailuvahasta eläimiä. Puistot voi rakentaa myös suuriin laatikoihin. Puistoista voi piirtää kartan, ja niistä voi kirjoittaa yhdessä tarinan. Näiden ryhmätöiden avulla tutustutaan puistojen luontoon ja puistojen suojeluun. Erilaisia puistoja: leikkipuisto, kasvitieteellinen puisto, liikennepuisto, koirapuisto, ulkoilupuisto. Kysellään ja keskustellaan Kysymyksiä avausaukeamasta Mitkä vuodenajat kuvissa on? Talvi ja kevät. Mikä puu puistossa kasvaa? Pihlaja. Miten suihkulähde on suojeltu talvella? Miksi? Se on päällystetty havuilla ja suojakankaalla, jotta se ei vaurioidu. Mitä sinä voisit puuhailla tässä puistossa talvella? Entä keväällä? Pohditaan jaksokysymystä Mihin puistoja tarvitaan? Kysymyksiä tarinasta Miksi Elsalla oli tylsää? Elsalla ei ollut kavereita eikä leikkiseuraa. Mitä Elsa ja vaari päättivät tehdä? He perustivat puistokerhon. Miten kerho toimi? Kerholaiset keksivät leikkejä ja vaari ja Voltti olivat mukana. Millaisen kerhon sinä perustaisit puistoon? 104

3 Tarina PUUTTUU TÄSSÄ JAKSOSSA: Saat tietää, miksi kau-pun-geis-sa tarvitaan puistoja. Opit tun-nis-ta-maan puiston e-läi-mi-ä ja kasveja. 105 Mihin puistoja tarvitaan? Vaari ja Voltti huomaavat Elsan puiston penkillä. Elsa näyttää synkältä. Voltti ihmettelee, miksi Elsa on surullinen. Voltin mielestä puistossa on vaikka mitä mukavaa tekemistä. Siellä saa tutustua ihmisiin ja toisiin koiriin, ajaa puluja takaa, ihmetellä kukkia ja kuljeskella. Ihmisille on keinuja ja kuntoilulaitteita, mutta Elsa vain mököttää penkillä. Mikä sinua harmittaa? vaari kysyy. On tylsää, kun muut lapset eivät käy täällä, Elsa sanoo. Kiikkulaudalla pomppimiseen tarvitaan kaveri, niin myös poliisiin ja rosvoon, Elsa valittaa. Me voisimme aloittaa yhdessä puistokerhon pitämisen, vaari suunnittelee. Se olisi tosi kivaa, Elsa innostuu. Puistokerho aloittaa heti seuraavana päivänä. Elsa on pyytänyt mukaan kavereita ja vaari naapureiden lapsia. Vaari laittaa poliisi ja rosvoleikin alkuun. Elsa on poliisi, muut lapset rosvoja ja vaari ja Voltti vankilan vartijoita. Vaari seuraa leikkiä ja ajattelee, että puistot ovat hienoja paikkoja. Puistoissa ihmiset voivat nauttia luonnosta. Puisto on lisäksi monien eläinten koti, myös niiden oravanpoikasten, jotka katselevat puun oksalta lasten leikkiä. 105

4 30 Luvun tavoitteet Oppilas tutustuu erilaisiin puistoihin oppii puistojen ominaispiirteitä. Kysellään ja keskustellaan Missä on sinun lähin puistosi (ei välttämättä leikkipuisto)? Mitä olet tehnyt siellä? Kuka hoitaa puistoja? Onko sinun kotiseudullasi korkeita kiipeilytelineitä? Uskallatko kiivetä sellaiseen? 30. Ihminen rakentaa luontoa Kau-pun-geis-sa on paljon taloja ja teitä, kiveä ja as-valt-ti-a. Jotta ihmiset voisivat nauttia luonnosta, kau-pun-geis-sa on myös mo-nen-lai-si-a puistoja. Opin sisällä Nimetään oppikirjan kuvista erilaisia puistoja. Koirapuisto, hautausmaa. Kootaan lista oman asuinpaikan puistoista. Kuinka monta puistoa muistatte? Kuntien kotisivuilla on usein esittelyt seudun puistoista. Tutustutaan kuvamateriaaliin paikkakunnan kotisivujen tai Google Mapsin kautta. Opin ulkona Tehdään retki lähipuistoon. Tutkitaan tarkasti sen luontoa. Jos puistossa on leikkitelineitä, tehdään niiden avulla pieniä kokeita. Ohjeet löytyvät seuraavien lukujen yhteydestä. 106 Lajintuntemus Sinisorsa Sinisorsia on koko Suomessa. Sinisorsat viihtyvät ihmisten läheisyydessä, sillä ne syövät mielellään leivän- ja pullanmuruja, joita niille heitellään. Sinisorsan pesä on etäällä vedestä, esimerkiksi ojan reunalla tai pienen joen läheisyydessä. Sinisorsa on puolisukeltaja, eli kun se sukeltaa ruokaa vedestä, sen pyrstö sojottaa kohti taivasta. Sinisorsan ravintoa ovat kasvinosat ja kesäisin myös hyönteiset ja kotilot. Sinisorsakoiraalla on hieno kosinta-asu, mutta kesällä sen höyhenpuku muuttuu samanlaiseksi kuin naaraalla. 106

5 Oletko käynyt leik-ki-puis-tos-sa, kas-vi-tie-teel-li-ses-sä puistossa tai koi-ra-puis-tos-sa? Puistot on tar-koi-tet-tu iloksi ja vir-kis-tyk-sek-si kaikille kaupungin a-suk-kail-le. SI-NI-SOR-SA Puistoissa on usein patsaita ja kauniita istutuksia. Ne tekevät puistot entistä hienommiksi. Puistolle annetaan nimi esimerkiksi jonkun kaupungissa asuneen kuuluisan henkilön mukaan. Puistoja hoidetaan säännöllisesti. Talvella niihin voidaan rakentaa lumesta liukumäkiä. Kun puistossa on hyvä valaistus, siellä on mukava liikkua pimeälläkin. Tehtävät 1. Mikä on lem-pi-leik-ki-si puistossa? 2. Miten lä-hi-puis-to-si muuttuu vuo-den-ai-ko-jen vaih-tu-es-sa? 3. Tutki lä-hi-puis-to-a-si. Mitä ihmisen ra-ken-ta-maa siellä on? 107 Matkalla kokonaisuuksiin KU Piirretään sinisorsia lajintuntemuskorttien mallin mukaan. Aloitetaan kahdesta soikiosta, joista muotoillaan pää ja vartalo. Räpyläjalat näkyvät hyvin sivulla 107. KU Rakenna puistoa (patsas tai leikkiteline). Suunnitellaan ja toteutetaan patsas puistoon. Patsaan voi tehdä askartelumassasta tai savesta. Puistoon voidaan myös rakentaa ryhmissä patsas tai leikkiteline erilaisia kierrätysmateriaaleja käyttäen. Leikit Patsaspuisto Jaetaan luokka ryhmiin. Ensimmäinen ryhmä muodostaa patsaan. Muut ryhmät tutkivat patsasta minuutin ajan. Sen jälkeen patsas hajoaa, ja muiden ryhmien täytyy yrittää muodostaa aivan samanlainen patsas. Alkuperäinen ryhmä toimii tuomarina. Jatketaan leikkiä. 107

6 31 Luvun tavoitteet Oppilas oppii puun rakenteen ja puun osat puistojen kasvilajistoa. 31. Kai-ken-lais-ta kasvavaa Opetuksen tueksi Metsät peittävät Suomen maapinta-alasta noin 75 %. Suomessa kasvaa noin 30 eri puulajia. Suomen yleisimmät puut ovat mänty, kuusi, rauduskoivu ja hieskoivu. Kukille on eduksi, jos ne näkyvät kauas. Siksi niissä on väriaineita. Pienet kukat kasvavat kukintona, joten kukka näyttää isolta. Suomessa kukkien tärkeimmät värit ovat sininen, punainen ja keltainen. Kysellään ja keskustellaan Mikä vuodenaika kuvissa on? Kevät ja syksy. Mistä voit päätellä sen? Keväällä puut ja kevätkukat kukkivat, syksyllä on ruska. Mitä lajeja tunnistat kuvasta? Koivu, pihlaja, narsissit. 108 Puistoihin on is-tu-tet-tu e-ri-lai-si-a puita. Puu on suuri kasvi. Silläkin on juuri, varsi, lehdet ja kukat. Puun vartta sanotaan rungoksi. Puu ottaa juurillaan vettä ja vesi kulkee runkoa pitkin puun lehtiin. Ha-vu-pui-den lehtiä sanotaan neu-la-sik-si. Puistoissa on myös pensaita ja kukkia. Pensaat reu-nus-ta-vat teitä ja suojaavat liikenteen melulta ja pölyltä. Kukat tuovat puistoihin pi-ris-tä-vi-ä värejä. Opin sisällä Opitaan kasveista Nimetään puiston kasveja. Erotellaan havupuut ja lehtipuut. Havupuissa on neulaset. Ne kestävät talven yli. Lehtipuissa on lehdet, jotka putoavat syksyllä. Tähän asiaan palataan toisen luokan kirjassa metsäjaksossa. Miksi puut ovat tärkeitä? Ne tuottavat happea, toimivat suojana liikenteen melua ja pölyä vastaan sekä tarjoavat pesäpaikkoja eläimille. Puistoissa on eri kukkakasveja eri vuodenaikoina. Kevät on sipulikasvien aikaa: tulppaanit, sinililjat, skillat, krookukset, narsissit. Kesä: monivuotiset perennat, akileija, ruusut. Syksy: Krysanteemit ja kanervat kestävät pientä pakkastakin. Kerrataan puiden lehtiä ja kukkia liitteen 31 avulla. 108

7 Puistoissa on usein paksuja, vanhoja puita. Joka vuosi puun runkoon kasvaa uusi vuosirengas. Kun puu kaadetaan, rungosta jää jäljelle kanto. Vaahtera, lehmus ja tammi ovat puistoon istutettuja lehtipuita. Pihlaja ja koivu kasvavat myös metsässä. Kannon vuo-si-ren-kais-ta voi laskea puun iän. Jokainen rengas vastaa yhtä vuotta. Lajintuntemus Sinisorsa toisen kerran Matkalla kokonaisuuksiin MA Etsitään puistosta erilaisia muotoja ympyröitä, nelikulmioita, kolmioita. Kuvataan tai piirretään niitä, ja rakennetaan kuvista näyttely. KU Tehdään luontotauluja. Etsitään kehyksiksi kepit. lehmus vaahtera tammi Tehtävät 1. Piirrä vaahteran lehti ja väritä se kesän tai syksyn värein. 2. Piirrä suuri puu ja sen oksistoon sellainen maja, jonka ha-lu-ai-sit itse rakentaa. 3. Käy ha-laa-mas-sa pihan suurinta puuta. Kuuntele vähän aikaa, mitä sen sisältä kuuluu. 109 Opin ulkona Runkoja vertaamaan Tarkastellaan eri puiden runkoja. Hangataan väriliiduilla puiden runkoja paperille. Käytetään mahdollisimman tarkkoja värisävyjä. Mitä kasvillisuudelle kuuluu? Tarkastellaan puiston kasvillisuutta. Onko luonto vielä talven vietossa, vai löytyykö kasveista jo silmuja? Kenties puistossa on pajunkissoja. Leikit Kielletty lehti Oppilaat jaetaan neljän oppilaan ryhmiin. Jokainen ryhmä saa liitteen 31. Kuvat leikataan irti toisistaan. Yksi oppilas poistuu hetkeksi, ja muut valitsevat kielletyn lehden. Oppilas palaa takaisin ja alkaa valita lehtiä. Hän yrittää välttää kielletyn lehden ottamista. Aina kun hän ottaa jonkin lehden, hänen pitää nimetä se. Kun oppilas ottaa kielletyn lehden, vuoro siirtyy seuraavalle. Kuka sai eniten lehtiä? Liitteet Liite 31: Puiden lehtiä 109

8 32 Luvun tavoitteet Oppilas oppii puistojen eläinlajistoa arvostaa puistoja eläinten asuinympäristöinä. 32. Puiston elämää Opetuksen tueksi Jotkin metsien eläimet, kuten kettu ja supikoira, ovat sopeutuneet elämään myös kaupungeissa. Rusakoita on ollut kaupungeissa jo kauan. Etelärannikon uusin tulokas valkoposkihanhi jakaa mielipiteet. Toiset pitävät kauniista linnusta, mutta toisten mielestä hanhet sotkevat paikat ulosteillaan. Pieniä eläimiä on enemmän kuin suuria eläimiä. Pienten eläinten on helppo piiloutua, ne lisääntyvät runsaasti ja ne voivat liikkua vaikka kasveilla. Suuret eläimet ovat älykkäämpiä kuin pienet, pystyvät siirtymään paikasta toiseen esim. ravinnon perässä, elävät kauemmin ja pärjäävät taisteluissa. Kysellään ja keskustellaan Mitä eläimiä löydät kuvasta? Rusakko, lepakko, varis, harakka, pulu, varpunen, orava. Mitä nämä eläimet löytävät ravinnokseen puistoista? Kasveja, hyönteisiä, kaikkiruokaiset linnut ihmisten ruuantähteitä. Miksi puistot ovat eläimille hyviä asuinpaikkoja? Sieltä löytää pesäpaikkoja ja ravintoa, puistossa eläimet ovat turvassa esimerkiksi liikenteeltä. Mikä eläimistä liikkuu yleensä iltahämärissä? Lepakko. Varis ja harakka ovat varislintuja. Mitä yhtäläisyyksiä niissä on? Suurikokoisia, vahvanokkaisia, kaikkiruokaisia. Miten erotat variksen ja harakan toisistaan? Värityksestä. Miten pulu eroaa varislinnuista? Se on pienempi, nokka on hento, väritys on tasaisen harmaa. 110 Puisto on monen e-läin-la-jin e-lin-a-lu-e. Pulut viihtyvät kau-pun-gis-sa, e-ri-tyi-ses-ti toreilla ja puistoissa. Varikset ja harakat löytävät ruokaa puiston ros-ka as-ti-ois-ta. Oravat a-sus-te-le-vat suurissa kuusissa. Ne ke-syyn-ty-vät helposti. Puiden koloissa voi lymytä le-pak-ko-ja. Niitä näkee il-ta-hä-mä-ris-sä. Opin sisällä Luokitellaan Luokitellaan puiston eläimiä eläinkunnan jaottelun mukaan. Kuvaillaan Oppilas kuvailee eläintä, muut arvaavat mistä eläimestä on kyse. Esittelyjulisteet Haetaan eläimistä lisätietoa lajioppaiden tai internetin avulla. Tehdään eläimistä esittelyjulisteita yksin, pareittain tai ryhmätöinä. Opin ulkona Tarkkaillaan Puistossa hajaannutaan alueelle ja ollaan ihan hiljaa. Tarkkaillaan eläimiä. Kuvataan eläimiä Yritetään kuvata puiston eläimiä puhelimella, tabletilla tms. 110

9 rusakko POH-JAN-LE-PAK-KO varis pulu Joskus puistoon voi pomppia rusakko. Rusakko on metsäjäniksen sukulainen, hieman isompi vain. Rusakolla ei ole talvella suojavärinä valkoista turkkia, se on aina ruskea. Rusakko ei tee pesää, vaan lähes vastasyntyneet poikaset piiloutuvat kukin omaan piiloonsa. Kerran päivässä emo kutsuu ne koolle ja imettää niitä. Rusakot syövät puiston kasveja. Tehtävät harakka 1. E-sit-te-le jokin puiston linnuista. Piirrä lintu ja sen ra-vin-to-a. 2. Mitä eläimiä olet itse nähnyt puistoissa? 3. Seuraa lii-ken-net-tä ja mieti, mikä aiheuttaa melua kau-pun-gis-sa. 111 Lajintuntemus Pohjanlepakko Pohjanlepakko on Suomen yleisin lepakko. Sitä tapaa aina Oulun korkeudella asti. Se on hieman yli viisi senttimetriä pitkä nisäkäs, ja sillä on siivet. Päivisin lepakot lepäävät pää alaspäin ullakoilla tai puunkoloissa. Kesäisin ne saalistavat hyönteisiä aukeilla paikoilla. Ne päästelevät korkeita ääniä, jotka kimpoavat hyönteisistä takaisin lepakkojen korviin. Tätä kutsutaan kaikuluotaukseksi. Talven lepakot ovat horroksessa. Lepakko saa yleensä vain yhden poikasen kerrallaan. Matkalla kokonaisuuksiin KU Piirretään puiston eläimiä oppikirjan kuvista. MU Oiva Orava. Saa laulaa 1 2. Otava. Leikit Arvaa, mikä olen Ryhmät: rusakot, varikset, oravat, lepakot. Opettaja jakaa oppilaille laput, joissa lukee (tai on kuvana) jokin edellä mainittu eläin. Oppilaat yrittävät ääntelyn ja liikkeen perusteella löytää lajitoverinsa. Kun ryhmä on koossa, se miettii muutamia tietoja lajistaan ja esittää ne muulle luokalle. 111

10 33 Luvun tavoitteet Oppilas tutustuu fysiikan käsitteisiin vetovoima ja kitka kertaa käsiteen tasapaino. Opetuksen tueksi Vetovoima Maan ja esineen (ihmisenkin) välillä oleva voima. Jos yrittää hypätä avaruuteen, kiskaisee vetovoima takaisin aivan kuin jalassa olisi näkymätön kumiköysi. Olemme tottuneita vetovoimaan, joten yleensä emme edes huomaa sitä. Mutta jos vetovoimaa ei olisi, häipyisi kaikki, jopa vesi ja ilma avaruuteen. Kitka Liikettä vastustava voima. Mitä suurempi on kahden pinnan välinen kitka, sitä huonommin pinnat liikkuvat toisiaan vasten. Esim. liukkaalla kadulla on huono kitka, siksi kenkä luistaa siinä helpommin. Kitka tuottaa lämpöä. 33. Leikin puistossa Ensin liu-ku-mä-keen! Jyrkkää liu-ku-mä-ke-ä on vaikea nousta ylöspäin, mutta alas pääsee varmasti. Siitä pitää maan ve-to-voi-ma huolen! Jää-mä-ke-ä on hauska laskea pelkillä housuilla, mutta pulkalla vauhti kiihtyy en-ti-ses-tään. Kovan muo-vi-pul-kan ja mäen välinen kitka on pienempi kuin mäen ja pehmeän kankaan välinen kitka. Kitka on voimaa, joka vastustaa liikettä. Ve-to-voi-man an-si-os-ta emme hur-jis-sa-kaan keinun vauhdeissa sinkoudu a-va-ruu-teen, vaan päädymme aina takaisin maahan. 112 Kysellään ja keskustellaan Missä on kotisi lähin leikkipuisto? Mitä olet tehnyt siellä? Millainen on hyvä leikkipuisto? Mikä luvun leikkitelineistä on sinulle mieluisin? 112

11 Leikkipuistossa saa pään pyörälle. Karusellissa on keskitolppa eli akseli, jonka ympärille on rakennettu pyörivä taso. Mitä hurjemmat vauhdit antaa, sitä huimemmin karuselli pyörii. Pyöriminen sekoittaa ihmisen tasapainoaistin. Kun karuselli pysähtyy, maa tuntuu vielä pyörivän jalkojesi alla hyvän tovin. Muistatko vielä, missä tasapainoaistisi sijaitsee? Opin ulkona Tutkitaan liikettä liukumäessä Kiihtyvä liike: Missä kohden mäkeä liike kasvaa? Tasainen liike: Yritetään tehdä karusellilla mahdollisimman tasainen liike. Hidastuva liike: Millä keinoin mäenlaskua voi hidastaa? Millaisesta vauhdista on vaikeinta pysäyttää vauhti? Mitä kovempi vauhti, sitä pidemmän pysähtymismatkan se vaatii. Vertailua ja karttoja Jos lähiseudulla on useampi puisto, käydään niissä kaikissa ja vertaillaan niiden leikkitelineitä. Piirretään pihakartta lähipuistosta. Karttojen avulla voidaan leikkiä aarteen piilotusta. Tehtävät 1. Piirrä puiston hauskin leik-ki-vä-li-ne. 2. Mil-lai-si-a puistoja ko-ti-seu-dul-lesi pitäisi rakentaa lisää? 3. Tutki lä-hi-puis-to-ja. Mitä leik-ki-vä-li-nei-tä niissä on eniten? 113 Opin sisällä Kitka Hangataan käsiä vastakkain. Mitä huomataan? Käsien välinen kitka synnyttää lämpöä. Mietitään, miten saadaan parempi kitka esimerkiksi kenkiin, polkupyörään tai suksiin. Mietitään karusellin toimintaa. Kun haluaa pysäyttää karusellin, tarvitaan kitkaa kengän ja maan väliin. Ilman kitkaa pyöriminen ei lakkaisi. Karusellissa huomaamme myös erilaisen liikkeen. Mitä lähemmäs pyörivän karusellin keskustaa siirtyy, sitä nopeammalta liike tuntuu, koska karusellin pyörimismatka on pienempi. Rakennetaan luokkaan liukumäki esim. vanerilevystä. Kokeillaan kitkaa erilaisten pintojen avulla. Pyörillä liikkuva pikkuauto menee lujaa liukumäestä, teddynalle laskee huomattavasti hitaammin. Entä pyyhekumi, muovilautanen, aapinen, erilaiset kynäkotelot? Vetovoima Pudotetaan eri painoisia esineitä mahdollisimman korkealta. Millä putoamisnopeutta voi hidastaa? Kokeillaan rakentaa erityyppisiä laskuvarjoja. Lajintuntemus Pohjanlepakko toisen kerran Matkalla kokonaisuuksiin KU Rakennetaan kierrätysmateriaalista uusi leikkiväline puistoon. Leikit Rakentelua Voidaan tuoda legoja kouluun ja rakentaa niistä leikkitelineitä. 113

12 34 Luvun tavoitteet Oppilas oppii puiston suojeluun liittyviä sääntöjä haluaa itse tuottaa ja ylläpitää viihtyvyyttä puistossa. 34. Puistosta saavat nauttia kaikki Kysellään ja keskustellaan Miten puistossa pitää käyttäytyä? Miksi puistot pitäisi pitää siisteinä? Mistä saadaan rahaa puistojen kunnostamiseen? Miksi koirapuistoja tarvitaan? 114 Opin sisällä Luonnonsuojelua puistoissa Kerrataan luonnonsuojelun pääasioita: puistossa ei saa kaataa puita eikä poimia kasveja. Puistossa ei saa roskata eikä metelöidä. Puistoon ei voi mennä telttailemaan. Puistoissa voi pitää piknikin siihen osoitetulla paikalla. Täydennetään liitettä 34. Opin ulkona Tarkkailutehtävä Tarkastellaan puistoa siitä näkökulmasta, kuinka toiminnalliseksi ja mukavaksi se on tehty. Miten lapset ja vanhukset on otettu huomioon? Onko roska-astioita tarpeeksi, onko penkkejä tarpeeksi? Mitä kaunista puistoon on rakennettu? Mitä voisi tehdä, jotta puisto olisi vielä viihtyisämpi? Jakaudutaan ryhmiin ja tarkkaillaan, mitä muut ihmiset tekevät puistossa. Voidaan kirjata havainnot tai vain kertoa niitä myöhemmin. 114

13 Puistot ovat meitä kaikkia varten, siksi pidämme niistä huolta. Anna lintujen ja muidenkin eläinten olla rauhassa. Laita roskasi aina ros-ka as-ti-aan. Älä pyöräile puistossa liian lujaa, ettet törmää muihin ihmisiin tai eläimiin. Lii-al-li-nen me-te-li-kin voi häiritä muita kul-ki-joi-ta. Käytä puiston polkuja ja kä-ve-ly-tei-tä, niin luonto ei kulu. Vaarilla on tapana ulkoiluttaa Voltti koiraansa lähipuistossa. He tapaavat siellä usein muita koiria, Voltilla onkin jo useita ystäviä. Vaari korjaa Voltin jätökset biohajoavaan pussiin ja laittaa pussin jätöksille tarkoitettuun roska astiaan. Jätökset kompostoidaan ja niistä syntyy uutta multaa. Luonnossa kaikki kiertää! HIRVI Tehtävät 1. Kirjoita käyt-täy-ty-mis-oh-jei-ta puistoon. 2. Piirrä koira, jota ha-lu-ai-sit ul-koi-lut-taa puistossa. 3. Kummassa leikit mieluummin, puistossa vai metsässä? Miksi? Matkalla kokonaisuuksiin LI Rata leikkipuistossa. Tehdään leikkipuistoon toiminnallinen rata, joka sisältää kiipeilyä, ali/yli kipuamista, kivien kiertoa jne. KU Etsitään mahdollisimman monta eriväristä kiveä. Kootaan kauneimmista kivistä kivinäyttely. KU Piirretään ehdotuksia, miten puistoja voitaisiin tehdä kauniimmiksi tai hauskemmiksi. Järjestetään taidenäyttely piirroksista. KS Neulatyynykukkanen äidille. (Puolikas) wc-paperirulla päällystetään vihreällä huovalla. Suunnitellaan yhtenäinen terälehtiosio (halkaisija n. 13 cm). Piirretään kaava ja leikataan huopakankaasta yhtenä palana. Leikataan keskiosaksi värillisestä huovasta iso ympyrä (kaavana esim. maalanrinteippirulla). Ommellaan ympyrän reunat ympäri etupistoin, laitetaan sisälle vanua ja vedetään lanka kireäksi palloksi. Ommellaan pallo terälehtiosion keskustaan kiinni. Liimataan kokonaisuus varteen. 115 Lajintuntemus Hirvi Hirvi on suurin nisäkkäämme. Uroshirvellä on komeat sarvet. Hirvet elävät metsissä ja soilla. Ne syövät varpuja ja heinää, mutta myös puunkuorta sekä puiden ja pensaiden oksia. Siksi ne aiheuttavat vahinkoa metsänomistajan puuntaimille. Emohirvi saa keväällä yleensä kaksi vasaa. Vasat kulkevat emon mukana koko kesän. Jos hirvi ylittää tietä, auto saattaa törmätä siihen. Siksi teiden reunoille rakennetaan korkeita hirviaitoja. Jotta hirviä ei syntyisi liikaa, niitä metsästetään syksyisin. Leikit Haukkuhippa Leikkijät ovat koiria. Muutama leikkijä nimitetään rankkureiksi. Kun rankkuri saa koiran kiinni, koiran pitää pysähtyä ja mennä kyykkyyn. Muut koirat voivat pelastaa kiinniotetut pysähtymällä heidän eteensä ja haukahtamalla kolmasti. Lisäksi Lukuun liittyy myös yhteistoiminnallinen Tutki ja toimi -aukeama (s ). Liitteet Liite 34: Kertaus puistoista 115

14 Tutki ja toimi Tutki ja toimi -aukeamat ovat toiminnallista yhdessä ja yksin tekemistä, minkä avulla syvennetään opittua. Harjoitusten aluksi on hyvä keskustella työtavoista ja siitä, miten varmistetaan, että harjoitukset onnistuvat. 1. KOKOA KASVI TUTKI JA TOIMI Saat o-pet-ta-jal-ta kasvin osan. Teh-tä-vä-si on etsiä ne oppilaat, joilla on osa samasta kasvista kuin sinulla. Kootkaa kasvi tasaiseen paikkaan. 2. HIEK-KA-LIN-NA-KI-SA Ja-kaan-tu-kaa ryhmiin. Jo-kai-sel-la ryhmän jä-se-nel-lä saa olla oma hiek-ka-la-pi-o. Kilpailkaa siitä, mikä ryhmä ehtii tehdä korkeimman hiek-ka-lin-nan kym-me-nes-sä mi-nuu-tis-sa. Linna saa olla korkeintaan 30 cm leveä. 116 Tarvikkeet Harjoitus 1 kasvinosia Harjoitus 2 hiekkalapioita Harjoitus 4 roskapusseja suojahanskoja muita siivoukseen sopivia välineitä 116

15 3. KILPAILU PUISTON TE-LI-NEIL-LÄ Miettikää yhdessä, millä puiston te-li-neel-lä jär-jes-tät-te kilpailun. Arvatkaa ensin voittaja ja pe-rus-tel-kaa valinta. Esim. Paavon arvellaan voittavan roik-ku-mis-ki-san, koska hän on luokan vahvin. Kokeilkaa käy-tän-nös-sä. Kuka jaksaa roikkua kauimmin? Kuka pystyy pyörimään pisimmän aikaa ka-ru-sel-lis-sa? Kuka liukuu pi-sim-mäl-le liu-ku-mäes-sä? Itsearviointi Tunnin lopuksi oppilaat voivat arvioida harjoitusten onnistumista kuvitteellisella janalla: Jos oppilas onnistui mielestään hyvin, hän asettautuu janan toiseen päähän. Jos oppilas koki epäonnistuneensa tehtävässä, hän sijoittuu janan vastakkaiseen päähän. Janan voi merkitä maalarinteipillä lattiaan. Miten sinä onnistuit omasta mielestäsi harjoituksessa? Miten ryhmä onnistui harjoituksessa? 4. PUISTO KAUNIIKSI Pitäkää puistossa sii-vous-tal-koot. Ja-kaan-tu-kaa ryhmiin. Mikä ryhmä kerää viidessä mi-nuu-tis-sa eniten roskia?

16 Matkan varrelta Matkan varrelta -aukeama kokoaa jakson keskeisiä asioita ja käsitteitä. Aukeaman avulla kerrataan jakson aikana opittuja asioita yleensä pareittain tai pienissä ryhmissä. Aukeamaa voidaan myös käsitellä koko luokan kanssa. Matkan varrelta -aukeaman tavoitteena on aktivoida oppilaita pelien tai erilaisten tehtävien avulla muut huomioiden. Aukeaman tavoitteena on siis myös oppilaiden vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Pelit ja tehtävät on suunniteltu siten, että ne on luokassa helposti toteutettavissa. Jakso 7 MATKAN VARRELTA LÄHTÖ PUIS-TO-PE-LI Pelatkaa puis-to-pe-li-ä 2 3 hengen ryhmissä. Kun pelaaja osuu eläimen tai kasvin kohdalle, täytyy nimetä laji. Toinen pelaaja tarkistaa op-pi-kir-jas-ta, menikö oikein. Jos pelaaja ei tunnista lajia, hän jää o-dot-ta-maan yhden vuoron. En-sim-mäi-nen maaliin päässyt voittaa. Onnea matkaan! Tarvikkeet: noppa, pe-li-merk-ke-jä, toinen kirja 118 Tarvikkeet noppia pelimerkkejä Opetuksen tueksi Puistopelin lajit orava sisilisko pihlaja vaahtera muurahainen siili leppäpirkko lepakko lehmus räkättirastas sinisorsa kettu nokkosperhonen tammi talitiainen kasteliero/kastemato 118

17 Itsearviointi Oppilas arvioi pelin päätyttyä, millainen pelikaveri hän oli. 1. Noudatitko pelin sääntöjä? 2. Otitko pelikaverisi huomioon? 3. Olitko reilu häviäjä/voittaja? Oppilas käyttää peukkua arvioinnissa. peukku ylös hyvin peukku vaakatasossa vaihtelevasti peukku alas huonosti MAALI